TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto Erillisliite TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 Varsinais-Suomen liitto

2 2 Varsinais-Suomen liiton toimintakertomus vuodelta 2009 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Fax. (02)

3 SISÄLTÖ 3 1. MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS - LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT 5 2. MUUTOKSET KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVISSÄ JA HALLINNOSSA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Tilikauden tulos Käyttösuunnitelman toteutuminen Maakuntahallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Kuntarahoitteinen toiminta Ohjelma- ja hanketoiminta SISÄINEN VALVONTA, RISKIEN HALLINTA JA YMPÄRISTÖTEKIJÄT TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Vuosittaiset taseet LUOTTAMUSTOIMIELIMET Edustajainkokous Maakuntavaltuusto Tarkastuslautakunnat Maakuntahallitukset Muut luottamustoimielimet EDUSTUKSET JA JÄSENYYDET YHTEISTOIMINTAELIMISSÄ Edustukset yhteistoimintaelimissä (2009) Kutsuttuina jäseninä yhteistoimintaelimissä (2009) STANDAARIT JA MUISTAMISET HENKILÖKUNTALUETTELO

4 4

5 5 1. MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS - LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Varsinais-Suomen liiton vuotta 2009 on näkyvimmin leimannut toiminta meriteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Valtiovallan silmien avaaminen risteilijätuotannon tulevaisuuden turvaamiseksi on palkinnut toimijoita myös onnistumisen tunteella. Ratkaisevat laivatilaukset ovat kuitenkin vielä toteutumatta. Valtion aluehallinnon uudistuksen, jonka tuloksena maakunnan liiton asemaa vahvistettiin ja tehtäviä lisättiin saatettiin vuoden aikana loppuun. Entistä vahvempi osallistuminen valtion viranomaisten strategiaprosesseihin nosti maakunnalliset teemat niissä uudelle tasolle. Vaikuttamisen käytännön merkitys selvinnee 2-3 vuoden aikana. Maakunnan kehityksen kannalta merkittävin virstanpylväs oli vietetyt E 18 Turku Helsinki moottoritien vihkiäiset Lohjalla. Viimeisen vuosikymmenen suurin ja merkittävin maakunnallinen liikenteen edunvalvontahanke valmistui. Väylän valmistumisella odotetaan olevan suuri merkitys liikenneturvallisuuden lisäksi myös aluetalouteen. Valtion lisäbudjettiin koottu liikenteen elvytyspaketti kiersi maakunnan kaukaa, samoin valtion toimien alueellistamisessa jouduttiin pettymään. Suunta vei selvästi itään ja pohjoiseen. Vuoden lopulla pöydälle noussut hätäkeskusuudistus asetti Turun ja Porin vastakkain mahdollisena keskuksen sijoituspaikkana. Siihen löydettiin kekseliäisyydellä vuoden 2010 puolella kummankin edut turvaava ratkaisu. Myös Turun hovioikeuden asema asetettiin vuoden lopulla kysymyksenalaiseksi. Siihen on nopealla reagoinnilla jo rakennettu huomattava vastavalkea, jonka kanssa uskon hovioikeuden pitävän pintansa kun ratkaisuja joskus tehdään. Maakuntakaavan valmistelun tavoitteena oli saada kokonaismaakuntakaavasta puuttuvat seutukunta - osat valtuuston käsittelyyn vuoden lopussa. Syksyn päätöskäsittely johti kuitenkin ratkaisuihin, joiden takia kaava jouduttiin valmistelemaan uudelleen virallisine nähtävänäolokierroksineen. Lopputulos on uuden valmistelun kautta toivottavasti valmiimpi, jotta ympäristöministeriön vahvistuspäätöstä ei jouduta odottelemaan pitkään. Maakunnan suunnittelun asiakirjat: maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma ovat olleet koko vuoden ajan laajassa tarkistus ja valmisteluprosessissa, jotta ne voidaan hyväksyä Suomen kaikissa maakunnissa kesällä Aluehallintouudistus nosti entisestään erityisesti maakuntaohjelman vaikuttavuustasoa suhteessa kaikkiin viranomaisiin, joten sen sisällön osuvuus on nyt entistäkin tärkeämpää. Liiton kansanvälisen toiminnan näkyvin muoto on Central Baltic Interreg IV A -ohjelman vetovastuu Turusta käsin. Syksyllä vahvistetun EU:n Itämeri strategian matkailun lippulaivahankkeen vetovastuun saaminen Varsinais-Suomen liittoon oli uusi merkittävä askel Itämeri roolimme vahvistamisessa. Yleisesti liiton toimintamuodot ovat vakiintuneet. EU:n ohjelmapolitiikka, kansalliset rahoituspäätökset, yhteistyö kuntien, seutukuntien, valtion viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan eri intressitahojen kanssa on löytänyt toimivat muotonsa. Maakunnan aluetalouden kehitys vuonna 2009 Mennyt vuosi 2009 oli jyrkkäkäänteinen, jos sitä halutaan kuvata yhdellä sanalla. Ennen vuotta 2009 maakunnassa oli työllisyyden osalta juuri kivuttu takaisin sille huipputasolle, jossa oltiin ennen 90-luvun lamaa. Vuosituhannen alun kaltainen hitaampi talous- ja työllisyyskehitys olisi ollut ihan terveellistäkin vuosien 2007 ja 2008 ylikuumentuneessa taloustilanteessa, mutta vuonna 2009 kävi toisin: Maakunnan työllisyys- ja taloustilanne sai ennalta odotetun mutta odottamattoman jyrkän käänteen. Takapakkia otettiin ja paljon. Vuoden 2008 lopulla alkanut taantuma muuttui vuoden 2009 aikana vähitellen syvemmäksi, lamaksi.

6 Yhdysvalloista alkanut rahoitus- ja talouskriisi heijastui suoraan maakunnan vientivetoiseen teollisuuteen, jossa tilauskannat laskivat uusien tilausten romahtaessa lähes kolmanneksella viime vuoden aikana. Voimakkaimmin tilanne heijastui laivanrakennukseen, raskasmetalli- ja elektroniikkateollisuuteen. Vakavaan ahdinkoon joutuivat erityisesti em. alalla toimivat alihankkijat, jotka ovat olleet riippuvaisia yhden ison asiakkaan tilauksista. Myös rakennusala hiipui uudistuotannon osalta neljänneksen, mutta onneksi korjausrakentaminen piti alaa pinnalla. Palvelusektorilla, jossa muutokset näkyvät vasta teollisuuden jälkeen, laman merkit alkoivat näkyä selvemmin vasta kesän jälkeen. Työttömien määrä lähti jyrkkään nousuun jo heti vuoden 2009 alussa, koska uusien työntekijöiden rekrytointi oli pysähtynyt jo vuoden 2008 lopussa ja määräaikaisia työsopimuksia ei enää jatkettu vuoden vaihteen jälkeen. Tilauskannan tyrehtymisen seurauksena syntyi huima lomautusten aalto maakunnan suurissa yrityksissä. Työttömien määrä alkoi nousta lähes yhtä nopeasti kuin 90-luvun alussa. Vuoden 2009 aikana työttömien määrä nousi hengellä eli lähes puolella vuoden takaisesta tilanteesta ollen vuoden 2009 lopussa jo noin henkeä. Työttömyys nousi siis yhdessä vuodessa takaisin sille tasolle, jossa oltiin vuosina eli noin 10 %:iin (vuosikeskiarvo). Työttömyyden kasvu oli myös nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Koska lama iski tiukemmin miesvaltaiseen teollisuuteen eikä naisvaltaiseen palvelusektoriin, miestyöttömyys kasvoi yli kaksi kertaa enemmän kuin naistyöttömyys. Naistyöttömyys ei ole enää kasvanut heinäkuun jälkeen, kun taas miehillä se on jatkunut samaa hurjaa kasvua. Syntyvyys ei kuitenkaan noussut niin paljon edellisestä vuodesta, joten osan työttömäksi jääneistä naisista on täytynyt siirtyä takaisin koulun penkille, kun taas miehet ovat jääneet kotiin odottelemaan parempia aikoja. Huolestuttavinta kehityksessä on kuitenkin nuorten massatyöttömyys, erityisesti Turussa ja Salossa. Talouskriisi ei kuitenkaan iskenyt joka nurkkaan yhtä voimakkaasti. Vakka-Suomea on totuttu useissa talouskatsauksissa tituleeraamaan maakunnan heikoimmaksi mittarilla kuin mittarilla tarkasteltuna. Työllisyyskehityksen osalta seutu oli kuitenkin maakunnan selviytyjä vuonna 2009: työttömyys kasvoi hitaammin kuin muilla seuduilla. Alue on kehittänyt sinnikkäästi elinkeinorakennettaan monipuolisemmaksi ja samalla on erikoistuttu. Tämä työ näyttää tuottavan vihdoin hedelmää ja tulevaisuuskin näyttää varsin valoisalta. Turunmaalla merkittävä osa elinkeinoista ei ole niin herkkä suhdannevaihteluille, joten työttömyys ei lähtenyt niin kovaan nousuun, vaikka rakennusmateriaali- ja metalliteollisuus kärsiikin yhtä lailla lamasta. Työttömyystilastoja kaunistaa myös nuorten muutto pois alueelta. Turunmaan Turun seudun suhteelliset muutokset suuntaan tai toiseen ovat usein pieniä mutta määrällisesti ne ovat aina suuria ja siten maakunnallisesti aina merkittäviä. Erityisesti seudun meriteollisuuden alihankintaverkoston kautta talousvaikutukset ovat jopa valtakunnalliset. Meriteollisuuden heikkojen näkymien johdosta alalla jouduttiin turvautumaan laajoihin lomautuksiin ja alan edelleen heikot näkymät varjostavat työpaikkaa ja 400 yritystä. Rakennusmateriaalien valmistus sekä kone- ja metalliteollisuus ovat ominaisia myös Loimaan seudulle alueen maaseutumaisesta imagosta huolimatta, joten työttömyys kasvoi erittäin voimakkaasti myös tällä alueella. Huolestuttavin kehitys nähtiin maakunnan toisen veturin, elektroniikkavaltainen Salon seudun työttömyydessä, joka lähti hurjaan nousuun, jopa nopeampaan kuin 90-luvun alussa. Kehityksessä mentiin yhdessä ainoassa vuodessa taaksepäin jopa yli 10 vuotta: työttömyysaste nousi takaisin vuoden 1998 tasolle. Talouskehitys vaikuttaa aina väestönkehitykseen: Useiden vuosien ajan voimakkaasti kasvavien kuntien (mm. Masku, Naantali, Kaarina, Nousiainen, Aura, Oripää, Salo) kasvu hidastui. Turku kasvoi voimakkaimmin sitten seitsemään vuoteen. Taloustilanne on viivästyttänyt asukkaiden muuttoa Turusta ympäristökuntiin, mutta myös maakunnasta pois pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille. Vaikka muutot maakunnasta pois vähenivät, kokonaisuudessaan väestönkasvu jäi samaan kuin edellisenä vuotena, sillä muutot maakuntaa muualta Suomesta mutta erityisesti ulkomailta vähenivät. Siirtolaisten määrä ei kuitenkaan vähentynyt. Maakunnan siirtolaisten määrä on kovassa kasvussa. Väestön ikääntyminen sekä yhä heikommaksi muuttuva työllisyys- ja taloustilanne ei helpota kuntien tilannetta, kun ja jos parhaillaan voimassaolevat lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi. 6

7 7 Edunvalvonta Uhka telakkateollisuuden tilausten ja sen kautta koko alan toimintaedellytysten loppumisesta konkretisoitui vuoden aikana. Koska valtion (TEM) telakkateollisuustyöryhmän alkukesästä esittämät toimenpiteet kohdistuivat lähinnä sellaisten valtion omien viranomaisalusten tilausten aikaistamisesityksiin, että oli selvästi nähtävissä, että toteutuessaankaan ne eivät suoranaisesti auttaisi STX:n Turun telakkaa saamaan töitä koko meriklusterin ylläpitämiseksi maakunnassa, koottiin liiton toimesta kesäkuussa oma ongelmaan paneutuva Varsinais-Suomen telakkaryhmä. Maakuntahallituksen puheenjohtajan vetämän ryhmä kokosi valtiolle esitykset, joilla arvioitiin voitavan vaikuttaa sellaisen kotimaisen alustilauksen saamiseen Turkuun, että telakka voisi päästä yli 2 vuoden tilaus kuilusta. Innovaatiotuen, rahoitus- ja takuujärjestelyjen lisäksi esitettiin ympäristöystävällisten investointien tuen käyttöönottoa Suomessa. Avainministerien vierailut telakalla vaikuttivat ymmärryksen lisääntymiseen ja budjettiesityksessä linjattuihin periaatepäätöksiin. Syksyllä asetettu uusi täsmätyöryhmä tekikin sitten esitykset, jotka pohjasivat liiton työryhmän esityksiin. Hallitus on niihin nyt sitoutunut ja valtion vuoden 2010 ensimmäinen lisätalousarvio antaa mahdollisuudet toimenpiteisiin jos odotettu alustilaus Turkuun saadaan. Valtion toimintojen alueellistamiseen liittyvät päätökset ovat vuoden mittaan olleet jatkuvasti esillä. Hallituksen syyskuussa 2007 kirjaama periaatepäätös tukee alueellistamisen kohdistamista Itä- ja Pohjois- Suomeen koska aiemmat alueellistamistoimet ovat painottuneet Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tästä huolimatta 2009 saatiin oikeusministeriöstä päätös noin 20 hengen valtakunnanvuodin viraston siirrosta Turkuun ja valtiovarainministeriöstä päätös uuden Länsi-Suomen veroviraston sijoittumisesta Turkuun. Liikenteen uusien virastojen, opetusministeriön CIMO:n ja mm. rikosseuraamusviraston sijoittumispäätökset herättivät maakunnassa kiukun ja masennuksen välillä olevia tunnetiloja. Valtion alueellistamisselvityksissä esitettiin toistuvasti virheellistä tietoa yli 70 merenkulkuhallinnon vakanssin siirtymisestä Turkuun. Liikennehankkeista koottu valtion elvytyspaketti kiersi Varsinais-Suomen kaukaa. Sisältö noudatti tämän hallituksen liikennepoliittisen selonteon linjauksia. Pidemmän päälle merkittävä positiivinen ratkaisu oli Salon ja Lohjan välisen oikoratayhteyden sisällyttäminen valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Maakunnan imagon ja vetovoiman parantamiseen tähtäävä koko maakunnan yhteismarkkinointihanke saatiin liikkeelle vuoden aikana. Maakunnan liiton ja Turun kaupungin johdon yhdessä ohjaamalta hankkeelta odotetaan paljon. Aluekehitystyö Vuosille hyväksytty maakuntaohjelma ja vuoteen 2025 hyväksytty maakuntasuunnitelma ovat olleet maakunnan aluekehitystyön keskeisenä toiminta- ja tavoiteohjelmana.. EU-ohjelmakauden ohjelmat on laadittu niin, että niillä voidaan mahdollisimman hyvin toteuttaa maakuntaohjelmaa. Etelä-Suomen EAKR (aluekehitysrahasto) -ohjelman 138 miljoonasta eurosta 67 % on päätetty käyttää haasteellisten alueiden kehittämiseen. Varsinais-Suomesta tällaisiksi alueiksi määriteltiin tilastolukujen pohjalta Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnat ja saaristolain määrittelemä saaristoalue. Koko Etelä-Suomen alueella toteutettaviin teemahankkeisiin käytetään 28 % (37.1 miljoonaa euroa). Lisäksi ohjelman kautta rahoitetaan suurten kaupunkiseutujen kehittämistä. Turun seutu saa tästä vuosittain 0.38 miljoonalla eurolla EAKR -rahoitusta. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelma jakautuu valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon. Etelä-Suomen alueellisen osion rahoitus on 69 miljoonaa euroa. Tästä voidaan arvioida maakuntaan saatavan 8.5 miljoonaa euroa vuosittain.

8 Maakuntaohjelman ja suunnitelman arviointi osoitti asiakirjojen tavoitteiden hyvän toteuman. Suunnitelman 2030 ja ohjelman valmistelu oli käynnissä koko vuoden. Tavoitteena oli niiden hyväksyntä kesän 2010 maakuntavaltuustossa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatiminen laajassa yhteistyöprosessissa maakunnan eri viranomaisten ja seutukuntien kanssa hoidettiin jo rutiinilla. TOTSU:n kärkihankkeiksi nostettiin telakkateollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja edellisen vuoden täystyrmäyksestä huolimatta uudelleen maatalouden vesiensuojelukeinojen tehokkaampi käyttö saaristomeren suojelemiseksi. Kolme muuta kärkeä olivat: Yliopistojen strateginen rahoitus, VT 8 Turku Pori ja maakaasuputki. Aluehallintouudistuksen mukaisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman sisältö kirjattiin yhteisenä esityksenä uuden Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategiseen asiakirjaan. Sen pohjalta ministeriöiden kanssa käyty tuloskeskustelu jätti valitettavasti vastaukset ilmaan. Jatko näyttää onko maakunnan viranomaisten yhteisellä tahdolla suora vaikutus myös valtion rahoituspäätöksiin. Salon seudun työttömyyden jyrkkä kasvu syksyllä 2009 johti pikavauhdilla tehtyyn päätökseen, jolla valtioneuvosto nimesi Salon seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Päätöksen jälkeen valtioneuvosto osoitti (vuoden 2010 puolella) reilun 6 M euron elvytysrahoituksen maakuntaan. Salon seudun lisäksi siitä pääsi osalliseksi myös Turun seutu telakkateollisuuden rakennemuutoshankkeisiin. Päätökset ovat osoittaneet ohjelmallisenkin aluepolitiikan kuitenkin joustavan, vaikka niin Salon seutu kuin Turunkin seutu olivat maakunnan ne kaksi seutua, jotka eivät ole EU-rakennepoliittisia haasteellisia alueita. 8 Maankäyttö Varsinais-Suomi on ollut vuoden 2000 alusta voimaanastuneen uuden maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisessa edelläkävijän roolissa. E 18-moottoritien ja Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan vahvistamisen jälkeen ympäristöministeriö vahvisti Salon seudun maakuntakaavan marraskuussa Painopisteenä on vuosien aikana ollut Turunmaan, Vakka-Suomen, Loimaan seudun ja Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan valmistelu. Kaavan kehittämislinjaukset saivat nyt aikaan myös näkyvää julkista keskustelua. Keskustelu koski ennen kaikkea Parainen Nauvo yhteyttä ja Naantalin meriväylää. Kaavat olivat keväällä 2009 julkisesti nähtävänä. Muistutusten ja lausuntojen käsittely syksyllä 2009 uusissa luottamushenkilöelimissä nosti esiin niin merkittäviä korjauksia kaavaan, että kaava menee keväällä 2010 uudestaan nähtävälle ja saadaan maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi vasta syksyllä Teollisuusaluemerkinnät, kaupan suuryksiköt ja tuulivoima-alueet olivat eniten esillä. Salo Lohja -ratalinjaa varten aloitettiin vaihemaakuntakaavan laatiminen. Kaavan tavoite on varmistaa nopean Turku Helsinki Pietari ratayhteyden toteuttamismahdollisuus. Alueella toteutetuissa esittely- ym. tilaisuuksissa on selvästi saatu havaita, että hankkeella on myös voimakas vastustus. Maakunnan liikenne järjestelmäsuunnittelua jatkettiin aiesopimuksella, jolla sovittiin maakunnan liikenteen kärkihankkeista Liitto on vahvasti mukana myös Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämishankkeissa kuten myös maakunnallisen raideliikenteen kehittämistyössä. Uutena vastuuna liitolla on ollut valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen Laajakaista kaikille hanke. Siihen liittyen liitto on valmistellut kunnittaisen hankeohjelman laajakaistatuen valtion tuen jakoa varten. Aktiivisuus, ulospäin suuntautuminen, yhteistyö, tiedotus Liitto on edelleen tietoisesti pyrkinyt olemaan koollekutsujana tai muutoin mukana hankkeissa ja projekteissa, joilla on pyritty kokoamaan alueen keskeiset toimijat yhdessä edistämään maakunnan kehityksen avainkysymysten ratkaisua. Tänä vuonna tähän rooliin nousi erityisesti telakkateollisuuden toi-

9 mintaedellytysten turvaaminen. Vahvasti esillä on ollut myös maakunnan yhteiseen markkinointiin ja imagonvahvistamiseen liittyvät teemat. 9 Tärkeitä vieraita Vuoden aikana on jatkettu käytäntöä, jonka mukaan maakunnassa vierailevat ministerit on pyritty saamaan liiton vieraiksi. Näiden tapaamisten yhteydessä on ollut mahdollisuus selvittää ajankohtaisia maakunnan kehityksen avainkysymyksiä keskeisille päättäjille. Yhteistyö puolueiden piirijärjestöjen ja liiton kesken on näissä järjestelyissä erittäin tärkeää. Kansainväliset suhteet Liiton kansainvälinen toiminta pysyi vilkkaana. Aktiivinen mukanaolo Itämeren alueen yhteistoiminnassa ja projekteissa, osallistuminen liiton eurooppalaisten jäsenjärjestöjen (BSSSC ja CPMR) toimintaan ja sopimuspohjainen yhteistyö Mecklenburg - Vorpommernin osavaltion (Saksa) ja Pomeranian maakunnan (Puola) kanssa muodostivat kansainvälisen toiminnan rungon. Kansainvälisen toiminnan painopiste on ollut Itämeren alueen yhteistyössä. Liitto oli aktiivisesti mukana EU:n itämeristrategian valmistelussa osallistuen siihen liittyneihin konferensseihin ja valmistellen kannanottoja strategiasta. Strategian vahvistuttua liitto on koko alueen ainoa maakunta, jolla on oma lippulaivahanke strategiasta vastuullaan. Muut vastuutahot ovat maita tai osavaltioita! Vuoden aikana käydyssä kv-suhteiden kehittämiskeskustelussa on nostettu esiin erityisesti Saksan Hampurin alueen merkitystä Varsinais-Suomelle. Hampuriin kohdistuvia toimenpiteitä onkin otettu nyt 2010 toimintasuunnitelmaan. Varsinais-Suomen liiton suurin kansainvälinen haaste on t EU:n Central Baltic Interreg IV A - ohjelman toteuttaminen Etelä-Suomen, Viron, Latvian, Ruotsin ja Ahvenanmaan yhteisenä 3-osaisena ohjelmana. Varsinais-Suomen liitto on ohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomainen. Tämän EU-ohjelman toteuttaminen on jo tehnyt Varsinais-Suomen liitosta Itämeren keskisen osan tärkeimmän yhteistyötoimijan. Millään muulla maakunnan liitolla ei Suomessa ole vastaavanlaista haastetta vastuullaan. Virasto, henkilöstö Toimintavuosi 2009 on merkinnyt liiton virastolle askelia kohti entistäkin palvelukykyisempää, asiantuntevampaa ja toiminnan muutoksiin joustavammin mukautuvaa organisaatiota. Henkilöstön työmotivaatioon ja työkyvyn ylläpitoon on vuoden aikana pyritty kiinnittämään erityistä huomiota. Osin eläköitymisen seurauksena, osin uusien tehtävien tuomalla EU:n ohjelmarahoituksella on saatu liittoon myös runsaasti uutta kansainvälisesti suuntautunutta osaajapolvea täydentämään jo maailman jatkuvat muutokset kokenutta perusjoukkoamme. Liiton eri osaamisryhmissä vallitsee yleisesti reipas ja uusista haasteista innostunut näyttämisen ja tekemisen meininki. Haastetta aluekehittämisessä Varsinais-Suomen liitto on toiminnassaan hakenut oman roolinsa maakunnan kehittäjänä, edustajana ja yhteistyön koordinaattorina. Kansallinen lainsäädäntö ja EU:n alueiden erilaisuutta korostava politiikka antavat maakunnan liitoille kiistattoman vahvan ja keskeisen roolin. Vuosi vuoden jälkeen on aluekehityslakiin tehty pieniä lisäyksiä, jotka ovat kaikki johdonmukaisesti lisänneet maakunnan liiton mahdollisuutta vaikuttaa myös valtion toimenpiteisiin alueella. Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan kirjattu koko aluehallinnon järjestelmän uudistaminen mennessä on ollut toimintavuoden suuri poliittinen uudistus. Uudistuksen peruslinjaukset vahvistettiin

10 hallinnon ja aluekehityksen ministerivaliokunnassa joulukuun 2008 alussa. Tasavallan presidentti vahvisti uudet lait Uudistuksen tavoitteeksi oli asetettu mm. aluehallinnon selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen, viranomaisten määrän vähentäminen, aluekehitysvarojen kansanvaltaisen ohjauksen lisääminen, maakunnan liittojen aseman vahvistaminen, aluehallinnon rajojen tarkistaminen ja lääninhallitusten toiminnan uudelleenorganisointi. Uudistuksen tavoitteet vastasivat maakuntahallinnon taholta esitettyjä vaatimuksia. Uudistuksen painopisteeksi muodostui prosessin aikana kuitenkin valtion 6 alueviranomaisen yhdistämiseen kahdeksi uudeksi viranomaiseksi: Aluehallintovirastoksi (AVI) ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi (ELY). Maakuntien asema vahvistui, mutta enemmän kuitenkin perusteluteksteissä kuin itse päätöksissä. Valmiiksi Suomen aluehallinnon kansanvaltaistaminen ei tällä uudistuksella vielä tullut. Oleellista uudessa aluehallinnossa jälkeen on kuitenkin maakunnan liiton ja ELY-keskuksen keskinäinen suhde: Maakunnan liitto osoittaa suunnan ja strategian, ELY-keskus osoittaa toimenpiteille valtion rahoituksen. Turussa Juho Savo maakuntajohtaja

11 11 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Året 2009 har för Egentliga Finlands förbund präglats av verksamhet för att trygga verksamhetsbetingelserna för marinindustrin. Då "ögonen öppnades" för statsmakten för att trygga framtiden för en produktion av kryssningsfartyg har också aktörerna belönats med en känsla av att ha lyckats. De avgörande fartygsbeställningarna har dock ännu inte blivit verklighet. Reformen av statens regionförvaltning, som resulterade i att ställningen för landskapets förbund förstärktes och uppgifterna utökades, slutfördes under året. Ett allt starkare deltagande i de statliga myndigheternas strategiprocesser lyfte upp deras landskapsteman till en ny nivå. Betydelsen av påverkan i praktiken torde klarna under 2-3 år. Den mest betydande milstolpen med avseende på landskapets utveckling var invigningen av motorvägen E 18 Åbo - Helsingfors, vilken firades Det största och mest betydande intressebevakningsprojektet för landskapets trafik det senaste decenniet hade genomförts. Den färdiga trafikleden förväntas vara av stor betydelse, förutom för trafiksäkerheten, även för den regionala ekonomin. Det stimulanspaket för trafiken som samlats i statens tilläggsbudget slog en vid lov kring landskapet, likaså var man tvungen att bli besviken på regionaliseringen av de statliga tjänsterna. Kursen togs tydligt ut mot öster och norr. I slutet av året aktualiserades nödcentralsreformen och ställde Åbo och Björneborg mot varandra som en eventuell placeringsort för centralen. Genom uppfinningsrikedom kom man på en lösning på 2010-års sida, vilken tryggade varderas fördelar. Också Åbo hovrätts ställning ifrågasattes i slutet av året. Genom en snabb reaktion har redan en betydande "moteld" byggts upp, med vilken jag tror att hovrätten håller stånd, då avgörandena någon gång faller. Målet för beredningen av landskapsplanen var att få de regionkommun-delar som fattas i helhetslandskapsplanen förelagda fullmäktige i slutet av året. Höstens beslutsbehandling ledde dock till avgöranden, på grund av vilka planen måste beredas på nytt jämte officiella remisser med framlägganden offentligt. Slutresultatet är förhoppningsvis genom den nya beredningen mera färdigt, så man inte blir tvungen att länge vänta på miljöministeriets beslut om fastställelse. Dokumenten för planeringen av landskapet: landskapsöversikten 2030 och landskapsprogrammet har hela året undergått en omfattande revidering i en beredningsprocess, så att de kan godkännas i alla landskap i Finland sommaren Regionförvaltningsreformen höjde ytterligare speciellt landskapsprogrammets effektivitetsnivå gentemot alla myndigheter, och därför är det nu ännu viktigare än förut att dess innehåll träffar rätt. Den synligaste formen av förbundets internationella verksamhet är ansvaret för att leda Central Baltic Interreg III A -programmet ifrån Åbo. För Egentliga Finlands förbund var det ett nytt betydande steg att få ledningsansvaret för flaggskeppsprojektet i EU:s Östersjöstrategi för att befästa vår Östersjöroll. Allmänt taget har förbundets verksamhetsformer blivit etablerade. EU:s programpolitik, de nationella finansieringsbesluten, samarbetet med kommunerna, regionkommunerna, statens myndigheter och medborgarsamfundets olika intressenter har funnit sina former. Utvecklingen för landskapets regionala ekonomi år 2009 Det gångna året 2009 hade abrupta omsvängningar, om man vill beskriva det kort. Före år 2009 hade man i landskapet med hänsyn till sysselsättningen åter klättrat upp till den toppnivå, där man befann sig före depressionen på 90-talet. En långsammare utveckling för ekonomin och sysselsättningen, lik den i millenniets början, hade varit t.o.m. mera sund än i det överhettade ekonomiska läget åren 2007 och 2008, men år 2009 gick det på annat sätt: Läget för landskapets sysselsättning och ekonomi fick en i förväg väntad men oväntat brant omsvängning. Det blev ett bakslag och stort. Recessionen som

12 hade börjat mot slutet av år 2008 förändrades under år 2009 småningom och blev djupare, till en depression. Finansierings- och ekonomikrisen, som hade börjat i Förenta staterna, återspeglades direkt i landskapets exportdominerade industri, där orderstockarna sjönk med nästan en tredjedel under förra året, då de nya beställningarna störtade samman. Kraftigast återspeglades situationen hos skeppsbyggandet, tungmetall- och elektronikindustrin. Speciellt de underleverantörer som verkade i branscherna ovan råkade i ett allvarligt trångmål, då de hade varit beroende av beställningarna från en stor kund. Också byggbranschen tynade av med en fjärdedel inom nyproduktionen, men till all lycka höll reparationsbyggandet branschen flytande. Inom servicesektorn, där förändringarna kommer till synes först efter industrin, började tecknen på en depression synas tydligare först efter sommaren. Antalet arbetslösa började brant gå upp redan genast i början av år 2009, då rekryteringen av nya arbetstagare hade stannat upp redan i slutet av år 2008 och tidsbundna arbetsavtal inte längre förlängdes efter årsskiftet. Till följd av den strypta orderstocken uppkom en våldsam våg av permitteringar hos de stora företagen. Antalet arbetslösa började stiga lika snabbt som i början av 90-talet. Under år 2009 steg antalet arbetslösa med personer eller nästan med hälften av situationen året innan och det var i slutet av år 2009 redan cirka personer. Arbetslösheten steg alltså på ett år tillbaka till den nivå, där man befann sig åren , dvs. till cirka 10 % (årsgenomsnittet). Ökningen för arbetslösheten var även snabbare än i hela landet i genomsnitt. Eftersom depressionen slog till hårdare mot den mansdominerade industrin och inte mot den kvinnodominerade servicesektorn, ökade arbetslösheten för män över dubbelt mera än arbetslösheten för kvinnor. Arbetslösheten för kvinnor har inte längre ökat efter juli, medan den däremot har fortgått i samma våldsamma tillväxttakt för männen. Nativiteten har dock inte gått upp lika mycket från föregående år, varför en del av de kvinnor som blivit arbetslösa har varit nödsakade att förflytta sig tillbaka till skolbänken, medan männen däremot har stannat hemma i väntan på bättre tider. Det mest oroväckande i utvecklingen är dock massarbetslösheten för ungdomar, särskilt i Åbo och Salo. Den ekonomiska krisen har ändå inte slagit till i varje vrå lika kraftigt. Man har vant sig vid att i flera ekonomiska översikter titulera Vakka-Suomi som landskapets svagaste, granskat med vilka indikatorer som helst. Vad sysselsättningsutvecklingen beträffar var regionen dock den som klarade sig bäst i landskapet år 2009: sysselsättningen ökade långsammare än i andra regioner. Regionen har envist utvecklat sin näringsstruktur mera mångsidig och samtidigt specialiserat sig. Detta arbete verkar äntligen bära frukt och även framtiden ser rätt ljus ut. I Åboland är en betydande del av näringarna inte så känsliga för konjunkturfluktuationer och därför har inte arbetslösheten gått upp så snabbt, fastän byggmaterial- och metallindustrin på samma sätt lider av recessionen. Arbetslöshetsstatistikerna snyggas också upp av att ungdomarna flyttar bort från området. De relativa förändringarna för Åboland i Åboregionen i en eller annan riktning är ofta små, men volymmässigt är de alltid stora och således alltid betydelsefulla på landskapsnivå. I synnerhet är de ekonomiska effekterna via underleverantörsnätverket för regionens marinindustri t.o.m. riksomfattande. På grund av de svaga utsikterna för marinindustrin måste man i branschen trygga sig till omfattande permitteringar och de alltjämt svaga utsikterna i branschen kastar sin skugga över arbetsplatser och 400 företag. Tillverkningen av byggmaterial samt maskin- och metallindustrin är karakteristiska även för Loimaaregionen trots den landsbygdsmässiga imagen, varför arbetslösheten tilltog ytterst kraftigt även på detta område. Den mest oroväckande utvecklingen såg man i arbetslösheten för landskapets andra lokomotiv, för den elektronikdominerade Saloregionen, som hade en väldig ökning, t.o.m. snabbare än i början av 90-talet. Man gick i utvecklingen på ett enda år t.o.m. över 10 år bakåt i utvecklingen: arbetslöshetsgraden gick igen tillbaka upp till nivån år Den ekonomiska utvecklingen påverkar alltid befolkningsutvecklingen: Tillväxten för kommunerna, som kraftigt vuxit i flera års tid (bl.a. Masku, Nådendal, S:t Karins, Nousis, Aura, Oripää, Salo), blev långsammare. Åbo växte kraftigare än på sju år. Den ekonomiska situationen har fördröjt invånarnas flytt från Åbo till kommunerna i omgivningen, men även bort från landskapet till huvudstadsregionen eller utlandet. Fastän flyttningarna bort från landskapet minskade, förblev befolkningstillväxten i sin helhet på samma nivå som året innan, för man flyttade till landskapet från andra delar av Finland men i mins- 12

13 kad utsträckning, särskilt från utlandet. Antalet invandrare minskade dock inte. Antalet invandrare i landskapet ökar i snabb takt. Då befolkningen åldras och läget för sysselsättningen och ekonomin förändras till det sämre blir situationen för kommunerna inte lättare, då och ifall de gällande permitteringarna i dag förändras till uppsägningar. 13 Intressebevakningen Hotet mot varvsindustrins beställningar och därigenom för att verksamhetsförutsättningarna för hela branschen skulle få ett slut konkretiserades under årets gång. Eftersom de åtgärder som fördes fram av statens varvsindustriarbetsgrupp (ANM) hänförde sig främst till framställningarna om att beställningarna av statens egna myndighetsfartyg skulle tidigareläggas, kunde man klart se att de, även om de förverkligades, inte direkt skulle hjälpa STX Åbovarv att få arbeten för att upprätthålla hela havsklustret i landskapet. På grund därav inrättades genom förbundets försorg i juni en egen varvsgrupp för Egentliga Finland som satte sig in i problemet. Gruppen som leddes av ordföranden för landskapsstyrelsen sammanställde för staten framställningar, vilka man bedömde att kunde verka till att en sådan inhemsk fartygsbeställning kunde fås till Åbo, så att varvet kunde komma över "klyftan" i fråga om beställningar under 2 år. Utöver innovationsstöd, finansierings- och garantiarrangemang föreslogs det att ett stöd för miljövänliga investeringar skulle tas i bruk i Finland. Besöken av ministrar i nyckelposition på varven bidrog till att öka förståelsen och de principbeslut för vilka riktlinjerna dragits upp i budgetpropositionen. Denna, på hösten tillsatta, nya precisionsarbetsgrupp gjorde de facto sedan framställningar som grundade sig på förslagen av förbundets arbetsgrupp. Regeringen har nu utfäst sig till ansvar för dem och statens första tilläggsbudget år 2010 ger möjligheter till åtgärder om den motsedda fartygsbeställningen kommer till Åbo. De beslut som hänför sig till regionaliseringen av statens verksamheter har under årets lopp ständigt aktualiserats. Det principbeslut av regeringen som noterades i september 2007 stöder att en utlokalisering inriktas på östra och norra Finland "eftersom de tidigare regionaliseringsåtgärderna har haft tyngdpunkten förlagd på södra och västra Finland". Det oaktat erhölls 2009 justitieministeriets beslut om att statsfogdeämbetet med cirka 20 personer överflyttas till Åbo och finansministeriets beslut om att Västra Finlands skatteverk förläggs till Åbo. Besluten om att placera de nya ämbetsverken för trafiken, undervisningsministeriets CIMO och bl.a. brottspåföljdsverket väckte känslor mellan ilska och depression i landskapet. I statens regionaliseringsutredningar fördes upprepat fram felaktig information om att över 70 vakanser inom sjöfartsförvaltningen flyttas till Åbo. Det statliga stimulanspaket som sammanställts av trafikprojekt slog en lång lov kring Egentliga Finland. Innehållet följde riktlinjerna i denna regerings trafikpolitiska redogörelse. Ett betydande positivt avgörande på lång sikt var att snabbjärnvägsförbindelsen mellan Salo och Lojo intogs i de riksomfattande målen för områdenas användning. Projektet för en gemensam marknadsföring av hela landskapet, vilket siktar till att förbättra landskapets image och attraktivitet, kunde inledas under året. Mycket förväntas av projektet, som styrs av landskapets förbund och ledningen för Åbo stad gemensamt. Regionutvecklingsarbetet Det godkända landskapsprogrammet för åren och den godkända landskapsöversikten fram till år 2025 har varit det centrala verksamhets- och målprogrammet för landskapets regionala utvecklingsarbete. Programmen för EU-programperioden har gjorts upp så att landskapsprogrammet så väl som möjligt kan genomföras med dem. Av 138 miljoner euro i Södra Finlands ERUF (regionutvecklingsfonden) -program har det beslutats att 67 % används för att utveckla "områden med utmaning". Utifrån statistiksiffrorna fastställdes som så-

14 dana områden i Egentliga Finland Loimaa och Vakka-Suomi regionkommuner och det skärgårdsområde som definieras av skärgårdslagen. För temaprojekt som skall genomföras på hela Södra Finlands område används 28 % (37,1 miljoner euro). Därtill finansieras via programmet utvecklingen av de "stora stadsregionerna". Åboregionen får årligen därav en ERUF-finansiering på 0,38 miljon euro. Europeiska socialfondens (ESF) handlingsprogram är uppdelat i en riksomfattande och regional del. Finansieringen för Södra Finlands regionala del är 69 miljoner euro. Det kan uppskattas att landskapet får därav 8,5 miljoner euro årligen. Utvärderingen av landskapsprogrammet och -översikten visade att dokumentens mål uppnåddes väl. Beredningen av översikten 2030 och programmet pågick hela året. Målet är att de skall godkännas sommaren 2010 i landskapsfullmäktige. Uppgörandet av genomförandeplanen för landskapsprogrammet i en omfattande samarbetsprocess med landskapets olika myndigheter och regionkommuner sköttes redan med rutin. Som spetsprojekt i genomförandeplanen (TOTSU) lyftes fram ett tryggande av verksamhetsförutsättningarna och trots den kompletta utslagningen föregående år på nytt ett effektivare utnyttjande av lantbrukets vattenskyddsåtgärder för att skydda Skärgårdshavet. De tre andra spetsarna var: Den strategiska finansieringen för universiteten, RV 8 Åbo - Björneborg och naturgasledningen. I enlighet med regionförvaltningsreformen intogs den gemensamma framställningen i genomförandeprogrammet för landskapsprogrammet i det strategiska dokumentet för NTM-centralen för Egentliga Finland. Den resultatdiskussion utifrån det som fördes med ministerierna lät beklagligtvis svaren bli hängande i luften. Fortsättningen får utvisa om den samfällda viljan hos landskapets myndigheter har direkt inverkan även på statens finansieringsbeslut. Den abrupta ökningen av arbetslösheten för Saloregionen ledde på hösten 2009 till ett beslut som fattades i snabb takt, där statsrådet utsåg Saloregionen till ett område med akut strukturomvandling. Efter beslutet anvisade statsrådet (på 2010-årssidan) en drygt 6 M euros stimulansfinansiering för landskapet. Av denna blev förutom Saloregionen även strukturomvandlingsprojekten för varvsindustrin i Åboregionen delaktiga. Besluten har visat att även den programbaserade regionalpolitiken ändå är flexibel, fastän såväl Saloregionen som Åboregionen var de två regioner i landskapet som inte är EUstrukturpolitiska "områden med utmaningar". 14 Markanvändningen Egentliga Finland har intagit rollen som föregångare med att tillämpa den nya markanvändnings- och bygglagen som trädde i kraft från början av år Efter att landskapsplanen för motorvägen E 18 och Åbo stadsregion hade fastställts, fastställde miljöministeriet landskapsplanen för Saloregionen i november Tyngdpunkten har under åren varit förlagd på att bereda landskapsplanen för Åboland, Vakka-Suomi, Loimaaregionen och Åboregionens kranskommuner. Planens utvecklingslinjer fick nu till stånd även en synlig offentlig debatt. Debatten gällde framför allt förbindelsen Pargas - Nagu och farleden till Nådendal. Planerna var offentligt framlagda på våren Behandlingen av anmärkningar och utlåtanden på hösten 2009 i de nya förtroendemannaorganen lyfte fram så betydande korrigeringar i planen att planen på våren 2010 på nytt framläggs offentligt och att den kan godkännas av landskapsfullmäktige först på hösten Anteckningarna för industriområden, storenheter för handeln och vindkraftsområdena var mest aktuella. För bansträckningen Salo - Lojo inleddes uppgörandet av en etapplandskapsplan. Målet för planen är att säkerställa möjligheten att förverkliga en snabb järnvägsförbindelse Åbo -Helsingfors - S:t Petersburg. Vid de presentationer m.fl. tillställningar som föranstaltats på området har man tydligt kunnat lägga märke till att projektet även har ett starkt motstånd.

15 Man fortsatte med systemplaneringen för landskapets trafik genom ett intentionsavtal, där det avtalades om spetsprojekten för landskapets trafik Förbundet är starkt engagerat även i projekten för att utveckla kollektivttrafiken för Åbo stadsregion liksom även i arbetet med att utveckla trafiken på räls i landskapet. Som ett nytt ansvar har förbundet enligt statsrådets principbeslut projektet "Bredband för alla". I samband därmed har förbundet berett projektprogrammet för de enskilda kommunerna för fördelningen av statens bidrag för bredbandsstödet. 15 Aktivitet, utåtriktat engagemang, samarbete, information Förbundet har alltjämt medvetet strävat efter att vara sammankallare eller i övrigt vara med i olika företag och projekt, genom vilka man har strävat att samla de centrala aktörerna i regionen för att främja lösningen av nyckelfrågorna för landskapets utveckling. I år har denna roll särskilt präglats av att trygga verksamhetsförutsättningarna för varvsindustrin. Också de teman som hänför sig till den gemensamma marknadsföringen av landskapet och förstärkandet av dess image har varit mycket aktuella. Viktiga gäster Under året har man fortsatt med praxis att sträva efter att de ministrar som besöker landskapet också skall vara gäster hos förbundet. I samband med dessa sammankomster har det varit möjligt att redogöra för de viktiga beslutsfattarna för de aktuella nyckelfrågorna med hänsyn till landskapets utveckling. Samarbetet mellan partiernas distriktsorganisationer och förbundet är ytterst viktigt vid dessa arrangemang. Internationella relationer Förbundets internationella verksamhet var fortsättningsvis livlig. Aktivt deltagande i samarbetet och projekten för Östersjöregionen, deltagandet i verksamheten för förbundets europeiska medlemsorganisationer (BSSSC och CPMR) och det avtalsbaserade samarbetet med delstaten Mecklenburg - Vorpommern (Tyskland) och landskapet Pomerania (Polen) bildade stommen i den internationella verksamheten. Tyngdpunkten för den internationella verksamheten har varit på samarbetet i Östersjöområdet. Förbundet var aktivt med i beredningen av EU:s östersjöstrategi och deltog i konferenser som hänförde sig till den och genom att bereda ställningstaganden om strategin. Efter att strategin färdigställts är förbundet det enda landskap för hela området med ett eget flaggskeppsprojekt i strategin på sitt ansvar. De övriga ansvariga är antingen länder eller delstater! Vid de utvecklingssamtal för de internationella relationer som fördes under året har framför allt betydelsen av Hamburgregionen i Tyskland för Åbo lyfts fram. Åtgärderna som är inriktade på Hamburg har i själva verket nu intagits i verksamhetsplanen för Den största internationella utmaningen för Egentliga Finlands förbund är att genomföra EU:s "Central Baltic" Interreg IV A-programmet som ett gemensamt program i 3 delar för Södra Finland, Estland, Lettland, Sverige och Åland. Egentliga Finlands förbund är förvaltnings-, verifierings- och kontrollmyndighet för programmet. Genomförandet av detta EU-program har redan gjort Egentliga Finlands förbund till den viktigaste samarbetsaktören för den centrala delen av Östersjön. Inget annat av landskapens förbund i Finland har motsvarande utmaning på sitt ansvar.

16 16 Ämbetsverket, personalen Verksamhetsåret 2009 har för förbundets kontor varit ett steg mot en organisation med en ännu större betjäningsförmåga, sakkunskap och flexibilitet att anpassa sig till en förändrad verksamhet. Under året har strävan varit att fästa särskild uppmärksamhet på de anställdas arbetsmotivation och upprätthållandet av arbetsförmågan. Dels till följd av avgång med pension, dels genom den EUprogramfinansiering som de nya uppgifterna för med sig har förbundet fått rikligt med en kunnig generation med internationell inriktning i vår stamtrupp som redan fått uppleva de ständiga förändringarna i världen. Inom förbundets olika kompetensgrupper råder en allmänt hurtig anda att ta upp nya utmaningar och visa vad man kan göra. Utmaning inom regionutvecklingen Egentliga Finlands förbund har i sin verksamhet sökt sin egen roll som landskapets utvecklare, företrädare och koordinator för samarbetet. Den nationella lagstiftningen och EU:s politik som betonar olikheten mellan områdena ger landskapets förbund en stark och central roll. År efter år har det gjorts små tillägg till regionutvecklingslagen, vilka alla konsekvent har utökat möjligheten för landskapets förbund att påverka även statens åtgärder i regionen. Den stora "politiska" reformen under verksamhetsåret har varit den reform av hela regionförvaltningen före som inskrivits i programmet för Matti Vanhanens II regering. De grundläggande linjerna för reformen fastställdes i ministerutskottet för förvaltning och regional utveckling i början av december Republikens president stadfäste de nya lagarna Som mål för reformen hade ställts bl.a. att göra regionförvaltningen redigare och enklare, att minska antalet myndigheter, att öka den demokratiska styrningen av regionutvecklingsmedlen, att förstärka ställningen för landskapens förbund, att revidera gränserna för regionförvaltningen och omorganisera länsstyrelsernas verksamhet. Reformens mål motsvarade de krav som framförts från landskapsförvaltningens sida. Tyngdpunkterna för reformen blev dock under processens gång en sammanslagning av 6 regionala myndigheter till två nya myndigheter: ett Regionförvaltningsverk (RFV) och en Närings-, trafik- och miljöcentral (NTM). Landskapens ställning förstärktes, men dock mera i motiveringstexterna än i själva besluten. Demokratiseringen av regionförvaltningen i Finland blev ännu inte färdig genom denna reform. Det väsentliga i den nya regionförvaltningen efter är dock det inbördes förhållandet mellan landskapets förbund och NTM-centralen: Landskapets förbund visar riktningen och strategin, NTMcentralen anvisar statlig finansiering för åtgärderna. Åbo Juho Savo landskapsdirektör

17 17 2. MUUTOKSET KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVISSÄ JA HALLINNOSSA Varsinais-Suomen liitto on 28 jäsenkunnan muodostama. Vuoden 2009 alusta toteutettujen kuntaliitosten seurauksena jäsenkuntien lukumäärä väheni 53:sta 28:aan. Liitto on lakisääteinen ns. pakollinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislain mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968, aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaa laki alueiden kehittämisestä 1651/2009 sekä sitä koskeva valtioneuvoston asetus (1837/2009). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A - ohjelman hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisesta ja hyväksyy sen; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja hyväksyy sen; vastaa kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta ja toteuttamisesta maakunnassa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävänsä. Aluehallinnon uudistamisen myötä liitolle siirtyivät vuoden 2010 alusta seuraavat tehtävät: koulutustarpeen alueellinen ennakointi, alueelliset koulutustavoitteet (osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa) koulutushankkeiden kiireellisyysjärjestys taidetoimikuntien ja liikuntaneuvostojen asettaminen OPM:n EAKR-varojen hallinnointi alueellinen liikennejärjestelmäsuunnittelu luonnonvaroja koskevat suunnitelmat maakunnallisen ympäristöohjelman laatiminen maakunnan kulttuuriympäristöohjelma yhteispalvelujen järjestäminen liikenneinvestointihankkeiden kokoaminen ja asettaminen tärkeysjärjestykseen paikkatietoinfra laajakaistahankkeita koskeva hankeohjelma ja valtion tuki tulvariskien hallinta alueellinen jätesuunnitelma alueellinen vesihuollon suunnittelu Uudistetussa alueiden kehittämislaissa säädetään myös maakuntien yhteistyöstä, jonka mukaan Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat yhteistoiminta-alueen ja yhteistoiminnan piiriin kuuluvien asioiden käsittelyyn liittyvät päätökset tehdään maakunnan liittojen yhtäpitävillä päätöksillä.

18 Yhteistoimintasopimuksen (mh ) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä ja päätökset maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. 18 Varsinais-Suomen liiton luottamushenkilöhallinto JÄSENKUNNAT (28) - EDUSTAJAIN KOKOUS MAAKUNTAVALTUUSTO (100) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNTAHALLITUS (19) Hankerahotusjaosto (7) Maankäyttojaosto (7) Maakunnan yhteistyöryhmä (24) Saaristotoimikunta (16) Valintatoimikunta (6) Maakuntakaavan laatimista ohjaavat toimikunnat Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Suluissa on toimielimen jäsenten lukumäärä. Toimielimien pöytäkirjat ovat nähtävissä osoitteessa Luettelot luottamustoimielimien jäsenistä ovat toimintakertomuksen luvussa 7. Saaristotoimikunta korvasi kaudella toimineen saaristolautakunnan (mh ). Lausuntojaosto sekä suunnittelu- ja ympäristötoimikunta yhdistettiin maankäyttöjaostoksi (mh ). Aluehallinnon uudistukseen liittyen liittoon on perustettu uutena toimielimenä kielellisten palvelujen toimikunta (mh )

19 Muutokset maakuntavaltuuston ja -hallituksen kokoonpanoissa 19 Maakuntavaltuusto (100 jäsentä) naiset muutos* miehet muutos* yhteensä muutos* KOK SDP KESK VAS VIHR RKP PS KD SKS VELKUA Yhteensä Huom! Vuosien valtuustossa oli 103 jäsentä (*muutos edelliseen valtuustoon ) Maakuntahallitus (19 jäsentä) naiset muutos* miehet muutos* yhteensä muutos* KOK SDP KESK VAS VIHR RKP Yhteensä (*muutos edelliseen hallitukseen ) Maakuntahallituksen jäsenten vaihtuvuus oli merkittävä. Kauden maakuntahallituksen 19 jäsenestä jatkoi 6 jäsentä kaudelle , jolloin uuteen maakuntahallitukseen tuli 13 uutta jäsentä.

20 20 Varsinais-Suomen liiton virasto-organisaatio MAAKUNTAJOHTAJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja yhteistyö Maankäyttö ja ympäristö Kansainvälisten EU-ohjelmien hallinnointi Yhteiset toiminnot ja hallinto HANKETOIMINTA Varsinais-Suomen liiton yhtenäisvirastoa johtaa maakuntajohtaja apunaan johtoryhmä, johon hänen lisäkseen vuonna 2009 kuuluivat osaamisryhmien (Aluekehittäminen, Edunvalvonta ja yhteistyö, Maankäyttö ja ympäristö, Kansainvälisten EU-ohjelmien hallinnointi sekä Yhteiset toiminnot ja hallinto) johtajat ja henkilökunnan edustaja. Johtoryhmä kokoontui viikoittain. Johtoryhmän kokouksista laadittiin muistio, joka lähetettiin sähköpostilla henkilökunnalle tiedoksi. Maakuntajohtaja toimi maakuntahallituksen kokousten esittelijänä. Henkilöstöluettelo on toimintakertomuksen luvussa 10. Etelä-Suomen maakuntien liittouma - ELLI Etelä-Karjalan, Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais- Suomen liitot muodostavat Etelä-Suomen maakuntien liittouman, jonka tavoitteena on Etelä-Suomen menestyminen Itämeren alueella. Liittouman puheenjohtajana vuonna 2009 toimi Itä-Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen liiton osuus ELLI:n rahoituksesta vuonna 2009 oli euroa, joka on 19,6 % kokonaisbudjetista ( euroa). Liittouman tilinpäätös vuodelta 2009 on ylijäämäinen ,82 euroa.. Seuraavalle toimintavuodelle ei enää ole laadittu talousarviota, eivätkä maakunnan liitot osoita enää uusia varoja liittouman toimintaan. Valmistelutoimikunta päätti alustavasti vuoden viimeisessä kokouksessaan, että ylijäämävaroja ei palauteta jäsenliitoille, vaan ne käytetään tuleviin liittouman yhteisiin menoihin. Jäljelle jäävät varat jäävät toistaiseksi projektin siirtovelkana Uudenmaan liiton taseeseen. Liittouman toiminta muuttuu vuoden 2010 alusta lukien merkittävällä tavalla. ELLI-yhteistyö jatkuu edelleen Etelä-Karjalan, Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken, mutta aiempaa pienimuotoisempana. Palkattua henkilökuntaa ei enää ole, vaan asioiden hoitamisesta vastaa kulloinkin vuorossa oleva puheenjohtajaliitto. Vuonna 2010 vetovastuu on Itä-Uudenmaan liitolla. Liittoumalle ei laadittu toimintasuunnitelmaa eikä talousarviota vuodelle Uuden yhteistyösopimuksen (mh ) tärkeimmät eroavaisuudet aiempaan verrattuna ovat: - vuosittain pidettävästä maakuntahallitusten yhteiskokouksesta luopuminen ja sen tärkeimpien tehtävien siirtyminen tarvittaessa pidettävälle puheenjohtajakokoukselle - puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikauden muuttuminen yksivuotiseksi - pääsihteeriä koskevien mainintojen poistuminen - valmistelu- ja sihteeritehtävien siirtyminen pääsihteeriltä puheenjohtajaliitolle Maakuntahallitus päättää Etelä-Suomen liittoutuman toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus 28.3.2011 Oheismateriaali TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Varsinais-Suomen liitto 2 Varsinais-Suomen liiton toimintakertomus vuodelta 2010 Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 2 Varsinais-Suomen liiton toimintakertomus vuodelta 2006 ISBN-952-5599-20-5 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT

MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

MR/mk 2.9.2014 HALL:147/2014 VARSINAIS-SUOMEN LIITON ALUSTAVA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITEL- MALUONNOS 2015-2017

MR/mk 2.9.2014 HALL:147/2014 VARSINAIS-SUOMEN LIITON ALUSTAVA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITEL- MALUONNOS 2015-2017 MR/mk 2.9.2014 HALL:147/2014 VARSINAIS-SUOMEN LIITON ALUSTAVA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITEL- MALUONNOS 2015-2017 Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus hyväksyi 25.8.2014 133 liiton alustavan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 453/2006 vp Helsinki Lohja-moottoritien liikennemäärien kasvu Eduskunnan puhemiehelle Valtatien 1, E18-moottoritien viimeisen osuuden Lohja Muurla rakentaminen on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 614/2013 vp Kotkaniemi-museon kulttuurihistoriallisen perinnön turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen tulevaisuus on uhattuna: opetus-

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 781/2012 vp Puolustusvoimauudistuksen aiheuttamat työpaikkojen menetykset Eduskunnan puhemiehelle Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on käynnistänyt puolustusvoimien laajan uudistamisen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus 19.11.2012 Oheismateriaali TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi

Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi LEHDISTÖTIEDOTE STT:n sivuilta Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavaehdotuksen kartta Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi 22.10.2014 10:00 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 798/2009 vp Ylä-Kainuun kuntien tukeminen vaikeassa työllisyystilanteessa Eduskunnan puhemiehelle Kainuussa on ollut monenlaisia haasteita kuluneiden vuosien aikana, eikä pienimpänä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot