Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät

2 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

3 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6 A Helsinki puh. vaihde (09) faksi (09) Lisätietoja: Reetta Anderson, puh: (09) Kansikuva: YTV / Hannu Bask Taitto: Ramboll Finland Oy 1. painos Painoprisma Oy Helsinki 2007

4 Esipuhe YTV Jätehuolto on rakentamassa yhdyskuntajätteiden ennakointimallia, jonka avulla pyritään parantamaan jätehuollon toimenpiteiden suunnittelua. Suurin osa YTV:lle ohjautuvasta yhdyskuntajätteestä tulee tulevaisuudessa olemaan peräisin kotitalouksista, joten kotitalouksissa syntyvän jätteen ja syntymiseen vaikuttavien tekijöiden tarkempi tunteminen on ennakointimallia rakennettaessa olennaisen tärkeää. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää kotitalouksissa syntyviin jätemääriin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi YTV Jätehuollossa projektisuunnittelija Hanna Hämäläinen. Tutkimuksessa noin 500 kotitaloutta vastasi kyselyyn ja punnitsi jätteensä kolmen viikon ajan maaliskuussa Tutkimuksen toteutuksessa mukana ovat YTV Jätehuollosta olleet myös Reetta Anderson, Silja Huuhtanen, Mona Arnold, Riitta-Liisa Hahtala, Olli Linsiö ja Timo Tilli. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa työhön osallistuivat lisäksi Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskuksesta, Camilla von Bonsdorff Helsingin ympäristökeskuksesta, Juha Espo Tilastokeskuksesta, Kirsi Merilehto Suomen ympäristökeskuksesta ja Ulla-Maija Mroueh VTT:ltä. Tutkimuksen tulosten analysoinnin ja raportoinnin teki YTV Jätehuollon toimeksiannosta Ramboll Finland Oy. Ramboll Finland Oy:ssä tulosten analysoinnista ja raportoinnista vastasivat Virve Toukola, Anne Vehmas, Seppo Järvinen ja Jenni Haapaniemi.

5

6 Tiivistelmäsivu Julkaisija: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Tekijät: Ramboll Finland Oy: Virve Toukola, Jenni Haapaniemi, Anne Vehmas Päivämäärä Julkaisun nimi: Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätemääriin vaikuttavat tekijät Rahoittaja / Toimeksiantaja: YTV Jätehuolto YTV Jätehuolto toteutti maaliskuussa 2006 tutkimuksen, jossa selvitettiin kotitalouksissa syntyvien jätteiden määriä sekä jätteiden syntymiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksella haluttiin selvittää kotitalouksien erilaisten ominaisuuksien sekä asukkaiden elämäntilanteiden, kulutustottumuksien ja lajitteluaktiivisuuden vaikutuksia syntyviin jätemääriin. Tutkimukseen osallistui pääkaupunkiseudulta noin 500 kotitaloutta, jotka punnitsivat jätteensä kolmen viikon ajan. Tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet vastasivat hyvin koko pääkaupunkiseudun kotitalouksia perhekokonsa, ikäjakaumansa ja asuintyyppinsä osalta. Sen sijaan tutkimuksessa mukana olleiden kotitalouksien tuottamat jätemäärät olivat pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla keskimääräisesti, minkä aiheutti tutkimusryhmän aktiivisempi lajitteluinto, suurempi kiinnostus jätteen synnyn ehkäisyyn sekä mahdollisesti myös tutkimuksen vaikutus jätteen tuottoon. Tästä syystä tämän tutkimuksen jätemääriä ei voi yleistää YTV-alueelle, vaan tulosten tarkastelussa keskityttiin erityyppisten talouksien välisten eroavaisuuksien löytämiseen. Tuloksia tarkasteltiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen mukaan syntyvät jätemäärät vaihtelevat erittäin voimakkaasti kotitalouksien välillä. Tutkimukseen osallistuneiden kokonaisjätemäärä vaihteli kg/as/a. Keskimäärin pääkaupunkiseudun kotitalouksissa tuotetaan jätettä 340 kg asukasta kohti vuosittain. Kotitalouksissa syntyvän sekajätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on noin 170 kg/as/a ja tutkimuksessa määrä vaihteli kg/as/a. Tutkimukseen osallistuneista kotitalouksista 98 lajitteli säännöllisesti paperia, 74 kartonkia, 67 biojätettä, 64 lasia, 47 pahvia, 26 metallia sekä 15 energiajätettä. Lajitteluaktiivisuus vaikuttaa erittäin merkitsevästi sekajätteen määrään. Lajitteluaktiivisuus oli sitä suurempi, mitä korkeampi oli kotitaloudessa asuvan vanhimman aikuisen ikä. Jätemääriin vaikuttavia tekijöitä löydettiin useita. Kotitalouksien ja asukkaiden ominaisuuksista tilastollisesti merkitseviksi tekijöiksi nousi talouden koko, talouden vanhimman aikuisen ikä, tulotaso, perhetyyppi, lasten ikä sekä koulutustaso. Tulotaso vaikuttaa tuotetun jätteen määrään eniten nuorten aikuisten ikäryhmässä. Lapsiperheet, joissa on alle kaksivuotiaita lapsia, tuottavat yli kaksinkertaisen määrän sekajätettä asukasta kohden verrattuna muihin lapsiperheisiin. Asumiseen liittyvistä tekijöistä merkittäviksi nousivat kotona vietetyn ajan määrä, asuintyyppi sekä asunnon pintaala. Asuintyypeistä 2 9 huoneiston kiinteistöissä asuvat tuottavat eniten sekajätettä. Pinta-ala asukasta kohden ei vaikuta sekajätemäärään asukasta kohden, mutta paperin osalta jätemäärä on sitä suurempi, mitä enemmän on asunnossa tilaa asukasta kohden. Tätä paperimäärän eroa selittää osittain mutta ei kokonaan se, että yksinasuvilla on yleensä enemmän tilaa henkeä kohden kuin perheillä. Henkilöiden kulutuskäyttäytymistä kuvaavista tekijöistä merkittävimpiä olivat sanomalehtien tilaaminen kotiin ja kestovaippojen käyttö. Taloudet, joihin tuli päivittäin tilattu sanomalehti tuottivat paperia kaksinkertaisen määrän asukasta kohden verrattuna talouksiin, joihin ei tullut lainkaan tilattuja sanomalehtiä. Kulutuskäyttäytymisen osana arvioitiin erilaisia jätteen synnyn ehkäisyyn vaikuttavia tekijöitä. Elokuvien, kirjojen ja harrastusvälineiden lainaamisella ja vuokraamisella sekä käytettyjen tavaroiden ostolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys paperijätteen määrään. Näillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta sekajätteen määrään tai muiden erikseen lajiteltujen jätteiden määrään.vaatteita, kodinkoneita ja huonekaluja ostettaessa huomioitavat asiat sekä pakkausjätemäärän huomiointi eivät vaikuta syntyvän kokonaisjätteen määrään. Vaatteita ostettaessa kiinnitetään enemmän huomiota muotiin ja trendeihin kuin kodinkoneita ja huonekaluja ostettaessa. Muodin arvostus liittyy ikään ja kulutuskäyttäytymiseen. Kodinkoneita ostettaessa tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat asiat ovat hinta ja pitkäikäisyys. Ostoon vaikuttavilla asioilla ei ole vaikutusta jätteiden lajitteluun tai muuhun tässä tutkittuun kulutuskäyttäytymiseen. Vastaajista ne, jotka pitivät omaa mahdollisuuttaan vähentää jätettä merkittävänä, tuottivat kokonaisuudessaan jo vähemmän jätettä kuin ne, jotka eivät uskoneet omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa jätteen synnyn ehkäisijöinä. Avainsanat: jätehuolto, kotitaloudet, jätemäärät, jätteisiin vaikuttavat tekijät, sekajäte, paperijäte, biojäte, punnitus, tutkimus Sarjan nimi ja numero: YTV:n julkaisuja 2007:1 ISSN: ISBN: Sivuja: 87 Kieli: Suomi YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, PL 521, Helsinki, puhelin (09) , faksi (09)

7 Sammandragssida Utgivare: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation Författare: Ramboll Finland Oy: Virve Toukola, Jenni Haapaniemi, Anne Vehmas Datum Publikationens titel: Påverkande faktorer till hushålls avfall mängden i huvudstadsregionen Finansiär / Uppdragsgivare: SAD Avfallshantering SAD Avfallshantering gjorde i mars 2006 en undersökning där mängden avfall från hushållen samt faktorer i anslutning till avfallets uppkomst utreddes. Avsikten med undersökningen var att utreda hur hushållens olika egenskaper samt de boendes livssituation, konsumtionsvanor och sorteringsaktivitet påverkar avfallsmängderna. I undersökningen deltog cirka 500 hushåll i huvudstadsregionen. De vägde sitt avfall under tre veckors tid. De hushåll som deltog i undersökningen motsvarade hushållen i hela huvudstadsregionen i fråga om familjestorlek, åldersfördelning och bostadstyp. De avfallsmängder som hushållen i undersökningen producerade var däremot mindre än i huvudstadsregionen i genomsnitt, vilket berodde på aktivare sorteringsiver, större intresse att förhindra uppkomsten av avfall samt eventuellt också undersökningens inverkan på avfallsproduktionen i den undersökta gruppen. Därför kan avfallsmängderna i den här undersökningen inte generaliseras för hela SADområdet, utan vid genomgången av resultaten gjordes en fokusering på att hitta skillnader mellan olika slags hushåll. Resultaten undersöktes med statistiska metoder. Enligt undersökningen varierar de uppkomna avfallsmängderna mycket kraftigt mellan olika hushåll. Variationen i total avfallsmängd bland dem som deltog i undersökningen var kg/pers/a. Hushållen i huvudstadsregionen producerar i genomsnitt 340 kg avfall per person och år. Beträffande blandavfall från hushåll är medeltalet på SAD:s område cirka 170 kg/pers/a och i undersökningen var variationen kg/pers/a. Av de hushåll som deltog i undersökningen sorterade 98 regelbundet papper, 74 kartong, 67 bioavfall, 64 glas, 47 papp, 26 metall samt 15 energiavfall. Sorteringsaktiviteten har mycket stor inverkan på mängden blandavfall. Ju äldre den äldsta vuxna personen i hushållet var, desto större var sorteringsaktiviteten. Det noterades många faktorer som påverkar avfallsmängderna. Statistiskt signifikanta faktorer bland hushållens och de boendes egenskaper var hushållets storlek, den äldsta vuxna personens ålder i hushållet, inkomstnivå, familjetyp, barnens ålder samt utbildningsnivå. Inkomstnivån påverkar avfallsmängden mest i åldersgruppen unga vuxna. Barnfamiljer med barn under två-åriga producerar mer än dubbelt så mycket blandavfall per person jämfört med andra barnfamiljer. Signifikanta faktorer i anslutning till boende var hur mycket tid som tillbringas hemma, bostadstyp samt bostadsyta. Av bostadstyperna var det de som bodde i fastigheter med 2 9 lägenheter som producerade mest blandavfall. Ytan per person påverkar inte mängden blandavfall per person, men ju mer utrymme det finns per person i bostaden, desto större är mängden avfallspapper. Den här skillnaden i pappersmängd förklaras delvis men inte helt av att ensamboende i allmänhet har mera utrymme per person än vad familjerna har. De viktigaste av faktorerna som beskriver personernas konsumtionsbeteende var tidningsprenumerationer och användning av tvättbara blöjor. Hushåll som dagligen fick en prenumererad tidning producerade dubbelt så stor mängd papper per person jämfört med hushåll som inte alls prenumererade på några tidningar. Som en del av konsumtionsbeteendet bedömdes olika faktorer som bidrar till att inget avfall uppkommer. Om man lånar och hyr filmer, böcker och hobbyredskap samt köper begagnade saker står det i ett statistiskt signifikant samband med mängden pappersavfall. Det har dock ingen statistiskt signifikant inverkan på mängden blandavfall eller mängden andra avfallsfraktioner som sorteras separat. Att beakta mängden förpackningsavfall samt frågor som övervägs vid köp av kläder, hushållsmaskiner och möbler påverkar inte den totala avfallsmängden. Vid klädköp tänker man mera på mode och trender än vid köp av hushållsmaskiner och möbler. Uppskattning av mode har ett samband med ålder och konsumtionsbeteende. Vid köp av hushållsmaskiner påverkas köpbeslutet mest av pris och livslängd. De aspekter som påverkar köpet påverkar inte avfallssorteringen eller annat konsumtionsbeteende som här undersökts. De svarande som ansåg sig ha stor möjlighet att själva minska avfallsmängden producerade totalt sett mindre avfall än de som inte trodde sig ha några möjligheter att förhindra uppkomsten av avfall. Nyckelord: avfallshantering, hushåll, avfall mängden, påverkande faktorer till avfall, blandavfall, papper avfall, bioavfall, vägning, undersökning Publikationsseriens titel och nummer: YTV:n julkaisuja 2007:1 ISSN: ISBN: Sidantal: 87 Språk: Finska Huvudstadsregionens samarbetsdelegation, PB 521, 0051 Helsingfors, telefon (09) , telefax (09)

8 Abstract page Published by: YTV Helsinki Metropolitan Area Council Author: Ramboll Finland Oy: Virve Toukola, Jenni Haapaniemi, Anne Vehmas Date of publication Title of publication: Factors affecting the household waste amounts in the Helsinki metropolitan area Financed by / Commissioned by: YTV Jätehuolto YTV Jätehuolto conducted a study in March 2006, which examined the amounts of household waste and the processes involved in its production. The aim of the study was to examine the effects of household characteristics and life situations of the residents on consumer habits and waste sorting and how they affect the production of household waste. Approximately 500 households took part in the study by weighing their household waste during three weeks. The households represented the metropolitan area well for their family size, age distribution and accommodation type. Instead the amount of waste produced was a bit less than average for the metropolitan area, which was due to higher waste sorting eagerness and greater interest in waste production inhibition in the study group and possibly due to an effect by the study on the production of waste. Thus the waste amounts of this study can not be generalized for the whole metropolitan area. The study focuses on finding the differences between several types of households. The results were examined with statistical methods. According to the study, waste amounts differ very greatly between households. The total amount of waste produced ranged from 35 to kg/person/a. The average waste production in the capital area is 340 kg/person/ a. The average for household produced mixed waste in the metropolitan area is c. 170 kg/person/a when the study yelded amounts ranging from 0 to 500 kg/person/a. From the participating households 98 sorted paper, 74 sorted cardboard, 67 sorted bio waste, 64 sorted glass, 47 sorted paperboard, 26 sorted metal and 15 energy waste on a regular basis. Sorting eagerness greatly influences the amount of produced mixed waste. Sorting eagerness had a correlation with the age of the oldest person in the household, the older the oldest person, the higher the sorting eagerness. Several factors influencing waste amounts were found. Statistically significant factors from household and inhabitant characteristics were the size of the household, the age of the oldest person, income level, family type, age of children and level of education. Income level influences the amount of waste produced most in the age group of young adults. Families with children under the age of two produce over twice the amount of mixed waste compared to other families with children. Most important factors involved with housing were time at home, housing type and apartment surface area. Housing types with 2 to 9 rooms produced most mixed waste. Surface area per inhabitant does not affect mixed waste amount per inhabitant, but for paper the amount of waste is greater when there is more surface area per person. This increase in paper amount is partially, but not fully, explained by single inhabitants having more surface area per person compared to families. Most important personal factors characterizing consumer habits were newspaper subscriptions and the use of cloth diapers. Households which received a subscription newspaper produced twice the amount of waste paper compared to households with no newspaper subscriptions. As part of consumer habits different inhibiting factors involved with waste production were evaluated. Borrowing and renting of movies, books and recreational equipment as well as buying secondhand products had a statistically significant effect on the amount of waste paper produced. However they did not have a statistically significant effect on the production of mixed waste or other separately sorted wastes. Issues related to purchaising decision when buying clothes, hosehold appliances and furniture and paying attention to the amount of packaging waste does not affect the total amount of produced waste. Fashion and trends are more important when buying clothes than household appliances or furniture. Appreciation of fashion has a correlation with age and consumer habits. The most important characteristics when buying household appliances are price and product lifespan. Characteristics influencing the buying decision do not affect waste sorting habits or other consumer habit issues analyzed in this study. Respondents who considered their potential to reduce waste production to be significant were already producing less waste than respondents who considered their potential to be insignificant. Keywords: waste management, households, waste amounts, factors affecting the waste, mixed waste, recycled paper, biowaste, weighing, study Publication Series title and number: YTV:n julkaisuja 2007:1 ISSN: ISBN: Pages: 87 Language: Finnish YTV Helsinki Metropolitan Area Council, Box 521, 0051 Helsinki, telphone , fax

9

10 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Yleistä Tutkimuksen tavoitteet Kotitalouksien jätteitä koskevat tutkimukset Pääkaupunkiseutu Pirkanmaa Muu maailma Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkimuksen toteutus Tutkimusalueen valinta Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien valinta Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien ohjaus Punnitus Taustatiedot Aineiston käsittely Tilastollinen analysointi Tutkimusotoksen edustavuus Tulosten luotettavuus Tulokset ja niiden analysointi Jätemäärät Kokonaisjäte Sekajäte Paperi Biojäte Merkitsevyydeltään olennaisimmat tekijät jätelajeittain Kokonaisjäte Sekajäte Paperi Biojäte... 22

11 4.3 Kotitalouksien ja asukkaiden ominaisuuksien vaikutukset jätemääriin Talouden koko Ikä Tulotaso Koulutus Kotona vietetty aika Asuminen Kotitalouksien käyttäytymisen vaikutus jätemääriin Kuluttaminen Ruoka Lemmikit Jätteen omatoiminen hyödyntäminen Jätteen synnyn ehkäisy Jätteiden lajittelu Tutkimukseen osallistuneiden vastaukset loppukyselyyn Vertailu muihin tutkimuksiin Pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätteet Pääkaupunkiseudun kyselytutkimus Pirkanmaan kotitaloudet Muualla maailmalla tehdyt tutkimukset Johtopäätökset...42

12 11 1 Johdanto 1.1 Yleistä Jätehuollossa tapahtuu paraikaa suuria muutoksia. Lainsäädäntö ja strategiset ohjauskeinot kiristävät kaatopaikoille asetettuja vaatimuksia niin teknisille rakenteille kuin loppusijoitettavan jätteen laadulle. Syntypaikkalajitellun sekajätteen kaatopaikkakäsittelystä ollaan siirtymässä yhä laajemmin laitosmaisiin käsittelyratkaisuihin, jotka pääasiallisesti ovat materiaalikierrätykseen soveltumattoman jätteen hyödyntäminen energiana. Tulevaisuuden trendeinä on useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa tunnistettu niukentuvat luonnonvarat ja mm. siitä aiheutuva jätemateriaalien arvon nousu. Lisäksi pääkaupunkiseudun väestömäärän kasvusta johtuen myös pääkaupunkiseudulla syntyvät jätemäärät tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Edellä kuvatut muutokset kasvattavat jätteen käsittelystä aiheutuvia kustannuksia ja asettavat tulevaisuuden jätemäärien ennakoimisen yhä tärkeämmäksi keinoksi toimivan, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen jätehuollon toteuttamiseen. Jätehuollon toteuttamisen vastuukysymyksiä on tarkennettu jätelain osittaisuudistuksella syksyn 2006 aikana ja kunnallisten jätehuoltoa toteuttavien organisaatioiden vastuulla ovat tulevaisuudessa kotitalouksien sekä julkisen palvelutoiminnan jätehuollon järjestäminen. Näin ollen YTV:lle on olennaisen tärkeää tuntea nimenomaan juuri kotitalouksissa muodostuvien jätteiden syntymiseen liittyvät tekijät ja eri tekijöiden keskinäiset merkityssuhteet. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotitalouksissa syntyvien jätteiden määriä sekä jätteiden syntymiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksella haluttiin selvittää kotitalouksien erilaisten ominaisuuksien sekä asukkaiden elämäntilanteiden, kulutustottumuksien ja lajitteluaktiivisuuden vaikutuksia syntyviin jätemääriin. Lisäksi haluttiin selvittää erilaisten jätteen synnyn ehkäisyyn liittyvien ajatusten ja toimenpiteiden vaikutusta jätemäärien lisäksi muuhun kulutuskäyttäytymiseen. Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään hyväksi YTV Jätehuollon toiminnassa ja mm. rakenteilla olevassa yhdyskuntajätteiden ennakointimallissa, jonka avulla pyritään paremmin suunnittelemaan jätehuollon toimenpiteitä jätteen synnyn ehkäisemiseksi, jäteneuvonnan kohdistamiseksi, materiaalikierrätyksen tehostamiseksi ja käsittelymenetelmien optimoimiseksi.

13 12 2 Kotitalouksien jätteitä koskevat tutkimukset 2.1 Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseudulla tehtiin kotitalouksien sekajätteen määrä- ja laatututkimus vuosina Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa kotitalouksien sekajätteen koostumuksesta. Tutkimuksessa vertailtiin erityyppisten asuinkiinteistöjen jätteen määrää ja laatua, sekä selvitettiin hyötyjätteiden kiinteistökohtaisen keräyksen vaikutusta kotitalouksien sekajätteeseen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin sekajätteen sisältämien materiaalien hyötykäyttöpotentiaalia. Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen viittä eri kiinteistöryhmää, jotka olivat omakotitalot, 2 4 huoneiston kiinteistöt, 5 9 huoneiston kiinteistöt, vähintään 10 huoneiston omistuskiinteistöt ja vähintään 10 huoneiston vuokrakiinteistöt. Kiinteistöryhmät valittiin paperin ja biojätteen erilliskeräysvelvoitteiden perusteella. Paperin erilliskeräysvelvoite on vähintään viidenhuoneiston kiinteistöissä ja biojätteen erilliskeräysvelvoite vähintään kymmenen huoneiston kiinteistöissä. Lisäksi osassa kerrostaloista oli kartongin keräysastioita. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella viikon mittaisina tarkkailujaksoina. Jätettä tutkimukseen kerättiin asukkaalta. Keräysalueet ja tutkitut kiinteistöt valittiin siten, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin pääkaupunkiseudun asukkaita. Kiinteistöjen valinnassa käytettiin asukkaiden ikäjakaumaa, asukasmäärää huoneistoa kohti ja alueiden asukkaiden sosioekonomista tasoa. Tutkimuksessa sekajäte lajiteltiin käsin 31 jätejakeeseen. Tutkimuksessa käsiteltiin 170 tonnia jätettä, joka muodostui 108 näytteestä. Jätemateriaalit luokiteltiin sen mukaan, miten ne olisi voitu lajitella syntypaikalla ennen jäteastiaan laittamista. (YTV 2004) YTV:n alueella on tehty vuosittain (vuosina ) kyselytutkimus TNS Gallupin toimesta. Kyselytutkimuksissa on selvitetty pääkaupunkiseutulaisten mielipiteitä jätehuoltoon liittyvistä tiedotus- ja neuvontapalveluista. Tämän lisäksi tutkimuksessa on selvitetty pääkaupunkiseudun asukkaiden jätteen lajittelua ja toimia jätteen synnyn vähentämiseksi. Tutkimus on osoitettu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yli 18-vuotiaalle väestölle. Aineisto kerättiin kirjekyselynä viimeksi tammi helmikuussa Lomake lähetettiin yhteensä 3500 kohdehenkilölle, joista 1002 vastasi. 2.2 Pirkanmaa Pirkanmaan alueella on tehty vuonna 2003 tutkimus, jossa asukkaat myös punnitsivat itse jätteensä. Tutkimus toteutettiin kokoamalla tutkimukseen sopivat kotitaloudet asumismuodon, perhemuodon, elintason yms. tekijöiden mukaan. Suurimpana erona pääkaupunkiseudulla tässä raportissa kuvatun ja Pirkanmaan tutkimusten välillä on se, että Pirkanmaan alueen tutkimuksessa ryhmien jäseniä opastettiin lajittelemaan jätteensä. Koejaksoja oli 4 ja koeryhmien tuli pitää kirjaa koejaksojen aikana kertyneistä jätemääristä. Kotitalouksia tutkimuksessa oli mukana yhteensä 100. Koejaksojen lopuksi kotitalouksien edustajat palauttivat aina punnituskaavakkeen, jossa jakson aikana syntyneiden bio-, paperi-, kartonki-, lasi-, metalli- ja kuivajätteen määrät oli eritelty. Lisäksi kotitalouksien edustajat palauttivat jokainen taustatietolomakkeen, josta kävi ilmi edustajaa ja hänen kotitalouttaan koskevat taustatiedot. (Lemmetyinen 2004) 2.3 Muu maailma Valtion teknillinen tutkimuskeskus on tehnyt YTV Jätehuollon toimeksiantona esiselvityksen yhdyskuntajätteen määristä ja ennakoinnista vuonna Selvitykseen koottiin tutkimustietoa yhdyskuntajätteen synnystä, määrästä ja koostumuksesta eri maissa. Selvityksessä esitettiin tekijöitä, joiden on todettu vaikuttavan syntyvän yhdyskuntajätteen määrään. Tutkimuksen aineistona käytettiin Suomen ympäristökeskuksen selvityksiä ja tiedonantoja, jätelaitosten vuosikertomuksia ja tiedonantoja, suomalaisia ja kansainvälisiä jätteen laatu- ja määrätutkimuksia sekä kansainvälisiä tilastoja. Kansainvälisissä jäte- ja laatututkimuksissa pääpaino oli pohjoismaisilla tutkimuksilla, mutta tietoa kerättiin myös mm. Englannista, Itävallasta ja USA:sta. (Arnold 2006)

14 13 3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät 3.1 Tutkimuksen toteutus Tutkimus aloitettiin tammi-helmikuussa 2006, jolloin asukkaat vastasivat ilmoittautumisen yhteydessä muutamiin taustatietokysymyksiin osallistujien valintaa varten. Tavoitteena oli saada 500 osallistujaa tutkimukseen, jolloin tutkimukseen ilmoittautuvia tarvittiin hieman enemmän. Oletuksena oli, että noin 7 tiedon tutkimuksesta saaneista kiinnostuu ja ilmoittautuu tutkimukseen. Näiden tavoitteiden ja olettamusten perusteella esikyselykaavake tutkimuksesta lähetettiin noin 9000 kotitaloudelle. Kyselyn saaneista noin 600 ilmoittautui halukkaaksi osallistua tutkimukseen. Halukkaista valittiin tutkimukseen mukaan noin 500 taloutta, joista 466 vastasi tutkimukseen toivotulla tavalla. Varsinainen tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena maalis-huhtikuussa Tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet punnitsivat jätteensä kolmen viikon ajan YTV:n antamien ohjeiden mukaisesti ja täyttivät esikyselyä tarkemman perus- ja taustatietokyselyn Tutkimusalueen valinta Tutkimusalueeksi valittiin kokonaisia postinumeroalueita Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Valitut alueet olivat Helsingissä Malminkartano, Espoossa Lintuvaara ja Uusmäki sekä Vantaalla Pähkinärinne. Tieto tutkimuksesta lähetettiin jokaiseen kotitalouteen valituilla alueilla. Alueiden sijainti lähellä toisiaan mahdollisti sen, että tutkimukseen osallistuvien kotitalouksien oli helppo osallistua myös muiden alueiden tiedotustilaisuuksiin. Tutkimuksessa oli mukana erityyppisiä asuinalueita ja asuntotyyppejä, kuten omakotitaloja, kerrostaloja, rivitaloja ja opiskelija-asuntoja. Taulukossa 1 on esitetty niiden kotitalouksien määrät tutkimusalueittain, joille lähetettiin kysely halukkuudesta tutkimukseen osallistumiseen. Taulukko 1. Tutkimukseen valitut alueet ja alueiden kotitalouksien määrät. Kunta Tutkimusalue Talouksien määrä Taloudet pientaloissa Taloudet kerrostaloissa Vantaa Pähkinärinne Espoo Uusmäki Espoo Lintuvaara Helsinki Malminkartano Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien valinta Kotitaloudet valittiin tutkimukseen ilmoittautuneista satunnaisotantana siten, että etukäteen valittuja ryhmiä saatiin mukaan riittävästi. Etukäteen valittuja ryhmiä tarvittiin mukaan tutkimukseen kutakin vähintään 50 kappaletta, mutta mieluusti enemmän. Etukäteen valitut ryhmät olivat seuraavat: Talouden henkilömäärä: 1, 2, 3, 4 tai enemmän Lasten lukumäärä: 1, 2, 3 tai enemmän Yhden hengen taloudet: miehet, naiset Taloudessa asuvien aikuisten iät: 18-24, 35-34, 35-44, 45-54, 55-64, yli 64 vuotta Taloudessa asuvien lasten iät: 0-2, 3-6, 7-13, vuotta Kotitaloudessa on vaippaikäisiä lapsia Asuntotyyppi: omakotitalo

15 Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien ohjaus Tutkimukseen ilmoittautuneille ja hyväksytyille kotitalouksille lähetettiin kirje, jossa kerrottiin enemmän tutkimuksesta. Ennen tutkimukseen osallistumista jotkut kotitaloudet tiedustelivat, miten paljon tutkimukseen osallistuminen vie aikaa ja haittaavatko lomamatkat ja vieraat tutkimukseen osallistumista. Myös tutkimuksen toteuttamisesta kyseltiin lisätietoja. Kaikkien tutkimukseen osallistuvien edellytettiin osallistuvan infotilaisuuteen, jossa kerrottiin tutkimuksesta tarkemmin. Infotilaisuuksissa kaikille tutkimukseen osallistuville kotitalouksille jaettiin tutkimusmateriaali, joka sisälsi ohjeet tutkimuksen toteuttamiseen kotitaloudessa. Lisäksi kerrottiin siitä, miten tutkimusjakson alkuun ajoittuva kuljetusalan lakko tuli ottaa tutkimuksessa huomioon. Kuljetusalan lakosta johtuvien jäteastioiden tyhjennystiheyksien muuttumisesta aiheutuvien tutkimusongelmien vuoksi kotitalouksien tuli punnita syntyvät jätteet riippumatta siitä, milloin ne vietiin jäteastiaan. Tutkimuksen parissa työskentelevä projektisuunnittelija antoi lisäksi tarvittaessa kotitalouksille lisäohjeita puhelimitse ja sähköpostitse. Kysymyksiä tutkimuksen suorittamisesta ei juuri tullut, vaan lähes kaikille tutkimukseen osallistuneille riitti kirjalliset ohjeet. Jonkin verran kysymyksiä esitettiin jätteiden punnitustiheydestä ja siitä, mitkä jätteet tulisi punnita erikseen. Puutteellisia vastauksia kysymyksiin tuli melko paljon. Esimerkiksi kysymykseen tulotasosta oli vastattu usein puutteellisesti. Uusia vastauksia tällaisiin kohtiin jouduttiin kyselemään erikseen jälkikäteen Punnitus Tutkimukseen osallistuvat kotitaloudet saivat YTV:n lahjoittamana elektroniset keittiövaa at, joilla jätteet tuli punnita. Keittiövaa an tarkkuus oli 1 gramma. Kotitaloudet saivat myös tarkat ohjeet jätteiden punnitusta varten. Punnitusta varten tuli valita tutkimusajanjaksolta kolmen viikon mittainen seurantajakso. Lajittelutottumuksia ei saanut muuttaa seurantajakson aikana, vaan lajittelu tuli suorittaa samoin kuin normaalistikin. Kolmen seurantaviikon aikana kaikki erilleen kerätyt jätteet tuli punnita ennen niiden vientiä jäteastiaan. Kotitalouksille jaettu punnitusohje on liitteenä Taustatiedot Tutkimukseen osallistuneille lähetetyn kyselyn perustieto-osassa oli 12 kohtaa, joissa tiedusteltiin kotitalouksien ominaisuuksia, kuten henkilömäärää ja tulotasoa. Kyselyn taustatieto-osassa oli 30 kohtaa, joissa tiedusteltiin kotitalouksien käyttäytymistä jätteen synnyn, lajittelun ja käsittelyn suhteen. Taustatietokysely on esitetty liitteessä 2. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien ominaisuuksista kertovat perustietojakaumat on esitetty liitteessä Aineiston käsittely Tutkimuksen tulosaineiston käsittelyssä tehtiin seuraavat laskennalliset muunnokset: Vuosituloja tarkasteltiin OECD:n ns. muunnellun kulutusyksikköasteikon avulla (1 aikuinen = 1, muut yli 13-vuotiaat = 0,5, 0-13-vuotiaat = 0,3). Kerroin koko vuoden jätemäärille laskettiin sekajätteen kuutiopainon keskimääräisestä määrästä vuosina (kerroin: 1,032561). Kerroin perustuu viiden vuoden seurantaan jätemäärien vaihteluista vuodenaikojen mukaan. Pinta-ala henkilöä kohti on laskettu jakamalla asunnon kokonaispinta-ala talouden henkilömäärällä. Tutkimuksessa on yhdistetty pariskuntia vastaaviksi kotitalouksiksi kaikki sellaiset kotitaloudet, joissa asuu useita aikuisia, mutta ei lapsia. Lapsiperheiksi on katsottu taloudet, joissa asuu useita aikuisia ja näiden lisäksi lapsia. Yli kahden aikuisen kotitalouksia oli tutkimuksessa niin vähän, että erikseen tarkasteltavina ryhminä tuloksilla ei olisi ollut riittävää luotettavuutta. Tutkimuksessa pariskunta voi siten olla esimerkiksi perhe, jossa asuu vanhemman lisäksi vain aikuinen lapsi.

16 15 Lisäksi joidenkin kysymysten harvinaisimpia vastausvaihtoehtoja yhdisteltiin, jotteivät liian vähäiset havaintomäärät estäisi analyyseja. Esimerkiksi kestovaippojen käytön säännöllisyys luokiteltiin uudelleen kolmeen luokkaan (pääsääntöisesti, satunnaisesti, ei koskaan) kyselyn viiden kohdan sijaan. Uusien yhdisteltyjen muuttujien muodostamisen jälkeen valittiin analyysiin mukaan otettavat muuttujat. Kaikkia kysymyksiä ei otettu mukaan tilastolliseen analyysiin. Muualta tuodun jätepuun (kuten kuormalavojen) polttoa tulisijassa ei otettu mukaan, koska kysymys oli aseteltu siten, että vastausten määrät eivät olleet yhteismitallisia, eikä poltetun puun todellista määrää voitu määrittää. Lisäksi jätepuuta polttavien määrä oli suhteellisen pieni. Kertakäyttöastioiden käyttöä ei otettu mukaan tilastolliseen analyysiin, koska kotitalouksissa käytettiin kertakäyttöastioita lähes poikkeuksetta vain erikoistilanteissa tai ei ollenkaan. Kotona tehtävän ansiotyön määrää ja laatua ei otettu mukaan tilastolliseen analysointiin, koska monet vastaajat olivat selvästikin ymmärtäneet kysymyksen toisin kuin oli tarkoitettu. Tutkimusaineistosta poistettiin selvästi virheelliset punnitustulokset. 3.4 Tilastollinen analysointi Tulosten tilastollinen analysointi tehtiin Excel-taulukkolaskentaympäristöön luodulla Tixel-ohjelmalla. Tixel on kätevä työkalu tämäntyyppisissä kyselyissä, sillä se on tehty nimenomaan yhteiskuntatieteellisten kyselyaineistojen analyysia varten. Perusanalyyseihin esimerkiksi SAS-tilastolaskentaohjelma ei olisi antanut lisäarvoa, mutta keskeisimpien selittävien tekijöiden osuuksien laskennassa käytettiin yleistettyä lineaarista mallia, joka tehtiin SAS-ohjelmalla. Tilastolliseen analysointiin mukaan valituista muuttujista ajettiin tunnusluvut (keskiarvot, minimit, maksimit, alakvartiilit, yläkvartiilit, keskihajonnat ja mediaanit), jakaumat ja korrelaatiomatriisi, joiden pohjalta valittiin tekijöitä tarkempaan tarkasteluun. Jätemäärien keskiarvoja tarkasteltiin taustamuuttujittain ja testattiin varianssianalyysillä, onko ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. Merkitsevästi jätemääriin vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutuksia tarkasteltiin kahden tai kolmen selittävän muuttujan varianssianalyysilla siltä osin, kuin aineiston määrä pysyi eri vastausvaihtoehtoyhdistelmien osalta riittävänä. Kun tietyn tekijän vaikutusta jätemääriin selvitetään esimerkiksi eri ikäryhmissä, saadaan suljettua pois iän vaikutusosuus. Tilastolliset merkitsevyydet on esitetty tässä raportissa esitettyjen kuvaajien kuvateksteissä tähdillä: *** tilastollisesti erittäin merkitsevä, ** tilastollisesti merkitsevä, * tilastollisesti melkein merkitsevä ja tilastollisesti oireellinen tai ei merkitsevyyttä. Aluksi testattiin selittävien tekijöiden vaikutusta kuhunkin tarkasteltuun jätelajiin. Koska muita erilliskerättäviä hyötyjätejakeita kuin paperia ei lajitella jokaisessa kotitaloudessa, tarkasteltiin erikseen vain kokonaisjätettä, sekajätettä ja paperia. Loppujen jätejakeiden osalta esitetään ainoastaan lajitteluasteeseen liittyviä tietoja. Keskeisimpien selittävien tekijöiden osuuksien selvittämisessä käytettiin yleistettyä lineaarista mallia (additiivinen malli eli sakkomalli), koska siinä selittävät tekijät voivat olla jatkuvia tai luokiteltuja. Mikäli selittäjä on jatkuva, sen parametria tulkitaan kuten tavallisessa lineaarisessa regressiomallissa eli selittäjän yhden mittayksikön kasvattaminen kasvattaa selitettävän muuttujan Y keskimääräistä arvoa selittäjän kertoimen verran. Luokitellun selittävän muuttujan tapauksessa yksi luokkataso asetetaan niin sanotuksi nollatasoksi (vertailuluokka), johon muita luokkatasoja verrataan. Jokaiselle eri luokkatasolle lasketaan yksikäsitteinen vaikutus selitettävän muuttujan Y keskimääräiseen tasoon. Yleistetyssä lineaarisessa mallissa käytettiin seuraavia keskeisimpiä selittäviä tekijöitä: Helsingin Sanomien tilaaminen, talouden henkilömäärä, vanhimman aikuisen ikäryhmä, töissä/kotona, nuorimman lapsen ikäryhmä ja talouden tulotaso. Selitettävinä muuttujina olivat seka-, paperi- ja kokonaisjätemäärät.

17 Tutkimusotoksen edustavuus Tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet vastasivat hyvin koko pääkaupunkiseudun kotitalouksia perhekokonsa, ikäjakaumansa ja asuintyyppinsä osalta (kuvat 1 3). Sen sijaan tutkimuksessa mukana olleiden kotitalouksien tuottamat jätemäärät olivat pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla keskimääräisesti. Tästä syystä tämän tutkimuksen jätemääriä ei voi yleistää YTV-alueelle, vaan tulosten tarkastelussa keskityttiin erityyppisten talouksien välisten eroavaisuuksien löytämiseen. Ikäjakauma tutkimuksessa Ikäjakauma YTV:n alueella vuotta vuotiaat 12 Vanhimman aikuisen ikäryhmä vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 74 vuotta 5 yli 65-vuotiaat Kuva 1. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien vanhimman aikuisen ikäryhmän jakauma ja ikäjakauma YTV:n alueella. Talouden henkilömäärä tutkimuksessa Talouden henkilömäärä YTV:n alueella tai enemmän 7 5 tai enemmän Kuva 2. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien henkilömäärä ja kotitalouksien henkilömäärä YTV:n alueella. Asuintyyppi tutkimuksessa Asuintyyppi YTV:n alueella Omakotitalo 20 Erilliset pientalot 15 Paritalo tai rivi- tai kerrostalo, alle 10 huoneistoa 13 Rivi- ja ketjutalot 9 Rivi- tai kerrostalo, väh 10 huoneistoa 67 Asuinkerrostalot Kuva 3. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien asuntotyyppi ja asuntotyyppi YTV:n alueella.

18 Tulosten luotettavuus Tuloksia tarkastellessa on otettava huomioon, että tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet kiinnittävät todennäköisesti normaalia enemmän huomiota jätteiden lajitteluun ja jätteen synnyn ehkäisyyn, koska ovat osallistuneet tutkimukseen. Tutkimukseen osallistuminen on vaatinut kotitalouksilta paneutumista asiaan sekä aikaa ja vaivaa. Täten voidaan olettaa, että kiireiset kotitaloudet sekä sellaiset kotitaloudet, joissa jäteasioista ei välitetä, eivät todennäköisesti ole lähteneet mukaan tutkimukseen. Tuloksiin on voinut vaikuttaa myös kotitalouksien jätteen lajittelussa ja punnituksessa tapahtuneet virheet. Tutkimukseen osallistuminen on myös saattanut vaikuttaa kotitalouksien jätteiden lajitteluun punnitusjaksolla, vaikka ohjeissa nimenomaan pyydettiin lajittelemaan samoin kuin normaalisti. Punnitusjaksolle on myös saattanut osua esimerkiksi suuret juhlat tai matka, mikä on saattanut vääristää hyvin paljon tuloksia. Aineistosta on pyritty poistamaan selvästi virheelliset tulokset, kuten poikkeuksellisen suuria jätemääriä tuottaneet kotitaloudet, joita aineistossa oli vain kaksi. Tulosten luotettavuutta pyrittiin varmistamaan mm. sillä, että kyselyaineistosta jätettiin käsittelemättä muutama monitulkintainen kysymys (kohta 3.2). Monen selittävän tekijän varianssianalyysien tilastollista merkitsevyyttä ei aina voitu testata, sillä jaettaessa aineistoa monelle muuttujalle jäi joidenkin tarkasteltavien ryhmien havaintomäärä liian pieneksi tai jopa nollaksi.

19 18 4 Tulokset ja niiden analysointi 4.1 Jätemäärät Vertailuja eri muuttujien suhteen esitetään ainoastaan kokonaisjätteen, sekajätteen, paperin ja osin biojätteen osalta. Muiden jätelajien osalta esitetään raportin tekstiosuudessa vain lajitteluaktiivisuuteen liittyviä tuloksia. Tämä johtuu siitä, että jätelajit, joita ei lajitella kaikissa talouksissa, eivät anna vertailukelpoisia tuloksia. Esimerkiksi vähäisestä kartongin määrästä ei voi päätellä, johtuuko se lajittelun puutteesta vai tämän jätejakeen vähäisestä tuotosta. Paperin lajitteli muutamaa kotitaloutta lukuun ottamatta kaikki tutkimuksen taloudet. Biojätteen osalta oli käytettävissä ennestään tietoa lajitteluvelvollisista kiinteistöistä, joihin voitiin verrata biojätettä lajittelevien biojätemääriä. Biojätteen osalta tulokset eivät ole kuitenkaan yhtä luotettavia kuin kokonaisjätteen, sekajätteen ja paperin. Kotitalouksissa tutkimuksen aikana syntyvät jätemäärät jätejakeittain on esitetty liitteessä Kokonaisjäte Tutkimukseen osallistuneiden kokonaisjätemäärä vaihteli kg/as/a, kun aiempien tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että pääkaupunkiseudun kotitalouksissa tuotetaan jätettä keskimäärin 340 kg asukasta kohti vuosittain (YTV 2004). Tutkimuksessa kotitalouksissa syntyvän kokonaisjätteen määrän keskiarvo on 238 kg/as/a (kuva 4). Kokonaisjätemääräjakauma muistuttaa normaalijakaumaa. Kaikissa talouksissa syntyy jätettä, joten myös kaikkein pienimpiä määriä on vähän. Puolessa talouksista jätettä syntyi kg/asukas/vuosi. Kokonaisjäte kg/asukas/vuosi , , , , , , , , , , Kuva 4. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien kokonaisjätteen määrä vuodessa asukasta kohden. Keskiarvo 238 kg/asukas/vuosi. YTV:n alueen vuoden 2003 keskiarvo kokonaisjätteen määrälle oli 340 kg/as/a (YTV 2004) Sekajäte Kotitalouksissa syntyvän sekajätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on noin 170 kg/as/a (YTV 2004) ja tutkimuksessa määrä vaihteli kg/as/a. Tutkimuksessa kotitalouksissa syntyvän sekajätteen määrän keskiarvo on 69 kg/as/a (kuva 5). Sekajätemäärän jakauma on vino. Tässä tutkimuksessa jakauman vinous ei kuitenkaan haittaa tulosten tarkastelua, koska analyysien tuloksien tulkinnassa on keskitytty tekijöiden aiheuttamien jätemääräerojen tilastolliseen merkitsevyyteen, eikä ole pyritty antamaan todellisia syntyviä jätemääriä eri ryhmille. Tutkimukseen osallistui paljon talouksia, joissa syntyi sekajätettä vähäisiä määriä. Puolessa tutkimuksen talouksista sekajätettä syntyi kg/asukas/ vuosi.

20 , , , Sekajäte 160, kg/asukas/vuosi 200, , , , Kuva 5. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien sekajätteen määrä vuodessa asukasta kohden. Keskiarvo 69 kg/asukas/vuosi. YTV:n alueen vuoden 2003 keskiarvo sekajätteen määrälle oli 170 kg/as/a (YTV 2004) Paperi Kotitalouksissa syntyvän paperijätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on noin 100 kg/as/a (YTV 2004) ja tutkimuksessa määrä vaihteli kg/as/a. Tutkimuksessa kotitalouksissa syntyvän paperin määrän keskiarvo on 103 kg/as/a (kuva 6). Paperin määrän jakauma on vino, mutta muistuttaa normaalijakaumaa. Puolessa tutkimuksen talouksista keräyspaperia syntyi kg/asukas/vuosi Paperi kg/asukas/vuosi , , , , , , , , Kuva 6. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien paperijätteen määrä vuodessa asukasta kohden. Keskiarvo 103 kg/asukas/vuosi. YTV:n alueen vuoden 2003 keskiarvo paperin määrälle oli 100 kg/as/a (YTV 2004) Biojäte Kotitalouksissa syntyvän biojätteen osalta YTV-alueen keskiarvo on sellaisten kiinteistöjen osalta, joissa on biojätteen erilliskeräys, noin 34 kg/as/a (YTV 2004). Tässä tutkimuksessa määrä vaihteli niiden talouksien osalta, jotka ilmoittivat lajittelevansa biojätteensä, kg/as/a. Tutkimuksessa näissä kotitalouksissa syntyvän biojätteen määrän keskiarvo on 57 kg/as/a (kuva 7). Biojätemäärän määrän jakauma on vino, mutta muistuttaa normaalijakaumaa lajittelevien kotitalouksien osalta. Taloudet, jotka eivät lajittele biojätteitään, on jätetty tuloksissa biojätteisiin vaikuttavien tekijöiden tarkastelun ulkopuolelle. Mikäli huomioidaan myös biojätettä lajittelemattomat taloudet, puolessa tutkimuksen talouksista biojätettä syntyi 7 70 kg/asukas/vuosi.

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007

Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007 Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007 Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Ilmastokyselyn tulokset

Ilmastokyselyn tulokset Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Heisingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL AMENITIES, ARCHITECTURAL

Heisingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL AMENITIES, ARCHITECTURAL Heisingin kaupungin tietokeskus - /igc' ^' 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL TIEOUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Henrik Lönnqvist, p. - tel. 09 310 36534 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Varia Home Collection. Varia

Varia Home Collection. Varia Home Collection Varia KAUNIS VARIA BEAUTIFUL VARIA VACKRA VARIA 2 Varia Home Collection -mallistossa näkyvät tämän päivän selkeät sisutustrendit. Suorat linjat ja Nurmelan laadukas viimeistely yhdistyvät

Lisätiedot

RISTIINTAULUKOINTI JA Χ 2 -TESTI

RISTIINTAULUKOINTI JA Χ 2 -TESTI RISTIINTAULUKOINTI JA Χ 2 -TESTI Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät maantieteessä Ti 27.10.2015, To 2.11.2015 Miisa Pietilä & Laura Hokkanen miisa.pietila@oulu.fi laura.hokkanen@outlook.com KURSSIKERRAN

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät Hannu Tuuri 1. JOHDANTO Tutkimus on osa Palvelevat puuyritykset hanketta, jota on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kyseessä on Suomen

Lisätiedot

Teema 5: Ristiintaulukointi

Teema 5: Ristiintaulukointi Teema 5: Ristiintaulukointi Kahden (tai useamman) muuttujan ristiintaulukointi: aineiston analysoinnin ja tulosten esittämisen perusmenetelmä usein samat tiedot esitetään sekä taulukkona että kuvana mahdollisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 212 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 26 8 23, 3 31 4,3 22 978 54,5 TARJONTA

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun se kelpaa kyllä!

KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun se kelpaa kyllä! VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen

Lisätiedot

Perhepäivähoitajan nimi: Syntymäaika: Y-tunnus: puhelin: Osoite: Piha ja ulkoilumahdollisuudet: huomioitavaa: Onko asunnossa eläimiä?

Perhepäivähoitajan nimi: Syntymäaika: Y-tunnus: puhelin: Osoite: Piha ja ulkoilumahdollisuudet: huomioitavaa: Onko asunnossa eläimiä? Päivähoitolain 28 :n mukainen ilmoitus yksityisestä lasten perhepäivähoidosta, on tehtävä kahden viikon kuluessa hoidon alkamisesta, oman alueen. Perhepäivähoitajan nimi: Syntymäaika: Y-tunnus: puhelin:

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot