KOTITILALTA 2014 TEEMA: LIHAN LAATU

Transkriptio

1 03 KOTITILALTA 2014 LIHAROTURISTEYTYS KANNATTAA UUSIA TUOTEINNOVAATIOITA TEEMA: LIHAN LAATU

2 Paikalla myös Lihakoulu-kokki Sami Lamminaho Tapaa tuottajayhteistyöryhmien puheenjohtajat Okrassa Onko sinulla ideoita, miten lihantuotannon ja hankinnan kilpailukykyä voisi kehittää? Tiedätkö, miten HKScanin ja tuottajien yhteistyöryhmät toimivat? Tervetuloa HKScanin Okra-osastolle B35. Yhteistyöryhmien puheenjohtajat päivystävät osastolla klo seuraavasti: ke 2.7. to 3.7. pe 4.7. Mika Säteri, broilerituottaja Marko Onnela, sianlihantuottaja Vesa Eronen, naudanlihantuottaja Jaakko Veräväinen, rotukarjatuottaja Keskiviikkona osastolla myös HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen. Tule tervehtimään ja keskustelemaan ketjun kehittämismahdollisuuksista.

3 NIIN MUUTTUU MAAILMA, ESKONI Näin totesi Nummisuutarien Tuomas pojalleen. Nopeutuva muutos oli teemana jo tuolloin, ja liha-ala on kokenut monet muutoksen tuulet sitten Eskon aikojen. Itse uskon tuulien yhä navakoituvan. Tuulet on opittava tuntemaan ja hyödyntämään, jotta koko ajan navigoidaan eteenpäin. Suuntaa ei muuteta sattumanvaraisesti, mutta fiksu muuttaa kurssia hyvän tilaisuuden tullen, oppii muilta ja pääsee määränpäähän paremmalla tuloksella. Liha-alaa ovat koetelleet viime aikoina erityisesti tuonnin lisääntyminen ja markkinoiden globalisoituminen. HKScan - pohjoismainen liha-alan asiantuntija - ei voi jäädä pyörimään myrskyn silmään holtittomasti. Emme kilpaile paikallisessa iltakilpailussa, meidän on varmistettava kansainvälinen suoritustaso ja kilpailukyky niin alkutuotannon kuin teollisen tuotannonkin osalta. Optipossu-ohjelma on yksi hyvä esimerkki siitä, miten tuotantotuloksia voidaan parantaa systemaattisella ja tavoitteellisella yhteistyöllä. Muutamassa vuodessa Optipossu-tilojen porsastuotos on saatu merkittävään nousuun samalla kun eläinten hyvinvointiin on panostettu. HKScan on tarjonnut tuottajilleen tuottavuuden parantamiseen tähtääviä neuvontapalveluja sekä rehuratkaisuja. Tätä työtä aiomme jatkaa määrätietoisesti. Haastavat tuulet ovat ravistelleet ruotsalaista alkutuotantoa vielä Suomeakin rajummin. Ruotsalaisen alkutuotannon kilpailukyky onkin heikentynyt huolestuttavasti ja omavaraisuusaste on pienentynyt. Toinen erinomainen esimerkki panostuksestamme alkutuotantoon on alkava yhteistyöhanke Ruotsissa. Haluamme, että ruotsalainen kuluttaja saa Rapsgris -tuotteensa vastuullisesti toimivalta ruotsalaiselta tilalta samalla tavoin kuin mekin haluamme Rypsiporsas -tuotteemme luotettavalta suomalaiselta sianlihan tuottajaltamme. Siksi lähdemmekin viemään Suomessa hyväksi havaittuja käytäntöjä Ruotsiin. Olemme käynnistämässä rehuratkaisuihin ja neuvontapalveluihin liittyvää yhteistyötä ruotsalaisen Lantmännenin kanssa. Maailma muuttuu! Suotuisia kesätuulia. OPTIPOSSU-TILOJEN PORSASTUOTOS ON SAATU MERKITTÄVÄÄN NOUSUUN. Aki Laiho, COO MYÖTÄTUULTA NÄKYVISSÄ? Naudanlihan markkinatilanne on kuluneen alkuvuoden aikana ollut kovin erilainen edellisvuoteen verrattuna. Tarjontaa on ollut runsaasti ja kysynnässä on näkynyt heikko taloustilanne. Kulutusluvut olivat kuitenkin plussalla vuoden takaiseen verrattuna, mitä selittää teollisuuden vahva kampanjointi kauppoihin. Valitettavasti tämä on painanut kuluttajahintatasoa ja siten myös tuottajahintaa. Nauta on käynyt maailmalla huonosti kaupaksi ja edullisia ulkomaisia nautaeriä on ollut tarjolla myös Suomessa. Nautamarkkinan kulmakivet eivät ole mihinkään siirtyneet: kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta ja suomalainen kuluttaja luottaa kotimaiseen lihaan. Naudanlihan varastot koko maassa ovat pienentyneet, joten tämä antaa tilaa positiivisemmalle hintakehitykselle. Sami-Jussi Talpila Johtaja, eläinhankinta ja tuottajapalvelut KOTITILALTA 3

4 / VERKKOVINKIT / KUULUMISIA KARINIEMEN KOTITILALTA Kariniemen verkkopalvelu on uudistunut. Sivuille on luotu elämyksellinen ruokamatka maailman ympäri, unohtamatta Kariniemen kotoisaa kanakeittiötä. Uudesta blogiringistä löytyy herkullisia esimerkkejä ruoka- ja perhebloggarien Minuuttipihvi -reseptejä. Uusi sivusto on myös entistä palvelevampi. Kuluttajapalvelu tarjoaa vinkkejä Kariniemen tuotteiden käyttöön, ravitsemustietoa sekä Kariniemen tuotekehityksen terveisiä. Kotitilalta -osiossa kuluttajille tarjotaan tietoa vastuullisesta tuotannostamme. Viihtyisiä hetkiä Kariniemen uudessa verkkopalvelussa: HYVÄT KAUPAT JYVÄLLÄ, NYT MYÖS VERKOSSA HKScan Agrin viljavälitys tarjoaa erinomaisen kanavan esimerkkisi vehnän ja ohran välittämiseen suoraan viljantuottajalta kotieläintilalle. Suorat tilatoimitukset vähentävät varastointi- ja rahtikuluja, mikä takaa viljantuottajalle hyvän hinnan ja lihantuottajalle edulliset viljaerät ruokintaan. Viljavälitys kokoaa viljanostajat ja -myyjät yhteen paikkaan. Karttapalvelun avulla on helppo löytää lähialueen ostajat ja myyjät nopeasti. Tutustu palveluun JOKO SEURAAT TOISEN SADON KEHITYSTÄ? Artturi -korjuuaikapalvelusta saat tietoa myös toisen säilörehusadon kehittymisestä. Toisen sadon osalta varsinaisia korjuuaikaennusteita ei voida kuitenkaan esittää, vaan sadon kehitystä seurataan tilanäyttein. Niistä saa hyvää pohjaa myös oman nurmen korjuuajan suunnitteluun. Aikainen ensimmäinen sato tarkoittanee, että jälkisatokin tulee normaalia aikaisemmin. Jos kasvuaika on 5-6 viikkoa ja sääolosuhteet suotuisia, toisen sadon korjuu aloitus voi olla alueesta riippuen jo ennen heinäkuun puoltaväliä tai sen jälkeen. Pidä silmällä HKSCAN KOTITILALTA: JULKAISIJA: HKScan, PL 50, Turku, puh , PÄÄTOIMITTAJAT: Veli-Matti Jäppilä ja Sari Järvinen TOIMITUSSIHTEERI: Raila Aaltonen, raila.aaltonen@alkukirjain.fi TOIMITUSKUNTA: Marja-Leena Dahlskog, Ulf Jahnsson, Harri Jalli, Veli-Matti Jäppilä, Sari Järvinen, Ulla Ketola, Olli Paakkala, Jarmo Seikola, Marja Siltala, Sami-Jussi Talpila, Katja Toivanen, Essi Tuomola ULKOASU JA TAITTO: Miltton PAINO: Erweko / ISSN X Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 39. PEFC/ HKSCAN AGRI

5 05 KOTITILALTA 3 / PÄÄKIRJOITUS 4 VERKKOVINKIT 6 ONNELAN SIKALASSA KESKITYTÄÄN LAATUUN 10 LIHAROTURISTEYTYSLISÄ KANNUSTAA MAITOTILAA 13 KAUPPAA LAADUKKALLA LIHALLA 14 OIKEAA TIETOA BROILERITUOTANNOSTA 16 PARASTA HITAASTI KYPSENNETTYNÄ 18 VIERAILU DENVERIN ANGUSTILALLE 20 UUSI FLODINS-BRÄNDI TARJOAA MAKUELÄMYKSIÄ 22 VASTUULLNEN SOIJAVALINTA 24 ELÄINKULJETUKSISSA TARVITAAN TAITOA 26 LAATUA JA TURVALLISUUTTA 27 REHUKOLUMNI 28 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 29 SNABBT OCH KORT 30 AJANKOHTAISTA 31 TAPAHTUMAKALENTERI 06 Onnelan porsaat saavat ihmisten täyden huomion heti tulopäivästään alkaen. 13 Pasi Martikainen tuntee kaupan ja kuluttajien lihatoiveet. 20 Vierailulla Aristocrat Angus Ranchilla Coloradossa KOTITILALTA 5

6 Uudessa Rypsiporsas-ruokintamallissa soijan valkuainen korvataan kotimaisilla valkuaiskasveilla. Ruokintakokeet tehtiin Marko ja Anne Onnelan sikalassa Alastarolla. LIHASIKALA TÄHTÄÄ TASAISEEN LAATUUN Sikalassa pitää tehdä oikeita asioita. Turha tarkkuus on ammattitaidon puutetta mutta sen turhan määrittely ei sitten aina olekaan niin helppoa, miettii Marko Onnela. TEKSTI: RAILA AALTONEN, KUVA: PEKKA ROUSI MARKO JA ANNE ONNELAN lihasikala Alastarolla ei ole suurimmasta päästä, paikkoja on 1600 sialle. Volyymin sijasta pariskunnan tähtäin on laadussa. Sen tuottaminen vaatii työtä joka vaiheessa, porsaiden vastaanotosta alkaen. Marko Onnelan mielestä kysymys on valinnoista. Joku voi mieluummin haravoida pihaa kuin hoitaa possuja. Tämä on meidän työ, ja siksi teemme sikalassa kaiken mahdollisimman hyvin. Onnelan perimmäisenä tavoitteena on tuottaa sellaisia sikoja, joista HKScan saa eniten rahaa. Haluamme, että meiltä lähtevä eläin on mahdollisimman lähellä sitä, mikä kaupan hyllyyn menee. Tuotanto pyörii tasaisessa rytmissä ja osastot täyttyvät ja tyhjenevät 14 viikon välein. Siinä ajassa porsas kasvaa 30-kiloisesta 90 kilon teuraspainoon ja lähtee Forssaan, ja karsinat pestään ja huolletaan. Välipäiviä saati -viikkoja ei pidetä. Emme pitäneet viime vuonna remonttitaukoja, koska porsaat olivat ruuhkalla. Yhtiön kinkkuohjelma vielä kiristi kiertonopeutta viikolla. Pakolliset korjaukset tehdään erittäin nopealla aikataululla. Sikalan täyttösuunnitelmasta ei ole tarvinnut kertaakaan poiketa viimeisen viiden vuoden aikana, Marko Onnela sanoo. PYÖREÄMAHAISELLA MENEE HYVIN Ammattilaisen asenne näkyy Marko Onnelan kuvatessa lihantuotantoa sikalassaan. Siitä kertoo esimerkiksi valmius muuttaa managementtia tarvittaessa. Porsaiden tasaista kasvua edistettiin aikaisemmin erottelemalla tyttö- ja poikaporsaat eri karsinoihin. Nyt kasvurauha pyritään turvaamaan pitämällä välikasvattamosta tulevat ryhmät yhdessä myös lihasikalassa. Autossa porsaat sekoittuvat, mutta ryhmät tunnistetaan värimerkintöjen avulla. Kolmessa karsinassa neljästä on sama porukka kuin välikasvattamossa. Tutussa ryhmässä syöminen sujuu. Toisilleen vieraat porsaat taas hakevat keskinäisen järjestyksensä tappelemalla, ja rökitetty porsas voi jäädä nälkäiseksi jopa päivien ajaksi. Kasvua turvataan myös huolellisella totuttamisella liemirehulle. Porsaat toivotetaan tervetulleeksi samalla kuivarehulla, jota ne saivat välikasvattamossa. Sitten rehunappuloita ripotellaan liemirehun päälle aina sikalassa käynnin yhteydessä, kunnes liemi alkaa maistua. Lapsetkin oppivat syömään puuroa, kun päälle pannaan hilloa. Tämä on vähän sama asia, kolmen lapsen vanhemmat vertaavat. He alkoivat seurata porsaiden mahan pyöreyttä tuotantoneuvoja Jan Vugtsin puhuttua heille asiasta käynneillään. Vugtsin neuvoista muitakin sikalan käytäntöjä on muutettu paremmiksi. VAAKA KERTOO SILMIÄ ENEMMÄN Viime vuonna Onnelat uudistivat teuraskarsinnan. Ensimmäinen karsinta tehdään silmämääräisesti 11 viikon kasvatuksen jälkeen. Jäljelle jääneet punnitaan ja jaetaan kahteen ryhmään, joista isommat lähetetään teuraaksi 10 päivän kuluttua ja loput 20 päivän kuluttua ensimmäisen kuorman lähdöstä. SADAN SIAN TUNTIVAUHDILLA 250 SIKAA TULEE PUNNITUKSI AAMUPÄIVÄN AIKANA. Näin toimien vain muutaman sian teuraspaino jää alle 80 kilon. Kauhea hommahan se punnitus on, ihan hiki tulee, vitsailevat Onnelat. Käytännössä urakka ei ole mahdoton: sadan sian tuntivauhdilla 250 sikaa tulee punnituksi aamupäivän aikana. Nykyinen eläinaines on Markon mukaan eläväisempää ja porsaat liikkuvat vaa alle helpommin kuin ennen. Sikalassa on jo vuoden ajan ollut ulkopuolinen työntekijä. Kimmoke palkkaamiseen tuli tilalla toteutetusta ruokintatestistä, joka teetti tavallista enemmän työtä. Kun määräaikaiseksi 6 HKSCAN AGRI

7 TILATIETOJA: Tuottajat: Anne ja Marko Onnela Marko toimii myös HKScanin siantuotannon kehitysryhmän puheenjohtajana. Viljely: viljelyssä 170 hehtaaria. Tilalla tuotetaan ohraa ja härkäpapua sekä tulevaisuudessa myös rypsiä. Lihasiantuotanto: lihasikapaikkaa. Porsaat tulevat Sataporsaalta. Tilalla tuotetaan HK Rypsiporsasta. Tuotantotulokset: päiväkasvu 970 grammaa rehuhyötysuhde 2, KOTITILALTA 7

8 palkattu työntekijä vakinaistettiin, vanhaisäntä sai enemmän aikaa muulle elämälleen. Työnantajan roolin omaksuminen ei ollut Marko Onnelan mielestä helppoa. - Vie aikaa miettiä, mitä toinen tekee ja mitä ei, ja selkeät rutiinihommat on ohjeistettava. HÄRKÄPAPU KORVAA SOIJAN Onnelat olivat pioneereja HKScanin kehittäessä HK Rypsiporsas -konseptia. Myös uutta, soijatonta ruokintamallia on kokeiltu heidän sikalassaan. Valkuaislähteenä käytetään rypsin lisäksi kotimaista härkäpapua. Olemme käyttäneet merkittävästi aikaa uuden rehukonseptin saamiseksi toimintaan. Vielä on vähän tehtävää, mutta nyt luulisin tietäväni mitä uusi konsepti vaatii, Onnela arvioi. Rehuasiantuntija Johanna Daka Satafoodilta on osallistunut konsulttina uuden ruokinnan reseptien laskentaan ja testierien seurantaan. Rypsi täydentää aminohapoiltaan sopivasti härkäpapua sikojen ruokinnassa. Yhdessä ohran kanssa ne muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden, hän sanoo. Kolmen kotimaisen rehuraaka-aineen lisäksi sikojen seokseen kuuluu erikseen suunniteltu täydennysrehu, joka sisältää tarvittavat aminohapot ja kivennäislisän. Yhdessä osastossa käytetään edelleen rypsiöljyä ja ohra täydennetään valkuaistiivisteellä. Lihan laadun on oltava vähintään sama kuin vanhallakin ruokinnalla. Nyt näyttää, että tulokset ovat paremmat. Rypsiöljyn ansiosta lihan rasva on pehmeämpää kuin perinteisesti ruokitussa possussa. Kun rypsinsiemenet annetaan sioille jauhettuna, öljyn puristus ja kuljettaminen jäävät pois ja kustannuksia säästyy. Iso plussa on, että ei tarvitse ostaa kallista soijaa, Marko Onnela huomauttaa. RYPSIÄ JA PAPUA OMALTA PELLOLTA Sikalassa kuluu vajaat 100 tonnia härkäpapua, tonnia rypsiä ja noin 700 tonnia ohraa vuodessa. Onnela viljelee härkäpapua itse, nyt hän aikoo ottaa viljelyyn myös rypsin. Toistaiseksi sioille menevä rypsi on ostotavaraa. Käytössä on neljä eri seosta. Ykkösseosta annetaan 45 elopainokiloon asti. Tavanomainen tarkkuus ei riitä rehustuksessakaan Marko Onnelalle. Vaaka punnitsee kahden karsinan eläimiä jatkuvasti, ja rehuannos optimoidaan painonkehityksen mukaan. Ykkösseos on lisäksi yliväkevää. Tämän ansiosta nuorimmat siat saavat riittävän väkevää seosta pitkien rehulinjojen loppupäässäkin. Ruoka jaetaan ensin isoille. Tämän vinkin Onnelat saivat sikalassaan vierailleelta rehuasiantuntijalta. Jos pienet ovat juuri oppimassa syömään liemirehua ja saavatkin seissyttä, pahanmakuista jäännösrehua, ne eivät syö lientä pitkään aikaan. Viime vuoden päiväkasvu oli keskimäärin 970 grammaa ja rehuhyötysuhde 2,6. Onnela ei pidä nopeampaa kasvatusta taloudellisena, sillä ylirunsaalla ruokinnalla rehuhyötysuhde heikkenee. Rehu on se, mikä maksaa. Siksi rehuhyötysuhde on taloudellisuuden mittari. Päiväkasvu on vain seurausta siitä, hän analysoi. LIHAN LAATU KEHITTYY YHDESSÄ TEHDEN Marko Onnelan kehityshakuisuus on vienyt hänet puheenjohtajaksi HKScanin muutaman kuukauden välein kokoontuvaan siantuotannon kehitysryhmään, joka toimii nyt toista vuottaan. Ryhmässä käsitellään avoimesti luottamuksellisia asioita, joita me tuottajat voimme ehdottaa esityslistalle. Itse näen lihan laadun tärkeimmäksi yhdessä kehitettäväksi asiaksi, Onnela sanoo. Sitä ei kumpikaan pysty viemään yksin eteenpäin. Hänen mielestään tuottajien on aika ymmärtää, että on parannettava omaa tekemistään sen sijaan, että ykskantaan vaatii parempaa hintaa lihasta. Vain sitä kautta saadaan markkinoilta lisää rahaa. Helppona ei Onnelakaan alkutuotannon yhteistyöryhmän tehtävää pidä, mutta hän uskoo, että hyviä muutoksia saadaan ajan myötä. Seuraavat kymmenen vuotta ratkaisevat ja Onnelat aikovat pysyä pelissä mukana. HKScan on iso yhtiö, jolla on leveämmät hartiat kehittää tuotantokonseptia tai vaikka neuvotella rehuista kuin yksittäisellä tuottajalla. Yhtiö pyrkii etsimään kokonaisedullisia ratkaisuja. Emakkojen rehuissa oleellista on laatu, lihasian ruokinnassa hinta painottuu enemmän. Hyvät tuotantotulokset eivät tuudita Marko ja Anne Onnelaa tyytyväisyyteen. Työ on kiinnostavaa niin kauan, kun sen pystyy tekemään paremmin. Meilläkin on vielä paljon tehtävää. Anne ja Marko Onnela tekevät mielellään PR-työtä sikalassaan. Soija korvataan lihasikojen ruokinnassa kotimaisella rypsillä. Rehusiilot merkitään ohjeiden mukaan. 8 HKSCAN AGRI

9 Ruokinnalla kasvut ja laatu kohdalleen Rehuseoksen oikeanlaiset raaka-aineet, tasapainoinen ravintoainekoostumus sekä oikea annostelu vaikuttavat kaikki osaltaan sian kasvuun, teuraslaatuun ja myös siihen tärkeimpään: lihan tai siitä valmistetun tuotteen makuun. Risteytyssikojen kasvupotentiaali on hyvä, mutta lihasmassan kasvatukseen tarvitaan runsaasti hyvälaatuista, aminohappokoostumukseltaan sopivaa valkuaista. Viljan valkuainen ei riitä täyttämään nopeakasvuisen sian aminohappojen tarvetta. Hyviä lisävalkuaisen lähteitä ovat kasviöljyteollisuuden sivutuotteena syntyvät rouheet ja puristeet sekä pavut ja herneet. Energiaa ja sulavia aminohappoja tulee olla oikeassa suhteessa tuotantovaiheeseen. Jos energiaa on yllin kyllin, mutta aminohappoja niukasti, sian kasvu hidastuu ja ruho rasvoittuu. Suositeltavaa on käyttää kaksi- tai kolmivaiheruokintaa. Rehuseos vaihdetaan sikojen painon mukaan, huomioiden kasvatuserän alkupaino ja etenkin pienimpien sikojen kehitys. Näin saadaan eväät lihasmassan kasvulle. Kuivarehulla ruokinta on vapaata eli lihasiat syövät ruokahalun mukaan. Liemiruokinnassa rehuannos eläintä kohti päivässä määritetään rehukäyrällä. Alkukasvatuksen hyvä kasvupotentiaali saadaan hyödynnettyä, kun annokset säädetään ruokahalun mukaisiksi seuraamalla kaukaloiden tyhjenemistä. Aliruokinta alussa voi johtaa heikkoon lihaksiston kehitykseen, jolloin lihaprosentti voi olla heikko, vaikka sian teuraspaino jäisi alhaiseksi. Noin 80 elopainokilosta lähtien rehuannoksia tulee rajoittaa. Vapaa ruokinta johtaa sikojen rasvoittumiseen, lihaprosentin alenemiseen ja rehuhyötysuhteen heikkenemiseen. Leikot rasvoittuvat imisiä helpommin, joten ne kannattaa lähettää teuraaksi riittävän aikaisin. Kehitysasiantuntija Johanna Daka Ruokinnan asiantuntija Vastuullinen sikatalous hankkeessa. MMM (agronomi), Satafood Kehittämisyhdistys ry:n asiantuntijana vuodesta Aiemmin toiminut rehuteollisuuden tuotekehitystehtävissä mm. Lännen Rehussa sekä alkutuotannon kehityspäällikkönä Munakunnassa. Kansainvälistä kokemusta kehitysyhteistyötehtävistä Sambiassa. Harrastaa ulkoilua ja lukemista, taatut keskustelunaiheet ovat koirat ja TV:n tiededokumentit KOTITILALTA 9

10 10 HKSCAN AGRI Laura ja Jussi Mikkola välittävät eläimistään. Liharotusiemennykset ovat yksi keino pitää huolta karjan jalostuksellisesta tasosta.

11 Liharoturisteytyksistä hyötyä koko nautaketjulle TEKSTI: HARRI JALLI, TUOTANTONEUVOJA KUVAT: PASI LEINO Lypsylehmien jälkeläisten lihantuotantoominaisuuksia voidaan tunnetusti parantaa käyttämällä liharotuisen sonnin siementä. Risteytysten määrä on ollut hitaassa kasvussa. Sukupuolilajiteltu siemen avaa uusia mahdollisuuksia. HKScanin kenttäedustaja Katja Vättö kertoi Mikkoloille uudistuneesta risteytyslisästä. SUOMESSA NAUDANLIHAN JA MAIDON TUOTANNOLLA on vahva yhteys. Yli puolet meillä tuotetusta naudanlihasta on maitorotuista sonnin- tai hiehonlihaa. Varsinais-Suomessa, Koski Tl:n kunnassa Lehtirannan tilalla liharotusiementä käytetään runsaasti. Veljekset Jussi ja Kalle Mikkola ovat viljelleet tilaa vuodesta TUNTUU, ETTÄ LIHAROTUSIEMENESSÄ ON ENEMMÄN ALKUVOIMAA JA SE TARTTUU PAREMMIN maatalousyhtymänä. Heidän aloittaessaan tilalla oli 32 lehmää. Vuonna 2005 rakennettiin uusi pihatto 80 lehmälle. Nuorikarja jäi vanhaan navettaan. Työvoimana on veljesten lisäksi Jussin vaimo Laura, joka hoitaa lehmien siemennykset. Tilalla on korkeatuottoinen ayrshire-voittoinen karja. Liharotusiementä on käytetty niin hiehoille kuin lehmillekin. Tällä hetkellä kantavista eläimistä yli viidennes on siemennetty liharodulla. Liharodulla voi Mikkoloiden mukaan siementää jatkuvasti prosenttia lehmistä, ellei sukupuolilajiteltua siementä käytetä. Eniten he ovat käyttäneet limousinea, angus tulee kakkosena ja myös blondia on käytetty. Siemenet tulevat pääosin Semex Finlandilta ja jalostussuunnitelmat tekee Laura Laiholahti. Hiehoille, joista ei haluta lypsylehmiä, laitetaan liharotusiementä tai alkio. Abvasikat ovat syntyneet käytännössä ilman ihmisen apua. Lehmillä tärkein valintaperuste lihasiemenen käytölle on utarerakenne. Myös lehmille, jotka eivät ole tiinehtyneet helposti, käytetään liharotua. Tuntuu, että liharotusiemenessä on enemmän alkuvoimaa ja se tarttuu paremmin, Laura naurahtaa. Liharotusiemennyksiä kartetaan monilla tiloilla, koska pelätään hiehojen loppuvan. Enemmän pitäisi pelätä hiehoautomaattia, joka työntää hyviä lehmiä pois, toteaa Jussi. HKSCAN KANNUSTAA RISTEYTYSTEN KÄYTTÖÖN HKScanin välityksessä olevien risteytyssonnivasikoiden määrä on kasvanut tasaisesti. Viime vuonna osuus ylitti ensimmäisen kerran 10 prosenttia. Kasvu on seurausta risteytyslisän uudistuksesta. Uudella hinnoittelulla haluttiin lisätä maitotilojen kiinnostusta liharoturisteytysten käyttöön, kertoo HKScanin nautahankinnasta vastaava johtaja Sami-Jussi Talpila. Tavoitteena on kahden prosentin vuosittainen kasvu. Silloin vuonna 2020 välityksessä olevista sonnivasikoista noin 20 prosenttia olisi liharoturisteytyksiä KOTITILALTA 11

12 Lehtirannassa hiehoille laitetaan usein angussiementä, ellei vasikoista haluta lypsylehmiä. Vasikat syntyvät ilman apua. Vuosi siten talvella vanhassa navetassa oli 18 siemennysikäistä hiehoa. Viime talvena hiehoja oli puolet vähemmän ja niistä riitti vielä myytävää naapuritilalle. Määrä ei hiehoissakaan saa korvata laatua. Sukupuolilajitellusta siemenestä Mikkolat ovat käyttäneet niin Y- kuin X-lajiteltuakin. X- eli lehmän siemenen käyttöä rajoittaa haluttujen sonnien määrä. Y-lajitellusta Li-siemenestä tilalla on hyviä kokemuksia. Kymmenestä siemennyksestä seitsemän tärppäsi ja kaikki vasikat olivat sonneja. Nykyiset risteytyslisät kannustavat hyvin risteytysten käyttöön. Nyt risteytyshyöty jakautuu tasaisemmin ketjun eri osapuolille, Jussi Mikkola sanoo. Jos kaikista halutuista sonneista saisi sukupuolilajiteltua siementä, liharotusiemennysten määrä olisi mahdollista nostaa prosenttiin. Siihen on vielä matkaa, mutta hyvässä alkuvauhdissa jo ollaan, Laura ja Jussi sanovat. TEKSTI: ARTO HUUSKONEN, MTT Liharotu tuo kasvua ja lihakkuutta MTT:llä selvitettiin risteytyseläinten kasvu- ja teurasominaisuuksia puhtaisiin maitorodun nautoihin verrattuna. Tutkimusaineistona käytettiin valtakunnallista teurasaineistoa. Lisäksi kasvatuskokeessa vertailtiin puhtaiden maitorotuisten ja risteytyssonnien rehun käyttöä. Teurasaineiston keskeisimmät tulokset löytyvät ay-sonnien osalta oheisesta taulukosta. Myös holstein-sonneilla tulokset olivat hyvin samansuuntaisia. Liharoturisteytysten käyttö lisäsi kasvua ja teuraspainoa sekä paransi ruhojen lihakkuutta puhtaisiin maitorotuihin verrattuna. Suurimmat teuraspainot ja parhaat nettokasvut saavutettiin charolais-, simmental- ja blonde d Aquitaine-risteytyksillä. Ruhojen lihakkuus parani eniten blonde d Aquitaine-, limousin- ja charolais-risteytyksiä käytettäessä. Risteytysten paremmat teurasominaisuudet näkyvät myös tuottajan saamassa tilityshinnassa. Laskelmien perusteella blonde d Aquitaine-, charolais-, limousinja simmental-risteytyksillä eläinkohtainen teurastili on prosenttia suurempi puhtaisiin ay-sonneihin verrattuna. Angus ja hereford-risteytyksillä teuraspaino ja ruhojen lihakkuus ovat suuria rotuja matalammat, mutta tilityshinta on kuitenkin prosenttia korkeampi kuin puhtaiden ay-sonnien. Kasvatuskokeen perusteella sonnien rehun syönnissä ei ole merkittäviä eroja rotuyhdistelmien välillä. Näin ollen erot teurastilityksessä kuvaavat hyvin rotujen välistä taloudellista eroa loppukasvattajan kannalta. RISTEYTYSSONNIEN KASVU- JA TEURASTULOKSET VALTAKUNNALLISESSA TEURASAINEISTOSSA PUHTAISIIN AYRSHIRE-SONNEIHIN VERRATTUNA. ROTU AY AY AY AB AY BA AY CH AY HF AY LI AY SI ELÄINMÄÄRÄ, KPL KASVATUSAIKA, PV NETTOKASVU, G/PV TEURASPAINO, KG LIHAKKUUSLUOKKA, ,7 6,0 7,4 7,1 5,8 7,3 6,4 RASVAISUUS, 1-5 2,4 3,1 2,2 2,5 3,2 2,6 2,7 ROTUKOODIT: AY = ayrshire, AB = aberdeen angus, BA = blonde d Aquitaine, CH = charolais, HF = hereford, LI = limousine, SI = simmental. LIHAKKUUSLUOKKA (EUROP): 4 = O-, 5 = O, 6 = O+, 7 = R-, 8 = R. RASVAISUUSLUOKKA (EUROP): 1 = rasvaton, 5 = erittäin rasvainen 12 HKSCAN AGRI

13 13 YHDESSÄ LAADUKKAALLA LIHALLA KANNATTAVAA KAUPPAA Myyntijohtaja Pasi Martikaiselle kauppa ja liha tulivat tutuksi jo lapsuudessa. TEKSTI: SARI JÄRVINEN, VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KUVA: PASI LEINO Martikainen on työskennellyt HKScanissa jo 18 vuotta eri tehtävissä, myynti- ja tuoteryhmäpäällikkönä sekä lihaliiketoiminnan johtotehtävissä. Kauppias-perheessä kasvaneen Pasin kipinä lihaalaan syntyi jo nuorena. Monipuolinen kokemus on tuonut erinomaista oppia lihasta sekä kuluttajien ja keskusliikkeiden toiveista. Keskusliikkeille laadun arviointi on haasteellista, koska tuotteita myydään samalla nimikkeellä, vaikka esimerkiksi lihapitoisuus, kalvojen poisto ja muu puhdistus saattavat erota paljonkin. Onkin tärkeää, että pystymme kertomaan tuotteista riittävästi ja auttamaan kauppaa ja kuluttajaa tunnistamaan laadun. HKScan on panostanut viime aikoina tuotteiden visuaaliseen laatuun. Kuluttajat tekevät paljon päätöksiä silmillään. Siksi on ratkaisevaa, miltä liha näyttää, miten se on aseteltu pakkaukseen ja miltä pakkaus näyttää. Tuotteita myös eriytetään, kuten HK Rypsiporsas -tuotteet. Martikaisen mukaan lupaus HK Rypsiporsaan GMO-vapaudesta on otettu hyvin vastaan keskusliikkeissä. Myöhemmin nähdään, vaikuttaako se kuluttajien ostopäätöksiin. LAADULLA LISÄÄ KÄYTTÖAIKAA Lihateollisuudessa volyymilla iso merkitys ja siksi tuotteet on tärkeä saada valtakunnallisiin valikoimiin. Suomessa kahdella keskusliikkeellä on suuri päätösvalta. Meidän on oltava hyvässä roolissa, ja joskus se tarkoittaa, että on tehtävä huonompiakin kauppoja. Tavoitteena on kuitenkin aina myydä Suomessa kasvatettu liha mahdollisimman kannattavasti, Martikainen summaa. Kaupalle on tärkeää lihan tuoreus, hygieeninen ja mikrobiologinen laatu, sillä niistä riippuu myyntiaika. Kuluttajaa kiinnostaa käyttöpäivien määrä. Jauheliha on Suomessa ja erityisesti HKScanissa poikkeuksellisen laadukasta. Olemme niin tottuneita siihen, ettemme osaa tuoda sitä riittävästi esille. Eläinten kasvatus osataan meillä ja tilat ovat hyvässä kunnossa. Ehkä laatuvastuumerkintä auttaa viestimään selkeämmin laadusta myös kuluttajille, pohtii Martikainen. YHTEISTYÖ OPETTAA Uutta kulmaa Martikaisen työhön on tuonut osallistuminen tuottajayhteistyöryhmien kokouksiin. Hän uskoo, että ymmärrys on lisääntynyt molemminpuolisesti. Perinteisesti liharaaka-ainetta on vuoden ensimmäisellä jaksolla paljon, vaikka kysyntä on silloin heikointa. Tänä vuonna yhteistyöryhmissä käytyjen keskustelujen ansiosta sikaraaka-aineen määrä saatiin hyvin hallintaan. Kokonaisuudessaan viimeinen vuosi on ollut poikkeuksellisen haastava. Tulevaisuus näyttää kuitenkin jo vähän paremmalta, Martikainen ennakoi. Tuotehintatasoa pyritään korjaamaan syksyn osalta ja se tarkoittaa koko lihaketjulle parempia aikoja. Juhannuksena Martikaisten mökkigrillissä grillataan lihaa ja makkaraa monipuolisesti. Pasi ei halua nimetä vain yhtä suosikkituotetta. Kaikki liha ja makkara maistuvat, kunhan on HKScanin. Kuluttaja syö myös silmillään, siksi lihan on näytettävä houkuttelevalta, sanoo Pasi Martikainen KOTITILALTA 13

14 BROILERITUOTANTO ESITTÄYTYY KULUTTAJILLE TEKSTI: RAILA AALTONEN KUVAT: RAILA AALTONEN JA VIRPI TUNNINEN ETELÄ-SUOMEN ALOITELLESSA kylvötöitä Hanna Haminan ja Raine Rekikosken kotona Eurassa keskustellaan kuluttajien ja tuottajien välisistä suhteista. Tällä tilalla broilerit syövät kaiken omilla pelloilla tuotetun viljan, ja kotimaista broileria on pöydässä joka päivä. Hanna Hamina valittiin viime vuonna Suomen Broileryhdistyksen puheenjohtajaksi. Yhdistys edustaa koko tuotantosektoria eläinjalostuksesta lihateollisuuteen ja rehunvalmistajista tuotantoneuvojiin. Toimimme broilerin tuotantoedellytysten turvaamiseksi ja kehittämiseksi Suomessa ja seuraamme alan asioita myös kansainvälisesti. Jäsenmäärä on yli 220 ja näyttää tänä vuonna vielä kasvavan, Hamina kuvaa. Keskustelukumppanina on Veli-Matti Jäppilä, HKScanin eläinhankinnasta vastaava johtaja, joka vetää myös Broilerteollisuusyhdistystä. OIKEAA TIETOA TARVITAAN Hanna Hamina nostaa tiedottamisen yhdeksi Suomen Broileryhdistyksen tärkeimmistä tehtävistä, sillä kuluttajien tietämys suomalaisesta broilerituotannosta on ohutta. Osa suhtautuu tuotantoon kovin negatiivisesti, ja suurta osaa koko aihe ei kiinnosta lainkaan. - Tämä on haaste sekä lihataloille että tuottajille. Ainakin meillä vierailleet ryhmät ovat aina yllättyneet positiivisesti. Harhakuvia on siis monilla. Suomen Broileryhdistys uusii tänä vuonna nettisivujaan. Uudistuksen tavoitteena on jakaa tietoa tuotannosta nykyaikaisella ja houkuttelevalla tavalla, muun muassa pelien ja videoiden avulla. Myös Jäppilä pitää realistisen tiedon välittämistä tarpeellisena ja kertoo myös HKScanin olevan mukana uudistushankkeessa. KETJUN VASTUULLISUUS NÄKYVIIN Kun Hamina ja Jäppilä nimeävät kuluttajaa kiinnostavia tuotannon vahvuuksia, ykköseksi listataan eläinterveyden kanssa käsi kädessä kulkeva ruokaturvallisuus. - Kuluttajat eivät ymmärrä, miten isot panostukset koko ketjussa tehdään puhtaiden elintarvikkeiden eteen, Hamina pohtii. Hänen mielestään broileritilat ansaitsevat parhaat arvosanat myös lannan kierrätyksestä ja uusiutuvien polttoaineiden käytöstä lämmityksessä. Lista jatkuu vielä tuotteen jäljitettävyydellä ja lyhyellä toimitusketjulla. - Koko ketju hoitaa vastuullisesti tonttinsa, summaa Hamina. Jäppilä muistuttaa, että ketjun kilpailukykyä on silti mietittävä koko ajan. - Ylimääräisiä kustannuksia ei voi ottaa. Ketju ne maksaa, joko tilat tai HKScan, lihan hinnan päälle niitä ei voi lisätä. INHIMILLISTÄMINEN TURHAA Hamina on samaa mieltä Jäppilän kanssa ketjun kilpailukyvyn ylläpitämisestä. Broilerituottajat seuraavatkin tarkasti meneillään olevaa eläinsuojelulain kokonaisuudistusta. - Lakiin ollaan kirjaamassa eläimille itseisarvoa. Mitä se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi siipikarjatuotannossa? Kyllä tuottajat arvostavat ja kunnioittavat eläimiä ja hoitavat niitä hyvin, vaikka ne kotieläintuotannossa ovatkin hyödykkeen asemassa, Hamina miettii. Toinen alaa puhuttava aihe on eläinten hyvinvointituen ulottaminen siipikarjatuotantoon. Broilerien osalta lainsäädäntöä on juuri täydennetty hyvinvointidirektiivin myötä ja tuotannonala on jo tiukasti säädelty. - Tällä hetkellä olen jo varovaisen optimistinen esitettyjen toimenpiteiden ja niiden ehtojen toteutumisen suhteen, toteaa Hamina. ALAN NÄKYMÄT VALOISAT HKScanin sopimustuotantoa Hamina pitää toimivana systeeminä, sillä sen ansiosta broilerin tuotantoa on pystytty nostamaan kulutuksen tahdissa ja kehittämään alaa yhteistyössä. Hänellä on kuitenkin esittää toiveita konsernille. - Vertailukelpoista tuotantotietoa voisi välittää konsernin eri toimijoiden välillä, sillä tuottajia kiinnostaa tietää, millä tasolla tuotantomme on. Myös tiedonsaantia omassa ketjussa olisi parannettava ja nopeutettava ja kanaloiden käyttöastetta nostettava. - Haaveilen myös siitä, että Suomessakin toteutettaisiin kansallinen broilerituotannon tietopankki. Tiedolle olisi tarvetta niin edunvalvonnassa ja sidosryhmäviestinnässä kuin myös alan oman kehityksen seuraamisessa, Hamina lisää. Jäppilä kertoo, että tiedonsaantia kehitetään parhaillaan. Kuukausikirje välittää ajankohtaista tietoa tiloille ja Sinettiin suunnitellaan broileriosiota. Ohjelmointityöhön päästään syksyllä. Toimialan näkymiä Hamina pitää valoisina. Luottamusta lisää alkuvuonna kirjattu kahdeksan prosentin kasvu kulutuksessa. - Vaikka kehityskohteita ja haasteita tälläkin alalla riittää, on hienoa olla osa suomalaista broileriketjua. Olen ylpeä koko tuotantoketjusta ja tietenkin itse tuotteesta. Hanna Hamina on myös Suomen Broileryhdistyksen puheenjohtaja. Veli-Matti Jäppilä vastaa HKScanin eläinhankinnasta ja tuottajapalveluista. 14 HKSCAN AGRI

15 KANANPOIKAA KOTITILALTA JA RESEPTEJÄ MAAILMALTA Kariniemen verkkopalvelu on uudistettu ajanmukaiseksi ja entistä palvelevammaksi kokonaisuudeksi, joka toimii nyt kaikilla päätteillä. - Haluamme olla läsnä kuluttajan arjessa ja juhlassa siellä missä kuluttajakin on; mobiilissa, tabletissa, tai perinteisemmässä ruudussa, kertoo HKScan Finlandin kaupallinen kehityspäällikkö Riikka Niemi. Verkkopalvelussa on huomioitu tämän päivän trendit ruokapöydässä. Kuluttajalle on luotu elämyksellinen ruokamatkan maailman ympäri, unohtamatta Kariniemen kotoisaa kanakeittiötä. - Uusi verkkopalvelu on viihdyttävä, mutta samalla myös informatiivinen. Se tarjoaa tietoa valikoimista ja tuotteista sekä tuotantoketjun vastuullisesta toiminnasta, aina tuotteen alkuperästä kuluttajan lautaselle saakka, Niemi kuvailee. TILATIETOJA: TUOTTAJAT: Hanna Hamina ja Raine Rekikoski Alhonpään tilalla Euran Paneliassa kasvaa broileria kerrallaan KOTITILALTA 15

16 / MAKUPALOJA / HK:n Pulled Pork valloittaa Suomea Nopeaa grilliruokaa vai todellista slow foodia HKScan hemmottelee suomalaisia molemmilla. Jännittävien makkaramakujen rinnalla myös HK:n Pulled Pork eli nyhtöpossu on taatusti kokeilemisen arvoinen uutuus. Mausta liha pakkauksessa mukana tulevilla maustekastikkeilla, kypsennä miedolla lämmöllä useita tunteja ja valmistaudu makuelämykseen vailla vertaa! 16 HKSCAN AGRI

17 PARASTA HITAASTI KYPSENNETTYNÄ HK Rypsiporsas Pulled Pork -ainekset (n. 1,2 kg) Ämpäripakkaus sisältää vakuumipakattua Rypsiporsas -niskaa, kaksi maustekastikepussia ja valmistusohjeet. Tämä on helppo tapa valmistaa hittituote! PULLED PORK -PITALEIVÄT 4-6 ANNOSTA PITALEIVÄT (6 kpl) 3 dl vettä 50 g hiivaa 2 tl siirappia 1 ½ tl suolaa 7-8 dl vehnäjauhoja ½ dl avokado- tai rypsiöljyä KAALI-PORKKANASALAATTI 150 keräkaalia 1 porkkana 2-3 rkl vaaleaa viinietikkaa ½ dl tillisilppua ripaus suolaa ripaus sokeria 1 tl punaista chilipaprikaa hienonnettuna LISÄKSI: 1 iso sipuli renkaina 1-2 tomaattia viipaleina rucolaa Ota liha huoneenlämpöön noin tunti ennen kypsennystä. Purista toinen maustekastikepussi kulhoon ja käännä lihaa kulhossa siten, että se on kauttaaltaan maustunut. Laita liha uunivuokaan ja kypsennä folion alla 150 C uunissa n. 4 h tai 100 C uunissa n. 7 h tai yön yli. Kypsennyksen jälkeen revi liha haarukalla pieniksi säikeiksi. Viimeistele revitty liha toisella maustekastikkeella. Sekoita kastike ja revityt lihat, lämmitä hetki kattilassa tai foliolla grillissä. Vinkki! Painekattilassa liha kypsyy vain tunnissa ja saat siitä yhtä mureaa ja herkullista. HK Rypsiporsas Vuorisuolattu loimufilee (n. 700 g) Pitkittäin ohueksi leikatut ja mureutetut loimufileet on valmistettu kalvottomasta ulkofileestä, joka on pintasuolattu aromikkaalla vuorisuolalla ja maustettu pippurilla. Lihapitoisuus 97 %. Leivo pitaleivät. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja liuota joukkoon hiiva. Lisää siirappi, suola ja vehnäjauhot, sekä avokado- tai rypsiöljy. Vaivaa taikina kimmoisaksi ja pyöritä tangoksi jauhotetulla työlaudalla. Jaa tanko kuuteen tasakokoiseen palaan ja pyöritä palloiksi. Litistä käsin pyöreiksi tai soikeiksi pitaleiviksi ja nosta leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Kohota lämpimässä paikassa liinan alla. Paista asteisessa uunissa yläritilätasolla 5 7 minuuttia. Raasta keräkaali ja kuorittu porkkana karkealla raastinterällä. Sekoita joukkoon vaalea viinietikka, tillisilppu, suola, sokeri ja hienonnettu chilipaprika. Täytä pitaleivät lihalla ja kaali-porkkanasalaatilla. Tarjoa lisäksi sipulia, tomaattia ja rucolaa. GRILLIMAKKAROISSA MAKUJA MAAILMALTA HK:n uuden Makuja maailmalta -sarjan voimakkaasti maustettujen grillimakkaroiden lihapitoisuus on % ja rakenne melko karkea. HK Kabanossi Merguez (300 g) on pohjoisafrikkalaisittain mm. chilillä ja kanelilla maustettu makkara. HK Kabanossi Txistorra (300 g) on baskimaalainen chorizotyyppinen mm. tomaatilla ja valkosipulilla maustettu makkara. Molemmat ovat tavallista grillimakkaraa ohuempia ja pidempiä. HK Kabanossi Kolbász (300 g) on unkarilaistyyppinen, paprikalla maustettu makkara, joka on tavallista grillimakkaraa lyhyempi ja paksumpi KOTITILALTA 17

18 Karja ja öljy kilpailevat kuivasta maasta Emolehmät Aristocrat Angus Ranchilla Coloradossa ovat pieniä ja kestäviä. Jalostuksessa tavoitellaan marmoroitunutta lihaa, mutta vanhojen emolehmien teurasarvo on mitätön. TEKSTI JA KUVAT: ELISABETH SVENSSON, VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ HKSCAN AGRI SWEDENIN viestintäpäällikkö ja lammashankinnasta vastaava Elisabeth Svensson osallistui huhtikuussa neljän työtoverinsa kanssa YEMCo:n (Young European Meat Committee) opintoretkelle Yhdysvalloissa. Amerikka on maailman suurimpia naudanlihan tuotantomaita, ja ruotsalaisissa kaupoissa kotimaisen naudan kanssa kilpailee usein juuri USA:ssa tuotettu liha. - Jos haluamme olla alamme huippua, meidän pitää tietää, miten muissa maissa toimitaan, ja poimia matkoilta ideoita sovellettavaksi ruotsalaisiin olosuhteisiin, perustelee HKScanin teurashankinnasta Ruotsissa vastaava johtaja Torbjörn Lithell. Yksi vierailukohteista oli Houstonin perheen anguskarjatila Denverissä, Coloradossa. Huhtikuussa poikiminen oli ohitse ja vasikat oli polttomerkitty. Poikimiset ajoitetaan varhaiskevääseen, jotta yksi- tai kaksivuotiaina siitokseen myytävät sonnit olisivat myytäessä sopivan kokoisia. Laidun ei vielä kasva hyvin, joten lehmiä ruokitaan heinällä ja maissilla. Ruokintaan tottuneet lehmät kirmaavat iloisesti lisärehua tuovan avolava-auton luo. Tilalla on 350 lehmää ja nuorkarja, ja se myy sonnien lisäksi tiineitä hiehoja. Työntekijöitä on kuusi. Tuotanto on jaettu kahdelle tilalle, tämän pinta-ala on 1500 hehtaaria. Kuivalla alueella laidunta tarvitaan paljon. Juomaveden järjestäminen karjalle ja kastelusysteemit teettävät paljon työtä. Tilaa esittelevää isäntää Skylar Houstonia huolettaa myös maan hinnan nousu, joka johtuu kaasun- ja öljynporauksen lisääntyvästä kilpailusta karjatalouden kanssa. Perhe tarvitsisi tuotantoaan varten lisää maata. Jalostustavoitteena on pienikokoinen, kestävä eläin, jolla on helpot poikimiset ja marmoroitunut liha. Emot pysyvät tuotannossa niin kauan kun ne tuottavat vasikan joka vuosi, Houston kertoo osoittaen 15-vuotiasta lehmää. Vasikat vieroitetaan emoistaan kahdeksan kuukauden iässä ja jaetaan kahteen ryhmään, siitossonneihin ja lihaksi kasvatettaviin. Viimeksi teurastetuista naudoista 18 HKSCAN AGRI

19 Jalostustavoitteena on pienikokoinen, kestävä eläin, jolla on helpot poikimiset ja marmoroitunut liha. ostaja JSB Swift tilitti 1,8 dollaria paunalta, eli noin 2,86 euroa elopainokilolta. Kysymykseen, ostaako JSB myös lehmät, Skylar Houston vastaa röhönaurulla. Hänen mukaansa poistolehmät ovat lähinnä jätettä, jonka teurastaa pieni paikallinen teurastamo. Aristocrat Angus Ranch myy vuosittain jalostussonnia. Vuoden vanhojen eläinten keskihinta on 2000 dollarin (noin 1450 euroa) paikkeilla, kaksivuotiaiden noin 4000 dollaria. Hiehoista noin puolet käytetään omaan uudistukseen, osa myydään kantavina. Skylar Houston esittelee feedlotit ja käsittelyaitaukset. Määrätyllä korkeudella riippuva heiluri korostaa eläinten koon merkitystä. Lajittelun ja vieroituksen yhteydessä jokaisen eläimen säkäkorkeus mitataan: jos heiluri heilahtaa, on eläin liian iso eikä kelpaa jalostukseen. Eläinlääkäri Pat Hemming tulee tervehtimään. Hän käy tilalla säännöllisin väliajoin. Karjassa käytetään melko paljon keinosiemennystä ja alkionsiirtoa, ja näitä varten tilalla on käytössä hyvin varustettu laboratorio. TEURASTUS MEKSIKOLAISTEN KÄSISSÄ JSB Swift on yksityisessä perheomistuksessa oleva monipuolinen proteiinitalo, joka jalostaa naudan-, sian- ja lampaanlihaa sekä munia. Yhtiön nautateurastamon teurasmäärä on nautaa viikossa ja 400 eläintä tunnissa. Odotusnavetassa on tilaa 900 eläimelle ja kylmävarastoon sopii jopa ruhoa. Tuotanto toimii kahdessa vuorossa. Teurastamolla on 3000 pääasiassa meksikolaista työntekijää, joiden tuntipalkka on dollaria, vajaat 10 euroa. Elintarviketurvallisuus on tärkeä asia USA:ssa. Teurastamolla sitä ylläpidetään kattavalla ohjelmalla, jossa mm. ruhot suihkutetaan kuumalla vedellä ja maitohapolla. Luokitus perustuu lihan syöntilaatuun, mureuteen, mehukkuuteen ja makuun. Ruhot luokitellaan USDA:n määräysten mukaan choice, selected, prime ja no grade luokkiin painon, sukupuolen ja marmoroitumisen perusteella. Lihanauta ei saa olla liian iso, jotta palalihasta saadaan kuluttajalle sopivaa. KULTAKUUME SYNNYTTI DENVERIN Kullankaivajien aikakaudella, vuonna 1858 perustettu Denver on Coloradon osavaltion suurin kaupunki. Se sijaitsee 1600 metrin korkeudessa Kalliovuorten juurella. Asukkaita on noin Sisämaan ilmaston kesät ovat tyypillisesti lämpimiä ja aurinkoisia, talvet kylmiä ja runsaslumisia KOTITILALTA 19

20 Markkinointijohtaja Anne Mere Anne ne Mere on HKScan-konsernin nser nin markkinointijohtaja. ki inti aja. a. Hänellä on kokemusta muun muassa sa HKScanin Suomen ja Baltian kuluttajaliiketoiminnan alii keto iminin nan vetämisestä stä ja markkinointijohta- ntij ijoh tajan tehtävästä ästä AS Rakvere Lihakombinaatissa inaa aati a Virossa. Merelle myönnettiin nett yksi Suomen valtion korkeimmista ke mi kunniamerkeistä, eist Suomen Leijonan ritarikunnan riku an ritarimerkki, imer i, ensiluokkaisesta kais ises esta palvelustaan lust aan suomalaisessa aise ssa ja virolaisessa ss a talouselämässä. ässä sä. Anne ne Mere on aktiivisen elämän än puoltaja. Hän nauttii ti i kun saa upottaa taa kädet multaan omassa sa puutarhassa. utar 20 HKSCAN AGRI