1 / tulevaisuus. Parasta yhdistelmää etsimässä Puu on täynnä mahdollisuuksia Metsäteollisuuden näkymät Kiinassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 / 2011. tulevaisuus. Parasta yhdistelmää etsimässä Puu on täynnä mahdollisuuksia Metsäteollisuuden näkymät Kiinassa"

Transkriptio

1 1 / 2011 tulevaisuus Parasta yhdistelmää etsimässä Puu on täynnä mahdollisuuksia Metsäteollisuuden näkymät Kiinassa

2 2 > BOTNIA Echo 01/11 Sisältö Sir James Cropper ja sadan vuoden kumppanuus s. 10 Professori Markku Wilenius katsoo tulevaisuuteen s. 44 Päätoimittaja: Saija Tuomikoski 1 / 2011 Echo on Botnian asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa englanniksi, kiinaksi, saksaksi ja suomeksi. Toimitusneuvosto: Jyrki Yrjö-Koskinen Mikael Lagerblom Tom Nickull Saija Tuomikoski Markku Ruokanen Toimitus: Botnia ja Recommended Finland (Heikki Hakala, Eeva Kekäläinen, Niko Kilkki, Terhi Kivikoski-Hannula, Päivi Rikala, Arja Rintamäki ja Markku Ruokanen) Ulkoasu: Recommended Finland Paino: Savion Kirjapaino Paperi: Kannet: Galerie Art Silk 250 g/m 2 Sisäsivut: Galerie Art Silk 130 g/m 2 ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Mihin maailma on menossa, Teija Tiilikanen? s. 20 Tämän lehden aineistoa voi julkaista uudestaan Botnian luvalla. 3 Pääkirjoitus: Luottamus kantaa sukupolvesta toiseen 4 Tempo: Kuulumisia, tapahtumia ja nimityksiä 10 James Cropper & sadan vuoden kumppanuus Korkealaatuisista erikoispapereistaan tunnettu James Cropper Plc on käyttänyt suomalaista sellua jo yli sadan vuoden ajan. 16 Echosysteemi: Luova ajattelu on menestyjän tunnusmerkki Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara rohkaisee kansainväliseen innovaatiotoimintaan. 20 Fokus: Mihin maailmamme on menossa? Ulkopoliittisen Instituutin johtaja, tohtori Teija Tiilikaisen mukaan alkanut vuosikymmen on suurten muutosten aikaa. 24 Suurlähettiläs Botnian Kemin tehtaalla vieraillut Kiinan suurlähettiläs Huang Xing ylistää suomalaista metsäteollisuutta. 28 Luonnonkuidut ovat osa elämäämme Kokenut kuitujen ostojohtaja Diego Borello kertoo, että tyypillinen kuluttaja kohtaa Ahlstromin laajan valikoiman tuotteita useita kertoja päivässä. 30 Fibres of success Neljä botnialaista kertoo omasta näkökulmastaan, miten uusi asiakaslupaus Fibres of success näkyy heidän työssään. 35 Reaktio: Mäkäräisen peesissä Onko suomalaisesta metsäklusterista ketteräksi ja innolla asetettuihin tavoitteisiin pyrkiväksi? 36 Innovaatiot viitoittavat Glatfelterin tietä menestykseen Komposiittikuituihin erikoistuneen Glatfelterin Vladimir Maier odottaa innolla Botnian tulevaa RFID-teknologian käyttöönottoa. 38 Puu on täynnä mahdollisuuksia Yhteistyösuhteista ja kehityksestä vastaava Hans Sohlström kertoo, miten UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden. 42 Biojalostamon renessanssi Sellutehdas on nykyaikainen biojalostamo, joka hyödyntää puuraaka-aineensa sataprosenttisesti. 44 Näköaloja globaaliin tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkija Markku Wilenius luotaa globaaleja megatrendejä ja niiden mukanaan tuomia muutoksia. 48 Parasta yhdistelmää etsimässä Kumpi on parempi, paperi vai digitaalisuus? Sanoma Groupin Sven Heistermannin mielestä olennaisempi kysymys on, miten luoda voimakkaita elämyksiä kuluttajille. 50 Monien mahdollisuuksien BCTMP Monipuolinen BCTMP-sellu soveltuu vaativien lopputuotteiden raaka-aineeksi. 52 Korvessa kaupungin kupeessa Hengähdämme hetkeksi Nuuksion kansallispuistossa vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. 56 Koillisväylä tunnettiin ennen kuin löydettiin Suomalaissyntyinen Adolf Erik Nordenskiöld purjehti ensimmäisenä Aasian pohjoispuolitse Atlantilta Tyynellemerelle. 60 Merihistorian aarteet: Kronometri 1700-luvun jälkipuolella merenkulussa käyttöönotettu kronometri mullisti navigoinnin.

3 BOTNIA Echo 01/11 > 3 Pääkirjoitus LUOTTAMUS kantaa sukupolvesta toiseen On tunnettu tosiasia, että suhdannevaihtelut ovat selluteollisuudessa huomattavan jyrkkiä. Vuonna 2010 Botnia teki hyvän tuloksen. Taantuma oli ohi. Tämän ja ensi vuoden näkymät markkinoilla ovat kohtalaiset, eikä suuria muutoksia kysynnän ja tarjonnan tasapainossa ole odotettavissa. Meidän asemaamme lujittaa osaltaan myös emokonsernimme Metsäliiton kannattavuuden suotuisa kehitys. Hyvät asiakassuhteet säilyvät vahvoina niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Jokainen suomalainen tuntee sanonnan kaveria ei jätetä. Tähän ajatukseen vedotaan suomalaisessa yhteiskunnassa usein myös meidän päivinämme. Se kuvaa hyvin myös Botnian suhdetta omiin kumppaneihinsa. Silloin, kun suhdannetilanne on asiakkaidemme kannalta haastava, olemme halunneet auttaa heitä vaikeiden aikojen yli. Kerran toisensa jälkeen olemme saaneet havaita, että tällainen toimintatapa ei ole suinkaan jäänyt yksisuuntaiseksi. Todellisessa kumppanuudessa on mielestämme kyse juuri siitä, että parhaat ratkaisut muuttuviin tilanteisiin haetaan yhdessä ja rinnakkain, toinen toistaan tukien. Se, mikä lyhytjänteisesti tarkastellen voi tuntua uhraukselta, on lopulta usein omiaan edistämään molempien osapuolten menestystä liiketoiminnassaan. Kestävä kumppanuus edellyttää aina lujaa keskinäistä luottamusta. Luottamus ei synny hetkessä, vaan se vaatii vuorovaikutusta ja aikaa. Monissa tämänkin lehden artikkeleissa on toistunut viesti hyvien henkilösuhteiden ratkaisevasta merkityksestä. Ei ole harvinaista, että samat henkilöt ovat istuneet pöydän vastakkaisilla puolilla jopa vuosikymmeniä. Kun side on muodostunut ajan myötä riittävän vahvaksi, vaikeimmatkin vastoinkäymiset kyetään kohtaamaan yhdessä ja jatkamaan tulevaisuuden rakentamista yhteistuumin. Sellainen side kestää ehyenä myös silloin, kun henkilöt vaihtuvat. Tietoisuus tästä antaa erinomaiset lähtökohdat syyskuussa aloittavan seuraajani, Ari Harmaalan, työlle. (Lue lisää nimityksestä tämän lehden Tempo-osiosta sivulla 4.) Pitkäaikaiset, vahvaan luottamukseen nojaavat asiakkuudet muodostavat sen graniittisen peruskallion, jolla Botnian kilpailukyky lepää nyt ja tulevaisuudessa. Vankka jalansijamme perinteisillä markkina-alueilla on ja pysyy, ja samaan aikaan kasvumme Aasiassa jatkuu. Muita menestystekijöitämme ovat monipuolinen ja laadukas tuoteportfoliomme, modernit tuotantolaitokset, joita kehitetään systemaattisin investoinnein, sekä edistykselliset logistiikkaratkaisut. Innovatiivisen asiakkuusajattelun ja erinomaisen tietotaidon kannalta keskeisessä roolissa ovat hyvät ja motivoituneet ihmiset arvoketjun kaikissa vaiheissa. He ja heidän edustamansa Botnian henki muodostavat luottamuksen ja menestyksen ytimen. Jyrki Yrjö-Koskinen Senior Vice President, Sales and Marketing

4 4 > BOTNIA Echo 01/11 Ajankohtaista teksti NIKO KILKKI kuvat JERE HIETALA, PEKKA KIIRALA, jorma vänttinen JA SHUTTERSTOCK tempo Ari Harmaala on Botnian uusi myynti- ja markkinointijohtaja sekä johtoryhmän jäsen Ari Harmaala on nimitetty Botnian myynti- ja markkinointijohtajaksi sekä Botnian johtoryhmän jäseneksi alkaen. Harmaala on aikaisemmin toiminut Metso Paper Chinan toimitusjohtajana. Hän tulee Botnian organisaatioon Jyrki Yrjö-Koskisen seuraajaksi ja raportoi toimitus johtaja Ilkka Hämälälle. Yrjö-Koskinen jatkaa Senior Adviserina vuoden 2011 loppuun asti, jolloin hän jää eläkkeelle. Harmaalan taustana on vahva kokemus Aasian markkinoista, takana on 19 Aasian vuotta. Tavoitteenamme on palvella kaikkia asiakkaitamme siten, että toimittamamme tuotteet ja palvelut luovat parhaan mahdollisen lisäarvon heille ja heidän liiketoiminnalleen, Ari Harmaala linjaa tulevaa tehtäväänsä. Jakamalla kokemukseni Aasian markkinoista ja bisneksen tekemisestä siellä, uskon pystyväni auttamaan eurooppalaisia asiakkaita ymmärtämään paremmin kasvavien markkinoiden toimintaa ja toisaalta toimimaan Aasiassa edelleen luotettavana toimittajana ja liikekumppanina. Oma kokemukseni konetoimittajana varmaankin auttaa uuden tehtävän oppimisessa, Ari Harmaala kertoo taustastaan. < Ari Harmaala

5 BOTNIA Echo 01/11 > 5 Jakamalla kokemukseni Aasian markkinoista uskon pystyväni auttamaan eurooppalaisia asiakkaita ymmärtämään paremmin kasvavien markkinoiden toimintaa ja toisaalta toimimaan Aasiassa edelleen luotettavana kumppanina. Nimityksiä myynnissä ja markkinoinnissa Jaakko Anttila on nimitetty myyntijohtajaksi helmikuussa 2011 toimipaikkanaan Espoo, josta hän siirtyy Wiesbadenin myyntikonttoriin alkaen. Bertrand Lamarque on nimitetty myyntijohtajaksi Botnian Wiesbadenin myyntikonttoriin alkaen. Jenny Liu on nimitetty myyntipäälliköksi Botnian Shanghain myyntikonttoriin helmikuussa Tuomo Niemi on nimitetty lopputuoteasiantuntijaksi Botnian tekniseen asiakaspalveluun alkaen. Mikael Lagerblom Botnia Pulps GmbH:n toimitusjohtajaksi Mikael Lagerblom on nimitetty Botnia Pulps GmbH:n toimitusjohtajaksi alkaen. Lagerblomin toimipaikka on Wiesbadenissa Saksassa ja hän raportoi myynti- ja markkinointijohtajalle. Lagerblom seuraa tehtävässään Eero Mäntylää, joka jatkaa myyntijohdon erityistehtävissä kevääseen 2012 asti, jolloin hän jää eläkkeelle. < Mikael Lagerblom

6 6 > BOTNIA Echo 01/11 Ajankohtaista tempo Myyntijohtaja Harri Vertaselle vastuu Kiinan ja Kaakkois-Aasian myynnistä Harri Vertanen nimitettiin myyntijohtajaksi Botnian Shanghain myyntikonttoriin helmikuussa Kesäkuun alusta hänelle siirtyi vastuu Shanghain konttorista ja Kiinan ja Kaakkois-Aasian myynnistä. Harrilla on kokemusta seitsemäntoista vuoden ajalta Kiinan ja Aasian markkinoista. Hän on toiminut kotimaan lisäksi eri suomalaisyhtiöiden palveluksessa voimalaitosmyyjänä ja voimalaitosaluejohtajana Kiinassa, Singaporessa, Australiassa ja muun muassa yhteistyössä japanilaisten kauppahuoneiden kuten Itochun kanssa. Harrilla on vankka kokemus tekniikasta, termodynamiikasta, rahoituksesta sekä ympäristö- ja lakiasioista. Hänen koulutustaustansa on kone- ja energiatekniikan insinööri. Harri on opiskellut kiinan kielen EU Junior Managers Program -tutkinnon. Ajatus on luoda pitkäaikaiset ja läheiset yhteydet sopimusasiakkaisiimme ja vahvistaa asiakkaiden luottamusta Botniaan alan tärkeänä toimijana. Toivon myös, että asiantuntemukseni ja aiempi kokemukseni tuottaa lisäarvoa asiakkaillemme. Energia-alan vankasta kokemuksesta sekä kaupan ja lakiasioiden käytännön tuntemuksesta on varmasti paljon hyötyä tehtävässäni Botnialla, toteaa Harri Vertanen. Harri Vertanen

7 BOTNIA Echo 01/11 > 7 Botnia FIT optimoi paperinvalmistuksen Esko Pekuri tuaalista paperia. Käytämmekin ohjelmaa päivittäin asiakastapaamisten yhteydessä. Tehokaksikko Botnia FITissä (Furnish Improvement Tool) on kaksi osaa: selluvertailu ja jauhatuksen optimointi. Näistä selluvertailu on erinomainen työkalu esitutkimusvaiheessa alustavien kuituvalintojen tekemiseen. Selluvertailu on erityisen hyödyllinen, kun halutaan tarkastella eri raakaaineiden vaikutusta johonkin tiettyyn paperin ominaisuuteen kuten bulkkiin tai opasiteettiin, Esko Pekuri sanoo. Jauhatuksen optimoinnin avulla Botnian asiakkaille avautuu uskomaton määrä mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen paperinvalmistukseen. Botnia FIT simuloi paperin jauhatuksen rakentamisen. Pystymme muut- Botnia FIT -mallinnusohjelman avulla Botnian tekninen asiakaspalvelu löytää paperille juuri halutut ominaisuudet ja kustannustehokkaimmat ratkaisut jo ennen, kuin paperia on valmistettu. Mallinnusohjelman sydämessä sykkii Botnialle vuosien varrella kertynyt valtava tietomäärä jauhatuksista, seossuhteista ja eri sellujen testauksista. Teknisen asiakaspalvelun lopputuoteasiantuntija Esko Pekuri kertoo, että Botnia FIT mahdollistaa laboratoriotulosten luotettavan simuloinnin. Botnia FITillä voimme periaatteessa valmistaa virtamaan mallinnuksessa komponentteja, jauhatus- ja energiamääriä, täyteaineita sekä seossuhteita. Tämän jälkeen voimme tarkastella näiden muutosten vaikutusta paperin ominaisuuksiin ja kustannuksiin, Pekuri kertoo. Botnia FIT tekee kustannuslaskennan paperikoneja energiatietojen pohjalta. Tällä hetkellä ohjelma sisältää yli 50 kuitutuotteen tiedot. Mallinnus perustuu vektorien analytiikkaan. Kun seostetaan kahta komponenttia keskenään ja väliin laitetaan täyteainetta, toteutuma on enemmän kuin pelkkä keskiarvo. Näin asiakas saa muutosten ennakointiin totuudenperäisiä suuntaviivoja, Esko Pekuri sanoo. Ohjelma mallintaa yksikerrosrakenteisen, päällystämättömän paperin. Botnia FITiä on käytetty erityisesti hienopaperi- ja erikoispaperiasiakkaiden tuotteiden optimointiin. Tuloksia välittömästi Yksi helppokäyttöisen ohjelman pääeduista on sen nopeus. Esko Pekuri uskoo, että Botnia FIT tulee korvaamaan suurimman osan aikaa vievistä laboratoriojauhatuksista ja -arkkitestauksista. Mallinnuksia voidaan tehdä saman tien asiakaskäynneillä. Asiakas näkee välittömästi, miten jonkin osa-alueen muuttaminen tulee vaikuttamaan paperin ominaisuuksiin ja kustannuksiin. Toistuvaa laboratoriotyötä ei siis enää tarvita jokaisen muutoksen testaamiseen. Asiakkaat ovat ottaneet Botnia FITin innolla vastaan. Sen reaaliaikaisuus sekä selkeä numeerinen ja graafinen tulostieto kustannussäästömahdollisuuksista herättää takuulla mielenkiintoa, Pekuri sanoo. Jauhatuksen optimoinnin avulla Botnian asiakkaille avautuu uskomaton määrä mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen paperinvalmistukseen.

8 8 > BOTNIA Echo 01/11 Ajankohtaista tempo Joutsenon sellutehdas edelläkävijä energiatehokkuudessa Botnian Joutsenon tehtaasta tulee Suomen ensimmäinen sellutehdas, jonka tuotanto on normaalioloissa täysin hiilidioksidineutraalia. Tämä on mahdollista vuoden 2012 aikana valmistuvan uuden kaasutuslaitoksen ansiosta. Laitos valmistaa puun kuoresta kaasua meesauunin polttoaineeksi. Botnian kaikkien neljän kemiallista valkaistua sellua valmistavan tehtaan energiaomavaraisuus on erittäin korkea, ja ne saavat lähes kaiken energiansa sivutuotteena sellun raaka-aineena käytetystä puusta. Osana tehtaiden kemikaalien talteenottoa olevat meesauunit kuitenkin tarvitsevat polttoaineekseen kaasua, joka on yleensä maakaasua. Pian Joutsenossa maakaasua ei tulla enää tarvitsemaan ja tehtaan normaaliajossa ei synny lainkaan uusiutumattomista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia. Kaasutuslaitoksen käyttöön kuorta syntyy sellunvalmistusprosessin alkupäässä, kun raaka-ainepuu kuoritaan ennen hakettamista. Joutsenon tehtaalla ei aikaisemmin ole ollut sivutuotteena syntyvälle kuorelle omaa käyttökohdetta, vaan se on myyty poltettavaksi muualla. Siksi tehdas oli luonteva sijoituspaikka kaasutuslaitokselle. Energiaomavaraisuutta ja raaka-ainetehokkuutta Sellutehtailla on aivan erityinen merkitys Suomen pyrkiessä EU:n asettamiin tiukkoihin uusiutuvan energian tavoitteisiin vuoteen 2020 mennessä. Tänä päivänä suurin osa maamme uusiutuvasta energiasta tuotetaan sellun valmistusprosessin sivutuotteena. Esimerkiksi Joutsenon tehtaan energiaomavaraisuus on huippuluokkaa, parhaimmillaan yli 200 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että tehdas tuottaa oman tarpeensa lisäksi energiaa Lappeenrannan kokoisen kaupungin lämmittämiseen. Joutsenon tehtaan energiatehokkuus paranee kaasutuslaitoksen käyttöönoton myötä entisestään, kun sen tuottamaa ylijäämälämpöä pystytään hyödyntämään kaasutettavan kuoren kuivattamiseen. Ratkaisun merkitystä lisää myös fossiilisten polttoaineiden jatkuva hintojen nousu. Sen lisäksi, että laitos lisää tehokkuuttamme, sen mukanaan tuoma positiivinen imago hiilidioksidineutraalina tehtaana on vähintään yhtä arvokasta, Joutsenon tehtaanjohtaja Henrik Söderström kertoo tyytyväisenä uudesta kaasutuslaitoksesta.

9 BOTNIA Echo 01/11 > 9 Vuoden 2012 aikana valmistuvan uuden kaasutuslaitoksen ansiosta Botnian Joutsenon tehtaasta tulee Suomen ensimmäinen sellutehdas, jonka tuotanto on normaalioloissa täysin hiilidioksidineutraalia.

10 10 > BOTNIA Echo 01/11 Teksti Heikki Hakala Kuvat Pekka Kiirala James Cropper Plc tuottaa korkealaatuisia tuotepakkauksia kansain välisesti tunnetuille huippubrändeille, kuten Bulgari, Fendi ja Selfridges. Premiumluokan tuotteen täytyy olla myös sellaiseen paketoitu.

11 BOTNIA Echo 01/11 > 11 James Cropper & sadan vuoden kumppanuus Brittiläinen James Cropper aloitti paperinvalmistuksen 165 vuotta sitten. Suomalaista sellua hienostuneista tuotteistaan tunnettu yhtiö on käyttänyt jo yli sadan vuoden ajan. Perheyrityksen nykyjohto juhlisti taannoisella Suomen-vierailulla pitkää yhteistä taivalta, joka jatkuu vireänä edelleen.

12 12 > BOTNIA Echo 01/11 Cumbrian kreivikunnan Burnesidessa Luoteis- Englannissa tehtiin paperia jo 1700-luvulla. Vuonna 1845 muuan James Cropper perusti nimeään kantavan yhtiön jatkamaan paperintuotantoa samalla paikalla. Mark Cropper, perustajan jälkeläinen kuudennessa polvessa, otti vastaan yhtiön hallituksen puheenjohtajuuden isältään Sir James Cropperilta viime kesänä. He vierailivat tammikuussa Suomessa, poikkeuksellisen pitkän yhteistyön juurilla. Arkistossamme olevat asiakirjat osoittavat, että olemme ostaneet sellua Kaukaasta ainakin vuodesta 1908, Sir James kertoo. Joutsenon tehtaan sellua olemme käyttäneet viimeistään vuodesta Olen arvellut, että kauppasuhde juontaa todellisuudessa vielä kauemmas, 1800-luvun loppuvuosiin saakka, mutta siitä ei ole toistaiseksi löytynyt dokumentteja. Oli niin tai näin, yhteytemme tänne on syntynyt jo ennen Suomen itsenäistymistä Vielä ensimmäisinä vuosinaan yhtiö ei joutunut miettimään, mistä se sellunsa hankkisi. Burnesidessa paperia nimittäin valmistettiin lumpuista. Koska raaka-aineen laatu vaihteli, siitä tuotettu paperi saattoi ajoittain olla väriltään jokseenkin epämääräistä. James Cropper ratkaisi asian tavalla, jota ei ole sittemmin jouduttu katumaan. Kehitettiin menetelmä, jolla voitiin valmistaa värillistä paperia, Mark Cropper sanoo. Kun paperiin tuotiin jo valmistusvaiheessa mukaan eri värisävyjä, virheet peittyivät. Värillisen paperin kysyntä kasvoi nopeasti, ja ajan myötä juuri siitä muodostui se tekijä, josta James Cropper maailmalla erityisesti tunnetaan. Suurenmoista väriloistoa Sir James Cropper (vas.), Mark Cropper ja Patrick Willink vierailivat tammikuussa Suomessa. Se, mitä Mark Cropper yhtiön värillisistä erikoispapereista kertoo, kuulostaa niihin vihkiytymättömän korvissa miltei uskomattomalta: Burnesiden tehtaalla tuotetaan vuosittain paperia noin eri sävyssä. Pelkästään mustan eri vivahteita syntyy 40 erilaista. Viikossa syntyy noin 150 eriväristä paperilaatua. Neliömassaltaan ne vaihtelevat 70 grammasta aina 450:een, jopa 500 grammaan. Kyse on harvinaisesta erityisosaamisesta. Koko maailmassa on Mark Cropperin mukaan viidestä kymmeneen korkealaatuiseen värilliseen paperiin erikoistunutta valmistajaa. En epäröi sanoa, että valmistamme luksusta, Mark Cropper toteaa. Asiakkaamme ovat erittäin vaativia. Tuotteemme ovat heille räätälöityjä, usein uniikkeja. Toimitamme hyvinkin pieniä tilauksia,

13 BOTNIA Echo 01/11 > 13 alkaen kahdesta tonnista, kun vuosituotantomme on noin tonnia. Cropperin paperia käytetään muun muassa ensiluokkaisissa kirjelomakkeissa, yritysten vuosikertomuksissa ja taideteosten passepartout-kehyksissä. Arkistointiominaisuuksiltaan paperi täyttää Yhdysvaltain kongressin kirjaston standardit, jotka tunnetaan maailman tiukimpina. Tuotepakkaukset ovat eräs tärkeimmistä Cropperin konvertoitujen erikoispapereiden sovellusalueista. Viimeistään nyt käy selväksi, että olemme tekemisissä todellisten luksustuotteiden kanssa. Useimpia asiakkaita Mark Cropper ei ymmärrettävästi voi mainita nimeltä, mutta jo sellaiset brändit kuin Bulgari, Alfred Dunhill, Fendi, Krug ja Selfridge s puhuvat puolestaan. Myös esimerkiksi premium-luokan matkapuhelimille tai viskimerkeille korkeatasoisella pakkauksella voi olla tuotteen hintapositioinnin kannalta merkittävä rooli, Suomen-vierailulle osallistunut operatiivinen johtaja Patrick Willink mainitsee. Perheyhtiön menestys sukupolvesta toiseen perustuu Mark Cropperin mukaan jatkuvaan uudistumiseen. Uudistumiskyky elinvoiman ytimessä Mihin on perustunut 165-vuotiaan yrityksen menestys sukupolvesta toiseen? Mark Cropper korostaa jatkuvan uudistumisen merkitystä. Yhtiön toimintatavalle on ollut ominaista pyrkimys luoda uutta ja onnistua yhä paremmin.

14 14 > BOTNIA Echo 01/11 Tämä ei ole rajoittunut vain tuotteisiin, vaan koskee koko liiketoiminta-ajattelua. Modernisointiin on panostettu systemaattisesti koko ajan, Mark Cropper sanoo. Yhtiömme on tehnyt merkittäviä ja pitkäjänteisiä investointeja huippuluokan koneisiin ja laitteisiin. Se on merkinnyt myös tuotantokapasiteetin olennaista kasvua. Vaikka James Cropper Plc tunnetaan ennen kaikkea korkealaatuisista erikoispapereistaan, niiden rinnalle ovat vuosien saatossa tulleet ensin konvertoidut tuotteet, joihin kuuluvat muun muassa luksustuotteiden pakkausmateriaalit, sekä tekniset kuitutuotteet. Vuonna 1984 perustetulla tytäryhtiöllämme Technical Fibre Products Ltd:llä (TFP) on ollut strategisesti tärkeä rooli, joka on ollut omiaan suojaamaan konsernia paperiteollisuudelle perinteisesti niin tyypillisiltä voimakkailta suhdannevaihteluilta. TFP:n kehittämää ja tuottamaa tuote kirjoa voi luonnehtia lievästi sanoen kiehtovaksi. Jos käyttää hieman mielikuvitusta, osa tuoteryhmistä ja niiden sovelluksista voi viedä ajatukset tieteisfantasioihin. TFP:n tuotteet ovat erilaisiin kuitujen ja sidosaineiden yhdistelmiin perustuvia mattoja ja kalvoja, joita voidaan hyödyntää hyvin monenlaisiin tarkoituksiin. Esimerkkeinä sovelluksista voidaan mainita lujitemuovin eli komposiitin pintakäsittely, palo- ja lämpöeristys sekä energian varastointi. Mark Cropperin mukaan TFP:n tuotteita käytetään muun muassa uuden sukupolven taisteluhävittäjissä. Hienoimmatkaan koneet ja laitteet eivät voisi tuottaa maailmanluokan tuoteinnovaatioita ilman osaavia ihmisiä. Meillä on onni olla houkutteleva työnantaja. Pystymme rekrytoimaan todellisia ammattilaisia, jotka asennoituvat työhönsä ylpeydellä ja sitoutuvat yhtiöön hyvin vahvasti, Mark Cropper sanoo. Patrick Willink kertoo yhtiön taannoin palkinneen pitkäaikaisia työntekijöitään. 40 vuotta työsuhteessa olleita oli 25 henkeä ja 30 vuotta työskennelleitä 60. Kaksikymmenvuotinen työura Cropperin palveluksessa oli 120 työntekijällä. Erityissuhde Suomeen Monelle yritykselle pitkä historia voi olla taakka. James Cropper Plc on aina osannut ammentaa traditiostaan uutta elinvoimaa. Yhtiömme tarinasta on nähty vasta alku, Mark Cropper sanoo. Meillä on erittäin suorituskykyiset ja joustavat tuotantolaitokset. Henkilöstömme osaaminen on poikkeuksellisen suvereenia. Valmistamme tuotteita, joiden kysyntä ei seuraavaan sataan vuoteen ole ainakaan vähenemässä. Mark Cropper nostaa esille myös yhtiön vankan sitoutumisen kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen, johon liittyvissä ratkaisuissa se on ollut edelläkävijä 1970-luvulta alkaen. Isoisäni huolehti aikanaan itse sellunhankinnasta ja matkusti Suomessa sen vuoksi, mutta myös siksi, että suomalainen puunjalostusteollisuus on pitkään ollut edistyksen kärjessä. Yhteys Suomeen on siis merkinnyt paitsi erinomaisia raaka-aineita, myös tuoreita ajatuksia. Tämä matka on osoittanut, että niin on myös 2010-luvulla. Sir James pitää satavuotista kumppanuutta tärkeänä osoituksena siitä, miten suuri arvo pitkäjänteisellä yhteistyöllä voi molemmille osapuolille parhaimmillaan olla. Olen aina pitänyt tätä liikesuhdetta suuressa arvossa. Vuosikymmenten saatossa side Suomeen on kaiken aikaa vahvistunut. Kyse ei ole ollut vain liiketoiminnasta, vaan jostakin paljon syvemmästä. Yhtiömme on säilyttänyt riippumattomuutensa yli puolitoista vuosisataa. En voi olla liittämättä sitä pienen maanne sankarilliseen ja menestyksekkääseen taisteluun omasta itsenäisyydestään, Sir James sanoo. Sakari Pappilaa, joka on johtanut Botnian agentuuria Britanniassa, Sir James luonnehtii yhtiönsä suurimmaksi ystäväksi, josta on tullut myös perheen ystävä. Voisi arvella, että pitkä suhde Botniaan ja Suomeen jatkuu lämpimänä myös Mark Cropperin aikana. Olen ollut vilpittömästi vaikuttunut kaikesta siitä, mitä olen suomalaisten isäntien opastuksella nähnyt, mutta myös siitä vieraanvaraisuudesta, josta olin aiemmin niin paljon kuullut. Kyse on paljon enemmästä kuin hyvästä liikesuhteesta kyse on ystävyydestä. Tällaiset henkilökohtaiset kontaktit ovat juuri se, mikä tekee elämästä elämisen arvoisen. Mark Cropper kertoo saaneensa kutsun Suomeen hirvimetsälle. Kenties seuraava vierailu tapahtuu niissä merkeissä.

15 BOTNIA Echo 01/11 > 15 Kuningattaren edustaja Cumbriassa Sir James Cropper (s. 1938) on Cumbrian kreivikunnan Lord-Lieutenant. Tehtävä juontaa juurensa kuningas Henrik VIII:n kaudelta 1540-luvulta ja sen luonne oli alkujaan sotilaallinen. Nykyisin Lord-Lieutenant on lähinnä seremoniallinen kunniavirka, johon hallitsija nimittää ansioituneen henkilön, muodollisesti eliniäksi. Lord-Lieutenant toimii hallitsijan henkilökohtaisena edustajana kreivikuntansa alueella ja vastaa muun muassa kuninkaallisten vierailujen järjestämisestä sekä toimii niiden isäntänä. Hän hoitaa yhteyksiä alueelle sijoitettuihin puolus tusvoimien joukkoosastoihin ja voi myös jakaa hallitsijan myöntämiä kunniamerkkejä ja muita huomion osoituksia. Lisäksi hänen rooliinsa kuuluu muodollinen asema kreivikunnan oikeuslaitoksen esimiehenä sekä tiettyjä alueen verohallintoon liittyviä tehtäviä. Kuningatar myönsi vuodenvaihteessa Sir Jamesille ansioistaan Kuninkaallisen Viktorian Ritarikunnan komentajan arvon (Knight Commander of the Royal Victorian Order). Yhteys Suomeen on paitsi raakaaineiden, myös ajatusten vaihtoa.

16 16 > BOTNIA Echo 01/11 Echosysteemi Teksti Heikki Hakala Kuvat Pekka Kiirala JA SHUTTERSTOCK Kansallisen innovaatio politiikan keskeisenä tehtävänä on etsiä vastauksia kysymykseen, millä osaamisen alueilla Suomi voi tuottaa lisäarvoa globaalisti.

17 BOTNIA Echo 01/11 > 17 Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara: Luova ajattelu on menestyjän tunnusmerkki Globalisaatio ilmenee pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaaran mukaan ylikansallisina virtoina, joissa ideat, osaaminen, teknologia, tuotteet ja palvelut, rahoitus ja lähes kaikki muutkin tuotannontekijät liikkuvat kansallisvaltioiden rajoista riippumatta. Tulevaisuuden menestyjiä ovat innovaattorit. Osaamis- ja arvoverkostot yhdistävät Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin pääjohtajan Veli-Pekka Saarnivaaran mukaan erilaisia toimijoita maailmanlaajuisiksi arvoketjuiksi. Yritysten ja alueiden menestys riippuu niiden kyvystä asemoitua globaaleihin verkostoihin ja tuottaa valitsemassaan roolissa muita enemmän lisäarvoa. Vain ylivertaista lisäarvoa tuottava yritys, alue tai yhteisö on vakavasti otettava kumppani, joka houkuttelee puoleensa muita toimijoita kaikkialta maailmasta, Saarnivaara sanoo. Suomessa innovaatiopolitiikan peruskysymys on hänen mielestään se, millä osaamisen alueilla maa kykenee tuottamaan lisäarvoa globaaleissa arvoverkostoissa ja kehittymään kohteena, johon kannattaa investoida päästäkseen osalliseksi tuosta osaamisesta. Suomen tulee osaltaan vaikuttaa globaaleihin virtoihin ja houkutella niitä puoleensa. Sisään tulevat virrat vaurastuttavat maatamme enemmän kuin maasta ulos virtaavat investoinnit, jotka nekin rakentavat maatamme hyödyttäviä verkostoja. Innovaatiopolitiikkamme onnistumista mittaavat Suomeen tulevien investointien, osaajien ja yritysten määrät. Näillä mittareilla Suomi sijoittuu Saarnivaaran mielestä nykyisin kansainvälisissä vertailuissa suhteellisen heikosti. Menestymme globaaleilla osaaja- ja investointimarkkinoilla vain rakentamalla itsellemme strategisiin valintoihin, huippuluokan osaamiseen ja kilpailukykyiseen innovaatioympäristöön perustuvan tunnetun ja arvostetun brändin.

18 18 > BOTNIA Echo 01/11 Innovatiiviset yritykset tekevät Suomessa moniin muihin EU-maihin verrattuna keskimääräistä useammin yhteistyötä asiakkaidensa kanssa. Innovaatiotoiminta on meillä markkinalähtöistä, markkinoiden avaamiin mahdollisuuksiin tarttuvaa innovointia. Arvoketjujen Saarnivaara sanoo ohjautuvan asiakkaista ja kuluttajista kohti tuottajia ja kehittäjiä, ei päinvastoin. Innovaatiopolitiikan on mukauduttava innovaatiotoiminnan muutokseen ja annettava sille lisää vauhtia. On kiinnitettävä huomiota yhteistyön laatuun ja syvällisyyteen sekä edistettävä markkinoiden syntymistä innovatiivisille ratkaisuille. Moderni innovaatiopolitiikka painottaa enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä käyttäjien ja kehittäjien yhteisen kehitystyön vahvistamista. Erityisesti käyttäjälähtöisten palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa Suomella on vielä parantamisen varaa, Saarnivaara toteaa. Huomiota vaatii esimerkiksi julkisen sektorin tuottavuuden kasvattaminen palveluita ja niin sanottua palvelukyvykkyyttä kehittämällä. Kysynnästä ja käyttäjistä se lähtee Innovaatiotoiminta ei pääjohtaja Saarnivaaran mukaan enää noudata perinteistä keksimisen logiikkaa. Sen sijaan että uusille tuotteille ja keksinnöille etsittäisiin asiakkaita, etsitään yhä useammin asiakkaille uusia ratkaisuja. Maailmassa, jossa suuri osa teknologioista on saatavissa markkinoilta, kilpailukyky perustuu usein kykyyn oivaltaa asiakkaiden, kuluttajien ja kansalaisten tarpeet ennen kilpailijoita ja tarjota niitä vastaavia tuotteita ja palveluja, hän sanoo. Kaikkialla maailmassa eturivin yritykset ovat ottaneet kuluttajat ja asiakkaat mukaan tuotekehitykseen. Yritykset jopa työstävät yhdessä käyttäjien kanssa aiemmin tunnistamattomia tarpeita ja vaikuttavat siten kokonaan uudenlaisten markkinoiden syntymiseen. Erilaiset avoimen ja julkisen innovaatiotoiminnan muodot valtaavat jalansijaa perinteisen suljetun innovaatio toiminnan rinnalla. Politiikan tulee Saarnivaaran mielestä luoda edellytyksiä avoimien innovaatioympäristöjen syntymiselle. Yksilöt ja yhteisöt innovaatioiden takana Innovaatioiden tuottaminen on pääjohtaja Saarnivaaran mukaan viime kädessä yksilöiden varassa. Innovatiivisuus perustuu yksilöiden osaamiseen ja luovuuteen, mutta on myös yhteydessä selkeisiin tavoitteisiin ja ongelmanasetteluun. Innovaatio edellyttää järjestelmällistä työskentelyä ongelman parissa ja riittävästi tietoa ilmiöstä, asiakkaista, teknologioista, patenteista, aikaisemmista ratkaisuista ja toimintatavoista, Saarnivaara sanoo. Innovaatiot vaativat myös työnjakoa sekä riittävän tilan ja ajan varaamista innovaattoreille. Tämä on puolestaan suuri haaste johtamiselle. Innovaatioille hedelmällinen toimintaympäristö on Saarnivaaran mukaan sellainen, jossa erilaisen taustan omaavat yksilöt työskentelevät samojen ongelmien parissa. Innovaatioyhteisöt voivat olla tiiviitä, päivittäin kokoontuvia tiimejä tai verkostomaisesti toimivia löyhempiä yhteisöjä.

19 BOTNIA Echo 01/11 > 19 Innovaatioille otollinen ympäristö vaatii johtamiselta paljon, sanoo Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara. Innovaatioyhteisöjen menestys perustuu osaamisen ja tiedon jakamiseen sekä kykyyn yhdistää erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja. Innovaatiot syntyvät yhä useammin eri osaamisalueiden rajapinnoilla. Kansainvälisyys on voimavara Yhä useammin innovaatioyhteisöt ja -keskittymät ovat kansainvälisiä. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen muodostuu globaaleja tietämysyhteisöjä, joiden jäsenet ovat missä päin maailmaa tahansa. Myös yritykset turvautuvat innovaatiotoiminnassaan entistä enemmän avoimiin yhteisöihin, Saarnivaara sanoo. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että innovaatiotoiminta keskittyy ja hakeutuu alueille ja paikkoihin, joissa on riittävästi innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Kansallisten innovaatiojärjestelmien sijasta Saarnivaara kehottaa kiinnittämään huomio ta innovaatioiden ekosysteemeihin ja innovaatiokeskittymiin, jotka ovat paikallisesti ja alueellisesti kiinnittyneitä, mutta samalla globaalisti verkottuneita. Niissä yhdistyvät hedelmällisellä tavalla tarve ja ideat sekä niiden toteuttamiseksi tarvittavat kyvyt. Tällaisten ekosysteemien dynamiikka perustuu yhteisöihin, joissa vallitsee yhteistyön, tiedon ja ideoiden jakamisen ja riskinottohalukkuuden kulttuuri. Globaaleja haasteita vastaavan modernin innovaatiopolitiikan on Saarnivaaran mukaan oltava laaja-alaista ja kokonaisvaltaista. Yksittäiset ja erilliset politiikkatoimenpiteet eivät riitä varmistamaan innovaatiotoiminnan edelläkävijyyttä ja sen myötä kansallista tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä. Menestystekijöiden keskinäinen riippuvuus Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteuttamisen avain käsitteenä Veli-Pekka Saarnivaara pitää systeemisyyttä. Systeemisyys viittaa kokonaisvaltaisesti eri ilmiöiden yhteen kytkeytymiseen ja keskinäisiin riippuvuuksiin, hän sanoo. Yhden prosessin tai toiminnon muuttaminen edellyttää yleensä siihen liittyvien muiden prosessien vastaavaa kehitystä. Esimerkiksi uusien tietoteknisten järjestelmien täysimääräinen hyödyntäminen on yleensä mahdollista vain toimintatapoja uudistamalla. Kokonaisvaltainen näkemys on välttämätöntä esimerkiksi ympäristöongelmien ratkaisemisessa, julkisten palvelujen tehostamisessa ja alueellisten innovaatiokeskittymien rakentamisessa. Laajavaikutteisiin uudistuksiin tähtäävä kehitystyö on Saarnivaaran mukaan tehtävä valtakunnallisesti yhtenäisten standardien pohjalta. Oma käsitykseni on, että yritykset, jotka oivaltavat aidon innovatiivisuuden merkityksen ja kykenevät luomaan sille otolliset edellytykset, ovat keskeisiä tulevaisuuden tekijöitä. Nykyään etsitään räätälöityjä ratkaisuja. Kyvyllä oivaltaa asiakkaan, kuluttajan tai kansalaisen tarpeet on kilpailukyvyn kannalta olennainen arvo.

20 20 > BOTNIA Echo 01/11 Fokus Teksti Heikki Hakala Kuvat Pekka Kiirala Mihin maailmamme on menossa? Ulkopoliittisen Instituutin johtaja, tohtori Teija Tiilikainen vastaa. Alkanut vuosikymmen on arvostetun ulkopolitiikan tuntijan mukaan murrosvaihe, jonka aikana globaalijärjestelmän muutos jatkuu, kansainväliset instituutiot uudistuvat ja keskeiset maat kuten Yhdysvallat ja Kiina rakentavat kumppanuuksiaan uudelleen. Eurooppa puolestaan on suurten valintojen edessä. Globaalien valtasuhteiden muutos, moninapaistuminen sekä jo pidempään jatkunut yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan roolin kasvu ovat Ulkopoliittisen Instituutin johtajan, tohtori Teija Tiilikaisen mukaan nykyisen kansainvälisen yhteistyön keskeisiä muutostrendejä. Perinteisten, valtioiden välisten monenkeskisten järjestöjen asema vaikeutuu. Suuntauksena on vaikutusvallan liukuminen joustavampiin, epävirallisiin tai ainoastaan harvojen valtioiden muodostamiin instituutioihin. Euroopan unionin kannalta on hyvin mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin se pystyy käyttämään muutostilanteessa vaikutusvaltaansa ja tehostamaan yhteistä ulkopolitiikkaansa, Tiilikainen sanoo. Talouskriisi on kiihdyttänyt maailmantalouden rakennemuutosta ja kehittyvien markkinoiden suhteellisen painoarvon vahvistumista. On ilmeistä, että tämä suuntaus jatkuu. Samaan aikaan tuotannon ja kulutuksen painopiste jatkaa siirtymistään transatlanttiselta akselilta kohti Aasiaa ja kehittyviä talouksia. Kilpailun kiristyessä myös protektionismin riski kasvaa. Suomen kaltaisen maan on Tiilikaisen mukaan tärkeää löytää oikeat keinot tukea avointa ja sääntöihin perustuvaa maailmantaloutta ja vahvistaa samalla nousevien talouksien rakentavaa osallistumista kansainvälisen yhteisön toimintaan. Maailmantalouden rakenteelliset muutokset ovat viime vuosina koskettaneet voimakkaimmin Euroopan ja Yhdysvaltojen suhdetta Aasiaan. Yritysten toiminta on jatkanut kansainvälistymistään ja tuotantoketjun vaiheita on hajautettu eri maihin. Uhka ja mahdollisuus Euroopalle Euroopan unioni, sen jäsenmaat sekä muut kehittyneet maat kohtaavat Teija Tiilikaisen mielestä kasvaneen kilpailun erityisen haastavassa tilanteessa. Julkisen talouden velka on monissa maissa noussut korkeaksi. Talouskriisin jälkeiseen elvytykseen on sijoitettu suuria summia, eikä pelimerkkejä mahdollisen uuden taantuman hoitamiseen juuri ole, Tiilikainen sanoo. Myös ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen heikkeneminen rasittaa julkista taloutta. Kun kehittyneet maat eivät voi kilpailla kustannuksilla, talouskasvun ylläpitäminen riippuu entistä enemmän niiden kyvystä säilyttää teknologinen etumatka suhteessa kehittyviin talouksiin. Tähän tilanteeseen liittyy sekä merkittäviä uhkia että mahdollisuuksia. Keskeisenä vaarana on protektionismin ja poliittisen nationalismin kasvu. Kansainvälisestä kaupasta ja myös kehittyvistä markkinoista riippuvaisena maana laajamittainen protektionismi vaikuttaisi hyvin haitallisesti.

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS. Työvaateprofilointi Painettu & Valmis

Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS. Työvaateprofilointi Painettu & Valmis Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS Työvaateprofilointi Painettu & Valmis PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS Nykyään yhä useampi yritys haluaa työvaatteisiin yrityksen logon. Ahlsell

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015 Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin Jukka Vasama 17.11.2015 Suomalaisen laivanrakennuksen vahvuudet 2 Suomalaisen laivanrakennuteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaneet

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015

Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 2 Presentation name / Author Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Ilkka Hämälä Äänekosken biotuotetehdas Metsäteollisuuden suurin

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot