TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto Erillisliite TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 Varsinais-Suomen liitto

2 2 Varsinais-Suomen liiton toimintakertomus vuodelta 2009 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Fax. (02)

3 SISÄLTÖ 3 1. MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS - LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT 5 2. MUUTOKSET KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVISSÄ JA HALLINNOSSA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Tilikauden tulos Käyttösuunnitelman toteutuminen Maakuntahallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Kuntarahoitteinen toiminta Ohjelma- ja hanketoiminta SISÄINEN VALVONTA, RISKIEN HALLINTA JA YMPÄRISTÖTEKIJÄT TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Vuosittaiset taseet LUOTTAMUSTOIMIELIMET Edustajainkokous Maakuntavaltuusto Tarkastuslautakunnat Maakuntahallitukset Muut luottamustoimielimet EDUSTUKSET JA JÄSENYYDET YHTEISTOIMINTAELIMISSÄ Edustukset yhteistoimintaelimissä (2009) Kutsuttuina jäseninä yhteistoimintaelimissä (2009) STANDAARIT JA MUISTAMISET HENKILÖKUNTALUETTELO

4 4

5 5 1. MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS - LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Varsinais-Suomen liiton vuotta 2009 on näkyvimmin leimannut toiminta meriteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Valtiovallan silmien avaaminen risteilijätuotannon tulevaisuuden turvaamiseksi on palkinnut toimijoita myös onnistumisen tunteella. Ratkaisevat laivatilaukset ovat kuitenkin vielä toteutumatta. Valtion aluehallinnon uudistuksen, jonka tuloksena maakunnan liiton asemaa vahvistettiin ja tehtäviä lisättiin saatettiin vuoden aikana loppuun. Entistä vahvempi osallistuminen valtion viranomaisten strategiaprosesseihin nosti maakunnalliset teemat niissä uudelle tasolle. Vaikuttamisen käytännön merkitys selvinnee 2-3 vuoden aikana. Maakunnan kehityksen kannalta merkittävin virstanpylväs oli vietetyt E 18 Turku Helsinki moottoritien vihkiäiset Lohjalla. Viimeisen vuosikymmenen suurin ja merkittävin maakunnallinen liikenteen edunvalvontahanke valmistui. Väylän valmistumisella odotetaan olevan suuri merkitys liikenneturvallisuuden lisäksi myös aluetalouteen. Valtion lisäbudjettiin koottu liikenteen elvytyspaketti kiersi maakunnan kaukaa, samoin valtion toimien alueellistamisessa jouduttiin pettymään. Suunta vei selvästi itään ja pohjoiseen. Vuoden lopulla pöydälle noussut hätäkeskusuudistus asetti Turun ja Porin vastakkain mahdollisena keskuksen sijoituspaikkana. Siihen löydettiin kekseliäisyydellä vuoden 2010 puolella kummankin edut turvaava ratkaisu. Myös Turun hovioikeuden asema asetettiin vuoden lopulla kysymyksenalaiseksi. Siihen on nopealla reagoinnilla jo rakennettu huomattava vastavalkea, jonka kanssa uskon hovioikeuden pitävän pintansa kun ratkaisuja joskus tehdään. Maakuntakaavan valmistelun tavoitteena oli saada kokonaismaakuntakaavasta puuttuvat seutukunta - osat valtuuston käsittelyyn vuoden lopussa. Syksyn päätöskäsittely johti kuitenkin ratkaisuihin, joiden takia kaava jouduttiin valmistelemaan uudelleen virallisine nähtävänäolokierroksineen. Lopputulos on uuden valmistelun kautta toivottavasti valmiimpi, jotta ympäristöministeriön vahvistuspäätöstä ei jouduta odottelemaan pitkään. Maakunnan suunnittelun asiakirjat: maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma ovat olleet koko vuoden ajan laajassa tarkistus ja valmisteluprosessissa, jotta ne voidaan hyväksyä Suomen kaikissa maakunnissa kesällä Aluehallintouudistus nosti entisestään erityisesti maakuntaohjelman vaikuttavuustasoa suhteessa kaikkiin viranomaisiin, joten sen sisällön osuvuus on nyt entistäkin tärkeämpää. Liiton kansanvälisen toiminnan näkyvin muoto on Central Baltic Interreg IV A -ohjelman vetovastuu Turusta käsin. Syksyllä vahvistetun EU:n Itämeri strategian matkailun lippulaivahankkeen vetovastuun saaminen Varsinais-Suomen liittoon oli uusi merkittävä askel Itämeri roolimme vahvistamisessa. Yleisesti liiton toimintamuodot ovat vakiintuneet. EU:n ohjelmapolitiikka, kansalliset rahoituspäätökset, yhteistyö kuntien, seutukuntien, valtion viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan eri intressitahojen kanssa on löytänyt toimivat muotonsa. Maakunnan aluetalouden kehitys vuonna 2009 Mennyt vuosi 2009 oli jyrkkäkäänteinen, jos sitä halutaan kuvata yhdellä sanalla. Ennen vuotta 2009 maakunnassa oli työllisyyden osalta juuri kivuttu takaisin sille huipputasolle, jossa oltiin ennen 90-luvun lamaa. Vuosituhannen alun kaltainen hitaampi talous- ja työllisyyskehitys olisi ollut ihan terveellistäkin vuosien 2007 ja 2008 ylikuumentuneessa taloustilanteessa, mutta vuonna 2009 kävi toisin: Maakunnan työllisyys- ja taloustilanne sai ennalta odotetun mutta odottamattoman jyrkän käänteen. Takapakkia otettiin ja paljon. Vuoden 2008 lopulla alkanut taantuma muuttui vuoden 2009 aikana vähitellen syvemmäksi, lamaksi.

6 Yhdysvalloista alkanut rahoitus- ja talouskriisi heijastui suoraan maakunnan vientivetoiseen teollisuuteen, jossa tilauskannat laskivat uusien tilausten romahtaessa lähes kolmanneksella viime vuoden aikana. Voimakkaimmin tilanne heijastui laivanrakennukseen, raskasmetalli- ja elektroniikkateollisuuteen. Vakavaan ahdinkoon joutuivat erityisesti em. alalla toimivat alihankkijat, jotka ovat olleet riippuvaisia yhden ison asiakkaan tilauksista. Myös rakennusala hiipui uudistuotannon osalta neljänneksen, mutta onneksi korjausrakentaminen piti alaa pinnalla. Palvelusektorilla, jossa muutokset näkyvät vasta teollisuuden jälkeen, laman merkit alkoivat näkyä selvemmin vasta kesän jälkeen. Työttömien määrä lähti jyrkkään nousuun jo heti vuoden 2009 alussa, koska uusien työntekijöiden rekrytointi oli pysähtynyt jo vuoden 2008 lopussa ja määräaikaisia työsopimuksia ei enää jatkettu vuoden vaihteen jälkeen. Tilauskannan tyrehtymisen seurauksena syntyi huima lomautusten aalto maakunnan suurissa yrityksissä. Työttömien määrä alkoi nousta lähes yhtä nopeasti kuin 90-luvun alussa. Vuoden 2009 aikana työttömien määrä nousi hengellä eli lähes puolella vuoden takaisesta tilanteesta ollen vuoden 2009 lopussa jo noin henkeä. Työttömyys nousi siis yhdessä vuodessa takaisin sille tasolle, jossa oltiin vuosina eli noin 10 %:iin (vuosikeskiarvo). Työttömyyden kasvu oli myös nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Koska lama iski tiukemmin miesvaltaiseen teollisuuteen eikä naisvaltaiseen palvelusektoriin, miestyöttömyys kasvoi yli kaksi kertaa enemmän kuin naistyöttömyys. Naistyöttömyys ei ole enää kasvanut heinäkuun jälkeen, kun taas miehillä se on jatkunut samaa hurjaa kasvua. Syntyvyys ei kuitenkaan noussut niin paljon edellisestä vuodesta, joten osan työttömäksi jääneistä naisista on täytynyt siirtyä takaisin koulun penkille, kun taas miehet ovat jääneet kotiin odottelemaan parempia aikoja. Huolestuttavinta kehityksessä on kuitenkin nuorten massatyöttömyys, erityisesti Turussa ja Salossa. Talouskriisi ei kuitenkaan iskenyt joka nurkkaan yhtä voimakkaasti. Vakka-Suomea on totuttu useissa talouskatsauksissa tituleeraamaan maakunnan heikoimmaksi mittarilla kuin mittarilla tarkasteltuna. Työllisyyskehityksen osalta seutu oli kuitenkin maakunnan selviytyjä vuonna 2009: työttömyys kasvoi hitaammin kuin muilla seuduilla. Alue on kehittänyt sinnikkäästi elinkeinorakennettaan monipuolisemmaksi ja samalla on erikoistuttu. Tämä työ näyttää tuottavan vihdoin hedelmää ja tulevaisuuskin näyttää varsin valoisalta. Turunmaalla merkittävä osa elinkeinoista ei ole niin herkkä suhdannevaihteluille, joten työttömyys ei lähtenyt niin kovaan nousuun, vaikka rakennusmateriaali- ja metalliteollisuus kärsiikin yhtä lailla lamasta. Työttömyystilastoja kaunistaa myös nuorten muutto pois alueelta. Turunmaan Turun seudun suhteelliset muutokset suuntaan tai toiseen ovat usein pieniä mutta määrällisesti ne ovat aina suuria ja siten maakunnallisesti aina merkittäviä. Erityisesti seudun meriteollisuuden alihankintaverkoston kautta talousvaikutukset ovat jopa valtakunnalliset. Meriteollisuuden heikkojen näkymien johdosta alalla jouduttiin turvautumaan laajoihin lomautuksiin ja alan edelleen heikot näkymät varjostavat työpaikkaa ja 400 yritystä. Rakennusmateriaalien valmistus sekä kone- ja metalliteollisuus ovat ominaisia myös Loimaan seudulle alueen maaseutumaisesta imagosta huolimatta, joten työttömyys kasvoi erittäin voimakkaasti myös tällä alueella. Huolestuttavin kehitys nähtiin maakunnan toisen veturin, elektroniikkavaltainen Salon seudun työttömyydessä, joka lähti hurjaan nousuun, jopa nopeampaan kuin 90-luvun alussa. Kehityksessä mentiin yhdessä ainoassa vuodessa taaksepäin jopa yli 10 vuotta: työttömyysaste nousi takaisin vuoden 1998 tasolle. Talouskehitys vaikuttaa aina väestönkehitykseen: Useiden vuosien ajan voimakkaasti kasvavien kuntien (mm. Masku, Naantali, Kaarina, Nousiainen, Aura, Oripää, Salo) kasvu hidastui. Turku kasvoi voimakkaimmin sitten seitsemään vuoteen. Taloustilanne on viivästyttänyt asukkaiden muuttoa Turusta ympäristökuntiin, mutta myös maakunnasta pois pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille. Vaikka muutot maakunnasta pois vähenivät, kokonaisuudessaan väestönkasvu jäi samaan kuin edellisenä vuotena, sillä muutot maakuntaa muualta Suomesta mutta erityisesti ulkomailta vähenivät. Siirtolaisten määrä ei kuitenkaan vähentynyt. Maakunnan siirtolaisten määrä on kovassa kasvussa. Väestön ikääntyminen sekä yhä heikommaksi muuttuva työllisyys- ja taloustilanne ei helpota kuntien tilannetta, kun ja jos parhaillaan voimassaolevat lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi. 6

7 7 Edunvalvonta Uhka telakkateollisuuden tilausten ja sen kautta koko alan toimintaedellytysten loppumisesta konkretisoitui vuoden aikana. Koska valtion (TEM) telakkateollisuustyöryhmän alkukesästä esittämät toimenpiteet kohdistuivat lähinnä sellaisten valtion omien viranomaisalusten tilausten aikaistamisesityksiin, että oli selvästi nähtävissä, että toteutuessaankaan ne eivät suoranaisesti auttaisi STX:n Turun telakkaa saamaan töitä koko meriklusterin ylläpitämiseksi maakunnassa, koottiin liiton toimesta kesäkuussa oma ongelmaan paneutuva Varsinais-Suomen telakkaryhmä. Maakuntahallituksen puheenjohtajan vetämän ryhmä kokosi valtiolle esitykset, joilla arvioitiin voitavan vaikuttaa sellaisen kotimaisen alustilauksen saamiseen Turkuun, että telakka voisi päästä yli 2 vuoden tilaus kuilusta. Innovaatiotuen, rahoitus- ja takuujärjestelyjen lisäksi esitettiin ympäristöystävällisten investointien tuen käyttöönottoa Suomessa. Avainministerien vierailut telakalla vaikuttivat ymmärryksen lisääntymiseen ja budjettiesityksessä linjattuihin periaatepäätöksiin. Syksyllä asetettu uusi täsmätyöryhmä tekikin sitten esitykset, jotka pohjasivat liiton työryhmän esityksiin. Hallitus on niihin nyt sitoutunut ja valtion vuoden 2010 ensimmäinen lisätalousarvio antaa mahdollisuudet toimenpiteisiin jos odotettu alustilaus Turkuun saadaan. Valtion toimintojen alueellistamiseen liittyvät päätökset ovat vuoden mittaan olleet jatkuvasti esillä. Hallituksen syyskuussa 2007 kirjaama periaatepäätös tukee alueellistamisen kohdistamista Itä- ja Pohjois- Suomeen koska aiemmat alueellistamistoimet ovat painottuneet Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tästä huolimatta 2009 saatiin oikeusministeriöstä päätös noin 20 hengen valtakunnanvuodin viraston siirrosta Turkuun ja valtiovarainministeriöstä päätös uuden Länsi-Suomen veroviraston sijoittumisesta Turkuun. Liikenteen uusien virastojen, opetusministeriön CIMO:n ja mm. rikosseuraamusviraston sijoittumispäätökset herättivät maakunnassa kiukun ja masennuksen välillä olevia tunnetiloja. Valtion alueellistamisselvityksissä esitettiin toistuvasti virheellistä tietoa yli 70 merenkulkuhallinnon vakanssin siirtymisestä Turkuun. Liikennehankkeista koottu valtion elvytyspaketti kiersi Varsinais-Suomen kaukaa. Sisältö noudatti tämän hallituksen liikennepoliittisen selonteon linjauksia. Pidemmän päälle merkittävä positiivinen ratkaisu oli Salon ja Lohjan välisen oikoratayhteyden sisällyttäminen valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Maakunnan imagon ja vetovoiman parantamiseen tähtäävä koko maakunnan yhteismarkkinointihanke saatiin liikkeelle vuoden aikana. Maakunnan liiton ja Turun kaupungin johdon yhdessä ohjaamalta hankkeelta odotetaan paljon. Aluekehitystyö Vuosille hyväksytty maakuntaohjelma ja vuoteen 2025 hyväksytty maakuntasuunnitelma ovat olleet maakunnan aluekehitystyön keskeisenä toiminta- ja tavoiteohjelmana.. EU-ohjelmakauden ohjelmat on laadittu niin, että niillä voidaan mahdollisimman hyvin toteuttaa maakuntaohjelmaa. Etelä-Suomen EAKR (aluekehitysrahasto) -ohjelman 138 miljoonasta eurosta 67 % on päätetty käyttää haasteellisten alueiden kehittämiseen. Varsinais-Suomesta tällaisiksi alueiksi määriteltiin tilastolukujen pohjalta Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnat ja saaristolain määrittelemä saaristoalue. Koko Etelä-Suomen alueella toteutettaviin teemahankkeisiin käytetään 28 % (37.1 miljoonaa euroa). Lisäksi ohjelman kautta rahoitetaan suurten kaupunkiseutujen kehittämistä. Turun seutu saa tästä vuosittain 0.38 miljoonalla eurolla EAKR -rahoitusta. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelma jakautuu valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon. Etelä-Suomen alueellisen osion rahoitus on 69 miljoonaa euroa. Tästä voidaan arvioida maakuntaan saatavan 8.5 miljoonaa euroa vuosittain.

8 Maakuntaohjelman ja suunnitelman arviointi osoitti asiakirjojen tavoitteiden hyvän toteuman. Suunnitelman 2030 ja ohjelman valmistelu oli käynnissä koko vuoden. Tavoitteena oli niiden hyväksyntä kesän 2010 maakuntavaltuustossa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatiminen laajassa yhteistyöprosessissa maakunnan eri viranomaisten ja seutukuntien kanssa hoidettiin jo rutiinilla. TOTSU:n kärkihankkeiksi nostettiin telakkateollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja edellisen vuoden täystyrmäyksestä huolimatta uudelleen maatalouden vesiensuojelukeinojen tehokkaampi käyttö saaristomeren suojelemiseksi. Kolme muuta kärkeä olivat: Yliopistojen strateginen rahoitus, VT 8 Turku Pori ja maakaasuputki. Aluehallintouudistuksen mukaisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman sisältö kirjattiin yhteisenä esityksenä uuden Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategiseen asiakirjaan. Sen pohjalta ministeriöiden kanssa käyty tuloskeskustelu jätti valitettavasti vastaukset ilmaan. Jatko näyttää onko maakunnan viranomaisten yhteisellä tahdolla suora vaikutus myös valtion rahoituspäätöksiin. Salon seudun työttömyyden jyrkkä kasvu syksyllä 2009 johti pikavauhdilla tehtyyn päätökseen, jolla valtioneuvosto nimesi Salon seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Päätöksen jälkeen valtioneuvosto osoitti (vuoden 2010 puolella) reilun 6 M euron elvytysrahoituksen maakuntaan. Salon seudun lisäksi siitä pääsi osalliseksi myös Turun seutu telakkateollisuuden rakennemuutoshankkeisiin. Päätökset ovat osoittaneet ohjelmallisenkin aluepolitiikan kuitenkin joustavan, vaikka niin Salon seutu kuin Turunkin seutu olivat maakunnan ne kaksi seutua, jotka eivät ole EU-rakennepoliittisia haasteellisia alueita. 8 Maankäyttö Varsinais-Suomi on ollut vuoden 2000 alusta voimaanastuneen uuden maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisessa edelläkävijän roolissa. E 18-moottoritien ja Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan vahvistamisen jälkeen ympäristöministeriö vahvisti Salon seudun maakuntakaavan marraskuussa Painopisteenä on vuosien aikana ollut Turunmaan, Vakka-Suomen, Loimaan seudun ja Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan valmistelu. Kaavan kehittämislinjaukset saivat nyt aikaan myös näkyvää julkista keskustelua. Keskustelu koski ennen kaikkea Parainen Nauvo yhteyttä ja Naantalin meriväylää. Kaavat olivat keväällä 2009 julkisesti nähtävänä. Muistutusten ja lausuntojen käsittely syksyllä 2009 uusissa luottamushenkilöelimissä nosti esiin niin merkittäviä korjauksia kaavaan, että kaava menee keväällä 2010 uudestaan nähtävälle ja saadaan maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi vasta syksyllä Teollisuusaluemerkinnät, kaupan suuryksiköt ja tuulivoima-alueet olivat eniten esillä. Salo Lohja -ratalinjaa varten aloitettiin vaihemaakuntakaavan laatiminen. Kaavan tavoite on varmistaa nopean Turku Helsinki Pietari ratayhteyden toteuttamismahdollisuus. Alueella toteutetuissa esittely- ym. tilaisuuksissa on selvästi saatu havaita, että hankkeella on myös voimakas vastustus. Maakunnan liikenne järjestelmäsuunnittelua jatkettiin aiesopimuksella, jolla sovittiin maakunnan liikenteen kärkihankkeista Liitto on vahvasti mukana myös Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämishankkeissa kuten myös maakunnallisen raideliikenteen kehittämistyössä. Uutena vastuuna liitolla on ollut valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen Laajakaista kaikille hanke. Siihen liittyen liitto on valmistellut kunnittaisen hankeohjelman laajakaistatuen valtion tuen jakoa varten. Aktiivisuus, ulospäin suuntautuminen, yhteistyö, tiedotus Liitto on edelleen tietoisesti pyrkinyt olemaan koollekutsujana tai muutoin mukana hankkeissa ja projekteissa, joilla on pyritty kokoamaan alueen keskeiset toimijat yhdessä edistämään maakunnan kehityksen avainkysymysten ratkaisua. Tänä vuonna tähän rooliin nousi erityisesti telakkateollisuuden toi-

9 mintaedellytysten turvaaminen. Vahvasti esillä on ollut myös maakunnan yhteiseen markkinointiin ja imagonvahvistamiseen liittyvät teemat. 9 Tärkeitä vieraita Vuoden aikana on jatkettu käytäntöä, jonka mukaan maakunnassa vierailevat ministerit on pyritty saamaan liiton vieraiksi. Näiden tapaamisten yhteydessä on ollut mahdollisuus selvittää ajankohtaisia maakunnan kehityksen avainkysymyksiä keskeisille päättäjille. Yhteistyö puolueiden piirijärjestöjen ja liiton kesken on näissä järjestelyissä erittäin tärkeää. Kansainväliset suhteet Liiton kansainvälinen toiminta pysyi vilkkaana. Aktiivinen mukanaolo Itämeren alueen yhteistoiminnassa ja projekteissa, osallistuminen liiton eurooppalaisten jäsenjärjestöjen (BSSSC ja CPMR) toimintaan ja sopimuspohjainen yhteistyö Mecklenburg - Vorpommernin osavaltion (Saksa) ja Pomeranian maakunnan (Puola) kanssa muodostivat kansainvälisen toiminnan rungon. Kansainvälisen toiminnan painopiste on ollut Itämeren alueen yhteistyössä. Liitto oli aktiivisesti mukana EU:n itämeristrategian valmistelussa osallistuen siihen liittyneihin konferensseihin ja valmistellen kannanottoja strategiasta. Strategian vahvistuttua liitto on koko alueen ainoa maakunta, jolla on oma lippulaivahanke strategiasta vastuullaan. Muut vastuutahot ovat maita tai osavaltioita! Vuoden aikana käydyssä kv-suhteiden kehittämiskeskustelussa on nostettu esiin erityisesti Saksan Hampurin alueen merkitystä Varsinais-Suomelle. Hampuriin kohdistuvia toimenpiteitä onkin otettu nyt 2010 toimintasuunnitelmaan. Varsinais-Suomen liiton suurin kansainvälinen haaste on t EU:n Central Baltic Interreg IV A - ohjelman toteuttaminen Etelä-Suomen, Viron, Latvian, Ruotsin ja Ahvenanmaan yhteisenä 3-osaisena ohjelmana. Varsinais-Suomen liitto on ohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomainen. Tämän EU-ohjelman toteuttaminen on jo tehnyt Varsinais-Suomen liitosta Itämeren keskisen osan tärkeimmän yhteistyötoimijan. Millään muulla maakunnan liitolla ei Suomessa ole vastaavanlaista haastetta vastuullaan. Virasto, henkilöstö Toimintavuosi 2009 on merkinnyt liiton virastolle askelia kohti entistäkin palvelukykyisempää, asiantuntevampaa ja toiminnan muutoksiin joustavammin mukautuvaa organisaatiota. Henkilöstön työmotivaatioon ja työkyvyn ylläpitoon on vuoden aikana pyritty kiinnittämään erityistä huomiota. Osin eläköitymisen seurauksena, osin uusien tehtävien tuomalla EU:n ohjelmarahoituksella on saatu liittoon myös runsaasti uutta kansainvälisesti suuntautunutta osaajapolvea täydentämään jo maailman jatkuvat muutokset kokenutta perusjoukkoamme. Liiton eri osaamisryhmissä vallitsee yleisesti reipas ja uusista haasteista innostunut näyttämisen ja tekemisen meininki. Haastetta aluekehittämisessä Varsinais-Suomen liitto on toiminnassaan hakenut oman roolinsa maakunnan kehittäjänä, edustajana ja yhteistyön koordinaattorina. Kansallinen lainsäädäntö ja EU:n alueiden erilaisuutta korostava politiikka antavat maakunnan liitoille kiistattoman vahvan ja keskeisen roolin. Vuosi vuoden jälkeen on aluekehityslakiin tehty pieniä lisäyksiä, jotka ovat kaikki johdonmukaisesti lisänneet maakunnan liiton mahdollisuutta vaikuttaa myös valtion toimenpiteisiin alueella. Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan kirjattu koko aluehallinnon järjestelmän uudistaminen mennessä on ollut toimintavuoden suuri poliittinen uudistus. Uudistuksen peruslinjaukset vahvistettiin

10 hallinnon ja aluekehityksen ministerivaliokunnassa joulukuun 2008 alussa. Tasavallan presidentti vahvisti uudet lait Uudistuksen tavoitteeksi oli asetettu mm. aluehallinnon selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen, viranomaisten määrän vähentäminen, aluekehitysvarojen kansanvaltaisen ohjauksen lisääminen, maakunnan liittojen aseman vahvistaminen, aluehallinnon rajojen tarkistaminen ja lääninhallitusten toiminnan uudelleenorganisointi. Uudistuksen tavoitteet vastasivat maakuntahallinnon taholta esitettyjä vaatimuksia. Uudistuksen painopisteeksi muodostui prosessin aikana kuitenkin valtion 6 alueviranomaisen yhdistämiseen kahdeksi uudeksi viranomaiseksi: Aluehallintovirastoksi (AVI) ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi (ELY). Maakuntien asema vahvistui, mutta enemmän kuitenkin perusteluteksteissä kuin itse päätöksissä. Valmiiksi Suomen aluehallinnon kansanvaltaistaminen ei tällä uudistuksella vielä tullut. Oleellista uudessa aluehallinnossa jälkeen on kuitenkin maakunnan liiton ja ELY-keskuksen keskinäinen suhde: Maakunnan liitto osoittaa suunnan ja strategian, ELY-keskus osoittaa toimenpiteille valtion rahoituksen. Turussa Juho Savo maakuntajohtaja

11 11 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Året 2009 har för Egentliga Finlands förbund präglats av verksamhet för att trygga verksamhetsbetingelserna för marinindustrin. Då "ögonen öppnades" för statsmakten för att trygga framtiden för en produktion av kryssningsfartyg har också aktörerna belönats med en känsla av att ha lyckats. De avgörande fartygsbeställningarna har dock ännu inte blivit verklighet. Reformen av statens regionförvaltning, som resulterade i att ställningen för landskapets förbund förstärktes och uppgifterna utökades, slutfördes under året. Ett allt starkare deltagande i de statliga myndigheternas strategiprocesser lyfte upp deras landskapsteman till en ny nivå. Betydelsen av påverkan i praktiken torde klarna under 2-3 år. Den mest betydande milstolpen med avseende på landskapets utveckling var invigningen av motorvägen E 18 Åbo - Helsingfors, vilken firades Det största och mest betydande intressebevakningsprojektet för landskapets trafik det senaste decenniet hade genomförts. Den färdiga trafikleden förväntas vara av stor betydelse, förutom för trafiksäkerheten, även för den regionala ekonomin. Det stimulanspaket för trafiken som samlats i statens tilläggsbudget slog en vid lov kring landskapet, likaså var man tvungen att bli besviken på regionaliseringen av de statliga tjänsterna. Kursen togs tydligt ut mot öster och norr. I slutet av året aktualiserades nödcentralsreformen och ställde Åbo och Björneborg mot varandra som en eventuell placeringsort för centralen. Genom uppfinningsrikedom kom man på en lösning på 2010-års sida, vilken tryggade varderas fördelar. Också Åbo hovrätts ställning ifrågasattes i slutet av året. Genom en snabb reaktion har redan en betydande "moteld" byggts upp, med vilken jag tror att hovrätten håller stånd, då avgörandena någon gång faller. Målet för beredningen av landskapsplanen var att få de regionkommun-delar som fattas i helhetslandskapsplanen förelagda fullmäktige i slutet av året. Höstens beslutsbehandling ledde dock till avgöranden, på grund av vilka planen måste beredas på nytt jämte officiella remisser med framlägganden offentligt. Slutresultatet är förhoppningsvis genom den nya beredningen mera färdigt, så man inte blir tvungen att länge vänta på miljöministeriets beslut om fastställelse. Dokumenten för planeringen av landskapet: landskapsöversikten 2030 och landskapsprogrammet har hela året undergått en omfattande revidering i en beredningsprocess, så att de kan godkännas i alla landskap i Finland sommaren Regionförvaltningsreformen höjde ytterligare speciellt landskapsprogrammets effektivitetsnivå gentemot alla myndigheter, och därför är det nu ännu viktigare än förut att dess innehåll träffar rätt. Den synligaste formen av förbundets internationella verksamhet är ansvaret för att leda Central Baltic Interreg III A -programmet ifrån Åbo. För Egentliga Finlands förbund var det ett nytt betydande steg att få ledningsansvaret för flaggskeppsprojektet i EU:s Östersjöstrategi för att befästa vår Östersjöroll. Allmänt taget har förbundets verksamhetsformer blivit etablerade. EU:s programpolitik, de nationella finansieringsbesluten, samarbetet med kommunerna, regionkommunerna, statens myndigheter och medborgarsamfundets olika intressenter har funnit sina former. Utvecklingen för landskapets regionala ekonomi år 2009 Det gångna året 2009 hade abrupta omsvängningar, om man vill beskriva det kort. Före år 2009 hade man i landskapet med hänsyn till sysselsättningen åter klättrat upp till den toppnivå, där man befann sig före depressionen på 90-talet. En långsammare utveckling för ekonomin och sysselsättningen, lik den i millenniets början, hade varit t.o.m. mera sund än i det överhettade ekonomiska läget åren 2007 och 2008, men år 2009 gick det på annat sätt: Läget för landskapets sysselsättning och ekonomi fick en i förväg väntad men oväntat brant omsvängning. Det blev ett bakslag och stort. Recessionen som

12 hade börjat mot slutet av år 2008 förändrades under år 2009 småningom och blev djupare, till en depression. Finansierings- och ekonomikrisen, som hade börjat i Förenta staterna, återspeglades direkt i landskapets exportdominerade industri, där orderstockarna sjönk med nästan en tredjedel under förra året, då de nya beställningarna störtade samman. Kraftigast återspeglades situationen hos skeppsbyggandet, tungmetall- och elektronikindustrin. Speciellt de underleverantörer som verkade i branscherna ovan råkade i ett allvarligt trångmål, då de hade varit beroende av beställningarna från en stor kund. Också byggbranschen tynade av med en fjärdedel inom nyproduktionen, men till all lycka höll reparationsbyggandet branschen flytande. Inom servicesektorn, där förändringarna kommer till synes först efter industrin, började tecknen på en depression synas tydligare först efter sommaren. Antalet arbetslösa började brant gå upp redan genast i början av år 2009, då rekryteringen av nya arbetstagare hade stannat upp redan i slutet av år 2008 och tidsbundna arbetsavtal inte längre förlängdes efter årsskiftet. Till följd av den strypta orderstocken uppkom en våldsam våg av permitteringar hos de stora företagen. Antalet arbetslösa började stiga lika snabbt som i början av 90-talet. Under år 2009 steg antalet arbetslösa med personer eller nästan med hälften av situationen året innan och det var i slutet av år 2009 redan cirka personer. Arbetslösheten steg alltså på ett år tillbaka till den nivå, där man befann sig åren , dvs. till cirka 10 % (årsgenomsnittet). Ökningen för arbetslösheten var även snabbare än i hela landet i genomsnitt. Eftersom depressionen slog till hårdare mot den mansdominerade industrin och inte mot den kvinnodominerade servicesektorn, ökade arbetslösheten för män över dubbelt mera än arbetslösheten för kvinnor. Arbetslösheten för kvinnor har inte längre ökat efter juli, medan den däremot har fortgått i samma våldsamma tillväxttakt för männen. Nativiteten har dock inte gått upp lika mycket från föregående år, varför en del av de kvinnor som blivit arbetslösa har varit nödsakade att förflytta sig tillbaka till skolbänken, medan männen däremot har stannat hemma i väntan på bättre tider. Det mest oroväckande i utvecklingen är dock massarbetslösheten för ungdomar, särskilt i Åbo och Salo. Den ekonomiska krisen har ändå inte slagit till i varje vrå lika kraftigt. Man har vant sig vid att i flera ekonomiska översikter titulera Vakka-Suomi som landskapets svagaste, granskat med vilka indikatorer som helst. Vad sysselsättningsutvecklingen beträffar var regionen dock den som klarade sig bäst i landskapet år 2009: sysselsättningen ökade långsammare än i andra regioner. Regionen har envist utvecklat sin näringsstruktur mera mångsidig och samtidigt specialiserat sig. Detta arbete verkar äntligen bära frukt och även framtiden ser rätt ljus ut. I Åboland är en betydande del av näringarna inte så känsliga för konjunkturfluktuationer och därför har inte arbetslösheten gått upp så snabbt, fastän byggmaterial- och metallindustrin på samma sätt lider av recessionen. Arbetslöshetsstatistikerna snyggas också upp av att ungdomarna flyttar bort från området. De relativa förändringarna för Åboland i Åboregionen i en eller annan riktning är ofta små, men volymmässigt är de alltid stora och således alltid betydelsefulla på landskapsnivå. I synnerhet är de ekonomiska effekterna via underleverantörsnätverket för regionens marinindustri t.o.m. riksomfattande. På grund av de svaga utsikterna för marinindustrin måste man i branschen trygga sig till omfattande permitteringar och de alltjämt svaga utsikterna i branschen kastar sin skugga över arbetsplatser och 400 företag. Tillverkningen av byggmaterial samt maskin- och metallindustrin är karakteristiska även för Loimaaregionen trots den landsbygdsmässiga imagen, varför arbetslösheten tilltog ytterst kraftigt även på detta område. Den mest oroväckande utvecklingen såg man i arbetslösheten för landskapets andra lokomotiv, för den elektronikdominerade Saloregionen, som hade en väldig ökning, t.o.m. snabbare än i början av 90-talet. Man gick i utvecklingen på ett enda år t.o.m. över 10 år bakåt i utvecklingen: arbetslöshetsgraden gick igen tillbaka upp till nivån år Den ekonomiska utvecklingen påverkar alltid befolkningsutvecklingen: Tillväxten för kommunerna, som kraftigt vuxit i flera års tid (bl.a. Masku, Nådendal, S:t Karins, Nousis, Aura, Oripää, Salo), blev långsammare. Åbo växte kraftigare än på sju år. Den ekonomiska situationen har fördröjt invånarnas flytt från Åbo till kommunerna i omgivningen, men även bort från landskapet till huvudstadsregionen eller utlandet. Fastän flyttningarna bort från landskapet minskade, förblev befolkningstillväxten i sin helhet på samma nivå som året innan, för man flyttade till landskapet från andra delar av Finland men i mins- 12

13 kad utsträckning, särskilt från utlandet. Antalet invandrare minskade dock inte. Antalet invandrare i landskapet ökar i snabb takt. Då befolkningen åldras och läget för sysselsättningen och ekonomin förändras till det sämre blir situationen för kommunerna inte lättare, då och ifall de gällande permitteringarna i dag förändras till uppsägningar. 13 Intressebevakningen Hotet mot varvsindustrins beställningar och därigenom för att verksamhetsförutsättningarna för hela branschen skulle få ett slut konkretiserades under årets gång. Eftersom de åtgärder som fördes fram av statens varvsindustriarbetsgrupp (ANM) hänförde sig främst till framställningarna om att beställningarna av statens egna myndighetsfartyg skulle tidigareläggas, kunde man klart se att de, även om de förverkligades, inte direkt skulle hjälpa STX Åbovarv att få arbeten för att upprätthålla hela havsklustret i landskapet. På grund därav inrättades genom förbundets försorg i juni en egen varvsgrupp för Egentliga Finland som satte sig in i problemet. Gruppen som leddes av ordföranden för landskapsstyrelsen sammanställde för staten framställningar, vilka man bedömde att kunde verka till att en sådan inhemsk fartygsbeställning kunde fås till Åbo, så att varvet kunde komma över "klyftan" i fråga om beställningar under 2 år. Utöver innovationsstöd, finansierings- och garantiarrangemang föreslogs det att ett stöd för miljövänliga investeringar skulle tas i bruk i Finland. Besöken av ministrar i nyckelposition på varven bidrog till att öka förståelsen och de principbeslut för vilka riktlinjerna dragits upp i budgetpropositionen. Denna, på hösten tillsatta, nya precisionsarbetsgrupp gjorde de facto sedan framställningar som grundade sig på förslagen av förbundets arbetsgrupp. Regeringen har nu utfäst sig till ansvar för dem och statens första tilläggsbudget år 2010 ger möjligheter till åtgärder om den motsedda fartygsbeställningen kommer till Åbo. De beslut som hänför sig till regionaliseringen av statens verksamheter har under årets lopp ständigt aktualiserats. Det principbeslut av regeringen som noterades i september 2007 stöder att en utlokalisering inriktas på östra och norra Finland "eftersom de tidigare regionaliseringsåtgärderna har haft tyngdpunkten förlagd på södra och västra Finland". Det oaktat erhölls 2009 justitieministeriets beslut om att statsfogdeämbetet med cirka 20 personer överflyttas till Åbo och finansministeriets beslut om att Västra Finlands skatteverk förläggs till Åbo. Besluten om att placera de nya ämbetsverken för trafiken, undervisningsministeriets CIMO och bl.a. brottspåföljdsverket väckte känslor mellan ilska och depression i landskapet. I statens regionaliseringsutredningar fördes upprepat fram felaktig information om att över 70 vakanser inom sjöfartsförvaltningen flyttas till Åbo. Det statliga stimulanspaket som sammanställts av trafikprojekt slog en lång lov kring Egentliga Finland. Innehållet följde riktlinjerna i denna regerings trafikpolitiska redogörelse. Ett betydande positivt avgörande på lång sikt var att snabbjärnvägsförbindelsen mellan Salo och Lojo intogs i de riksomfattande målen för områdenas användning. Projektet för en gemensam marknadsföring av hela landskapet, vilket siktar till att förbättra landskapets image och attraktivitet, kunde inledas under året. Mycket förväntas av projektet, som styrs av landskapets förbund och ledningen för Åbo stad gemensamt. Regionutvecklingsarbetet Det godkända landskapsprogrammet för åren och den godkända landskapsöversikten fram till år 2025 har varit det centrala verksamhets- och målprogrammet för landskapets regionala utvecklingsarbete. Programmen för EU-programperioden har gjorts upp så att landskapsprogrammet så väl som möjligt kan genomföras med dem. Av 138 miljoner euro i Södra Finlands ERUF (regionutvecklingsfonden) -program har det beslutats att 67 % används för att utveckla "områden med utmaning". Utifrån statistiksiffrorna fastställdes som så-

14 dana områden i Egentliga Finland Loimaa och Vakka-Suomi regionkommuner och det skärgårdsområde som definieras av skärgårdslagen. För temaprojekt som skall genomföras på hela Södra Finlands område används 28 % (37,1 miljoner euro). Därtill finansieras via programmet utvecklingen av de "stora stadsregionerna". Åboregionen får årligen därav en ERUF-finansiering på 0,38 miljon euro. Europeiska socialfondens (ESF) handlingsprogram är uppdelat i en riksomfattande och regional del. Finansieringen för Södra Finlands regionala del är 69 miljoner euro. Det kan uppskattas att landskapet får därav 8,5 miljoner euro årligen. Utvärderingen av landskapsprogrammet och -översikten visade att dokumentens mål uppnåddes väl. Beredningen av översikten 2030 och programmet pågick hela året. Målet är att de skall godkännas sommaren 2010 i landskapsfullmäktige. Uppgörandet av genomförandeplanen för landskapsprogrammet i en omfattande samarbetsprocess med landskapets olika myndigheter och regionkommuner sköttes redan med rutin. Som spetsprojekt i genomförandeplanen (TOTSU) lyftes fram ett tryggande av verksamhetsförutsättningarna och trots den kompletta utslagningen föregående år på nytt ett effektivare utnyttjande av lantbrukets vattenskyddsåtgärder för att skydda Skärgårdshavet. De tre andra spetsarna var: Den strategiska finansieringen för universiteten, RV 8 Åbo - Björneborg och naturgasledningen. I enlighet med regionförvaltningsreformen intogs den gemensamma framställningen i genomförandeprogrammet för landskapsprogrammet i det strategiska dokumentet för NTM-centralen för Egentliga Finland. Den resultatdiskussion utifrån det som fördes med ministerierna lät beklagligtvis svaren bli hängande i luften. Fortsättningen får utvisa om den samfällda viljan hos landskapets myndigheter har direkt inverkan även på statens finansieringsbeslut. Den abrupta ökningen av arbetslösheten för Saloregionen ledde på hösten 2009 till ett beslut som fattades i snabb takt, där statsrådet utsåg Saloregionen till ett område med akut strukturomvandling. Efter beslutet anvisade statsrådet (på 2010-årssidan) en drygt 6 M euros stimulansfinansiering för landskapet. Av denna blev förutom Saloregionen även strukturomvandlingsprojekten för varvsindustrin i Åboregionen delaktiga. Besluten har visat att även den programbaserade regionalpolitiken ändå är flexibel, fastän såväl Saloregionen som Åboregionen var de två regioner i landskapet som inte är EUstrukturpolitiska "områden med utmaningar". 14 Markanvändningen Egentliga Finland har intagit rollen som föregångare med att tillämpa den nya markanvändnings- och bygglagen som trädde i kraft från början av år Efter att landskapsplanen för motorvägen E 18 och Åbo stadsregion hade fastställts, fastställde miljöministeriet landskapsplanen för Saloregionen i november Tyngdpunkten har under åren varit förlagd på att bereda landskapsplanen för Åboland, Vakka-Suomi, Loimaaregionen och Åboregionens kranskommuner. Planens utvecklingslinjer fick nu till stånd även en synlig offentlig debatt. Debatten gällde framför allt förbindelsen Pargas - Nagu och farleden till Nådendal. Planerna var offentligt framlagda på våren Behandlingen av anmärkningar och utlåtanden på hösten 2009 i de nya förtroendemannaorganen lyfte fram så betydande korrigeringar i planen att planen på våren 2010 på nytt framläggs offentligt och att den kan godkännas av landskapsfullmäktige först på hösten Anteckningarna för industriområden, storenheter för handeln och vindkraftsområdena var mest aktuella. För bansträckningen Salo - Lojo inleddes uppgörandet av en etapplandskapsplan. Målet för planen är att säkerställa möjligheten att förverkliga en snabb järnvägsförbindelse Åbo -Helsingfors - S:t Petersburg. Vid de presentationer m.fl. tillställningar som föranstaltats på området har man tydligt kunnat lägga märke till att projektet även har ett starkt motstånd.

15 Man fortsatte med systemplaneringen för landskapets trafik genom ett intentionsavtal, där det avtalades om spetsprojekten för landskapets trafik Förbundet är starkt engagerat även i projekten för att utveckla kollektivttrafiken för Åbo stadsregion liksom även i arbetet med att utveckla trafiken på räls i landskapet. Som ett nytt ansvar har förbundet enligt statsrådets principbeslut projektet "Bredband för alla". I samband därmed har förbundet berett projektprogrammet för de enskilda kommunerna för fördelningen av statens bidrag för bredbandsstödet. 15 Aktivitet, utåtriktat engagemang, samarbete, information Förbundet har alltjämt medvetet strävat efter att vara sammankallare eller i övrigt vara med i olika företag och projekt, genom vilka man har strävat att samla de centrala aktörerna i regionen för att främja lösningen av nyckelfrågorna för landskapets utveckling. I år har denna roll särskilt präglats av att trygga verksamhetsförutsättningarna för varvsindustrin. Också de teman som hänför sig till den gemensamma marknadsföringen av landskapet och förstärkandet av dess image har varit mycket aktuella. Viktiga gäster Under året har man fortsatt med praxis att sträva efter att de ministrar som besöker landskapet också skall vara gäster hos förbundet. I samband med dessa sammankomster har det varit möjligt att redogöra för de viktiga beslutsfattarna för de aktuella nyckelfrågorna med hänsyn till landskapets utveckling. Samarbetet mellan partiernas distriktsorganisationer och förbundet är ytterst viktigt vid dessa arrangemang. Internationella relationer Förbundets internationella verksamhet var fortsättningsvis livlig. Aktivt deltagande i samarbetet och projekten för Östersjöregionen, deltagandet i verksamheten för förbundets europeiska medlemsorganisationer (BSSSC och CPMR) och det avtalsbaserade samarbetet med delstaten Mecklenburg - Vorpommern (Tyskland) och landskapet Pomerania (Polen) bildade stommen i den internationella verksamheten. Tyngdpunkten för den internationella verksamheten har varit på samarbetet i Östersjöområdet. Förbundet var aktivt med i beredningen av EU:s östersjöstrategi och deltog i konferenser som hänförde sig till den och genom att bereda ställningstaganden om strategin. Efter att strategin färdigställts är förbundet det enda landskap för hela området med ett eget flaggskeppsprojekt i strategin på sitt ansvar. De övriga ansvariga är antingen länder eller delstater! Vid de utvecklingssamtal för de internationella relationer som fördes under året har framför allt betydelsen av Hamburgregionen i Tyskland för Åbo lyfts fram. Åtgärderna som är inriktade på Hamburg har i själva verket nu intagits i verksamhetsplanen för Den största internationella utmaningen för Egentliga Finlands förbund är att genomföra EU:s "Central Baltic" Interreg IV A-programmet som ett gemensamt program i 3 delar för Södra Finland, Estland, Lettland, Sverige och Åland. Egentliga Finlands förbund är förvaltnings-, verifierings- och kontrollmyndighet för programmet. Genomförandet av detta EU-program har redan gjort Egentliga Finlands förbund till den viktigaste samarbetsaktören för den centrala delen av Östersjön. Inget annat av landskapens förbund i Finland har motsvarande utmaning på sitt ansvar.

16 16 Ämbetsverket, personalen Verksamhetsåret 2009 har för förbundets kontor varit ett steg mot en organisation med en ännu större betjäningsförmåga, sakkunskap och flexibilitet att anpassa sig till en förändrad verksamhet. Under året har strävan varit att fästa särskild uppmärksamhet på de anställdas arbetsmotivation och upprätthållandet av arbetsförmågan. Dels till följd av avgång med pension, dels genom den EUprogramfinansiering som de nya uppgifterna för med sig har förbundet fått rikligt med en kunnig generation med internationell inriktning i vår stamtrupp som redan fått uppleva de ständiga förändringarna i världen. Inom förbundets olika kompetensgrupper råder en allmänt hurtig anda att ta upp nya utmaningar och visa vad man kan göra. Utmaning inom regionutvecklingen Egentliga Finlands förbund har i sin verksamhet sökt sin egen roll som landskapets utvecklare, företrädare och koordinator för samarbetet. Den nationella lagstiftningen och EU:s politik som betonar olikheten mellan områdena ger landskapets förbund en stark och central roll. År efter år har det gjorts små tillägg till regionutvecklingslagen, vilka alla konsekvent har utökat möjligheten för landskapets förbund att påverka även statens åtgärder i regionen. Den stora "politiska" reformen under verksamhetsåret har varit den reform av hela regionförvaltningen före som inskrivits i programmet för Matti Vanhanens II regering. De grundläggande linjerna för reformen fastställdes i ministerutskottet för förvaltning och regional utveckling i början av december Republikens president stadfäste de nya lagarna Som mål för reformen hade ställts bl.a. att göra regionförvaltningen redigare och enklare, att minska antalet myndigheter, att öka den demokratiska styrningen av regionutvecklingsmedlen, att förstärka ställningen för landskapens förbund, att revidera gränserna för regionförvaltningen och omorganisera länsstyrelsernas verksamhet. Reformens mål motsvarade de krav som framförts från landskapsförvaltningens sida. Tyngdpunkterna för reformen blev dock under processens gång en sammanslagning av 6 regionala myndigheter till två nya myndigheter: ett Regionförvaltningsverk (RFV) och en Närings-, trafik- och miljöcentral (NTM). Landskapens ställning förstärktes, men dock mera i motiveringstexterna än i själva besluten. Demokratiseringen av regionförvaltningen i Finland blev ännu inte färdig genom denna reform. Det väsentliga i den nya regionförvaltningen efter är dock det inbördes förhållandet mellan landskapets förbund och NTM-centralen: Landskapets förbund visar riktningen och strategin, NTMcentralen anvisar statlig finansiering för åtgärderna. Åbo Juho Savo landskapsdirektör

17 17 2. MUUTOKSET KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVISSÄ JA HALLINNOSSA Varsinais-Suomen liitto on 28 jäsenkunnan muodostama. Vuoden 2009 alusta toteutettujen kuntaliitosten seurauksena jäsenkuntien lukumäärä väheni 53:sta 28:aan. Liitto on lakisääteinen ns. pakollinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislain mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968, aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaa laki alueiden kehittämisestä 1651/2009 sekä sitä koskeva valtioneuvoston asetus (1837/2009). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A - ohjelman hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisesta ja hyväksyy sen; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja hyväksyy sen; vastaa kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta ja toteuttamisesta maakunnassa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävänsä. Aluehallinnon uudistamisen myötä liitolle siirtyivät vuoden 2010 alusta seuraavat tehtävät: koulutustarpeen alueellinen ennakointi, alueelliset koulutustavoitteet (osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa) koulutushankkeiden kiireellisyysjärjestys taidetoimikuntien ja liikuntaneuvostojen asettaminen OPM:n EAKR-varojen hallinnointi alueellinen liikennejärjestelmäsuunnittelu luonnonvaroja koskevat suunnitelmat maakunnallisen ympäristöohjelman laatiminen maakunnan kulttuuriympäristöohjelma yhteispalvelujen järjestäminen liikenneinvestointihankkeiden kokoaminen ja asettaminen tärkeysjärjestykseen paikkatietoinfra laajakaistahankkeita koskeva hankeohjelma ja valtion tuki tulvariskien hallinta alueellinen jätesuunnitelma alueellinen vesihuollon suunnittelu Uudistetussa alueiden kehittämislaissa säädetään myös maakuntien yhteistyöstä, jonka mukaan Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat yhteistoiminta-alueen ja yhteistoiminnan piiriin kuuluvien asioiden käsittelyyn liittyvät päätökset tehdään maakunnan liittojen yhtäpitävillä päätöksillä.

18 Yhteistoimintasopimuksen (mh ) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä ja päätökset maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. 18 Varsinais-Suomen liiton luottamushenkilöhallinto JÄSENKUNNAT (28) - EDUSTAJAIN KOKOUS MAAKUNTAVALTUUSTO (100) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNTAHALLITUS (19) Hankerahotusjaosto (7) Maankäyttojaosto (7) Maakunnan yhteistyöryhmä (24) Saaristotoimikunta (16) Valintatoimikunta (6) Maakuntakaavan laatimista ohjaavat toimikunnat Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Suluissa on toimielimen jäsenten lukumäärä. Toimielimien pöytäkirjat ovat nähtävissä osoitteessa Luettelot luottamustoimielimien jäsenistä ovat toimintakertomuksen luvussa 7. Saaristotoimikunta korvasi kaudella toimineen saaristolautakunnan (mh ). Lausuntojaosto sekä suunnittelu- ja ympäristötoimikunta yhdistettiin maankäyttöjaostoksi (mh ). Aluehallinnon uudistukseen liittyen liittoon on perustettu uutena toimielimenä kielellisten palvelujen toimikunta (mh )

19 Muutokset maakuntavaltuuston ja -hallituksen kokoonpanoissa 19 Maakuntavaltuusto (100 jäsentä) naiset muutos* miehet muutos* yhteensä muutos* KOK SDP KESK VAS VIHR RKP PS KD SKS VELKUA Yhteensä Huom! Vuosien valtuustossa oli 103 jäsentä (*muutos edelliseen valtuustoon ) Maakuntahallitus (19 jäsentä) naiset muutos* miehet muutos* yhteensä muutos* KOK SDP KESK VAS VIHR RKP Yhteensä (*muutos edelliseen hallitukseen ) Maakuntahallituksen jäsenten vaihtuvuus oli merkittävä. Kauden maakuntahallituksen 19 jäsenestä jatkoi 6 jäsentä kaudelle , jolloin uuteen maakuntahallitukseen tuli 13 uutta jäsentä.

20 20 Varsinais-Suomen liiton virasto-organisaatio MAAKUNTAJOHTAJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja yhteistyö Maankäyttö ja ympäristö Kansainvälisten EU-ohjelmien hallinnointi Yhteiset toiminnot ja hallinto HANKETOIMINTA Varsinais-Suomen liiton yhtenäisvirastoa johtaa maakuntajohtaja apunaan johtoryhmä, johon hänen lisäkseen vuonna 2009 kuuluivat osaamisryhmien (Aluekehittäminen, Edunvalvonta ja yhteistyö, Maankäyttö ja ympäristö, Kansainvälisten EU-ohjelmien hallinnointi sekä Yhteiset toiminnot ja hallinto) johtajat ja henkilökunnan edustaja. Johtoryhmä kokoontui viikoittain. Johtoryhmän kokouksista laadittiin muistio, joka lähetettiin sähköpostilla henkilökunnalle tiedoksi. Maakuntajohtaja toimi maakuntahallituksen kokousten esittelijänä. Henkilöstöluettelo on toimintakertomuksen luvussa 10. Etelä-Suomen maakuntien liittouma - ELLI Etelä-Karjalan, Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais- Suomen liitot muodostavat Etelä-Suomen maakuntien liittouman, jonka tavoitteena on Etelä-Suomen menestyminen Itämeren alueella. Liittouman puheenjohtajana vuonna 2009 toimi Itä-Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen liiton osuus ELLI:n rahoituksesta vuonna 2009 oli euroa, joka on 19,6 % kokonaisbudjetista ( euroa). Liittouman tilinpäätös vuodelta 2009 on ylijäämäinen ,82 euroa.. Seuraavalle toimintavuodelle ei enää ole laadittu talousarviota, eivätkä maakunnan liitot osoita enää uusia varoja liittouman toimintaan. Valmistelutoimikunta päätti alustavasti vuoden viimeisessä kokouksessaan, että ylijäämävaroja ei palauteta jäsenliitoille, vaan ne käytetään tuleviin liittouman yhteisiin menoihin. Jäljelle jäävät varat jäävät toistaiseksi projektin siirtovelkana Uudenmaan liiton taseeseen. Liittouman toiminta muuttuu vuoden 2010 alusta lukien merkittävällä tavalla. ELLI-yhteistyö jatkuu edelleen Etelä-Karjalan, Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken, mutta aiempaa pienimuotoisempana. Palkattua henkilökuntaa ei enää ole, vaan asioiden hoitamisesta vastaa kulloinkin vuorossa oleva puheenjohtajaliitto. Vuonna 2010 vetovastuu on Itä-Uudenmaan liitolla. Liittoumalle ei laadittu toimintasuunnitelmaa eikä talousarviota vuodelle Uuden yhteistyösopimuksen (mh ) tärkeimmät eroavaisuudet aiempaan verrattuna ovat: - vuosittain pidettävästä maakuntahallitusten yhteiskokouksesta luopuminen ja sen tärkeimpien tehtävien siirtyminen tarvittaessa pidettävälle puheenjohtajakokoukselle - puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikauden muuttuminen yksivuotiseksi - pääsihteeriä koskevien mainintojen poistuminen - valmistelu- ja sihteeritehtävien siirtyminen pääsihteeriltä puheenjohtajaliitolle Maakuntahallitus päättää Etelä-Suomen liittoutuman toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä