1 / tulevaisuus. Parasta yhdistelmää etsimässä Puu on täynnä mahdollisuuksia Metsäteollisuuden näkymät Kiinassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 / 2011. tulevaisuus. Parasta yhdistelmää etsimässä Puu on täynnä mahdollisuuksia Metsäteollisuuden näkymät Kiinassa"

Transkriptio

1 1 / 2011 tulevaisuus Parasta yhdistelmää etsimässä Puu on täynnä mahdollisuuksia Metsäteollisuuden näkymät Kiinassa

2 2 > BOTNIA Echo 01/11 Sisältö Sir James Cropper ja sadan vuoden kumppanuus s. 10 Professori Markku Wilenius katsoo tulevaisuuteen s. 44 Päätoimittaja: Saija Tuomikoski 1 / 2011 Echo on Botnian asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa englanniksi, kiinaksi, saksaksi ja suomeksi. Toimitusneuvosto: Jyrki Yrjö-Koskinen Mikael Lagerblom Tom Nickull Saija Tuomikoski Markku Ruokanen Toimitus: Botnia ja Recommended Finland (Heikki Hakala, Eeva Kekäläinen, Niko Kilkki, Terhi Kivikoski-Hannula, Päivi Rikala, Arja Rintamäki ja Markku Ruokanen) Ulkoasu: Recommended Finland Paino: Savion Kirjapaino Paperi: Kannet: Galerie Art Silk 250 g/m 2 Sisäsivut: Galerie Art Silk 130 g/m 2 ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Mihin maailma on menossa, Teija Tiilikanen? s. 20 Tämän lehden aineistoa voi julkaista uudestaan Botnian luvalla. 3 Pääkirjoitus: Luottamus kantaa sukupolvesta toiseen 4 Tempo: Kuulumisia, tapahtumia ja nimityksiä 10 James Cropper & sadan vuoden kumppanuus Korkealaatuisista erikoispapereistaan tunnettu James Cropper Plc on käyttänyt suomalaista sellua jo yli sadan vuoden ajan. 16 Echosysteemi: Luova ajattelu on menestyjän tunnusmerkki Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara rohkaisee kansainväliseen innovaatiotoimintaan. 20 Fokus: Mihin maailmamme on menossa? Ulkopoliittisen Instituutin johtaja, tohtori Teija Tiilikaisen mukaan alkanut vuosikymmen on suurten muutosten aikaa. 24 Suurlähettiläs Botnian Kemin tehtaalla vieraillut Kiinan suurlähettiläs Huang Xing ylistää suomalaista metsäteollisuutta. 28 Luonnonkuidut ovat osa elämäämme Kokenut kuitujen ostojohtaja Diego Borello kertoo, että tyypillinen kuluttaja kohtaa Ahlstromin laajan valikoiman tuotteita useita kertoja päivässä. 30 Fibres of success Neljä botnialaista kertoo omasta näkökulmastaan, miten uusi asiakaslupaus Fibres of success näkyy heidän työssään. 35 Reaktio: Mäkäräisen peesissä Onko suomalaisesta metsäklusterista ketteräksi ja innolla asetettuihin tavoitteisiin pyrkiväksi? 36 Innovaatiot viitoittavat Glatfelterin tietä menestykseen Komposiittikuituihin erikoistuneen Glatfelterin Vladimir Maier odottaa innolla Botnian tulevaa RFID-teknologian käyttöönottoa. 38 Puu on täynnä mahdollisuuksia Yhteistyösuhteista ja kehityksestä vastaava Hans Sohlström kertoo, miten UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden. 42 Biojalostamon renessanssi Sellutehdas on nykyaikainen biojalostamo, joka hyödyntää puuraaka-aineensa sataprosenttisesti. 44 Näköaloja globaaliin tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkija Markku Wilenius luotaa globaaleja megatrendejä ja niiden mukanaan tuomia muutoksia. 48 Parasta yhdistelmää etsimässä Kumpi on parempi, paperi vai digitaalisuus? Sanoma Groupin Sven Heistermannin mielestä olennaisempi kysymys on, miten luoda voimakkaita elämyksiä kuluttajille. 50 Monien mahdollisuuksien BCTMP Monipuolinen BCTMP-sellu soveltuu vaativien lopputuotteiden raaka-aineeksi. 52 Korvessa kaupungin kupeessa Hengähdämme hetkeksi Nuuksion kansallispuistossa vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. 56 Koillisväylä tunnettiin ennen kuin löydettiin Suomalaissyntyinen Adolf Erik Nordenskiöld purjehti ensimmäisenä Aasian pohjoispuolitse Atlantilta Tyynellemerelle. 60 Merihistorian aarteet: Kronometri 1700-luvun jälkipuolella merenkulussa käyttöönotettu kronometri mullisti navigoinnin.

3 BOTNIA Echo 01/11 > 3 Pääkirjoitus LUOTTAMUS kantaa sukupolvesta toiseen On tunnettu tosiasia, että suhdannevaihtelut ovat selluteollisuudessa huomattavan jyrkkiä. Vuonna 2010 Botnia teki hyvän tuloksen. Taantuma oli ohi. Tämän ja ensi vuoden näkymät markkinoilla ovat kohtalaiset, eikä suuria muutoksia kysynnän ja tarjonnan tasapainossa ole odotettavissa. Meidän asemaamme lujittaa osaltaan myös emokonsernimme Metsäliiton kannattavuuden suotuisa kehitys. Hyvät asiakassuhteet säilyvät vahvoina niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Jokainen suomalainen tuntee sanonnan kaveria ei jätetä. Tähän ajatukseen vedotaan suomalaisessa yhteiskunnassa usein myös meidän päivinämme. Se kuvaa hyvin myös Botnian suhdetta omiin kumppaneihinsa. Silloin, kun suhdannetilanne on asiakkaidemme kannalta haastava, olemme halunneet auttaa heitä vaikeiden aikojen yli. Kerran toisensa jälkeen olemme saaneet havaita, että tällainen toimintatapa ei ole suinkaan jäänyt yksisuuntaiseksi. Todellisessa kumppanuudessa on mielestämme kyse juuri siitä, että parhaat ratkaisut muuttuviin tilanteisiin haetaan yhdessä ja rinnakkain, toinen toistaan tukien. Se, mikä lyhytjänteisesti tarkastellen voi tuntua uhraukselta, on lopulta usein omiaan edistämään molempien osapuolten menestystä liiketoiminnassaan. Kestävä kumppanuus edellyttää aina lujaa keskinäistä luottamusta. Luottamus ei synny hetkessä, vaan se vaatii vuorovaikutusta ja aikaa. Monissa tämänkin lehden artikkeleissa on toistunut viesti hyvien henkilösuhteiden ratkaisevasta merkityksestä. Ei ole harvinaista, että samat henkilöt ovat istuneet pöydän vastakkaisilla puolilla jopa vuosikymmeniä. Kun side on muodostunut ajan myötä riittävän vahvaksi, vaikeimmatkin vastoinkäymiset kyetään kohtaamaan yhdessä ja jatkamaan tulevaisuuden rakentamista yhteistuumin. Sellainen side kestää ehyenä myös silloin, kun henkilöt vaihtuvat. Tietoisuus tästä antaa erinomaiset lähtökohdat syyskuussa aloittavan seuraajani, Ari Harmaalan, työlle. (Lue lisää nimityksestä tämän lehden Tempo-osiosta sivulla 4.) Pitkäaikaiset, vahvaan luottamukseen nojaavat asiakkuudet muodostavat sen graniittisen peruskallion, jolla Botnian kilpailukyky lepää nyt ja tulevaisuudessa. Vankka jalansijamme perinteisillä markkina-alueilla on ja pysyy, ja samaan aikaan kasvumme Aasiassa jatkuu. Muita menestystekijöitämme ovat monipuolinen ja laadukas tuoteportfoliomme, modernit tuotantolaitokset, joita kehitetään systemaattisin investoinnein, sekä edistykselliset logistiikkaratkaisut. Innovatiivisen asiakkuusajattelun ja erinomaisen tietotaidon kannalta keskeisessä roolissa ovat hyvät ja motivoituneet ihmiset arvoketjun kaikissa vaiheissa. He ja heidän edustamansa Botnian henki muodostavat luottamuksen ja menestyksen ytimen. Jyrki Yrjö-Koskinen Senior Vice President, Sales and Marketing

4 4 > BOTNIA Echo 01/11 Ajankohtaista teksti NIKO KILKKI kuvat JERE HIETALA, PEKKA KIIRALA, jorma vänttinen JA SHUTTERSTOCK tempo Ari Harmaala on Botnian uusi myynti- ja markkinointijohtaja sekä johtoryhmän jäsen Ari Harmaala on nimitetty Botnian myynti- ja markkinointijohtajaksi sekä Botnian johtoryhmän jäseneksi alkaen. Harmaala on aikaisemmin toiminut Metso Paper Chinan toimitusjohtajana. Hän tulee Botnian organisaatioon Jyrki Yrjö-Koskisen seuraajaksi ja raportoi toimitus johtaja Ilkka Hämälälle. Yrjö-Koskinen jatkaa Senior Adviserina vuoden 2011 loppuun asti, jolloin hän jää eläkkeelle. Harmaalan taustana on vahva kokemus Aasian markkinoista, takana on 19 Aasian vuotta. Tavoitteenamme on palvella kaikkia asiakkaitamme siten, että toimittamamme tuotteet ja palvelut luovat parhaan mahdollisen lisäarvon heille ja heidän liiketoiminnalleen, Ari Harmaala linjaa tulevaa tehtäväänsä. Jakamalla kokemukseni Aasian markkinoista ja bisneksen tekemisestä siellä, uskon pystyväni auttamaan eurooppalaisia asiakkaita ymmärtämään paremmin kasvavien markkinoiden toimintaa ja toisaalta toimimaan Aasiassa edelleen luotettavana toimittajana ja liikekumppanina. Oma kokemukseni konetoimittajana varmaankin auttaa uuden tehtävän oppimisessa, Ari Harmaala kertoo taustastaan. < Ari Harmaala

5 BOTNIA Echo 01/11 > 5 Jakamalla kokemukseni Aasian markkinoista uskon pystyväni auttamaan eurooppalaisia asiakkaita ymmärtämään paremmin kasvavien markkinoiden toimintaa ja toisaalta toimimaan Aasiassa edelleen luotettavana kumppanina. Nimityksiä myynnissä ja markkinoinnissa Jaakko Anttila on nimitetty myyntijohtajaksi helmikuussa 2011 toimipaikkanaan Espoo, josta hän siirtyy Wiesbadenin myyntikonttoriin alkaen. Bertrand Lamarque on nimitetty myyntijohtajaksi Botnian Wiesbadenin myyntikonttoriin alkaen. Jenny Liu on nimitetty myyntipäälliköksi Botnian Shanghain myyntikonttoriin helmikuussa Tuomo Niemi on nimitetty lopputuoteasiantuntijaksi Botnian tekniseen asiakaspalveluun alkaen. Mikael Lagerblom Botnia Pulps GmbH:n toimitusjohtajaksi Mikael Lagerblom on nimitetty Botnia Pulps GmbH:n toimitusjohtajaksi alkaen. Lagerblomin toimipaikka on Wiesbadenissa Saksassa ja hän raportoi myynti- ja markkinointijohtajalle. Lagerblom seuraa tehtävässään Eero Mäntylää, joka jatkaa myyntijohdon erityistehtävissä kevääseen 2012 asti, jolloin hän jää eläkkeelle. < Mikael Lagerblom

6 6 > BOTNIA Echo 01/11 Ajankohtaista tempo Myyntijohtaja Harri Vertaselle vastuu Kiinan ja Kaakkois-Aasian myynnistä Harri Vertanen nimitettiin myyntijohtajaksi Botnian Shanghain myyntikonttoriin helmikuussa Kesäkuun alusta hänelle siirtyi vastuu Shanghain konttorista ja Kiinan ja Kaakkois-Aasian myynnistä. Harrilla on kokemusta seitsemäntoista vuoden ajalta Kiinan ja Aasian markkinoista. Hän on toiminut kotimaan lisäksi eri suomalaisyhtiöiden palveluksessa voimalaitosmyyjänä ja voimalaitosaluejohtajana Kiinassa, Singaporessa, Australiassa ja muun muassa yhteistyössä japanilaisten kauppahuoneiden kuten Itochun kanssa. Harrilla on vankka kokemus tekniikasta, termodynamiikasta, rahoituksesta sekä ympäristö- ja lakiasioista. Hänen koulutustaustansa on kone- ja energiatekniikan insinööri. Harri on opiskellut kiinan kielen EU Junior Managers Program -tutkinnon. Ajatus on luoda pitkäaikaiset ja läheiset yhteydet sopimusasiakkaisiimme ja vahvistaa asiakkaiden luottamusta Botniaan alan tärkeänä toimijana. Toivon myös, että asiantuntemukseni ja aiempi kokemukseni tuottaa lisäarvoa asiakkaillemme. Energia-alan vankasta kokemuksesta sekä kaupan ja lakiasioiden käytännön tuntemuksesta on varmasti paljon hyötyä tehtävässäni Botnialla, toteaa Harri Vertanen. Harri Vertanen

7 BOTNIA Echo 01/11 > 7 Botnia FIT optimoi paperinvalmistuksen Esko Pekuri tuaalista paperia. Käytämmekin ohjelmaa päivittäin asiakastapaamisten yhteydessä. Tehokaksikko Botnia FITissä (Furnish Improvement Tool) on kaksi osaa: selluvertailu ja jauhatuksen optimointi. Näistä selluvertailu on erinomainen työkalu esitutkimusvaiheessa alustavien kuituvalintojen tekemiseen. Selluvertailu on erityisen hyödyllinen, kun halutaan tarkastella eri raakaaineiden vaikutusta johonkin tiettyyn paperin ominaisuuteen kuten bulkkiin tai opasiteettiin, Esko Pekuri sanoo. Jauhatuksen optimoinnin avulla Botnian asiakkaille avautuu uskomaton määrä mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen paperinvalmistukseen. Botnia FIT simuloi paperin jauhatuksen rakentamisen. Pystymme muut- Botnia FIT -mallinnusohjelman avulla Botnian tekninen asiakaspalvelu löytää paperille juuri halutut ominaisuudet ja kustannustehokkaimmat ratkaisut jo ennen, kuin paperia on valmistettu. Mallinnusohjelman sydämessä sykkii Botnialle vuosien varrella kertynyt valtava tietomäärä jauhatuksista, seossuhteista ja eri sellujen testauksista. Teknisen asiakaspalvelun lopputuoteasiantuntija Esko Pekuri kertoo, että Botnia FIT mahdollistaa laboratoriotulosten luotettavan simuloinnin. Botnia FITillä voimme periaatteessa valmistaa virtamaan mallinnuksessa komponentteja, jauhatus- ja energiamääriä, täyteaineita sekä seossuhteita. Tämän jälkeen voimme tarkastella näiden muutosten vaikutusta paperin ominaisuuksiin ja kustannuksiin, Pekuri kertoo. Botnia FIT tekee kustannuslaskennan paperikoneja energiatietojen pohjalta. Tällä hetkellä ohjelma sisältää yli 50 kuitutuotteen tiedot. Mallinnus perustuu vektorien analytiikkaan. Kun seostetaan kahta komponenttia keskenään ja väliin laitetaan täyteainetta, toteutuma on enemmän kuin pelkkä keskiarvo. Näin asiakas saa muutosten ennakointiin totuudenperäisiä suuntaviivoja, Esko Pekuri sanoo. Ohjelma mallintaa yksikerrosrakenteisen, päällystämättömän paperin. Botnia FITiä on käytetty erityisesti hienopaperi- ja erikoispaperiasiakkaiden tuotteiden optimointiin. Tuloksia välittömästi Yksi helppokäyttöisen ohjelman pääeduista on sen nopeus. Esko Pekuri uskoo, että Botnia FIT tulee korvaamaan suurimman osan aikaa vievistä laboratoriojauhatuksista ja -arkkitestauksista. Mallinnuksia voidaan tehdä saman tien asiakaskäynneillä. Asiakas näkee välittömästi, miten jonkin osa-alueen muuttaminen tulee vaikuttamaan paperin ominaisuuksiin ja kustannuksiin. Toistuvaa laboratoriotyötä ei siis enää tarvita jokaisen muutoksen testaamiseen. Asiakkaat ovat ottaneet Botnia FITin innolla vastaan. Sen reaaliaikaisuus sekä selkeä numeerinen ja graafinen tulostieto kustannussäästömahdollisuuksista herättää takuulla mielenkiintoa, Pekuri sanoo. Jauhatuksen optimoinnin avulla Botnian asiakkaille avautuu uskomaton määrä mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen paperinvalmistukseen.

8 8 > BOTNIA Echo 01/11 Ajankohtaista tempo Joutsenon sellutehdas edelläkävijä energiatehokkuudessa Botnian Joutsenon tehtaasta tulee Suomen ensimmäinen sellutehdas, jonka tuotanto on normaalioloissa täysin hiilidioksidineutraalia. Tämä on mahdollista vuoden 2012 aikana valmistuvan uuden kaasutuslaitoksen ansiosta. Laitos valmistaa puun kuoresta kaasua meesauunin polttoaineeksi. Botnian kaikkien neljän kemiallista valkaistua sellua valmistavan tehtaan energiaomavaraisuus on erittäin korkea, ja ne saavat lähes kaiken energiansa sivutuotteena sellun raaka-aineena käytetystä puusta. Osana tehtaiden kemikaalien talteenottoa olevat meesauunit kuitenkin tarvitsevat polttoaineekseen kaasua, joka on yleensä maakaasua. Pian Joutsenossa maakaasua ei tulla enää tarvitsemaan ja tehtaan normaaliajossa ei synny lainkaan uusiutumattomista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia. Kaasutuslaitoksen käyttöön kuorta syntyy sellunvalmistusprosessin alkupäässä, kun raaka-ainepuu kuoritaan ennen hakettamista. Joutsenon tehtaalla ei aikaisemmin ole ollut sivutuotteena syntyvälle kuorelle omaa käyttökohdetta, vaan se on myyty poltettavaksi muualla. Siksi tehdas oli luonteva sijoituspaikka kaasutuslaitokselle. Energiaomavaraisuutta ja raaka-ainetehokkuutta Sellutehtailla on aivan erityinen merkitys Suomen pyrkiessä EU:n asettamiin tiukkoihin uusiutuvan energian tavoitteisiin vuoteen 2020 mennessä. Tänä päivänä suurin osa maamme uusiutuvasta energiasta tuotetaan sellun valmistusprosessin sivutuotteena. Esimerkiksi Joutsenon tehtaan energiaomavaraisuus on huippuluokkaa, parhaimmillaan yli 200 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että tehdas tuottaa oman tarpeensa lisäksi energiaa Lappeenrannan kokoisen kaupungin lämmittämiseen. Joutsenon tehtaan energiatehokkuus paranee kaasutuslaitoksen käyttöönoton myötä entisestään, kun sen tuottamaa ylijäämälämpöä pystytään hyödyntämään kaasutettavan kuoren kuivattamiseen. Ratkaisun merkitystä lisää myös fossiilisten polttoaineiden jatkuva hintojen nousu. Sen lisäksi, että laitos lisää tehokkuuttamme, sen mukanaan tuoma positiivinen imago hiilidioksidineutraalina tehtaana on vähintään yhtä arvokasta, Joutsenon tehtaanjohtaja Henrik Söderström kertoo tyytyväisenä uudesta kaasutuslaitoksesta.

9 BOTNIA Echo 01/11 > 9 Vuoden 2012 aikana valmistuvan uuden kaasutuslaitoksen ansiosta Botnian Joutsenon tehtaasta tulee Suomen ensimmäinen sellutehdas, jonka tuotanto on normaalioloissa täysin hiilidioksidineutraalia.

10 10 > BOTNIA Echo 01/11 Teksti Heikki Hakala Kuvat Pekka Kiirala James Cropper Plc tuottaa korkealaatuisia tuotepakkauksia kansain välisesti tunnetuille huippubrändeille, kuten Bulgari, Fendi ja Selfridges. Premiumluokan tuotteen täytyy olla myös sellaiseen paketoitu.

11 BOTNIA Echo 01/11 > 11 James Cropper & sadan vuoden kumppanuus Brittiläinen James Cropper aloitti paperinvalmistuksen 165 vuotta sitten. Suomalaista sellua hienostuneista tuotteistaan tunnettu yhtiö on käyttänyt jo yli sadan vuoden ajan. Perheyrityksen nykyjohto juhlisti taannoisella Suomen-vierailulla pitkää yhteistä taivalta, joka jatkuu vireänä edelleen.

12 12 > BOTNIA Echo 01/11 Cumbrian kreivikunnan Burnesidessa Luoteis- Englannissa tehtiin paperia jo 1700-luvulla. Vuonna 1845 muuan James Cropper perusti nimeään kantavan yhtiön jatkamaan paperintuotantoa samalla paikalla. Mark Cropper, perustajan jälkeläinen kuudennessa polvessa, otti vastaan yhtiön hallituksen puheenjohtajuuden isältään Sir James Cropperilta viime kesänä. He vierailivat tammikuussa Suomessa, poikkeuksellisen pitkän yhteistyön juurilla. Arkistossamme olevat asiakirjat osoittavat, että olemme ostaneet sellua Kaukaasta ainakin vuodesta 1908, Sir James kertoo. Joutsenon tehtaan sellua olemme käyttäneet viimeistään vuodesta Olen arvellut, että kauppasuhde juontaa todellisuudessa vielä kauemmas, 1800-luvun loppuvuosiin saakka, mutta siitä ei ole toistaiseksi löytynyt dokumentteja. Oli niin tai näin, yhteytemme tänne on syntynyt jo ennen Suomen itsenäistymistä Vielä ensimmäisinä vuosinaan yhtiö ei joutunut miettimään, mistä se sellunsa hankkisi. Burnesidessa paperia nimittäin valmistettiin lumpuista. Koska raaka-aineen laatu vaihteli, siitä tuotettu paperi saattoi ajoittain olla väriltään jokseenkin epämääräistä. James Cropper ratkaisi asian tavalla, jota ei ole sittemmin jouduttu katumaan. Kehitettiin menetelmä, jolla voitiin valmistaa värillistä paperia, Mark Cropper sanoo. Kun paperiin tuotiin jo valmistusvaiheessa mukaan eri värisävyjä, virheet peittyivät. Värillisen paperin kysyntä kasvoi nopeasti, ja ajan myötä juuri siitä muodostui se tekijä, josta James Cropper maailmalla erityisesti tunnetaan. Suurenmoista väriloistoa Sir James Cropper (vas.), Mark Cropper ja Patrick Willink vierailivat tammikuussa Suomessa. Se, mitä Mark Cropper yhtiön värillisistä erikoispapereista kertoo, kuulostaa niihin vihkiytymättömän korvissa miltei uskomattomalta: Burnesiden tehtaalla tuotetaan vuosittain paperia noin eri sävyssä. Pelkästään mustan eri vivahteita syntyy 40 erilaista. Viikossa syntyy noin 150 eriväristä paperilaatua. Neliömassaltaan ne vaihtelevat 70 grammasta aina 450:een, jopa 500 grammaan. Kyse on harvinaisesta erityisosaamisesta. Koko maailmassa on Mark Cropperin mukaan viidestä kymmeneen korkealaatuiseen värilliseen paperiin erikoistunutta valmistajaa. En epäröi sanoa, että valmistamme luksusta, Mark Cropper toteaa. Asiakkaamme ovat erittäin vaativia. Tuotteemme ovat heille räätälöityjä, usein uniikkeja. Toimitamme hyvinkin pieniä tilauksia,

13 BOTNIA Echo 01/11 > 13 alkaen kahdesta tonnista, kun vuosituotantomme on noin tonnia. Cropperin paperia käytetään muun muassa ensiluokkaisissa kirjelomakkeissa, yritysten vuosikertomuksissa ja taideteosten passepartout-kehyksissä. Arkistointiominaisuuksiltaan paperi täyttää Yhdysvaltain kongressin kirjaston standardit, jotka tunnetaan maailman tiukimpina. Tuotepakkaukset ovat eräs tärkeimmistä Cropperin konvertoitujen erikoispapereiden sovellusalueista. Viimeistään nyt käy selväksi, että olemme tekemisissä todellisten luksustuotteiden kanssa. Useimpia asiakkaita Mark Cropper ei ymmärrettävästi voi mainita nimeltä, mutta jo sellaiset brändit kuin Bulgari, Alfred Dunhill, Fendi, Krug ja Selfridge s puhuvat puolestaan. Myös esimerkiksi premium-luokan matkapuhelimille tai viskimerkeille korkeatasoisella pakkauksella voi olla tuotteen hintapositioinnin kannalta merkittävä rooli, Suomen-vierailulle osallistunut operatiivinen johtaja Patrick Willink mainitsee. Perheyhtiön menestys sukupolvesta toiseen perustuu Mark Cropperin mukaan jatkuvaan uudistumiseen. Uudistumiskyky elinvoiman ytimessä Mihin on perustunut 165-vuotiaan yrityksen menestys sukupolvesta toiseen? Mark Cropper korostaa jatkuvan uudistumisen merkitystä. Yhtiön toimintatavalle on ollut ominaista pyrkimys luoda uutta ja onnistua yhä paremmin.

14 14 > BOTNIA Echo 01/11 Tämä ei ole rajoittunut vain tuotteisiin, vaan koskee koko liiketoiminta-ajattelua. Modernisointiin on panostettu systemaattisesti koko ajan, Mark Cropper sanoo. Yhtiömme on tehnyt merkittäviä ja pitkäjänteisiä investointeja huippuluokan koneisiin ja laitteisiin. Se on merkinnyt myös tuotantokapasiteetin olennaista kasvua. Vaikka James Cropper Plc tunnetaan ennen kaikkea korkealaatuisista erikoispapereistaan, niiden rinnalle ovat vuosien saatossa tulleet ensin konvertoidut tuotteet, joihin kuuluvat muun muassa luksustuotteiden pakkausmateriaalit, sekä tekniset kuitutuotteet. Vuonna 1984 perustetulla tytäryhtiöllämme Technical Fibre Products Ltd:llä (TFP) on ollut strategisesti tärkeä rooli, joka on ollut omiaan suojaamaan konsernia paperiteollisuudelle perinteisesti niin tyypillisiltä voimakkailta suhdannevaihteluilta. TFP:n kehittämää ja tuottamaa tuote kirjoa voi luonnehtia lievästi sanoen kiehtovaksi. Jos käyttää hieman mielikuvitusta, osa tuoteryhmistä ja niiden sovelluksista voi viedä ajatukset tieteisfantasioihin. TFP:n tuotteet ovat erilaisiin kuitujen ja sidosaineiden yhdistelmiin perustuvia mattoja ja kalvoja, joita voidaan hyödyntää hyvin monenlaisiin tarkoituksiin. Esimerkkeinä sovelluksista voidaan mainita lujitemuovin eli komposiitin pintakäsittely, palo- ja lämpöeristys sekä energian varastointi. Mark Cropperin mukaan TFP:n tuotteita käytetään muun muassa uuden sukupolven taisteluhävittäjissä. Hienoimmatkaan koneet ja laitteet eivät voisi tuottaa maailmanluokan tuoteinnovaatioita ilman osaavia ihmisiä. Meillä on onni olla houkutteleva työnantaja. Pystymme rekrytoimaan todellisia ammattilaisia, jotka asennoituvat työhönsä ylpeydellä ja sitoutuvat yhtiöön hyvin vahvasti, Mark Cropper sanoo. Patrick Willink kertoo yhtiön taannoin palkinneen pitkäaikaisia työntekijöitään. 40 vuotta työsuhteessa olleita oli 25 henkeä ja 30 vuotta työskennelleitä 60. Kaksikymmenvuotinen työura Cropperin palveluksessa oli 120 työntekijällä. Erityissuhde Suomeen Monelle yritykselle pitkä historia voi olla taakka. James Cropper Plc on aina osannut ammentaa traditiostaan uutta elinvoimaa. Yhtiömme tarinasta on nähty vasta alku, Mark Cropper sanoo. Meillä on erittäin suorituskykyiset ja joustavat tuotantolaitokset. Henkilöstömme osaaminen on poikkeuksellisen suvereenia. Valmistamme tuotteita, joiden kysyntä ei seuraavaan sataan vuoteen ole ainakaan vähenemässä. Mark Cropper nostaa esille myös yhtiön vankan sitoutumisen kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen, johon liittyvissä ratkaisuissa se on ollut edelläkävijä 1970-luvulta alkaen. Isoisäni huolehti aikanaan itse sellunhankinnasta ja matkusti Suomessa sen vuoksi, mutta myös siksi, että suomalainen puunjalostusteollisuus on pitkään ollut edistyksen kärjessä. Yhteys Suomeen on siis merkinnyt paitsi erinomaisia raaka-aineita, myös tuoreita ajatuksia. Tämä matka on osoittanut, että niin on myös 2010-luvulla. Sir James pitää satavuotista kumppanuutta tärkeänä osoituksena siitä, miten suuri arvo pitkäjänteisellä yhteistyöllä voi molemmille osapuolille parhaimmillaan olla. Olen aina pitänyt tätä liikesuhdetta suuressa arvossa. Vuosikymmenten saatossa side Suomeen on kaiken aikaa vahvistunut. Kyse ei ole ollut vain liiketoiminnasta, vaan jostakin paljon syvemmästä. Yhtiömme on säilyttänyt riippumattomuutensa yli puolitoista vuosisataa. En voi olla liittämättä sitä pienen maanne sankarilliseen ja menestyksekkääseen taisteluun omasta itsenäisyydestään, Sir James sanoo. Sakari Pappilaa, joka on johtanut Botnian agentuuria Britanniassa, Sir James luonnehtii yhtiönsä suurimmaksi ystäväksi, josta on tullut myös perheen ystävä. Voisi arvella, että pitkä suhde Botniaan ja Suomeen jatkuu lämpimänä myös Mark Cropperin aikana. Olen ollut vilpittömästi vaikuttunut kaikesta siitä, mitä olen suomalaisten isäntien opastuksella nähnyt, mutta myös siitä vieraanvaraisuudesta, josta olin aiemmin niin paljon kuullut. Kyse on paljon enemmästä kuin hyvästä liikesuhteesta kyse on ystävyydestä. Tällaiset henkilökohtaiset kontaktit ovat juuri se, mikä tekee elämästä elämisen arvoisen. Mark Cropper kertoo saaneensa kutsun Suomeen hirvimetsälle. Kenties seuraava vierailu tapahtuu niissä merkeissä.

15 BOTNIA Echo 01/11 > 15 Kuningattaren edustaja Cumbriassa Sir James Cropper (s. 1938) on Cumbrian kreivikunnan Lord-Lieutenant. Tehtävä juontaa juurensa kuningas Henrik VIII:n kaudelta 1540-luvulta ja sen luonne oli alkujaan sotilaallinen. Nykyisin Lord-Lieutenant on lähinnä seremoniallinen kunniavirka, johon hallitsija nimittää ansioituneen henkilön, muodollisesti eliniäksi. Lord-Lieutenant toimii hallitsijan henkilökohtaisena edustajana kreivikuntansa alueella ja vastaa muun muassa kuninkaallisten vierailujen järjestämisestä sekä toimii niiden isäntänä. Hän hoitaa yhteyksiä alueelle sijoitettuihin puolus tusvoimien joukkoosastoihin ja voi myös jakaa hallitsijan myöntämiä kunniamerkkejä ja muita huomion osoituksia. Lisäksi hänen rooliinsa kuuluu muodollinen asema kreivikunnan oikeuslaitoksen esimiehenä sekä tiettyjä alueen verohallintoon liittyviä tehtäviä. Kuningatar myönsi vuodenvaihteessa Sir Jamesille ansioistaan Kuninkaallisen Viktorian Ritarikunnan komentajan arvon (Knight Commander of the Royal Victorian Order). Yhteys Suomeen on paitsi raakaaineiden, myös ajatusten vaihtoa.

16 16 > BOTNIA Echo 01/11 Echosysteemi Teksti Heikki Hakala Kuvat Pekka Kiirala JA SHUTTERSTOCK Kansallisen innovaatio politiikan keskeisenä tehtävänä on etsiä vastauksia kysymykseen, millä osaamisen alueilla Suomi voi tuottaa lisäarvoa globaalisti.

17 BOTNIA Echo 01/11 > 17 Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara: Luova ajattelu on menestyjän tunnusmerkki Globalisaatio ilmenee pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaaran mukaan ylikansallisina virtoina, joissa ideat, osaaminen, teknologia, tuotteet ja palvelut, rahoitus ja lähes kaikki muutkin tuotannontekijät liikkuvat kansallisvaltioiden rajoista riippumatta. Tulevaisuuden menestyjiä ovat innovaattorit. Osaamis- ja arvoverkostot yhdistävät Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin pääjohtajan Veli-Pekka Saarnivaaran mukaan erilaisia toimijoita maailmanlaajuisiksi arvoketjuiksi. Yritysten ja alueiden menestys riippuu niiden kyvystä asemoitua globaaleihin verkostoihin ja tuottaa valitsemassaan roolissa muita enemmän lisäarvoa. Vain ylivertaista lisäarvoa tuottava yritys, alue tai yhteisö on vakavasti otettava kumppani, joka houkuttelee puoleensa muita toimijoita kaikkialta maailmasta, Saarnivaara sanoo. Suomessa innovaatiopolitiikan peruskysymys on hänen mielestään se, millä osaamisen alueilla maa kykenee tuottamaan lisäarvoa globaaleissa arvoverkostoissa ja kehittymään kohteena, johon kannattaa investoida päästäkseen osalliseksi tuosta osaamisesta. Suomen tulee osaltaan vaikuttaa globaaleihin virtoihin ja houkutella niitä puoleensa. Sisään tulevat virrat vaurastuttavat maatamme enemmän kuin maasta ulos virtaavat investoinnit, jotka nekin rakentavat maatamme hyödyttäviä verkostoja. Innovaatiopolitiikkamme onnistumista mittaavat Suomeen tulevien investointien, osaajien ja yritysten määrät. Näillä mittareilla Suomi sijoittuu Saarnivaaran mielestä nykyisin kansainvälisissä vertailuissa suhteellisen heikosti. Menestymme globaaleilla osaaja- ja investointimarkkinoilla vain rakentamalla itsellemme strategisiin valintoihin, huippuluokan osaamiseen ja kilpailukykyiseen innovaatioympäristöön perustuvan tunnetun ja arvostetun brändin.

18 18 > BOTNIA Echo 01/11 Innovatiiviset yritykset tekevät Suomessa moniin muihin EU-maihin verrattuna keskimääräistä useammin yhteistyötä asiakkaidensa kanssa. Innovaatiotoiminta on meillä markkinalähtöistä, markkinoiden avaamiin mahdollisuuksiin tarttuvaa innovointia. Arvoketjujen Saarnivaara sanoo ohjautuvan asiakkaista ja kuluttajista kohti tuottajia ja kehittäjiä, ei päinvastoin. Innovaatiopolitiikan on mukauduttava innovaatiotoiminnan muutokseen ja annettava sille lisää vauhtia. On kiinnitettävä huomiota yhteistyön laatuun ja syvällisyyteen sekä edistettävä markkinoiden syntymistä innovatiivisille ratkaisuille. Moderni innovaatiopolitiikka painottaa enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä käyttäjien ja kehittäjien yhteisen kehitystyön vahvistamista. Erityisesti käyttäjälähtöisten palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa Suomella on vielä parantamisen varaa, Saarnivaara toteaa. Huomiota vaatii esimerkiksi julkisen sektorin tuottavuuden kasvattaminen palveluita ja niin sanottua palvelukyvykkyyttä kehittämällä. Kysynnästä ja käyttäjistä se lähtee Innovaatiotoiminta ei pääjohtaja Saarnivaaran mukaan enää noudata perinteistä keksimisen logiikkaa. Sen sijaan että uusille tuotteille ja keksinnöille etsittäisiin asiakkaita, etsitään yhä useammin asiakkaille uusia ratkaisuja. Maailmassa, jossa suuri osa teknologioista on saatavissa markkinoilta, kilpailukyky perustuu usein kykyyn oivaltaa asiakkaiden, kuluttajien ja kansalaisten tarpeet ennen kilpailijoita ja tarjota niitä vastaavia tuotteita ja palveluja, hän sanoo. Kaikkialla maailmassa eturivin yritykset ovat ottaneet kuluttajat ja asiakkaat mukaan tuotekehitykseen. Yritykset jopa työstävät yhdessä käyttäjien kanssa aiemmin tunnistamattomia tarpeita ja vaikuttavat siten kokonaan uudenlaisten markkinoiden syntymiseen. Erilaiset avoimen ja julkisen innovaatiotoiminnan muodot valtaavat jalansijaa perinteisen suljetun innovaatio toiminnan rinnalla. Politiikan tulee Saarnivaaran mielestä luoda edellytyksiä avoimien innovaatioympäristöjen syntymiselle. Yksilöt ja yhteisöt innovaatioiden takana Innovaatioiden tuottaminen on pääjohtaja Saarnivaaran mukaan viime kädessä yksilöiden varassa. Innovatiivisuus perustuu yksilöiden osaamiseen ja luovuuteen, mutta on myös yhteydessä selkeisiin tavoitteisiin ja ongelmanasetteluun. Innovaatio edellyttää järjestelmällistä työskentelyä ongelman parissa ja riittävästi tietoa ilmiöstä, asiakkaista, teknologioista, patenteista, aikaisemmista ratkaisuista ja toimintatavoista, Saarnivaara sanoo. Innovaatiot vaativat myös työnjakoa sekä riittävän tilan ja ajan varaamista innovaattoreille. Tämä on puolestaan suuri haaste johtamiselle. Innovaatioille hedelmällinen toimintaympäristö on Saarnivaaran mukaan sellainen, jossa erilaisen taustan omaavat yksilöt työskentelevät samojen ongelmien parissa. Innovaatioyhteisöt voivat olla tiiviitä, päivittäin kokoontuvia tiimejä tai verkostomaisesti toimivia löyhempiä yhteisöjä.

19 BOTNIA Echo 01/11 > 19 Innovaatioille otollinen ympäristö vaatii johtamiselta paljon, sanoo Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara. Innovaatioyhteisöjen menestys perustuu osaamisen ja tiedon jakamiseen sekä kykyyn yhdistää erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja. Innovaatiot syntyvät yhä useammin eri osaamisalueiden rajapinnoilla. Kansainvälisyys on voimavara Yhä useammin innovaatioyhteisöt ja -keskittymät ovat kansainvälisiä. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen muodostuu globaaleja tietämysyhteisöjä, joiden jäsenet ovat missä päin maailmaa tahansa. Myös yritykset turvautuvat innovaatiotoiminnassaan entistä enemmän avoimiin yhteisöihin, Saarnivaara sanoo. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että innovaatiotoiminta keskittyy ja hakeutuu alueille ja paikkoihin, joissa on riittävästi innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Kansallisten innovaatiojärjestelmien sijasta Saarnivaara kehottaa kiinnittämään huomio ta innovaatioiden ekosysteemeihin ja innovaatiokeskittymiin, jotka ovat paikallisesti ja alueellisesti kiinnittyneitä, mutta samalla globaalisti verkottuneita. Niissä yhdistyvät hedelmällisellä tavalla tarve ja ideat sekä niiden toteuttamiseksi tarvittavat kyvyt. Tällaisten ekosysteemien dynamiikka perustuu yhteisöihin, joissa vallitsee yhteistyön, tiedon ja ideoiden jakamisen ja riskinottohalukkuuden kulttuuri. Globaaleja haasteita vastaavan modernin innovaatiopolitiikan on Saarnivaaran mukaan oltava laaja-alaista ja kokonaisvaltaista. Yksittäiset ja erilliset politiikkatoimenpiteet eivät riitä varmistamaan innovaatiotoiminnan edelläkävijyyttä ja sen myötä kansallista tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä. Menestystekijöiden keskinäinen riippuvuus Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteuttamisen avain käsitteenä Veli-Pekka Saarnivaara pitää systeemisyyttä. Systeemisyys viittaa kokonaisvaltaisesti eri ilmiöiden yhteen kytkeytymiseen ja keskinäisiin riippuvuuksiin, hän sanoo. Yhden prosessin tai toiminnon muuttaminen edellyttää yleensä siihen liittyvien muiden prosessien vastaavaa kehitystä. Esimerkiksi uusien tietoteknisten järjestelmien täysimääräinen hyödyntäminen on yleensä mahdollista vain toimintatapoja uudistamalla. Kokonaisvaltainen näkemys on välttämätöntä esimerkiksi ympäristöongelmien ratkaisemisessa, julkisten palvelujen tehostamisessa ja alueellisten innovaatiokeskittymien rakentamisessa. Laajavaikutteisiin uudistuksiin tähtäävä kehitystyö on Saarnivaaran mukaan tehtävä valtakunnallisesti yhtenäisten standardien pohjalta. Oma käsitykseni on, että yritykset, jotka oivaltavat aidon innovatiivisuuden merkityksen ja kykenevät luomaan sille otolliset edellytykset, ovat keskeisiä tulevaisuuden tekijöitä. Nykyään etsitään räätälöityjä ratkaisuja. Kyvyllä oivaltaa asiakkaan, kuluttajan tai kansalaisen tarpeet on kilpailukyvyn kannalta olennainen arvo.

20 20 > BOTNIA Echo 01/11 Fokus Teksti Heikki Hakala Kuvat Pekka Kiirala Mihin maailmamme on menossa? Ulkopoliittisen Instituutin johtaja, tohtori Teija Tiilikainen vastaa. Alkanut vuosikymmen on arvostetun ulkopolitiikan tuntijan mukaan murrosvaihe, jonka aikana globaalijärjestelmän muutos jatkuu, kansainväliset instituutiot uudistuvat ja keskeiset maat kuten Yhdysvallat ja Kiina rakentavat kumppanuuksiaan uudelleen. Eurooppa puolestaan on suurten valintojen edessä. Globaalien valtasuhteiden muutos, moninapaistuminen sekä jo pidempään jatkunut yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan roolin kasvu ovat Ulkopoliittisen Instituutin johtajan, tohtori Teija Tiilikaisen mukaan nykyisen kansainvälisen yhteistyön keskeisiä muutostrendejä. Perinteisten, valtioiden välisten monenkeskisten järjestöjen asema vaikeutuu. Suuntauksena on vaikutusvallan liukuminen joustavampiin, epävirallisiin tai ainoastaan harvojen valtioiden muodostamiin instituutioihin. Euroopan unionin kannalta on hyvin mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin se pystyy käyttämään muutostilanteessa vaikutusvaltaansa ja tehostamaan yhteistä ulkopolitiikkaansa, Tiilikainen sanoo. Talouskriisi on kiihdyttänyt maailmantalouden rakennemuutosta ja kehittyvien markkinoiden suhteellisen painoarvon vahvistumista. On ilmeistä, että tämä suuntaus jatkuu. Samaan aikaan tuotannon ja kulutuksen painopiste jatkaa siirtymistään transatlanttiselta akselilta kohti Aasiaa ja kehittyviä talouksia. Kilpailun kiristyessä myös protektionismin riski kasvaa. Suomen kaltaisen maan on Tiilikaisen mukaan tärkeää löytää oikeat keinot tukea avointa ja sääntöihin perustuvaa maailmantaloutta ja vahvistaa samalla nousevien talouksien rakentavaa osallistumista kansainvälisen yhteisön toimintaan. Maailmantalouden rakenteelliset muutokset ovat viime vuosina koskettaneet voimakkaimmin Euroopan ja Yhdysvaltojen suhdetta Aasiaan. Yritysten toiminta on jatkanut kansainvälistymistään ja tuotantoketjun vaiheita on hajautettu eri maihin. Uhka ja mahdollisuus Euroopalle Euroopan unioni, sen jäsenmaat sekä muut kehittyneet maat kohtaavat Teija Tiilikaisen mielestä kasvaneen kilpailun erityisen haastavassa tilanteessa. Julkisen talouden velka on monissa maissa noussut korkeaksi. Talouskriisin jälkeiseen elvytykseen on sijoitettu suuria summia, eikä pelimerkkejä mahdollisen uuden taantuman hoitamiseen juuri ole, Tiilikainen sanoo. Myös ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen heikkeneminen rasittaa julkista taloutta. Kun kehittyneet maat eivät voi kilpailla kustannuksilla, talouskasvun ylläpitäminen riippuu entistä enemmän niiden kyvystä säilyttää teknologinen etumatka suhteessa kehittyviin talouksiin. Tähän tilanteeseen liittyy sekä merkittäviä uhkia että mahdollisuuksia. Keskeisenä vaarana on protektionismin ja poliittisen nationalismin kasvu. Kansainvälisestä kaupasta ja myös kehittyvistä markkinoista riippuvaisena maana laajamittainen protektionismi vaikuttaisi hyvin haitallisesti.

Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan

Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan Petri Peltonen Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan Suomi on viime vuosiin asti menestynyt hyvin kansainvälisissä koulutuksen, tutkimuksen ja teknologisen kehityksen vertailuissa.

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Kustannustehokas hankintaosastosi Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Nikolai Sourcing Hankinta- ja logistiikkaratkaisuja ja vastuullisuuden hankintapalveluita teollisuudelle

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Packaging solutions close to you

Packaging solutions close to you Packaging solutions close to you SISÄLLYS TIETOA STENQVISTISTÄ sivu 04 LAATU sivu 06 YMPÄRISTÖ sivu 08 TUOTANTO sivu 10 TUOTTEET VÄHITTÄISKAUPALLE sivu 12 TUOTTEET TEOLLISUUDELLE sivu 13 MITÄ STENQVIST

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

1907 Konttorikonemekaanikko Emil Henriksson keksii levyhaittasylinterin.

1907 Konttorikonemekaanikko Emil Henriksson keksii levyhaittasylinterin. 1907 Konttorikonemekaanikko Emil Henriksson keksii levyhaittasylinterin. Omaa luokkaansa maailman lukitusteollisuudessa oleva keksintö on edelleen perustana kaikille ABLOY -avainjärjestelmille, jotka suunnitellaan

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot