Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa"

Transkriptio

1 1 Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa Ilari Lovio Artikkelin on laatinut VTK Ilari Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Kuntaliiton yhteisessä Kirjastoinnovaatiot hankkeessa syksyllä Kirjoittaja opiskelee sosiologiaa Helsingin yliopiston maisteriohjelmassa The Master's Degree Programme in Ethnic Relations, Cultural Diversity and Integration (ERI), Centre for Research on Ethnic Relations and Nationalism (CEREN). Tämä artikkeli käsittelee monikulttuurisuuden kehittämistä kirjaston palveluissa. Artikkelin tarkoituksena on selvittää, miten maahanmuuton myötä lisääntyneeseen etniseen monimuotoisuuteen on Suomessa reagoitu yleisten kirjastojen palvelujen järjestämisessä. Artikkeli pyrkii ensisijaisesti vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Mitä ja miten palveluja on yleisissä kirjastoissa järjestetty maahanmuuttajille? Onko kirjastoissa toteutettu uusia, erityisesti maahanmuuttajille suunnattuja palveluja tai laajempia monikulttuurisuutta edistäviä kehityshankkeita? Näiden kysymysten lisäksi artikkelissa kartoitetaan, mitä monikulttuurisuudesta kirjastoissa on Suomessa aiemmin julkaistussa kirjallisuudessa sanottu. Tämän lisäksi artikkelissa myös pohditaan laajemmin monikulttuurisuuden vaikutusta kirjaston tehtäviin sekä kirjastopalvelujen suhdetta maahanmuuttajien kotoutumispolitiikan tavoitteisiin. Tietoa näistä aiheista on kerätty jo olemassa olevan kirjallisuuden avulla sekä kirjastoammattilaisia haastattelemalla. Artikkelin alussa määritellään aihepiirin kannalta keskeisimmät käsitteet kuten monimuotoisuus ja maahanmuuttaja. Toisessa kappaleessa käsitellään tarkemmin sitä, miten länsimaissa maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien sopeutumiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen on poliittisella tasolla suhtauduttu. Tämän jälkeen tarkastellaan monikulttuurisuus - termiä ja sitä millä tavoilla se voidaan ymmärtää. Kolmannessa kappaleessa pohditaan kirjaston tehtävien ja roolin

2 2 muuttumista monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maahanmuuttajien kotoutumispolitiikan vaikutusta kirjastopalveluiden järjestämiseen. Neljännessä kappaleessa esitellään kansainvälisen kirjastojärjestö IFLA:n julkaisema manifesti kirjastopalvelun järjestämisen periaatteista monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Tämän jälkeen tarkastellaan mitä monikulttuurisuudesta kirjastoissa on suomalaisessa kirjallisuudessa sanottu. Viidennessä kappaleessa käydään katsauksena läpi miten maahanmuuttaja-asiakasryhmiin on kirjastoissa reagoitu palveluiden järjestämisen ja laajempien kehityshankkeiden muodossa. Lopuksi esitetään vielä joitakin johtopäätöksiä siitä, mitä tehtäviä monikulttuurisuus kirjastoille tuo sekä mitä kysymyksiä maahanmuuttajien kirjastopalvelun kehittämisessä tulisi jatkossa pohtia. 1. Monimuotoisuuden ja maahanmuuttajan käsitteistä Suomi oli moniin muihin Euroopan maihin verrattuna hyvin pitkään maastamuuton maa. Maahanmuutto kiihtyi varsinaisesti vasta 1980-luvun loppupuolella. Viimeisten vuosikymmenien aikana Suomeen on muutettu hyvin erilaisista syistä. Venäläiset ja virolaiset ovat muuttaneet yleensä työ- tai perhesyistä, siinä missä somalialaiset ja Balkanin alueelta tulevat ovat tulleet lähinnä turvapaikanhakijoina. Myös voimakas talouskasvu sekä väestörakenteen muutos on tuonut muuttajia muun muassa Intiasta ja Kiinasta. Ulkomaalaisten tai muualla syntyneiden osuus Suomen väestöstä on kuitenkin edelleen moniin Euroopan maihin verrattuna alhainen. Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli ulkomaan kansalaista. Ulkomailla syntyneitä oli noin , jolloin lukuun sisältyy myös sittemmin Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat. Etnistä monimuotoisuutta voidaan mitata myös ihmisten äidinkielen mukaan. Jos suomi, ruotsi ja saame jätetään ulkopuolelle, suurimmat kieliryhmät olivat vuoden 2008 lopussa venäjä, viro, englanti ja somali. Äidinkieli onkin hyvä etnisen monimuotoisuuden mittari. Se ottaa huomioon sekä ulkomailla että Suomessa syntyneen väestön, sekä ulkomaiden kansalaiset, että myös Suomen kansalaisuuden saaneet. Äidinkieli on myös keskeinen ominaisuus julkisten palveluiden, kuten esimerkiksi kirjastopalvelun järjestämisen kannalta. (Saukkonen 2010, ) Ei voida kuitenkaan sanoa, ettei ennen 1980-lukua Suomessa olisi ollut minkäänlaista etnistä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Suomen monikulttuurisuuteen oman panoksensa antavat niin sanotut vanhat vähemmistöt, joihin yleensä lasketaan kuuluviksi suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit,

3 3 tataarit, ns. vanhavenäläiset ja juutalaiset (mt., 20). Voidaan siis puhua erikseen historiallisesta monimuotoisuudesta, jolla viitataan näihin vanhoihin vähemmistöihin, sekä uudesta monimuotoisuudesta, jolla viitataan uudemman maahanmuuton synnyttämiin etnisiin vähemmistöihin. Monet vanhat vähemmistöt huomioidaan kuitenkin lainsäädännössä eri tavalla kuin uudet maahanmuuttajaryhmät. Esimerkiksi saamelaiset ovat perustuslaissa mainittu alkuperäiskansa. (Ks. lisää Saukkonen 2010.) Olisi siis virheellistä ajatella, että Suomi olisi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana muuttunut täysin yhtenäiskulttuurisesta yhteiskunnasta täysin monikulttuuriseksi. Samaan aikaan on kuitenkin totta, että uudet maahanmuuttajavähemmistöt muokkaavat Suomen etnistä rakennetta. Tämän lisäksi poliittisella tasolla maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan nähdään nykyään kaksisuuntaisena prosessina. Samalla kun maahanmuuttajat sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan on suomalaisen yhteiskunnan tarkoitus sopeutua monikulttuurisuuteen. Siksi on mielekästä tarkastella miten etniseen monimuotoistumiseen on monikulttuurisuusajattelun aikana reagoitu julkisissa palveluissa, kuten kirjastoissa. Puhuttaessa maahanmuuttajien kirjastopalvelusta on tärkeää määritellä mitä maahanmuuttajalla tarkoitetaan. Tässä artikkelissa maahanmuuttajan käsitettä käytetään laajasti ja sillä tarkoitetaan kaikkia muualta Suomeen muuttaneita, myös heitä, jotka ovat sittemmin saaneet Suomen kansalaisuuden. Maahanmuuttajiksi lasketaan myös Suomessa syntyneet maahanmuuttajien jälkeläiset eli niin sanotut toisen sukupolven maahanmuuttajat, jotka usein puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ovat vähintäänkin kaksikielisiä. Tässä maahanmuuttajiksi lasketaan myös turvapaikanhakijat ja pakolaiset, jotka yleensä erotetaan omaksi ryhmäkseen. On totta, että maahanmuuttajan käsite on ongelmallinen. Se sulkee sisäänsä ihmisiä, joita erottavat niin kotimaa, maahanmuuton syy, kulttuuri ja uskonto, koulutus, kuin ikä ja sukupuolikin. Toisin sanoen joukkoa ei yhdistä välttämättä mikään muu tekijä kuin että he, tai heidän vanhempansa, ovat jossain vaiheessa elämäänsä muuttaneet Suomeen. Tästä huolimatta sanalle ei tässä yhteydessä ole parempaa vaihtoehtoa. Jos puhuttaisiin Suomessa asuvista ulkomaalaisista, se jättäisi ulkopuolelleen Suomen kansalaisuuden saaneet tai Suomessa syntyneet uusien etnisten vähemmistöjen edustajat. Voitaisiin ehkä puhua kulttuuri- tai kielivähemmistöistä, mutta se oikeastaan sisältäisi saman ongelman kuin maahanmuuttajan käsite, valtavan heterogeenisyyden.

4 4 2. Maahanmuutto ja monikulttuurisuus Maahanmuuttopolitiikka ja kotoutuminen Poliittinen suhtautuminen maahanmuuttajien etniseen ja kulttuuriseen identiteettiin sekä heidän sopeutumiseensa vastaanottavaan yhteiskuntaan on vaihdellut eri aikoina. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa toteutettiin 1970-luvulle asti sulauttavaa maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajien odotettiin mukautuvan valtaväestön kulttuurisiin normeihin ja luopuvan omille ryhmilleen ominaisista kulttuurisista tavoista. Tällaista sulautumisen prosessia kutsutaan assimilaatioksi. Maahanmuuttajien assimilaatio nähtiin välttämättömänä poliittiselle tasapainolle ja se oli jatkoa ajattelulle missä maahanmuuttajien kulttuurit nähtiin alempiarvoisina luvulta lähtien näissä maissa omaksuttiin kuitenkin suvaitsevampi ja pluralistisempi ajatusmalli. Sen kantavana periaatteena on rohkaista maahanmuuttajia säilyttämään monia asioita etnisestä perinteestään, kuten ruokaan, pukeutumiseen ja uskontoon liittyviä tapoja. (Kymlicka 1995, 14.) Euroopassa eri maiden maahanmuuttopolitiikassa on nähty erilaisia kehityskaaria. Ranska toteuttaa edelleen omanlaistaan assimiloivaa politiikkaa, joka perustuu kaikkien ranskalaisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä valtion jakamattomuuden korostamiseen. Iso-Britannia ja Alankomaat ovat sen sijaan toteuttaneet multikulturalistisempaa politiikkaa. Alankomaissa ja 1990-luvuilla keskeinen poliittinen iskulause oli maahanmuuttajien osallistuminen ja sopeutuminen yhteiskuntaan samalla omaa kulttuurista identiteettiään säilyttäen. Alankomaissa suosittiin ajatusta maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin ylläpitämisestä itse asiassa jo varhain. Tämä ei kuitenkaan johtunut ensisijaisesti siitä, että kulttuurinen monimuotoisuus olisi nähty koko yhteiskunnan etuna. Sen sijaan aikakaudella jolloin maahan muutti paljon vierastyöläisiä, oletettiin että suuri osa näistä maahanmuuttajista palaisi kotimaahansa tietyn ajanjakson jälkeen. Siksi ajateltiin, että kulttuurisen identiteetin ja kielen säilyttäminen olisi tärkeää, jotta paluumuuttoprosessi onnistuisi. (Saukkonen 2010, 29-32). Suomessa maahanmuutto alkoi varsinaisesti kasvaa vasta 1980-luvun lopulta lähtien, jolloin muuttoliikkeen aiheuttama yhteiskunnallinen muutos hyväksyttiin poliittisella tasolla suhteellisen nopeasti (mt., 35). Näin ollen Suomi hyppäsi 1990-luvulla suoraan edellä esitettyyn, useissa länsimaissa suosittuun ajatusmalliin, missä maahanmuuttajien oman kulttuurisen identiteetin säilyttäminen nähtiin toivottavana. Suomessa tätä politiikkaa on kutsuttu kotoutumispolitiikaksi ja

5 5 kotoutuminen on vakiintunut termiksi kuvaamaan toivotunlaista maahanmuuttajan sopeutumisprosessia. Kotoutumisella tarkoitetaankin yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, 1999/493.) Kotoutuminen määritellään suomennokseksi vierasperäisestä sanasta integraatio. Integraatio, tai suomalaisittain kotoutuminen, nähdään siis nykyään toivottavana kehityskaarena maahanmuuttajan sopeutumisessa uuteen kotimaahansa. Muina mahdollisina mutta epätoivotumpina kehityskaarina nähdään sulautuminen (assimilaatio), eristäytyminen (separaatio) tai syrjäytyminen (marginalisaatio). Assimilaatiossa maahanmuuttaja siis osallistuu yhteiskuntaan, mutta menettää samalla alkuperäisen kulttuurisen identiteettinsä sopeutumisprosessin myötä. Separaatiossa maahanmuuttaja pystyy säilyttämään kulttuurisen identiteettinsä, mutta ei pääse kunnolla osallistumaan yhteiskunnan toimintaan, jolloin elämänpiiri rajoittuu esimerkiksi oman etnisen ryhmän pariin. Epätoivottavin kehityskaari lienee kuitenkin marginalisaatio, jossa maahanmuuttaja ei pysty ylläpitämään omaa kulttuurista perinnettään, eikä kunnolla osallistumaan yhteiskuntaan, ja on näin vaarassa syrjäytyä. Edellä esitetty maahanmuuttajien sopeutumisskenaarioita kuvaava teoretisointi, jonka pohjalta Suomenkin kotoutumispolitiikka on rakennettu, perustuu John Berryn akkulturaatiostrategiateoriaan. (Berry et al. 2002). Akkulturaatiolla tarkoitetaan juuri sitä prosessia, joka seuraa kahden kulttuuriltaan eroavan väestön kohtaamisesta. Vaikka muutos ja sopeutuminen ovat luonnollisesti voimakkaampia yksittäisen maahanmuuttajan tai pienen maahanmuuttajaryhmän kuin enemmistönä olevan valtaväestön kohdalla, sisältyy akkulturaation käsitteeseen kuitenkin ajatus prosessin kaksisuuntaisuudesta. Näin ollen myös valtaväestö ja valtakulttuuri saattaa muuttua ja mukautua eri väestöryhmien kohdatessa (mt.). Puhuttaessa integraatiosta on oltava tarkkana, sillä usein termillä tarkoitetaan ainoastaan maahanmuuttajan osallistumista ja sopeutumista valtakulttuuriin ja yhteiskuntaan. Berryn mallissa integraation käsite sisältää kuitenkin jo itsessään kaksi ulottuvuutta: osallistumisen yhteiskuntaan ja samalla oman kulttuurin ja kielen säilyttämisen. Suomessa integraatio-termi haluttiinkin korvata kotoutumis-termillä juuri sulautumiseen ja oman identiteetin menettämiseen liittyvien mielikuvien välttämiseksi (Saukkonen 2010, 35). Mistä monikulttuurisuus muodostuu?

6 6 Pasi Saukkosen tulkinnan mukaan Suomen kotoutumispolitiikassa kotoutuminen eli integraatio ymmärretään Berryn teorian mukaisesti kaksisuuntaisena akkulturaatioprosessina. Sen lisäksi, että maahanmuuttajat integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan, myös suomalaisen yhteiskunnan ja kantaväestön tulee mukautua tilanteeseen jota määrittää enemmänkin monimuotoisuus kuin yhdenmukaisuus (mt., 36). Nykyinen ajattelutapa hyväksyy siis, että maahanmuutto johtaa monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Yhteiskunnan monikulttuurisuus nähdään ainakin poliittisella tasolla rikkautena ja vahvuutena. Kuten jo artikkelin alussa mainittiin, monikulttuurisuuteen ja etniseen monimuotoisuuteen vaikuttavat kuitenkin myös niin sanotut vanhat tai kansalliset vähemmistöt. Viime vuosisadan alkupuolella kansalliset vähemmistöt olivat useissa länsimaissa nykyistä huonommassa asemassa. Suhtautuminen oli holhoavaa ja toimintaa ohjasi ajattelu, jonka mukaan vähemmistöt poikkeavat normaaliksi katsotusta kulttuurista. Kuitenkin 1960-luvulta lähtien siirryttiin useissa maissa huomattavasti suvaitsevampaan ajatteluun. Monimuotoisuus alettiin hyväksyä ja nähdä poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti myönteiseksi asiaksi. Toisaalta on muistettava, ettei monia kansallisten vähemmistöjen ja valtaväestön välisiä konflikteja ole edelleenkään pystytty ratkaisemaan kestävällä tavalla. Myös Suomessa kansallisten vähemmistöjen asema alkoi parantua 1960-luvulta lähtien. Etenkin saamelaisten ja romanien asemaa on pyritty parantamaan lainsäädännöllä. Kun maahanmuutto alkoi kasvaa Suomeen 1980-luvun lopulla, Suomessa oli jo siis olemassa tietynlainen vähemmistöoikeuksien traditio. (mt., ) On kuitenkin myös niitä, jotka ymmärtävät monikulttuurisuuden käsitteen vielä laajemmin, ja ymmärtävät sen käsittävän muitakin ryhmiä kuin vanhat sekä uudet etniset vähemmistöt. Kirjaston palvelujen näkökulmasta myös tällä on merkitystä. Samalla aikakaudella kun kansalliset vähemmistöt alettiin tunnustaa lainsäädännöissä eri puolilla Eurooppaa, toi nimittäin 1960-luku mukanaan myös erilaiset alakulttuurit, nuorisokulttuurit ja kansankulttuurit. Vähitellen ne myös hyväksyttiin osaksi yhteiskuntaa, ja myös jossain tapauksissa sisällytettiin julkisen tuen piiriin. (mt., 28). Yksi tapa ymmärtää monikulttuurisuuden käsite onkin, että se käsittää myös kaikenlaisia eietnisiä ryhmiä, joilla ajatellaan olevan oma erityinen kulttuurinsa. Jos kulttuurin käsite määritellään laajasti tapoina, näkökulmina ja elämäntyyleinä voidaankin ajatella, että esimerkiksi eri nuorisoryhmiä, alakulttuureja tai sosiaaliluokkia edustavilla on kaikilla omat kulttuurinsa. Jos monikulttuurisuus ymmärretään tällä tavalla, etnisesti hyvinkin homogeeninen yhteiskunta voidaan nähdä monikulttuurisena. (Kymlicka 1995, )

7 7 Tämä tuo esille kulttuurin ja monikulttuurisuuden käsitteiden suhteellisuuden. Voidaan yhtä hyvin väittää, että kaikki länsimaiset demokratiat jakavat yhteisen kulttuurin, koska ne ovat kaikki moderneja, urbaaneja, maallistuneita ja teollistuneita yhteiskuntia. Yhtälailla voitaisiin kuitenkin sanoa, että yhden yhteiskunnan sisällä eri sukupolvilla, sosiaaliluokilla, seksuaalista suuntausta tai tiettyä alakulttuuria edustavilla on kaikilla omat kulttuurinsa. (mt., 18). Tärkeää on muistaa, että kun yhteiskunnan ajatellaan olevan monikulttuurinen, ajatus sisältää väitteen, että joillakin ryhmillä kuten esimerkiksi nuorilla, työväenluokkaisilla tai somalialaisilla on jossain määrin erityinen kulttuurinsa, joka poikkeaa muiden ryhmien kulttuurista. Koska tässä artikkelissa käsitellään pääasiassa myöhemmän maahanmuuton myötä syntyneiden uusien etnisten vähemmistöjen kirjastopalvelua, tässä monikulttuurisuudella tarkoitetaan pääasiassa etnisestä monimuotoisuudesta kumpuavaa monikulttuurisuutta. Kuitenkin osuuksissa, joissa pohditaan yleisemmin kirjaston roolia ja tehtäviä monikulttuurisessa yhteiskunnassa voi olla hyötyä termin ymmärtämisestä laajemmin, edellä esitettyyn tapaan. 3. Kirjaston muuttuvat tehtävät monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa Miten monikulttuurisuus ja maahanmuutto vaikuttavat kirjaston yhteiskunnalliseen rooliin? Miten käsitykset vähemmistöjen oikeuksista tai maahanmuuttajien toivotunlaisesta sopeutumisesta vaikuttavat kirjaston toimintaan? Yleisten kirjastojen toiminta on luonnollisesti eri aikoina heijastanut laajempaa yhteiskunnallista suhtautumista kieli- ja kulttuurivähemmistöihin (Aaltonen, 2010). Samoin yhteiskunnalliset muutokset, muuttoliikkeet ja monikulttuurisuus ovat toki ennenkin muuttaneet merkittävästi kirjaston roolia ja toimintaa. Yhdysvalloissa julkinen kirjastolaitos syntyi yhteiskunnallisessa muutoksessa missä suuri määrä ihmisiä muutti maaseudulta kaupunkeihin ja siirtyi maanviljelystä teolliseen työhön. Toinen merkittävä muuttoliike oli miljoonien maahanmuuttajien saapuminen maahan ympäri maailmaa. Tästä tilanteesta syntyi tarve sopeuttaa tulijat amerikkalaiseen poliittiseen kulttuuriin ja luoda erilaisista kansallisista ja kulttuurisista taustoista tulevista ihmisistä USA:n kansalaisia. Julkisen kirjastolaitoksen oli määrä auttaa tässä tehtävässä. Tähän aikaan kirjaston tehtävänä ei kuitenkaan nähty monikulttuurisuuden edistäminen kulttuurisen kirjavuuden

8 8 vaalimisena. Sen sijaan kirjastolaitoksen tehtävä oli sulauttaa tulijat valtakulttuuriin. Kirjastolaitos olikin vielä tässä vaiheessa sulauttavan maahanmuuttopolitiikan instrumentti. Tähän kuului näkemys, että voitiin erottaa kulttuurin arvokkaat muodot, joita kirjastojen tuli edistää, vähemmän arvokkaista, joita ei tullut edistää. (Audunson, 2005) Aaltonen (2010) muistuttaa, että Suomessakin yleinen kirjasto on toiminut yhtenäiskulttuurin edistämisen työkaluna. Se on toiminut kansallisen identiteetin, suomalaisuuden, suomen kielen ja kulttuurin vahvistamisen ja vaalimisen hyväksi. Enää kirjastojen roolia ei kuitenkaan nähdä yhtenäiskulttuurin promoottorina vaan puhe kielien ja kulttuurien moninaisuuden kunnioittamisesta ja rikkaudesta on tullut tilalle, laajempaa poliittista ilmapiiriä heijastellen. (mt., 28.) Yleisen kielien ja kulttuurien moninaisuuden arvoa korostavan puheen lisäksi kirjastojen toiminnassa tulisi näkyä maahanmuuttajien kotoutumispolitiikan tavoitteet. Yleiset kirjastot ovat julkisten palveluiden valikoimassa mielenkiintoisessa asemassa, koska niiden palvelut liittyvät kiinteästi kotoutumispolitiikan tavoitteen kumpaankin ulottuvuuteen. Kirjastot osallistuvat etnisten vähemmistöjen oman kulttuurin säilyttämiseen ja ilmaisuun muun muassa tarjoamalla kunkin ryhmän äidinkielistä materiaalia. Samaan aikaan kirjastopalvelut osallistuvat kuitenkin myös integraation toisen ulottuvuuden, yhteiskuntaan osallistumisen edistämiseen, muun muassa tarjoamalla kielenopiskelumateriaaleja ja yleensäkin pääsyn informaation äärelle. Tämän kotoutumisprosessin ja sen kahden ulottuvuuden syvällinen ymmärtäminen saattaisi olla tärkeä avain kun etnisten vähemmistöjen kirjastopalvelua pohditaan, suunnitellaan ja toteutetaan. Näiden kotoutumiseen eli integraatioon liittyvien tehtävien lisäksi on nähty, että monikulttuurisuus tuo kirjastolle myös kolmannen uuden tehtävän. Tämän näkemyksen mukaan kirjastojen tulisi toimia julkisina tiloina, joissa eri ryhmien jäsenet kohtaavat toisiaan. Audunson (2005) esittää, että kirjastot ovat monikulttuurisille yhteiskunnille tärkeitä kohtaamispaikkoja. Demokraattisen yhteiskunnan periaatteisiin useissa länsimaissa kuuluu tänä päivänä kulttuurisen pluralismin salliminen. Samaan aikaan yhteiskunnan koheesion ja toimivuuden takaamiseksi tarvitaan kuitenkin myös yhteisöllisyyttä. Kysymys kuuluukin miten tämä syntyy monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Audunsonin näkemyksen mukaan tarvitaan kohtaamispaikkoja, jossa ihmiset joita erottavat sosiaaliset, etniset, kulttuuriset tai arvoperustaiset rajat kohtaavat toisensa. Nämä kohtaamiset ovat tärkeitä, jotta syntyisi kulttuurien ja ryhmien välistä kommunikaatiota ja vuorovaikutusta. Siksi on tärkeää, että kirjastot toimivat tämän kaltaisena fyysisenä kohtauspaikkana.

9 9 Audunson kutsuukin kirjastoja matalan intensiteetin kohtauspaikoiksi. Siinä missä korkean intensiteetin areenat ovat sellaisia mihin ihmiset liittävät ensisijaiset intressinsä ja merkityksen antonsa, kuten perhe, työ tai harrastus, matalan intensiteetin kohtaamispaikalla Audunson tarkoittaa areenaa, jossa ihmiset joilla voi olla hyvinkin erilaisia arvoja ja intressejä voivat kohdata toisensa. Näin ollen sen lisäksi, että kirjastot kehittävät tietyille ryhmille erityisesti suunniteltuja palveluja, kirjaston tehtävä monikulttuurisessa yhteiskunnassa on toimia tällaisena yleisenä kohtaamispaikkana. (mt.) 4. Kirjastojen monikulttuurisuudesta kirjoitettua Monikulttuurisuudesta kirjastoissa, maahanmuuttajille suunnatuista kirjastopalveluista, ja kieli- ja vähemmistöryhmien huomioimisesta kirjastopalvelussa on löydettävissä ulkomaista kirjallisuutta, enenevissä määrin muutaman viimeisen vuosikymmenen ajalta. Keskeisin kansainvälinen lähde, joka tarjoaa käytännönläheiset suuntaviivat monikulttuuriselle kirjastopalvelulle on kuitenkin IFLA:n julkaisu Multicultural Communities: Guidelines for Library Services. IFLA:n opas monikulttuurisesta kirjastosta IFLA:n (International Federation of Library Associations) julkaisu Multicultural Communities: Guidelines for Library Services on keskeinen kokoelma ohjeita ja käytäntöjä siitä miten kirjastopalvelut tulisi järjestää monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Julkaisusta on ilmestynyt vuonna 2009 päivitetty kolmas versio (ks. lähdeluettelo). Muun muassa Helsingin kaupungin kirjaston Monikulttuurisessa kirjastostrategiassa viitataan tähän IFLA:n julkaisuun. Monikulttuurisuus-työkalupakki sisältää 7 lukua, joissa käydään läpi seuraavat osa-alueet: Ensimmäisessä luvussa käsitellään johdannon kaltaisesti monikulttuurisen kirjaston perusteita ja periaatteita, oikeutusta ja käsitteiden määrittelyjä. Tämän jälkeen käsitellään monikulttuurisen kirjaston laillista ja taloudellista perustaa. Kolmannessa luvussa käsitellään toimintatapoja, joiden avulla asiakasryhmien kartoittaminen voidaan tehdä, jotta myös heidän erilaisiin tarpeisiin voitaisiin vastata. Neljännessä luvussa keskitytään kokoelman kehittämiseen liittyviin kysymyksiin kun taas viidennessä käsitellään henkilökunnan rekrytointiin ja koulutukseen liittyviä aiheita. Kuudennessa

10 10 luvussa käsitellään kirjaston toiminnan markkinointiin liittyviä kysymyksiä. Seitsemännessä taas esitellään esimerkkien avulla erilaisia käytäntöjä ja kehityshankkeita monikulttuurisista kirjastoprojekteista eri puolilta Eurooppaa. Julkaisun loppuun on myös liitetty IFLA:n Monikulttuurinen manifesti, jossa monikulttuurisen kirjaston periaatteet ja tehtävät on ilmaistu tiivistetysti. IFLA:n julkaisun johdantokappaleessa korostetaan, että monikulttuurisissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa, myös kirjastojen tulee olla kokonaisuudessaan monikulttuurisia, sen sijaan että monikulttuurisuus ja monikulttuuriset palvelut olisivat muusta palvelusta erillään oleva lisäpalvelu. Perusperiaate kirjastossa tulisi olla palvelun tasa-arvoinen saatavuus. Tämän mahdollistamiseksi monikulttuurisessa yhteiskunnassa, kirjastojen tulisi noudattaa seuraavia periaatteita: - palvella kaikki yhteisön jäseniä ilman kulttuuriseen tai kielelliseen perinteeseen perustuvaa syrjintää - tarjota informaatiota kaikilla tarkoituksenmukaisilla kielillä ja kirjoitusjärjestelmillä - tarjota pääsy erilaisten materiaalien pariin, jotka heijastelevat kaikkien yhteisöjen tarpeita - rekrytoida henkilökuntaa, jonka kokoonpano heijastelee yhteiskunnan monimuotoisuutta, ja henkilöitä, jotka on myös koulutettu palvelemaan monikulttuurisia yhteisöjä Jotta tasa-arvoinen kirjastopalvelu toteutuisi kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisessa yhteiskunnassa on IFLA:n mukaan kirjaston toiminta järjestettävä niin, että osa palveluista varataan kaiken tyyppisille käyttäjille samaan aikaan kun osa palveluista suunnataan erityisesti kulttuuri- ja kieliryhmille, jotka jäävät helposti alipalvelluiksi. Erityistä huomiota tulisi siis kiinnittää ryhmiin, jotka ovat usein marginaalisessa asemassa monikulttuurisissa yhteiskunnissa. Sellaisia ryhmiä ovat usein kansalliset vähemmistöt, turvapaikanhakijat ja pakolaiset sekä väliaikaiset tai pysyvämmätkin maahanmuuttajat. Näin ollen IFLA katsoo, että tasa-arvon toteutumiseksi on kirjastopalvelussa tehtävä jossain määrin palveluiden eriyttämistä. IFLA:n mukaan kirjastolaitoksella on tärkeä rooli koulutuksessa sekä sosiaalisessa ja kulttuurisessa osallistumisessa. Kirjastot toimivat oppimiskeskuksina, jotka tarjoavat oppimismateriaaleja sekä muita koulutuksessa tärkeitä resursseja. Toisekseen kirjastot ovat kulttuurikeskuksia, joissa

11 11 säilytetään, dokumentoidaan ja edistetään kulttuuria ja taidetta. Ne antavat ihmisille mahdollisuuden kokea ja oppia erilaisista kulttuureista, taiteesta, musiikista ja antavat ihmisille mahdollisuuden kulttuuriseen ilmaisuun. Tämän lisäksi kirjastot toimivat informaatiokeskuksina, jotka jakavat ja antavat pääsyn informaatioon, joka on tärkeää yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Koska kirjasto on tällainen oppimisen, informaation ja kulttuurin keskus on selvää, että kulttuuri- ja kieliryhmien tasa-arvoon pyrkivässä monikulttuurisessa yhteiskunnassa kirjastopalvelut ovat saatettava myös eri vähemmistöjen saataville. Suomessa kirjastotoiminnan monikulttuurisuutta on tutkittu tai siitä kirjoitettu hyvin vähän. Myöskään kirjastotoiminnasta päättävällä ja sitä ohjaavalla tasolla ei toistaiseksi ole juuri keskusteltu maahanmuuttajista (Larva 2010, 48). Monikulttuurisuus Helsingin kaupunginkirjastossa 1990-luvun lopulla Taina Iduozeen (1997) informaatiotutkimuksen sivuainetutkielma Etniset vähemmistöt ja kirjastot Monikulttuurisuus Helsingin kaupunginkirjastossa on yksi varhaisimpia ja harvoja Suomessa tehtyjä tutkimuksia kirjastojen suhteesta maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan miten Helsingin kaupunginkirjastossa on reagoitu lisääntyneen maahanmuuton seurauksena kasvaneisiin etnisiin vähemmistöryhmiin. Iduozeen tiivistää tutkimuksensa johtopäätöksissä, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvien asiakkaiden lisääntyminen on huomioitu Helsingin kaupunginkirjastossa vieraskielisen aineiston hankinnassa. Asiakkaiden palvelussa pyritään samanarvoisuuteen vähemmistöjä ja valtaväestöä edustavien kanssa. Laajempiin kulttuuripluralistisiin tai maahanmuuttajien sopeutumista tukeviin toimiin, ja palveluiden kehittämiseen ei Helsingin kaupunginkirjastossa sen sijaan ollut tässä vaiheessa vielä ryhdytty. Vaikka Iduozeen tutkielma on tällä hetkellä yli kymmenen vuotta vanha, se lienee Suomessa edelleen yksi ainoita tutkimuksia aiheesta. Työ on edelleen monella tapaa relevantti ja hyödyllinen aiheesta käytävälle keskustelulle. Siinä käydään läpi monia ulkomaisia lähteitä ja esitetään monia ajatuksia, jotka ovat kirjastoalalla edelleen voimassa. Jo Iduozee nostaa työssään esiin integraation toivottuna polkuna maahanmuuttajien sopeutumisessa, kirjaston eri ryhmien käyttämänä kohtaamispaikkana samoin kuin kirjaston toiminnan yhteisöllisen kehittämisen tärkeyden.

12 12 Kirjasto monikulttuurisena työyhteisönä Toinen Suomessa tehty aiheeseen liittyvä tutkimus on Leena Aaltosen pro gradu tutkielma (2010). Tutkimuksessaan Aaltonen tarkastelee yleistä kirjastoa monikulttuurisena työyhteisönä. Hän tutkii maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden pääsyä kirjastoyhteisöön ja näiden asemaa työyhteisössä. Tämän lisäksi hän pohtii monikulttuurisessa työyhteisössä toimimista ja sen kehittämistä. Aaltosen mukaan Suomessa yleinen kirjasto on kaikilla tutkituilla osa-alueilla vasta kehittymässä monikulttuurisena työyhteisönä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytoimiselle on toistaiseksi ollut esteenä työntekijöiden paikallisen koulutuksen sekä kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman puute suhteessa kirjastoalalla asetettuihin pätevyysvaatimuksiin sekä suomen kielen taitovaatimuksiin. Kirjastoon työllistyneiden maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden toiminnassa puolestaan korostuu kulttuurienvälinen osaaminen, joka näkyy yhteisöllisenä ja kommunikatiivisena työotteena. Työllistyneet maahanmuuttajat ovat kuitenkin kokeneet luottamuksen puutetta ja heidän toimintamahdollisuutensa työyhteisössä ovat kantasuomalaisia työntekijöitä rajatummat. Heidän jäsenyytensä työyhteisössä rakentuu ensisijaisesti monikulttuuriseksi miellettyyn toimintaan osallistumisesta. Se kuinka alussa yleisen kirjastojen työyhteisöt ovat monikulttuurisuudessa, näkyy hyvin Aaltosen pohdinnassa. Hän näkee kirjastojen toimintakulttuurin enemmän paikallisena kuin monikulttuurisena. Maahanmuuttajataustaisilta työntekijöiltä toivotaan mahdollisimman suomalaista koulutustaustaa, suomen kielen sekä suomalaisen kulttuurin mahdollisimman hyvää hallintaa. Kulttuurirajat ylittävää ymmärrystä ammatillisuudesta esiintyy kantasuomalaisten kirjastoammattilaisten keskuudessa toistaiseksi vähän. Maahanmuuttaja kulttuurityössä Vuonna 2010 ilmestyi myös Sunniva Draken toimittama artikkelikokoelma Maahanmuuttaja kulttuurityössä. Kirjan keskeisenä sisältönä ovat maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kertomukset omista kokemuksistaan kirjastotyössä. Tämän lisäksi kirja sisältää muutaman kirjoituksen kantaväestöä edustavilta kirjastotyöntekijöiltä, jotka kertovat maahanmuuttajakollegoidensa kanssa työskennellessä saamistaan kokemuksista. Kirjassa esitellään myös kirjaston toimintaa ja pohditaan laajemmin monikulttuurista kirjastotyötä.

13 13 Riitta Hämäläinen sivuaa kirjoituksessaan maahanmuuttaja-käsitteen ongelmaa. Hän muistuttaa maahanmuuttajien olevan heterogeeninen ryhmä erilaisine kansallisuuksineen, kielineen, uskontoineen, maahanmuuton syineen ja koulutustaustoineen. Tämän lisäksi on kyseenalaista kuinka kauan ihminen pysyy maahanmuuttajana ja tuleeko Suomessa syntyneitä maahanmuuttajien jälkeläisiä, niin sanottuja toisen sukupolven maahanmuuttajia todella ajatella maahanmuuttajina. Kirjastopalveluiden kehittäminen maahanmuuttajille onkin ongelmallista, koska kategoria sulkee sisäänsä hyvin erilaisia ihmisiä. Hämäläisen mukaan kirjastoissa maahanmuuttajien palveluna on sitä paitsi pidetty lähinnä Euroopan unionin, Pohjois-Amerikan ja Australian ulkopuolelta tulevien palvelua. Maahanmuuttaja-kategorian ongelmallisuuden vuoksi Hämäläinen ehdottaakin, että maahanmuuttajille segmentoitujen kirjastopalveluiden sijaan tavoitteeksi tulisi asettaa monikielinen ja kansainvälinen kirjasto. Monikielistä ja - kulttuurista palvelua ei pitäisi nähdä ensisijaisesti maahanmuuttajille räätälöityjen lisäpalveluiden kehittämisenä, vaan kirjaston peruspalvelun tarjoamisena tasa-arvoisesti kaikille. (Hämäläinen 2010, ) Myös Tiina Larva analysoi omassa kirjoituksessaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa tehtyä monikulttuurisuustyötä. Hänen näkemyksensä mukaan kirjastot ovat ansiokkaasti osallistuneet maahanmuuttajien omien kielten ja kulttuurien säilyttämiseen tähtäävään toimintaan erilaisilla palveluilla ja toiminnalla, kuten esimerkiksi monikielisellä kokoelmalla, erikielisillä satutunneilla sekä kulttuuria esittelevillä tapahtumilla. Sen sijaan panostus kotoutumisen toiseen puoleen, suomen kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustuttaminen on jäänyt Larvan arvion mukaan vähemmälle huomiolle. (Larva 2010, ) Larva myös pohtii minkälaisia tiedostamattomia ja epätoivottuja seurauksia tähän asti tehdyllä monikulttuurisuustyöllä saattaa olla. Hän tekee samankaltaisen havainnon kuin Hämäläinen esittäessään, että kirjastojen monikulttuurisuustyössä painottuvat kaukaisiksi koetut kulttuurit ja niitä edustavat maahanmuuttajaryhmät siinä missä länsimaista kotoisin olevia ei välttämättä hahmoteta maahanmuuttajiksi lainkaan. Kirjastoissa tehtävän monikulttuurisuustyön tavoitteena on madaltaa ihmisryhmien välisiä rajoja ja saada maahanmuuttajien yhteiskunnallinen asema marginaalista kohti keskustaa. Larva kuitenkin pelkää, että monikulttuurisuustyö, missä kaukaisia maahanmuuttajien kulttuureja esitellään erilaisissa tapahtumissa juhlana, tanssina, musiikkina, sanalla sanoen väriläiskinä, johtaakin helposti siihen, että maahanmuuttajaryhmien ja valtaväestön eroa vain korostetaan. Näin toiminnalla saattaakin olla päinvastaisia seurauksia mitä alun perin tarkoitettiin. Kirjoituksen tarkoituksena ei ole argumentoida, että kirjastoissa tehtäisiin vääränlaista

14 14 monikulttuurisuustyötä, vaan osoittaa kuinka monisyisiä seurauksia voi olla sillä, miten miellämme ja ajattelemme erilaisia kulttuureja ja ihmisryhmiä. Myös kirjaston toiminta on mukana tuottamassa ja uusintamassa maahanmuuttajakategorioia, jotka ohjaavat ihmisten ajattelua ja toimintaa. (mt.) Kotoutumisen ja kulttuuripolitiikan kohtaamispinnat Vuonna 2010 julkaistiin myös jo edellä siteerattu tutkimus, joka käsittelee yleisemmin maahanmuuttajien kotouttamista ja kulttuuripolitiikkaa Suomessa. Pasi Saukkosen (2010) tutkimuksen pääanti on maahanmuuttajien kotouttamispolitiikan ja kulttuuripolitiikan kohtaamispintojen kartoittaminen. Miten taide- ja kulttuuritoiminnassa otetaan huomioon maahanmuuton seurauksena lisääntynyt etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus? Monikulttuurisuuden vaikutusta kulttuuripolitiikkaan on mielekästä tarkastella nimenomaan kotoutumisen yhteydessä. Vaikka taide- ja kulttuuritoiminta ei kuulukaan virallisten kotouttamistoimenpiteiden ydinalueisiin, on katsottu että taiteella ja kulttuurilla on kuitenkin merkitystä maahanmuuttajien integroitumisen, hyvien etnisten suhteiden edistämisen sekä rasismin ja syrjinnän vastaisen taistelun kannalta. Saukkosen tutkimusalue on laaja ja moniulotteinen ennen kaikkea sen takia, että maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, mutta myös siksi että taide- ja kulttuuriala on hyvin laaja ja moninainen. Hän esittää tutkimuksessaan kuitenkin myös kirjastopalvelujen näkökulmasta tärkeitä päätelmiä. Saukkosen mukaan kotouttamiseen liittyvä keskeinen poliittis-hallinnollinen linjaveto kulttuuripolitiikassa on ollut normaalipalveluperiaate. Hänen mukaansa se tarkoittaa käytännössä että:..maahanmuuttajille tarkoitettujen palveluiden järjestämiseksi ei päänsääntöisesti pidä perustaa pysyväksi tarkoitettuja erillisiä laitoksia tai organisaatioita, vaan maahanmuuttajat pyritään ohjaamaan mahdollisimman tehokkaasti kaikille kansalaisille tarkoitettujen palveluiden piiriin. Kullakin palvelusektorilla tulee kuitenkin ottaa huomioon maahanmuuttajien sekä uusien etnisten tai kulttuuristen vähemmistöjen kantaväestöstä mahdollisesti poikkeavat tarpeet (mt., 219). Normaalipalveluperiaate näkyy Saukkosen mukaan esimerkiksi opetusministeriön (nykyään opetus- ja kulttuuriministeriö) uusimmassa kulttuuripoliittisessa strategiassa. Kuitenkin erityisjärjestelyt

15 15 hyväksytään silloin kun yhdenvertaisuus ei muuten toteudu. Käytännössä taide- ja kulttuuritoiminnan saralla toimet ovatkin painottuneet nimenomaan erilaisiin erityisjärjestelyihin: erillisiin apurahoihin, monikulttuurisuuskeskuksiin, erityisasiantuntijoihin, jne. Tämä näkyy usein esimerkiksi paikallisen tason strategioissa, jossa maahanmuutto- ja monikulttuurisuusasioita käsitellään usein omana kokonaisuutenaan, muista osista erillään. Saukkosen mukaan edellä mainitun kaltaiset erityisjärjestelyt ovat onnistuneet tavoitteissaan hyvin. Uhkana on kuitenkin ajattelumalli, jossa muiden kulttuurilaitosten ei tarvitse reagoida toimintaympäristön muuttumiseen ja käytännön toimissa laiminlyödään etnisen ja kulttuurisen monimuotoistumisen valtavirtaistaminen. Tällöin vaarana on voimakkaasti eriyttävä yhteiskuntakehitys, jossa Suomi jakautuu kulttuuripoliittisesti kahteen osaan: monikulttuuriseen ja yhtenäiskulttuuriseen. Yleisenä johtopäätöksenä Saukkonen toteaa, että maahanmuuttopoliittiset linjaukset konkretisoituvat kulttuuripolitiikan eri alueilla vielä heikosti jos lainkaan, poikkeuksena on kulttuuripalvelujen saatavuuden eteen tehty työ. Maahanmuuttajien kotouttaminen on kulttuuripolitiikassa heikkoa myös resurssipulan vuoksi. Eri taide- ja kulttuuritoiminnan alojen välillä ollaan Saukkosen mukaan myös hyvin eri vaiheissa mitä tulee reagointiin etniseen ja kulttuuriseen monimuotoistumiseen. Kirjasto- ja museotoiminnassa maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus ovat saaneet toistaiseksi eniten huomiota. Kuntien kirjastot ovat pystyneet Saukkosen mukaan vastaamaan kulttuurialalla vahvimmin myös normaalipalveluperiaatteen vaatimuksiin. Samaan aikaan kirjastot liittyvät myös yhteen ensimmäisistä maahanmuuttajiin liittyvistä kulttuuripoliittisista erityistoimenpiteistä. Tällä Saukkonen viittaa Helsingin kaupunginkirjastolle vuonna 1995 annettuun tehtävään aloittaa Monikielisen kirjaston toiminta (silloin Ulkomaalaiskirjasto). (Mt., ) Katsaus kotimaiseen kirjallisuuteen osoittaa, että Suomessa kirjastojen monikulttuurisuuteen ollaan vasta heräämässä. Tähän mennessä on vain vähän käsitelty kirjaston oman työyhteisön monikulttuurisuutta. Palvelujen järjestämiseen liittyen tärkeäksi keskusteluksi näyttää nousevan tasapainon hakeminen tasa-arvoisen peruspalvelun ja erityisjärjestelyjen toteuttamisen välillä.

16 16 5. Esimerkkejä maahanmuuttajille suunnatuista kirjastopalveluista ja kehittämishankkeista Seuraavassa katsauksessa esitellään joitakin kirjastopalveluja, joita suomalaisissa yleisissä kirjastoissa on toteutettu uusia etnisiä vähemmistöjä ajatellen. Joidenkin palvelujen kohdalla esitellään myös niistä saatuja kokemuksia tietyissä kirjastoissa. Tekstissä käydään ensin läpi Monikielisen kirjaston toimintaa, Tampereen kaupunginkirjaston monikieliset Internet-sivut, sekä muutama useassa kirjastossa toteutettu palvelu. Tämän jälkeen esitellään uudempi kielikahvilapalvelukonsepti sekä kaksi laajempaa kehittämishanketta. Monikielinen kirjasto Yksi tärkeimmistä kirjaston palveluista on edelleen aineiston hankkiminen ja sen lainaaminen asiakkaille. Näin ollen monikulttuurista kirjastoa, tai maahanmuuttajille suunnattuja kirjastopalveluita mietittäessä on tärkeä muistaa, että aineiston tarjoaminen monilla eri kielillä on yksi monikulttuurisen kirjaston perusedellytyksistä. Opetusministeriön päätöksen myötä kunnat ovatkin velvoitettuja hankkimaan kirjastoihinsa aineistoa tietyllä kielellä jos kyseisessä kunnassa asuu vähintään sata kyseistä kieltä puhuvaa henkilöä (Mäkinen 2010, 23). Vaikka päävastuu ulkomaalaisväestön yleisistä kirjastopalveluista on edelleen kunnilla, aineiston hankintatyötä helpottamaan perustettiin vuonna 1994 Monikielinen kirjasto(silloiselta nimeltään Ulkomaalaiskirjasto, ks. (mt.). Monikielisen kirjaston tehtäväksi on määritelty.. Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen, yhteyksien solmiminen koti- ja ulkomaisiin yhteistyötahoihin, tiedotus ja neuvonta sekä aineiston hankinta yhteiskäyttöön sellaisilla kielillä, jotka meillä ovat harvinaisia ja joiden käyttäjiä Suomessa on vähän (Monikielisen kirjaston Internet-sivut). Käytännössä kuntien kirjastot hankkivat itse aineistoa asukkaidensa tarpeisiin asukaspohjan mukaan. Etenkin sanoma- ja aikakausilehdet ovat aineistoa jota hankitaan paikallisesti. Monikielisen kirjaston kokoelmalla kuitenkin tuetaan kuntien kirjastojen asiakaspalvelua Monikielinen kirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimivan Helsingin kaupungin kirjaston yhteydessä ja saa tehtävää varten valtionavustuksen. Kokoelma, joka sisältää kirjallisuutta yli 60 kielellä sijaitsee Pasilan pääkirjastossa. Musiikkiaineisto sijaitsee Kirjasto 10:ssä.

17 17 Monikielisen kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa kirjastoja vieraskielisen aineiston hankinnassa ja antaa tietoa aineiston hankintapaikoista. Kirjastoille lähetetään kaukolainoina sekä yksittäisiä lainoja, aihetilauksia että siirtokokoelmia. Siirtokokoelmien laina-aika on 3-6 kk, vastaanottajakirjaston toivomusten mukaan. Tärkeä osa monikielisen kirjaston työtä on yhteyksien solmiminen ja luotettavien yhteistyökumppaneiden etsiminen. Koska kuntien kirjastojen omien työntekijöiden kielitaito ei useinkaan riitä arvioimaan tai määrittelemään tarjolla olevan materiaalin sisältöä, ja koska hankintakanavia on vähän, kirjastoille on tärkeää löytää ne tahot, jotka ovat yhteistyössä erikielisten kirjallisuuden asiantuntijoiden ja kirjastoammattilaisten kanssa. (Mäkinen 2010, 26.) Kirjastojen monikieliset nettisivut Tiedottaminen kirjaston omasta toiminnasta ja palveluista mahdollisimman kattavasti monilla eri kielillä on toinen monikielisen ja -kulttuurisen kirjaston perusedellytyksistä. Pikaisen katsauksen perusteella joidenkin kaupunkien kirjastojen Internet-sivut sisältävät informaatiota vain suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Helsingin kaupunginkirjaston Internet-sivut tarjoavat monikulttuuriset sivut osion (http://www.lib.hel.fi/fi-fi/monikulttuuri/), tosin linkki tälle sivulle löytyi artikkelin kirjoittamisen aikoihin ainoastaan suomenkieliseltä etusivulta. Tämän lisäksi informaatio on pääosin suomeksi. Pääkaupunkiseudun HelMet kirjastojen esite (linkki esim. em. sivulla) on kuitenkin luettavissa yli kymmenellä eri kielellä. Turun kaupunginkirjastossa on tehty kirjaston esittelyvideo kahdeksalla eri kielellä (http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=85526). Maahanmuuttajille tarjotaan myös muita palveluja, kuten esimerkiksi lukupiiri maahanmuuttajanaisille Varissuon kirjastossa (http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=6799&culture=fi-fi&contentlan=1). Espoon kaupunginkirjasto puolestaan listaa kirjastoissaan toimivat maahanmuuttajataustaiset työntekijät ja heidän yhteystietonsa sekä kieliosaamisensa. (http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17330). Tampereen kaupunginkirjaston sivujen etusivu on luettavissa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Kirjaston sivuilta löytyy linkki maahanmuuttajien kirjasto-esitteeseen, joka on luettavissa

18 18 suomen kielen lisäksi 11 eri kielellä (http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-jaasiointi/maahanmuuttajan-kirjasto). Satutunnit, nettipysäkit ja kulttuuriestradit Käsittelen seuraavaksi kolmea kirjastopalvelua, joita on toteutettu useassa kirjastossa myös maahanmuuttajille suunnaten. Vertailen kokemuksia, joita niistä on saatu Entressen kirjastossa Espoossa ja Varissuon kirjastossa Turussa. Tarkoituksena on hahmottaa minkälaista tehtävää palvelut toteuttavat, miten ne ovat onnistuneet ja minkälaisia haasteita niitä toteuttaessa on kohdattu. Ensimmäisenä käsitellään vieraskielisille lapsille suunnattuja satutunteja ja tämän jälkeen maahanmuuttajaryhmille suunnattua atk- ja Internet-opetusta. Kolmanneksi käsittelen vielä kokemuksia, joita on saatu erilaisten kulttuuria esittelevien tapahtumien järjestämisestä kirjaston tiloissa. Ymmärrän viime mainitun toiminnan tässä yhteydessä yhdeksi kirjaston palveluksi ja kutsun näitä kulttuuriestradeiksi. Satutunnit äidinkielen tukena Yksi yleisten kirjastojen lastenosastoilla toteutettu palvelu on lasten satutunnit, missä kirjaston työntekijä lukien kertoo lapsille satuja. Monessa kirjastossa palvelua on tarjottu myös maahanmuuttajataustaisille lapsille pitämällä satutunteja muillakin kielillä kuin suomeksi. Se millä kaikilla kielillä satutunteja voidaan pitää, riippuu luonnollisesti siitä minkä kielisiä työntekijöitä tai vapaaehtoisia palvelua saadaan vetämään. Entressen kirjastossa satutunteja on pystytty järjestämään suomen lisäksi somalin, arabian ja albaanin kielillä. Varissuolla ei ole vakinaisia maahanmuuttajatyöntekijöitä, mutta työharjoittelussa ollut työntekijä on pitänyt satutunteja somalin kielellä. Mahdollisuus osallistua satutunneille lapsen omalla kielellä on palvelu, joka omalta osaltaan voi vastata maahanmuuttajataustaisen lapsen vanhemmilta perimän kulttuurin säilymiseen ja vahvistamiseen. Koska kirjastopalveluja tulisi toteuttaa mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti eri kielivähemmistöille, on oikeutettua, että myös maahanmuuttajalapsille järjestetään satutunteja heidän äidinkielellään.

19 19 Entressen kirjastossa saatujen kokemusten mukaan vieraskielisille satutunneille ei kuitenkaan aina ole ollut kysyntää. Tämä on johtunut muun muassa siitä, että päiväkotiryhmänsä mukana kirjaston satutunnille tulevat maahanmuuttajataustaiset lapset ovat joskus mieluummin osallistuneet suomenkieliselle satutunnille. Tämä esimerkki muistuttaa siitä seikasta, että maahanmuuttajalapset oppivat valtakielen yleensä nopeammin kuin aikuiset, ja saattavat sopeutua ja samaistua valtakulttuuriin enemmän kuin vanhempansa. Samoin se samaistuvatko Suomessa syntyneet maahanmuuttajien lapset eli niin sanotut toisen sukupolven maahanmuuttajat enemmän suomalaiseen valtakulttuuriin vai vanhempiensa kulttuuriseen perintöön on tapauskohtainen kysymys. Tämä vaikuttaa esimerkiksi juuri siihen, houkutteleeko äidinkielellä kerrottu satutunti maahanmuuttajataustaista lasta vai ei. Myös Varissuolla on koettu haasteeksi saada kävijöitä somalinkielisille satutunneille. Työntekijöiden arvion mukaan Varissuolla tämä johtuu kuitenkin siitä, että somalialaisperheissä äidit ovat lastensa kanssa kotona, ja on koettu, että juuri nämä somalialaiset kotiäidit ovat olleet vaikein ryhmä tavoittaa kirjaston palveluilla ja saada kirjaston asiakkaiksi. Varissuon henkilökunnan mukaan näitä perheitä on kuitenkin tavoitettu esikoulussa ja ala-aste luokkien kanssa tehtävän työn avulla. Kun lapset tulevat tutustumaan kirjastoon kouluryhmänsä kanssa alkavat he joskus käyttää kirjastoa säännöllisesti, jonka jälkeen heidän vanhempansakin tutustuvat usein kirjaston toimintaan. Tämänkin vuoksi kirjaston käytön opetus esikoulu ja ala-aste -ikäisille on koettu erittäin tärkeänä toimintana. Atk-opetus osallistumisen edistäjänä Atk- ja Internet-opetus on suhteellisen uusi palvelu, joka on ottanut paikkansa kirjaston palveluissa useissa kirjastoissa. Atk- ja Internet-opetukseen on osallistunut esimerkiksi Enrtressen kirjaston mukaan ennen kaikkea iäkkäämpiä kirjastonkäyttäjiä, joille tietokoneiden ja Internetin käyttö ei usein ole niin tuttua kuin nuoremmille. Monissa kirjastoissa tätä palvelua on alettu tarjota myös eri kielillä. Internetin käyttö mielletään nykyään tärkeäksi kanavaksi informaation saamisessa ja yhteiskuntaan osallistumisessa. Tämä palvelu voisi siis osaltaan vastata tehtävään, missä maahanmuuttajia autetaan osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Sosiaalisen median ollessa yksi Entressen kirjaston painopisteistä atk-opastus on muutenkin tärkeä osa kirjaston toimintaa. Atk-opetusta on pystytty järjestämään maahanmuuttajille kirjaston oman henkilökunnan voimin venäjäksi ja somaliaksi. Venäjänkielisestä opetuksesta on vastannut

20 20 venäjänkielinen kirjastotyöntekijä. Somaliankielisessä ryhmässä opettaja on suomenkielinen ja somalinkielinen työntekijä toimii tulkkina. Myös Varissuolla on kokeiltu Nettipysäkki nimellä palvelua, jossa ideana on ollut tarjota maahanmuuttajille opastusta Internetin käyttöön heidän omalla kielellään. Palvelua kokeiltiin ainakin venäjänkielisenä, jolloin opettajana toimi ammattikorkeakoulun opiskelija. Osana laajempaa Open Zone hanketta Nettipysäkkejä oli tarkoitus toteuttaa enemmänkin. Kirjaston työntekijöiden arvion mukaan palvelua toteuttaessa törmättiin kuitenkin ihmisten erilaiseen aikakäsitykseen. Asiakkaita ei juuri tullut, tai jos tuli niin vasta sen jälkeen kun opastaja oli jo ehtinyt lähteä. Asiaa yritettiin korjata sillä, että Nettipysäkkiin tuli ilmoittautua ennakkoon, mutta palvelu ei ollut ainakaan alkuvaiheessaan vielä lähtenyt käyntiin. Kulttuuriestradit Kirjastoissa on myös usein järjestetty kaikenlaista kulttuuritoimintaa kuten pieniä taidenäyttelyitä, konsertteja ja kokoontumisia. Kirjasto on monissa paikoissa antanut tilan missä myös maahanmuuttajaväestö on päässyt esittämään kulttuuriaan tanssin, musiikin tai muun taiteen välityksellä. Kirjasto toiminnan tällaisena kulttuuriestradina voisi ajatella palvelevan kahtakin erilaista tarkoitusta. Ensinnäkin se antaa maahanmuuttajaryhmille tilaisuuden kulttuuriseen ilmaisuun ja oman kulttuurinsa piirteiden tunnetuksi tekemiseen. Toisekseen se antaa maahanmuuttajaväestölle ja valtaväestölle tilaisuuden kohdata toisiaan, ja myös valtaväestölle mahdollisuuden oppia jotain maahanmuuttajaryhmien kulttuureista. Tämänkaltaiseen monikulttuurisuustyöhön on myös suhtauduttu kriittisesti sillä perusteella, että etnisten vähemmistöryhmien esitteleminen tanssina, musiikkina ja taiteena, siis kulttuurisina väriläiskinä, saattaa vain korostaa näiden ihmisten erilaisuutta ja näin korostaa eroa valtaväestöön nähden. Samaan aikaan sitä voidaan kuitenkin puolustaa sillä, että tämänkaltainen toiminta antaa näiden ryhmien edustajille mahdollisuuden kulttuuriseen ilmaisuun ja edistää kulttuurisen perinteen säilyttämistä. Kritiikki on hyvä pitää mielessä, mutta se ei vie tämänkaltaiselta toiminnalta perusteita tai oikeutusta. Espoon Entressen kirjastossa tällaiseen toimintaan tilaisuuden antaa estradiksi kutsuttava tila kirjaston keskiössä. Paikalla onkin järjestetty erilaisia tapahtumia kuten azerbaidjzanilainen juhla ja somalimessut. Myös Varissuolla tämänkaltaista toimintaa on kokeiltu positiivisin kokemuksin. Kirjastossa järjestettiin Somalitila näyttely, jossa esillä oli traditionaalinen somalialainen

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus Opetusneuvos Leena Nissilä Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä

Lisätiedot

Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa

Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa Kirjaston monikulttuurinen palvelukonsepti Open Zone -hankkeen aikana 2008-2011 syntyneet hyvät käytännöt, joista on tullut

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston järjestämä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto

Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto Lähtökohtana perustehtävä Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

MONIKIELINEN KIRJASTO FLERSPRÅKIGA BIBLIOTEKET MULTILINGUAL LIBRARY

MONIKIELINEN KIRJASTO FLERSPRÅKIGA BIBLIOTEKET MULTILINGUAL LIBRARY MONIKIELINEN KIRJASTO FLERSPRÅKIGA BIBLIOTEKET MULTILINGUAL LIBRARY KIRSI VANHARANTA 18.10.2016 MONIKIELINEN KIRJASTO Monikielisen kirjaston tehtävänä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 annika.forsander@helsinki.fi Maahanmuutto muokkaa kaupunkeja Maahanmuutto ja maahanmuuttajaväestön kasvu yksi keskeisimmistä kaupunkien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Monikulttuurisuus työyhteisössä. Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen

Monikulttuurisuus työyhteisössä. Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen Monikulttuurisuus työyhteisössä Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen 31.5.2011 Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen suurin haaste ei ole vieraan kulttuurin tuntemus, vaan oman kulttuurin tuntemus

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Tehtaanpuiston yläasteen koulu PL 3714 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta PÖYTÄKIRJAOTE 2016 / 4 1(3) 3.10.2016 Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Aika Maanantai 3.10.2016

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden äidinkielet Suomen kielivarannon kasvattajina

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden äidinkielet Suomen kielivarannon kasvattajina Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden äidinkielet Suomen kielivarannon kasvattajina Leena Nissilä Yksikön päällikkö, opetusneuvos 8.10.2007 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Suomen kielitilanne

Lisätiedot

Monikulttuurisuus järjestöjen mahdollisuutena ja uhkana

Monikulttuurisuus järjestöjen mahdollisuutena ja uhkana Monikulttuurisuus järjestöjen mahdollisuutena ja uhkana 15.11.2016 Matti Cantell, monikulttuurisen työn toimialajohtaja Suomen Setlementtiliitto ry Monikulttuurisuus järjestöjen mahdollisuutena ja uhkana

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto 23.9.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM120:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot