L PSEMME. Seksi askarruttaa lapsia. Uimataito pelastaa. Kaksi kotia. Meidän kaikkien piha. Pienetkin kiusaavat 2/2010

Transkriptio

1 A L PSEMME Uimataito pelastaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2010 Kaksi kotia Pienetkin kiusaavat Meidän kaikkien piha Seksi askarruttaa lapsia

2 Pääkirjoitus Pakko pärjätä yksin? K un parista tulee perhe, elämä muuttuu kerralla toiseksi. Yhtä lailla isoja muutoksia ovat esikoisen koulunalku, lasten murrosikä tai aikanaan pesän tyhjeneminen. Muutoksiin liittyy uteliaisuutta, iloa, onnea, jännitystä, epävarmuuttakin. Silloin on parasta, että lähellä on joku, jonka kanssa voi punnita ajatuksiaan. Liian monelta vanhemmalta se joku tuntuu puuttuvan. Vanhemmat kertovat, että lasten ollessa pieniä on paljonkin yhteistä muiden pikkulapsiperheiden kanssa, mutta vähitellen kanssakäyminen vähenee ja yläkouluvaiheessa yhteys muihin vanhempiin voi olla katkennut lähes kokonaan. Aina tuttavapiirin laajuuskaan ei auta. Halu suoriutua ja onnistua voi olla niin kova, että äitien keskenkin puhutaan mieluummin niitä näitä. Oma jaksaminen tai epävarmuus kasvattajana ovat asioita, joista voi olla vaikea kertoa edes kavereille. Sisukkuus ja pärjääminen ovat suomalaisia hyveitä, mutta rajansa kaikella. Huolien jakamisessa ei ole mitään hävettävää, sillä jokainen kokee ihan varmasti joskus epävarmuutta ja kaipaa kuuntelijaa. Elämän muutosvaiheet voivat olla haastavia, mutta ne ovat myös isoja mahdollisuuksia. Ei vähiten siksi, että muutos on mahdollisuus tutustua muihin samassa tilanteessa oleviin, jotka miettivät ihan samoja asioita. Uusi äiti voi löytää itselleen seuraa perhekahvilasta tai jumpparyhmästä. Ekaluokkalaisten vanhemmat voivat onnistua luomaan vanhempien kesken porukan, joka on toistensa tukena ja pystyy sopimaan yhteisistä pelisäännöistä läpi kouluajan. Se, että vanhemmat tuntevat toisensa näyttää vähentävän myös kiusaamista. Kenenkään ei pidä pärjätä yksin. Ihmiset ympärillä ovat iloksi ja avuksi, kunhan muistamme välillä rauhassa kuunnella ja kertoa, mitä oikeasti kuuluu. Liisa Partio, päätoimittaja p.s. Muistathan, että kun kaipaat kuuntelijaa, voit soittaa myös Vanhempainpuhelimeen ja jutella toisen vanhemman kanssa, rauhassa ja luottamuksellisesti. Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Seksi askarruttaa lapsia Seksuaalikasvatus osaksi arkea 15 Puheenjohtajalta 16 Uimataito on lapsen turva 18 MLL:n uusi ilme 22 Jo pienet lapset kiusaavat 26 Lapsuuden lauluja ja leikkejä Näin laulettiin ja leikittiin luvuilla 28 Koululaisen rokotukset 31 Isän kynästä 32 Kaksi kotia Vuoroviikoin vanhemmilla 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Keskustelu on parasta elokuvakasvatusta 38 Meidän kaikkien piha Kolmen sukupolven leikkikentät 40 Hyvinvointisuunnitelmaan kannattaa vaikuttaa 42 Näin rakennettiin Lastenlinna 44 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Matti Matikainen Toimitusneuvosto: Jan Pippingsköld (pj), Joona Kallio, Helena Peltola, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , lapsemme@ mll.fi Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Perttulantie 6, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) , jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@ bouser.fi. Lapsemme 3/2010 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 40. vuosikerta. Lapsemme 2/2010 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Kuva: Mikko J. Pitkänen 20 vuotta koulurauhaa Koulurauha julistetaan tänä vuonna Turussa, jossa se julistettiin myös ensimmäisen kerran 20 vuotta sitten. Lisätietoa juhlavuodesta: vuotisjuhlaseminaari Perheen viikko Seminaari oppimisvaikeuksista Seminaari yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimisvaikeuksista järjestetään Helsingissä Finlandia-talossa Ohjelma ja ilmoittautumiset elokuussa liiton nettisivuilla. Uudenmaan piiri on julkaissut nettisivut kunniaan liittyvästä väkivallasta. Apua, ohjeita ja keskustelumateriaaleja osoitteessa: uudenmaanpiiri.mll.fi/toiminta/ amoral-hanke_ / Kuva: Matti Matikainen Äitien juhlaa Valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa palkittiin 31 äitiä merkittävästä työstään kasvattajana. Tällä kertaa Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin saaneista äideistä peräti kahdeksan on ollut mukana myös MLL:n toiminnassa. Yhteispotretissa MLL-äidit eli toiminnanohjaaja Leena Herranen, emäntä Elli Höyssä, kotiäiti Irma Lappalainen, perhehoitaja Soili-Marja Leino, luokanopettaja Eila Pietikäinen, lehtori Liisa Tarkkala, perhepäivähoitaja Hanna Vainiokangas, sairaanhoitaja Sirkka Hollmén ja virikeohjaaja Tiina Vieraankivi. Pääsihteerin pohdintoja pienen lapsen arjesta Useimmat leikki-ikäiset lapset ovat varhaiskasvatuksen piirissä. Parhaimmillaan lapsi voi oppia sosiaalisia taitoja sopivan kokoisessa ryhmässä, turvallisen aikuisen lämpimällä johdolla. Se vaatii kasvattajilta todellista läsnäoloa ja herkkyyttä havaita ja seurata mitä ryhmässä tapahtuu. Ylisuuret ryhmät, vaihtuvat aikuiset, taukoamaton meteli ja lasten keskinäiset ristiriidat voivat johtaa lapsen stressaantumiseen. Pitkäaikainen stressi on yhteydessä muun muassa immuunisysteemin kehityksen häiriöihin ja suurempaan alttiuteen sairastua. Lisäksi päiväkodissa kiusatulla tai yksinäiseksi jääneellä lapsella on riski jäädä ryhmän ulkopuolelle myös koulussa. Aikuisilla on päiväkodissa suuret mahdollisuudet puuttua kiusaamiseen ja luoda yhdessäoloon turvallisia sääntöjä. Siksi on syytä luoda päiväkotikohtainen suunnitelma siitä, kuinka lisätä lasten hyvinvointia ja turvallisuudentunnetta, ja varmistaa ettei kukaan lapsi jää yksin. Mirjam Kalland Humala hämmentää Kesäjuhliin lähtiessä on hyvä pitää mielessä miltä aikuisten juhliminen näyttää lasten silmin. on sivusto, joka herättelee miettimään omaa alkoholinkäyttöä juhlissa, johon osallistutaan koko perheen voimin. Selvin päin kesään Koulun päättyminen ja loman alkaminen on juhlimisen aihe. Juhlia ja hauskaa voi pitää selvin päin, viestittävät järjestöt yhteisessä kampanjassaan. Kampanja muistuttaa myös, että alkoholin hankkiminen ja välittäminen alaikäiselle on laitonta. Turvallisia vaihtoehtoja, vinkkejä ja tietoa päihteettömästä ilonpidosta saa osoitteesta: Lelut kiertoon Paikallisyhdistykset ottivat vastaan noin hyväkuntoista lelua, kirjaa ja peliä Cityconin kauppakeskuksessa eri puolilla maata järjestetyssä keräystapahtumassa helmikuussa. Lahjoitetut lelut jaettiin MLL:n erilaisiin toimintapisteisiin sekä yhteistyökumppaneiden avustuksella päiväkoteihin, lastenkoteihin, sairaaloihin ja vähävaraisille perheille. Kuva Tampereen tapahtumasta. Muistathan MLL:n adressit ja korusähkeet Kuva: Kiitos kaikille Kevätilo-keräykseen osallistuneille! Keräystuotolla yhdistykset ylläpitävät perhekahviloita, järjestävät kerhoja, retkiä, leirejä ja tapahtumia ja tukevat tukioppilastoimintaa. Tavataan Puheenjohtajapäivillä MLL:n Puheenjohtajapäiviä vietetään Helsingissä Lisätietoja ja ilmoittautumiset Yhdistysnetissä. Anna toisenlainen lahja Kun vietät merkkipäivääsi, etkä halua lisää tavaraa, voit pyytää ystäviäsi lahjoittamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Merkkipäivälahjoitus on helppo tehdä: pyydä ystäviäsi tekemään lahjoitus MLL:n tilille: Nordea ja kirjoittamaan tilisiirron viestiosaan oman nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esim. Maija Meikäläinen/Matti Mäkelä 50 vuotta. Ilmoitathan yhteystietosi p /Leila Mikkola tai sähköpostitse leila.mikkola(at)mll.fi. Marjaretki jatkuu MLL:n, Marttojen ja Piltin viime kesän Koko perheen marjaretki -kampanja jatkuu Pilttipiirin nettisivuilla. Kurkkaa marjastusvinkit ja lähetä kuva perheenne retkestä. Makoisimmat kuvat palkitaan. Kuva: Antti Havulinna 4 Lapsemme 2/2010 Onnittelemme ja kiitämme kaikkia ansiomerkillä palkittuja MLL-aktiiveja. Lapsemme 2/2010 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Kampanjoita MLL:n tueksi Maamme-korut on käsityönä Suomessa valmistettu hopeinen korusarja, jossa voi tunnistaa piirteitä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkeistä. Maamme-sarjan koru sopii lahjaksi, kun haluat palkita tai kannustaa sinulle tärkeää henkilöä. Ostamalla Maamme-sarjan korun tuet MLL:n työtä: jokaisesta korusta lahjoitetaan viisi euroa MLL:n työn ja viisi euroa sotaveteraanien hyväksi. Maamme-korut on valmistanut Rahapaja Oy ja koruja myy Timanttiset Oy. Fransmanni-ravintoloissa kiertää Johanna Oraksen kaksi taideteosta, joista toinen huutokaupataan syksyllä 2011 MLL:n työn hyväksi. Tauluista on tehty taidepostikortit, joita on myynnissä Fransmanni-ravintoloissa. Jokaisesta myydystä kortista lahjoitetaan 0,50 euroa MLL:lle. Jokaisesta myydystä Univision Oy:n Olivia-tuotesarjan tyynystä ja peitosta lahjoitetaan yksi euro MLL:lle. Olivia-tuotteita myyvät tavaratalot ja isot päivittäistavarakaupat. KAISA EEROLA Kuvat TUULIA MINKKINEN ja ELINA LAIHO MLL:n kerhoista löytyy sekä perinteistä tekemistä että uusia, innostavia lajeja. Sirkuskerholaiset harjoittelevat kevätjuhlan ohjelmaa. Iloa ja hyötyä kerhoista Kesäisessä keskiaikatapahtumassa kaikenikäiset kerholaiset pääsevät esiintymään. Osta juhla-arpa! Liiton 90-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetään syksyllä arpajaiset. Arvat tulevat myyntiin syyskuussa. Turvallista koulutietä! Yli lasta aloittaa koulun elokuussa. MLL lahjoittaa ekaluokkalaisille jo 12. kerran Hyvä alku koulutielle -pussit, joissa on helppo kuljettaa esimerkiksi jumppavaatteita. Pussi sisältää vanhemmille tietoa ekaluokkalaisen hyvinvoinnista, liikenneturvallisuudesta, uimaan oppimisesta ja hyvistä välipaloista. MLL muistuttaa vanhempia läsnäolosta lapsen elämänpiirin laajentuessa ja kannustaa hyvään yhteistyöhön koulun kanssa. MLL:ssa on jäsentä! H auskuus, yhdessäolo ja uusien asioiden oppiminen ovat MLL:n kerhojen tunnusmerkkejä. Jo liki 90 vuotta sitten ensimmäiset poika- ja tyttökerhot opettivat lapsille leikinomaisen tekemisen lomassa sosiaalisuutta, ryhmässä toimimista ja hyödyllisiä käytännön taitoja. Lähes jokainen MLL:n yhdistys ylläpitää kerhoja lapsille, nuorille tai perheille. Lisäksi pienille koululaisille on tarjolla aamupäivä- ja iltapäiväkerhoja, usein yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. MLL:n Fiskarin 89-vuotiaassa yhdistyksessä on vilkasta ja hyvin organisoitua kerhotoimintaa. Meillä on tällä hetkellä toistakymmentä kerhoa eri ikäryhmille ja kävijöitä viikoittain noin 100. Tärkeintä on yhdessä tekemisen ilo, joka lähtee vapaaehtoisuudesta. Osa vetäjistä on palkattuja, kertoo puheenjohtaja Tuulia Minkkinen. Valinnanvaraa riittää baletista flamencoon ja salsaan, satujumpasta jalkapalloon ja pingikseen sekä sirkuksesta boffaukseen eli pehmomiekkailuun. Kerhot ovat syntyneet pikkuhiljaa. Välillä on tosi vilkasta ja välillä hiljaisempaa riippuen vetäjistä ja kiinnostuksesta. MLL:n kerhot ovat suurimmaksi osaksi maksuttomia. Maksullisetkin ovat edullisia jäsenalennuksineen. Palkitsevaa ja hauskaa MLL:n kerhoissa tuetaan lasten kasvua ja kehitystä, tutustutetaan lapsia heidän lähiympäristöönsä ja autetaan heitä ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja elämän ilmiöitä. Lasten oma osallisuus, näkyminen ja äänen kuuluminen, leikki sekä lasten ja aikuisten yhteinen toiminta on tärkeää. Fiskarissa tavoitteet on Tuulian mukaan sisäistetty kiitettävästi. Kerhotoiminnan pyörittäminen ja suunnittelu on palkitsevaa ja hauskaa. Se on parhaimmillaan kaikenikäisten yhdessä tekemistä, se yhdistää perheitä ja tuo uusia kavereita. Kaikki ovat tervetulleita. Se tuo tunnettuutta ja houkuttelee puoleensa uusia toimijoita ja osallistujia. Olemme välillä toppuutelleet vanhempia hikipäässä harrastamisesta. Ideana pitää olla lapsen oman kehitystason mukainen tekeminen, niin että kasvurauha säilyy ja lapsuus kestää pitkään. Kun puhutaan lähiruoasta, yhtä lailla voisi puhua harrastustoiminnan kohdalla vaikkapa lähiliikunnasta. Koko perheen harrastus MLL:n kerhoissa lapsilla on mahdollisuus paneutua heitä kiinnostaviin asioihin, leikkiä, tutkia ja oppia omassa tahdissaan. Vaikka tavoitteita asetetaan ja toimintaa valvotaan, tiukkapipoisuus on kerhotoiminnasta kaukana. Minkkisen perheessä kerhot ovat koko perheen harrastus. Pojista Mikael, 16, keksi aloittaa boffauskerhon eli pehmomiekkailun. Lasse, 14, käy boffauksessa ja vetää pingiskerhoa tarvittaessa ja Vilja, 7, käy sirkuskerhossa. Jos lapsiperheille haluaa toimintaa, sitä pitää järjestää itse. Rohkeasti kokeilemaan, innokkaita kävijöitä löytyy varmasti. Kerhon ei tarvitse olla ikuisuusprojekti, vaan vaikkapa muutaman kerran kerho alkuun. Meidän juttumme on taide ja luonto, jotka löytyvät kotioven vierestä. Pieni ja kotoinen on kaunista. Lapset eivät välitä hienoista puitteista, tunnelma on kaikkein tärkein, Tuulia painottaa. Laatua ja turvallisuutta Viime vuonna toteutetun, vanhemmille suunnatun MLL:n kerhotoimintaa koskevan kyselyn mukaan kerhoihin ollaan tyytyväisiä. Lapset viihtyvät kerhoissa hyvin, osallistuvat niihin mielellään ja ne tuottavat iloa. Kerhoja pidetään laadukkaina, ne vastaavat perheen odotuksia ja lapset kokevat olonsa kerhoissa turvalliseksi. Kyselyn perusteella MLL:n kerhotoiminta vaikuttaa myönteisesti lasten ja perheiden hyvinvointiin. Monien kuntien ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön suunnitelmaan ja lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan kuuluu osana MLL:n lapsille suunnattu kerhotoiminta. Flamencon askelsarjat vaativat pieniltä harrastajilta tarkkuutta. 6 Lapsemme 2/2010 Lapsemme 2/2010 7

5 MARJO HENTUNEN Kuvat MATTI MATIKAINEN Lapset näkevät seksiin viittaavia viestejä päivittäin lähiympäristössään. Seksuaalisuudesta kannattaa puhua avoimesti ja arkisesti muun kasvatuksen ohessa. Tärkeintä on, että lapsi oppii arvostamaan omaa kehoaan. L ööpit, tv-ohjelmat ja mainokset tarjoavat seksisisältöä enemmän kuin koskaan ennen. Se voi tuntua lapsesta hämmentävältä ja jopa ahdistavalta, mutta toisaalta kihelmöivältä ja jännittävältä luvun lapset joutuivat miettimään seksiasioita keskenään, sillä kanavia uteliaisuuden purkamiseen ei ollut, toisin kuin nyt, luonnehtii erityistason seksuaaliterapeutti Maaret Kallio. Lasten hämmennys johtuu Kallion mukaan osittain siitä, että vanhemmat vaikenevat tai eivät osaa puhua luontevasti. Häpeä on aikuisten opettamaa, pieni lapsi on seksuaalisuudessaan luonnollinen ja positiivinen. Jos lapsi kysyy seksimessujen mainoksesta, ja vanhemmat häkeltyvät, että ei se mitään ole, lapsi saa kuvan, että asiassa on jotain kiellettyä. Ei pidä kertoa yksityiskohtia, vaan voi kertoa, että siinä on aikuisten seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Kun materiaalia tulee joka tuutista, lapsi törmää siihen joka tapauksessa, mutta kuinka paljon se hämmentää, riippuu siitä, kuinka hyvin lapsi pääsee purkamaan tunteitaan. Seksi askarruttaa yhä nuorempia 8 Lapsemme 2/2010 Lapsemme 2/2010 9

6 Lapsi liikkuu päivittäin paikoissa, joissa osa viesteistä on suunnattu aikuisille. 10 Lapsemme 2/2010 Nimet sukupuolielimille Lapselle on tärkeää opettaa käytössääntöjä, mutta ilman torumista ja häpäisemistä. Esimerkiksi pikkupojille, jotka venyttelevät pippeliään, voi kertoa, että sinä saat tehdä noin, kun olet yksin, mutta muiden läsnä ollessa niin ei ole tapana tehdä, aivan kuten nenääkään ei ole korrektia kaivaa julkisesti, Kallio kertoo. Terapiatyötä tehdessään Kallio on huomannut, että sukupuolielimille ei ole nimiä. Se on surullista, sillä se viestittää herkästi myös siitä, että niillä ei ole arvoa. Pienelle lapselle voi kertoa, että naisilla on pimppi, josta myös vauvat tulevat. Jos lapsi tarttuu isän penikseen saunassa, sanotaan, että saat katsoa sitä, mutta et koskea, sillä se on isin oma. Saunakulttuurimme on hyvä asia, siellä opitaan luonnollista suhtautumista alastomuuteen ja omaan kehoon. Tutkimusprofessori Osmo Kontulan mukaan vielä 1950-luvulla seksuaalikasvatus oli lähinnä pelottelua; oppikirjoissa varoiteltiin muun muassa siitä, kuinka itsetyydytys värjää kasvot keltaisiksi ja johtaa lopulta mielenterveyden hajoamiseen. Tätä mieltä olivat jopa lääkärit luvuilla koulujen seksuaalikasvatus tehostui, ja teiniraskaudet ja seksitaudit vähenivät. Kun seksuaalikasvatuksen määrää nipistettiin luvun lamavuosina, kääntyi raskauden keskeytysten määrä uuteen nousuun. Viime vuosina seksuaalikasvatuksen taso on parantunut huomattavasti, kun terveystieto on tullut pakolliseksi oppiaineeksi kouluihin. Suurin muutos seksuaalikasvatuksessa tapahtui 2000-luvulla, kun seksuaalikasvatusta alettiin antaa yhdeksännen luokan sijaan jo vuotta tai kahta aikaisemmin, toteaa Kontula. Lapsen kysymyksiin kadulla näkyvistä mainoksista on hyvä vastata. Ne ovat aikuisten seksiasioita, riittää pienimmille. Itsetunto koetuksella Maaret Kallion mukaan seksuaalikasvatus kannattaa liittää normaaliin arkeen, ei niin, että aiheesta järjestetään erillinen keskustelu, joka on vaivaannuttavaa sekä vanhemmille että jälkikasvulle. Seksuaalikasvatus on kokonaisvaltaista ihmiseksi kasvattamista lapsen ikä huomioiden. Vanhemman ei tarvitse osata heti vastata, mutta asioista voidaan ottaa yhdessä selvää. Jos puhuminen tuntuu vaikealta, lapselle voi antaa seksuaalisuutta käsittelevän kirjan. Luonteva ilmapiiri on tietoakin tärkeämpää. Jos lapsi kysyy, mitä taivaankappaleita avaruudessa on, vanhempien on helppo vastata, että ainakin Mars, Pluto ja Uranus. Mutta jos lapsi tiedustelee, miksi aikuiset harrastavat seksiä tai miten lapsia tehdään, vanhemmat saattavat tiuskaista, ettei sellaisia saa kysellä. Silloin lapsikin häkeltyy. Nuorelle pitäisi viestiä, että seksuaalisuus voi olla suuri voimavara ja on tärkeää, ettei suostu sellaiseen, mikä ei tunnu itsestä hyvältä. Omien rajojen oppiminen on tärkeintä. Merkittävä seksuaalikasvatuksen muoto on kosketus. Mitä enemmän lasta hellitään ja pidetään sylissä, sitä vahvemmaksi hänen kehollinen itsetuntonsa kehittyy. Toivoisin, että myös koulujen seksuaaliterveyskasvatus keskittyisi nykyistä enemmän tunteisiin, Kallio toteaa. Käsite yhteiskunnan yliseksualisoituminen vilahtaa aika ajoin keskusteluissa. Osmo Kontulan mielestä sana on harhaanjohtava, sillä seksin harrastaminen ei ole tullut julkisemmaksi, vaan lähinnä on kyse kuvista. Eroottiset mainokset eivät aina ole hyvän tavan mukaisia. Ne voivat luoda nuorille paineita siitä, että kaikki muut ovat suositumpia ja kokeneempia, mutta minä olen ruma ja kelvoton. Silloin itsetunto joutuu koville. On tärkeää, että vanhemmat olisivat läsnä, ettei lapsi jäisi yksin sellaisen tiedon kanssa, jota hän ei pysty suodattamaan. Arvokas keho Lapsen seksuaalista koskemattomuutta ei saa loukata. Aikuisen on tärkeää viestittää lapselle, että oma keho on arvokas, mutta yksityinen. Vieras ihminen ei saa koskea hänen intiimialueisiinsa, ja jos joku niin tekee, lapsen pitää kertoa asiasta heti luotettavalle aikuiselle. Seksuaalikasvatus ei ole koskaan kokemusten jakamista. Jos vanhemmat harrastavat tietoisesti seksiä lapsen nähden tai kertovat seksikokemuksistaan lapselle, se on lapsen seksuaalista kaltoin kohtelua. Jos lapsi altistuu seksuaalisuuteen liittyville asioille liian varhain, se rikkoo seksuaalikehitystä ja omien rajojen tunnistamista. Se voi rikkoa myös käsitystä rakkaudesta ja ihmissuhteista, kertoo Kallio. Oman kehon arvostaminen ja terveen itsetunnon tukeminen on tärkeää seksuaalikasvatusta.. Seksuaalikehityksen portaat 1. Vanhempien ihailu Leikki-ikäisenä lapsi rakastuu lähipiirin aikuiseen, usein isään tai äitiin. 2. Idoli ihastuttaa Noin 6 12-vuotiaana lapsi ihastuu kaukaiseen kohteeseen, kuten rockmuusikkoon. 3. Tuttu mutta salattu Varhaisnuori ihastuu, mutta pitää sen visusti omana tietonaan. 4. Tuttu ja kaverille kerrottu Noin vuotiaana nuori haluaa jakaa rakastumisen tunteen ystävänsä kanssa. 5. Tykkään sinusta Tässä vaiheessa ihastumisen kohde saa tietää ihastumisesta. 6. Käsi kädessä Yhteinen rakastumisen kokemus halutaan näyttää koko maailmalle. Yhdessä ollessa ei välttämättä uskalleta edes jutella. 7. Suudellen Tällä portaalla saadaan nautintoa suudelmista ja kosketuksista. 8. Mikä tuntuu hyvältä? Tässä vaiheessa opetellaan, mikä tuntuu hyvältä. Tavoitteena ei ole vielä sisäkkäin olo. 9. Rakastella Luottamus kumppanuus on niin syvää, että ihminen tuntee olevansa valmis yhdyntään. Lähde: Lapsen ja nuoren seksuaalisuuden kehittyminen portaita pitkin. Opas vanhemmille. Tietoa seksuaaliterveydestä: Lapsen ja nuoren seksuaalisuuden kehittyminen portaita pitkin. Opas vanhemmille. Raisa Cacciatore, Erja Korteniemi-Poikela. WSOY Huomenna pannaan pussauskoppiin: eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haasteisiin syntymästä murrosikään. Raisa Cacciatore. WSOY Sopii yläasteikäisille. Vauvasta naperoiseksi pienten lasten seksuaaliterveydestä. Raisa Cacciatore, Erja Korteniemi-Poikela. Väestöliitto Sopii myös lapsille. Seurustelusta ja seksistä voit lukea myös osoitteessa Lapsemme 2/

7 Joskus lapsi saattaa nähdä, kun vanhemmat rakastelevat. Vahinkoja sattuu joka perheessä, siitä ei tarvitse itseään syyllistää. Lapselle kannattaa kertoa, että vanhemmat tykkäävät pitää toisiaan hyvänä. Pahinta on olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Lapselta voi kysyä, mitä hän näki ja mitä hän siitä ajattelee. Yksityiskohtia ei tule kertoa, Kallio neuvoo. Lapsi tai nuori saattaa lukea eroottista, kuvitettua tekstiä esimerkiksi netistä. Aikuisten kannattaa keskustella lasten kanssa siitä, mitä porno on ja että sitä tulee eri paikoissa vastaan. On hyvä tuoda esille sekin, että porno ei anna oikeaa kuvaa seksuaalisuudesta. Netissä on Kallion mielestä paljon hyvääkin. Esimerkiksi asiallista tietoa seksuaalisuuden kehittymisestä ja palstoja, joissa voi keskustella asiantuntijan kanssa anonyymisti. Maaret Kallio toimii seksuaaliterapeuttina Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalla. Osmo Kontula on Väestöliiton tutkimusprofessori. Seksikysymykset ovat lisääntyneet Lasten ja nuorten puhelimessa Jo 8 10-vuotiaita lapsia askarruttavat seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset, kertoo MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen vastikään julkaistu 30-vuotisraportti. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat vuonna 2009 yli puheluun ja nettikirjeeseen. Aktiivisimpia soittajia olivat aikaisempien vuosien tapaan vuotiaat tytöt ja pojat ja ahkerimpia kirjoittajia vuotiaat tytöt. Yleisin keskustelunaihe on edelleen päivänkuulumiset, mutta toiseksi yleisin aihe oli sekä tyttöjen että poikien keskuudessa seksi. Poikia seksikysymykset mietityttävät tyttöjäkin enemmän; vuonna 2009 seksiasioista halusi keskustella 21 prosenttia pojista, kun tyttöjen kohdalla osuus oli 10 prosenttia. Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjät ovat huomanneet, että koulujen loma-aikoina lähetettävät, seksuaalisävytteistä kuvamateriaalia sisältävät ohjelmat hämmentävät lapsia. Soittajat haluavat jutella puhelinpäivystäjän kanssa myös siitä, missä iässä seksi pitäisi aloittaa, ja onko seksi aloitettava, jos on seurustellut poika- tai tyttöystävänsä kanssa jo puoli vuotta. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti Lapsemme 2/2010 Turvaa lapsen kasvurauha Vanhempien on hyvä tietää mitä lehtiä, ohjelmia ja nettisivuja lapset seuraavat ja tarvittaessa auttaa tulkitsemaan niiden sisältöjä. Pienet lapset: Lasta on suojeltava materiaalilta, jota hän ei pysty käsittelemään. Lapsi tarvitsee aikuisen tulkikseen katsoessaan tvohjelmia, joiden sisältöä hän ei ymmärrä. Vanhempien pitää estää lasta pääsemästä käsiksi materiaaleihin, jotka voivat traumatisoida. Lapsen netinkäyttöä täytyy valvoa. Vanhempien on pidettävä seksielämänsä henkilökohtaisena. Nuoret ja esimurrosikäiset: Nuori tarvitsee tietoa seksuaalisuudesta, kuten rintojen eriparisuudesta tai siemensyöksyistä. Vanhempien täytyy kertoa lapselle murrosiän muutoksista jo ennen murrosikää. Aikuisten on tärkeä kertoa, että porno ei anna oikeaa kuvaa seksuaalisuudesta. Koulukohtaiset verkkoneuvontapalvelut voisivat madaltaa kynnystä ammatti avulle. Kouluihin tarvitaan ryhmiä, joissa oppilaat voivat keskustella seksuaalisuudesta, tunteista ja arvovalinnoista. fi sisustus ruoka tee itse tyyli hyvinvointi ihmiset & ilmiöt tee itse Hyviä ideoita, enemmän luettavaa! Majakkasaari & Saimaan ympäri Nyt mökille! 4 helppoa tapaa tilata Mene nettiin Kuponki postiin. Postimaksu on maksettu. Lähetä tekstiviesti KV X ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTIOSOITE numeroon Kirjoita X:n tilalle kupongissa oleva tarjoustunnus valitsemasi tarjouksen mukaan. Tekstiviestin hinta on 0,80. Palvelu toimii Soneran, Elisan, Saunalahden, DNA:n ja TeleFinlandin liittymissä. Soita asiakaspalveluumme, puh. (03) Nopeimmin tilaat netistä: 50 äitiä kertoo: TILAUSKORTTI Irrota tästä ja postita heti, postimaksu on jo maksettu. Nopeimmin tilaat netissä, Kyllä! Tilaan Kotivinkin kestotilauksena 5 lehteä, vain 15,90 (norm. 28 ). Tarjoustunnus 5421 Saan lahjaksi: Luhta raitakassin, arvo 24,90. Extraetu! Haluan vielä 5 lehteä ja sydänkorun VAIN 9. Saan siis yhteishintaan 24,90 : Tarjoustunnus Arvo 24,90 Extraetu! Herkkä sydänriipus Hopeanvärinen, kauniisti muotoiltu sydänkoru voi olla tuleva suosikkiasusteesi. Tyylikkäässä 45 cm metalliketjussa on 5 cm pidennysosa ja sydän on kooltaan 2,2 x 2,2 cm. Riipus ja ketju eivät sisällä nikkeliä eivätkä lyijyä. Saat korun lahjaksi, kun valitset pidemmän tilausjakson! Arvo 12,90 Käytä extraetu saat korun lahjaksi! Vain 2,40 /lehti! Tarjous on voimassa saakka ja koskee uusia tilauksia Raikas raitakassi Tätä Luhdan ostoskassia kelpaa käyttää ja näyttää! Siisti ja pieneen tilaan taittuva kassi on tukevaa, helposti puhdistettavaa polyesteriä. Trendikäs raitakuosi sopii moneen tyyliin ja voit kantaa kassia olalla tai kädessä. Kassi on kosteuden pitävä ja tilava, siinä on vahvistettu pohja ja kahden mittaiset kantohihnat. Mitat L30 x K37 x S24,5 cm. Forma Publishing Group Oy VASTAUSLÄHETYS Tunnus Helsinki

8 Puheenjohtajalta Lennossa Kirjoitan tätä lentokoneessa matkalla New Yorkiin tutkijakokoukseen. Sopeutuakseni seitsemän tunnin aikaeroon yritän pysytellä hereillä koko kahdeksantuntisen lennon ajan. Unen torjumiseksi otan esiin pinon tutkimusryhmämme käsikirjoituksia. Artikkelit pyörivät lasten diabeteksen synnyn ja ehkäisyn ympärillä. Moni tietää, että nuoruustyypin eli tyypin 1 diabetes on suomalaislapsilla yleisempi kuin missään muualla. Viimeisten 50 vuoden aikana sairaus on lisääntynyt tasaista vauhtia. Erikoista on, että se myös puhkeaa yhä varhemmin. Maiden väliset ilmaantumiserot ovatkin yli satakertaisia. Suomessa lasketaan nyt, että diabetes puhkeaa lapsuuden jossain vaiheessa keskimäärin yhdelle jokaisesta 123 lapsesta. Sairauden hoito vaatii osaamista, tietoa ja taitoa joka päivä läpi koko elämän. Mitkä tekijät käynnistävät diabetekseen johtavan tapahtumaketjun? Miksi tauti puhkeaa joillain jo imeväisiässä, toisilla taas paljon myöhemmin tai ei koskaan? Miksi suurimmalle osalle ihmisistä ei koko elämän aikana ilmaannu merkkiäkään tyypin 1 diabeteksesta? Joihinkin kysymyksiin on alkanut löytyä vastauksia. Löydökset perustuvat suurelta osin tutkimukseen, johon osallistuu useita tuhansia suomalaislapsia. Tutkimuksessa diabeteksen alttiusgeenit saaneita lapsia seurataan tarkasti syntymästä läpi koko lapsuuden. On todennäköistä, että seurannan aikana kerätyistä tiedoista ja näytteistä onnistutaan tavoittamaan tekijöitä, joilla on yhteys diabeteksen ilmaantumiseen. Näköpiirissä alkaakin olla diabeteksen ehkäisyyn tähtäävien hoitotutkimusten sarja, joka toivottavasti lopulta johtaa diabeteksen tehokkaaseen ehkäisyyn. Huolimatta lääketieteen läpimurroista ja lasten hyvinvoinnin yleisestä kohentumisesta tyypin 1 diabetes ja useat muut pitkäaikaissairaudet ovat osa monen lapsen ja nuoren arkea. Sairauden taakka on kaikille raskas. Toivon, että me kukin omissa toimissamme muistaisimme turvata myös näille erityislapsille mahdollisuuden elämäniloon ja valoisaan tulevaisuuteen. Lentokoneeni reitti kulkee läheltä Islantia. Tähyilen innokkaasti merkkejä vielä aktiivisesti toimivan tulivuoren syöksemästä savusta ja laavasta, mutta mitään poikkeavaa en onnistu näkemään. Pysyn matkan hereillä, saan korjatuksi kahden nuoren tutkijan mainiot käsikirjoitukset, diabeteksen ehkäisy on taas pari askelta lähempänä ratkaisuaan, mutta en näe purkautuvaa tulivuorta ehkä onneksi! Olli Simell professori, ylilääkäri Lapsemme 2/

9 LIISA UUSINIITTY Kuva ANTERO AALTONEN Uimataito on lapselle halpa henkivakuutus ja elinikäinen turva. Jokainen lapsi oppii uimaan, kun häntä siihen kannustetaan. K olmen viime vuoden aikana Suomessa on hukkunut 21 lasta ja nuorta. Se on surullinen luku, sillä uimataito olisi monessa tapauksessa pelastanut lapsen hengen. Noin 80 prosenttia peruskoulun kuudesluokkalaisista osaa uida. Vaikka luku osoittaa, että olemme hyvällä mallilla, töitä on silti tehtävä jäljellä olevien 20 prosentin uimataidon eteen, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton SUH:n koulutussuunnittelija Tero Savolainen. Uimataitoisena pidetään sitä, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden pinnan alla ja pinnalle päästyään ui pysähtymättä 200 metriä ja siitä 50 metriä selällään. Miksi jokaisen pitäisi osata uida? Uimataidolla on kaksi puolta: se on hyvä liikuntamuoto kaikenikäisille ja - kokoisille. Vesiturvallisuuden kannalta uimataito on tärkeä, koska uimataitoinen voi itse pelastautua tai pelastaa toisen hätään joutuneen, Savolainen korostaa. Tuhansien järvien Suomessa uimataito ilman järjestettyä opetusta ei ole ollut itsestään selvää. Vasta kun eri puolille maata alkoi 1970-luvulla nousta uimahalleja ja peruskoulu alkoi järjestää uimaopetusta, lasten uimataito selvästi koheni. Nykyisin Suomessa on noin 250 uimahallia tai kylpylää. Lapsia olisi tulossa vapaaehtoisiin uimakouluihin paljon enemmän, mutta kouluja ei järjestetä riittävästi. Kunnat säästävät kuljetuksissa uimahalleihin ja uimaopettajien palkkauksissa. Opettajia riittäisi, sillä 2009 koulutettiin 300 uutta uimaopettajaa eri puolille Suomea, Savolainen toteaa. Savolaisen mielestä ollaan hyvällä tolalla, silloin kun vanhemmat ottavat uimaopettajaan yhteyttä ja toivovat 16 Lapsemme 2/2010 lapselleen parempaa uimataitoa kuin itsellä on. Eräskin isä halusi varmistaa, että lapsi saisi ainakin alkeistaitomerkin kaikkiaan kahdestakymmenestä tasomerkistä. Yli 90 prosenttia peruskouluista järjestää oppilaille uimaopetusta ainakin jossakin määrin. Oulussa esikouluikäisistä kuudenteen luokkaan kaikki lapset saavat viisi uimaopetuskertaa vuodessa. Oululaislasten uimataito hipoo sataa prosenttia, Savolainen kertoo. Ellei opetusta voida järjestää hallissa, monet kunnat järjestävät kesällä rantauimakouluja. Niihin voivat osallistua myös kesäasukkaiden lapset. Moni on oppinut uimaan juuri rantakouluissa, vaikka muistot saattavat olla hytisevän kylmiä. Vesi vaatii totuttelua Vesi on uimaan opettelevalle lapselle uusi elementti, silloin kun viileähköön veteen pitäisi kastautua. Se voi aluksi pelottaa ja jännittää mutta myös herättää kauhua ja ikäviä muistoja. Kuinkahan monen aikuisen uintiopetus oli sitä, että vastaan pyristelevä lapsi heitettiin laiturilta veteen tai kipattiin veneestä laidan yli. Uimakoulu voi olla lapselle jännittävä prosessi, koska moni muukin asia on uusi. Ympäristö on outo, opettaja vieras ja ryhmä koostuu ennestään tuntemattomista lapsista. Rauhallinen ajankohta, lämmin vesi ja lelut ovat hyvä alku vedestä johtuvien pelkojen purkamiseen. Savolainen kehottaakin vanhempia viemään lapsia uimahalliin, jotta nämä tutustuisivat paikkaan ja tottuisivat veteen. Vesi sinänsä ei ole lapselle Nuoren ja vanhan uimarin perusasiat Älä ui yksin vaan aina seurassa ja valvotusti. Ui aina rannan lähellä, sitä kohti tai rannan suuntaisesti. Hypätessäsi varmista, ettei pinnan alla ole vaaraa, esimerkiksi kiviä tai uppotukkeja. Älä leikilläsikään työnnä kaveriasi veteen. Hän voi hätääntyä ja joutua vaaraan. Pidä veden äärellä huolta pienemmistäsi. Toimi ripeästi, jos näet jonkun olevan vaarassa, esimerkiksi uimataidoton lapsi juoksentelee laiturilla. Uimataito on lapsen turva vierasta. Muutaman kuukauden ikäiset vauvat solahtavat tottuneesti altaaseen. Savolaisen ryhmissä on ollut kolmevuotiaita entisiä vauvauimareita, jotka toimivat aikuisten altaassa kuin pienet vesipedot. Isompikin lapsi läträä mielellään vedellä, ja rannalla syntyvät monet hiekkakakut. Uimarannasta tai altaan reunasta pitäisi tulla lapselle yhtä tuttu ja luonteva paikka kuin hiekkalaatikosta, Savolainen huomauttaa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on useana vuonna jakanut Leikkien uimaan -opasta MLL:n Hyvä alku koulutielle -pussissa. SUH on julkaissut myös dvd:n, jota katselemalla perhe voi saada kimmokkeita vesirohkeutta kehittäviin leikkeihin. Vanhemmat, tutustukaa rannan syvyyteen. Valvotuillakin rannoilla vastuu lapsista on aina huoltajilla. Pitäkää lapsia koko ajan silmällä. Lyhyessäkin hetkessä lapsi voi kadota vajottuaan veden alle. Muista, että lelut eivät ole turvavälineitä. Pidä ainakin tunnin tauko ruokailun jälkeen, ennen kuin menet uimaan. Veneessä pitää kaikilla olla jo matkaan lähtiessä yllä pelastusliivit. Faktaa: Suomessa on parin viime vuoden aikana hukkunut 150 ihmistä, joista neljä viidestä olisi voinut pelastua uimataidolla ja riittävillä turvavarusteilla. Uimataito kehittyy harjoitellessa. Jos huomaa pysyvänsä pinnalla, ei välttämättä jaksa heti uida 200 metriä. Yli puolet lapsista oppii uimaan vanhempien tai sukulaisten seurassa. Vanhemmat uimaopettajina Myös vanhemmat voivat opettaa jälkikasvuaan uimaan, jos vain kärsivällisyyttä riittää. Veden pelon voittaminen on oppimisen edellytys. Älä pakota vaan houkuttele lapsi veteen. Polskutelkaa aluksi vaikka istumalla altaassa. Opeta lapselle veteen puhaltaminen ja hengityksen pidättäminen. Harjoituksia voi tehdä kotona kylpyhuoneessa. Hengitystaidoista on myöhemmin hyötyä eri uintilajien oppimisessa. Älä hoppuile. Kuuntele aina lasta ja ota huomioon hänen toiveensa. Jos lapsi ei enää jaksa, lopettakaa. Opeta leikkien ja käytä sitä varten apuvälineitä ja leluja, mutta älä tee niistä pääasiaa. Jos olette uimahallissa, opeta lapselle, miten siellä käyttäydytään. Uimahallissa ei juosta ja ennen altaaseen menoa peseydytään. Opetelkaa uimaan lasten altaassa tai luonnonvesissä rannan suuntaisesti. Käy lapsesi kanssa säännöllisesti uimassa ja tee siitä iloinen ja odotettu tapahtuma. Lasta voi kannustaa hankkimaan tasomerkkejä, joita saa keräämällä pisteitä. Alkeismerkin saa viidestä eri tehtävästä: 10 metrin rinta-, myyräja selkäuinnista saa jokaisesta pisteen, samoin esineen poimimisesta vyötärön syvyisestä vedestä ja vatsallaan liukumisesta vedenpinnan alla. Merkkejä saa Uima- ja Hengenpelastusliitosta. Miten pääsee uimakouluun Kysy uimaopetuksesta oman kuntasi tai kaupunkisi liikuntavirastosta tai paikalliselta uimaseuralta. Voit tiedustella koulun uimahallikäynneistä lapsesi opettajalta. Jotkut kunnat järjestävät rantauimakouluja, joihin myös kesäasukkaiden lapset voivat osallistua. Lähteet: Turva-aakkoset vesille ja veden äärelle, Leikkien uimaan, Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa 2006, Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliitto, Lapsemme 2/

10 LIISA PARTIO MLL:n uusi ilme MLL juhlii 90-vuotissyntymäpäiväänsä syksyllä. Juhlavuosi on hyvä hetki päivittää liiton ilme nykyaikaiseksi ja yhtenäiseksi koko maassa. Perinteinen lintutunnus säilyy MLL:n virallinen tekstityyppi on Calibri. AaBbCcDdEeFf Calibri Regular AaBbCcDdEeFf Calibri Italic AaBbCcDdEeFf Calibri Bold Korvaavana tekstityyppinä voi käyttää: Verdana Regular, Verdana Italic ja Verdana Bold. AaBbCcDdEeFf Verdana Regular Huhtikuun alusta alkoi uudistus, jolla koko liittoyhteisön ilme vaihtuu. Liittohallituksen linjauksen mukaan uusi ilme otetaan käyttöön vaiheittain, ensin keskusjärjestössä ja piireissä ja sen jälkeen myös kaikissa yhdistyksissä. Toive on, että syksyllä, jolloin MLL juhlii 90-vuotispäiväänsä, kaikki ovat ehtineet päivittää nettisivunsa, kirjepohjansa, kylttinsä ja ilmoituksensa uuden ilmeen mukaisiksi. Ilmeen uudistuksen tavoitteena oli uudistaa tunnus, niin että se ilmentää MLL:n nykyistä toimintaa, kunnioittaa liiton perinteitä ja historiaa, kuvaa MLL:a aktiivisena, vahvana, luotettavana ja helposti lähestyttävänä järjestönä, sopii helposti koko liittoyhteisön käyttöön, on liiton arvojen mukainen ja helposti tunnistettava. Nykyaikainen ja selkeä MLL:n tunnus, joka aiemmin koostui monesta elementistä, on nyt selkeä ja yksinkertainen sininen pallo. MLL tunnistetaan usein jo lyhenteestä, mutta selvyyden vuoksi pallon rinnalla on auki kirjoitettuna myös koko nimi. Sininen väri oli luonnollinen valinta jo suomalaisuuden ja liiton perinteiden vuoksi. Halusimme luoda konstailemattoman työvälineen MLL:n viestintään. Koko historiansa ajan liitto on ollut mukana lasten ja lapsiperheiden arjessa. Ilmeen tulee edelleen ilmentää tätä, sanoo ilmeen suunnittelusta vastannut luova johtaja Antti Raudaskoski Hahmo Design Oy:stä. Hahmo on ilmeiden suunnitteluun erikoistunut toimisto, jonka käsialaa ovat muun muassa Musiikkitalon ja Ideaparkin ilmeet. Siniset palkit jäivät uudistuksessa pois ja tilalle tulivat reippaan kokoiset punaiset otsikot, värikkäät kuvat valkoisella pohjalla sekä tuttu Onni löytyy arjesta -tunnus uudessa muodossa. Kuvaviuhka julkaisujen kannessa muistuttaa pinoa juuri selattuja perhekuvia ja kertoo tavallisesta värikkäästä arjesta lasten kanssa. Yhteinen ilme vakuuttaa Yhteinen ilme on tärkeä järjestömielikuvaa rakentava tekijä. Noudattamalla yhteisiä graafisia ohjeita jokainen yhdistys saa omaan toimintaansa sen vahvan tuen, joka kuulumisesta valtakunnalliseen, Suomen suurimpaan lastensuojelujärjestöön syntyy. Ilme liittää jokaisen yksittäisen yhdistyksen osaksi suurempaa kokonaisuutta ja vahvistaa yhdistyksen viestin MLL:n viestiksi. Yhdistysten työn helpottamiseksi tarjolla on esimerkiksi valmis uusien graafisten ohjeiden mukainen nettisivupaketti, jossa sivujen rakenne on valmiiksi suunniteltu. Jokainen yhdistys saa toukokuun aikana kuvatiedostona oman tunnuksensa. Uudet graafiset ohjeet on katsottavissa Yhdistysnetissä MLL:n uusi ilme on osa historiallista jatkumoa ja pitää yllä myös perinteitä. MLLtunnus, jossa lintuemo hoivaa poikasiaan, säilyy sellaisenaan. Ainoat muutokset ovat, että tunnuksen alle ei kirjoiteta liiton nimeä ja että sen käyttö on rajattu arvokkaisiin yhteyksiin kuten kunniakirjoihin tai arvokkaiden juhlatilaisuuksien materiaaleihin. Lintutunnuksen historia juontaa vuoteen Tunnuksen suunnitteli taiteilija Olof Eriksson ja se esiintyi ensimmäisen kerran liiton toimintakertomuksen kannessa vuonna Eriksson suunnitteli myös liiton lipun, joka vihittiin käyttöön Lintutunnusta edelsi ns. kotkamerkki, jonka suunnitteli taiteilija Eerik O.V.Ehrnström. Tunnusta käytettiin alkuaan kirjemerkkinä ja ex libriksenä. Sitä käyttivät myös kaikki Lastenlinnasta valmistuneet lastenhoitajat ns. virkamerkkinään. Uusin tulokas lintutunnusten sarjassa on Satu Lusan 2006 suunnittelema Poikanen, jota käytetään jatkossakin varainhankintayhteyksissä. Lintu on ilmeperintöä Yhdistys voi tilata uuden ilmeen mukaiset nettisivut vaivattomasti Yhdistysnetistä Tunnuksen värit ovat sininen ja tumma sininen. Muut viralliset värit ovat lämmin harmaa, vaalea sininen, punainen, musta ja valkoinen. Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Teksti Sininen CMYK 95 C, 52 M, 0 Y, 0 K Tumma sininen CMYK 100 C, 90 M, 0 Y, 0 K Lämmin harmaa CMYK 16 C, 13 M, 16 Y, 0 K Punainen CMYK 0 C, 100 M, 47 Y, 0 K Vaalean sininen CMYK 60 C, 17 M, 0 Y, 0 K Nuorisotyöllä on oma ilme, joka tavoittelee nuorten maailman aitoutta ja rosoisuutta. Ilme syntyy nuorisotyön tunnuksista, nuorten kuvaajien valokuvista ja Helvetica-tekstityypistä. 18 Lapsemme 2/2010 Lapsemme 2/

11 Ole hyvä, tee hyvä ostos! Tervetuloa ostoksille MLL:n verkkokauppaan! Ostamalla MLL:n tuotteita tuet toimintaamme ja olet mukana auttamassa koko Suomen kattavaa vapaaehtoistyötämme lasten ja nuorten hyväksi. Juhlavuoden tuotteet Paola Suhosen suunnittelema Sulka-koru Sulka on Paola Suhosen MLL:lle juhlavuoden kunniaksi muotoilema Kaipaus-tuoksukoru. Sulka on ikiaikainen herkkyyden ja hellyyden symboli. Tänäkin päivänä sulka välittää ajatuksen suojeluksesta, enkelin siiven kosketuksesta. Aktivoi sulan tuoksumuisti lisäämällä sen lasittamattomalle pinnalle valitsemaasi tuoksua. Sulka tuoksuu 2 4 viikkoa. Sulka-koru, kotimainen, sisältää palloketjun sekä nahkajäljitelmänauhan, pakattu suojaavaan mustaan kangaspussiin 39 e MLL:lle suunniteltu kotimainen Lentoon-paita Isä-paita 100 % luomupuuvillaa oliivi 20 e Aikuisten Poikanen t-paita 100 % luomupuuvillaa punainen 20 e 20 Lapsemme 2/2010 Mummi-paita 100 % puuvillaa rosa 20 e Lasten t-paita 100 % luomupuuvillaa punainen 16 e Luomu-body 100 % luomupuuvillaa luonnonvalkoinen 20 e Vaari-paita 100 % luomupuuvillaa tummansininen 20 e Essu, kotimainen 100 % puuvillaa punainen 15 e Äiti-paita 100 % luomupuuvillaa punainen 20 e Pyykkipussi, työpajanuorten valmistama, kotimainen 100 % batiikkivärjättyä puuvillaa 30 e Lapsen rajaton mielikuvitus ja leikin riemu näkyvät kotimaisessa Lentoon paidassa. Pue päälle ja anna seikkailun jatkua! Lentoon-paita 100 % puuvillaa, luonnonvalkoinen, punainen ja turkoosi cm 26,50 e Hopeinen MLL 90-juhlavuoden pinssi Jo 1920-luvulla MLL myi lasten hyväksi Maitopisarayhdistyksen paperisia kukka-pinssejä. Juhlavuoden kunniaksi on teetetty upea, ajaton hopeinen kukka-pinssi. MLL 90-juhlavuoden pinssi, hopeaa 15 e Lapsemme 2/

12 KAARINA KOKKONEN Kuvat PEKKA RAHKONEN Kiusaaminen on väkivaltaa Sä et saa tulla leikkiin Jo pienet lapset kiusaavat. Tavallisimmin se on leikistä eristämistä. Aikuisen tehtävä on puuttua kiusaamiseen ja lopettaa se ajoissa. K iusaaminen alkaa ja opitaan usein leikkiiässä. Myöhemmin se näkyy muun muassa koulukiusaamisena, sanoo pienten lasten kiusaamiseen perehtynyt MLL:n suunnittelija, KM Laura Kirves. Laura Kirves selvitti viime vuonna alle kouluikäisten lasten kiusaamista kahdeksassa päiväkodissa yhdessä Folkhälsanin suunnittelijan kanssa. He seurasivat 3 6-vuotiaiden lasten leikkejä ja haastattelivat henkilökuntaa, lapsia ja heidän vanhempiaan. Vierasta kiusaaminen ei ollut missään, ja jo 3-vuotiaat osasivat kertoa siitä. Lapsille kiusaaminen tarkoitti yleensä lyömistä, potkimista, nipistelyä, tönimistä, vaatteista repimistä, lällättelyä, tyhmittelyä ja härnäämistä. Kun sitten kysyimme, mistä tulee paha mieli, lapset kertoivat uhkailusta, kiristämisestä, leikin sääntöjen muuttamisesta kesken leikin ja leikin ulkopuolelle jättämisestä. Epäsuora kiusaaminen oli jopa fyysistä kiusaamista yleisempää. Eräs 3-vuotias poika kertoi Lauralle, että hän on päiväkodissa ainoa, jolla ei koskaan ole kaveria. Ajoissa apua Jokainen lapsi haluaa kuulua porukkaan ja olla joukossaan hyväksytty, siksi ryhmästä eristäminen satuttaa erityisesti. Ryhmän torjumiksi joutuvat usein aggressiivisesti käyttäytyvät tai ujot ja syrjäänvetäytyvät lapset, Laura Kirves kuvailee. Kaikki lapset riitelevät, tappelevat ja nahistelevat joskus. Läheskään aina lasten välissä konflikteissa ei ole kyse kiusaamisesta. Huolehtivainen aikuinen kuitenkin aina selvittää, mistä kenkä puristaa. Kun riidat ratkotaan, ne eivät myöskään pääse kehittymään kiusaamiseksi. Jos leikkijät ovat tasaveroisia, voi riita, vaikkapa leikin juonenkulusta, olla myös hyvä tilaisuus harjoitella kompromissin tekoa ja toisten mielipiteiden huomioonottamista. Kiusaamiseksi leikki kääntyy silloin, kun lapsi alkaa käyttää valtaa toiseen, eikä toinen pysty puolustautumaan. Laura Kirves yllättyi, miten paljon pienten parista löytyi koulukiusaamisen piirteitä: tietoista, systemaattista ja toistuvaa kiusaa. Parasta ja lohduttavinta hänestä on kuitenkin se, että pienten kiusaamistapaukset ovat suhteellisen helposti ratkaistavissa ja kiusaaminen on ehkäistävissä. Alle kouluikäisillä kiusaamisen historia ei ole pitkä, eivätkä kiusatun ja kiusaajan roolit ole vielä pysyviä. Silloin voidaan toimia tehokkaasti. Tärkeintä on, että kiusaamiseen puututaan ajoissa. Kun lapsiryhmässä joku alkaa kokeilla ja testailla, miten hänen mahtinsa tehoaa tuohon ja tuohon kaveriin, kuvio on heti katkaistava, Laura Kirves painottaa. Kiusaamisen kokemukset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Tutkimuksista tiedetään, että kiusatuksi joutuminen horjuttaa lapsen ja nuoren itsetuntoa, masentaa ja ahdistaa. Pienen lapsen minäkuva on kehittymätön. Jos lasta jatkuvasti kiusataan, hän oppii ja tottuu siihen, että kiusaaminen kuuluu hänen elämäänsä. Ei hän siitä osaa rimpuilla irti. Uhrin on helppo joutua uhriksi koulussakin. Kiusaajakin jatkaa herkästi tapojaan, jos hän on oppinut uhkaamalla, kiristämällä tai manipuloimalla saavuttamaan omat tarkoitusperänsä, eikä häntä ohjata toimimaan toisin. Synttärikutsut ja retkieväät Päiväkodin työntekijät kokevat syntymäpäiväkutsujen jakamisen hoitopaikassa usein ongelmalliseksi. Sankari tuo yleensä kutsut aamulla tullessaan hoitoon ja jakaa ne kutsuttujen lokeroihin. Lapsi, joka toistuvasti jää ilman kutsua, tuntee itsensä loukatuksi ja kavereiden torjumaksi. Lapset käyttävät myös valtaa ryhmässä, ja kutsu juhlaan toimii uhkailun välineenä: Sä et saa leikkii ton kans tai sä et pääse mun synttäreille. Myös retkieväiden avulla käytetään valtaa tai ostetaan ystäviä. Metsäretken muu anti saattaa mennä harakoille, kun kaveriporukka pohtii, miten jonkun eväät jaetaan. Näistä asioista vanhemmat ja päiväkoti voivat laatia yhdessä pelisäännöt. Voidaan esimerkiksi sopia, että kutsuille kutsutaan kaikki tai että kutsujen jakaminen hoidetaan päiväkodin ulkopuolella. Näin varmistetaan, ettei kukaan koe jatkuvasti jäävänsä ulkopuolelle. Samoin voidaan sopia, millaiset eväät päiväkodin retkelle sopivat ja miten ne jaetaan. Voidaan vaikka päättää, että jokainen tuo vuorollaan jotakin, mitä voidaan jakaa kaikille tai että aikuinen huolehtii eväiden jakamisesta. Aikuiset mukaan leikkeihin Selvityksen mukaan päiväkodissa kiusaaminen on yleisintä silloin, kun lapset leikkivät vapaasti keskenään. Tavallisinta kiusaamista on leikistä eristäminen. Osa jää ulkopuolelle jo siinä vaiheessa, kun lapset valitsevat kenen kanssa kukin haluaa leikkiä. Leikkien sisällä joku voidaan taas sulkea pois vaikkapa vääränlaisen miekan tai päähineen takia. Lapsi voi saada myös roolin, joka ei ole tasavertainen muiden kanssa. 22 Lapsemme 2/2010 Lapsemme 2/

13 Tilaa nyt! Tietoa,tunnetta ja tosielämää! Tasapuolisessa leikissä muut eivät määrää ketään toistuvasti kissaksi, vaan lapsi pystyy vaikuttamaan rooliinsa ja sanomaan, että nyt on hänen vuoronsa olla äiti ja joku toinen saa naukua kissana. Eräs haastatelluista lapsista kertoi, että kun he leikkivät kerhoa ja on hänen vuoronsa mennä kerhoon, kerho menee aina juuri silloin kiinni. Selvitystä varten Laura Kirves tutustui myös päiväkoteihin Ruotsissa. Riidat ovat tuttuja myös lahden toisella puolella, mutta pitkäkestoista ja systemaattista kiusaamista ei päiväkodeissa pääse helposti syntymään, koska aikuiset ovat jatkuvasti läsnä. Siellä lapset eivät pyrähdä keskenään leikkimään jonnekin jotakin, mistä aikuinen ei tietäisi, sillä työntekijät leikkivät lasten mukana. Tätä toivoisin meillekin, enemmän leikkien havainnointia, ohjaamista ja osallistumista! Laura Kirveen mukaan se ei vaadi lisäresursseja. Hoitajat tuntevat lapset ja tietävät, missä leikkiporukassa leikit sujuvat ilman aikuistakin. Mutta lasta, jonka on vaikea liittyä leikkiin, saada tasavertaisia rooleja ja myönteistä palautetta toisilta lapsilta, voidaan auttaa. Kaikki lapset sitä paitsi tykkäävät, jos aikuiset leikkivät mukana. Hyvät tavat ja oikeat asenteet Laura Kirves toivoo, että niin päiväkodeissa kuin kotona tarkistettaisiin käsityksiä tyttöjen ja poikien leikeistä. 24 Lapsemme 2/2010 Meillä on taipumus ajatella, että poikien leikeissä kuuluu nyrkkien heilua ja tyttöjen leikkeihin mahtuu vain kaksi. Näillä asenteilla myös ylläpidetään kiusaamista. Lyöminen on väkivaltaa, joka ei kuulu kenenkään elämään, ja tyttöjen leikeissä on tilaa myös useammalle. Lasten väliset väkivaltaiset konfliktit voivat myös olla joillekin lapsille liikaa. Lapsi voi ruveta pelkäämään että kimppuun käydään uudestaan. Jatkuvalla pelolla on samanlaiset seuraukset kuin kiusaamisella. Kodin tärkeitä tehtäviä on opettaa lapselle, miten toisten kanssa ollaan, toimitaan ja miten toisille puhutaan. Lapsi tarvitsee aina rajat. Lapsi, joka saa kotona kiukuttelemalla tai juonittelemalla tahtonsa läpi, toimii helposti samalla tavalla myös kaveripiirissä. Hyvä tapa ehkäistä kiusaamista on myös se, että vanhemmat tuntevat lapsensa leikkikaverit ja tietävät millaiset suhteet kaveruksilla on. Kavereita kannattaa kutsua kotiin leikkimään, seurata leikkiä ja tutustua myös vanhempiin. Koulumaailmasta tiedetään, että kiusaamisen aloittaminen ja jatkaminen on vaikeampaa, jos vanhemmat tuntevat toisensa. Kaverin äiti voi tulla juttusille. Lisätietoa: Laura Kirves ja Maria Stoor-Grenner: Kiusaavatko pienetkin lapset? Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Folkhälsan Miten vanhempi voi ehkäistä kiusaamista? Kysele lapselta hänen leikkikavereistaan ja heidän leikeistään. Keskity kuuntelemaan. Ota lapsen kertomukset aina vakavasti. Muista, että kertominen ei ole kantelua. Selvitä syy, jos lapsi on haluton lähtemään päiväkotiin, päätä särkee, vatsaan koskee tai lapsi on itkuinen ja kiukkuinen. Tee yhteistyötä päiväkodin kanssa. Opeta lapselle, miten toisten kanssa ollaan. Tapakasvatus kunniaan! Jos lapsesi on kiusannut muita, kiellä lasta, mutta älä syyllistä. Selvitä tilanne. Vanhemmat voivat sopia päiväkodin kanssa kiusaamista koskevista pelisäännöistä. Voit myös pyytää päiväkotia tekemään kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman, jos sellaista ei vielä ole, ja osallistua sen laatimiseen. Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa on MLL:n ja Folkhälsanin kaksivuotinen hanke ( ), jonka tavoitteena on luoda kokonaiskuva pienten lasten kiusaamisilmiöstä ja tuottaa aineistoa varhaiskasvatuksen tueksi kiusaamisen ehkäisemiseen. Päiväkodin työntekijöille on järjestetty myös koulutusta ja vanhemmille vanhempainiltoja. Hankkeen rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. > Kouluille ja kasvattajille > Kiusaamisen ehkäiseminen > Varhaiskasvatus NÄIN TILAAT HELPOSTI JA NOPEASTI! NETISSÄ: www. asiakaspalvelu.fi/ tarjous SOITA ilmaiseksi (24 h/vrk) Näppäile tarjoustunnus: Tilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan Meidän Perhe -lehden itselleni lahjaksi edulliseen tutustumishintaan 6 kk (6 lehteä) kestotilauksena* vain 19,90 (norm. 35 ) Saan tilaajalahjaksi hauskat sisustustarrat, arvo 20,50. Tarjoustunnus: TILAAJA / MAKSAJA: Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puh./GSM Leikkaa irti ja postita heti tänään! Etunimi 6 KK VAIN (norm 35,00) Syntymävuosi K + lahjaksi sisustustarrat! Suosituin, modernein ja tunnetuin vanhemmuuteen keskittyvä lehti. LAHJATILAUKSEN SAAJA: Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puh./GSM Hauskat sisustustarrat Kiinnitä lastenhuoneen seinälle värikkäät sisustustarrat. Hauskassa lastenhuoneessa mielikuvitus pääsee valloilleen! Veikeät piirrokset ovat Ranskan kuuluisimpien graafisten suunnittelijoiden tekemiä. Tarrojen korkeus 8-27 cm. Meidän Perhe maksaa tilauksen postimaksun Sanoma Magazines Finland Oy Tunnus Info: MEILMO VASTAUSLÄHETYS Sähköpostiosoite Antamalla sähköpostiosoitteesi voit saada hyviä tarjouksia sähköpostiisi. Minulle saa lähettää mobiiliviestintää Sanoma Magazines Finlandilta. Tarjous on voimassa 2 kk ja koskee Suomeen tulevia uusia tilauksia. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksulisä, tiedustelut Asiakaspalvelusta arkisin klo 8-17 puh Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaajalahja toimitetaan Sinulle, kun tilausmaksusi on kirjautunut. Etunimi Syntymävuosi *Kestotilaus laskutetaan sovituin laskutusvälein voimassa olevaan kestotilaushintaan, joka on aina edullisempi kuin saman pituisen määräaikaistilauksen normaalihinta. Kestotilaus jatkuu ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Irtisanominen tulee voimaan 4 viikon kuluttua. Tilauksen päättyessä veloitetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa toimitettujen lehtien hinta. Jos laskutusjakso tai maksuerä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, päättyy tilaus maksetun jakson päättyessä.

14 luku luku luku luku MLL 90 v Yks kaks kolme, istu isän polveen, äiti sanoi älä istu, isä sanoi istu vaan! luvuilla lapset polskivat kesäisin MLL:n uimakouluissa. Pihoilla, leikkikentillä, leireillä ja kesäsiirtoloissa leikittiin ja pelattiin aamusta iltaan, sillä televisio teki vasta tuloaan. Lapsuuden leikit Pieni kissanpoikanen säv. Aksel Tör örnudd, san. Jul uliu s Kr ohn (Suonio) Pien eni kissanpoikanen kat soi sillan reiki in. Hiiri, kuules hiironen, tule tän ännene lei kkiin! Kuka mei eist on vikkelin, sitä pitäi äis koittaa, emo lupas rinkelin sillele joka voittaa! Hi iri hu psu kovin on, ahne rinkelille. Malt ei jäädä loukkohon, lähtee kilpasille. Juosta vilistettihin, ensin kerkes hiiri. Saiko palkaks rinkelin? Ei, vaan paistin miiri. Lasten liikennelaulu säv. G. Malmsten, san. Helena Eeva Valppain mielin muista sä aina vaaroja liikenteen. Kaikki säännöt mieleesi paina, paina ne tarkalleen. Säännöt ne vasta auttavat lasta turvassa kulkemaan. Vältä vaaraa uhmailemasta, sääntöjä seuraa vaan. Kertosäe: Muista aina: Liikenteessä monta vaaraa ompi eessä. Siksi valpas aina mieli se on turva verraton. Suojatietä muista sä käyttää, se kadun poikki vie. Valkoviiva ohjaa ja näyttää missä on suojatie. Näin vasemmalle ja oikealle katsahda sittenkin! Silloin et jää autojen alle tiesi on turvaisin. Muista aina: Liikenteessä... Ruutuhyppely Kaupunki on kauhean suuri, joskus se eksyttää. Ällös pelkää on apu juuri poliisisetä tää. Hän voipi vaikka neuvoa, taikka muutenkin auttaa niin. Siinä missä on paha paikka, turvaudu poliisiin. Maaha an piirretään suorakaiteen muotoinen, ku uteen yhtä suu reene osaan jaett u ru udukko. Pi eni litteä kiv i etsitään konkkausk ivek- si. En si mmäinen hypp ääjä asettuu ruudu kon lyhyen sivun vas emman puoleisen ruudunun eteen ja heittää kiven ensä siihen. Sitte ten hä n hyppää yhdel ellä lä jal alal alla, potk aise see sama mall lla jalalla ki ven keskimmäis ee n ruutu uun ja hyppäp ä itse perässä. Näin edetään vasenta puolta ylös ja oi keaa alas koko aja n hypäte n ja pot- kaisten sama lla jalall lla. Sit ten hän he ittää ki- ven toiseen el i kesk skimmä mäis isee n ru utuun, hyp yp- pä ä ensimmäi äise en, siitä toiseen ja pot kaisee täst stä kive n kolm ante en ruu tuunun jne. Sama leikki ki jä jat atka kaa hy ppää mi stä niinin kauan an kui uin hän selv lviää vi rh eitt ttä. Virheeksi lasketaan an ja- lan osumin en tai kiven pysähtymi mine n viiv ival- le, tois isen jal alanan pan eminene maaha n tai ki ve n he ittätä mi nen väär ärää ään ruut utuu uun. Sitten vuo- ro siirtyy seuraavalle. aval alle le Kun ensimmäisen sen vuoro tulee uudelleen, hän jatkaa siitä ruudusta mihin jäi. Puujaloilla kävely Tarv it aan pari 2 3 metrin pitu tuista sei väst ä, joid iden sivui uill e no in puo uolen me trin korke keu- de lle alap apää ääst stä naul ulat ataan puuk ukap apul at jalan an- sijo joik iksi si. Käve li jä nou ouse see jala lansij oi lle, esi sime mer- ki ksi port rtai ailt a, ja tart rttu tuu käsi sillää ään seip ipäi äisi siin in site n, että käsi sivarr rret ova t al aspä päin hie iema man kouk ussasa ja kyyn ynär päät ät pur urista tava vat se ipäit- ten yläpäätä ruu uumi miin in siv ivuj a vast sten en. Kä velijä t voivat kilpailla, kukak kulkee ke e nopeimmin sovi - tun matkan. Nurkkis Nu rkkiki sta le ikitään talon ympä pärillä. Yks i leikkijöistä valitaan nu rk kaju juss iksi. Hä n otta taa kepi n käte ensä ja lähtee kie iert rtämää ään talo loa. En ne n kuin hän saa its tse tulla esil le, häne nen on pist stettätä vä keppip näkyviin nurkan tak akaa aa. Näh- ty ään ke pin mu ut yritt ävätä juosta piili oon seur aava n nurkan taa aaks kse. Jos nurkkajussis näkee jonk un, hän huutu aa tämän nimen en. Näht hty jout uu pelistä poi s. Nur kk aj us si saa vaihtaa suuntaa koska halu aa ja laittata a hä - mäykse seksi keppinsä näkyviin aivan maanan rajassa tai mahdollisimman i korkealla. k Kun kaikki on nähty, nurkkajussi vaihtuu. Ekbyholmin kesäsiirtolan lapsia 1955/MLL:n arkisto. Muista aina: Liikenteessä... Leikitellä ei pidä tiellä, sen sinä muistat kai. Monta kertaa leikit ne siellä hirveän lopun sai. Äitikin vuottaa, toivoo ja luottaa lapsia koulustaan. Ei saa huolta äidille tuottaa tuhmilla tempuillaan. Muista aina: Liikenteessä... Lähteet: Mysi Lahtinen: Kymmenen tikkua laudalla Tammi. Anja Helena Ojaharju ja Liisa Helenius: Leikitään ulkona MLL. Suuri suomalainen leikkikirja WSOY. Lapsemme 2/

15 VIRVE JÄRVINEN Kuvat Koululainenkin tarvitsee rokotuksia Rokottamatta jättäminen on riski. Lapsen rokotustiedot tallentuvat sinne, missä hänet on rokotettu: neuvolan ja kouluterveydenhuollon tietoihin. Mitä vanhempien pitäisi tietää koululaisen rokotuksista? 28 Lapsemme 2/ Mitä rokotteita lapsi saa kouluiässä? Kurkkumädän, jäykkäkouristuksen ja hinkuyskän yhdistävän rokotteen tehoste annetaan peruskoulun viimeisellä luokalla. Kaikki muut rokotusohjelman rokotteet lapsi saa neuvolassa ennen kouluun menoa. Kaikilla rokotteilla ei saada aikaiseksi elinikäistä suojaa, ja siksi tarvitaan tehosteita. Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokote pitäisi uusia kymmenen vuoden välein, terveydenhoitaja Nina Strömberg Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotusohjelmayksiköstä vastaa. 2. Voidaanko rokotusohjelmaan liittää ylimääräisiä rokotteita? Menneen talven aikana kaikki lapset ja nuoret rokotettiin sikainfluenssaa vastaan, mikä suojaa heidät myös mahdolliselta syksyn epidemialta. Ensi syksynä sikainfluenssarokote on mukana kausi-influenssarokotteessa, joka annetaan riskiryhmille. Kuka tahansa voi ottaa tämän rokotteen, mutta maksullisena. Kun markkinoille tulee uusia rokotteita, arvioidaan olisiko tarvetta liittää niitä mukaan rokotusohjelmaan. Uuden rokotteen mukaanotto ohjelmaan on pitkä prosessi. 3 Kuinka vanhemmat saavat tiedon koululaiselle annetuista rokotuksista? Suomessa ei ole rokotusrekisteriä. Lapsen rokotustiedot tallentuvat sinne, missä lapsi on rokotettu. Neuvolassa rokotteet merkitään neuvolakorttiin, koulussa kouluterveydenhuollon tietoihin. Koulujen loma-aikana rokotustietoja voi kysyä terveyskeskuksesta. Jos vanhemmat ovat aikanaan antaneet neuvolassa luvan rokottaa lapsi, hänet rokotetaan myös koulussa, elleivät vanhemmat sitä erikseen kiellä. Lähes 97 % suomalaislapsista on rokotettu rokotusohjelman mukaisesti. 4. Koska nuori on itse vastuussa rokotuksistaan? Vastuu rokotuksista siirtyy nuorelle, kun hän poistuu kouluterveydenhuollon piiristä. Tämän jälkeen hänen on täydennettävä rokotussuojaansa kymmenen vuoden välein jäykkäkouristus-kurkkumätä -rokotteella. Tämä rokote annetaan myös aina, jos iholle tulee kovin likainen haava ja edellisestä rokotteesta on kulunut viisi vuotta. Varusmiehet rokotetaan automaattisesti. 5. Mitä jos rokote jää saamatta? On turha huolestua, jos yläkouluikäinen huomaa jääneensä jotakin rokotusohjelmaan kuuluvaa rokotetta paitsi. Suojaa voi aina täydentää myöhemminkin. Osaa neuvolaiässä annettavista rokotteista ei enää myöhemmin välttämättä edes tarvitse. Esimerkiksi Hib-rokote on aikuiselle tarpeeton. Sen sijaan MPR-rokotesarjaa on täydennettävä aikuisena, jos se on lapsena jäänyt vajaaksi. Antamatta jäänyt rokote kannattaa ottaa heti, kun puute huomataan. Elimistö muistaa jo annetut rokotukset eikä rokotesarjaa tarvitse aloittaa alusta. Rokote kannattaa ottaa, vaikkei olisi ihan varma, onko saanut sen vai ei. On aina parempi ottaa se kuin jättää kokonaan ottamatta, vaikka se tulisikin sitten annettua kahdesti. Tavallista tiuhemmasta pistosvälistä ei ole vaaraa, korkeintaan rokotuskohta voi kipeytyä hetkeksi. 6. Kannattaako koululaiselle ottaa rokotusohjelman ulkopuolisia rokotteita? Rokotusohjelman mukaiset rokotteet kustannetaan verovaroista. Niiden lisäksi on mahdollista ottaa maksullisina muita rokotteita, mikäli niille on tarvetta vaikka matkailun vuoksi. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva voi ottaa influenssarokotteen ja varmistaa, ettei ainakaan tämä tauti pääse pilaamaan koeurakkaa. Vesirokkorokote kannattaa ottaa, jos on yli 13-vuotias ja tämä tauti on sairastamatta: aikuisiällä tauti on pahempi kuin pikkulapsella. Rokotusohjelman ulkopuolisia rokotteita varten tarvitaan lääkärin resepti. 7. Tarvitaanko lomamatkalle lisää rokotteita? Lapsi saa Suomessa neljä annosta poliorokotetta, mikä riittää tämän maan oloissa. Rokote vaatii tehosteen, jos lapsen ja nuoren kanssa matkustetaan alueille, joissa poliota vielä sairastetaan. Matkailijan rokotukset ovat maksullisia ja niistä saa lisätietoa osoitteesta Matkalla tarvittavat rokotteet vaativat reseptin. 8. Voiko rokotteella olla haittoja? Aina rokottamisen jälkeen kannattaa varautua siihen, että rokotteesta voi seurata muutaman päivän sisällä reaktioita, esimerkiksi kuumetta tai kipua, turvotusta, kuumotusta pistoskohdassa. MPR-rokotteen jälkeen kannattaa varautua tuhkarokon tai vihurirokon kaltaisiin oireisiin eli kuumeeseen tai ihottumaan. Ne tulevat kuitenkin vii- Lapsemme 2/

16 veellä, vasta viikon, kahden kuluttua rokotuksesta. Nämä reaktiot ovat merkki siitä, että rokote toimii. Oireiden puuttuminen ei kuitenkaan ole viesti siitä, ettei rokote toimisi. Oireita voi lievittää kipu- ja kuumelääkkeillä ja pistoskohdan oireilua viileillä kääreillä. Vakavammat haitat, kuten voimakas allerginen reaktio eli anafylaksia, ovat harvinaisia. Niiden vuoksi rokotuspaikasta ei kannata poistua heti, vaan istua odotusaulassa vähintään vartti. 9. Milloin rokotetta ei voi antaa? Nuha ja yskä eivät estä rokottamasta ei myöskään antibioottikuuri. Immuunipuutteisille, kuten esimerkiksi syöpäsairaille lapsille ei eläviä rokotteita anneta. Kuumeista ei rokoteta, vaan rokotusta siirretään, kunnes kuume on ohi. 10. Miksi osa vanhemmista kieltäytyy rokottamasta lapsiaan? Uskonnollinen vakaumus ja vaihtoehtoinen elämäntapa saattavat estää vanhempaa rokotuttamasta lapsiaan. Joskus vanhemmat ovat lukeneet netistä arveluttavaa tietoa rokotuksista 30 Lapsemme 2/2010 Kymmenen tautia karkotettavana Suomessa kaikilla lapsilla on mahdollisuus saada rokotus kymmentä eri tautia vastaan. Kansallisen rokotusohjelman rokotteista osa eli kurkkumätä-, hinkuyskä-, jäykkäkouristus- ja poliorokotteet ovat olleet mukana jo 1950-luvulta lähtien ja tuorein eli rotavirukselta suojaava rokote liitettiin rokotusohjelmaan syksyllä Näiden lisäksi lapsi saa suojan tuhka- ja vihurirokkoa, sikotautia, hemofilus B-tauteja, rotavirusripulia ja influenssaa vastaan. Rokotteista kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, hemofilus B ja polio annetaan yhdistelmärokotteena. Rotavirusrokote annetaan suun kautta ja influenssarokotteet joka syksy, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Rokotusohjelma kasvaa lähiaikoina pneumokokkirokotteella. Uusimpana ehdokkaana rokotusohjelmaan liitettäväksi on kohdunkaulan syöpien ehkäisyyn tarkoitettu HPV-rokote. Sen mahdollista rokotusohjelmaan liittämistä varten on perustettu asiantuntijatyöryhmä, jonka arviointiprosessi on vielä käynnissä. Työryhmän on tarkoitus saada työnsä valmiiksi syksyllä Mikäli tämä rokote tulisi suomalaiseen rokotusohjelmaan, se annettaisiin varhaisnuorille kouluterveydenhuollossa. Lisätietoa rokotuksista: > rokottaminen ja päätyneet sen vuoksi jättämään rokotukset väliin. Rokottamatta jättäminen on riski. Suomessa laumasuoja on hyvä: melkein 97 % suomalaislapsista on saanut kaikki yleisen rokotusohjelman mukaiset pistokset ja näiden ihmisten saama suoja turvaa myös rokottamattoman. Maan rajojen ulkopuolelta voi Uutta toivoa kiintymystraumojen hoitoon Suuren suosion saavuttaneet perusteokset kaikille varhain traumatisoituneiden lasten/nuorten kanssa työskenteleville. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ehdottomat kurssikirjat! Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia on Suomessa täysin uusi, näyttöön perustuva terapiamenetelmä/terapeuttinen lähestymistapa. Muista terapioista poiketen hoitava aikuinen on aina läsnä terapiatyössä. Terapeutin avulla rakennetaan hoitavan aikuisen ja lapsen välistä kiintymys- ja tunnesuhdetta. Terapia rakentaa siltaa lapsen menneisyyden kokemusten ja nykyisyyden Seminaari pvä: Kompleksinen ihmissuhdetrauma ja terapeuttinen vanhemmuus/hoito 2. pvä: Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia näyttöön perustuvana hoitomuotona välille. Terapiamallin esittelyn lisäksi kirjat antavat huomattavan paljon eväitä terapeuttisen, hoitavan arjen rakentamiseen eri konteksteissa. Terapioiden on aika paneutua kiintymyssuhteen rakentamiseen ensisijaisten hoitajien kanssa ja sitä kautta mahdollistaa lapsen/nuoren eheytyminen. AUTA LASTA KIINTYMÄÄN Traumaperäisen kiintymyshäiriön hoito Dr. Arthur Becker-Weidman Tampere-talossa Lue lisää: kuitenkin tulla rokottamattomia henkilöitä, jotka tuovat tullessaan tauteja. Vaara on entistä suurempi, kun rokottamaton matkustaa maamme rajojen ulkopuolelle. Rokotteiden avulla meiltä hävitetyt taudit palaavat helposti, jos ihmiset jättävät rokotukset ottamatta. YHTEIS- HINTAAN 80 Hintoihin sis. postitus! Becker-Weidman Shell (toim.) 2008 AUTA LASTA KIINTYMÄÄN 424s, nid. 45 Daniel Hughes 2009 TIE TRAUMASTA TERVEHTYMISEEN 412s, nid. 43 Vuorovaikutteisen kehityspsykoterapian peruskurssi terapeuteille ja terapiatyötä tekeville Ekalla Koulunkäynnin aloittaminen on monella tavalla merkityksellistä aikaa perheessä. Ennen kaikkea se avartaa lapsen elämää, kun hän käsittää, että maailmassa on muitakin ruokia kuin jauhelihakastike. Mutta on se suuri asia vanhemmillekin, joiden ei enää tarvitse tehdä jauhelihakastiketta kuin kerran päivässä, kun yhteiskunta huolehtii lounaasta. Asiaan kuuluu, että ensimmäisen lapsen kohdalla kaikki otetaan kovin vakavasti ja vanhempainiltoihinkin mennään puoli tuntia etuajassa, että saadaan hyvät paikat eturivistä. Tästä aletaan sittemmin lipsua ja neljännen kohdalla alkaa olla jo saavutus, jos muistaa millä luokalla lapsi on. Ja sitten on tietenkin se pelko, että pärjääkö jälkikasvu. Koska ekaluokan haastavimmat tehtävät ovat sellaisia, jossa kirjassa on ympyrä ja tehtävä on värittää se punaiseksi, niin voisi olettaa, että jopa sellainen lapsi, joka on saanut puolet geeneistä isiltä, suoriutuu tehtävästä. Vaikeampaa ovatkin ehkä ne muut tehtävät kuten hiljaa oleminen, toisten huomioon ottaminen ja ylipäänsä vauvamaisuuden asteittainen hylkääminen. Erityisesti tämä viimeinen on vaikeaa. Siis vanhemmille. Onneksi siinä menee kuitenkin hetki ja koulusta tulee ainakin vielä pari ensimmäistä vuotta takaisin aito Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä luonnontieteilijä, jonka kolmensadan metrin kotimatkaan menee kolme varttia, kun joka kohdasta löytyy niin paljon mielenkiintoista, kuten oja, toinen oja ja kolmas oja. Vertailun vuoksi: Usain Boltilta menisi samaan matkaan noin 25 sekuntia. Mutta onhan se hauskemman näköistä katsella ikkunasta koululaisen hidasmenoa. Reppu jos hän on poikkeuksellisesti muistanut ottaa sen mukaan - on vähän suurempi kuin lapsi ja etuhampaat ovat lähteneet siksi, että ilo mahtuisi niistä koloista paremmin ulos. Ja mikä on vanhempien tehtävä tässä kaikessa? Äitien tehtävä ainakin näyttäisi olevan sen varmistaminen, että aamulla laitetaan järkevästi päälle, eikä poskissa ole kaakaotahroja. Ajattelin pitkään, että isien, tai ainakin tämän isin, kontolle jää sitten auttaa, jos läksyissä tulee ongelmia. Perustin näkemyksen siihen, että sillä lailla pääsee helpommalla kuin jos lähtee siihen kaakaotahrabisnekseen. Ongelmaksi muodostui, että erityisesti luokkien 1 9 koulukirjat ovat käsittämättömän vaikeita. Vaikeus ei niinkään ole itse asioissa, sillä etenkin alle kymmenvuotiaille riittää mainiosti, jos he erottavat pupun hirvestä. Sen sijaan ongelmallisia ovat tehtävänannot, joista ei normaalilla yliopistokoulutuksella ota selvää. Isän kynästä Ekalla luokalla asiat pyritään sanomaan niin selvästi, että perheen kissakin ymmärtäisi. Lopputuloksena vain perheen kissa ymmärtää. Muutamaa luokkaa ylempänä, matematiikassa, tyypillinen tilanne on sellainen, jossa kirjan nk. teoriaosuudessa on kuva kolmiosta ja teksti kolmio. Tehtävässä käsketään sitten laskea ympyrän pinta-ala. Historian- ja uskonnonkirjoissa taas asiat ovat keskimäärin väärin tai jos sattumalta eivät ole, ne on esitetty niin yleisellä tasolla, ettei niissä ole minkäänlaista informaatioarvoa. Äidinkielessä opetetaan predikaatteja ja partikkeleita, mikä on hyvä, sillä työelämässä ei yksinkertaisesti pärjää ilman niitä. Teoriani mukaan Suomessa on noin kolme tuhatta ihmistä, jotka tietävät mikä on adverbi ja he kaikki ovat alakoululaisia. Tästä kaikesta seuraa, ettei isillä, tai ainakaan tällä isillä, ole mitään mahdollisuuksia auttaa koulutehtävissä, joten koulunkäyntiä on tuettava jotenkin muuten. Se voi tapahtua esimerkiksi tekemällä lapselle juustovoileivän silloin, kun hän tekee läksyjä. Jos tekee oikein maukkaan leivän, voi olla, että palkaksi saa tiedon, mikä on adverbi. Ja tietenkin hyvän omantunnon, kun on ollut hengessä mukana. Roope Lipasti Lapsemme 2/

17 PIRKKO VARJO Kuvat SUVI ELO Kaksi kotia Vanhempien toimiva suhde on lapsen paras koti vaikka vanhemmat eivät asuisikaan yhdessä. Avioeron jälkeen lasten asuminen voidaan ratkaista useammalla tavalla hyvin. Yksi mahdollisuus on vuoroasuminen, jossa lapset vaihtavat kotia säännöllisin väliajoin. K asvatustieteiden tohtori Hannariikka Linnavuori selvitti väitöstutkimuksessaan 20 lapsen ja nuoren kokemuksia vuoroasumisesta. Aiheen Linnavuori sai läheltä. Omassa perheessäni oli useammalta vuodelta kokemuksia vuoroasumisesta mieheni neljän lapsen kautta. Huomasin, että asiasta ei juuri ollut tutkimustietoa, Linnavuori kertoo. Tutkimukseen osallistuneet lapset olivat 8 18-vuotiaita ja he olivat vuoroasuneet keskimäärin neljän vuoden ajan. Tavallisin vuorotteluväli oli viikko ja viikko, mutta ajat saattoivat myös vaihdella. Lapset kokivat, että heillä on kaksi kotia. Kotien välinen etäisyys oli sadasta metristä kymmeneen kilometriin, ja noin puolet haastatelluista vierailikin toisessa kodissa asuessaan myös toisessa, osa päivittäin, Linnavuori kertoo. Lapset arvioivat vuoroasumisen parhaaksi vaihtoehdoksi sen jälkeen, että vanhemmat asuisivat edelleen yhdessä. He olivat myös valmiita ottamaan vuoroasumisen käyttöön, jos joskus tulevaisuudessa joutuisivat päättämään omien lastensa asumisesta eron jälkeen. Yhteistyötä tarvitaan Vuoroasumisen onnistuminen edellyttää vanhempien yhteistyökykyä ja asuinpaikkojen lyhyttä välimatkaa. Kaikkien tutkittujen lasten vanhemmat eivät tosin olleet edes puheväleissä, mutta lapsen asioista pystyttiin kuitenkin jollain tavalla sopimaan. Usein lapset joutuivat kuljettamaan viestejä vanhempiensa välillä, mikä lasten mielestä saattoi olla kiusallista. Lapset toivoivat, että vanhemmat kasvattaisivat heitä normaalisti, olisivat keskenään hyvissä väleissä ja pystyisivät puhumaan asioista riitelemättä. Se on vanhemmille eron jälkeen vaativaa omat tunnekuohut pitäisi pystyä hillitsemään ja katkeruus olisi jätettävä, Linnavuori korostaa. Luonteva yhteys molempiin vanhempiin on lapsille tärkeää. Onnistunut vuoroasuminen edellyttää lapsen oikeutta saada pitää yhteyttä muualla olevaan vanhempaansa, silloin kun haluaa. Tämä tosin pätee mihin tahansa eron jälkeiseen asumisjärjestelyyn. Oma tila ja perhejuhlat tärkeitä Tavaroiden pakkaaminen ja siirtely kodista toiseen koettiin vuoroasumisen suurimmaksi ongelmaksi. Noin puolella tutkituista oli tavaroihin liittyviä kielteisiä kokemuksia. Lapsilla oli molemmissa kodeissa oma tai sisaruksen kanssa jaettu huone. Oma tila koettiin hyvin tärkeäksi. Vuoroasuminen oli lapsille luonnollista, eikä se juuri ihmetyttänyt heidän kavereitaankaan. Jotkut kertoivat kaverien jopa kadehtivan kaksi kotia omistavaa ja kaksia synttäreitä viettävää ystäväänsä. Perhejuhlat, etenkin joulu, olivat lapsille valtavan tärkeitä. Syntymäpäiviä saatettiin viettää kahdessa kodissa, samoin joulu oli tarkkaan tasattu, mutta esimerkiksi rippijuhliin lapset toivoivat vanhempiaan samaan osoitteeseen. Joissain perheissä entiset aviopuolisot kokoontuivat yhteiseen juhla- Ihan tavallista elämää Ei tässä ole mitään vaikeaa, tämä on ihan tavallista elämää, 15- vuotias Kalle Mäntylä sanoo. Hän asuu vuoroviikoin molempien vanhempiensa luona yhdessä 14- ja 10-vuotiaiden pikkuveljiensä kanssa. Kallen vanhemmat erosivat kuutisen vuotta sitten. Perhe asuu Turussa, lähellä matkustajasatamaa ja Turun Linnaa. Isä jäi vanhaan kotiin, äiti muutti parin korttelin päähän. Meillä on omat tavarat kummassakin paikassa, joten tarvitsemme vain koulureput mukaan, kun vaihdamme kotia. Isän luona meillä on omat huoneet, äidin luona yhteinen huone, Kalle kertoo. Lapset vaihtavat kotia yleensä viikon välein, mutta joustovaraakin on. Kummallakaan vanhemmalla ei ole uutta kumppania ja perhe viettää yhdessä ainakin joulut ja usein myös syntymäpäivät. Vanhempainiltoihin osallistuu se, joka paremmin ehtii. Kumpikin paikka tuntuu kodilta ja molemmat vanhemmat ovat yhtä läheisiä. Meillä on suunnilleen samat säännötkin molemmissa paikoissa. Kallen mielestä vuoroasuminen toteuttaa lasten oikeutta saada olla yhtä paljon molempien vanhempien kanssa. Eikä eron jälkeen saakaan jättää vastuuta vain toiselle, hän huomauttaa. Vuoroasuminen voisi olla hankalampaa, jos vanhemmat asuisivat kauempana toisistaan. Nyt poikien koulu ja kaverit ovat aina lähellä. Kalle arvelee, että jos joutuu joskus itse päättämään omien lastensa asumisesta eron jälkeen, vuoroasuminen voisi olla hyvä vaihtoehto. Mutta tietenkin vain siinä tapauksessa, että molemmat kykenevät hoitamaan lapsia kunnolla, hän sanoo. 32 Lapsemme 2/2010 Lapsemme 2/

18 Lastenkulttuuri pöytään jouluna, mutta vain silloin kun ex-puolisoilla ei ollut uusia kumppaneita. Kotien välinen lyhyt välimatka tekee mahdolliseksi lapsen kaveripiirin säilymisen ja joustavan siirtymisen paikasta toiseen. Vuoroasuminen jakaa mielipiteet Yhteiskunta ja asiantuntijat suhtautuvat vuoroasumiseen kaksijakoisesti. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön isätoimikunta esitti vuonna 1999 yhteishuoltoa ja vuoroasumista ihannemalliksi. Jotkut tutkijat taas kritisoivat jopa sitä, että yhteishuoltoa pidettäisiin ensisijaisena ratkaisuna. Sosiaalityöntekijöiden näkemykset ovat jakaantuneet siten, että toiset pitävät vuoroasumista hyvänä vaihtoehtona, toisten mielestä sitä ei pitäisi edes mainita. Sekä vuoroasumista vastustavat että puolustavat tahot ovat käyttäneet argumenttinaan lasten hyvinvointia, vaikka lasten näkökulmaa vuoroasumiseen ei Suomessa aikaisemmin ollut edes tutkittu, Linnavuori kertoo. Parhaimmillaan vuoroasuminen tarjoaa lapselle kaksi turvallista kotia ja perhettä sekä kaksi hyvää mallia perhe-elämästä. Lapsi tuntee, että molemmat vanhemmat rakastavat häntä ja haluavat olla hänen kanssaan. Vanhemmat pystyvät käsittelemään eron jälkeiset ikävät tunteensa siten, että lapsi ei joudu kärsimään niistä. Lapset saavat olla lapsia eikä heidän tarvitse murehtia vanhempiensa jaksamista eikä joutua valitsemaan puoltaan. Yhteydenpito vanhempiin on vapaata ja joustavaa. Pahimmillaan asiat ovat juuri päinvastoin. Lasten oma mielipide pitää ottaa huomioon, vaikka vanhemmat tekevätkin päätökset. Lapsilta on usein evätty oikeus puhua omasta puolestaan, koska heitä on pidetty kykenemättöminä tai epäluotettavina arvioimaan omaa elämäänsä. Kulttuurissamme ollaan huolissaan lapsista, mutta samanaikaisesti me suhtaudumme epäilevästi kaikkeen, mitä he sanovat. Neuvokeskuksesta tietoa eroperheille Lastensuojelun keskusliiton Neuvokeskusprojekti käynnistyi tänä keväänä. Tavoitteena tarjota eroperheiden jäsenille, myös lapsille ja nuorille, monipuolista tukea helposti ja yhdestä paikasta. Palvelun ytimen muodostavat ammattilaisten ja koulutettujen vertaistukijoiden ohjaamat vertaisryhmät: Eroneuvot, Vanhemman Neuvot, aikuisten, lasten ja nuorten eroryhmät sekä uusperheellisten ryhmät. Lisätietoa: Aino Kääriäinen, Juha Hämäläinen, Pirjo Tolkki (toim.): Ero, vanhemmuus ja tukeminen. Lastensuojelun Keskusliitto. Apua!-sarja: Vanhempien ero. Mannnerheimin Lastensuojeluliitto. Lastensuojelun Keskusliiton Neuvokeskus tarjoaa eroperheiden jäsenille, myös lapsille ja nuorille, monipuolista tukea helposti ja yhdestä paikasta. Lisätietoja osoitteessa Nähdään taas, isä. Lasten Keskus. Kirjakko Kuva: Tammi/Eva Persson Hoitavia tarinoita Kun pikkulasta surettaa tai askarruttaa jokin, ongelma voi jäädä sisimpään. Silloin on täsmäkirjalle tilausta ja kirjakaverille kysyntää. Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. KOKO PERHEEN PÄIVÄRISTEILY TALLINNAAN Päiväristeilyillä lähtö on sopivasti lounasaikaan ja paluu samana iltana. Ehditte nauttia kesäisestä Tallinnasta lähes neljän tunnin ajan ja laivalla odottaa herkullinen Bistro Buffet, josta saatte nauttia valintanne mukaan joko meno- tai paluumatkalla. KOKO PERHE MATKAAN alk. 74,-/PERHE sis. 2 aikuista ja 2 lasta 6-11 v. Tuotetunnus FKFAM. Voimassa alkaen. Kovat aiheet pienten lasten kirjoissa pelottavat joskus aikuisia. Helsingin Sanomien kriitikko Ansa Aarnio muun muassa kauhisteli Mari Mörön ja Marjo Nygårdin Surunappi-kirjaa, jossa kerrotaan lapsen kuolemasta: Onko lapsia tarpeen valmentaa katastrofia varten? Entäpä jos kuvakirjalapsen kuolema herättää pelkoa ja turvattomuutta? Teos oli kuitenkin syntynyt tarpeeseen syöpälasten yhdistyksen aloitteesta, ja pian Aarniota valistettiin, että Surunappi on täsmäkirja. Sellainen antaa tietoa tietyn ongelman kohdanneelle lapselle ja toimii terapeuttina, joka auttaa puheen alkuun. Sairauden ja kuoleman ohella täsmäkirjoja on esim. alkoholismista, avioerosta ja kiusaamisesta. Vanhempien ero osuu useamman lapsen kohdalle kuin läheisen kuolema, mutta jokaiselle se on oma kriisi. Kes Gray ja Lee Wildish lähestyvät asiaa eläytyvästi lapsen tasolta riimikuvakirjassaan Rakkausliima (Mäkelä, 2010), jonka on suomentanut Terhi Raumonen. Kertojapoika toteaa alussa, että Isän ja äidin välit ovat rikki, / enkä ymmärrä miksi, / heidän avioliittonsa on hajonnut, / nyt tarvitaan korjausniksi. Poika alkaa etsiä rakkausliimaa, joka liisteröisi vanhemmat yhteen ja korjaisi hänen omankin maailmansa, joka Wildishin kuvissa konkreettisesti murtuu: salama puolittaa niin rakennukset, autot, sohvat kuin lelutkin. Liimaa ei tietenkään löydy, mutta onnekseen poika tapaa ystävällisen myyjän, joka rauhoittelee: On yksi oikein tärkeä juttu, / jota ei saa unohtaa milloinkaan: / perhe on perhe vaikka sen / jäsenet asuvat erossa / toisistaan. Vieraan aikuisen avulla pojan maailma myös kuvissa eheytyy ja valostuu, ja hän hyväksyy tilanteensa. Niin hyvä kuin Rakkausliima onkin, se sisältää kaikki avioerokirjojen vakiokliseet: viittauksen riitoihin, lapsen muutosvastarinnan ja vanhempien vakuutukset lapsen syyttömyydestä ja ikuisesta rakkaudesta häneen. Siitä, millaista on myöhemmin, kerrotaan harvoin. Brigitte Weningerin ja Alan Marksin Nähdään taas isä! (Lasten Keskus, 1995/2008), jonka on suomentanut Maisa Savolainen, puhuu kuitenkin pojan isänikävästä, johon lelunalle antaa vertaistukea. Vielä harvemmin kuvattu riitainen jälkitilanne vilahtaa sivujuonteena Anneli Kannon ja Jutta Kivilompolon kuvakirjassa Jakke ja Simo (Karisto, 2009) siinä mennään tapaamaan etävanhempaa ja äiti huutaa Rahaa! Rahaa! Rahaa! ja isä kiljuu Tapaamisoikeus! Riidat, erot ja yksinäisyys leimaavat myös kiusaamistilanteita, mutta kiusaamiskirja on täsmäkirja koko yhteisölle; ongelmahan koskettaa paitsi kiusaajaa ja uhria myös myötäilijöitä ja silmänsä sulkevia sivullisia. Sylvia Schopfin ja Manfred Tophovenin kuvakirja Ollaanko kuitenkin kavereita? (Mäkelä, 2010, suom. Terhi Raumonen) kartoittaa huolella koko kiusaamisvyyhdin. Hiljaisen oloinen Juho ei halua mennä päiväkotiin, koska kolmen pojan porukka kiusaa häntä pilkkaamalla ja tekemällä erilaisia jäyniä. Kiusaamisen alkusyy jää epäselväksi, mutta muut lapset seuraavat laumana perässä, eivätkä aikuiset näe tilannetta. Eläintarharetkellä ongelma kuitenkin nousee näkyviin, Juho saa puolustajan, ja opettajakin lopulta aktivoituu. Kuvitustaan myöten hiukan oppikirjamaisen tarinan lopussa on myös suppea tietopaketti kasvattajille. Yksinkertaisempi mutta kuviltaan muhkeampi kiusaamisjuttu sisältyy Jeanne Willisin ja Adrian Reynoldsin humoristisen hurjaan kuvakirjaan Pieni, isompi, isoin! (Mäkelä, 2010, suom. Raija Viitanen). Siinä Iso Hirmuhirviö vaatii Pikku Pörröhirviöltä tikkaria, mutta pieni paneekin ihan raivona hanttiin ja vie voiton kotiin vanhalla valtilla: Minun äitini on isompi kuin sinun! Onneksi joskus riittää sekin, ettei anna periksi. 34 Lapsemme 2/2010 Lapsemme 2/

19 Lastenkulttuuri Teksti Maarit Piippo Lastenkulttuuri Minun elokuvamaailmani Keskustelu on parasta elokuvakasvatusta Kysyimme alakoululaisilta heidän elokuvamieltymyksistään. 1. Mitkä ovat lempielokuvasi ja miksi juuri ne? 2. Millaiseen elokuvahahmoon olisi helppo samaistua? 3. Onko elokuvamakusi muuttunut iän myötä? 4. Katsotaanko koulussa elokuvia ja käsitelläänkö niitä? 5. Mitkä ovat hyvän elokuvan ainekset? Mari Rantasila osui kultasuoneen, kun hän sai ohjattavakseen noin 10-vuotiaasta Ristosta ja hänen Nelli-kaveristaan kertovan elokuvan. Ensimmäinen Risto Räppääjä -elokuva oli vuoden 2008 suosituin kotimainen elokuva. Tämän vuoden helmikuussa julkaistu Risto Räppääjä ja polkupyörävaras on jo ylittänyt edellisen katsojaluvut. Räppääjä-elokuvien tärkein sanoma on, että lasten on saatava olla lapsia. Niissä ei edetä realismin ehdoilla, vaan hahmot ovat karikatyyrisiä, lavasteet ja puvut ovat tavallista värikkäämpiä ja rekvisiitassa on mielikuvituksellisia yksityiskohtia. Musiikilla on tärkeä osa kerronnassa. Olin jo etukäteen ihastunut Räppääjä-kirjojen maailmaan, ja halusin ehdottomasti säilyttää niiden huumorin, sarjakuvamaisuuden ja anarkistisen otteen, kertoo Rantasila. Katsokaa ja keskustelkaa Lastenelokuvan peruselementit ovat hänen mielestään samoja kaikkien sukupolvien kohdalla: kaveruus, ihastumiset, huumori, jännitys, tarttuva musiikki ja värikäs maailma. Tärkeää on myös tuoda esille moraalisia arvoja. Lapsissa on esimerkiksi herättänyt paljon pohdintaa kohtaus, jossa Risto tekee suuren uhrauksen heikomman puolesta. Uskon siihen, että kun annat, niin saat. Olisikin tärkeää puhua lasten kanssa elokuvista katselun jälkeen ja Lastenelokuva on ohjaaja Mari Rantasilalle missio. Lapsia ei pidä viedä liian aikaisin aikuisten maailmaan. Hyvän lastenelokuvan äärellä viihtyy koko perhe. pohtia virinneitä kysymyksiä. Se on parasta elokuvakasvatusta. Räppääjä-elokuvat ovat viehättäneet monen ikäisiä katsojia, sillä aikuisetkin löytävät filmeistä kiinnostavia elementtejä. Koko perheen elokuvien luonteeseen kuuluu, että lapset ja aikuiset voivat kokea samat asiat eri tavalla. Pakastaja-Elvin tuikea hahmo saattaa pelottaa pienimpiä, samalla kun isompia se jo naurattaa. Kiintiöitä tarvitaan Tärkein Räppääjä-elokuvien kohderyhmä on 5 12-vuotiaat lapset, joilta ohjaaja on saanut paljon pääasiassa myönteistä palautetta. Huima suosio kertoo siitä, että kotimaiselle lastenelokuvalle on tilausta. Mari Rantasila painottaa, että Suomessa lastenelokuvaa varten pitäisi olla vuosittaiset tuotantokiintiöt. Ruotsin elokuvasäätiöllä on kiintiöt lasten- ja nuortenelokuvalle, ja se näkyy ruotsalaisten elokuvien tasokkuudessa. Etenkin vaikeana pidetyn nuortenelokuvan alalla Ruotsi on edelläkävijä, Rantasila huomioi. Hän toivoo, että lastenelokuvaan satsattaisiin rahaa myös television puolella. Lisäksi kouluissa voitaisiin käsitellä enemmän elokuvaa ja kutsua ammattilaisia kertomaan elokuvan tekemisestä. Lastenelokuvan tekijät saisivatkin astua rohkeammin esille. Mari Rantasilan lastenelokuvasuosituksia: Astrid Lindgren filmatisoinnit, kuten Peppi Pitkätossut, Vaahteramäen Eemelit ja Saariston lapset. Victor Flemingin Ihmemaa Oz musikaali. Hayao Miyazakin animaatiot. Steven Spielbergin ET. Suomalaisista Niko - Lentäjän poika animaatio ja tietysti Risto Räppääjät. Lasten kysymyksiä Mari Rantasilalle Miten elokuvasta saadaan hauska? Koomisia elementtejä pitää olla tarinassa, repliikeissä ja näyttelijän työssä. Kerronnan rytmitys on tärkeää. Tekijän pitää luottaa omaan huumorintajuunsa. Onko vaikeaa esittää sairasta? Se ei ole helppo rooli, mutta tietty perusolemus auttaa. Robertin esittäjä Joel oli koko kesän varjossa, että näyttäisi kalpealta. Ohjaaja auttaa näyttelijää kokemaan rooliin vaadittavia tunteita. Miten sairaala lavastetaan? Räppääjä-elokuvan sairaala oli ulkoa Sannäsin kartano ja sisältä Ruotsinkielinen norssi. Väreillä ja rekvisiitalla sisä- ja ulkomaailma tehtiin yhteneväiseksi. Tuloksena oli satusairaala, joka luo positiivista kuvaa sairaalaan joutumisesta ja poistaa siihen liittyviä pelkoja. Kuvat MAARIT PIIPPO Meemi Saarela, 10 vuotta, Helsinki 1. Risto Räppääjä ja polkupyörävaras oli sopivasti jännittävä ja hauska. Wall-E -animaatiossa sankari saa kavereita ja oppii niiltä. Rotatouillessa on erikoista, kun rotat tekevät ruokaa. 2. Ihailen Helinä-Keijua, Rauha Räppääjää ja Nelli Nuudelipäätä. 3. Katson vain sadesäällä niitä videoita, joita kotona on. Tykkään enemmän piirroshahmoista ja siitä, että puhutaan suomea. 4. Olemme kokeilleet tietokoneelta erilaisia roolivaatteita. Aika usein on elokuvatapahtumia koulussa, viimeksi katsottiin Risto Räppääjä ja sen jälkeen siitä puhuttiin luokassa. 5. Kiinnostava sankari, jolla on samoja harrastuksia kuin minulla. Tapahtumapaikat ovat sellaisia, joissa on paljon ihmisiä, kuten Linnanmäki tai kylpylä. Musiikkia on sopivasti, muttei liikaa. Mukana on jännitystä ja huumoria. Waltteri Vepsä, 9 vuotta, Helsinki 1. En juuri katsele elokuvia enkä muista niiden nimiä. John Englishin katsoin perheen kanssa, ja se oli hauska. 2. Hahmon pitää olla uskottava. Olisihan se hyvä, jos sankari olisi oman ikäinen. 3. Pieniä askelia eteenpäin on tapahtunut. 4. Koulussa ei tarvitse käsitellä elokuvaa, koska siellä opiskellaan. Olisi kuitenkin kiinnostavaa tietää, miten elokuvaa tehdään. 5. Tykkään urheilusta, joten siitä voisi tehdä elokuvia. Tarvitaan huumoria ja todenmukaista kerrontaa. Akseli Luokkala, 9 vuotta, Helsinki 1. Ice Age ja Robin Hood on kiinnostavia lasten animaatioita. Tykkään fantasiasta, kuten Tähtien sota ja Indiana Jones elokuvista sekä Jim Carreyn komedioista, kuten Bruce Taivaanlahjasta. 2. I Robot -elokuvassa hyvä robotti voitti maailmanvalloittajat. On helpompaa, jos elokuvassa puhutaan suomea, kun aina ei ehdi lukea tekstejä. 3. Kotona olen jo nähnyt kaikki lastenelokuvat, joten kysyn isältä saanko katsoa muitakin elokuvia. King Kongin sain katsoa, mutta en Häjyjä, vaikka se oli sallittu. 4. Poika ja ilves on katsottu videolta ja Risto Räppääjä elokuvateatterissa. Meillä on koko koulun elokuvapäivä ja aiomme tehdä oman elokuvan. 5. Huumoria, kommelluksia ja jännitystä tarvitaan. Voi olla suremiskohtauksia, kuten Titanicissa tai säikähtämistä, kuten Titanicissa. Pidän koomisista näyttelijöistä. Saara Sipilä, 10 vuotta, Kerava 1. Disneyn klassikot, kuten Tuhkimo, Pieni merenneito ja Pinocchio ovat suosikkejani. National Treasure, jonka sain katsoa aikuisen kanssa oli sopivasti jännittävä. 2. Myrsky-elokuvan päähenkilö oli samanikäinen kuin minä, 11-vuotias tyttö. Tykkäsin Risto Räppääjän sankareista, vaikka he tekivätkin asioita, joita lapset eivät yleensä saa tehdä. 3. Kotona katson aika lailla samoja elokuvia kuin aiemminkin, koska pikkusisko ei saa katsoa muita. 4. Koulussa on katsottu Pentujengi avaruudessa ja Yli aidan, mutta ei niistä ole keskusteltu luokassa. 5. Aiheet voisivat käsitellä minun harrastuksiani. Hahmojen pitäisi olla kiinnostavia ja juonen jännittävä ja vauhdikas. Tarina ei saa jäädä paikalleen. 36 Lapsemme 2/2010 Lapsemme 2/

20 VILLE VANHALA Kuvat MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ, LAPPSET OY Meidän kaikkien piha Entä jos leikkikentät olisivat kolmen sukupolven yhteisiä kokoontumispaikkoja. Leikki osaksi opetusta Lapin yliopiston InnoPlay -projektissa on tutkittu ja kehitetty leikillisiä oppimisympäristöjä perusopetuksessa usean vuoden ajan. Tutkimuksessa oppimisympäristö nähdään fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena, kulttuurisena ja teknologisena kokonaisuutena, jossa tiedon rakentamisella, mielikuvituksella, luovuudella ja mediakasvatuksella on keskeinen rooli. Leikillistä oppimisympäristöä edustaa tieto- ja viestintätekniikkaa sisältävä, innovatiivinen SmartUs leikkikenttäkokonaisuus. Leikkikentän avulla kouluun ja opiskeluun voidaan mielekkäällä tavalla lisätä liikuntaa, pelien luomista ja leikillisyyttä, tutkija Marjaana Kangas toteaa. InnoPlay -projektin tutkimukset antavat lisää tietoa leikillisyyden tuomiseksi osaksi monimuotoista, luovuuden yhteiskunnan edellyttämää opetusta ja opiskelua Jatkossa tutkimusta laajennetaan myös selvittämällä kenttien käyttöastetta ja miten se jakautuu koulun ja vapaa-ajan kesken. H yvä kaupunki- ja kyläpiha toimii luontaisena kokoontumispaikkana lähialueiden ihmisille. Pihoilla tai leikkikentillä luonnistuu pelaaminen, kuntoliikunta, virkistäytyminen ja jopa oppiminen. Lasten leikkikenttä voi olla myös eri-ikäisten ihmisten yhteinen kylä- tai kaupunkipiha tai vaikka hyvinvointiraitti, toteaa kehityspäällikkö Katriina Lahtinen. Kolmen sukupolven leikkikenttiä on sovellettu Suomeen jo vuosikymmenien ajan. Pohjoismainen malli on myös vientituote, joka on tulossa tutuksi mm. Saksassa, Hollannissa ja Espanjassa. Leikillinen oppimisympäristö ei sinänsä ole mitään uutta. Saman asian on kautta aikain ajanut Suomessa vaikka metsä, kertoo tutkija Marjaana Kangas. Lähellä ja hyvin varusteltu Kaupunkipihan tulee olla helposti saavutettavissa. Mielellään sen yhteydessä pitäisi olla myös erilaisia palveluja: kahvila ja ohjaustoimintaa niin leikkiikäisille kuin kuntoliikkujillekin. Yhteinen harrastaminen ja liikunnallisuus kuuluvat oleellisena osana kaupunkipihoihin. Toimintoina leikki ja liikunta ovat aina kuuluneet yhteen. Uuden teknologian ansiosta sama välinekokonaisuus palvelee kaikkia ikäryhmiä, Lahtinen toteaa. Varsin usein alueet sijoitetaan koulujen läheisyyteen. Kaupunkipiha toimii myös oppimisympäristönä. Koulun läheisyys takaa laajan käyttäjäkunnan. Aikuisillekin lupa leikkiä Toiminnalliselle kaupunkipihalle ei ole yhtä tiettyä mallia, vaan se muotoutuu ympäristönsä mukaan ja alueen perinnettä kunnioittaen. Entistä ei siis vaihdeta uuteen, vaan sitä uudenaikaistetaan. Maisemointi on yksi kaupunkipihojen peruselementtejä. Alueen tulee olla viihtyisä, että se täyttää tarkoituksensa. Esteettisyys lisää alueen vetovoimaa, Katriina Lahtinen tähdentää. Toiminnallisiin kaupunkipihoihin on helppo yhdistää ohjattua toimintaa: leikkejä, jumppaa, pelejä ja mitä erilaisimpia harrastuksia. Pihaa suunniteltaessa huomioidaan alueen asukkaiden tarpeet ja toiveet. Jokaisesta pihasta tai alueesta tulee siis omanlaisensa. Kun lapset, heidän vanhempansa ja myös isovanhemmat ovat yhdessä, sukupolville syntyy yhteinen leikki. Kaikki aikuiset eivät edes muista, miten vapauttavaa leikki voi parhaimmillaan olla. Siinä voi antaa itselle luvan tehdä virheitä ja hassutella. Aikuinenkin voi siis olla lapsi. Eri sukupolvet yhteen Tutkija Marjaana Kankaan mukaan lapsilla on nykyään valitettavan rajoittuneet mahdollisuudet tutustua ikäihmisiin. Jos omat isovanhemmat asuvat toisella paikkakunnalla, kanssakäyminen jää hyvin vähäiseksi. Kangas näkee, että kolmen sukupolven yhteisillä kaupunkipihoilla lapset ja ikäihmiset voivat tutustua toisiinsa ja leikkiä yhdessä, vaikka he eivät olisikaan sukulaisia keskenään. Yhteiset ohjatut kerhot on yksi mahdollisuus, joilla eri sukupolvia voidaan saattaa yhteen. Yhteisen toiminnan kautta lasten innostus motivoi myös vanhempia leikkimään. Vuorovaikutus voi kääntyä vastakkaiseen suuntaan kuin on totuttu. Lapset ovat nopeita omaksumaan uusia teknologisia sovellutuksia, joten lapset ja nuoret voivat hyvin toimia aikuisten opettajina. Uusi tekniikka kiehtoo nuoria Uuden ajan leikkivälineissä on huomioitu myös nk. pelisukupolvet. Nykyään erilaiset teknologiset sovellutukset lisäävät kenttien harrasteiden kirjoa. Teknologia tuo leikilliseen oppimisympäristöön uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi pelejä, joissa liikunta voidaan yhdistää vaikka englannin opetukseen. Osassa toimivista kaupunkipihoista on jo käytössä upotettua teknologiaa, mikä tarkoittaa sitä, että liikunnallisiin välineisiin yhdistyy nykyaikainen tietotekniikka. Hyvänä esimerkkinä tästä on yhdistetty muisti- ja juoksupeli, jossa pelaajat eri puolilta maailmaa voivat kilpailla samassa pelissä. Uudella tekniikalla varustetut liikuntavälineet ja -alueet ovat Lahtisen mukaan olleet erityisesti nuorison mieleen. Siis se ikäluokka, joka uhkaa jäädä kotiin näyttöpäätteen äärelle on saatu houkuteltua ulos. Kohti tulevaisuuden koulua Toiminnalliset kaupunki- ja koulupihat ovat oppimisympäristöinä yksi askel kohti tulevaisuuden koulua. Kun teknologiaa ei enää ole sidottu pöydän taakse, koulu saa jo laajemman merkityksen. Teknologialla varustetut liikunnalliset leikkikentät ovat yksi uusi ja tervetullut vaihtoehto oppimiseen. Ne ovat Lisätietoja kieltämättä hintavia. Kysymys on ainakin Suomessa julkisen sektorin investoinneista, mutta leikkikentät voidaan nähdä osana tulevaisuuden kaupunkija koulupihoja. Kentillä voidaan siis pelata erilaisia pelejä, mutta luoda myös mitä erilaisimpia, liikunnallisia ääni-, teksti- ja kuvapohjaisia sovellutuksia. Opetuskäyttöä tukee se, että jokainen voi pelin rakennustyökaluja käyttäen luoda sisältöjä kentälle, siis keksiä omia leikkejä, joita voidaan pelata myös vapaa-ajalla vanhempien ja isovanhempien kanssa. Katriina Lahtinen toimii kehityspäällikkönä rovaniemeläisessä Lappset Group Oy:ssä. Marjaana Kangas on projektipäällikkö ja tutkija Lapin yliopistossa. 38 Lapsemme 2/2010 Lapsemme 2/