Yh TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS :50

Transkriptio

1 1 Yh TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS TASEKIRJA 2009

2 KUNTAYHTYMÄN TASEKIRJA 2009 SISÄLLYSLUETTELO I KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kuntayhtymän kehitys ja olennaiset tapahtumat Kuntayhtymän muodostuminen ja jäsenkuntien osuudet Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Tukipalvelut Yhteistoiminta ja yhteistyöryhmä Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus Kuntayhtymän kehittämisen painopisteiden toteutuminen v Kuntayhtymän tuloskortti Toisen asteen koulutus, Porvoon ammattiopisto, Amisto Edupolin toimintakertomus vuodelta Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän meneillään olevat ja vuonna 2009 päättyneet projektit Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus...46 II TOTEUTUMISVERTAILU Talousarvion toteutuminen III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kuntayhtymän tuloslaskelmavertailu 2009/ Kuntayhtymän rahoituslaskelmavertailu 2009/ Kuntayhtymän tasevertailu 2009/ Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Poistosuunnitelma IV LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Omistuksia muissa yhtiöissä koskevat liitetiedot taseen vastattavia koskevat liitetiedot V ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET: LIIKELAITOS EDUPOLIN TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Toteutumisvertailut Tilinpäätöslaskelmat Liikelaitoksen liitetiedot Luettelot ja selvitykset Johtokunnan allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä VI ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ.. 93 VII LUETTELOT JA SELVITYKSET 96

3 4 I TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA Kuntayhtymän kehitys ja olennaiset tapahtumat Toimintavuonna 2009 kuntayhtymä joutui sopeuttamaan toimintojaan taloudellisen taantuman syvetessä. Taantuman edetessä ammatillisen koulutuksen suosio nousi ennätysmäisen suureksi niin nuorilla kuin aikuisilla. Tämä kehitys vahvisti kuntayhtymän käyttötaloutta, mutta se vaati myös laite- ja tilainvestointeja. Jäsenkuntien panostukset Amiston käyttämien kiinteistöjen saneerauksiin olivat erittäin tiukassa. Kuntayhtymän lähivuodet tulevat olemaan taloudellisesti haasteellisia erityisesti kiinteistöratkaisujen osalta. Kuntayhtymän sisäinen yhteistyö on edelleen helpottunut ja lujittunut yhdenmukaisen suunnittelujärjestelmän ja yhteisten prosessien ansiosta. Taloushallinnon ja palkanlaskun lisäksi tietohallinto toimi mallikkaasti toimintavuoden aikana. Tietohallintostrategia uusittiin kuntayhtymän uusien haasteiden mukaiseksi. Tietohallinto valmisteli tiiviisti tiedon siirtoa ohjelmasta tai järjestelmästä toiseen Biz- Talk-integraatioalustan kautta. Osaamisen johtamisen tukijärjestelmä Sympa HR otettiin käyttöön koko kuntayhtymässä kehityskeskustelujen kautta. Sympa HRohjelmisto helpotti jo merkittävästi esimiehiä osaamisen johtamisessa. Käyttöoikeuksien hallintajärjestelmän eli PPM:n käyttöönotto tehosti käyttöomaisuuden, kulkuoikeuksien, avaimien ja tietoliikenteeseen liittyvien valtuuksien hallintaa. Asiakkuuksien hallintajärjestelmän eli CRM:n käyttöönotto ei ole edennyt aivan toivotussa aikataulussa. Kuntayhtymän henkilöstöprosessin avaaminen ja kuvaaminen poisti turhia väärinkäsityksiä henkilöstöasioissa. Sopimusohjauksen valmistelu tukipalveluiden ja Edupolin välillä selkiytti osapuolten välistä työnjakoa jo ennen vuodenvaihteen käyttöönottoa. Kuntayhtymän arkistotoiminnan nykyaikaistaminen on vaatinut opiskelua ja kehitystyötä. Arkistoinnista ollaan siirtymässä kokonaisvaltaiseen tiedon hallintaan. Työsuorituksen arvioinnissa kuntayhtymä on siirtynyt vakiinnuttamisvaiheeseen. Tulevat kunta-alan palkkaratkaisut ratkaisevat TSA-arvioinnin perusteella maksettavan henkilökohtaisen lisän suuruuden. Toiminnan laadun itsearviointi toteutettiin Amistossa, Edupolissa ja Konsernipalveluissa EFQM:n mukaisesti. Laatutavoitteiden pistemäärät saavutettiin. Itsearvioinnissa löydetyt kehittämiskohteet työstetään vuoden 2010 aikana. Loviisan toimipisteen kiinteistöön saatiin vihdoin ratkaisu. Kiinteistö päätettiin muuttaa Kiinteistöosakeyhtiö Loviisan Amistoksi vuoden 2010 alusta. Kiinteistöosakeyhtiö rekisteröitiin Loviisan kaupunki on kiinnostunut vuokraamaan kiinteistöstä tilaa kaupungin ruokahuoltopalvelujen käyttöön. Amisto jatkoi jo edellisenä vuonna alkanutta Perämiehentien toimipisteen peruskorjausta. Kohteena olivat sähkö- ja kemian osastot. Jo päättyneen laboratoriokoulutuksen vapautuviin tiloihin tehtiin nykyaikaiset opetustilat sähköosastolle. Sähköosastolle saatu lisätila mahdollisti uusien tilojen rakentamisen myös autoja logistiikka-alan koulutukselle. Koko hanke valmistui vuoden 2009 lopulla. Askolan opiskelija-asuntolan 3 vuotta kestänyt peruskorjaushanke valmistui niinikään vuoden 2009 syyskuussa.

4 5 Toimintavuosi 2009 oli Amiston osalta opiskelijamäärissä mitattuna paras kautta aikojen. Opiskelijamäärä ylitti 1000 syyskuun mittauksessa ja se on säilynyt n. 100 opiskelijaa suurempana kuin vuotta aikaisemmin. Osaltaan tähän kehitykseen vaikutti ammatillisen koulutuksen edelleen suuri vetovoima, mutta merkityksensä oli varmasti myös uusilla avauksilla. Uusina perustutkintona ja koulutusohjelmina käynnistyivät kosmetologien, varastonhoitajien ja kiinteistönhoitajien koulutukset. Edupolin liikevaihto oli 12,9 M ja kokonaistuotot 13,95 M. Tulos oli talousarvioesityksen mukainen. Edupoli kehitti tilaratkaisujen lisäksi toimintojaan. Kehittämisen näkökulmia ja painopisteitä olivat osaamisen ja kasvu, toimintatavat ja prosessit, asiakkuus sekä tulevaisuus. Uusina tiimeinä aloittivat sähkövoima ja kylmätekniikka. Ne vahvistavat Edupolin energiatehokkuuteen keskittyvää osaamista. Oppisopimuskeskuksen opiskelijamäärä oli 779, mikä on 49 opiskelijaa edellisvuotta enemmän. Perustutkintoon opiskeli 322, ammattitutkintoon 103, erikoisammattitutkintoon 292 ja tutkintoon johtamattomaan lisäkoulutukseen 62 opiskelijaa. Oppisopimuksen tietopuolisista opinnoista 83% hankittiin kuntayhtymän omista oppilaitoksista. Hrd-toimintojen osalta toiminnassa keskityttiin rekrytointiprosessin parantamiseen. Ulkoisen tiedottamisen puitteissa laadittiin 32 tiedotetta, valmista artikkelia tai lehdistökutsua. Kuntayhtymän tilikauden alijäämä on euroa. Se sisältää suurehkoja kertaluonteisia kulueriä ja on siten normaalitilannetta suurempi. Suurin yksittäinen kuluerä oli Loviisan toimipisteen kiinteistön arvon alaskirjaus euroa, joka päätettiin suorittaa ennen kiinteistöyhtiön perustamista. Kiitän yhtymähallitusta ja yhtymävaltuustoa tärkeästä työstä ja arvokkaasta tuesta, koko kuntayhtymän henkilökuntaa erinomaisesti toteutetusta vuodesta sekä kaikkia yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä. Markku Kantonen johtava rehtori

5 Huomionosoitukset 6 Tasavallan presidentti myönsi ravintolapäällikkö Hannu Rantalalle Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein. Ansio- ja kunniamerkit Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on muistanut ansioituneita luottamus- ja toimihenkilöitään seuraavasti: Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 30 v:n palveluksesta Laila Erävalo, apulaisrehtori Edupoli Suomen Kuntaliiton hopeinen ansiomerkki 20 v:n palveluksesta Leevi Kalliorinne, kouluttaja Edupoli Satu Marjomäki, siivooja Konsernipalvelut Jouni Rajala, talonmies Konsernipalvelut Sirkku Salonen, tiimipäällikkö Edupoli Tuula Vaarimo, siivouspäällikkö Amisto Loviisa Johanna Vilkman, emäntä Amisto Porvoo Perämiehtentie 6 Ansiomerkit luovutettiin juhlalounaalla ravintola Iriksessä.

6 7 1.2 KUNTAYHTYMÄN MUODOSTUMINEN JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET Kuntayhtymä Itä-Uudenmaan suomenkielisen ammattikoulun kuntainliitto perustettiin 11. päivänä kesäkuuta 1958 Porvoon kaupungissa ja sen kotipaikka on ollut alkaen Porvoon kaupunki. Uudenmaan lääninhallituksen hyväksymän perussääntömuutoksen yhteydessä muutettiin kuntainliiton nimi Itä-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen kuntainliitoksi ja kunnallislain muutoksen yhteydessä alkaen Itä-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymäksi. Kuntayhtymän nimi muutettiin uudella perussopimuksella v.1997 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymäksi. Kuntayhtymän tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Porvoon ammattiopistoa - Amistoa - ja Edupolia Jäsenkuntien omistusosuudet Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän omaisuuteen määräytyy kunkin kunnan varaamien osuuksien mukaan: KUNTA OSUUDET OSUUDET Edupoli Loviisa Porvoo Artjärvi 1 1 Askola Lapinjärvi 7 3 Myrskylä 5 5 Pernaja 5 5 Pornainen 9 9 Pukkila 4 4 Ruotsinpyhtää Sipoo Yhteensä =================================================================

7 1.3. KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Organisaatiokaavio rehtori Tarkastusltk + tilintarkastaja Yhtymävaltuusto Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuustoon kukin jäsenkunta valitsee yhden edustajan kutakin alkavaa viittätoista (15) osuutta kohti kuitenkin enintään viisi (5) jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Heillä on käytössään äänivalta, joka yhteensä vastaa jäsenkunnan osuuksien määrää siinä toiminnassa, jota äänestys koskee. Jäsenkunnan äänivalta jakaantuu jäsenkunnan saapuvilla olevien edustajien kesken tasan. Yhtymävaltuustossa voi yhden jäsenkunnan edustajien yhteinen äänimäärä olla kuitenkin enintään yhtä ääntä vailla sama kuin muiden yhtymävaltuustossa läsnä olevien edustajien yhteenlaskettu äänimäärä. Jäsenkunnat ovat valinneet kuntayhtymän yhtymävaltuustoon kaudelle seuraavat henkilöt: JÄSEN VARAJÄSEN KUNTA Ari Anttila Raimo Autio Artjärvi Jouni Vilkki Erkki Pusula Askola Seija Hämäläinen Reija-Riikka Stenbäck Askola Teri Kainulainen Jouni Lamberg Lapinjärvi Jaakko Isotalo, II varapuheenjohtaja Åke Laitinen Loviisa Ritva Suomalainen Camilla Antas Loviisa Marjut Helske Mika Lindqvist Myrskylä Veikko Ekström Marjo Vuokko Pernaja Tapani Lempinen Pirjo Korpela Pornainen Ulf Backman, I varapuheenjohtaja Stig Bäcklund Porvoo Erkki Nieminen Markku Välimäki Porvoo Kristel Pynnönen Tea Svärd-Eriksson Porvoo Juha-Pekka Siltala Juhani Pessala Porvoo Riikka Nykänen Mirja Suhonen Porvoo Elina Sihlman Henrik Kennää Pukkila Pekka Heikkilä, puheenjohtaja Kimmo Eloranta Ruotsinpyhtää Juha Parkkonen Sami Vironen Sipoo Helena Ahti-Hallberg Markku Rintala Sipoo

8 9 Kokous Yhtymävaltuuston puheenjohtajien valinta - Vuoden 2008 tilinpäätöksen hyväksyminen - Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen merkitseminen tiedoksi - Tilintarkastusyhteisön valinta valtuustokaudelle Kiinteistöosakeyhtiö Loviisan Amiston perustaminen - Yhtymähallituksen vaali - Tarkastuslautakunnan valinta Kokous Talousarvion 2009 muutos/hanke 72 Askolan opiskelija-asuntola - Kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelman hyväksyminen Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa toimivat asti: jäsenet Ritva Suomalainen, puheenjohtaja Loviisa Taisto Uutinen, varapuheenjohtaja Ruotsinpyhtää Sirpa Hanska Porvoo Henrik Mikander Porvoo Jari Vettenranta Askola varajäsenet Anja Järvinen Loviisa Liljan-Kukka Runolinna Pornainen Esko Ulmanen Askola Linda Blomander Porvoo Ulla Adolfsen Pernaja Vasemmalta: tilintarkastaja Juhani Liski, Henrik Mikander, Taisto Uutinen, Ritva Suomalainen, Jari Vettenranta, Markku Kantonen ja Pentti Suursalmi.

9 10 Yhtymävaltuusto valitsi kokouksessaan tarkastuslautakuntaan seuraavat henkilöt toimikaudelle : jäsenet Marjut Helske, puheenjohtaja Myrskylä Seija Hämäläinen, varapuheenjohtaja Askola Anna Kajander Sipoo Juhani Pessala Porvoo Jari Vettenranta Askola varajäsenet Lasse Virén Myrskylä Toini Schroderus Loviisa Markku Rintala Sipoo Tim Hildén Pukkila Saga Simelius-Nieminen Askola Tarkastuslautakunnan tarkoituksena on kuntalain mukaisella arvioinnillaan myötävaikuttaa kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin suunnitelmallisen ja tehokkaan toiminnan sekä huolellisen taloudenhoidon toteutumiseen. Tarkastuslautakunnat ovat kokoontuneet toimintavuonna kahdeksan (8) kertaa, Kokouksissa kirjattiin kaikkiaan 56 päätöstä. Lautakuntien avustamien on ostettu tilintarkastusyhteisöltä. Tarkastuslautakunnat perehtyivät toimikautensa ja vuosiohjelmansa mukaisesti kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin hallintoon, talouteen ja eri toimintayksiköiden toimintaan. Tarkastuslautakunnat seurasivat kuntayhtymän strategisten tavoitteiden toimeenpanoa ja valtuuston talousarviossa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunnat tekivät työkokouksissaan havaintoja kuntayhtymän palvelutuotannosta haastattelemalla johtavia luottamushenkilöistä ja viranhaltijoita sekä toimintayksiköiden henkilöstöä. Toimikauden tarkastuslautakunta valmisteli valtuustolle vuoden 2008 tilinpäätöksen ja antoi arviointinsa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Lautakunnan toimikausi päättyi valtuuston käsiteltyä tilinpäätöksen ja arviointikertomuksen Toimikauden tarkastuslautakunta teki tarkastuskäynnit Amiston ja liikelaitos Edupolin Porvoon toimipisteisiin. Kokousten ja käyntien yhteydessä on perehdytty kuntayhtymän, Amiston ja liikelaitos Edupolin strategisten ja talousarviovuoden tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi on saatu katsaus kuntayhtymän Tukipalveluihin ja Amiriksen toimintaan. Vuoden 2010 puolella lautakunta vieraili Amiston Askolan toimipisteessä. Toimikausien ja tilintarkastusyhteisönä toimii JHTTyhteisö Oy Audiator Ab. Vastuullisena tilintarkastaja vuonna 2009 oli JHTT Juhani Liski sekä avustajina JHTT Hanna Hurmola-Remmi ja Riitta Havanka. Tilintarkastuksen tarkoituksena on toiminnallaan edistää hallinnon lainmukaisuutta ja sisäisen valvonnan toimivuutta sekä valtionosuusperusteiden, kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuutta. Lakimääräisten tehtävien lisäksi tilintarkastus on tuottanut havaintoja hallinnon ja taloudenhoidon toimintaprosesseista. Tilintarkastaja on raportoinut havainnoistaan tarkastuslautakunnalle.

10 1.3.6 Yhtymähallitus 11 Yhtymähallituksessa ovat toimineet seuraavat henkilöt asti: jäsenet Antti Mattila, puheenjohtaja Porvoo Pekka Heikkilä, varapuheenjohtaja Ruotsinpyhtää Rainer Busk Porvoo Matti Hallberg Loviisa Mervi Heljanko Askola Anna Hiltunen Loviisa Sisko Kantanen Sipoo Pirjo Korpela Pornainen Bror-Erik Mattsson Porvoo varajäsenet Teppo Lindh Porvoo Asko Mäenrinta Pukkila Marie Allen Porvoo Markku Paakkarinen Ruotsinpyhtää Hannele Sjölund Myrskylä Jouni Vilkki Askola Marketta Takkala Lapinjärvi Kaudelle yhtymävaltuusto valitsi kokouksessaan yhtymähallitukseen seuraavat henkilöt: jäsenet Antti Mattila, puheenjohtaja Porvoo Anna Hiltunen, varapuheenjohtaja Loviisa Rainer Busk Porvoo Mervi Heljanko Askola Anna-Kaarina Kippola Ruotsinpyhtää Bodil Lund Porvoo Keijo Koistinen Sipoo Tapio Patrakka Porvoo Taisto Uutinen Ruotsinpyhtää varajäsenet Juha-Pekka Siltala Porvoo Aki Virkki Pernaja Karl af Hällström Porvoo Leila Nurmilaakso Porvoo Asko Vilamaa Ruotsinpyhtää Anne Grönqvist Porvoo Ari Koivisto Lapinjärvi Tarja Söderlund Sipoo Merja Grönberg Ruotsinpyhtää Esittelijöinä ovat toimineet rehtori Markku Kantonen (Edupoli), rehtori Pentti Suursalmi (Amisto) sekä johtava rehtori Markku Kantonen ja hallintojohtaja Maija Penttilä kuntayhtymän yhteisissä asioissa. Sihteerinä toimi hallintojohtaja Maija Penttilä. Yhtymähallitus piti vuonna kokousta.

11 1.3.7 LIIKELAITOKSEN HALLINTO Edupolin johtokunta Edupolin toimintaa johtaa yhtymähallituksen alaisuudessa sen nimeämä johtokunta. Edupolin toiminnassa noudatetaan aikuiskoulutuskeskuksia koskevia lakeja ja asetuksia ja kuntayhtymän vahvistamia sääntöjä. Edupolin johtokunnassa ovat toimineet saakka seuraavat henkilöt: jäsenet: Puheenjohtaja Vuokko Laakko Porvoo varapuheenjoht. Hannu Ikonen Porvoo Jarl Bergström Porvoo Jaakko Isotalo Loviisa Tarja Söderlund Sipoo Jouko Turpeinen Loviisa, EK:n edustaja Satu Mönttinen Askola, työmarkkinajärj. edustaja. varajäsenet: Erkki Leminen Porvoo Teppo Lindh Porvoo Rikard Lindström Porvoo Raili Salo Askola Minna Byman Sipoo Ismo Kokko Loviisa Jari Bischow Porvoo Johtokunta kesällä Vasemmalta: Jarl Bergström, Kimmo Orava, Tarja Söderlund, Maija Penttilä, Satu Mönttinen, Markku Kantonen, Hannu Ikonen, Antti Mattila, Vuokko Laakko. Kuva: Matti Vilminko

12 13 Kokouksessaan yhtymähallitus valitsi Edupoliin johtokuntaan seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Ulf Backman Porvoo varapuheenjoht. Jaakko Isotalo Loviisa Markku Aaltovirta Porvoo Gunnel Laukas Loviisa Satu Mäntyranta Porvoo, työmarkkinajärj.edust. Taru Ollila Pukkila Jouko Turpeinen Loviisa, EK:n edustaja. varajäsenet: Rainer Busk Porvoo Seija Hämäläinen saakka, Sari Eriksson alkaen Loviisa Mirja Suhonen Porvoo Nina Björkman-Nystén Loviisa Tuomas Jakovesi Porvoo Heikki Majakallio Pukkila Ismo Kokko Loviisa Muut kokouksiin osallistujat: Yhtymähallituksen edustaja Matti Hallberg saakka, Keijo Koistinen alkaen Opettajakunnan edustaja Kirsi-Marja Ollikainen, varajäsen Kerstin Rikberg Muun henkilökunnan edustaja Seija Järvinen, varajäsen Sinikka Väisänen Esittelijät: Rehtori Markku Kantonen ja hallintopäällikkö Kimmo Orava toimien samalla sihteerinä Kuntayhtymän johtoryhmä puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet henkilökunnan edustajat Markku Kantonen Pentti Suursalmi Maija Penttilä, sihteeri Britt-Marie Kylmänen Tarja Muurinen Toimintavuonna 2009 kuntayhtymän johtoryhmä on kokoontunut 12 kertaa. 1.4 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Lakisääteiset tehtävät Uusia lakisääteisiä tehtäviä kuntayhtymälle ei ole vuoden aikana tullut Merkittävät poikkeamat tilivuoden talousarvioon ja talouden kehitys Koko kuntayhtymän talousarvio oli laadittu euroa alijäämäiseksi. Tilinpäätös osoittaa kuntayhtymän tuloksen olevan euroa alijäämäinen. Muun kuntayhtymän tulos osoittaa euron alijäämää. Talousarvio oli laadittu euroa alijäämäiseksi. Amiston tilikauden tulosta heikentää ,83 euron ylimääräinen poisto, joka aiheutui Amisto Loviisan toimipis-

13 14 teen kiinteistön siirtämisestä perustetun Kiinteistöosakeyhtiö Loviisan Amiston omistukseen ja ennen siirtoa tehdystä kiinteistön tasearvon tarkistuksesta. Edupolin talousarviossa oli varauduttu euron ylijäämään. Lopullinen ylijäämä oli euroa. Kuntayhtymän ulkoiset toimintatuotot olivat euroa, josta myyntituottojen osuus oli euroa. Toimintatuottoja kertyi 103,3 prosenttia talousarviossa arvioidusta. Nousua edellisvuoden toimintatuottoihin on 7,9 prosenttia. Kuntayhtymän henkilöstökulut olivat euroa, mikä on 97,6 prosenttia talousarviossa arvioidusta. Edellisvuonna henkilöstökulut olivat euroa eli nousua edellisvuoteen on 7,6 prosenttia. Henkilöstökulujen osuus ulkoisista toimintatuotoista oli 61,3 prosenttia. Amiston henkilöstökulut olivat ,59 euroa, Edupolin euroa ja Konsernipalveluiden ,26 euroa. Kuntayhtymän ulkoiset palvelujen ostot olivat euroa. Aineita ja tarvikkeita hankittiin eurolla. Avustukset ja muut toimintakulut olivat euroa. Kuntayhtymän toimintakate oli euroa ylijäämäinen eli toimintatuotoilla katettiin toimintakulut 103,1 prosenttisesti. Rahoitustuottoja kuntayhtymälle kertyi euroa. Poistoja kirjattiin yhteensä euroa. Luku sisältää ,83 euron ylimääräisen Amisto Loviisan toimipisteen kiinteistön luovutukseen liittyvän poiston. Muilta osin poistot laskettiin valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Kuntayhtymän maksuvalmius on kuluneen vuoden aikana heikentynyt 4 päivään johtuen Amisto Perämiehentien kiinteistössä ja Askolan asuntolassa tehdyistä mittavista peruskorjauksista. Liikelaitos Edupoli on muutettu kuntalain 10 a :n mukaiseksi liikelaitokseksi alkaen. Muutos vaikutti myös koko kuntayhtymän peruspääoman suuruuteen. Koko kuntayhtymän peruspääoma alkaen on ,88 euroa kun se oli ,05 euroa. Muutos ,17 euroa näkyy muiden rahastojen lisäyksenä eli oman pääoman määrä pysyi ennallaan. Yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti on Edupolin uusi peruspääoma alkaen ,39 euroa ( ,56) ja sijoitusrahasto ,06 euroa ( ,89), joka koostuu Edupolin aikaisemmilta vuosilta kertyneistä omista varoista. Edupolin aikuiskoulutusrahasto ,92 euroa lakkautettiin ja pääoma siirrettiin Edellisten vuosien ylijäämiin Tilikauden jälkeen tapahtuneet oleelliset muutokset Taloudellinen lama tulee edelleen vaikuttamaan monin tavoin kuntayhtymän toimintaan. Oppisopimuskoulutuksen yksikköhintojen lasku kiristi kuntayhtymän taloutta vuodelle euroa. Sama ilmiö kiristää taloutta myös tulevina vuosina. Kuntien heikko taloudellinen tilanne saattaa vaikeuttaa kuntayhtymän investointisuunnitelman toteuttamista.

14 15 Taloussuunnitelmavuosia ajatellen on kuitenkin huomioitava, että ammattikorkeakoulutoiminta siirtyy pois POMO-talosta vuoden 2011 alusta. Kuntayhtymän ja Porvoon kaupungin yhteisenä haasteena on saada tilat sivistystoimen käyttöön. Ellei yhteistä ratkaisua löydetä, niin kuntayhtymän on itse ratkaistava PO- MO-talon tuleva käyttö. Vuoden 2009 aikana valmisteltu Kiinteistöosakeyhtiö Loviisan Amiston perustaminen saatiin päätökseen ja kiinteistöosakeyhtiö hyväksyttiin kaupparekisteriin Samalla Loviisassa Johtajantie 12:ssa sijaitseva kuntayhtymän omistama kiinteistö siirtyi apporttisopimuksella kiinteistöosakeyhtiön omistukseen. Vastineeksi kuntayhtymä sai kiinteistöosakeyhtiön koko osakekannan Tilinpäätöksen vaikutus tulevan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Tilinpäätöksellä ei ole oleellisia vaikutuksia vahvistetun taloussuunnitelman toteutumiseen. 1.5 TUKIPALVELUT Toiminta Tukipalvelut muodostavat yhdessä Oppisopimuskeskuksen kanssa konsernipalveluiden kokonaisuuden. Tukipalvelut sisältää kuntayhtymähallinnon, kiinteistöt, tietotekniikkapalvelut ja keskitetyt hankintapalvelut. Tukipalveluiden tehtäväalueena on kuntayhtymän taloushallinnon kehittäminen ja koordinointi tilinpäätöksen laatiminen, talousarvion kokoaminen ja seuranta kuntayhtymän kirjanpidon, palkanlaskennan ja rahoituksen hoitaminen kuntayhtymän yhteisten tietohallintopalvelujen järjestäminen kuntayhtymän yleishallinnon järjestäminen keskusarkiston ylläpito- ja palvelutehtävät lainsäädännön kehityksen seuraaminen, valtionosuusasioissa edunvalvonta ja asiantuntijana toimiminen kuntayhtymän omistuksessa olevien kiinteistöjen hoito- ja rakennuttamistehtävät lukuun ottamatta Vantaan ja Söderkullan toimipisteitä hankintojen ohjeistaminen ja taloudellisesti merkittävien hankintojen kilpailuttaminen ja toteuttaminen Tukipalvelut toteutti vuoden 2009 keväällä kuntayhtymän henkilökunnalle kohdistetun asiakastyytyväisyyskyselyn. Toimintaprosessien kehittämistä on jatkettu kyselyn viitoittamaan suuntaan. Yleisesti ottaen Tukipalveluiden tuottamien palveluiden laatu koettiin hyväksi. Parhaiten kyselyssä menestyivät tietotekniikkaja siivouspalvelut. Palkkahallinto toteutti sähköisen matkalaskun käyttöönoton ja tarjosi työntekijöille paperisen palkkalaskelman rinnalle mahdollisuuden työntekijän verkkopankkiin toimitettavaan sähköiseen palkkalaskelmaan. Palkkahallinto osallistui myös Sympa-ohjelmalla toteutettavan kuntayhtymän rekrytointitoimintojen kehittämiseen. Taloushallinto valmisteli Kiinteistöosakeyhtiö Loviisan Amiston perustamista ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden maksamista luovuttamalla kuntayhtymän omistuksessa oleva kiinteistö kiinteistöosakeyhtiön omistukseen apporttisopimuksen muodossa. Samanaikaisesti taloushallinto lisäsi kuntayhtymän rahavarojen ku-

15 16 lun seurantaa tiukentuvan maksuvalmiuden takia ja kilpailutti jäsenkuntien puolesta euron luoton, jonka vuosittaisten lyhennysten kautta jäsenkunnat osallistuvat suurimpien peruskorjaushankkeiden kustannuksiin. Ostolaskujen osalta pyrittiin lisäämään sähköisten verkkolaskujen osuutta kaikista ostolaskuista laskujen käsittelyprosessin tehostamiseksi. Myyntilaskujen osalta käynnistettiin sähköisten verkkolaskujen tuottaminen. Hankintapalvelut jatkoi tavaroiden ja palveluiden kilpailutusyhteistyötä Porvoon kaupungin kanssa. Yhteistyö on toiminut hyvin ja hyödyntänyt molempia osapuolia. Hankintayhteistyötä on lisätty KL Kuntahankinnat Oy:n kanssa. Organisaation toiminta on havaittu kuntayhtymän toimintaa hyvin palvelevaksi. Tietotekniikan vuoden 2009 merkittävin yksittäinen työ oli Perämiehentiellä olevan konesalin muutostyöt, mihin sisältyi levyjärjestelmän uusinta ja peilaus, lähes kaikkien fyysisten palvelinten vaihto ja virtualisointi, palvelinten käyttöjärjestelmän vaihto sekä Hallinto-toimialueen uudistus. Muita merkittäviä toimia olivat uuden tietohallintostrategian luonti, langattoman verkon yhdenmukaistaminen ja tietojärjestelmäselvitystyön päätökseen saattaminen. Lisäksi vuoden 2009 aikana aloitettiin monia projekteja, jotka jatkuvat vuonna Näistä esimerkkeinä Biztalk, tietojärjestelmien laadunparantaminen, intranet- ja internet-alustojen uusinta ja yhdenmukaistaminen sekä viestintäjärjestelmä (videoneuvottelujärjestelmä). Ylläpito- ja perussiivoukset hoidettiin pääasiassa oman väen voimin, ostopalveluita tarvittiin joidenkin korkealla olevien ikkunoiden puhdistamiseen. Siivoustiimi toteutti toimipisteiden sisällä siivousalueiden työnkierron ja pidemmissä sijaistustarpeissa toteutettiin myös tarvittava siivoojien siirtyminen toiseen toimipisteeseen. Tämän mahdollisti aiempien vuosien panostus yhtenäisiin työmenetelmiin ja työvälineisiin. Kiinteistöhuolto on edellisten vuosien tapaan hoitanut omana työnään taloteknisten järjestelmien määräaikaishuollot ja hankkinut ostopalveluina tarvittavat kiinteistöjen ja ulkoalueiden kunnossapitotyöt. Suuret peruskorjaukset ovat omalta osaltaan työllistäneet kiinteistöhuollon henkilökuntaa. Investoinneista tukipalvelujen johdolla toteutettiin Amisto Perämiehentien sähkökemiaosaston täysimittainen peruskorjaus. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat euroa. Askolan oppilasasuntolan kolmelle vuodelle ajoittunut peruskorjaus saatiin päätökseen vuoden 2009 aikana. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat ,11 euroa, josta ,29 euroa kohdistui vuoteen Tämän lisäksi toteutettiin Amisto Perämiehentien liikuntasalin lattian sekä paloja äänievakuointijärjestelmän uusiminen. Amisto Aleksanterinkadulle rakennettiin uutena koulutusohjelmana aloittaneen kauneudenhoitoalan perustutkinnon koulutustilat ja osallistuttiin vuoden 2010 aikana toteutettavan Amisto Perämiehentien auto-osaston peruskorjauksen suunnitteluun. Maija Penttilä hallintojohtaja

16 YHTEISTOIMINTA JA YHTEISTYÖRYHMÄ YHTEISTYÖRYHMÄ, TYÖSUOJELUTOIMINTA JA YHTEISTOIMINTAMENETTELY Kuntayhtymän yhteistyöryhmä toimii sekä työsuojelutoimikuntana että työnantajan ja työntekijöiden välisenä yhdyselimenä henkilöstön työskentelyolosuhteisiin vaikuttavissa sekä yhteistoimintamenettelyyn kuuluvissa asioissa. Työsuojeluhenkilöstö ja yhteistyöryhmän jäsenet kaudella : Työnantajan edustajat: Varsinainen jäsen: Edustaa: Varajäsen: Antti Mattila, puheenjohtaja yhtymähallitus Anna Hiltunen Pentti Suursalmi työsuojelupäällikkö Markku Kantonen Edupoli Maija Penttilä Konserni Kimmo Orava Työsuojeluhenkilöstö: Varsinainen jäsen: Edustaa: Varajäsen: Olli Papinoja, TSV Amisto Eija Mustonen, 1. työsuojeluvaravaltuutettu saakka Åsa Stenström, 2. työsuojeluvaravaltuutettu Timo Martikainen, TSV, puh.j. Edupoli Mika Asikainen, 1. työsuojeluvaravaluutettu Satu Lagerroos, 2 työsuojeluvaravaltuutettu Yhteistyöryhmän muut jäsenet: Edustaa: Varajäsen: Anneli Seppänen Edupoli Edupoli Ari Rapo Tuire Talander Amisto Pomotalo Tuula Vaarimo Amisto Loviisa Kirsi Turtia Tarja Hämäläinen Amisto Pekka Virpi Kuntayhtymän yhteistyöryhmä, joka toimii myös kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana, kokoontui vuoden 2009 aikana 5 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 61 pykälää. Ilmoitusasioina henkilöstön edustajille kerrottiin kuntayhtymässä meneillään olevista suunnitelmista ja muista ajankohtaisista asioista. Keskeisiä asioita olivat mm: - Tykes-hankkeen loppuraportti - Tykes-projektin kehittämisehdotusten eteenpäin vieminen - Yhteistyöryhmän jatkosta sopiminen - Työterveyshuollon kilpailutus - Vuoden työpaikan valinta; vuonna 2009 Amisto Askola - Aslak-kuntoutusprojektin hyväksyminen Yhteistyöryhmän kokous on alkamassa. Kuva: Merja Satola

17 18 Virkistystiimi Virkistystiimi toteutti yhteistyöryhmän talousarviomäärärahojen ja ohjeiden puitteissa erilaista henkilöstön työhyvinvointiin ja virkistykseen liittyvää toimintaa myös vuoden 2009 aikana. Virkistystiimi koostuu Amiston ja Edupolin työsuojeluvaltuutetuista ja henkilöstön edustajista. Jäseninä olivat: Olli Papinoja, Timo Martikainen, Irene Niemi ja Sari Maunula. Loppuvuodesta mukaan liittyi Veera Wejberg Edupolista. Virkistystiimi kokoontui kaksi kertaa vuonna Tiimi järjesti tammikuussa 2009 Tallinnan risteilyn, johon osallistui 58 henkeä. Elokuun päivinä tehtiin retki Viipuriin 57 hengen voimin. Mentiin bussilla, syötiin ja tanssittiin Pyöreässä Tornissa, yövyttiin upouudessa Viktoriahotellissa, kiertoajettiin kaupungilla lauantai-aamuna ja iltapäivällä lähdimme Carelia-laivalla Viipurin kanavan kautta Suomeen ja Lappeenrantaan uskomattoman upeassa loppukesän helteessä. Lokakuussa toteutettiin kulttuurireissu Helsinkiin, johon osallistui 77 henkilöä. Heistä 45 seurasi Helsingin kaupunginteatterissa Salaa rakasta isolla näyttämöllä ja 10 henkeä Myyrää pienellä näyttämöllä. Kansallisoopperassa Joutsenlammen ensi-iltaa seurasi 22 henkeä. Kulttuuriseteleitä saatiin kaksi kertaa vuoden aikana nippu/henkilö kuntayhtymän henkilöstön käyttöön. Kerhot Virkistystiimin operoima kerhotoiminta on vilkasta. Kerhoissa pelattiin erilaisia pallopelejä, jumpattiin, harjoiteltiin ohjatusti kuntosalilla ja perehdyttiin Pilatekseen. Kuntayhtymän oma Painonvartijaryhmä jatkoi toimintaansa. Virkistysalue Kuntayhtymän henkilöstölle vuokraama mökki Rönnäsissä oli vilkkaassa käytössä erityisesti kesän ja viikonloppujen aikana. Porvoossa Pentti Suursalmi työsuojelupäällikkö

18 ITÄ-UUDENMAAN OPPISOPIMUSKESKUS Oppisopimuskeskuksen opiskelijamäärä oli 779, mikä on 49 opiskelijaa edellisvuotta enemmän. Perustutkintoon opiskeli 322, ammattitutkintoon 103, erikoisammattitutkintoon 292 ja tutkintoon johta-mattomaan lisäkoulutukseen 62 opiskelijaa. Oppisopimuksen tietopuolisista opinnoista 83% hankittiin kuntayhtymän omista oppilaitoksista. Hrdtoimintojen osalta toiminnassa keskityttiin rekrytointiprosessin parantamiseen. Ulkoisen tiedottamisen puitteissa laadittiin 32 tiedotetta, valmista artikkelia tai lehdistökutsua. 1.8 KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEIDEN TOTEUTUMINEN v Uusimman tutkimustiedon innovatiivinen hyödyntäminen Uusinta tutkimustietoa saatiin ns. tulevaisuustyöryhmän työn kautta. Työryhmä kutsui korkeakoulujen asiantuntijoita kertomaan uusimmista tutkimustuloksista kuten esimerkiksi tuotekehittelystä. Työryhmän työ jatkuu edelleen. Innovaattorikoulutuksen projektityöt valmistuivat pääosin toimintavuoden aikana. Projektityöt olivat korkeatasoisia ja niitä hyödynnettiin välittömästi liiketoiminnassa. 2. Toimintojen laadun ja taloudellisuuden kehittäminen Toimintojen laatu ja taloudellisuus olivat koko toimintavuoden kehittämisen kohteena. Laadun kehittämisessä toteutettiin pitkäjänteistä kehitysmallia, jossa kokonaislaatu nousee pienten parannusten kautta. EFQM:n mukainen itsearviointi suoritettiin Edupolissa, Konsernipalveluissa ja Amistossa. Arviointitulokset ovat hyvällä tasolla ja ne ovat tarkemmin tuloskortissa. Koska arviot ovat itsearviointeja, niin arviointipisteitä ei kannata verrata absoluuttisesti keskenään. Tärkeintä itsearvioinneissa on ollut toiminnan kehityskohteiden löytäminen. Kehityskohteita työstämällä saadaan myös toiminnan taloudellisuus paranemaan. 3. Koulutusprosessien ja asiakkuuksien kehittäminen Toimintavuonna prosessien kehittäminen parani merkittävästi sen jälkeen, kun pääprosessien kuvaukset saatiin valmiiksi ja vastuutettiin. Tukiprosessit avattiin, kuvattiin ja vastuutettiin vastaavalla tavalla. Koulutusprosessien kehittäminen on henkilöstölle hyvin tuttua, mutta tukiprosessien vastuiden selkeyttäminen oli työläs urakka. Erityisesti asia näkyi sopimusohjauksen kokeilun suunnittelussa Edupolin ja Tukipalveluiden välillä. Kuntayhtymän yhteinen asiakkuuksien hallintajärjestelmä (CRM) otettiin käyttöön. Asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen ja asiakkuuksien hallinta vaativat vielä panostusta asenteisiin, osaamiseen ja järjestelmän käyttöönottoon. 4. Osaamisen johtamisprosessin vakiinnuttaminen ja tiedottamisen kehittäminen Kuntayhtymän osaamisen johtamisen kehittäminen on oppisopimuskeskuksen vastuulla. Toimintavuoden aikana saatiin osaamisen johtamisen tukiohjelma Sympa HR tehokkaaseen käyttöön. Kehityskeskustelut käytiin kokonaisuudessaan Sympa HR-ohjelmiston tuella. Yhteenvetona voidaan todeta, että osaamisen johtamisen perusasiat ovat nyt kunnossa ja järjestelmä palvelee hyvin käyttäjiään. Jatkokehittämisen painopisteenä on rekrytointiprosessi. Ulkoisen tiedottamisen puitteissa laadittiin 32 tiedotetta, valmista artikkelia tai lehdistökutsua.

19 20 5. Vastuullinen ympäristöosaaminen omassa toiminnassa ja koulutuksessa Ympäristöosaamisen ja -vastuun merkitys on kasvanut koko ajan. Oppilaitosten tulee siirtää ympäristöosaamista koulutuksien yhteydessä. Oppilaitos toimii myös esimerkkinä omalla vastuullisella toiminnallaan. Amiston julistautuminen savuttomaksi oppilaitokseksi ja uusi Eko-opas tukivat mainiosti tavoitetta. Ympäristöjärjestelmästandardin ISO-SFS14001 mukainen alkuarviointi Amistossa ja Konsernipalveluissa oli rohkaiseva vuonna 2011 tulevan sertifioinnin kannalta. Edupoli sertifioi oman ympäristöjärjestelmänsä jo vuonna Toimintavuonna liikelaitos päätti tehdä ympäristöosaamisesta oman liiketoiminta-alueen. Vastuuhenkilön rekrytointipäätös tehtiin toimintavuoden lopulla. 6. Koulutuksesta työelämään ohjauksen kehittäminen Tärkeään koulutuksen ja työelämän väliseen nivelvaiheeseen panostettiin tehokkaamman ohjauksen keinoin. Ikävä kyllä lama tuli ja vaikeutti entisestään työelämään siirtymistä erityisesti nuorilla. Nuorisotyöttömyys on polttava ongelma. Parhaat tulokset saatiin kytkemällä työssäoppiminen ja/tai oppisopimuskoulutus osaksi työelämään siirtymisen nivelvaihetta. 7. Oppilaitosten aktiivinen profiilin nosto Oppilaitokset ja oppisopimuskeskus lisäsivät näkyvyyttään koko toimintaalueella. Messut, teemapäivät ja tempaukset saivat paljon huomiota mediassa. Oppisopimuskeskuksen panostus Loviisan alueelle näkyy selkeästi oppisopimusten määrässä. Uutena mediana Edupoli kokeili MTV 3 kanavaa markkinoinnissa. Koulutuskyselyjen erittäin suuri kasvaminen kannustaa jatkamaan TVmainontaa. Uudet TV-konseptit ovat kustannustehokkaita markkinoinnissa.

20 1.9 KUNTAYHTYMÄN TULOSKORTTI Mittari Tavoite Raportti per Mittauskerrat/v Kehittäminen Toiminta Laadun itsearviointi EFQM a)konsernipalvelut 200 pistettä 1. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä (painotettu ka): 2. Oppisopimuskeskus: b) Amisto 275 pistettä c)edupoli 475 pistettä 1) 1330 opiskelijaa 2.1) Ammatillisen peruskoulutuksen oppisopimuksia: 400 kpl 2.2) Ammatillisen lisäkoulutuksen paikkoja: 400 kpl , Mittaus pääasiassa itsearviointina, kerran vuodessa. 1) 2/v 2.1) 2/v 2.2) 2/v 3. Aikuiskoulutus: 3. Edupolin opiskelijatyöpäivät: otp:ää ) 2/v 4. Maksuvalmius: 5. Tuloslaskelma (jaksotettu): 4) > 30 kalenteripäivää 5) Tuloslaskelman toimintakate sekä rahoitustulojen ja menojen erotus verrattuna talousarvioon. Edupolin osalta liikeylijäämä verrattuna talousarvioon. 4 päivää ) 6 tai tarpeen muk. 5) 6 tai tarpeen muk.