Oppia diversiteettijohtamiseen: mitä, kenelle ja missä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppia diversiteettijohtamiseen: mitä, kenelle ja missä?"

Transkriptio

1 Oppia diversiteettijohtamiseen: mitä, kenelle ja missä? Kartoitus monimuotoisuuden johtamisen koulutuksesta Suomessa Helmikuu 2012 YES Yhdenvertaisuus Etusijalle hanke

2 Tämä raportti on tuotettu osana YES - Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan yhteisöjen työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevasta PROGRESS -ohjelmasta ( ). Raportissa ilmaistut mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eikä Euroopan komissio vastaa raportin sisällön käytöstä. Tämän raportin sisältö ei välttämättä edusta Euroopan komission kantoja tai näkemyksiä. YES - Yhdenvertaisuus Etusijalle on hallinnon, viranomaisten sekä syrjintävaarassa olevia ryhmiä edustavien elinten ja järjestöjen välinen yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on edistää syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Lisätietoa osoitteesta

3 Sisältö 1. Johdanto.4 2. Mitä on monimuotoisuuden johtaminen? Monimuotoisuuden johtaminen globaalikasvatuksen viitekehyksessä Työelämän laatu ja monimuotoisuuden johtaminen Monimuotoisuuden johtamisen koulutus Suomessa Yliopistot Ammattikorkeakoulut sekä aikuis- ja täydennyskoulutusta tarjoavat Oppilaitokset Yksityiset konsulttiyritykset Ammattiliitot ja muut toimijat Monimuotoisuuden johtamisen koulutus Ranskassa, Kanadassa, Belgiassa ja Iso-Britanniassa Huomioita ja suosituksia...26 Lähdeviitteet...28 LIITE: Esimerkkejä monimuotoisuuden johtamisen koulutuksista eri organisaatioissa.29

4 1. Johdanto Tieto, kokemukset ja toimintaympäristö vaikuttavat ihmisten asenteiden, arvojen ja toimintatapojen kehittymiseen. Koulutuksen ulkopuolella karttuneen tietotaidon ja muun elämänkokemuksen lisäksi muodollisten opintojen sisällöt vaikuttavat merkittävästi siihen, miten ihminen suhtautuu tulevan työyhteisönsä henkilöstöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Osaako esimies kiinnittää huomiota ihmisten monimuotoisuuden vaikutuksiin organisaation toiminnalle? Pystyykö organisaation johto strategisesti hyödyntämään henkilöstön erilaista osaamista? Onnistuuko organisaatio vastaamaan asiakkaidensa moninaisiin tarpeisiin? Tämän kartoituksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin monimuotoisuuden johtamisen teemoja käsitellään erilaisissa koulutusohjelmissa Suomessa, lähinnä johtamisen opintojen osalta, sekä miten niitä tulisi mahdollisesti kehittää. Ensisijaisena tarkastelun kohteena olivat yliopistoopinnot, mutta kartoituksessa tarkastellaan myös joidenkin ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten sekä yksityisyritysten ja muiden organisaatioiden koulutustarjontaa monimuotoisuuden johtamisen alalla. Kartoitus toteutettiin tarkastelemalla yliopistojen verkkosivuilla julkaistuja opinto-oppaita vuosille /2013. Ensisijaisesti keskityttiin johtamisen pääaineopintoihin, jos sellaisia oli tarjolla, mutta myös muiden oppiaineiden kurssitarjonta käytiin läpi vähintään päällisin puolin. Hyvän työpaikan luominen alkaa tasapuolisesta, oikeudenmukaisesta ja reilusta kohtelusta. Hyvässä työyhteisössä kaikilla on mahdollisuus osallistua mielekkääseen työhön kykyjensä mukaan. Tavoitteena on saada kaikkien työpanos käyttöön. Kartoitus käsitti seuraavien yliopistojen opintooppaat: Aalto-yliopisto, Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot sekä Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot, Svenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi. Käytettyjä hakusanoja olivat: monimuot* / moninai* / divers* / kulttuur* / cultur* / mångfald / kultur. Jos näillä hakusanoilla ei löytynyt osumia, käytettiin lisäksi seuraavia hakusanoja: tasa-arvo / erilais* / yhdenvertai* / yhteiskuntavastuu / equal* / gender. Muiden oppilaitosten, yksityisyritysten ja muiden organisaatioiden tarjoamaa monimuotoisuuden johtamisen koulutusta haettiin internetistä Googlehakupalvelulla hakusanoilla monimuotoisuuden/ erilaisuuden johtaminen koulutus / valmennus. Näin 4

5 saaduista hakutuloksista tähän raporttiin on poimittu muutamia esimerkkejä tarjolla olevasta koulutuksesta. Vertailun vuoksi tätä kartoitusta varten tehtiin pienimuotoinen esiselvitys monimuotoisuuden johtamista käsittelevistä koulutusohjelmista Ranskassa, Kanadassa, Belgiassa ja Iso-Britanniassa 1. Esiselvityksen tiivistelmä on esitetty tämän kartoituksen luvussa 4. Kartoituksen toteutti ja tämän raportin kokosi hankepäällikkö Liisa Männistö työ ja elinkeinoministeriöstä. Kartoitukseen ei sisältynyt haastatteluja tai aihetta käsittelevää kirjallisuuskatsausta, joten tämän raportin lopussa esitetyt huomiot ja suositukset ovat lähinnä kirjoittajan omia. Tämä kartoitus toteutettiin osana YES 4 Yhdenvertaisuus Etusijalle - hanketta, jonka yhtenä tavoitteena oli kasvattaa tietoisuutta ja valmiuksia edistää monimuotoisuuden hyväksymistä ja arvostamista työ- ja elinkeinoelämässä muun muassa lisäämällä tietämystä monimuotoisuuden johtamisesta. 5

6 2. Mitä on monimuotoisuuden johtaminen? Monimuotoisuuskäsitteeseen kytkeytyy monia muita teemoja, kuten yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja tasaarvo, yritys- ja yhteiskuntavastuu sekä perus- ja ihmisoikeudet. Monimuotoisuudella, moninaisuudella tai diversiteetillä viitataan tässä raportissa organisaatioiden henkilöstön, asiakaskunnan ja muiden sidosryhmien erilaisiin taustoihin, osaamiseen ja ominaisuuksiin. Usein monimuotoisuudella tarkoitetaan lähinnä organisaation henkilöstön monikulttuurisuutta tai kansainvälisyyttä. Tässä raportissa monimuotoisuus käsitetään kuitenkin laajemmin. Monimuotoisuuden ulottuvuuksia voivat olla kulttuuritaustan lisäksi esimerkiksi ikä, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tai kansallinen alkuperä, kieli, uskonto tai vakaumus, terveydentila tai vammaisuus. Monimuotoisuuden johtamisella tarkoitetaan sitä, että henkilöstön ja asiakaskunnan monimuotoisuuden vaikutukset tiedostetaan ja organisaation käytännöt sovitetaan vastaamaan niiden tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin 2. Monimuotoisuus yhdistettynä johtamiseen on melko uusi käsite suomen kielessä. Aikaisemmin on puhuttu ehkä erilaisuuden johtamisesta tai tasavertaisesta kohtelusta. Käsitteistön muutoksella voi olla omat vaaransa. Monimuotoisuus (engl. diversity) tuo etupäässä myönteisiä mielleyhtymiä, jolloin käsitteen taustalla vaikuttavat historialliset ilmiöt, kuten taistelu yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta sekä rasismia vastaan, jäävät helposti varjoon. Monimuotoisuus-käsitettä onkin arvosteltu siitä, että se yksilöllistää erilaisuuden ja kätkee eriarvoisuuden. 3 Monimuotoisuuden johtamiseen liittyvien kysymysten opetuksesta käytetään koulutuspolitiikan alalla myös sellaisia termejä kuten kansainvälisyys-, globaali- ja kehityskasvatus. 6

7 2.1 Monimuotoisuuden johtaminen globaalikasvatuksen viitekehyksessä Monimuotoisuuden johtamiseen liittyvä opetus voidaan asettaa laajempaan viitekehykseen kansainvälisyys- tai globaalikasvatus -käsitteen alle. 4 Kansainvälisyys- tai globaalikasvatuksen osa-alueita ovat ihmisoikeuskasvatus, tasa-arvokasvatus, rauhankasvatus, mediakasvatus, kulttuurienvälinen ymmärrys, kehitys- ja oikeudenmukaisuuskysymykset sekä kasvatus kestävään kehitykseen. Kaikki monimuotoisuuden johtamisen ulottuvuudet eivät kuitenkaan luontevasti nivelly kansainvälisyys- tai globaalikasvatuksen teemoihin ja näkökohtiin. Erityisesti monimuotoisuus liiketoiminnan näkökulmasta jää globaalikasvatuksen sisältöjen ulkopuolelle. Globaalikasvatus ja yliopistot Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti vuonna 2011 arvion Kansainvälisyyskasvatus ohjelman (myöhemmin KVK ohjelma) toteutumisesta. 5 Raportissa todetaan, että [g]lobaalikasvatus on laaja kokonaisuus, ja globaaliin vastuuseen ohjaavat tavoitteet ulottuvat elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti niin formaalin, informaalin kuin nonformaalinkin koulutuksen kentälle. Arviointiraportissa globaalikasvatusta tarkastellaan niin yleissivistävän, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kuin vapaan sivistystyön näkökulmista. Alan tutkimusyhteistyöstä todetaan, että globaalikasvatukseen keskittyvää [t]utkimusohjelmaa tai alan monitieteistä tutkijakoulutusta ei ole käynnistetty. [ ] tutkimusta tehdään yksittäisissä tutkimusryhmissä ja tutkijakoulujen sisällä. Rahoitusta ei tälle alueelle ole ollut helppo saada. Tutkijaverkostoja on, mutta systemaattinen kansallinen tutkimusyhteistyö puuttuu. Olemassa oleva tutkimustieto pitäisi kerätä yhteen ja alan tutkijoiden yhteistyötä tiivistää. KVK 2010 ohjelman arviointiraportin perusteella näyttää siltä, että nykyisellään korkeakoulujen toiminnot globaalikasvatusta koskien tarkoittavat pääasiassa liikkuvuusohjelmia ja kansainvälisiä tutkimusprojekteja, kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksien edistämistä, henkilökunnan ja opiskelijoiden kieli- ja monikulttuurisuustaitojen kehittämistä sekä maahanmuuttajille suunnattuja erityiskursseja ja -koulutusta. Muut monimuotoisuuden ulottuvuudet jäävät vähälle huomiolle. 7

8 Korkeakoulujen kansainvälistyminen Globaalikasvatuksen viitekehystä leimaa vahvasti pyrkimys kansainvälistymiseen. Esimerkiksi Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 6 linjaa korkeakoulujen kansainvälistymisen suunnan vuosille Se määrittelee korkeakoulujen kansainvälistymisen tavoitteiksi muun muassa monikulttuurisen yhteiskunnan tukemisen ja globaalin vastuun edistämisen. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa asetetut tavoitteet heijastuvat tämän käsillä olevan kartoituksen havainnoissa yliopistojen osalta. Kansainvälisyys nähdään yliopistoissa tärkeänä ja kansainvälistymiseen panostetaan niiden opetussisällöissä. Korkeakoulujen tulisi strategian mukaan toimia aktiivisesti monikulttuurisen korkeakouluyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Maahanmuuttajataustaiset ja Suomeen saapuvat ulkomaiset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat, opettajat, tutkijat sekä muu henkilöstö nähdään voimavarana, joka tukee kotikansainvälistymistä. 7 Globaalin vastuun edistämisen osalta strategia puolestaan linjaa tavoitteeksi, että [k]orkeakoulujen toiminta rakentuu eettisesti kestävälle pohjalle ja tukee opiskelijoiden valmiuksia toimia globaalissa ympäristössä ja ymmärtää oman toiminnan globaaleja vaikutuksia. 2.2 Työelämän laatu ja monimuotoisuuden johtaminen Monimuotoisuuden johtaminen voidaan asettaa myös työelämän laadun ja tuottavuuden sekä työhyvinvoinnin kehittämisen viitekehykseen. Työelämätutkimuksen alalla monimuotoisuuden johtamisen teemat liittyvät työelämän laatuun lähinnä tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden kautta. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain julkaisemassa Työolobarometrissa työelämän laadun yleiskuva koostuu neljästä ulottuvuudesta, joita ovat tasapuolinen kohtelu, työpaikan varmuus, voimavarat suhteessa vaatimustasoon sekä kannustavuus, innovatiivisuus ja keskinäinen luottamus. Tämänhetkisessä hallitusohjelmassa 8 tavoitteeksi on asetettu työelämän kehittäminen parantamalla työllisyysastetta, työelämän laatua, 8

9 työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Hallitusohjelmaan sisältyvän työelämän kehittämisstrategian valmistelussa on keskusteltu muun muassa eri sukupolvien asennoitumisesta työntekoon ja keinoista ikääntyneiden pysymiseksi työelämässä nykyistä pidempään (ikäjohtaminen). Keskeisenä työelämän kehittämisstrategiassa on kuitenkin ennakoida tulevaa työelämää ja toimia, joita tarvitaan, jotta suomalainen työelämä olisi kilpailukykyistä, siinä olisi osaavaa työvoimaa riittävästi ja ihmiset kokisivat työnsä mielekkäänä ja innostavana. Strategian valmistelussa on keskusteltu työskentelytapojen kehittämisestä siten, että erilaiset työntekijät (eri-ikäiset, maahanmuuttajat, pienten lasten vanhemmat ja osatyökykyiset) pystyvät entistä paremmin osallistumaan kykyjensä mukaan työelämään. Monimuotoisuuden johtaminen osana työelämän laadun kehittämistä kuuluu myös vastuulliseen yritystoimintaan. Työelämän tulevaisuuden osalta on nimittäin ennakoitu, että yritykset joutuvat enenevässä määrin kiinnittämään huomiota sosiaalisiin, ekologisiin ja eettisiin näkökohtiin olennaisena osana liiketoimintaansa. 9 Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne yritykset, jotka onnistuvat tuottamaan lisäarvoa omistajiensa lisäksi myös muille sidosryhmilleen. Laadukkaat työolot ovat osa sosiaalisesti vastuullisia toimintatapoja. Vastuullisesti toimiva yritys pitää huolta maineestaan ja mahdollisuuksistaan saada hyvää työvoimaa. Syrjintä on resurssien tuhlausta ja laissa kielletty. Yhdenvertainen kohtelu puolestaan takaa sen, että kaikilla on samat mahdollisuudet työhön ja työssä etenemiseen sekä työskentelyyn ilman häirintää. 9

10 3. Monimuotoisuuden johtamisen koulutus Suomessa Monimuotoisuuden johtamisen koulutusta tarjoavat organisaatiot on tässä kartoituksessa jaoteltu neljään kategoriaan: 1) yliopistot, 2) ammattikorkeakoulut sekä aikuis- ja täydennyskoulutusta järjestävät oppilaitokset, 3) yksityiset konsulttiyritykset sekä 4) ammattiliitot ja muut toimijat. Tässä luvussa esitellään näiden eri organisaatioiden tarjoamaa monimuotoisuuden johtamisen koulutusta. Esimerkkejä monimuotoisuusopintojen tarkemmista sisällöistä on koottu tämän raportin lopussa olevaan liitteeseen. 3.1 Yliopistot Tässä luvussa tarkastellaan monimuotoisuuden johtamisen koulutusta yliopisto-opinnoissa. Ensisijaisena tarkastelun kohteena ovat johtamisen opinnot, mutta esimerkkejä nostetaan myös muiden opintojen monimuotoisuusteemoista. Yliopistojen tarjoama monimuotoisuuden johtamisen koulutus on jaoteltu opintojen luonteen mukaan neljään osaan: 1) maisteriohjelmat, 2) johtamisen pääaineopinnot, 3) muut kuin johtamisen opinnot ja 4) avoin yliopisto-opetus. Johtamisen pääaineopintoihin kuuluvia monimuotoisuusteemoja tarkastellaan lisäksi sen perusteella, onko kyseessä erityisesti monimuotoisuutta tai monimuotoisuuden johtamista käsittelevä kurssi vai sisältyykö monimuotoisuusnäkökulma johonkin muuhun koulutusteemaan. Monimuotoisuutta käsittelevät maisteriohjelmat Maisteriohjelmat painottuvat kulttuurienväliseen viestintään, kansainväliseen liiketoimintaan tai kansainväliseen henkilöstöjohtamiseen. Tässä kartoituksessa paikallistetut monimuotoisuutta käsittelevät maisteriohjelmat ovat lähes poikkeuksetta englanninkielisiä ja ne painottuvat kulttuurienväliseen viestintään, kansainväliseen liiketoimintaan tai kansainväliseen henkilöstöjohtamiseen. Maisteriohjelmia on ainakin Jyväskylän ja Vaasan yliopistoissa. Myös Itä- Suomen yliopistossa on aikaisemmin ollut kulttuuridiversiteettiä käsittelevä maisteriohjelma (International Master s Degree Programme in Cultural Diversity), mutta siihen ei vuonna 2011 otettu lainkaan uusia opiskelijoita. Jyväskylän yliopiston kulttuurienvälisen viestinnän (Intercultural Communication) maisteriohjelma (taulukko 1) on suunnattu opiskelijoille, jotka tähtäävät kulttuurienvälistä vuorovaikutusta sisältävälle työuralle. 10

11 Suuntautumisvaihtoehtoina ovat muun muassa kulttuurien- ja kansainväliset suhteet, kulttuurienvälinen koulutus, viestintä sekä organisaatioiden ja yhteiskunnan multikulturalismi. Maisteriohjelman opetuskielenä on englanti. Maisteriohjelman tavoitteena on muun muassa, että opiskelija oppii tarkastelemaan kriittisesti kulttuurienvälisen viestinnän teorioita ja tutkimusta sekä ymmärtämään ja kunnioittamaan kulttuurien moninaisuutta. Tavoitteena on myös oppia hyödyntämään kulttuurienvälistä asiantuntijuutta työelämässä. The Master s Degree Programme in Intercultural Communication (ICC) Jyväskylän yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Viestintätieteiden laitos 1. Fundamentals of Intercultural Communication 2. Foundations of Communication Research 3. Core Studies Theorizing Intercultural Communication Intercultural Communication: Theories, Models and Applications Intercultural Competence Research Methods in Intercultural Communication Research Seminar in Intercultural Communication Integrated Research Communication 4. Specialization Studies 5. Internship and Career Development Internship and Career Development Orientation Internship 6. Master's Thesis Taulukko 1. Jyväskylän yliopiston ICC-maisteriohjelman pääsisältö Vaasan yliopisto puolestaan tarjoaa viestinnän ja hallinnon kulttuurienvälisten opintojen maisteriohjelmaa (Master s Degree Programme in Intercultural Studies in Communication and Administration), joka on poikkitieteellinen, tutkimukseen painottuva kokonaisuus. Maisteriohjelma keskittyy identiteettiin ja kulttuurieroihin sekä niiden vaikutuksiin ihmisten 11

12 käyttäytymiseen, ajattelutapoihin ja vuorovaikutukseen kansain- ja kulttuurienvälisissä konteksteissa. Maisteriohjelmassa yhdistellään johtamisen, sosiologian, antropologian, semiotiikan ja kirjallisuuden opintoja. Ohjelma on suunnattu opiskelijoille, jotka tähtäävät monikulttuurisille aloille, esimerkiksi kansainvälisiin organisaatioihin tai opetus-, ohjaus- ja hallintotehtäviin. Vaasan yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa kauppatieteiden maisterin tutkinnon voi lisäksi suorittaa kansainvälisessä International Business (IB) -maisteriohjelmassa (taulukko 2), jonka järjestävät markkinoinnin ja johtamisen yksiköt yhteistyössä. Ohjelma on suunnattu opiskelijoille, jotka tähtäävät töihin kansainvälistyviin tai monikansallisiin yrityksiin tai kansainvälisiin tehtäviin valtionhallinnossa ja tutkimus- tai opetustehtävien parissa. Opinto-oppaassa maisteriohjelmaa kuvataan seuraavasti: International Business -maisteriohjelman opinnoissa perehdytään kansainväliseen toimintaympäristöön ja sen tuomiin erityishaasteisiin liiketoiminnan suunnittelulle, ohjaukselle ja organisoinnille. [ ] Opetuksessa keskitytään seuraaviin kolmeen avainalueeseen: kansainvälinen strateginen johtaminen, kansainvälisen markkinoinnin johtaminen sekä kansainvälinen henkilöstöjohtaminen. Maisteriohjelman valinnaisiin opintoihin kuuluvalla Monimuotoisuuden johtamisen kurssilla monimuotoisuutta lähestytään sekä organisaation että yksilön näkökulmasta. Monimuotoisuudeksi käsitetään muun muassa sukupuoli, rotu, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, perhetilanne, arvot, vakaumus (uskonto), fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, tulot, koulutus, tiedot ja työkokemus. Henkilöstönäkökulman lisäksi kurssin sisältökuvauksessa puhutaan myös stategisesta monimuotoisuuden johtamisesta, jonka tavoitteena on tunnistaa monimuotoisuuden tuomat liiketoimintaedut. 12

13 International Business (IB) -maisteriohjelma Vaasan yliopisto, Kauppatieteellinen tiedekunta, Markkinoinnin ja Johtamisen yksiköt 1. Initial Studies, mm. International Management Cross Cultural Management 2. Compulsory Core Studies, mm. International Human Resource Management Internationalization Strategies of the Firm Global Marketing Management Leadership International Strategic Management Managing International Business Networks International Business Negotiations 3. Optional Studies, mm. 4. Other studies Diversity Management Cross Cultural Marketing Communications Doing Business in Asia Business Operations in Eastern Europe Language Studies General Studies Master s Research Taulukko 2. Vaasan yliopiston IB-maisteriohjelman pääsisältö 13

14 Monimuotoisuuden käsitettä ei välttämättä juurikaan avata. Monimuotoisuuskurssit johtamisen pääaineopinnoissa Tämän kartoituksen yhtenä lähtökohtana oli tarkastella johtamisen yleisiä opintoja monimuotoisuuden johtamisen näkökulmasta. Sisältyykö johtamisen opintoihin erityisten maisteriohjelmien ulkopuolella henkilöstön, asiakkaiden tai muiden sidosryhmien monimuotoisuutta käsitteleviä teemoja? Entä miten monimuotoisuus määritellään yliopistojen johtamisopinnoissa? Johtamisen opintoihin sisältyvät monimuotoisuutta käsittelevät kurssit voidaan tämän kartoituksen perusteella jakaa karkeasti kahteen ryhmään: 1) monimuotoisuutta laajasti käsittelevät kurssit ja 2) kulttuurien- tai kansainvälistä viestintää käsittelevät kurssit. Kurssien nimet vaihtelevat Erilaisuuden johtamisesta Diversity Managementiin ja Diversiteettijohtamisen perusteisiin (ks. taulukko 3 raportin lopussa). Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen opintoihin sisältyvän kurssin nimessä tuodaan esiin kulttuuri, sukupuoli ja monimuotoisuus (Culture, Gender and Diversity Management). Useimmat näistä opinnoista ovat vapaavalinnaisia. Pakollisiakin kursseja kuitenkin on. Esimerkiksi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Johtamisen ja organisoinnin pääaineopintoihin sisältyy pakollinen kurssi Culture and International Negotiations ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Johtamisen ja Henkilöstöjohtamisen opintoihin sisältyy pakollinen kurssi Diversiteettijohtamisen perusteet. Opinto-oppaiden kurssikuvauksissa monimuotoisuuden käsitettä ei välttämättä juurikaan avata. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen syventäviin opintoihin sisältyvän HR in Diverse Organizations -kurssin yhtenä tavoitteena on lisätä opiskelijan ymmärrystä henkilöstöjohtamisesta erilaisissa/monimuotoisissa työpaikoissa ( diverse workplaces ). Kurssin kirjallisuus keskittyy henkilöstöjohtamisen rooliin erilaisissa sosiaalisissa, kulttuurisissa ja työpaikkaympäristöissä. Kurssilla henkilöstöjohtamista lähestytään erityisesti globaaleissa työkonteksteissa toimivien työntekijöiden näkökulmasta ja yhtenä pääteemana ovat työpaikan monimuotoisuuden lähteet ja käytännöt. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa johtamisen syventäviin opintoihin sisältyvän valinnaisen kurssin Culture, Gender and Diversity 14

15 Management sisältökuvauksesta (taulukko 4) sen sijaan saa hieman kattavamman käsityksen siitä, mitä monimuotoisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan. Kurssin tavoitteena on muun muassa oppia organisaatioiden monimuotoisuuden ulottuvuuksia käsittelevässä tutkimuksessa ja onnistuneessa monimuotoisuusjohtamisessa tarvittavia taitoja sekä oppia ymmärtämään ja edistämään yhdenvertaisuutta työympäristöissä. Culture, Gender and Diversity Management Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen syventävät opinnot, 6 op, valinnaiset cultural approach in organization studies, approach and trends social capital and culture gender in understanding organizational realities sexuality in organizations men and masculinities women in management age, ethnicity and minority issues in management diversity management practices women entrepreneurship Taulukko 4. Jyväskylän yliopiston Culture, Gender and Diversity Management -kurssin sisältökuvaus Sukupuolinäkökulma sisältyy myös Svenska handelshögskolanin Företagsledning och organisation -oppiaineeseen. Gender, Management and Organization -kurssin tavoitteena on analysoida työelämä ja organisaatioita sukupuolinäkökulmasta: The course will focus on gendering processes and practices in organisations and working life, providing also tools for gendered analysis of organisation and management theories. 15

16 Joissain kurssikuvauksissa tuodaan esiin myös sukupuolten tasa-arvo tai monimuotoisuus laajemmasta näkökulmasta. Monimuotoisuusnäkökulma johtamisen pääaineopinnoissa Joidenkin kurssien tai opintokokonaisuuksien nimessä ei suoraan mainita monimuotoisuutta, mutta kurssin sisältökuvauksessa tai tavoitteissa tuodaan esiin monimuotoisuusnäkökulma (ks. taulukko 5 raportin lopussa). Useimmat näistä kursseista liittyvät henkilöstöjohtamiseen. Sisällöltään ja teemoiltaan nämäkin kurssit näyttäisivät painottuvan monikulttuurisuuteen, mutta joissain kurssikuvauksissa tuodaan esiin myös sukupuolten tasa-arvo tai monimuotoisuus laajemmasta näkökulmasta. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen ja henkilöstöjohtamisen opintoihin kuuluvaan henkilöstöjohtamisen kurssiin sisältyy diversiteettinäkökulma henkilöstöjohtamiseen. Myös Urajohtamisen perusteet - kurssilla on diversiteettinäkökulma urajohtamiseen ja kurssin tavoitteena on tarkastella ja arvioida monimuotoisen henkilöstön uria ja niiden johtamista. Muutamien kurssien ja opintokokonaisuuksien yhteydessä käsitellään sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta tai ihmisoikeuksia. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen opintoihin sisältyvässä Ihmisten johtaminen -kurssilla johtajuutta kuvataan ja arvioidaan sukupuolisensitiivisesti, eettisen vastuullisuuden ja organisaatioiden globalisoitumisen kannoilta. Johtamisen opintojen lisäksi monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- tai ihmisoikeusnäkökulma löytyy joistakin yksittäisistä muiden aineiden opinnoista tai erillisistä opintokokonaisuuksista. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuuteen kuuluu (valinnaisina) Yhdenvertaisuuskurssi ja Human Rights Perspectives on Labour Law -kurssi. Monimuotoisuuskurssit muissa kuin johtamisen opinnoissa Johtamisen opintojen ja monimuotoisuutta käsittelevien maisteriohjelmien lisäksi tässä kartoituksessa tarkasteltiin muutamien yliopistojen osalta myös muihin oppiaineisiin sisältyviä monimuotoisuus- ja monikulttuurisuusopintoja. Näiden oppiaineiden osalta monimuotoisuuden johtamisen opintoja pyrittiin tarkastelemaan erityisesti asiakas- ja tuotekehittelynäkökulmasta. 16

17 Kartoituksen perusteella voidaan todeta, että myös näissä kursseissa painotus on monikulttuurisuudessa tai kulttuurien välisessä viestinnässä. Samoin kuin maisteriohjelmat ja johtamiseen sisältyvät kurssit, myös nämä opinnot ovat pääosin englanninkielisiä. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan hoitotieteiden opintoihin sisältyy vapaavalinnainen opintokokonaisuus Professional Intercultural Competence, jossa käsitellään kulttuurienvälistä viestintää ja monikulttuurisen työyhteisön edellyttämiä ammatillisia taitoja. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun teknologialiiketoiminnan ja palveluliiketoiminnan opintoihin kuuluu pakollinen Intercultural management -kurssi, jossa tavoitteena on muun muassa oppia ymmärtämään monimuotoisuuden johtamisen vaikutuksia sekä herkistää opiskelijoita monikulttuuristen tiimien tehokkaaseen johtajuuteen (taulukko 6). Monikulttuurisuuden lisäksi kurssin sisältökuvauksessa mainitaan myös kansainvälisiin markkinoihin liittyvät sukupuoli- ja sukupolvikysymykset. Intercultural Management Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Teknologialiiketoiminnan ja Muun muassa: the process of intercultural communication running the multicultural team towards the polycentric manager acquiring cultural sensitivity theoretical models of cultural differentiation managing gender and generational issues in the international marketplace expatriation versus local management coping with culture shock group problem solving in an intercultural setting Taulukko 6. Jyväskylän yliopiston Intercultural Management -kurssin sisältö 17

18 Kulttuurienvälinen viestintä ja monikulttuuristen tiimien johtaminen korostuu myös Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan kansainvälisen liiketoiminnan syventäviin opintoihin sisältyvällä Cross-cultural leadership - kurssilla. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tiimin jäsenenä tai johtajana arvioimaan, suunnittelemaan ja integroimaan monikulttuuristen tiimien toimintaa kansainvälisesti tai maantieteellisesti hajautetuissa organisaatioissa sekä soveltamaan erilaisia johtajuus- ja yhteistyöteorioita dynaamisissa monikulttuurisissa johtajuustilanteissa. Taulukossa 7 tämän raportin lopussa on esimerkkejä muutamista kursseista, jotka niin ikään painottuvat kulttuurienvälisyyteen. Muun muassa Aaltoyliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmaan sisältyvällä Sustainable Communication -kurssilla opiskellaan kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä monikulttuurisissa ympäristöissä: In this course we learn and practice enriching interaction and dynamics in different cultures and multicultural working environments. We work to understand the ways of interactions, which are likely to release human and cultural diversity to creative collaboration. Monien oppiaineiden kursseilla kiinnitetään huomiota myös asiakaskunnan monimuotoisuuteen. Esimerkiksi sosiaalityön opintoihin sisältyy usein monikulttuurisuusnäkökulma, kuten Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Sosiaalityö ongelmanratkaisuprosessina -kurssilla. Kurssin yhtenä tavoitteena on, että opiskelija osaa jäsentää monikulttuurisuutta sosiaalityössä sekä analysoida etniseltä taustaltaan erilaisten asiakkaiden elämäntilanteita. Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan hoitotieteiden opintoihin sisältyvällä Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus - harjoittelujaksolla pyritään ottamaan huomioon väestön ja asiakaskunnan monimuotoisuus seuraavasti: Opiskelija osaa käyttää väestöä, asiakkaita ja palvelujärjestelmää koskevia tietoja hoitotyön palvelujen suunnittelun lähtökohtana. 18

19 Asiakkaiden moninaisuus on pyritty huomioimaan myös Svenska handelshögskolanin markkinoinnin opintoihin kuuluvalla Marknadsföring till äldre konsumenter -kurssilla: Kursen ger kunskap om åldrandet och åldersrelaterade förändringar i livsprocessen med fokusering på åldrandets betydelse ur ett konsumentbeteendeperspektiv. De studerande erhåller färdighet att analysera, planera och genomföra marknadsföringsbeslut med målgruppen äldre konsumenter (45+) i focus. Tässä kartoituksessa ei varsinaisesti keskitytty tarkastelemaan monimuotoisuuskysymyksiä tuotesuunnittelun tai -kehityksen näkökulmasta. Oli kuitenkin mielenkiintoista havaita, että joissain yliopistoissa tähänkin on panostettu. Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan Ohjelmistotekniikan laitos tarjoaa Monikulttuurinen suunnittelu -kurssia, jossa perehdytään tuotesuunnitteluun monikulttuurisesta näkökulmasta: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää, mitä monikulttuurinen suunnittelu on ja miten tuotteiden sopivuus eri kulttuureihin voidaan varmistaa. Opiskelija osaa määritellä, mitä kulttuuri tarkoittaa, miten kulttuurit eroavat toisistaan ja vaikuttavat tuotteiden käyttöön. [ ] Hän osaa myös kommunikoida eri kulttuurin edustajan kanssa ja tutkia hänen tarpeitaan. Monikulttuurisuuden merkitys on havaittu myös liikuntatieteiden opinnoissa. Jyväskylän yliopiston Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan Monikulttuurisuus ja kulttuurienvälisyys osana asiantuntijuutta -kurssin tavoitteeksi mainitaan muun muassa seuraavaa: After completion of the course students are expected to [ ] be aware of their obligations set by Finnish law concerning diversity and discrimination; [ ] be more aware and able to meet the challenges of diversity as part of their professional expertise. 19

Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia

Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia Liisa Männistö Helsinki 19.5.2010 YES III Yhdenvertaisuus Etusijalle Kansallinen syrjinnän vastainen tiedotuskampanja

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational

Lisätiedot

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op):

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Aluetieteen sivuainekokonaisuus (väh. 25) op julkisjohtamisen, julkisoikeuden sekä sosiaali- ja terveyshallintotieteen pääaineopiskelijoille:

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet. Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014

Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet. Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014 ... Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014 2 Mitä ajankohtaista? Hankkeet (Osatyökykyiset työssä, Työelämä 2020) ESR-projektit Eri tukimuodoista

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala. Hallinto-osaamisen opinnot. Opintojaksokuvaukset

Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala. Hallinto-osaamisen opinnot. Opintojaksokuvaukset Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala Hallinto-osaamisen opinnot Hallinto-osaamisen opintojaksot: ALUE1001 Yhteiskunnan alueellinen organisoituminen (5 op) FILO1001 Filosofian

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op):

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille (vähintään 25 op): Aluetieteen sivuainekokonaisuus (väh. 25) op julkisjohtamisen, julkisoikeuden ALUE2021 Aluetalous ja liikennejärjestelmät

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA RUOKASI VALMISTETAAN Enni Mertanen 31.3.2011 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Ruoanvalmistajilla pitäisi olla toisen asteen tutkinto Ruokapalvelujen esimiestehtävissä toimivilla

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

Vaasan yliopisto Vaasan kauppakorkeakoulu 1968 Vaasan korkeakoulu 1980 Vaasan yliopisto 1991

Vaasan yliopisto Vaasan kauppakorkeakoulu 1968 Vaasan korkeakoulu 1980 Vaasan yliopisto 1991 Vaasan yliopisto Vaasan kauppakorkeakoulu 1968 Vaasan korkeakoulu 1980 Vaasan yliopisto 1991 Kolme tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta Kauppatieteellinen tiedekunta Teknillinen tiedekunta 2 Suurimpia kauppatieteellisen

Lisätiedot

Työharjoittelun opinnollistaminen & työelämäkurssit

Työharjoittelun opinnollistaminen & työelämäkurssit Työharjoittelun opinnollistaminen & työelämäkurssit Anne Mäkelä, Biokemian ja molekyylilääketieteen tdk, Oulun yliopisto Päivi Palosaari-Aubry, Kemian tekniikan korkeakoulu, Aalto-yliopisto Oulun yliopisto

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi klo MONATTA-hanke

Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi klo MONATTA-hanke Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi 22.1.2014 klo 12.00 15.45 MONATTA-hanke 2011-2014 Työnantajat Kulttuurisesti moniarvoinen työyhteisö -tutkimus Työharjoittelu

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN Pääaineen opinnot Pääaineen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti uusien tutkintorakenteiden mukaisesti. Jo suoritetut pääaineiden opinnot korvaavat uusien tutkintorakenteiden

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät

TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA), Finland Futures Academy (FFA), koordinaattori Sari Söderlund sari.soderlund@tse.fi TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät 25.11.2010 Kansainvälinen opetusyhteistyö

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Tasa-arvosuunnittelun lähtökohdat 3 3. Tavoitteet ja toimenpiteet tasa-arvon toteuttamiseksi 4 4. Tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

Alla olevassa listassa on esitetty 2005 2008 ja 2008 2010 opetussuunnitelmien opintojaksojen vastaavuudet.

Alla olevassa listassa on esitetty 2005 2008 ja 2008 2010 opetussuunnitelmien opintojaksojen vastaavuudet. Alla olevassa listassa on esitetty 2005 2008 ja 2008 2010 opetussuunnitelmien opintojaksojen vastaavuudet. Vanhat suoritukset käyvät 2008 2010 opetussuunnitelman mukaisiin opintokokonaisuuksiin vastaavina

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus työyhteisössä. Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen

Monikulttuurisuus työyhteisössä. Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen Monikulttuurisuus työyhteisössä Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen 31.5.2011 Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen suurin haaste ei ole vieraan kulttuurin tuntemus, vaan oman kulttuurin tuntemus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Kulttuurienvälinen viestintä

Kulttuurienvälinen viestintä Kulttuurienvälinen viestintä Maailma pienenee, viestintäteknologia otetaan käyttöön ja matkailu lisääntyy. Yritykset ja yhteisöt suuntaavat toimintaansa yhä globaalimmin. Suomi kansainvälistyy paitsi EU:n

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot