Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa"

Transkriptio

1 1 Monikulttuurisuuden kehittäminen kirjaston palveluissa Ilari Lovio Artikkelin on laatinut VTK Ilari Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Kuntaliiton yhteisessä Kirjastoinnovaatiot hankkeessa syksyllä Kirjoittaja opiskelee sosiologiaa Helsingin yliopiston maisteriohjelmassa The Master's Degree Programme in Ethnic Relations, Cultural Diversity and Integration (ERI), Centre for Research on Ethnic Relations and Nationalism (CEREN). Tämä artikkeli käsittelee monikulttuurisuuden kehittämistä kirjaston palveluissa. Artikkelin tarkoituksena on selvittää, miten maahanmuuton myötä lisääntyneeseen etniseen monimuotoisuuteen on Suomessa reagoitu yleisten kirjastojen palvelujen järjestämisessä. Artikkeli pyrkii ensisijaisesti vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Mitä ja miten palveluja on yleisissä kirjastoissa järjestetty maahanmuuttajille? Onko kirjastoissa toteutettu uusia, erityisesti maahanmuuttajille suunnattuja palveluja tai laajempia monikulttuurisuutta edistäviä kehityshankkeita? Näiden kysymysten lisäksi artikkelissa kartoitetaan, mitä monikulttuurisuudesta kirjastoissa on Suomessa aiemmin julkaistussa kirjallisuudessa sanottu. Tämän lisäksi artikkelissa myös pohditaan laajemmin monikulttuurisuuden vaikutusta kirjaston tehtäviin sekä kirjastopalvelujen suhdetta maahanmuuttajien kotoutumispolitiikan tavoitteisiin. Tietoa näistä aiheista on kerätty jo olemassa olevan kirjallisuuden avulla sekä kirjastoammattilaisia haastattelemalla. Artikkelin alussa määritellään aihepiirin kannalta keskeisimmät käsitteet kuten monimuotoisuus ja maahanmuuttaja. Toisessa kappaleessa käsitellään tarkemmin sitä, miten länsimaissa maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien sopeutumiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen on poliittisella tasolla suhtauduttu. Tämän jälkeen tarkastellaan monikulttuurisuus - termiä ja sitä millä tavoilla se voidaan ymmärtää. Kolmannessa kappaleessa pohditaan kirjaston tehtävien ja roolin

2 2 muuttumista monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maahanmuuttajien kotoutumispolitiikan vaikutusta kirjastopalveluiden järjestämiseen. Neljännessä kappaleessa esitellään kansainvälisen kirjastojärjestö IFLA:n julkaisema manifesti kirjastopalvelun järjestämisen periaatteista monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Tämän jälkeen tarkastellaan mitä monikulttuurisuudesta kirjastoissa on suomalaisessa kirjallisuudessa sanottu. Viidennessä kappaleessa käydään katsauksena läpi miten maahanmuuttaja-asiakasryhmiin on kirjastoissa reagoitu palveluiden järjestämisen ja laajempien kehityshankkeiden muodossa. Lopuksi esitetään vielä joitakin johtopäätöksiä siitä, mitä tehtäviä monikulttuurisuus kirjastoille tuo sekä mitä kysymyksiä maahanmuuttajien kirjastopalvelun kehittämisessä tulisi jatkossa pohtia. 1. Monimuotoisuuden ja maahanmuuttajan käsitteistä Suomi oli moniin muihin Euroopan maihin verrattuna hyvin pitkään maastamuuton maa. Maahanmuutto kiihtyi varsinaisesti vasta 1980-luvun loppupuolella. Viimeisten vuosikymmenien aikana Suomeen on muutettu hyvin erilaisista syistä. Venäläiset ja virolaiset ovat muuttaneet yleensä työ- tai perhesyistä, siinä missä somalialaiset ja Balkanin alueelta tulevat ovat tulleet lähinnä turvapaikanhakijoina. Myös voimakas talouskasvu sekä väestörakenteen muutos on tuonut muuttajia muun muassa Intiasta ja Kiinasta. Ulkomaalaisten tai muualla syntyneiden osuus Suomen väestöstä on kuitenkin edelleen moniin Euroopan maihin verrattuna alhainen. Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli ulkomaan kansalaista. Ulkomailla syntyneitä oli noin , jolloin lukuun sisältyy myös sittemmin Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat. Etnistä monimuotoisuutta voidaan mitata myös ihmisten äidinkielen mukaan. Jos suomi, ruotsi ja saame jätetään ulkopuolelle, suurimmat kieliryhmät olivat vuoden 2008 lopussa venäjä, viro, englanti ja somali. Äidinkieli onkin hyvä etnisen monimuotoisuuden mittari. Se ottaa huomioon sekä ulkomailla että Suomessa syntyneen väestön, sekä ulkomaiden kansalaiset, että myös Suomen kansalaisuuden saaneet. Äidinkieli on myös keskeinen ominaisuus julkisten palveluiden, kuten esimerkiksi kirjastopalvelun järjestämisen kannalta. (Saukkonen 2010, ) Ei voida kuitenkaan sanoa, ettei ennen 1980-lukua Suomessa olisi ollut minkäänlaista etnistä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Suomen monikulttuurisuuteen oman panoksensa antavat niin sanotut vanhat vähemmistöt, joihin yleensä lasketaan kuuluviksi suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit,

3 3 tataarit, ns. vanhavenäläiset ja juutalaiset (mt., 20). Voidaan siis puhua erikseen historiallisesta monimuotoisuudesta, jolla viitataan näihin vanhoihin vähemmistöihin, sekä uudesta monimuotoisuudesta, jolla viitataan uudemman maahanmuuton synnyttämiin etnisiin vähemmistöihin. Monet vanhat vähemmistöt huomioidaan kuitenkin lainsäädännössä eri tavalla kuin uudet maahanmuuttajaryhmät. Esimerkiksi saamelaiset ovat perustuslaissa mainittu alkuperäiskansa. (Ks. lisää Saukkonen 2010.) Olisi siis virheellistä ajatella, että Suomi olisi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana muuttunut täysin yhtenäiskulttuurisesta yhteiskunnasta täysin monikulttuuriseksi. Samaan aikaan on kuitenkin totta, että uudet maahanmuuttajavähemmistöt muokkaavat Suomen etnistä rakennetta. Tämän lisäksi poliittisella tasolla maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan nähdään nykyään kaksisuuntaisena prosessina. Samalla kun maahanmuuttajat sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan on suomalaisen yhteiskunnan tarkoitus sopeutua monikulttuurisuuteen. Siksi on mielekästä tarkastella miten etniseen monimuotoistumiseen on monikulttuurisuusajattelun aikana reagoitu julkisissa palveluissa, kuten kirjastoissa. Puhuttaessa maahanmuuttajien kirjastopalvelusta on tärkeää määritellä mitä maahanmuuttajalla tarkoitetaan. Tässä artikkelissa maahanmuuttajan käsitettä käytetään laajasti ja sillä tarkoitetaan kaikkia muualta Suomeen muuttaneita, myös heitä, jotka ovat sittemmin saaneet Suomen kansalaisuuden. Maahanmuuttajiksi lasketaan myös Suomessa syntyneet maahanmuuttajien jälkeläiset eli niin sanotut toisen sukupolven maahanmuuttajat, jotka usein puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ovat vähintäänkin kaksikielisiä. Tässä maahanmuuttajiksi lasketaan myös turvapaikanhakijat ja pakolaiset, jotka yleensä erotetaan omaksi ryhmäkseen. On totta, että maahanmuuttajan käsite on ongelmallinen. Se sulkee sisäänsä ihmisiä, joita erottavat niin kotimaa, maahanmuuton syy, kulttuuri ja uskonto, koulutus, kuin ikä ja sukupuolikin. Toisin sanoen joukkoa ei yhdistä välttämättä mikään muu tekijä kuin että he, tai heidän vanhempansa, ovat jossain vaiheessa elämäänsä muuttaneet Suomeen. Tästä huolimatta sanalle ei tässä yhteydessä ole parempaa vaihtoehtoa. Jos puhuttaisiin Suomessa asuvista ulkomaalaisista, se jättäisi ulkopuolelleen Suomen kansalaisuuden saaneet tai Suomessa syntyneet uusien etnisten vähemmistöjen edustajat. Voitaisiin ehkä puhua kulttuuri- tai kielivähemmistöistä, mutta se oikeastaan sisältäisi saman ongelman kuin maahanmuuttajan käsite, valtavan heterogeenisyyden.

4 4 2. Maahanmuutto ja monikulttuurisuus Maahanmuuttopolitiikka ja kotoutuminen Poliittinen suhtautuminen maahanmuuttajien etniseen ja kulttuuriseen identiteettiin sekä heidän sopeutumiseensa vastaanottavaan yhteiskuntaan on vaihdellut eri aikoina. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa toteutettiin 1970-luvulle asti sulauttavaa maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajien odotettiin mukautuvan valtaväestön kulttuurisiin normeihin ja luopuvan omille ryhmilleen ominaisista kulttuurisista tavoista. Tällaista sulautumisen prosessia kutsutaan assimilaatioksi. Maahanmuuttajien assimilaatio nähtiin välttämättömänä poliittiselle tasapainolle ja se oli jatkoa ajattelulle missä maahanmuuttajien kulttuurit nähtiin alempiarvoisina luvulta lähtien näissä maissa omaksuttiin kuitenkin suvaitsevampi ja pluralistisempi ajatusmalli. Sen kantavana periaatteena on rohkaista maahanmuuttajia säilyttämään monia asioita etnisestä perinteestään, kuten ruokaan, pukeutumiseen ja uskontoon liittyviä tapoja. (Kymlicka 1995, 14.) Euroopassa eri maiden maahanmuuttopolitiikassa on nähty erilaisia kehityskaaria. Ranska toteuttaa edelleen omanlaistaan assimiloivaa politiikkaa, joka perustuu kaikkien ranskalaisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä valtion jakamattomuuden korostamiseen. Iso-Britannia ja Alankomaat ovat sen sijaan toteuttaneet multikulturalistisempaa politiikkaa. Alankomaissa ja 1990-luvuilla keskeinen poliittinen iskulause oli maahanmuuttajien osallistuminen ja sopeutuminen yhteiskuntaan samalla omaa kulttuurista identiteettiään säilyttäen. Alankomaissa suosittiin ajatusta maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin ylläpitämisestä itse asiassa jo varhain. Tämä ei kuitenkaan johtunut ensisijaisesti siitä, että kulttuurinen monimuotoisuus olisi nähty koko yhteiskunnan etuna. Sen sijaan aikakaudella jolloin maahan muutti paljon vierastyöläisiä, oletettiin että suuri osa näistä maahanmuuttajista palaisi kotimaahansa tietyn ajanjakson jälkeen. Siksi ajateltiin, että kulttuurisen identiteetin ja kielen säilyttäminen olisi tärkeää, jotta paluumuuttoprosessi onnistuisi. (Saukkonen 2010, 29-32). Suomessa maahanmuutto alkoi varsinaisesti kasvaa vasta 1980-luvun lopulta lähtien, jolloin muuttoliikkeen aiheuttama yhteiskunnallinen muutos hyväksyttiin poliittisella tasolla suhteellisen nopeasti (mt., 35). Näin ollen Suomi hyppäsi 1990-luvulla suoraan edellä esitettyyn, useissa länsimaissa suosittuun ajatusmalliin, missä maahanmuuttajien oman kulttuurisen identiteetin säilyttäminen nähtiin toivottavana. Suomessa tätä politiikkaa on kutsuttu kotoutumispolitiikaksi ja

5 5 kotoutuminen on vakiintunut termiksi kuvaamaan toivotunlaista maahanmuuttajan sopeutumisprosessia. Kotoutumisella tarkoitetaankin yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, 1999/493.) Kotoutuminen määritellään suomennokseksi vierasperäisestä sanasta integraatio. Integraatio, tai suomalaisittain kotoutuminen, nähdään siis nykyään toivottavana kehityskaarena maahanmuuttajan sopeutumisessa uuteen kotimaahansa. Muina mahdollisina mutta epätoivotumpina kehityskaarina nähdään sulautuminen (assimilaatio), eristäytyminen (separaatio) tai syrjäytyminen (marginalisaatio). Assimilaatiossa maahanmuuttaja siis osallistuu yhteiskuntaan, mutta menettää samalla alkuperäisen kulttuurisen identiteettinsä sopeutumisprosessin myötä. Separaatiossa maahanmuuttaja pystyy säilyttämään kulttuurisen identiteettinsä, mutta ei pääse kunnolla osallistumaan yhteiskunnan toimintaan, jolloin elämänpiiri rajoittuu esimerkiksi oman etnisen ryhmän pariin. Epätoivottavin kehityskaari lienee kuitenkin marginalisaatio, jossa maahanmuuttaja ei pysty ylläpitämään omaa kulttuurista perinnettään, eikä kunnolla osallistumaan yhteiskuntaan, ja on näin vaarassa syrjäytyä. Edellä esitetty maahanmuuttajien sopeutumisskenaarioita kuvaava teoretisointi, jonka pohjalta Suomenkin kotoutumispolitiikka on rakennettu, perustuu John Berryn akkulturaatiostrategiateoriaan. (Berry et al. 2002). Akkulturaatiolla tarkoitetaan juuri sitä prosessia, joka seuraa kahden kulttuuriltaan eroavan väestön kohtaamisesta. Vaikka muutos ja sopeutuminen ovat luonnollisesti voimakkaampia yksittäisen maahanmuuttajan tai pienen maahanmuuttajaryhmän kuin enemmistönä olevan valtaväestön kohdalla, sisältyy akkulturaation käsitteeseen kuitenkin ajatus prosessin kaksisuuntaisuudesta. Näin ollen myös valtaväestö ja valtakulttuuri saattaa muuttua ja mukautua eri väestöryhmien kohdatessa (mt.). Puhuttaessa integraatiosta on oltava tarkkana, sillä usein termillä tarkoitetaan ainoastaan maahanmuuttajan osallistumista ja sopeutumista valtakulttuuriin ja yhteiskuntaan. Berryn mallissa integraation käsite sisältää kuitenkin jo itsessään kaksi ulottuvuutta: osallistumisen yhteiskuntaan ja samalla oman kulttuurin ja kielen säilyttämisen. Suomessa integraatio-termi haluttiinkin korvata kotoutumis-termillä juuri sulautumiseen ja oman identiteetin menettämiseen liittyvien mielikuvien välttämiseksi (Saukkonen 2010, 35). Mistä monikulttuurisuus muodostuu?

6 6 Pasi Saukkosen tulkinnan mukaan Suomen kotoutumispolitiikassa kotoutuminen eli integraatio ymmärretään Berryn teorian mukaisesti kaksisuuntaisena akkulturaatioprosessina. Sen lisäksi, että maahanmuuttajat integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan, myös suomalaisen yhteiskunnan ja kantaväestön tulee mukautua tilanteeseen jota määrittää enemmänkin monimuotoisuus kuin yhdenmukaisuus (mt., 36). Nykyinen ajattelutapa hyväksyy siis, että maahanmuutto johtaa monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Yhteiskunnan monikulttuurisuus nähdään ainakin poliittisella tasolla rikkautena ja vahvuutena. Kuten jo artikkelin alussa mainittiin, monikulttuurisuuteen ja etniseen monimuotoisuuteen vaikuttavat kuitenkin myös niin sanotut vanhat tai kansalliset vähemmistöt. Viime vuosisadan alkupuolella kansalliset vähemmistöt olivat useissa länsimaissa nykyistä huonommassa asemassa. Suhtautuminen oli holhoavaa ja toimintaa ohjasi ajattelu, jonka mukaan vähemmistöt poikkeavat normaaliksi katsotusta kulttuurista. Kuitenkin 1960-luvulta lähtien siirryttiin useissa maissa huomattavasti suvaitsevampaan ajatteluun. Monimuotoisuus alettiin hyväksyä ja nähdä poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti myönteiseksi asiaksi. Toisaalta on muistettava, ettei monia kansallisten vähemmistöjen ja valtaväestön välisiä konflikteja ole edelleenkään pystytty ratkaisemaan kestävällä tavalla. Myös Suomessa kansallisten vähemmistöjen asema alkoi parantua 1960-luvulta lähtien. Etenkin saamelaisten ja romanien asemaa on pyritty parantamaan lainsäädännöllä. Kun maahanmuutto alkoi kasvaa Suomeen 1980-luvun lopulla, Suomessa oli jo siis olemassa tietynlainen vähemmistöoikeuksien traditio. (mt., ) On kuitenkin myös niitä, jotka ymmärtävät monikulttuurisuuden käsitteen vielä laajemmin, ja ymmärtävät sen käsittävän muitakin ryhmiä kuin vanhat sekä uudet etniset vähemmistöt. Kirjaston palvelujen näkökulmasta myös tällä on merkitystä. Samalla aikakaudella kun kansalliset vähemmistöt alettiin tunnustaa lainsäädännöissä eri puolilla Eurooppaa, toi nimittäin 1960-luku mukanaan myös erilaiset alakulttuurit, nuorisokulttuurit ja kansankulttuurit. Vähitellen ne myös hyväksyttiin osaksi yhteiskuntaa, ja myös jossain tapauksissa sisällytettiin julkisen tuen piiriin. (mt., 28). Yksi tapa ymmärtää monikulttuurisuuden käsite onkin, että se käsittää myös kaikenlaisia eietnisiä ryhmiä, joilla ajatellaan olevan oma erityinen kulttuurinsa. Jos kulttuurin käsite määritellään laajasti tapoina, näkökulmina ja elämäntyyleinä voidaankin ajatella, että esimerkiksi eri nuorisoryhmiä, alakulttuureja tai sosiaaliluokkia edustavilla on kaikilla omat kulttuurinsa. Jos monikulttuurisuus ymmärretään tällä tavalla, etnisesti hyvinkin homogeeninen yhteiskunta voidaan nähdä monikulttuurisena. (Kymlicka 1995, )

7 7 Tämä tuo esille kulttuurin ja monikulttuurisuuden käsitteiden suhteellisuuden. Voidaan yhtä hyvin väittää, että kaikki länsimaiset demokratiat jakavat yhteisen kulttuurin, koska ne ovat kaikki moderneja, urbaaneja, maallistuneita ja teollistuneita yhteiskuntia. Yhtälailla voitaisiin kuitenkin sanoa, että yhden yhteiskunnan sisällä eri sukupolvilla, sosiaaliluokilla, seksuaalista suuntausta tai tiettyä alakulttuuria edustavilla on kaikilla omat kulttuurinsa. (mt., 18). Tärkeää on muistaa, että kun yhteiskunnan ajatellaan olevan monikulttuurinen, ajatus sisältää väitteen, että joillakin ryhmillä kuten esimerkiksi nuorilla, työväenluokkaisilla tai somalialaisilla on jossain määrin erityinen kulttuurinsa, joka poikkeaa muiden ryhmien kulttuurista. Koska tässä artikkelissa käsitellään pääasiassa myöhemmän maahanmuuton myötä syntyneiden uusien etnisten vähemmistöjen kirjastopalvelua, tässä monikulttuurisuudella tarkoitetaan pääasiassa etnisestä monimuotoisuudesta kumpuavaa monikulttuurisuutta. Kuitenkin osuuksissa, joissa pohditaan yleisemmin kirjaston roolia ja tehtäviä monikulttuurisessa yhteiskunnassa voi olla hyötyä termin ymmärtämisestä laajemmin, edellä esitettyyn tapaan. 3. Kirjaston muuttuvat tehtävät monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa Miten monikulttuurisuus ja maahanmuutto vaikuttavat kirjaston yhteiskunnalliseen rooliin? Miten käsitykset vähemmistöjen oikeuksista tai maahanmuuttajien toivotunlaisesta sopeutumisesta vaikuttavat kirjaston toimintaan? Yleisten kirjastojen toiminta on luonnollisesti eri aikoina heijastanut laajempaa yhteiskunnallista suhtautumista kieli- ja kulttuurivähemmistöihin (Aaltonen, 2010). Samoin yhteiskunnalliset muutokset, muuttoliikkeet ja monikulttuurisuus ovat toki ennenkin muuttaneet merkittävästi kirjaston roolia ja toimintaa. Yhdysvalloissa julkinen kirjastolaitos syntyi yhteiskunnallisessa muutoksessa missä suuri määrä ihmisiä muutti maaseudulta kaupunkeihin ja siirtyi maanviljelystä teolliseen työhön. Toinen merkittävä muuttoliike oli miljoonien maahanmuuttajien saapuminen maahan ympäri maailmaa. Tästä tilanteesta syntyi tarve sopeuttaa tulijat amerikkalaiseen poliittiseen kulttuuriin ja luoda erilaisista kansallisista ja kulttuurisista taustoista tulevista ihmisistä USA:n kansalaisia. Julkisen kirjastolaitoksen oli määrä auttaa tässä tehtävässä. Tähän aikaan kirjaston tehtävänä ei kuitenkaan nähty monikulttuurisuuden edistäminen kulttuurisen kirjavuuden

8 8 vaalimisena. Sen sijaan kirjastolaitoksen tehtävä oli sulauttaa tulijat valtakulttuuriin. Kirjastolaitos olikin vielä tässä vaiheessa sulauttavan maahanmuuttopolitiikan instrumentti. Tähän kuului näkemys, että voitiin erottaa kulttuurin arvokkaat muodot, joita kirjastojen tuli edistää, vähemmän arvokkaista, joita ei tullut edistää. (Audunson, 2005) Aaltonen (2010) muistuttaa, että Suomessakin yleinen kirjasto on toiminut yhtenäiskulttuurin edistämisen työkaluna. Se on toiminut kansallisen identiteetin, suomalaisuuden, suomen kielen ja kulttuurin vahvistamisen ja vaalimisen hyväksi. Enää kirjastojen roolia ei kuitenkaan nähdä yhtenäiskulttuurin promoottorina vaan puhe kielien ja kulttuurien moninaisuuden kunnioittamisesta ja rikkaudesta on tullut tilalle, laajempaa poliittista ilmapiiriä heijastellen. (mt., 28.) Yleisen kielien ja kulttuurien moninaisuuden arvoa korostavan puheen lisäksi kirjastojen toiminnassa tulisi näkyä maahanmuuttajien kotoutumispolitiikan tavoitteet. Yleiset kirjastot ovat julkisten palveluiden valikoimassa mielenkiintoisessa asemassa, koska niiden palvelut liittyvät kiinteästi kotoutumispolitiikan tavoitteen kumpaankin ulottuvuuteen. Kirjastot osallistuvat etnisten vähemmistöjen oman kulttuurin säilyttämiseen ja ilmaisuun muun muassa tarjoamalla kunkin ryhmän äidinkielistä materiaalia. Samaan aikaan kirjastopalvelut osallistuvat kuitenkin myös integraation toisen ulottuvuuden, yhteiskuntaan osallistumisen edistämiseen, muun muassa tarjoamalla kielenopiskelumateriaaleja ja yleensäkin pääsyn informaation äärelle. Tämän kotoutumisprosessin ja sen kahden ulottuvuuden syvällinen ymmärtäminen saattaisi olla tärkeä avain kun etnisten vähemmistöjen kirjastopalvelua pohditaan, suunnitellaan ja toteutetaan. Näiden kotoutumiseen eli integraatioon liittyvien tehtävien lisäksi on nähty, että monikulttuurisuus tuo kirjastolle myös kolmannen uuden tehtävän. Tämän näkemyksen mukaan kirjastojen tulisi toimia julkisina tiloina, joissa eri ryhmien jäsenet kohtaavat toisiaan. Audunson (2005) esittää, että kirjastot ovat monikulttuurisille yhteiskunnille tärkeitä kohtaamispaikkoja. Demokraattisen yhteiskunnan periaatteisiin useissa länsimaissa kuuluu tänä päivänä kulttuurisen pluralismin salliminen. Samaan aikaan yhteiskunnan koheesion ja toimivuuden takaamiseksi tarvitaan kuitenkin myös yhteisöllisyyttä. Kysymys kuuluukin miten tämä syntyy monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Audunsonin näkemyksen mukaan tarvitaan kohtaamispaikkoja, jossa ihmiset joita erottavat sosiaaliset, etniset, kulttuuriset tai arvoperustaiset rajat kohtaavat toisensa. Nämä kohtaamiset ovat tärkeitä, jotta syntyisi kulttuurien ja ryhmien välistä kommunikaatiota ja vuorovaikutusta. Siksi on tärkeää, että kirjastot toimivat tämän kaltaisena fyysisenä kohtauspaikkana.

9 9 Audunson kutsuukin kirjastoja matalan intensiteetin kohtauspaikoiksi. Siinä missä korkean intensiteetin areenat ovat sellaisia mihin ihmiset liittävät ensisijaiset intressinsä ja merkityksen antonsa, kuten perhe, työ tai harrastus, matalan intensiteetin kohtaamispaikalla Audunson tarkoittaa areenaa, jossa ihmiset joilla voi olla hyvinkin erilaisia arvoja ja intressejä voivat kohdata toisensa. Näin ollen sen lisäksi, että kirjastot kehittävät tietyille ryhmille erityisesti suunniteltuja palveluja, kirjaston tehtävä monikulttuurisessa yhteiskunnassa on toimia tällaisena yleisenä kohtaamispaikkana. (mt.) 4. Kirjastojen monikulttuurisuudesta kirjoitettua Monikulttuurisuudesta kirjastoissa, maahanmuuttajille suunnatuista kirjastopalveluista, ja kieli- ja vähemmistöryhmien huomioimisesta kirjastopalvelussa on löydettävissä ulkomaista kirjallisuutta, enenevissä määrin muutaman viimeisen vuosikymmenen ajalta. Keskeisin kansainvälinen lähde, joka tarjoaa käytännönläheiset suuntaviivat monikulttuuriselle kirjastopalvelulle on kuitenkin IFLA:n julkaisu Multicultural Communities: Guidelines for Library Services. IFLA:n opas monikulttuurisesta kirjastosta IFLA:n (International Federation of Library Associations) julkaisu Multicultural Communities: Guidelines for Library Services on keskeinen kokoelma ohjeita ja käytäntöjä siitä miten kirjastopalvelut tulisi järjestää monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Julkaisusta on ilmestynyt vuonna 2009 päivitetty kolmas versio (ks. lähdeluettelo). Muun muassa Helsingin kaupungin kirjaston Monikulttuurisessa kirjastostrategiassa viitataan tähän IFLA:n julkaisuun. Monikulttuurisuus-työkalupakki sisältää 7 lukua, joissa käydään läpi seuraavat osa-alueet: Ensimmäisessä luvussa käsitellään johdannon kaltaisesti monikulttuurisen kirjaston perusteita ja periaatteita, oikeutusta ja käsitteiden määrittelyjä. Tämän jälkeen käsitellään monikulttuurisen kirjaston laillista ja taloudellista perustaa. Kolmannessa luvussa käsitellään toimintatapoja, joiden avulla asiakasryhmien kartoittaminen voidaan tehdä, jotta myös heidän erilaisiin tarpeisiin voitaisiin vastata. Neljännessä luvussa keskitytään kokoelman kehittämiseen liittyviin kysymyksiin kun taas viidennessä käsitellään henkilökunnan rekrytointiin ja koulutukseen liittyviä aiheita. Kuudennessa

10 10 luvussa käsitellään kirjaston toiminnan markkinointiin liittyviä kysymyksiä. Seitsemännessä taas esitellään esimerkkien avulla erilaisia käytäntöjä ja kehityshankkeita monikulttuurisista kirjastoprojekteista eri puolilta Eurooppaa. Julkaisun loppuun on myös liitetty IFLA:n Monikulttuurinen manifesti, jossa monikulttuurisen kirjaston periaatteet ja tehtävät on ilmaistu tiivistetysti. IFLA:n julkaisun johdantokappaleessa korostetaan, että monikulttuurisissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa, myös kirjastojen tulee olla kokonaisuudessaan monikulttuurisia, sen sijaan että monikulttuurisuus ja monikulttuuriset palvelut olisivat muusta palvelusta erillään oleva lisäpalvelu. Perusperiaate kirjastossa tulisi olla palvelun tasa-arvoinen saatavuus. Tämän mahdollistamiseksi monikulttuurisessa yhteiskunnassa, kirjastojen tulisi noudattaa seuraavia periaatteita: - palvella kaikki yhteisön jäseniä ilman kulttuuriseen tai kielelliseen perinteeseen perustuvaa syrjintää - tarjota informaatiota kaikilla tarkoituksenmukaisilla kielillä ja kirjoitusjärjestelmillä - tarjota pääsy erilaisten materiaalien pariin, jotka heijastelevat kaikkien yhteisöjen tarpeita - rekrytoida henkilökuntaa, jonka kokoonpano heijastelee yhteiskunnan monimuotoisuutta, ja henkilöitä, jotka on myös koulutettu palvelemaan monikulttuurisia yhteisöjä Jotta tasa-arvoinen kirjastopalvelu toteutuisi kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisessa yhteiskunnassa on IFLA:n mukaan kirjaston toiminta järjestettävä niin, että osa palveluista varataan kaiken tyyppisille käyttäjille samaan aikaan kun osa palveluista suunnataan erityisesti kulttuuri- ja kieliryhmille, jotka jäävät helposti alipalvelluiksi. Erityistä huomiota tulisi siis kiinnittää ryhmiin, jotka ovat usein marginaalisessa asemassa monikulttuurisissa yhteiskunnissa. Sellaisia ryhmiä ovat usein kansalliset vähemmistöt, turvapaikanhakijat ja pakolaiset sekä väliaikaiset tai pysyvämmätkin maahanmuuttajat. Näin ollen IFLA katsoo, että tasa-arvon toteutumiseksi on kirjastopalvelussa tehtävä jossain määrin palveluiden eriyttämistä. IFLA:n mukaan kirjastolaitoksella on tärkeä rooli koulutuksessa sekä sosiaalisessa ja kulttuurisessa osallistumisessa. Kirjastot toimivat oppimiskeskuksina, jotka tarjoavat oppimismateriaaleja sekä muita koulutuksessa tärkeitä resursseja. Toisekseen kirjastot ovat kulttuurikeskuksia, joissa

11 11 säilytetään, dokumentoidaan ja edistetään kulttuuria ja taidetta. Ne antavat ihmisille mahdollisuuden kokea ja oppia erilaisista kulttuureista, taiteesta, musiikista ja antavat ihmisille mahdollisuuden kulttuuriseen ilmaisuun. Tämän lisäksi kirjastot toimivat informaatiokeskuksina, jotka jakavat ja antavat pääsyn informaatioon, joka on tärkeää yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Koska kirjasto on tällainen oppimisen, informaation ja kulttuurin keskus on selvää, että kulttuuri- ja kieliryhmien tasa-arvoon pyrkivässä monikulttuurisessa yhteiskunnassa kirjastopalvelut ovat saatettava myös eri vähemmistöjen saataville. Suomessa kirjastotoiminnan monikulttuurisuutta on tutkittu tai siitä kirjoitettu hyvin vähän. Myöskään kirjastotoiminnasta päättävällä ja sitä ohjaavalla tasolla ei toistaiseksi ole juuri keskusteltu maahanmuuttajista (Larva 2010, 48). Monikulttuurisuus Helsingin kaupunginkirjastossa 1990-luvun lopulla Taina Iduozeen (1997) informaatiotutkimuksen sivuainetutkielma Etniset vähemmistöt ja kirjastot Monikulttuurisuus Helsingin kaupunginkirjastossa on yksi varhaisimpia ja harvoja Suomessa tehtyjä tutkimuksia kirjastojen suhteesta maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan miten Helsingin kaupunginkirjastossa on reagoitu lisääntyneen maahanmuuton seurauksena kasvaneisiin etnisiin vähemmistöryhmiin. Iduozeen tiivistää tutkimuksensa johtopäätöksissä, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvien asiakkaiden lisääntyminen on huomioitu Helsingin kaupunginkirjastossa vieraskielisen aineiston hankinnassa. Asiakkaiden palvelussa pyritään samanarvoisuuteen vähemmistöjä ja valtaväestöä edustavien kanssa. Laajempiin kulttuuripluralistisiin tai maahanmuuttajien sopeutumista tukeviin toimiin, ja palveluiden kehittämiseen ei Helsingin kaupunginkirjastossa sen sijaan ollut tässä vaiheessa vielä ryhdytty. Vaikka Iduozeen tutkielma on tällä hetkellä yli kymmenen vuotta vanha, se lienee Suomessa edelleen yksi ainoita tutkimuksia aiheesta. Työ on edelleen monella tapaa relevantti ja hyödyllinen aiheesta käytävälle keskustelulle. Siinä käydään läpi monia ulkomaisia lähteitä ja esitetään monia ajatuksia, jotka ovat kirjastoalalla edelleen voimassa. Jo Iduozee nostaa työssään esiin integraation toivottuna polkuna maahanmuuttajien sopeutumisessa, kirjaston eri ryhmien käyttämänä kohtaamispaikkana samoin kuin kirjaston toiminnan yhteisöllisen kehittämisen tärkeyden.

12 12 Kirjasto monikulttuurisena työyhteisönä Toinen Suomessa tehty aiheeseen liittyvä tutkimus on Leena Aaltosen pro gradu tutkielma (2010). Tutkimuksessaan Aaltonen tarkastelee yleistä kirjastoa monikulttuurisena työyhteisönä. Hän tutkii maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden pääsyä kirjastoyhteisöön ja näiden asemaa työyhteisössä. Tämän lisäksi hän pohtii monikulttuurisessa työyhteisössä toimimista ja sen kehittämistä. Aaltosen mukaan Suomessa yleinen kirjasto on kaikilla tutkituilla osa-alueilla vasta kehittymässä monikulttuurisena työyhteisönä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytoimiselle on toistaiseksi ollut esteenä työntekijöiden paikallisen koulutuksen sekä kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman puute suhteessa kirjastoalalla asetettuihin pätevyysvaatimuksiin sekä suomen kielen taitovaatimuksiin. Kirjastoon työllistyneiden maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden toiminnassa puolestaan korostuu kulttuurienvälinen osaaminen, joka näkyy yhteisöllisenä ja kommunikatiivisena työotteena. Työllistyneet maahanmuuttajat ovat kuitenkin kokeneet luottamuksen puutetta ja heidän toimintamahdollisuutensa työyhteisössä ovat kantasuomalaisia työntekijöitä rajatummat. Heidän jäsenyytensä työyhteisössä rakentuu ensisijaisesti monikulttuuriseksi miellettyyn toimintaan osallistumisesta. Se kuinka alussa yleisen kirjastojen työyhteisöt ovat monikulttuurisuudessa, näkyy hyvin Aaltosen pohdinnassa. Hän näkee kirjastojen toimintakulttuurin enemmän paikallisena kuin monikulttuurisena. Maahanmuuttajataustaisilta työntekijöiltä toivotaan mahdollisimman suomalaista koulutustaustaa, suomen kielen sekä suomalaisen kulttuurin mahdollisimman hyvää hallintaa. Kulttuurirajat ylittävää ymmärrystä ammatillisuudesta esiintyy kantasuomalaisten kirjastoammattilaisten keskuudessa toistaiseksi vähän. Maahanmuuttaja kulttuurityössä Vuonna 2010 ilmestyi myös Sunniva Draken toimittama artikkelikokoelma Maahanmuuttaja kulttuurityössä. Kirjan keskeisenä sisältönä ovat maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kertomukset omista kokemuksistaan kirjastotyössä. Tämän lisäksi kirja sisältää muutaman kirjoituksen kantaväestöä edustavilta kirjastotyöntekijöiltä, jotka kertovat maahanmuuttajakollegoidensa kanssa työskennellessä saamistaan kokemuksista. Kirjassa esitellään myös kirjaston toimintaa ja pohditaan laajemmin monikulttuurista kirjastotyötä.

13 13 Riitta Hämäläinen sivuaa kirjoituksessaan maahanmuuttaja-käsitteen ongelmaa. Hän muistuttaa maahanmuuttajien olevan heterogeeninen ryhmä erilaisine kansallisuuksineen, kielineen, uskontoineen, maahanmuuton syineen ja koulutustaustoineen. Tämän lisäksi on kyseenalaista kuinka kauan ihminen pysyy maahanmuuttajana ja tuleeko Suomessa syntyneitä maahanmuuttajien jälkeläisiä, niin sanottuja toisen sukupolven maahanmuuttajia todella ajatella maahanmuuttajina. Kirjastopalveluiden kehittäminen maahanmuuttajille onkin ongelmallista, koska kategoria sulkee sisäänsä hyvin erilaisia ihmisiä. Hämäläisen mukaan kirjastoissa maahanmuuttajien palveluna on sitä paitsi pidetty lähinnä Euroopan unionin, Pohjois-Amerikan ja Australian ulkopuolelta tulevien palvelua. Maahanmuuttaja-kategorian ongelmallisuuden vuoksi Hämäläinen ehdottaakin, että maahanmuuttajille segmentoitujen kirjastopalveluiden sijaan tavoitteeksi tulisi asettaa monikielinen ja kansainvälinen kirjasto. Monikielistä ja - kulttuurista palvelua ei pitäisi nähdä ensisijaisesti maahanmuuttajille räätälöityjen lisäpalveluiden kehittämisenä, vaan kirjaston peruspalvelun tarjoamisena tasa-arvoisesti kaikille. (Hämäläinen 2010, ) Myös Tiina Larva analysoi omassa kirjoituksessaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa tehtyä monikulttuurisuustyötä. Hänen näkemyksensä mukaan kirjastot ovat ansiokkaasti osallistuneet maahanmuuttajien omien kielten ja kulttuurien säilyttämiseen tähtäävään toimintaan erilaisilla palveluilla ja toiminnalla, kuten esimerkiksi monikielisellä kokoelmalla, erikielisillä satutunneilla sekä kulttuuria esittelevillä tapahtumilla. Sen sijaan panostus kotoutumisen toiseen puoleen, suomen kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustuttaminen on jäänyt Larvan arvion mukaan vähemmälle huomiolle. (Larva 2010, ) Larva myös pohtii minkälaisia tiedostamattomia ja epätoivottuja seurauksia tähän asti tehdyllä monikulttuurisuustyöllä saattaa olla. Hän tekee samankaltaisen havainnon kuin Hämäläinen esittäessään, että kirjastojen monikulttuurisuustyössä painottuvat kaukaisiksi koetut kulttuurit ja niitä edustavat maahanmuuttajaryhmät siinä missä länsimaista kotoisin olevia ei välttämättä hahmoteta maahanmuuttajiksi lainkaan. Kirjastoissa tehtävän monikulttuurisuustyön tavoitteena on madaltaa ihmisryhmien välisiä rajoja ja saada maahanmuuttajien yhteiskunnallinen asema marginaalista kohti keskustaa. Larva kuitenkin pelkää, että monikulttuurisuustyö, missä kaukaisia maahanmuuttajien kulttuureja esitellään erilaisissa tapahtumissa juhlana, tanssina, musiikkina, sanalla sanoen väriläiskinä, johtaakin helposti siihen, että maahanmuuttajaryhmien ja valtaväestön eroa vain korostetaan. Näin toiminnalla saattaakin olla päinvastaisia seurauksia mitä alun perin tarkoitettiin. Kirjoituksen tarkoituksena ei ole argumentoida, että kirjastoissa tehtäisiin vääränlaista

14 14 monikulttuurisuustyötä, vaan osoittaa kuinka monisyisiä seurauksia voi olla sillä, miten miellämme ja ajattelemme erilaisia kulttuureja ja ihmisryhmiä. Myös kirjaston toiminta on mukana tuottamassa ja uusintamassa maahanmuuttajakategorioia, jotka ohjaavat ihmisten ajattelua ja toimintaa. (mt.) Kotoutumisen ja kulttuuripolitiikan kohtaamispinnat Vuonna 2010 julkaistiin myös jo edellä siteerattu tutkimus, joka käsittelee yleisemmin maahanmuuttajien kotouttamista ja kulttuuripolitiikkaa Suomessa. Pasi Saukkosen (2010) tutkimuksen pääanti on maahanmuuttajien kotouttamispolitiikan ja kulttuuripolitiikan kohtaamispintojen kartoittaminen. Miten taide- ja kulttuuritoiminnassa otetaan huomioon maahanmuuton seurauksena lisääntynyt etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus? Monikulttuurisuuden vaikutusta kulttuuripolitiikkaan on mielekästä tarkastella nimenomaan kotoutumisen yhteydessä. Vaikka taide- ja kulttuuritoiminta ei kuulukaan virallisten kotouttamistoimenpiteiden ydinalueisiin, on katsottu että taiteella ja kulttuurilla on kuitenkin merkitystä maahanmuuttajien integroitumisen, hyvien etnisten suhteiden edistämisen sekä rasismin ja syrjinnän vastaisen taistelun kannalta. Saukkosen tutkimusalue on laaja ja moniulotteinen ennen kaikkea sen takia, että maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, mutta myös siksi että taide- ja kulttuuriala on hyvin laaja ja moninainen. Hän esittää tutkimuksessaan kuitenkin myös kirjastopalvelujen näkökulmasta tärkeitä päätelmiä. Saukkosen mukaan kotouttamiseen liittyvä keskeinen poliittis-hallinnollinen linjaveto kulttuuripolitiikassa on ollut normaalipalveluperiaate. Hänen mukaansa se tarkoittaa käytännössä että:..maahanmuuttajille tarkoitettujen palveluiden järjestämiseksi ei päänsääntöisesti pidä perustaa pysyväksi tarkoitettuja erillisiä laitoksia tai organisaatioita, vaan maahanmuuttajat pyritään ohjaamaan mahdollisimman tehokkaasti kaikille kansalaisille tarkoitettujen palveluiden piiriin. Kullakin palvelusektorilla tulee kuitenkin ottaa huomioon maahanmuuttajien sekä uusien etnisten tai kulttuuristen vähemmistöjen kantaväestöstä mahdollisesti poikkeavat tarpeet (mt., 219). Normaalipalveluperiaate näkyy Saukkosen mukaan esimerkiksi opetusministeriön (nykyään opetus- ja kulttuuriministeriö) uusimmassa kulttuuripoliittisessa strategiassa. Kuitenkin erityisjärjestelyt

15 15 hyväksytään silloin kun yhdenvertaisuus ei muuten toteudu. Käytännössä taide- ja kulttuuritoiminnan saralla toimet ovatkin painottuneet nimenomaan erilaisiin erityisjärjestelyihin: erillisiin apurahoihin, monikulttuurisuuskeskuksiin, erityisasiantuntijoihin, jne. Tämä näkyy usein esimerkiksi paikallisen tason strategioissa, jossa maahanmuutto- ja monikulttuurisuusasioita käsitellään usein omana kokonaisuutenaan, muista osista erillään. Saukkosen mukaan edellä mainitun kaltaiset erityisjärjestelyt ovat onnistuneet tavoitteissaan hyvin. Uhkana on kuitenkin ajattelumalli, jossa muiden kulttuurilaitosten ei tarvitse reagoida toimintaympäristön muuttumiseen ja käytännön toimissa laiminlyödään etnisen ja kulttuurisen monimuotoistumisen valtavirtaistaminen. Tällöin vaarana on voimakkaasti eriyttävä yhteiskuntakehitys, jossa Suomi jakautuu kulttuuripoliittisesti kahteen osaan: monikulttuuriseen ja yhtenäiskulttuuriseen. Yleisenä johtopäätöksenä Saukkonen toteaa, että maahanmuuttopoliittiset linjaukset konkretisoituvat kulttuuripolitiikan eri alueilla vielä heikosti jos lainkaan, poikkeuksena on kulttuuripalvelujen saatavuuden eteen tehty työ. Maahanmuuttajien kotouttaminen on kulttuuripolitiikassa heikkoa myös resurssipulan vuoksi. Eri taide- ja kulttuuritoiminnan alojen välillä ollaan Saukkosen mukaan myös hyvin eri vaiheissa mitä tulee reagointiin etniseen ja kulttuuriseen monimuotoistumiseen. Kirjasto- ja museotoiminnassa maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus ovat saaneet toistaiseksi eniten huomiota. Kuntien kirjastot ovat pystyneet Saukkosen mukaan vastaamaan kulttuurialalla vahvimmin myös normaalipalveluperiaatteen vaatimuksiin. Samaan aikaan kirjastot liittyvät myös yhteen ensimmäisistä maahanmuuttajiin liittyvistä kulttuuripoliittisista erityistoimenpiteistä. Tällä Saukkonen viittaa Helsingin kaupunginkirjastolle vuonna 1995 annettuun tehtävään aloittaa Monikielisen kirjaston toiminta (silloin Ulkomaalaiskirjasto). (Mt., ) Katsaus kotimaiseen kirjallisuuteen osoittaa, että Suomessa kirjastojen monikulttuurisuuteen ollaan vasta heräämässä. Tähän mennessä on vain vähän käsitelty kirjaston oman työyhteisön monikulttuurisuutta. Palvelujen järjestämiseen liittyen tärkeäksi keskusteluksi näyttää nousevan tasapainon hakeminen tasa-arvoisen peruspalvelun ja erityisjärjestelyjen toteuttamisen välillä.

16 16 5. Esimerkkejä maahanmuuttajille suunnatuista kirjastopalveluista ja kehittämishankkeista Seuraavassa katsauksessa esitellään joitakin kirjastopalveluja, joita suomalaisissa yleisissä kirjastoissa on toteutettu uusia etnisiä vähemmistöjä ajatellen. Joidenkin palvelujen kohdalla esitellään myös niistä saatuja kokemuksia tietyissä kirjastoissa. Tekstissä käydään ensin läpi Monikielisen kirjaston toimintaa, Tampereen kaupunginkirjaston monikieliset Internet-sivut, sekä muutama useassa kirjastossa toteutettu palvelu. Tämän jälkeen esitellään uudempi kielikahvilapalvelukonsepti sekä kaksi laajempaa kehittämishanketta. Monikielinen kirjasto Yksi tärkeimmistä kirjaston palveluista on edelleen aineiston hankkiminen ja sen lainaaminen asiakkaille. Näin ollen monikulttuurista kirjastoa, tai maahanmuuttajille suunnattuja kirjastopalveluita mietittäessä on tärkeä muistaa, että aineiston tarjoaminen monilla eri kielillä on yksi monikulttuurisen kirjaston perusedellytyksistä. Opetusministeriön päätöksen myötä kunnat ovatkin velvoitettuja hankkimaan kirjastoihinsa aineistoa tietyllä kielellä jos kyseisessä kunnassa asuu vähintään sata kyseistä kieltä puhuvaa henkilöä (Mäkinen 2010, 23). Vaikka päävastuu ulkomaalaisväestön yleisistä kirjastopalveluista on edelleen kunnilla, aineiston hankintatyötä helpottamaan perustettiin vuonna 1994 Monikielinen kirjasto(silloiselta nimeltään Ulkomaalaiskirjasto, ks. (mt.). Monikielisen kirjaston tehtäväksi on määritelty.. Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen, yhteyksien solmiminen koti- ja ulkomaisiin yhteistyötahoihin, tiedotus ja neuvonta sekä aineiston hankinta yhteiskäyttöön sellaisilla kielillä, jotka meillä ovat harvinaisia ja joiden käyttäjiä Suomessa on vähän (Monikielisen kirjaston Internet-sivut). Käytännössä kuntien kirjastot hankkivat itse aineistoa asukkaidensa tarpeisiin asukaspohjan mukaan. Etenkin sanoma- ja aikakausilehdet ovat aineistoa jota hankitaan paikallisesti. Monikielisen kirjaston kokoelmalla kuitenkin tuetaan kuntien kirjastojen asiakaspalvelua Monikielinen kirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimivan Helsingin kaupungin kirjaston yhteydessä ja saa tehtävää varten valtionavustuksen. Kokoelma, joka sisältää kirjallisuutta yli 60 kielellä sijaitsee Pasilan pääkirjastossa. Musiikkiaineisto sijaitsee Kirjasto 10:ssä.

17 17 Monikielisen kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa kirjastoja vieraskielisen aineiston hankinnassa ja antaa tietoa aineiston hankintapaikoista. Kirjastoille lähetetään kaukolainoina sekä yksittäisiä lainoja, aihetilauksia että siirtokokoelmia. Siirtokokoelmien laina-aika on 3-6 kk, vastaanottajakirjaston toivomusten mukaan. Tärkeä osa monikielisen kirjaston työtä on yhteyksien solmiminen ja luotettavien yhteistyökumppaneiden etsiminen. Koska kuntien kirjastojen omien työntekijöiden kielitaito ei useinkaan riitä arvioimaan tai määrittelemään tarjolla olevan materiaalin sisältöä, ja koska hankintakanavia on vähän, kirjastoille on tärkeää löytää ne tahot, jotka ovat yhteistyössä erikielisten kirjallisuuden asiantuntijoiden ja kirjastoammattilaisten kanssa. (Mäkinen 2010, 26.) Kirjastojen monikieliset nettisivut Tiedottaminen kirjaston omasta toiminnasta ja palveluista mahdollisimman kattavasti monilla eri kielillä on toinen monikielisen ja -kulttuurisen kirjaston perusedellytyksistä. Pikaisen katsauksen perusteella joidenkin kaupunkien kirjastojen Internet-sivut sisältävät informaatiota vain suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Helsingin kaupunginkirjaston Internet-sivut tarjoavat monikulttuuriset sivut osion (http://www.lib.hel.fi/fi-fi/monikulttuuri/), tosin linkki tälle sivulle löytyi artikkelin kirjoittamisen aikoihin ainoastaan suomenkieliseltä etusivulta. Tämän lisäksi informaatio on pääosin suomeksi. Pääkaupunkiseudun HelMet kirjastojen esite (linkki esim. em. sivulla) on kuitenkin luettavissa yli kymmenellä eri kielellä. Turun kaupunginkirjastossa on tehty kirjaston esittelyvideo kahdeksalla eri kielellä (http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=85526). Maahanmuuttajille tarjotaan myös muita palveluja, kuten esimerkiksi lukupiiri maahanmuuttajanaisille Varissuon kirjastossa (http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=6799&culture=fi-fi&contentlan=1). Espoon kaupunginkirjasto puolestaan listaa kirjastoissaan toimivat maahanmuuttajataustaiset työntekijät ja heidän yhteystietonsa sekä kieliosaamisensa. (http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17330). Tampereen kaupunginkirjaston sivujen etusivu on luettavissa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Kirjaston sivuilta löytyy linkki maahanmuuttajien kirjasto-esitteeseen, joka on luettavissa

18 18 suomen kielen lisäksi 11 eri kielellä (http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-jaasiointi/maahanmuuttajan-kirjasto). Satutunnit, nettipysäkit ja kulttuuriestradit Käsittelen seuraavaksi kolmea kirjastopalvelua, joita on toteutettu useassa kirjastossa myös maahanmuuttajille suunnaten. Vertailen kokemuksia, joita niistä on saatu Entressen kirjastossa Espoossa ja Varissuon kirjastossa Turussa. Tarkoituksena on hahmottaa minkälaista tehtävää palvelut toteuttavat, miten ne ovat onnistuneet ja minkälaisia haasteita niitä toteuttaessa on kohdattu. Ensimmäisenä käsitellään vieraskielisille lapsille suunnattuja satutunteja ja tämän jälkeen maahanmuuttajaryhmille suunnattua atk- ja Internet-opetusta. Kolmanneksi käsittelen vielä kokemuksia, joita on saatu erilaisten kulttuuria esittelevien tapahtumien järjestämisestä kirjaston tiloissa. Ymmärrän viime mainitun toiminnan tässä yhteydessä yhdeksi kirjaston palveluksi ja kutsun näitä kulttuuriestradeiksi. Satutunnit äidinkielen tukena Yksi yleisten kirjastojen lastenosastoilla toteutettu palvelu on lasten satutunnit, missä kirjaston työntekijä lukien kertoo lapsille satuja. Monessa kirjastossa palvelua on tarjottu myös maahanmuuttajataustaisille lapsille pitämällä satutunteja muillakin kielillä kuin suomeksi. Se millä kaikilla kielillä satutunteja voidaan pitää, riippuu luonnollisesti siitä minkä kielisiä työntekijöitä tai vapaaehtoisia palvelua saadaan vetämään. Entressen kirjastossa satutunteja on pystytty järjestämään suomen lisäksi somalin, arabian ja albaanin kielillä. Varissuolla ei ole vakinaisia maahanmuuttajatyöntekijöitä, mutta työharjoittelussa ollut työntekijä on pitänyt satutunteja somalin kielellä. Mahdollisuus osallistua satutunneille lapsen omalla kielellä on palvelu, joka omalta osaltaan voi vastata maahanmuuttajataustaisen lapsen vanhemmilta perimän kulttuurin säilymiseen ja vahvistamiseen. Koska kirjastopalveluja tulisi toteuttaa mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti eri kielivähemmistöille, on oikeutettua, että myös maahanmuuttajalapsille järjestetään satutunteja heidän äidinkielellään.

19 19 Entressen kirjastossa saatujen kokemusten mukaan vieraskielisille satutunneille ei kuitenkaan aina ole ollut kysyntää. Tämä on johtunut muun muassa siitä, että päiväkotiryhmänsä mukana kirjaston satutunnille tulevat maahanmuuttajataustaiset lapset ovat joskus mieluummin osallistuneet suomenkieliselle satutunnille. Tämä esimerkki muistuttaa siitä seikasta, että maahanmuuttajalapset oppivat valtakielen yleensä nopeammin kuin aikuiset, ja saattavat sopeutua ja samaistua valtakulttuuriin enemmän kuin vanhempansa. Samoin se samaistuvatko Suomessa syntyneet maahanmuuttajien lapset eli niin sanotut toisen sukupolven maahanmuuttajat enemmän suomalaiseen valtakulttuuriin vai vanhempiensa kulttuuriseen perintöön on tapauskohtainen kysymys. Tämä vaikuttaa esimerkiksi juuri siihen, houkutteleeko äidinkielellä kerrottu satutunti maahanmuuttajataustaista lasta vai ei. Myös Varissuolla on koettu haasteeksi saada kävijöitä somalinkielisille satutunneille. Työntekijöiden arvion mukaan Varissuolla tämä johtuu kuitenkin siitä, että somalialaisperheissä äidit ovat lastensa kanssa kotona, ja on koettu, että juuri nämä somalialaiset kotiäidit ovat olleet vaikein ryhmä tavoittaa kirjaston palveluilla ja saada kirjaston asiakkaiksi. Varissuon henkilökunnan mukaan näitä perheitä on kuitenkin tavoitettu esikoulussa ja ala-aste luokkien kanssa tehtävän työn avulla. Kun lapset tulevat tutustumaan kirjastoon kouluryhmänsä kanssa alkavat he joskus käyttää kirjastoa säännöllisesti, jonka jälkeen heidän vanhempansakin tutustuvat usein kirjaston toimintaan. Tämänkin vuoksi kirjaston käytön opetus esikoulu ja ala-aste -ikäisille on koettu erittäin tärkeänä toimintana. Atk-opetus osallistumisen edistäjänä Atk- ja Internet-opetus on suhteellisen uusi palvelu, joka on ottanut paikkansa kirjaston palveluissa useissa kirjastoissa. Atk- ja Internet-opetukseen on osallistunut esimerkiksi Enrtressen kirjaston mukaan ennen kaikkea iäkkäämpiä kirjastonkäyttäjiä, joille tietokoneiden ja Internetin käyttö ei usein ole niin tuttua kuin nuoremmille. Monissa kirjastoissa tätä palvelua on alettu tarjota myös eri kielillä. Internetin käyttö mielletään nykyään tärkeäksi kanavaksi informaation saamisessa ja yhteiskuntaan osallistumisessa. Tämä palvelu voisi siis osaltaan vastata tehtävään, missä maahanmuuttajia autetaan osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Sosiaalisen median ollessa yksi Entressen kirjaston painopisteistä atk-opastus on muutenkin tärkeä osa kirjaston toimintaa. Atk-opetusta on pystytty järjestämään maahanmuuttajille kirjaston oman henkilökunnan voimin venäjäksi ja somaliaksi. Venäjänkielisestä opetuksesta on vastannut

20 20 venäjänkielinen kirjastotyöntekijä. Somaliankielisessä ryhmässä opettaja on suomenkielinen ja somalinkielinen työntekijä toimii tulkkina. Myös Varissuolla on kokeiltu Nettipysäkki nimellä palvelua, jossa ideana on ollut tarjota maahanmuuttajille opastusta Internetin käyttöön heidän omalla kielellään. Palvelua kokeiltiin ainakin venäjänkielisenä, jolloin opettajana toimi ammattikorkeakoulun opiskelija. Osana laajempaa Open Zone hanketta Nettipysäkkejä oli tarkoitus toteuttaa enemmänkin. Kirjaston työntekijöiden arvion mukaan palvelua toteuttaessa törmättiin kuitenkin ihmisten erilaiseen aikakäsitykseen. Asiakkaita ei juuri tullut, tai jos tuli niin vasta sen jälkeen kun opastaja oli jo ehtinyt lähteä. Asiaa yritettiin korjata sillä, että Nettipysäkkiin tuli ilmoittautua ennakkoon, mutta palvelu ei ollut ainakaan alkuvaiheessaan vielä lähtenyt käyntiin. Kulttuuriestradit Kirjastoissa on myös usein järjestetty kaikenlaista kulttuuritoimintaa kuten pieniä taidenäyttelyitä, konsertteja ja kokoontumisia. Kirjasto on monissa paikoissa antanut tilan missä myös maahanmuuttajaväestö on päässyt esittämään kulttuuriaan tanssin, musiikin tai muun taiteen välityksellä. Kirjasto toiminnan tällaisena kulttuuriestradina voisi ajatella palvelevan kahtakin erilaista tarkoitusta. Ensinnäkin se antaa maahanmuuttajaryhmille tilaisuuden kulttuuriseen ilmaisuun ja oman kulttuurinsa piirteiden tunnetuksi tekemiseen. Toisekseen se antaa maahanmuuttajaväestölle ja valtaväestölle tilaisuuden kohdata toisiaan, ja myös valtaväestölle mahdollisuuden oppia jotain maahanmuuttajaryhmien kulttuureista. Tämänkaltaiseen monikulttuurisuustyöhön on myös suhtauduttu kriittisesti sillä perusteella, että etnisten vähemmistöryhmien esitteleminen tanssina, musiikkina ja taiteena, siis kulttuurisina väriläiskinä, saattaa vain korostaa näiden ihmisten erilaisuutta ja näin korostaa eroa valtaväestöön nähden. Samaan aikaan sitä voidaan kuitenkin puolustaa sillä, että tämänkaltainen toiminta antaa näiden ryhmien edustajille mahdollisuuden kulttuuriseen ilmaisuun ja edistää kulttuurisen perinteen säilyttämistä. Kritiikki on hyvä pitää mielessä, mutta se ei vie tämänkaltaiselta toiminnalta perusteita tai oikeutusta. Espoon Entressen kirjastossa tällaiseen toimintaan tilaisuuden antaa estradiksi kutsuttava tila kirjaston keskiössä. Paikalla onkin järjestetty erilaisia tapahtumia kuten azerbaidjzanilainen juhla ja somalimessut. Myös Varissuolla tämänkaltaista toimintaa on kokeiltu positiivisin kokemuksin. Kirjastossa järjestettiin Somalitila näyttely, jossa esillä oli traditionaalinen somalialainen

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla vähentää rasismia?

Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla vähentää rasismia? Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Vesa Puuronen Oulun yliopisto vesa.puuronen@oulu.fi Vesa Puuronen Oulun yliopisto 2013-09-05 Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Sisältö Johdanto Rasismit -näkökulmasta

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Haetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009

Haetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009 Haetaan läsnl snä olevaa aikuisuutta Sunniva Drake 2009 Haetaan läsnä olevaa aikuista isoon kirjastoon osaamista lisää: maahanmuuttajien palveluihin, nuorten kanssa toimeen tulemiseen, verkkomaailman kohtaamisiin,

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Mitä maahanmuuttaja tekee museossa? Moniääninen museo

Mitä maahanmuuttaja tekee museossa? Moniääninen museo Mitä maahanmuuttaja tekee museossa? Moniääninen museo 1. Maahanmuuttajataustaisten museotyö? (kysely museopostilistalle syksyllä 2011) Mitä kautta museoon on tultu työskentelemään Kulttuuriluotsi (1) Aikuisopisto

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto

Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto Lähtökohtana perustehtävä Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Rajoja rikkova museo. Moniääninen museo

Rajoja rikkova museo. Moniääninen museo Rajoja rikkova museo Moniääninen museo Moniääninen museo Osa Avara museo kehittyvä oppimisympäristö aikuisille hanketta. ESR-hanke jossa rahoittajaa edustaa Lapin Ely, omarahoitusosuus (n. 20%) tulee kaupungin

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KOTOUTUMISESTA

ASUKASKYSELY KOTOUTUMISESTA ASUKASKYSELY KOTOUTUMISESTA TOTEUTETTIIN WEBROPOL-KYSELYNÄ KUNTIEN JA EKSOTEN NETTISIVUJEN KAUTTA AJALLA 11.4.-2.5.12 KYSYMYKSET SUOMEN-, ENGLANNIN- JA VENÄJÄNKIELISINÄ: 1. Mitkä asiat mielestäsi ovat

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

SUOMALAISEN MONIKULTTUURISUUDEN MAHDOLLISUUDET

SUOMALAISEN MONIKULTTUURISUUDEN MAHDOLLISUUDET ELORE (ISSN 1456-3010), vol. 20 2/2013. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/2_13/hammarstrom.pdf] Kirja-arvio SUOMALAISEN MONIKULTTUURISUUDEN MAHDOLLISUUDET

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 annika.forsander@helsinki.fi Maahanmuutto muokkaa kaupunkeja Maahanmuutto ja maahanmuuttajaväestön kasvu yksi keskeisimmistä kaupunkien

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011)

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Henkilökunta yhteensä 2800 henkilöä Opetus- ja tutkimushenkilökunta 1588 Hallintohenkilökunta 448 (17%), muu henkilökunta 657 Kansainvälinen henkilökunta yhteensä 305

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi Tiina Rinta-Jouppi Taustatietoja Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2009 lopulla 1839 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on pienin Suomessa,

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Entressen kirjasto vuosi avaamisen jälkeen 28.4.2010 Terhi Nikulainen

Entressen kirjasto vuosi avaamisen jälkeen 28.4.2010 Terhi Nikulainen Entressen kirjasto vuosi avaamisen jälkeen 28.4.2010 Terhi Nikulainen Uusi Elävän kirjaston konsepti Kanta-asiakkaissa paljon somaleja / Kuva Somalikulttuurimessuilta A id li falb i d A videoclip of Albanian

Lisätiedot

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna Infopankki.fi neuvonnan työkaluna ALPO Oikeilla neuvoilla, oikeaan paikkaan 28.4.2014 Eija Kyllönen-Saarnio Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language Финляндия на твоём языке www.infopankki.fi

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden äidinkielet Suomen kielivarannon kasvattajina

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden äidinkielet Suomen kielivarannon kasvattajina Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden äidinkielet Suomen kielivarannon kasvattajina Leena Nissilä Yksikön päällikkö, opetusneuvos 8.10.2007 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Suomen kielitilanne

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot