Puutuotteiden ja kuidun mahdollisuudet tuoreimman tutkimuksen valossa
|
|
- Hilkka Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puutuotteiden ja kuidun mahdollisuudet tuoreimman tutkimuksen valossa Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitos Joensuun toimintayksikkö UUSINTA UUTTA PUUSTA JA METSÄSTÄ Metlan Itä-Suomen kevätmetsäpäivä Tiistaina Metla-talo, Joensuu Erkki Verkasalo,
2 Puutuotealalla merkittäviä kehitysaskeleita viimeisen 15 vuoden aikana tutkimus mukana Perinteisesti resurssilähtöinen ala on uusiutunut vähitellen kohti asiakaslähtöistä toimintatapaa Käyttöön ollaan ottamassa mahdollisuuksia, jotka perustuvat - entistä parempaan raaka-aineen tuntemukseen ja hallintaan - mittaus- ja prosessiteknologiaan - tuotesuunnitteluun ja asiakasratkaisuihin - verkottumiseen arvoketjuissa Kotimaisia puulajeja voidaan käyttää monipuolisesti soveltuviin tuotteisiin lisäarvoa tuottaen, erityisesti puurakentamisessa Sopivia raaka-ainelähteitä voidaan tunnistaa ja puuta lajitella ja arvottaa entistä paremmin Erkki Verkasalo,
3 Tuotekehitystä voidaan tehdä entistä paremman raakaainetiedon perusteella, hallittuun otantaan ja koesuunnitteluun ja jatkossa materiaalipohjaiseen mallinnukseen perustuen Tuoteargumentoinnin pohja on kehittymässä suhteessa vaihtoehtoisiin materiaaleihin ja uusia markkinasegmenttejä on pystytty tunnistamaan (tuoteryhmiä, demografisia ryhmiä, markkina-alueita) Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä siintävät toimialalle suuret mahdollisuudet, jotka perustuvat - puuraaka-aineen uusiutuvuuteen ja myönteiseen imagoon - puun hyvään saatavuuteen, laatuun ja käytön optimointiin - puutuotteiden ympäristösuorituskykyyn, funktionaalisiin etuihin ja kohenevaan hintakilpailukykyyn Bioenergian ja ilmastonmuutoksen torjunnan kautta on näköpiirissä uusia liiketoimintamahdollisuuksia puutuotealalle Erkki Verkasalo,
4 Kuluttajatutkimusten mukaan puuta pidetään inhimillisenä ja ekologisena materiaalina, jota halutaan käyttää - mikäli tuotteet ovat pitkäikäisiä, turvallisia, terveellisiä ja helppohoitoisia, visuaalisesti vetoavia ja antavat erilaisia toiminnallisia etuja arkipäivän elämään Puulle on kehittynyt etulyöntiasema rakentamisen ja asumisen tuotemarkkinoilla uusiutuvana raakaainelähteenä ja hiilen sidonnassa Tämä voidaan hyödyntää jos a) rakennusten, tuotteiden ja materiaalien ympäristösuorituskyvyn standardit muotoutuvat käynnissä olevissa neuvotteluprosesseissa eri materiaaleja objektiivisin perustein vertaileviksi b) tuotteiden hintakilpailukyky kehittyy myönteisesti c) tuotteet vastaavat asiakastarpeita d) suomalaisen teollisuuden hintakilpailukyky pitää pintansa suhteessa kilpailijamaiden teollisuuteen Erkki Verkasalo,
5 Erkki Verkasalo,
6 Uudet ja parannetut puutuotteet Erilaisia ideoita tuotekehittäjillä on riittänyt paljon enemmän kuin tuotteistajat ovat pystyneet viemään markkinoille ideasta tuotteeksi kestää usein vuotta! Täysin uusia puutuotteita on syntynyt harvakseltaan markkinoille saakka, monet niistä muun puunjalostuksen jätteiden pohjalta Suomessa on kehitetty muutamia aidosti uusia tai uuteen teknologiaan perustuvia puutuotteita 1990-luvulta lähtien: kuusivaneri, kertopuu, lämpöpuu, oksakoivusahatavara (huonekalut), puristuskuivattu puu, puujauho-tarrapaperijäte terassilauta (ProfiDeck) Enemmänkin on ollut perinteisten tuotteiden parantamista ja niiden sovittamista uusiin käyttökohteisiin: esim. ikkuna- ja ovikomponentit (mänty), sisäpaneelijärjestelmät (haapa, mänty, lukkoponttiparketit, muut tee-se-itse tuotteet Puun kemiallisia modifiointitapoja ja puun ja muiden materiaalien komposiitteja on syntynyt maailmalla enemmänkin: esim. kuori/sahanpuru/lastut + muovit => levy- ja palkkituotteita asetyloitu puu, maleinoitu puu => materiaaleja hyvillä kestävyys- ja lujuusominaisuuksilla Erkki Verkasalo,
7 Suomessa puun jatkojalostusta on laajennettu olennaisesti luvulta rakennus-, rakennuspuusepän- ja sisustustuotteissa varsinkin pk-yrityksissä, myös eräillä suurilla sahoilla aivan viime vuosina Jatkojalostusta on tehty ja tehdään jatkossa neljällä tavalla a) keski- tai huonolaatuista raaka-ainetta sovitetaan höyläyksellä, sormijatkamisella ja liimaamiselle asiakastuotteisiin (jolloin parannettu tuote- ja arvosaantoa) kysymys on silti pohjimmiltaan massatuotteista b) hyvälaatuisen raaka-aineen käyttöä optimoidaan kalliisiin asiakastuotteisiin ja samalla tuotettu suuri arvonlisä tuotannolle näillä tuotteilla on kapeat markkinaraot mutta vakaat tai jopa kasvavat markkinat c) monenlaista raaka-ainetta käytetään puuelementti- ja hirsitalotehtailla, ja niiden kanssa verkottuneessa rakennuspuusepän ja sisustustuotteiden valmistuksessa d) puun modifionti, mm. lämpökäsittely, puristuskuivaus, kyllästys erilaisilla kemikaaleilla (myös mäntyöljyllä) - voidaan parantaa olennaisesti puun eräitä luontaisia ominaisuuksia sekä pidentää tuotteiden käyttöikää ja parantaa käyttöominaisuuksia vaativissa kohteissa Erkki Verkasalo,
8 Jatkojalostuksessa ja kehittyvissä tuotejärjestelmissä (puu-puu, puu-muut materiaalit) on edelleen runsaasti mahdollisuuksia, joilla on hyvä potentiaali tyydyttää kuluttajien ja teollisten asiakkaiden uusia tuotevaatimuksia (lueteltu edellä) - männyllä ja koivulla a) kauneusarvojen korostaminen (tasainen visuaalinen kokonaisuus ilman liian häiritseviä piirteitä), b) lujuuden, stabiliteetin ja kestävyyden korostaminen (rakennuskäyttö) - pääpuulajiemme pienpuun hyödyntäminen rakenne- eli insinööripuutuotteissa (lamelleista, lastuista tai leikkeistä liimaamalla valmistettavia puulevyjä, palkkeja, pilareita, väliseiniä, aluskatteita, lattiapohjia) ja pihaja ympäristörakentamisen ja hirsitalojen järjestelmissä - kaikilla puulajeilla modifiointi ja komposiittivalmistus - erikoispuulajien hyödyntäminen puusepäntuotteisiin, joilla on erikoismarkkinoita (lehtikuusi, haapa, lepät, koivun ja männyn erikoismuodot) - puutuotteiden teollinen jatkaminen, liimaus, pinnoitus ja suojaus Erkki Verkasalo,
9 Kasvavia käyttökohteita - korjausrakentaminen komponentteja ja järjestelmiä, liimatut ja tehdasmaalatut tai pintakäsitellyt/-kyllästetyt tuotteet - piha- ja ympäristörakentaminen perustuotteita, jalosteita, järjestelmiä - puuelementti- ja hirsitalojen vienti (Venäjään ja Itä-Eurooppaan) kohdemaiden asiakasvaatimuksiin ja maksukykyyn sovittaen - puupakkaukset eloperäisten aineiden ja elintarvikkeiden kuljetukseen ja varastointiin puun hajuttomuuden, mauttomuuden ja tulevaisuudessa orgaanisten aineiden laadun säilyttävien ominaisuuksien kautta - moderni puurakentaminen: matalaenergiatalot, pitkäikäiset talot, kasvukeskusten matala-tiivis pientalo- ja pienkerrostalokohteet aluerakentamiseen ja asumiseen optimoituja ja räätälöityjä ratkaisuja - tasokas, visuaalisuutta edellyttävä sisustaminen ja ajoneuvojen verhoilu - komponentteja ja järjestelmiä, laatupuutuotteita, erikoispuutuotteita Erkki Verkasalo,
10 Uutta ja erikoista - puutuotteiden ominaisuuksien parantaminen biokemiallisin tai biologisin keinoin; esim. hometta hylkivää puuta kosteudelle alttiina oleviin kohteisiin, antiseptista puuta sisäverhous-, kaluste- tai elintarvikepakkauskäyttöön, itsepuhdistuvat tai likaantumattomat pinnat - biomassapohjaiset energiatuotteet puutuotetehtailta pelletit arkipäivää, mitä muuta? - erikoiskemikaalien valmistukseen käytettävät raaka-aineet puutuotetehtailta tiedossa jo mm. kuusen sisäoksat hakkeen seulontajätteestä, koivutisle grillihiilien valmistuksesta - puukuitujen ja muoviraaka-aineiden komposiittimateriaalit tuotteistettu esim. erittäin kosteuden kestävät ikkunat esim. laivoihin, täysin mitta- ja muotopysyvä sähköisten kielisoitinten runko, komposiittikuksa HUOM! JATKOSSA PUUTUOTEALALLA TEHDÄÄN BUSINESSTA LIITTÄMÄLLÄ TUOTTEISIIN ERILAISIA PALVELUITA LIIKETOIMINNASSA PYRITÄÄN PIKEMMINKIN LÄHEMMÄS ASIAKKAITA KUIN LAAJENTAMAAN RADIKAALISTI TUOTEPALETTIA! Erkki Verkasalo,
11 PUUN KÄYTÖN MAHDOLLISUUDET JA PUUTUOTTEIDEN MENEKKI Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusohjelma Johtaja: Erkki Verkasalo, Metla, Joensuun toimintayksikkö Varajohtaja: Raija-Riitta Enroth, Vantaan toimintayksikkö Toiminta-ajatus: Tutkimusohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineen vaihtoehtoisista teknis-taloudellisista ja markkinalähtöisistä käyttömahdollisuuksista puunkäytön ja kaupan toimintaedellytysten kehittämiseksi. Erkki Verkasalo,
12 Vaikuttavuustavoitteet 1 Vaikuttavuustavoitteet 1 Tukea Kansallisen metsäohjelman (KMO), Puu-Eurooppa kampanjan (Puu rakentamisessa) sekä teollisuuden tavoiteohjelmien toteutusta Tukea Valtioneuvoston osaamiskeskusohjelman ( ) ja maakunnallisten kehittämisohjelmien toteutusta puuja metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä toteuttaa tutkimustiedon välitystä ja teknologian siirtoa tutkimusalalla Sovittaa yhteen metsätalouden ja teollisuuden puunkäyttöön liittyviä erilaisia tarpeita tutkimuksen keinoin Myötävaikuttaa tutkimuksilla kotimaassa toimivien puun käyttäjien liikevaihdon kasvuun ja puunkäytön kannattavuuden paranemiseen Edistää puun laatukasvatusta Erkki Verkasalo,
13 Vaikuttavuustavoitteet 2 Vaikuttavuustavoitteet 2 KOROSTETAAN 1) PUUVAROJEN HYÖDYNTÄMISEN, PUUHUOL- LON JA PUUTUOTEMARKKINOIDEN VUOROVAIKUTUSTA, 2) PUUTUOTETEOLLISUUDEN JATKOJALOSTAVAN PK-SEKTORIN TIETOTARPEITA, 3) TUTKIJARYHMÄN VERKOTTUMISTA ERI SIDOSRYHMIEN KANSSA JA 4) TIEDONSIIRTOTOIMINTAA KOHDERYHMÄT: 1) puunkäyttäjät ja metsänomistajat (molemmat etujärjestöineen), 2) julkiset hallinto-, kehittämis- ja rahoitusorganisaatiot, 3) puutuotteiden markkinoinnista ja menekin edistämisestä vastaavat organisaatiot Ohjelmalla halutaan turvata kotimaisen puun menekkiä ja monipuolistaa puunkäyttöä sekä arvioida metsäteollisuustuotteiden tulevaa kysyntää ja otollisia tuoteryhmiä muuttuvassa toiminta- ja kilpailuympäristössä asiakas- ja markkinalähtöisesti. Erkki Verkasalo,
14 Kehitystavoitteet Kohentaa puutieteen, puumarkkinatieteen ja metsäteknologian tutkimuksen profiilia ja tunnettuutta ja täsmentää asemointia Erikoistua tutkimusalalla omille vahvuusalueille, joita vahvistetaan projektikohtaisesti liittämällä mukaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa ensisijaisesti muiden t&k-toimijoiden osaamista ja/tai laajentamalla kohtuullisessa laajuudessa omaa osaamista Syventää omaa materiaalitieteen, logistiikan, puumarkkinoiden ja markkinoinnin tutkimuksen ja puun ominaisuuksien mittausmenetelmien osaamista Verkottua tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa Verkottua entistä paremmin metsäteollisuusyritysten sekä metsä- ja puuteollisuuskoneiden valmistajien ja metsätalouden toimijoiden kanssa Metlan tietoa ja osaamista puutieteen ja -teknologian, metsäteknologian, puun ja puutuotteiden markkinoiden ja markkinoinnin sekä metsänkasvatuksen ja metsäpatologian tutkimusaloilla yhdistyy. Erkki Verkasalo,
15 Hankekanta Koordinointihanke: johtaminen, strateginen ja taktinen suunnittelu, sisäinen ja ulkoinen tiedotus, sidosryhmäyhteistyö, ekstensio, ohjausryhmä 7 tutkimushanketta, joista 6 hanketta toteutettiin 25 ulkopuolisesti rahoitetun hankkeen kautta: a) kansainvälisiä 6, valtakunnallisia 16, maakunnallisia 3; b) tutkimus 15, tiedonsiirto 3, valmistelu 2 Asiantuntijapalveluita varten erikseen ART-hanke Puutuotealan osaamiskeskukseen osallistuminen teemahankkeella Puun käytön laaja-alaistaminen ( ) Hankeyhteistyö (kotimainen): 5 yliopistoa ja tutk.laitosta, 22 metsäsektorin yritystä, 2 metsäteoll. toimialajärjestöä, 3 metsänomistajien toimialajärjestöä, Metsähallitus, yhteismetsät ja mhyt Rahoitusyhteistyö: TE-keskukset (4 kpl), MMM, SA, Tekes, säätiöt, ammatilliset seurat; Metsäteollisuus ry, yritykset (suuret metsäyhtiöt 3, keskisuuret metsäyhtiöt 15, konevalmistajat 4) Erkki Verkasalo,
16 Vastuut PKM-ohjelmaa on johdettu Joensuun toimintayksiköstä Joensuun toimintayksikössä on toteutettu noin kaksi kolmasosaa hanketoiminnasta Vantaan toimintayksikössä on toteutettu noin 20 % ja muissa yksiköissä noin 15 % hanketoiminnasta Erkki Verkasalo,
17 Tulosten asiakasvaikuttavuus Tulosten asiakasvaikuttavuus Puuraaka-aineen ominaisuuksien hyödyntäminen ja puutuoteinnovaatioiden tukeminen 1) Harvennushakkuiden männystä ja koivusta sahauksessa ja jatkojalostuksessa, rakennepuutuotteissa ja yhdistetyssä saha- ja energiapuukäytössä sekä pikkutukin hankinnasta 2) Koivun ja haavan ominaisuuksista ja niiden hyödyntämisestä erilaisissa luontaiseen ja modifioituun puuhun perustuvissa tuotteissa 3) Pohjoismaisen männyn kilpailukykyisistä ominaisuuksista eri alueilla ja visuaalisuuden, lujuuden, mitta- ja muotopysyvyyden ja kestävyyden hyödyntämisestä tuotekehityksessä ja promotoinnissa 4) Pohjois-Suomen männyn ja kuusen erityisistä ominaisuuksista, otollisista käyttökohteista ja saatavuudesta Erkki Verkasalo,
18 Esimerkkejä sahatavaran jalosteista Courtesy Lameco LHT Oy, Varpaisjärvi, Finland Cou rtesy AG Kro nen holz Oy, Marttila, Finl and Courtesy Incap Furnit ure Oy, Kärsämä ki, Finland Courtesy Lappipaneeli Oy, Kuusamo, Finland Courtesy Oy GREEN-LIFE Finland Ltd. Erkki Verkasalo,
19 Esimerkkejä modifioiduista puutuotteista ja niiden käytöstä rakentamisessa (Lämpöpuuyhdistys ry.) Courtesy Ekopine Oy, Oulu, Finland Courtesy Henrik Heräjärvi, Metla Erkki Verkasalo,
20 Esimerkkejä puulevyjen jalosteista Tapio Wall, Metla Erkki Verkasalo,
21 Tulosten asiakasvaikuttavuus Tulosten asiakasvaikuttavuus Puumarkkinoiden edistäminen Leimikon arvonmuodostus -teeman tutkimuksissa luotiin tietoa ja lisättiin markkinaosapuolten ymmärrystä erilaisten puutavaralajien yhdistelmien ja vaihtelevien mitta- ja laatuvaatimusten vaikutuksista yhtäältä myyntiarvoon ja toisaalta jalostusarvoon, jotta saatiin pohjaa raakapuun hinnoittelumenetelmien ja leimikoiden ennakkoarvioinnin kehittämiselle. Puun asiakaslähtöiselle laatukasvatukselle luotiin toimintamalleja ja priorisoitiin työketjuja puutuoteyritysten ja puuntuottajien kanssa toteutetussa yhteishankkeessa Keski-Suomessa. Erkki Verkasalo,
22 Tulosten asiakasvaikuttavuus Tulosten asiakasvaikuttavuus Puunhankinnan menetelmien kehittäminen Puukaupan toimivuutta varmistettiin myös puutavaran mittausmenetelmien kehittämistyöllä muun muassa energia- ja ainespuun ja varsinkin pienten puuerien massaan perustuvista mittausmenetelmistä, jotka perustuvat uusiin teknisiin ja organisatorisiin ratkaisuihin. Menetelmät yhtenäistävät ja rationalisoida mittausta ja ne on otettu välittömästi käyttöön käytännön puunhankinnassa. Kuoren säilyttäminen puutavarassa sen hankinnassa ilmeni merkittäväksi tekijäksi bioenergian saatavuuden ja puun laadun säilyttämisen kannalta ja sen hallinta mahdolliseksi hakkuukonekorjuussa. Konevalmistajat ottivat tulokset käyttöön omassa tuotekehityksessä. Erkki Verkasalo,
23 Tulosten asiakasvaikuttavuus Tulosten asiakasvaikuttavuus Puutuotteiden markkina- ja kilpailukykytutkimuksissa arvioitiin uusia markkinoita Venäjällä ja Kiinassa ja arvotettiin valintakriteerejä kotimaan kuluttajamarkkinoilla sekä Saksan ja Iso-Britannian teollisilla markkinoilla. Tutkimukset osoittivat tuotteiden aineettomien hyötyjen ja funktionaalisuuden muodostuneen entistä tärkeämmiksi kuluttajille, kun taas teolliset asiakkaat arvostavat edelleen teknistä toimivuutta ja hyvää hinta-laatusuhdetta. Puurakentamisen markkinat ovat nousussa sekä kotimaassa että Venäjällä, jossa voitiin osoittaa uusia markkinamahdollisuuksia pitkälle jalostetuille puutuotteille ja puu- ja hirsitaloille. Erkki Verkasalo,
24 Tulosten asiakasvaikuttavuus Tulosten asiakasvaikuttavuus Puutuotteet ja hintakilpailukyky? Useimpien puun kanssa kilpailevien materiaalien, kuten muovikomposiittien, alumiinin, rakennusteräksen ja betonin hinnat ovat nousseet 2000-luvulla selvästi nopeammin Index 1986 = 100 Steel Concrete Gravel Bricks Timber Sahatavaran ja kilpailevien rakennusmateriaalien hintakehitys Jouko Silén, Stora Enso Timber, Lähde: Statistic Austria Erkki Verkasalo,
25 Tulosten asiakasvaikuttavuus Tulosten asiakasvaikuttavuus Puun kilpailukyvyn nousun odotetaan jatkuvan globaalin taloudellisen taantuman päätyttyä - puun kanssa kilpailevien materiaalien saatavuus on öljy- ja mineraalipohjaisuuden vuoksi jatkossa rajallinen - niiden kysyntä on jatkuvassa kasvussa kehittyvillä talousalueilla Olennaisinta onkin jatkossa, miten suomalaisen tuotannon hinta- ja kustannuskilpailukykyä voidaan kohentaa ja samalla parantaa vanhoja ja kehittää uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluita monia keinoja mutta ei yhtä viisasten kiveä Puun hyvä saatavuus uusiutuvana materiaalina on jatkossa selvä vahvuustekijä!! Erkki Verkasalo,
26 Tulosten asiakasvaikuttavuus Tulosten asiakasvaikuttavuus Puutuotteiden ja puurakentamisen ympäristösuorituskyky Valmisteluhankkeessa todettiin yhtäältä standardisoinnin ja rakennusmääräysten ja toisaalta asujien arvostusten olevan keskeisessä asemassa, kun yritykset harkitsevat esimerkiksi hiilensidonnan, energiatehokkuuden, rakennusten elinkaaren ja pitkäaikaiskestävyyden ja terveellisyyden ja turvallisuuden tuotteistamista. Ympäristösuorituskyvyn tuotteistaminen on vielä melko kaukana puutuoteyrityksissä, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta (hirsitalot ja -mökit, leikkikenttärakenteet, kyllästetyt puutuotteet). Kehityksen tässä vaiheessa korostuu asioiden todennettavan mittaamisen kehittäminen ja faktatiedon tuottaminen ja testaaminen. Erkki Verkasalo,
27 Tulosten asiakasvaikuttavuus Tulosten asiakasvaikuttavuus Ohjelman erityistehtävänä oli tutkimustiedon välitys, yhteishankkeet ja neuvonta puualan pk-sektorille. Tätä varten toteutettiin mm. Puunkäytön laaja-alaistaminen hanke valtakunnallisessa Puutuotealan osaamiskeskuksessa ( ) ja osallistuttiin toimialan kehittämisen alueellisiin taustaselvityksiin mm. Pirkanmaalla, Lapissa ja Pohjois- Karjalassa. Hankkeissa mukana olleet puutuoteyritykset ja puunhankkijat ovat soveltaneet tuloksia laajasti omassa tuote- ja teknologiakehitystyössä ja markkinointiviestinnässä. Valtakunnalliset ja alueelliset päättäjät ovat soveltaneet tuloksia omien elinkeinostrategioiden ja kehittämisohjelmien muotoilussa ja julkisrahoittajat omissa toimenpiteissään. Erkki Verkasalo,
28 Tulosten asiakasvaikuttavuus Tulosten asiakasvaikuttavuus Ohjelman tutkijat osallistuivat aktiivisesti Valtioneuvoston osaamiskeskusohjelmakauden kolmen metsäsektoriin liittyvän osaamisklusterin käynnistämiseen, Suomen metsäklusterin tutkimusstrategian (NRA), Metsäklusteri Oy:n tutkimusohjelmien, Puutuoteteollisuuden tutkimusstrategian 2008 ja eurooppalaisen WoodWisdom- Net ohjelman sisällön valmisteluun sekä Kansallisen metsäohjelman 2015 taustajulkaisun laadintaan. Näissä ohjelmissa yhdistyvät elinkeinoelämän, tutkijoiden ja julkisrahoittajien näkemykset metsäklusterin keskipitkän ja pitkän aikavälin kehittämisestä. Erkki Verkasalo,
29 Puutuoteklusterin tutkimusstrategia 2008 Painoalat ja niiden alateemoja (Metlassa käynnissä olevat kursivoitu) Uudet tuotteet ja palvelut (Uudet jalosteet ja puukomponentit, Uudet modifiointi- ja pintamuokkausteknologiat, Komposiittituotteet ja rakenteet, Tulevaisuuden raaka-aineet ja puun materiaaliominaisuudet) Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (Kokonaisvaltaisten kannolta asiakkaalle ulottuvien informaatiojärjestelmien kehittäminen, Muuttuvan raaka-ainepohjan hyödyntäminen valmistusprosesseissa) Puurakentaminen ja rakentamisen energiatehokkuus (Korjausrakentaminen ja siihen sopivat puutuotteet ja tuotejärjestelmät, Rakentamisen prosessit ja arvoketjun toiminta) Standardisointia tukeva tutkimus (Puumateriaalien optimaaliset käyttökohteet, Puun kestävyys ja käyttöikä, Kehittyvät ja tulevat standardit tuotekehityksen suuntaajina) Puun ympäristösuorituskyky (Puutuotteiden valintaan vaikuttavat päätöksentekomallit, Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, Energian ja uusiutumattomien raaka-aineiden riittävyyden vaikutus tuotteiden kilpailukykyyn) Bioenergian ja biopohjaisten kemikaalien mahdollisuudet (Puutuoteteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen, Biojalostamon uudet tuotteet ja kemikaalit, Biomassan hankinta puutuoteteollisuuden toiminnan tukena, Bionergian tuotannon vaihtoehdot puutuoteklusterissa) Liiketoiminnan innovaatiot ja uudistuminen (Liiketoimintakonseptit ja puutuoteteollisuuden arvoverkkojen toiminta, Tuoteosatoimittajien toimintaedellytysten kehittäminen, Puurakentamisen arvoketjut, Markkinointistrategiat ja asiakasrakenteet) Erkki Verkasalo,
30 Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma Johtaja: Henrik Heräjärvi, Metsäntutkimuslaitos, Joensuu PUU-tutkimusohjelman tavoite on parantaa puutuoteteollisuuden, puunhankkijoiden ja puuntuottajien toimintaedellytyksiä tuottamalla tietoa: nykyisten ja erityisesti keskipitkän aikavälin puuraaka-ainevarojen antamista laadullisista mahdollisuuksista, puumateriaaleista ja uusista puutuotteista ja niiden kilpailu- ja suorituskyvystä, puunhankinnan ja puukaupan asiakasarvoa ja kustannustehokkuutta lisäävistä teknologisista ja palvelu- ja liiketoimintaratkaisuista, puutuotealan uusista arvonlisäykseen perustuvista asiakas-, palvelu- ja tuoteratkaisuista ja yritysten verkottumisesta sekä osallistumalla tuotteiden, palvelujen, prosessien ja liiketoimintamallien kehittämiseen ja käytäntöön vientiin. Erkki Verkasalo,
31 Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Ohjelman rakenne Puuraaka-ainepotentiaalit ja puukaupan toiminta Erkki Verkasalo Kilpailukyky ja substituutio Tulevaisuuden raaka-aineet Ominaisuudet, laatu ja määrä Arvonmuodostus ja hinnoittelu Puutavaran mittaus ja laadutus Katkonnan ja raaka-aineen ohjaus Puukaupan suunnittelu ja palvelumallit Metlan muut tutkimusohjelmat: BIO, SUM, MIL, MSU, MKL Henrik Heräjärvi. Metla, Joensuun yksikkö Puutuotteet ja asiakasratkaisut Henrik Heräjärvi Puurakentaminen Markkinat ja verkostot Tekninen suorituskyky Ympäristösuorituskyky Liiketoimintainnovaatiot Uudet tuotteet ja järjestelmäratkaisut Asiakasarvostukset ja maksuhalukkuus PUU-ohjelma Henrik Heräjärvi Koordinointi Verkostoituminen Tiedon jalkauttaminen Tutkimuksen resursointi T&K-yhteistyö: yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, puunmyyjät Muut kansalliset ja kansainväliset ohjelmat: Tekes, Metsäklusteri Oy, EU Puunhankinta ja yritysten kilpailukyky Matti Siren Kannattavuus Informaatiovirrat Hankintahakkuut Teknologiaratkaisut Logistiikka ja arvonlisäys Palveluliiketoimintaratkaisut Lisätietoja: Erkki Verkasalo,
32 Puun kuituja ja kemiallisia ainesosia hyödyntävä teollisuus on uusien läpimurtojen kynnyksellä Tavoitteena uusia ja entistä paremmin tunnettuja raaka-aineita, tuotteita, prosessimalleja ja liiketoimintakonsepteja Tulokset ovat pohjana - paperi- ja kartonkituotteiden kysynnän muutoksiin sopeutumiselle - uusien tuotteiden ideoinnille ja kehitystyölle - uusien valmistusprosessien käyttöönotolle - arvoketjujen kustannustehokkuuden parantamiselle Suomalaisen tuotannon kilpailukyky riippuu mahdollisuuksista ja taidoista vastata eri asiakasryhmien tarpeisiin entistä paremmilla ja pidemmälle jalostetuilla, kotimaisesta puusta valmistetuilla tuotteilla ja oikeilla hinta-laatu suhteilla Erkki Verkasalo,
33 Tuotanto keskittyy, osaksi eriytyy ja teollisuuden omistuspohja voi muuttua: yhtäältä hyvin suuria tuotantoyksiköitä, toisaalta pienehköjä erikoistuneita tehtaita Paperiala pienenee tuotantomäärän suhteen (kuinka paljon?), vanhoja alenevan kysynnän ja huonon kilpailukyvyn tuoteryhmiä poistuu mutta vahvat säilyvät ja kehittyvät, älytuotteet tuovat uutta kilpailukykyä Kartonkiala kasvaa ja kehittyy: globaali ja lokaali kauppa ja kuljetusten ja varastoinnin tarve kasvavat kaikilla aloilla erityisesti elintarvikkeet ja muut eloperäiset ainekset Sellutehtaat eivät kuole mutta harvenevat - samalla suurenevat - pohjoinen pitkäkuituinen havusellu uniikkia lujuutta vaativiin paperilajeihin ja koivumassat jäykkyyttä, vaaleutta, hajuttomuutta, mauttomuutta vaativiin kartonkeihin - kuidun uudet käyttötarkoitukset muihin kuin paperiin ja kartonkiin kasvavat (mm. tekstiilikuidut, rakennusmateriaalit) - sulfaattisellutehtaita korvataan todennäköisesti muulla tekniikalla, jolloin tekniset(kin) mahdollisuudet tuotepaletin monipuolistamiseen paranevat Erkki Verkasalo,
34 Puumassa- ja paperi arvoketjut - Massa ja paperi, integroitu valmistus - Massa ja kartonki, integroitu valmistus - Massa, paperi ja kartonki, erilliset tehtaat - Tuotteet usein välijalosteita, joita asiakkaat jatkojalostavat (painotalot, pakkausteollisuus, hygieniatuotetalot) Tapio Wall, Metla Erkki Verkasalo,
35 Biojalostamo-arvoketjut a) Sellutehtaan yhteydessä PUUNHANKINTAKETJUT YHTEISIÄ b) Erilliset laitokset MUUN PUURAAKA-AINEEN KANSSA! - suuri (esim. öljynjalostamotoiminnan sivubusiness) - pieni (hajautettu erikoistuotanto, sahan tai levytehtaan yhteydessä) Pohjana biomassa: a) pyöreä kuorellinen puu, b) pienkokopuu, c) latvusmassa, (d) kannot) mutta maailmalla ennen kaikkea muu eloperäinen materiaali (hyötykasvit, elintarvikejätteet, palmuöljy, ) Sellutehtailla päätuotteena olisi edelleen puukuitu, mutta lisäideana a) parantaa tehtaan energiataloutta: ligniinin tehokkaampi hyödyntäminen (lauhdesähkön konversio ei tehokasta) b) tuottaa pyrolyysimenetelmällä ensisijaisesti hemiselluloosista nestemäisiä polttoaineita (biodiesel, bioetanoli) ja samalla sähköä b) tuottaa uuteaineista erikoiskemikaaleja (hydrolyysi, fraktiointi) Erkki Verkasalo,
36 Metsäkemikaali-arvoketjut Vesiuutto + lämpötilan säätely + ph-säätely => Hemiselluloosat Puuraaka-aine Runkopuu Alkalilious + uutto => Ligniini Metsätähteet BIOENERGIA Sellu (erilaista kuin nykyinen Paperi- ja kartonkisellu) => Biomuoveja => Komposiitteja => Tekstiilikuituja => Bioaktiivisia aineita Bjarne Holmbom, Åbo Akademi, Erkki Verkasalo,
37 Metsästä hyvinvointia-arvoketjut PUUTUOTTEITA Puuraaka-aine Keitto / kuidutus (kuoreton puu) Sisäoksat Kuori Puukuituja (erilaisia) => Paperia & kartonkia Lignaaneja Flavonoideja Stilbeenejä Ksylitoli Sitosteroli/ sitostanoli (Benecol) => Elintarvikkeiden lisäaineita => Funktionaalisia elintarvikkeita BIOENERGIAA Stillbeenejä Tanniineja => Luonnonkomposiitteja => Teknisiä suoja-aineita Bjarne Holmbom, Åbo Akademi, Erkki Verkasalo,
38 Puutieteen ja -teknologian tutkimuksen liityntäpinnat eri tieteenaloihin Kemia Kasvitiede Mikrobiologia Fysiikka Bioteknologia Insinöö ööritieteet Tuotantotalous Tilastotiede ja mallinnus (Pekka Saranpää ja Erkki Verkasalo, ) Perinnöllisyystiede Kauppatieteet ja markkinointi Erkki Verkasalo,
39 Kuiduttavan teollisuuden ja tulevaisuuden biojalostamojen puuraaka-aineen käytön tukeminen Metlassa pääasiassa Vantaan toimintayksikössä toteutettavilla hankeryhmillä, joissa Metla on mukana erikoisosaamisellaan useissa kotimaisissa ja eurooppalaisissa yhteistutkimusohjelmissa. Hankeryhmässä Puumateriaalien laatuvaihtelut (vastuuhenkilö: Pekka Saranpää) korostetaan puunkäytön vaatimuksia tulevaisuudessa ja metsänkasvatuksen mahdollisuuksia vastata niihin. Teemat painottuvat puun anatomisen ja kemiallisen rakenteen, perusominaisuuksien vaihtelun ja niiden biologisen muodostumisen ja säätelyn tutkimukseen ja yhteistyöhön kemiallisen puunjalostuksen ja osin kemian teollisuuden kanssa. Erkki Verkasalo, (Pekka Saranpää, )
40 Keskeinen elementti: puun ominaisuuksien vaihtelun ymmärtäminen ja hallinta: vaihtelevat raakaaineominaisuudet merkitsevät epävarmuutta, materiaalihukkaa ja kohoavia prosessointikustannuksia. Tärkeitä tehtäviä selvittää ja mallintaa * perintötekijöiden vaikutuksia puun ominaisuuksiin * kasvuympäristötekijöiden vaikutuksia puun ominaisuuksiin * puun ja kuitujen muokkausta metsänkäsittelyn avulla. (Pekka Saranpää, ) Erkki Verkasalo,
41 PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU Vuosiluston sisäinen inen vaihtelu: kevät-kes kesäpuu Rungon sisäinen inen vaihtelu: nuorpuu, sydän-pintapuu Runkojen välinen v vaihtelu: perinnöllinen vaihtelu, kilpailu Kasvupaikkojen välinen v vaihtelu: ravinteisuus (Pekka Saranpää, ) Erkki Verkasalo,
42 Mallit apuna Vaikuttaako kasvunopeus? Fibre length Fibre width Fibre wall thickness Tietokanta Tiedon keruu Optimointi (Pekka Saranpää, ) Erkki Verkasalo,
43 Puumassa- ja paperiteollisuuden raaka-ainetutkimuksissa ovat tavoitteina pitkät, ohutseinäiset, mahdollisimman vähän nuorpuuta ja kesäpuuta sisältävät kuidut (havupuu) ja helposti poistettava ligniini. Näillä ominaisuuksilla myötävaikutetaan ennen kaikkea puumassan saantoon ja tuoteominaisuuksiin mutta myös valmistuskustannuksiin ja energiankulutukseen. Tuloksia on käytetty teollisuudessa - muun muassa - haapapaperin kehitystyössä - mekaanisen kuidutuksen sovittamisessa harvennusmännylle - tulevaisuuden biojalostamojen visioinnissa. Erkki Verkasalo,
44 Designer trees Tiettyyn loppukäytt yttöön kasvatettava puu Puun ominaisuudet on optimoitu loppukäytt yttöä varten Nopeakasvuinen: biomassatuotannon optimointi, energiapuukäytt yttö Metla on käynnistänutnut näissä aihepiirissä tutkimusta SHOK-toimintaymp toimintaympäristössä osallistumalla Metsäklusteri Oy:n ja Cleen Oy:n tutkimusohjelmiin. Aiheina ovat esim. havupuun kasvatus täsmäominaisuuksia omaavien kuitujen tuottamiseksi nopealla kiertoajalla ja ligniinin poistaminen paineistetulla kuumavesiuutolla. (Pekka Saranpää, ) Erkki Verkasalo,
45 Metsänjalostus ja puun laatu Puilla on helposti mitattavia ja periytyviä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat käytettävyyteen: kasvunopeus tiheys runkomuoto oksaisuus Vain pieniä muutoksia voidaan tehdä vaikuttamatta puun elinvoimaisuuteen Niistä voi olla kuitenkin hyöty tyä raaka-aineen aineen kannalta (Pekka Saranpää, ) Erkki Verkasalo,
46 Puun luontaisten kemiallisten yhdisteiden kyky parantaa tuotteiden ominaisuuksia - sovellukset ovat esim. rakentamisessa puu- ja komposiittituotteina kuten myös kuljetus- ja varastoinratkaisuissa Tässä aihepiirissä on nähtävissä sekä metsägeneettiseen muunteluun, valintaan ja manipulointiin että bioteknologiaan perustuvia ratkaisuja. Näitä tutkimuksia tehdään Punkaharjun ja osaksi Vantaan toimintayksikössä. Erkki Verkasalo,
47 Ilmastonmuutos vaikuttaa raaka-ainekysymyksiin ja tuotemahdollisuuksiin vielä pidemmällä tulevaisuudessa, ennen kaikkea puulajien määrien, runsaussuhteiden että puun ominaisuuksien muuttumisen kautta. Tämän aihepiirin tutkimusta on käynnissä Suonenjoen toimintayksikössä tutkimusohjelmassa Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL, ). Erkki Verkasalo,
48 Biojalostamojen prosessi- ja tuotekonseptien kehitystyö Metla on ollut ja tulee olemaan jatkossakin mukana kaikkien kolmen pääarvoketjun alueella: metsäkemikaalit, metsästä hyvinvointia, nestemäiset polttoaineet. Esimerkiksi: Kuusen pihkasta liukenee veteen mm. abietiinihappoa ja muita hartsihappoja, kanelihappoa sekä lignaaneja hartsihapot lignaanit (Pekka Saranpää, ) Erkki Verkasalo,
49 Sovelluksia Abieteenihapon on todettu estävän n tehokkaasti mikrobien kasvua (sienet, bakteerit). Pihkasalvan on todettu parantavan niin vaikeita tulehtuneita painehaavoja, säärihaavoja kuin tavallisia tulehtuneita ja ärtyneitä haavoihin. Salvalla on todettu myös oireita helpottavaa vaikutusta palohaavoissa ja psoriasiksen oireissa. Lignaanit (kuusen HMR) ovat tehokkaita antioksidantteja ja niiden on todettu vähentv hentävän syöpäriski riskiä. (Pekka Saranpää, ) Erkki Verkasalo,
50 Lopuksi Puuta käyttävän teollisuuden ja valtio- ja aluetason päättäjien on hyvä ymmärtää jatkossakin, mitä mahdollisuuksia metsätalouden lähtökohdat ja tuotemarkkinoiden mahdollisuudet ja vaatimukset samanaikaisesti ymmärtävä tutkimus- ja kehittämistyö voi antaa elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. On myös mietittävä mitä reunaehtoja metsäresurssit tarjoavat ja mitä kilpailukykyä kotimainen puu voi antaa. Ratkaisuissa on ajateltava, miten uusi puunkäyttö lisää kansakunnan ja maakuntien hyvinvointia. Erkki Verkasalo,
51 Varsinkin puutuoteala on korvaamaton hyvinvoinnin lähde monissa maakunnissa, mutta myös kuitupuun kokoisen ja sitä pienemmän puun menekki on välttämätöntä sekä käyttäjille sinänsä että puutuotekäyttöön parhaiten soveltuvan puun kasvatukselle. Metsäklusterin sisäinen yhteistyö ja verkottuminen korostuvat samoin kuin integroituminen naapuriklusterien kanssa tulevat entistäkin tärkeämmäksi. Tärkeitä ovat rajapintaratkaisut, joissa tiedon omistajuudet ja hallinta leikkaavat, vaihtuvat, yhdistyvät ja ketjuuntuvat. Tulevaisuuden puupohjaisia tuotteita ei välttämättä tee pelkästään nykyinen metsäteollisuus, varsinkaan kuitu- ja energiakäytön piirissä. Erkki Verkasalo,
52 Puun laatu ja ominaisuuksien vaihtelu on sekä luova mahdollisuus että ratkaistava haaste uusien tuotteiden kehittämisessä kuten myös olemassa olevien tuotteiden parantamisessa. Metla on ottanut haastetta vastaan puunkäytön kehittämisessä ja metsäklusterin uusiutumisen edellytysten luomisessa - samanaikaisesti kun monet tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot ovat kutistaneet toimintaansa. Erkki Verkasalo,
53 Kiitokset mielenkiinnosta! Erkki Verkasalo Erkki Verkasalo,
Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute
Puunkäyt ytön n kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja puutuoteketjuihin Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen Lahti, Sibeliustalo 13.11.2008 Finnish Forest Research Institute
LisätiedotUudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU
Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,
LisätiedotPUUN KÄYTÖN MAHDOLLISUUDET JA PUUTUOTTEIDEN MENEKKI
PUUN KÄYTÖN MAHDOLLISUUDET JA PUUTUOTTEIDEN MENEKKI Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusohjelma 2002-08 Johtaja: Erkki Verkasalo, Metla, Joensuun toimintayksikkö Varajohtaja: Raija-Riitta Enroth, Vantaan toimintayksikkö
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotMetsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL
Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys
LisätiedotMetsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011
Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotMetsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020
Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMetlan t&k-ohjelmat puutuotealan edistäjinä. Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos
Metlan t&k-ohjelmat puutuotealan edistäjinä Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos Esityksen sisältö Mikä on Metla? Puutuotealaa sivuavia ohjelmia Suomessa Metlan tutkimus- ja kehittämisohjelmat: Puunkäytön
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotPuutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014
Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotSuomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin
Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotMetGen Oy TEKES 24.10.2014
MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa
LisätiedotPuutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle
Puutuotealan tutkimuksen painopisteet FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle 1. Puutuoteteollisuus 2. Finnish Wood Research (FWR) Oy 3. FWR:n puutuotealan tutkimuksen painopisteet 4. Yhteenveto Puutuoteteollisuus
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotPuuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät
Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa
LisätiedotPuun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM
Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,
LisätiedotUudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry
Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen
LisätiedotPuutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009
Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuus liiketoimintana Puutuotteet > 400 mrd EUR liiketoiminta maailmanlaajuisesti Sahateollisuus 50 mrd EUR trendikasvu 1-2%/a, monissa
Lisätiedot16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.
Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis
LisätiedotMäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi
Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Metla -seminaari 23.2.2010 Kuusamo 1 Esityksen sisältö Puutuoteala / Pohjois-Suomi Näkymät ja haasteet tuoteryhmittäin 2.1. Sahaus
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotMetsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
LisätiedotKestävää hyvinvointia metsävarojen
Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen
Lisätiedottuottamisohjelmia PUU Koulutusohjelmat Tiedon Osia muista laatikoista jalkauttamisohjelmia EASTWOOD SOUTHWOOD PuuSuomi-verkosto-ohjelma OSKEt
Mikä on PUU ohjelma? Henrik Heräjärvi PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta, laaduista ja käytöistä sekä tukee uusien tuotteiden, palvelujen, prosessien, liiketoimintamallien
LisätiedotPuutuotetalan tutkimusteemojen ja painopisteiden arviointi 1. Alan omat tarpeet
Projektiaiheet Teknologia ja prosessit, materiaaliominaisuuksien hallinta ja parantaminen, korkean jalostusasteen tuotteet 1.4.2008 1.4.2008 Sivu 1/20 Sisältö 1.1 Kuitujen ja puun materiaaliominaisuudet...
LisätiedotPuutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet
Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Anna-Kaisa Rämö, Ritva Toivonen, Raija-Riitta Enroth, Erno Järvinen PKM Loppuseminaari Lahti 13.11.2008 TAUSTA & TARKOITUS TAUSTA Suomen
LisätiedotMetsäala ja sen työvoimatarve 2022 Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalolla. 1.10.2021 Sixten Sunabacka
Metsäala ja sen työvoimatarve 2022 Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalolla 1.10.2021 Sixten Sunabacka Sisältö Erilaisia tulevaisuuden skenaarioita Erään realistisen ja tavoitteellisen skenaarion tulokset
LisätiedotMetsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011
Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy
Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden
LisätiedotMetsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala
Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas
LisätiedotBiotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto
Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen
Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen
LisätiedotSuomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?
Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotTulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti
Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta
LisätiedotUusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy
Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi
LisätiedotMETSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600
Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut
LisätiedotTulevaisuus ei ole ennallaan - missä metsäteollisuuden uudet menestystrendit?
Tulevaisuus ei ole ennallaan - missä metsäteollisuuden uudet menestystrendit? Heikki Hassi, SciTech-Service Oy Ltd Suomen metsäsektori nyt ja tulevaisuudessa FORS-seminaari Suomen Operaatiotutkimusseura
LisätiedotMetsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.
Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys
LisätiedotArvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020
Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMetsäteollisuus ja energia. Energia
Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,
LisätiedotUPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM
UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset tehneet monia
LisätiedotTaloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry
Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-
LisätiedotPURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos
PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos Tausta» Kilpailu kiristynyt - miten saada metsätalous kannattavammaksi
LisätiedotSitoutumista jo 45 vuotta! Laatupuuta jo vuodesta Pölkky Oy on kasvollinen perheyritys. Lapin metsätalouspäivät Levi 13.2.
Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2013) - Liikevaihto yli 1,3 mrd - Puunhankinta 13,2 Mm3 tukkia - Sahaustuotanto 6,2 Mm3 sahatavaraa Lapin metsätalouspäivät Levi 13.2.2014 - Jalostustuotanto
LisätiedotMetsäklusterin tutkimus v. 2006 -
Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto
LisätiedotMetsäteollisuus. Nyt. Anne Brunila Innovaatioseminaari 22.9.2006
Metsäteollisuus. Nyt Anne Brunila Innovaatioseminaari 1 Metsäteollisuus. Nyt 2 Heikko kannattavuus, korkeat kustannukset ja laskevat hinnat Suomessa lähes kaikki kustannukset kilpailijoita korkeammat tuottavuusetumatka
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotOnko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat
LisätiedotKEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT
KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen
LisätiedotPuutuotetalan tutkimusteemojen ja painopisteiden arviointi 3. Toimintaympäristö ja kestävä kehitys
Projektiaiheet Toimintaympäristön muutos, standardisointia tukeva tutkimus, ympäristösuorituskyvyn osoittaminen 1.4.2008 1.4.2008 Sivu 1/29 Sisältö 3.1 Puun saatavuus ja hinta kilpailukyvyn ratkaisijana...
LisätiedotUusiutuvien ja kestävien raakaaineiden
Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden kokonaisvaltainen hyötykäyttö TkT Risto Korpinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet Uudet tuotteet, palvelut ja teknologia Biokomponenttien erotus
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET
METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining
LisätiedotAsumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012
Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotTyöelämäjakson raportti
Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...
LisätiedotBiotalouden uudet tuotteet
Biotalouden uudet tuotteet Prof. Olli Dahl Aalto-yliopisto Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Vuorimiehentie 1, Espoo p. +358 40 5401070 Sisältö Puun kemiallinen
LisätiedotPuunjalostuksen näkymät Suomessa
Puunjalostuksen näkymät Suomessa Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Tasavallan presidentin talouspoliittinen työlounas, Presidentinlinna, 15.4.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotSuomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020
Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotKatkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?
Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotTulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät
Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia Eeva Hellström 16.2.2018 Lapin metsätalouspäivät Todennäköisesti tiedämme yhtä vähän tulevaisuudesta kuin 1800-luvun ihminen. TALOUS TIENHAARASSA
LisätiedotNäkymiä puunkäyttöön ja investointeihin
Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin Valtakunnalliset Mhy-päivät 20.-21.3.2018 Finlandia-talo, Helsinki tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Puheenvuoroni käsittelee: Taustaa investoinneista ja puun
LisätiedotBioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman
Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotSahayritysten muuttuvat
Sahayritysten muuttuvat markkinat Anne Toppinen, Martti Rautanen ja Heli Paatela, HY Tuula Nuutinen ja Leena Kärkkäinen, Metla KRT Loppuseminaari 27.1.2011 Sisältö Tuotannon vaihteluiden ja suhdanneherkkien
LisätiedotItä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
LisätiedotPuutuoteala ja puumateriaalit keskiössä biotalouden rakentamisessa. Erkki Verkasalo Professori
Puutuoteala ja puumateriaalit keskiössä biotalouden rakentamisessa Erkki Verkasalo Professori 1 Teppo Tutkija 15.3.2016 Lähde: Leena Paavilainen, Luke Puutuoteala 1981-2014 Puutuoteala ja naapuritoimialat
LisätiedotSuomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset
Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotMetsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla
Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,
LisätiedotMetsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa
Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa FT Hanna Brännström BIOKOKKOLA-SEMINAARI 28.10.2015 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet Uuteaineiden
LisätiedotToimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi
Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Yhteishankkeen koordinaatio: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kalevi Mäkelä, projektipäällikkö kalevi.makela@lahtisbp.fi GSM 050 5912349 www.southwood.fi
LisätiedotMAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS
MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri
LisätiedotSmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy
SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN
LisätiedotCROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014
CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu
LisätiedotLAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT
Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotWood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011
Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus
LisätiedotHAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi
HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle
Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotPuun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT
Puun kaskadikäyttö Suomessa Energia 2016 messut Tampere 26.10. Kati Koponen, VTT Sisältö Miksi kaskadikäytöstä keskustellaan? Mitä kaskadikäytöllä tarkoitetaan? Kaskadikäyttö Euroopassa Suomen erityispiirteitä
LisätiedotBiojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck
Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck Sisältö GFN yrityksenä Muuttuva toimintaympäristö Biojalostamon edut Mitä on bioöljy? Mikä on biojalostamo? Biojalostamoprosessi
LisätiedotResurssitehokkuus. Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy
Resurssitehokkuus Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 31.8.2016 Resurssitehokkuus strategiassa 1/2 Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden resurssitehokkuutta energian,
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotAjankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014
Ajankohtaista puututkimuksesta FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 MISSIO FWR Oy tuottaa suomalaisten puutuotealan yritysten liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamisen mahdollistavia
LisätiedotSään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka
Sään- ja lahonkestävyys Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka Puurakenteen sään- ja lahonkestävyys Esityksen sisältö: - puurakenteen elinkaari, säärasitus ja lahoaminen - kuinka puun
LisätiedotYmpäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus
Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina
Lisätiedot