Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat"

Transkriptio

1 Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat tiekartta vuoteen Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus 1

2 Tiivistelmä Autoalan käyttövoimaennusteiden tavoitteena on esittää teknologian kehitykseen ja kulutustottumusten muutoksiin nojaava tiekartta, joka kuvaa eri käyttövoimien kehitystä tulevien vuosien aikana. Tavoitteena on ollut luoda realistinen ennuste uusien käyttövoimien yleistymiselle hyötyajoneuvojen ajoneuvoluokissa. Tulevaisuuden käyttövoimista on laadittu kaksi eri kehityspolkua, joista toinen kuvaa ns. perusennustetta, jossa nykyiset autokannan kansalliset ohjaustoimenpiteet eivät muut ja toinen polkua, jossa autoalan ilmastostrategiassa esitetyt raskaan kaluston hankintatuki ja pakettiautojen vaiheittainen autoveron poistaminen on toteutettu. Säänneltyjä päästöjä rajaavien päästöraja-arvojen lisäksi myös paketti- ja kuorma-autoille on asetettu valmistajia koskevia hiilidioksidipäästöjen tavoitearvoja. Pakettiautoja koskevat raja-arvot on määritelty henkilöautoille asetettujen päästörajojen yhteydessä. Kuorma-autoille vuosia 2025 ja 2030 koskevat päästörajat asetettiin ensimmäisen kerran vuonna Niiden merkitys ajoneuvotekniikan kehitykseen on olennaisen tärkeä. Linja-autokaluston kehitystä sääntelee myös EU:ssa valmisteltavana oleva puhtaiden ajoneuvojen direktiivi, joka määrittelee julkisen sektorin hankkimien liikennepalvelujen kaluston ominaisuuksia. Ennusteen mukaan noin kolmannes ensirekisteröitävistä pakettiautoista olisi vuonna 2030 sähkötai kaasukäyttöisiä. Ladattavien hybridien osuuden on arvioitu jäävän selvästi pienemmäksi kuin henkilöautokannassa. Sähköistyminen etenee nopeimmin vuosina akkuteknologian kehittyessä ja akkujen valmistuskapasiteetin kasvaessa. Pakettiautoilla käyttövoimamuutosta kiihdyttää autonvalmistajille asetettu hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite, jonka mukaan uusien pakettiautojen päästöjen on vuonna 2030 oltava 31 prosenttia vuoden 2021 vertailutasoa alemmat. Kevyet jakelukuorma-autot sähköistyvät lähes samaan tahtiin kuin pakettiautot. Uusiutuvan dieselin merkitys kuorma-autojen päästöjen vähentämisessä on suuri, sillä sähkö ja kaasu yleistyvät vielä lähivuosina hitaasti. Dieseliin yhdistetty kevyt- ja täyshybriditeknologia vähentää ensi vuosikymmenellä dieselkuorma-autojen päästöjä ja parantaa kaluston energiatehokkuutta. Maa- ja biokaasu yleistyvät raskaiden yli 16 tonnin kuorma-autojen polttoaineena nopeammin kuin sähkö. Nesteytetty bio- ja maakaasu (LNG) ovat potentiaalisia vaihtoehtoja dieselille, sillä nesteytetyllä kaasulla voidaan yhdellä tankkauksella ajaa lähes yhtä pitkään kuin dieselautolla. Nesteytettyä kaasua käyttävän kuorma-auton hinnan ovat kuitenkin vielä toistaiseksi prosenttia tavanomaista korkeampi. Sähkökuorma-autojen yleistymistä hillitsee vielä lähivuosina korkea hankintahinta. Sähkökuorma-autojen hinta on vielä yli kaksinkertainen perinteiseen dieseltekniikkaan verrattuna ja toimintasäteet jäävät dieseliin ja kaasuun verrattuna vaatimattomiksi. Linja-autoilla vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus ensirekisteröinneistä kasvaa selvästi nopeammin, sillä julkisen sektorin hankinnoissa painotetaan tulevina vuosina ensisijaisesti sähkökäyttöisten bussien hankintaa. Kaupunkiliikenteessä sähköbusseille on toimivia latausratkaisuja ja kaluston käyttö voidaan sovittaa lataustarpeisiin pitkämatkaista liikennettä nopeammin. Uutena ensirekisteröitävistä raskaista linja-autoista jo noin neljänneksen arvioidaan vuonna 2025 kulkevan osittain tai kokonaan sähköllä. Kaasu- ja sähkökäyttöisten kuorma- ja pakettiautojen yleistymistä voitaisiin lisätä merkittävästi määräaikaisella hankintatuella. Kaasukäyttöisiä kuorma- ja pakettiautoja on jo nyt markkinoilla ja myös sähkö- ja hybridivaihtoehtojen valikoima kasvaa tulevien vuosien aikana. Hankintatuen suuruus olisi painoluokasta riippuen kaasuautoilla euroa ja sähköautoilla euroa. Tuki tasaisi vielä toistaiseksi kalliimman teknologian hintaeroa perinteiseen tekniikkaan nähden. Hankintatuen on yhden hallituskauden mittaisena tuovan autokantaan noin kaasu- tai sähköpakettiautoa ja noin kuorma-autoa. 2

3 1. Johdanto Hyötyajoneuvojen käyttövoimatiekartan tavoitteena on ollut muodostaa eri teknologioiden saatavuuden, hintakehityksen ja teknologisen kehityksen perusteella arvio siitä, mikä on paketti-, linja- ja kuorma-autokannan käyttövoimajakauman kehitys tulevien vuosikymmenten aikana. Viime kuukausina monet tahot - mm. SITRA, ILMO, Ilmastopaneeli ja useat eri tutkimushankkeet - ovat laatineet omia käyttövoima-arvioitaan, jotka perustuvat pääosin tavoitteellisiin lukuihin. Niiden tarkoituksena on ollut herättää keskustelua hiilineutraalien käyttövoimien edistämistoimista, mutta niissä ei pääosin ole esitetty toimenpiteitä, joilla muutokseen päästäisiin. Käyttövoimatiekartassa on laadittu ns. perusennuste, jossa ensirekisteröintikehitys on nykytilanteen jatkumoa edustavan kehityksen mukainen ja liikenteen verotus ja hinnoittelu noudattaa nykyistä autoilun verotusta. Perusennusteessa vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien autojen hankintaan ei ole oletettu kohdennettavan uusia hankintakannusteita nykyisten lisäksi. Käyttövoimaennusteisiin on haettu taustatietoa kirjallisuusselvityksellä viimeaikaisista koti- ja ulkomailla tehdyistä käyttövoimaennusteista. Ennusteessa on käyty läpi viimeaikaiset EU-linjaukset sekä ajoneuvovalmistajille asetetut päästötavoitteet. Perusennusteen rinnalla on tutkittu autoalan tiekarttana vaihtoehtoa, jossa on toteutettu autoalan ilmastostrategian mukaisista toimenpiteistä autoveron vaiheittainen poistaminen ja erittäin vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen. Autoalan tiekartassa päädytään vuosiin 2030 ja 2035 mennessä merkittävästi suurempiin sähkö- ja kaasuautojen määriin, sillä autokannan nopeampi uudistuminen tuo autokantaan enemmän uusia autoja ensi vuosikymmenen aikana, jolloin käyttövoimamurros on nopeimmillaan. Lisäksi vuosina käytössä oleva erittäin vähäpäästöisten työsuhdeautojen kannustemalli lisää sähköautojen kysyntää ajanjaksona, jolloin sähköautojen hinta polttomoottoriautoihin nähden on vielä korkea. 3

4 2. Käyttövoimien yleistymisennusteen tausta Päästöjen vähentämistavoitteet Suomessa on Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti tavoitteena vähentää päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassaan (2016) Suomi on asettanut liikenteelle 50 prosentin vähentämistavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa on lisäksi määritelty, että tavoitteena on sähköauton ja kaasuauton kanta vuoteen 2030 mennessä. EU:n tavoitteena on vähentää vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta. EU:ssa valmistellaan vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostamista vähintään 55 prosenttiin. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi EU-komission ilmastostrategian tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali eli ns. nettonollapäästötaso vuoteen 2050 mennessä. EU:n autonvalmistajille asettamat tavoitteet EU:ssa asetettiin henkilö- ja pakettiautoille ensimmäisen kerran vuonna 2009 autonvalmistajia sitovat hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevat tavoitearvot. Tavoitearvot koskevat EU-markkinoille saatettujen uusien henkilöautojen keskipäästöjä. Ajoneuvovalmistajat joutuvat maksamaan sanktioita, jos niiden markkinoille saattamien autojen keskipäästöt ylittävät niille asetetut tavoitearvot. Vastaavat valmistajaa sitovat raja-arvot vuosille 2025 ja 2030 määriteltiin ensimmäisen kerran myös yleisimmille kuorma-autojen kokoluokille vuonna Pakettiautoille vuoden 2025 hiilidioksidipäästöjen tavoitearvo on 15 % ja vuoden 2030 tavoitearvo 31 % vuoden 2021 arvoa alempi. Pakettiautojen raja-arvo määritellään grammoina ajokilometriä kohti. Kuorma-autoille tavoitearvona on, että hiilidioksidipäästöt ovat vuonna prosenttia vuonna prosenttia alemmat kuin ensirekisteröityjen kuorma-autojen. Tavoitearvot koskevat ns. VECTO-laskentajärjestelmässä määriteltyjä EU:ssa yleisimpiä kuorma-autokokoluokkia ja ne määritellään kuljetussuoritetta kohti (grammoina tonnikilometriä kohti). Lisäksi vuoteen 2025 mennessä autonvalmistajien markkinoille saattamista ajoneuvoista vähintään 2 prosenttia tulee olla päästöttömiä tai vähäpäästöisiä. Vuoden 2030 päästötavoitetta arvioidaan uudelleen vuonna 2022 lähivuosien kehityksen perusteella. (European Parliament 2019) Taulukko 1. EU:n autonvalmistajille asettamat hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet vuosille 2025 ja Raja-arvoille määritellään grammakohtaiset arvot lähivuosien aikana pakettiautot -15 % vuoteen 2021 verrattuna -31 % vuoteen 2021 verrattuna kuorma-autot *) -15 % vuoteen 2020 verrattuna -30 % vuoteen 2020 verrattuna *) kuorma-autojen raja-arvo koskee yleisimpiä VECTO-laskentajärjestelmässä määriteltyjä ajoneuvokokoluokkia Valmistajille asetettujen hiilidioksidipäästöjä koskevien tavoitearvojen merkitys ajoneuvotekniikan kehitykseen on ratkaisevan tärkeä. Säänneltyjen päästöjen raja-arvot ja EU:n autonvalmistajille asettamat tavoitearvot ovat tekniikkaneutraaleja, jolloin valmistaja voi päästä päästövähennyksiin monin eri teknologioin. Tekniikkanneutraali lähestymistapa on tärkeä, koska vain sillä voidaan varmistaa, että uudet innovaatiot tukevat parhaalla mahdollisella tavalla päästöjen vähentämistä. 4

5 EU:n valmistajille asettamat raja-arvot suosivat käyttövoimana sähköä, sillä päästöjen monitoroinnissa ja laskennassa ei oteta huomioon polttoaineen koko tuotantoketjua. Näin ollen esimerkiksi biopolttoaineiden päästöjä vähentävää vaikutusta ei oteta laskennassa huomioon. Pakokaasuja koskevien raja-arvojen muutokset EU:ssa valmistellaan parhaillaan kuorma- ja linja-autoille seuraavan sukupolven EURO VII -säädöksiä säänneltyjen päästöjen vähentämiseksi. Tulevissa päästönormeissa hiukkas- ja typen oksidi -päästöjen raja-arvoja on arvioitu alennettavan. Myös henkilöautoliikenteelle käyttöön otettuja liikenteessä tehtäviä RDE-mittauksia on kaavailtu laajennettavan raskaalle kalustolle soveltuviksi. Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien autojen saatavuus ja kustannuskehitys Diesel Tulevien vuosien aikana kevyt- ja täyshybriditeknologia vähentää dieselkaluston päästöjä. Sähköiset voimalinjat avustavat dieselmoottoria suurta tehoa vaativissa kuormitustilanteissa ja ottavat talteen jarrutuksissa ja hidastuksissa syntyvää energiaa. Hybridivoimalinjat sekä raskaan kaluston päästö- ja turvallisuusnormien kehitys lisäävät valmistuskustannuksia myös dieselkäyttöisillä ajoneuvoilla tulevina vuosikymmeninä. Hybridiajoneuvojen hankintakustannusten on arvioitu lähestyvän perinteisen dieselkuorma-auton hintaa vuoteen 2030 mennessä. Nostavat tekijät uusiutuvalle dieselille ei sekoitusrajaa biojakeluvelvoite edellyttää 30 prosentin bio-osuutta vuoteen 2030 mennessä monipuoliset raaka-aineet toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineiden suuri potentiaali kevyt- ja täyshybridivoimalinjat lisäävät dieselkaluston energiatehokkuutta ajoneuvojen edulliset tuotantokustannukset ja hyvä käyttötalous Villi kortti Kolmannen sukupolven polttoaineet jäteperäisten ja sivuvirtojen rinnalle, jolloin raaka-aineen saatavuus ei rajoita tuotantoa. Uusiutuva diesel Vähentävät tekijät uusiutuvan dieselin korkeat valmistuskustannukset kestävyyskriteerit rajaavat raakaaineita jäterasvan saatavuus kotimaisista lähteistä rajallinen raaka-aineiden saatavuus EU-lainsäädännön rajaukset raakaaineille (kestävyyskriteerit) EURO 7 -normit lisäävät tarvetta pakokaasujen jälkikäsittelyyn linja-autokalustolla julkisissa hankinnoissa rajallinen mahdollisuus dieselkaluston hyödyntämiseen Kuva 1. Uusiutuvan dieselin kysyntään vaikuttavia tekijöitä. Bio- ja maakaasu Kaasukäyttöisten autojen polttoaineena käytetään Suomessa maakaasua tai biokaasua, joka koostuu pääosin metaanista (CH4). Metaania voidaan säilyttää paineistettuna (CNG, Compressed Natural Gas) barin paineessa tai nesteenä (LNG, Liquified Natural Gas) alle -162 C:ssa. Erityisesti nesteytyen maa- ja biokaasun on ennakoitu yleistyvän raskaan liikenteen polttoaineena, sillä LNG:n vaatima tankin koko on selvästi paineistetun kaasun vaatimaa tankkia pienempi. Kaasukäyttöisiä kuorma- ja pakettiautoja on jo nyt markkinoilla, ja mallivalikoiman on ennakoitu kasvavan lähivuosina erityisesti raskaiden kuorma-autojen kokoluokissa. Kaasun etuna on vähäpäästöisyys, sillä tyypillisesti kaasuauton säännellyt päästöt ovat pienemmät kuin dieselkäyttöisten autojen. Myös kaasupolttoaineiden hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin bensiinin tai dieselpolttonesteen. 5

6 Kaasukaasukäyttöisen kaluston prosenttia ja sähkökäyttöisen pakettiauton prosenttia perinteistä dieseltekniikkaa korkeampi Kaasupolttoaineiden yleistymisen esteenä on ollut hankintahinnan lisäksi rajallinen kaasunjakeluverkosto. LNG:n jakeluverkosto on viime vuosina laajentunut teollisuuden tarpeisiin rakennettujen rannikkoseutujen LNG-terminaalien seurauksena. Myös biokaasun tuotantolaitoksia on rakennettu tai suunnitteilla erilaisiin kohteisiin, joissa on saatavilla biokaasun tuottamiseen soveltuvaa eloperäistä jätemateriaalia tai teollisuuden materiaalisivuvirtoja. Nostavat tekijät maakaasun hyvä saatavuus (LNG) varmistaa huoltovarmuuden LNG:n mahdollistama pitkä toimintasäde biokaasun monipuoliset kotimaiset raaka-aineet ja hyvä riittävyys mahdollisuudet hajautettuun bioenergian tuotantoon jäteperäisen metaanin hyödyntämisen edulliset ilmastovaikutukset biokaasun hintakilpailukyky nestemäisiin biopolttoaineisiin nähden hyvä julkisissa hankinnoissa on mahdollisuus painottaa kaasuautoja Villi kortti Autonvalmistajille asetetuissa CO2- tavoitteissa otetaan huomioon polttoaineketju. Maa- ja biokaasu Vähentävät tekijät kaasuautomallien pieni määrä EU-lainsäädäntö ei tue kaasuautomarkkinoiden kehitystä harva kaasunjakeluverkko akkusähköauton hintakilpailukyky paranee ensi vuosikymmenellä Kuva 2. Maa- ja biokaasun kysyntään vaikuttavia tekijöitä. Sähkö Kuorma-autojen sähköistymiseen on etsitty mahdollisuuksia ajovoima-akkujen lisäksi muun muassa yläjohtimilla tapahtumalla virransyötöllä sekä vetyä polttoaineenaan käyttävien polttokennojen kautta. Kuorma-autojen vaatimien akkujen koko on toistaiseksi vielä suuri ja akuilla saatava toimintasäde on pienten jakelukuorma-autojenkin kokoluokassa vielä lyhyt. Sähkökäyttöisten hyötyajoneuvojen hankintahinnat ovat vielä toistaiseksi korkeampia kuin dieselkäyttöisten ajoneuvojen. Osittain sähköä hyödyntävän hybridikaluston hankintahinnan on arvioitu olevan noin 15 prosenttia dieselkalustoa korkeammat ja täyssähköautojen hinnan noin kaksinkertainen dieselautoon verrattuna. Raskaimpiin yhdistelmiin ei vielä ole tarjolla akkusähkövaihtoehtoa. 6

7 Nostavat tekijät ladattavat hybridit voidaan teoriassa ajaa yksinomaan sähköllä toimintasäde ei rajoita käyttöä täyssähköautoa pienempi akkukapasiteetin tarve täyssähköautot EU:n autonvalmistajille asettamien tavoitteiden päästölaskentatapa suosii täyssähköautoja puhtaiden ajoneuvojen direktiivi suosii täyssähköautoja julkisissa hankinnoissa - erityisesti linja-autojen hankinnoissa sähkötuotannon päästöt on voitu sisällyttää päästökauppasektorille ei säänneltyjä käytön aikaisia päästöjä Villi kortti Kiinteän olomuodon akun kehittäminen etenee harppauksin Sähkö Vähentävät tekijät ladattavat hybridit kallis hankintahinta rajallinen toimintasäde sähköllä raskas akku alentaa energiatehokkuutta polttomoottorilla ajettaessa täyssähköautot kallis hankintahinta akkujen pieni toimintasäde raskaita kuormia kuljetettaessa epävarmuus pikalatausasemaverkoston kattavuudesta akkujen lataustapahtuman vaatima aika akkujen tuotantokapasiteetin rajallisuus akkuraaka-aineiden saatavuus akkuteknologian kehitysaste akkujen elinkaaren ja kierrätyksen haasteet kasvavat Kuva 3. Maa- ja biokaasun kysyntään vaikuttavia tekijöitä. Akkuteknologian tuotantokustannusten on ennakoitu tulevina vuosina alenevan merkittävästi. Arviot akkujen tuotantokustannusten alenemisesta vuosina vaihtelevat prosentin suuruusluokassa. Jos lisäksi hybriditeknologiaan liittyvien voimansiirtoteknologioiden tuotantokustannukset alenevat, akkusähkökuorma-autojenkin tuotantokustannusten voidaan arvioida alenevan, mutta kehitys on akkujen suuren koon takia huomattavasti hitaampaa kuin henkilö- ja pakettiautoilla. Yläjohtimien käyttöä virran siirrossa tutkitaan tällä hetkellä monessa maassa, muun muassa Ruotsissa. Se lisäisi kuitenkin merkittävästi infrastruktuurikustannuksia ja lisäisi liikennejärjestelmän häiriöherkkyyttä sähkönjakelun katkostilanteissa. Ladattavilla hybrideillä hinnan ero polttomoottoritekniikkaan on tällä hetkellä pienempi, sillä akkujen kapasiteetin ei tarvitse olla yhtä suuri kuin täyssähköautoissa. Akkuteknologian kehityksen on arvioitu alentavan ladattavien hybridien hintatasoa ensi vuosikymmen Vety Vetyautojen tuotantokustannusten on arvioitu olevan vielä vuoteen 2030 moninkertaiset suuremmat kuin polttomoottoriautojen ja akkusähköautojen ja mahdollisuudet tuottaa vetyä energiatehokkaasti ovat rajalliset. Eri lähteissä vedyn potentiaalin on kuitenkin arvioitu kasvavan 2030-luvulla erityisesti tilanteessa, jossa vedyn tuotantoon käytettävää sähköä olisi mahdollista tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä. Vuoden 2030 tilanteessa vetyautojen hintaeron bensiiniautoon nähden on arvioitu olevan suurin piirtein sama kuin akkusähköauton hintaero on nykyisin bensiiniautoon verrattuna. 7

8 3. Tulevaisuuden tiekartat 3.1 Perusennuste Pakettiautot ja pikkubussit Sähköautojen kysyntää rajoittavat pakettiautoilla vielä vuosiin asti autojen saatavuus ja sähköautojen korkea hinta vastaavaan dieselpakettiautoon verrattuna. Saatavuutta rajoittaa ensisijaisesti akkujen saatavuus, sillä sähköautojen mallivalikoima ja tuotanto on huomattavassa kasvussa. Ennusteen mukaan noin kolmannes ensirekisteröitävistä pakettiautoista olisi vuonna 2030 sähkötai kaasukäyttöisiä. Ladattavien hybridien osuuden on arvioitu jäävän selvästi pienemmäksi kuin henkilöautokannassa. Sähköistyminen etenee nopeimmin vuosina akkuteknologian kehittyessä ja akkujen valmistuskapasiteetin kasvaessa. Pakettiautoilla käyttövoimamuutosta kiihdyttää autonvalmistajille asetettu hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite, jonka mukaan uusien pakettiautojen päästöjen on vuonna 2030 oltava 31 prosenttia vuoden 2021 vertailutasoa alemmat. Kevyet jakelukuorma-autot sähköistyvät lähes samaan tahtiin kuin pakettiautot. Bensiini- ja dieselautojen osuudet sisältävät myös hybridivoimalinjoja sisältäviä vaihtoehtoja, jotka parantavat merkittävästä perinteisten polttomoottorien energiatehokkuutta. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% bensiini diesel * dieselhybridi (kevyt- ja täyshybridit) * kaasu * täyssähkö lataushybridi vety Kuva 4. Eri käyttövoimien osuus ensirekisteröidyistä pakettiautoista ja pikkubusseista perusennusteessa. Vuosien osuudet perustuvat toteutumaan ja vuosien osuudet autoalan perusennusteeseen. *) Bensiini, diesel ja kaasu sisältää fossiilisen bensiinin, dieselin ja kaasun lisäksi myös biopolttoaineet. 8

9 Osuus ensirekisteröidyistä pakettiautoista ja pikkubusseista bensiini diesel dieselhybridi (kevyt- ja täyshybridit) kaasu Taulukko 1. Eri käyttövoimien osuus ensirekisteröidyistä pakettiautoista. Vuosien osuudet perustuvat toteutumaan ja vuosien osuus kuvaa perusennusteen mukaista kehitystä. Taulukossa bensiini, diesel ja kaasu sisältää fossiilisen polttoaineen lisäksi myös biopolttoaineet. täyssähkö lataushybridi vety yhteensä ,0 % 98,0 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 99 % ,8 % 99,0 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100 % ,1 % 98,3 % 0,1 % 0,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100 % ,1 % 97,7 % 0,2 % 0,7 % 0,2 % 0,1 % 0,0 % 100 % ,0 % 96,7 % 0,4 % 1,4 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % 100 % ,0 % 95,6 % 0,6 % 1,7 % 0,6 % 0,4 % 0,0 % 100 % ,0 % 93,5 % 1,2 % 2,0 % 1,2 % 1,2 % 0,0 % 100 % ,0 % 90,8 % 2,1 % 2,4 % 2,1 % 1,6 % 0,0 % 100 % ,0 % 86,5 % 3,8 % 2,9 % 3,8 % 2,0 % 0,0 % 100 % ,0 % 81,5 % 6,0 % 3,5 % 5,3 % 2,6 % 0,0 % 100 % ,0 % 76,0 % 9,1 % 4,2 % 6,9 % 2,9 % 0,0 % 100 % ,0 % 70,0 % 11,8 % 5,0 % 8,9 % 3,2 % 0,1 % 100 % ,0 % 63,1 % 14,1 % 5,8 % 11,6 % 3,5 % 0,8 % 100 % ,0 % 56,7 % 17,0 % 6,3 % 13,9 % 3,9 % 1,1 % 100 % ,0 % 50,8 % 18,7 % 7,0 % 16,7 % 4,2 % 1,6 % 100 % ,0 % 46,8 % 19,6 % 7,3 % 18,4 % 4,7 % 2,2 % 100 % ,0 % 43,8 % 20,6 % 7,7 % 19,0 % 4,9 % 3,1 % 100 % ,0 % 40,6 % 21,6 % 8,1 % 19,5 % 4,9 % 4,3 % 100 % ,0 % 38,4 % 22,7 % 8,2 % 20,1 % 4,4 % 5,2 % 100 % ,0 % 35,9 % 23,8 % 8,4 % 20,7 % 4,0 % 6,2 % 100 % ,0 % 33,0 % 25,0 % 8,6 % 21,3 % 3,6 % 7,4 % 100 % ,0 % 29,8 % 26,3 % 8,7 % 22,0 % 3,2 % 8,9 % 100 % ,0 % 26,2 % 27,6 % 8,9 % 22,6 % 2,9 % 10,7 % 100 % ,0 % 22,1 % 29,0 % 9,1 % 23,3 % 2,6 % 12,8 % 100 % ,0 % 17,5 % 30,4 % 9,3 % 24,0 % 2,3 % 15,4 % 100 % 9

10 Jakelukuorma-autot Kokonaismassaltaan alle 16 tonnin jakelukuorma-autoilla sähköistymisen on ennakoitu etenevän lähes yhtä nopeasti kuin pakettiautojen kokoluokassa. Jakelukuorma-autoilla sähköistymisen on kuitenkin arvioitu etenevän selvemmin hybridivoimalinjojen kautta. Kaasun osuuden on arvioitu kasvavan noin 10 prosenttiin rekisteröinneistä. Ladattavien hybridien ja täyssähköautojen yleistyminen kiihtyy vuoden 2030 jälkeen. Myös kevyt- ja täyshybriditeknologian yleistyminen dieselkalustossa nopeutuu vuoden 2023 jälkeen. Sähkö-, kaasu- ja vetyautojen osuuden ensirekisteröinneistä on vuonna 2025 arvioitu oleva noin 8 prosenttia, vuonna 2030 noin 19 prosenttia ja vuonna 2040 noin 45 prosenttia. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% bensiini diesel * dieselhybridi (kevyt- ja täyshybridit) * kaasu * täyssähkö lataushybridi vety Kuva 5. Eri käyttövoimien osuus ensirekisteröidyistä jakelukuorma-autoista perusennusteessa. Vuosien osuudet perustuvat toteutumaan ja vuosien osuudet autoalan perusennusteeseen. *) Bensiini, diesel ja kaasu sisältää fossiilisen bensiinin, dieselin ja kaasun lisäksi myös biopolttoaineet. 10

11 Taulukko 2. Eri käyttövoimien osuus ensirekisteröidyistä alle 16 tonnin kuorma-autoista. Vuosien osuudet perustuvat toteutumaan ja vuosien osuus kuvaa perusennusteen mukaista kehitystä. Taulukossa bensiini, diesel ja kaasu sisältää fossiilisen polttoaineen lisäksi myös biopolttoaineet. Osuus ensirekisteröidyistä jakelukuorma-autoista (alle 16 t) bensiini diesel dieselhybridi (kevyt- ja täyshybridit) kaasu täyssähkö lataushybridi vety yhteensä ,0 % 98,0 % 0,0 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 99 % ,2 % 99,0 % 0,0 % 0,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100 % ,5 % 97,6 % 0,1 % 0,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100 % ,5 % 99,1 % 0,2 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100 % ,5 % 97,4 % 0,4 % 0,8 % 0,5 % 0,4 % 0,0 % 100 % ,5 % 96,4 % 0,6 % 1,0 % 0,9 % 0,6 % 0,0 % 100 % ,5 % 95,0 % 1,2 % 1,2 % 1,3 % 0,9 % 0,0 % 100 % ,5 % 92,9 % 2,1 % 1,4 % 1,8 % 1,4 % 0,0 % 100 % ,5 % 89,7 % 3,8 % 1,7 % 2,3 % 2,0 % 0,0 % 100 % ,5 % 85,4 % 6,0 % 2,0 % 3,0 % 3,0 % 0,0 % 100 % ,5 % 80,8 % 9,1 % 2,4 % 3,0 % 4,3 % 0,0 % 100 % ,5 % 76,1 % 11,8 % 2,9 % 3,6 % 5,1 % 0,1 % 100 % ,5 % 71,2 % 14,1 % 3,4 % 4,3 % 5,6 % 0,8 % 100 % ,5 % 66,1 % 17,0 % 4,1 % 5,2 % 6,2 % 1,0 % 100 % ,5 % 61,6 % 18,7 % 5,0 % 6,2 % 6,8 % 1,2 % 100 % ,5 % 57,7 % 19,6 % 5,9 % 7,1 % 7,5 % 1,6 % 100 % ,5 % 54,2 % 20,6 % 6,5 % 7,8 % 8,2 % 2,1 % 100 % ,5 % 50,6 % 21,6 % 6,9 % 8,6 % 9,0 % 2,7 % 100 % ,5 % 47,0 % 22,7 % 7,2 % 9,0 % 9,9 % 3,6 % 100 % ,5 % 43,9 % 23,8 % 7,6 % 9,5 % 10,4 % 4,3 % 100 % ,5 % 40,5 % 25,0 % 7,9 % 10,0 % 11,0 % 5,1 % 100 % ,5 % 36,7 % 26,3 % 8,3 % 10,5 % 11,5 % 6,2 % 100 % ,5 % 32,7 % 27,6 % 8,8 % 11,0 % 12,1 % 7,4 % 100 % ,5 % 28,2 % 29,0 % 9,2 % 11,5 % 12,7 % 8,9 % 100 % ,5 % 23,8 % 30,4 % 9,7 % 12,1 % 13,3 % 10,2 % 100 % 11

12 Kuorma-autot Kokonaismassaltaan yli 16 tonnin kuorma-autoilla uusiutuvan dieselin merkitys päästöjen vähentämisessä on suuri, sillä sähkö ja kaasu yleistyvät kalliimman hankintahinnan, toimintasäderajoitteiden ja rajallisen jakeluinfrastruktuurin takia vielä lähivuosina hitaasti. Dieseliin yhdistetyt kevyt- ja täyshybridivoimalinjat vähentävät dieselkuorma-autojen päästöjä ja parantavat kaluston energiatehokkuutta. Maa- ja biokaasu yleistyvät raskaiden yli 16 tonnin kuorma-autojen polttoaineena nopeammin kuin sähkö. Nesteytetty bio- ja maakaasu (LNG) ovat potentiaalisia vaihtoehtoja dieselille, sillä nesteytetyllä kaasulla voidaan yhdellä tankkauksella ajaa lähes yhtä pitkään kuin dieselautolla. Nesteytettyä kaasua käyttävän kuorma-auton hinnan ovat kuitenkin vielä toistaiseksi prosenttia tavanomaista korkeampi. Sähkökuorma-autojen yleistymistä hillitsee vielä lähivuosina korkea hankintahinta. Sähkökuorma-autojen hinta on vielä yli kaksinkertainen perinteiseen dieseltekniikkaan verrattuna ja toimintasäteet jäävät dieseliin ja kaasuun verrattuna vaatimattomiksi. Vedyn on ennakoitu yleistyvän hitaasti 2030-luvulla ja kääntävän akkusähkökuorma-autojen kysynnän alenemaan 2040-luvulla. Sähkö-, kaasu- ja vetyautojen osuuden ensirekisteröinneistä on vuonna 2025 arvioitu olevan noin 7 prosenttia, vuonna 2030 noin 20 prosenttia ja vuonna 2040 noin 52 prosenttia. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% diesel * dieselhybridi (kevyt- ja täyshybridit) * kaasu * täyssähkö lataushybridi vety Kuva 6. Eri käyttövoimien osuus kuorma-autoista (yli 16 t) perusennusteessa. Vuosien osuudet perustuvat toteutumaan ja vuosien osuudet autoalan perusennusteeseen. *) Bensiini, diesel ja kaasu sisältää fossiilisen bensiinin, dieselin ja kaasun lisäksi myös biopolttoaineet. 12

13 Taulukko 3. Eri käyttövoimien osuus ensirekisteröidyistä yli 16 tonnin kuorma-autoista. Vuosien osuudet perustuvat toteutumaan ja vuosien osuus kuvaa perusennusteen mukaista kehitystä. Taulukossa bensiini, diesel ja kaasu sisältää fossiilisen polttoaineen lisäksi myös biopolttoaineet. Osuus ensirekisteröidyistä kuorma-autoista (yli 16 t) bensiini diesel dieselhybridi (kevyt- ja täyshybridit) kaasu täyssähkö lataushybridi vety yhteensä ,0 % 99,6 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100 % ,0 % 99,6 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100 % ,0 % 99,4 % 0,1 % 0,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100 % ,0 % 99,0 % 0,2 % 0,7 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 100 % ,0 % 97,9 % 0,4 % 1,4 % 0,1 % 0,2 % 0,0 % 100 % ,0 % 97,1 % 0,6 % 1,7 % 0,2 % 0,4 % 0,0 % 100 % ,0 % 95,3 % 1,2 % 2,0 % 0,3 % 1,2 % 0,0 % 100 % ,0 % 93,3 % 2,1 % 2,4 % 0,6 % 1,6 % 0,0 % 100 % ,0 % 90,5 % 3,8 % 2,9 % 0,8 % 2,0 % 0,0 % 100 % ,0 % 86,7 % 6,0 % 3,5 % 1,1 % 2,6 % 0,0 % 100 % ,0 % 82,2 % 9,1 % 4,2 % 1,6 % 2,9 % 0,0 % 100 % ,0 % 77,7 % 11,8 % 5,0 % 2,2 % 3,2 % 0,1 % 100 % ,0 % 72,4 % 14,1 % 6,0 % 3,1 % 3,5 % 0,8 % 100 % ,0 % 66,7 % 17,0 % 7,2 % 4,1 % 3,9 % 1,1 % 100 % ,0 % 61,5 % 18,7 % 8,7 % 5,3 % 4,2 % 1,6 % 100 % ,0 % 56,7 % 19,6 % 10,0 % 6,9 % 4,7 % 2,2 % 100 % ,0 % 52,5 % 20,6 % 11,0 % 7,9 % 4,9 % 3,1 % 100 % ,0 % 48,0 % 21,6 % 12,1 % 9,1 % 4,9 % 4,3 % 100 % ,0 % 44,0 % 22,7 % 13,3 % 10,5 % 4,4 % 5,2 % 100 % ,0 % 39,8 % 23,8 % 14,7 % 11,5 % 4,0 % 6,2 % 100 % ,0 % 35,9 % 25,0 % 15,4 % 12,7 % 3,6 % 7,4 % 100 % ,0 % 32,1 % 26,3 % 16,2 % 13,3 % 3,2 % 8,9 % 100 % ,0 % 27,9 % 27,6 % 17,0 % 14,0 % 2,9 % 10,7 % 100 % ,0 % 23,1 % 29,0 % 17,8 % 14,7 % 2,6 % 12,8 % 100 % ,0 % 17,7 % 30,4 % 18,7 % 15,4 % 2,3 % 15,4 % 100 % 13

14 Linja-autot Kokonaismassaltaan yli 8 tonnin linja-autoilla vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus ensirekisteröinneistä kasvaa selvästi nopeammin, sillä julkisen sektorin hankinnoissa painotetaan tulevina vuosina ensisijaisesti sähkökäyttöisten bussien hankintaa. Kaupunkiliikenteessä sähköbusseille on toimivia latausratkaisuja ja kaluston käyttö voidaan sovittaa lataustarpeisiin pitkämatkaista liikennettä nopeammin. Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön lisäksi kaupungeilla on omia paikallisia päästövähennystavoitteita, jotka kohdistuvat linja-autokaluston hankintaan. Jo vuonna 2019 sähköbussien osuuden suurikokoisten bussien ensirekisteröinneistä on arvioitu kasvavan yli 10 prosenttiin. Sähköbussien osuus kasvaa vähitellen erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Uutena ensirekisteröitävistä raskaista linja-autoista jo yli kolmanneksen arvioidaan vuonna 2025 kulkevan osittain tai kokonaan sähköllä. Pienemmillä kaupunkiseuduilla paikalliseen biokaasun tuotantoon nojautuva kaasubussien kysynnän kasvu lisää myös kaasubussien osuutta erityisesti vuoden 2025 jälkeen. Pitkämatkaisessa ja seutuliikenteessä dieselbussit korvautuvat diesel- tai lataushybridikalustolla ja vuoden 2030 jälkeen myös vetyä hyödyntävillä busseilla. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% diesel * dieselhybridi (kevyt- ja täyshybridit) * kaasu * täyssähkö lataushybridi vety Kuva 7. Eri käyttövoimien osuus ensirekisteröidyistä linja-autoista (yli 8 t) perusennusteessa. Vuosien osuudet perustuvat toteutumaan ja vuosien osuudet autoalan perusennusteeseen. *) Bensiini, diesel ja kaasu sisältää fossiilisen bensiinin, dieselin ja kaasun lisäksi myös biopolttoaineet. 14

15 Taulukko 4. Eri käyttövoimien osuus ensirekisteröidyistä yli 8 tonnin linja-autoista. Vuosien osuudet perustuvat toteutumaan ja vuosien osuus kuvaa perusennusteen mukaista kehitystä. Taulukossa bensiini, diesel ja kaasu sisältää fossiilisen polttoaineen lisäksi myös biopolttoaineet. Osuus ensirekisteröidyistä linja-autoista (yli 8 t) bensiini diesel dieselhybridi (kevyt- ja täyshybridit) kaasu täyssähkö lataushybridi vety yhteensä ,0 % 97,3 % 0,0 % 1,0 % 1,7 % 0,0 % 0,0 % 100 % ,0 % 97,0 % 0,0 % 1,2 % 1,8 % 0,0 % 0,0 % 100 % ,0 % 98,9 % 0,1 % 0,8 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % 100 % ,0 % 86,8 % 0,2 % 0,9 % 12,0 % 0,1 % 0,0 % 100 % ,0 % 85,9 % 0,4 % 1,1 % 12,2 % 0,5 % 0,0 % 100 % ,0 % 83,2 % 0,6 % 1,3 % 14,0 % 0,9 % 0,0 % 100 % ,0 % 79,7 % 1,2 % 1,5 % 16,1 % 1,4 % 0,0 % 100 % ,0 % 74,9 % 2,1 % 1,8 % 18,6 % 2,6 % 0,0 % 100 % ,0 % 68,9 % 3,8 % 2,4 % 21,3 % 3,6 % 0,0 % 100 % ,0 % 61,5 % 6,0 % 2,8 % 24,5 % 5,1 % 0,0 % 100 % ,0 % 53,4 % 9,1 % 3,4 % 27,0 % 7,1 % 0,0 % 100 % ,0 % 44,4 % 11,8 % 4,1 % 29,7 % 10,0 % 0,1 % 100 % ,0 % 36,5 % 14,1 % 4,9 % 32,7 % 11,0 % 0,8 % 100 % ,0 % 28,0 % 17,0 % 5,9 % 35,9 % 12,0 % 1,1 % 100 % ,0 % 21,7 % 18,7 % 7,1 % 37,7 % 13,3 % 1,6 % 100 % ,0 % 17,2 % 19,6 % 8,5 % 39,2 % 13,3 % 2,2 % 100 % ,0 % 15,5 % 20,4 % 9,4 % 40,0 % 11,9 % 2,9 % 100 % ,0 % 13,4 % 21,0 % 10,3 % 40,8 % 10,7 % 3,7 % 100 % ,0 % 11,1 % 21,4 % 11,3 % 41,6 % 9,7 % 4,8 % 100 % ,0 % 9,1 % 21,4 % 12,5 % 42,5 % 8,7 % 5,8 % 100 % ,0 % 8,4 % 20,4 % 13,1 % 43,3 % 7,8 % 6,9 % 100 % ,0 % 7,3 % 19,3 % 13,8 % 44,2 % 7,0 % 8,3 % 100 % ,0 % 6,5 % 18,4 % 14,5 % 45,1 % 5,6 % 10,0 % 100 % ,0 % 4,9 % 17,5 % 15,2 % 46,0 % 4,5 % 12,0 % 100 % ,0 % 3,2 % 16,6 % 16,0 % 46,9 % 3,6 % 13,8 % 100 % 15

16 3.2 Autoalan tiekartta Autoalan tiekartan toimenpiteet perustuvat autoalan ilmastostrategian (2018) mukaisiin toimenpiteisiin. Autoalan tiekartassa kehitys eroaa perusennusteesta pakettiautojen osalta siten, että siinä autovero poistuisi vaiheittain seuraavan 5 6 vuoden aikana. Pakettiautokannan kierto nopeutuisi siten, että autoja ensirekisteröitäisiin vuosittain noin nykyisen noin auton sijasta. Tämä lisäisi selvästi uusien pakettiautojen autojen osuutta autokannasta ja liikennesuoritteesta. Hankintakannusteet Kaasu- ja sähkökäyttöisten kuorma- ja pakettiautojen yleistymistä voitaisiin lisätä merkittävästi määräaikaisella hankintatuella. Tuki tasaisi vielä toistaiseksi kalliimman teknologian hintaeroa perinteiseen tekniikkaan nähden. Autoala on ilmastostrategiassaan ehdottanut taulukon mukaisia hankintakannusteita paketti- ja kuorma-autojen hankintaan. Taulukko 5. Autoalan ilmastostrategian ehdotus hyötyajoneuvojen väliaikaiseksi hankintatueksi. kaasukäyttöiset sähkökäyttöiset (ml. hybridiajoneuvot) pakettiautot kuorma-autot 3,5-6 tonnia 6-16 tonnia yli 16 tonnia Saksassa otettiin toukokuussa 2018 käyttöön hankintatuki uusien kaasu- ja sähkökäyttöisten kokonaispainoltaan yli 7,5 tonnin kuorma-autojen ja työkoneiden hankintaan. Hankintatukea voi saada CNG-käyttöisen kuorma-auton hankintaan euroa ja LNG-käyttöisen kuorma-auton hankintaan euroa. Kokonaispainoltaan 7,5 12 tonnin painoluokan sähkökäyttöisen kuorma-auton hankintaan tukea voi saada euroa ja yli 12 tonnin painoluokan sähkökuorma-auton hankintaan euroa. Tuki on rajoitettu euroon yritystä kohden. Hankintatuessa on neljän vuoden Saksan rekisterissä pitovelvollisuus. Sähkökäyttöiset kuorma-autot on lisäksi vapautettu kokonaan tiemaksuista. (Bundesministerium für Verkehr und digitale Infrastruktur 2018) Ruotsissa valmistellaan parhaillaan uusien yli 16 tonnin sähkö- ja LNG-kuorma-autojen hankintaan ns. miljölastbil-bonusta, jonka suuruus olisi 40 % erosta vastaavaan dieselkäyttöiseen autoon, enimmillään kuitenkin kruunua. Tuki on suunniteltu rajattavaksi siten, että sen edellytyksenä on auton pitäminen Ruotsin rekisterissä vähintään 5 vuotta, jotta autoja ei vietäisi uudehkoina maasta. (Trafikanalys 2019) Joissakin maissa on käytössä kuorma-autoille suunnattuja hankintatukia, joiden määrä on suhteutettu uuden teknologian ja perinteisen dieselteknologian väliseen hinnan eroon. Esimerkiksi Kanadassa jotkin energiayhtiöt tarjoavat yrityksille hankintatukia, joilla korvataan enimmillään 25 prosenttia kaasukäyttöisen ja dieselkäyttöisen kaluston hinnanerosta (FortisBC). Samaa laskentatapa käytetään muun muassa Ruotsissa sähkö- ja kaasukäyttöisten työsuhdeautojen arvonmäärityksessä. Linja-autot on jätetty tässä vaiheessa hankintatuen ulkopuolelle, sillä EU:ssa valmisteltavana oleva julkisia hankintoja koskeva puhtaiden ajoneuvojen direktiiviluonnos määrittelee vuodelle 2025 varsin tarkat reunaehdot, joilla tullaan ohjaamaan julkisen sektorin tekemiä kalustohankintoja. 16

17 perusennuste autoalan tiekartta perusennuste autoalan tiekartta perusennuste autoalan tiekartta perusennuste autoalan tiekartta Taulukossa esitettyjen hankintatukien on vuosina ennakoitu lisäävän sähköpakettiautojen myyntiä vuosittain autolla ja kaasukäyttöisten pakettiautojen myyntiä autolla. Tukea on vuosittain arvioitu käytettävän kaasukäyttöisen ja sähkökäyttöisen kuorma-auton hankintaan. Kuvissa 8 10 on esitetty pakettiautojen autoveron vaiheittaisen poiston ja hankintatuen toteutuksen vaikutuksia vaihtoehtoisia ajoneuvoja hyödyntävien autojen määrään ja osuuteen kannasta ajoneuvojen määrä kannassa 14,0 % osuus pakettiautokannasta ,0 % 10,0 % Pakettiautoja ja pikkubusseja on kannassa noin ,8 % ,0 % 7,0 % ,0 % ,0 % 4,0 % ,0 % 1,9 % 0 perusennuste autoalan tiekartta perusennuste autoalan tiekartta 0,0 % perusennuste autoalan tiekartta maa- tai biokaasu sähkö lataushybridi vety Kuva 8. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien pakettiautojen ja pikkubussien määrän kehitys kannassa perusennusteessa sekä autoalan tiekartan mukaisessa kehityskulussa. ajoneuvojen määrä kannassa jakelukuorma-autot (alle 16 t) kuorma-autot (yli 16 t) maa- tai biokaasu sähkö lataushybridi vety maa- tai biokaasu sähkö lataushybridi vety Kuva 9. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien kuorma-autojen määrän kehitys kannassa perusennusteessa sekä autoalan tiekartan mukaisessa kehityskulussa. 17

18 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % osuus kuormaautokannasta Osuus jakelukuormaautojen kannasta. Jakelukuorma-autoja on kannassa noin ,7 % 2,6 % 2,3 % 4,1 % Osuus raskaiden kuormaautojen kannasta. Yli 16 tonnin kuorma-autoja on kannassa noin ,6 % 3,2 % 5,6 % 7,3 % 0,0 % jakelukuorma-autot perusennuste kuorma-autot autoalan tiekartta Kuva 9. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien kuorma-autojen osuus kannassa perusennusteessa sekä autoalan tiekartan mukaisessa kehityskulussa linja-autojen määrä kannassa 18,0 % osuus yli 8 tonnin linja-autokannasta ,0 % 14,0 % 12,0 % Yli 8 tonnin linjaautoja on kannassa noin ,4 % ,0 % ,0 % 6,0 % 4,0 % 6,3 % 200 2,0 % maa- tai biokaasu sähkö lataushybridi vety 0,0 % Kuva 10. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien linja-autojen määrän kehitys kannassa perusennusteessa sekä autoalan tiekartan mukaisessa kehityskulussa. 18

19 Lähteet Autoalan ilmastostrategia, Bundesministerium für Verkehr und digitale Infrastruktur, Richtlinie über die Förderung von energieeffizienten und/oder CO2-armen schweren Nutzfahrzeugen in Unternehmen des Güterkraftverkehrs FortisBC, Medium and heavy-duty fleet incentives. Gas/Business/NaturalGasVehicles/Howwecanhelp/Incentives/MediumHeavyDutyFleetIncentive/Pages/default.aspx Granskog, Anna & Gulli, Chiara & Melgin, Tapio & Naucler, Tomas & Speelman, Eveline & Toivola, Laura & Walter, Daan Cost-efficient emission reduction pathway to 2030 for Finland. Opportunities in electrification and beyond. Sitra studies 140. November EU Commission, 2018a. Climate strategies and targets long-term strategy. EU Commission 2018b. impact assessment Accompanying the document Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council setting CO2 emission performance standards for new heavy duty vehicles. Commission staff working document. European Parliament CO2 emission performance standards for new heavy duty vehicles. European Parliament legislative resolution of 18 April 2019 on the proposal for a regulation of the European Parliament and of the Council setting CO2 emission performance standards for new heavyduty vehicles. COM(2018)0284 C8-0197/ /0143(COD). EEA, Monitoring CO2 emissions from new passenger cars and vans in EEA Report No 19/2017. FEV Cost Development of Electric Vehicles Considering Future Market Conditions. Market study and cost analysis of electric, hybrid and fuel cell vehicles. German, J Hybrid Vehicles. Technology Development and Cost Reduction. ICCT Technical Brief No. 1. July ICCT, Advanced biofuel policies in select EU member states: 2018 update. ICCT Policy Update. Delgado, Oscar & Rodríguez, Felipe & Muncrief, Rachel Fuel efficiency technology in European heavy-duty vehicles: Baseline and potential for the timeframe. International Council on Clean Transportation. Technical Report. July OECD/IEA, The Future of Trucks. Implications for energy and the environment. International Energy Agency Kochhan, Robert & Fuchs, Stephan & Reuter, Benjamin & Burda, Peter & Matz, Stephan & Lienkamp, Markus. An Overview of Costs for Vehicle Components, Fuels and Greenhouse Gas Emissions. February ResearchGate. Liimatainen, Heikki & van Vliet, Oscar & Aplyn, David The potential of electric trucks An international commodity-level analysis. Applied Energy, Volume 236, 15 February 2019, Pages

20 Meszler, Dan & Delgado, Oscar & Rodríguez, Felipe & Muncrief, Rachel European heavy duty vehicles: cost-effectiveness of fuel-efficiency technologies for long haul tractor trailers in the timeframe. International Council on Clean Transportation. White paper. January Moultak, Marissa & Lutsey, Nic & Hall, Dale Transitioning to zero-emission heavy-duty freight vehicles. International Council on Clean Transportation. White paper. September Muncrief, Rachel & Sharpe, Ben Overview of the heavy-duty vehicle market and CO 2 emissions in the European Union. International Council on Clean Transportation. Nykvist, B. & Nilsson, M Rapidly falling costs of battery packs for electric vehicles. Nature Climate Change 5, (2015). OECD/IEA Global EV outlook Two million and counting. Roland Berger, Integrated Fuels and Vehicles Roadmap to 2030 and beyond. April 27, Sipilä, Esa & Kiuru, Heidi & Jokinen, Jaakko & Saarela, Jaakko &Tamminen, Saara & Laukkanen, Marita & Palonen, Petteri & Nylund Nils-Olof & Sipilä, Kai Biopolttoaineiden kustannustehokkaat toteutuspolut vuoteen Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 63/2018. Trafikanalys, Styrmedel för tunga miljövänliga lastbilar. Rapport 2019:2. Diesel vs. Alternative drive-trains Which drive-trains and fuels will commercial vehicles use in the future? Facts, Trends and Perspectives for Germany up to Shell commercial vehicle study. 20

Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista

Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista 9.5.2019 Kaksi tulevaisuuden kehityspolkua Perusennuste perusennusteessa ensirekisteröintikehitys

Lisätiedot

Henkilöautojen tulevaisuuden käyttövoimat

Henkilöautojen tulevaisuuden käyttövoimat Henkilöautojen tulevaisuuden käyttövoimat - tiekartta vuoteen 2040 12.3.2019 (päivitetty 10.4.2019) Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus 1 Tiivistelmä Autoalan käyttövoimaennusteen tavoitteena on esittää

Lisätiedot

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilö- ja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO 2 -raja-arvoiksi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilö- ja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO 2 -raja-arvoiksi Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilö- ja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO 2 -raja-arvoiksi U 67/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä Kohti päästötöntä liikennettä 2045 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä 23.1.2018 1 Liikenteen päästövähennystavoitteet energia- ja ilmastostrategiassa ja Kaisussa Liikenteen päästöjä tulee

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Jakeluinfradirektiivi (2014/94/EC) Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin

Lisätiedot

Autoalan ilmastostrategian sekä valtion ja autoalan Green Deal -ilmastosopimuksen tavoitteet

Autoalan ilmastostrategian sekä valtion ja autoalan Green Deal -ilmastosopimuksen tavoitteet Autoalan ilmastostrategian sekä valtion ja autoalan Green Deal -ilmastosopimuksen tavoitteet 3. Autoalan ilmastostrategia 2018 Kärkitoimenpiteet Autoveron vaiheittainen poistaminen nopeuttaisi autokannan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa

Lisätiedot

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Liikenne- ja viestintävaliokunta 3.3.2017 MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ RY Pekka Rissa Moliken varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Liikenteen energiankulutus ja khk-päästöt Tieliikenteen energiankulutus 1990-2017 Liikenteen khk-päästöt 1990-2017

Lisätiedot

Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö

Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden

Lisätiedot

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 15 14 Liikenteen CO 2 ekv. päästöt LIPASTO-baseline 14.6.2016 Kokous 23.3.2017 13

Lisätiedot

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan

Lisätiedot

Lausunto 1 (6)

Lausunto 1 (6) Lausunto 1 (6) viite: LVM048:00/2017 Liikenne- ja viestintäministeriölle kirjaamo@lvm.fi Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta

Lisätiedot

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Kohti hiiletöntä ja puhdasta liikennettä Nollapäästöisyyden edistäminen

Kohti hiiletöntä ja puhdasta liikennettä Nollapäästöisyyden edistäminen Kohti hiiletöntä ja puhdasta liikennettä Nollapäästöisyyden edistäminen 2019-2023 1 Sähköisen liikenteen tavoitteita ja ohjaustoimenpiteitä Hiiletön liikenne - Ilmo 2045 Energia- ilmastostrategia 2030

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta vuoteen 2030

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta vuoteen 2030 VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta vuoteen 2030 Liikenne- ja viestintävaliokunta 19.10.2017 MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ RY Ari Herrala SKAL Moliken

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Liikenteen energiankulutus ja käyttövoimat - nykytilanne Liikennesektori on aivan viime vuosiin

Lisätiedot

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot

Lisätiedot

General Picture IEA Report. Teknologiateollisuus 1. World CO 2 emissions from fuel combustion by sector in 2014

General Picture IEA Report. Teknologiateollisuus 1. World CO 2 emissions from fuel combustion by sector in 2014 World CO 2 emissions from fuel combustion by sector in 2014 1 SOURCE: IEA - CO2 emissions from fuel combustion highlights (2016 edition) General Picture IEA Report Situation after year 2015 2 1 IEA: CUMULATIVE

Lisätiedot

Q1/ Autoalan vuosi. Tammi-maaliskuu 2018

Q1/ Autoalan vuosi. Tammi-maaliskuu 2018 Q1/218-14.5.218 Autoalan vuosi Tammi-maaliskuu 218 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 henkilöautojen ensirekisteröintien määrä 13 583 9 19 11 723 11 44 I II I I II X I 24

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.10.2016 Johtava asiantuntija Ari Herrala,

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!

Lisätiedot

Autoalan ilmastostrategia 2018

Autoalan ilmastostrategia 2018 Autoalan ilmastostrategia 2018 Autoveron vaiheittainen poistaminen nopeuttaisi autokannan kiertoa 3-4 vuodella vähentäisi CO2-päästöjä 600 000 tonnia/v verotulojen kannalta neutraali toimenpide Kaasu-

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

KAISU näkemyksiä. MmV kuuleminen Hannes Tuohiniitty

KAISU näkemyksiä. MmV kuuleminen Hannes Tuohiniitty KAISU näkemyksiä MmV kuuleminen 10.11.2017 Hannes Tuohiniitty Yleisiä huomioita Tärkeää että Suomessa pyritään konkreettisiin toimiin jo kuluvan vaalikauden aikana 2015-2019, joilla uskottavasti edetään

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 4.6.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä Toimikausi 9.4. 12.12.2018 Hiiletön liikenne Suomessa vuonna 2045 hyvää elämää, sujuvaa liikkumista ja kestävää liiketoimintaa. Puheenjohtaja: Juhani Damski

Lisätiedot

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS

Lisätiedot

Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta

Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilöja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO2 raja-arvoiksi/ COM(2017) 676 FINAL Eleonoora Eilittä

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 4.6.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä Toimikausi 9.4. 12.12.2018 Hiiletön liikenne Suomessa vuonna 2045 hyvää elämää, sujuvaa liikkumista ja kestävää liiketoimintaa. Puheenjohtaja: Juhani Damski

Lisätiedot

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (HE 25/2017 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (HE 25/2017 vp) TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (HE 25/2017 vp) Kuva: Tredea 20.4.2017 Nils-Olof Nylund Tutkimusprofessori

Lisätiedot

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 St1, Mika Aho 1 30% velvoitetta ei pidä lukita EU säädöstö auki

Lisätiedot

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista

Lisätiedot

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Lausunto 13/17. Ovatko energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet liikenteen osalta tasapainossa tavoitteiden kanssa? Tarvitaanko lisätoimenpiteitä?

Lausunto 13/17. Ovatko energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet liikenteen osalta tasapainossa tavoitteiden kanssa? Tarvitaanko lisätoimenpiteitä? 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö, kirjaamo@lvm.fi Valtiovarainministeriö, leo.parkkonen@vm.fi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä Viite: LVM/421/05/2017 SIDOSRYHMÄKUULEMINEN

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä

Lisätiedot

Autokannan vuositilastot

Autokannan vuositilastot Autokannan vuositilastot 216 31.1.217 196 197 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24

Lisätiedot

Sähköinen liikenne Ratkaisuja Energia- ja Ilmastostrategian haasteisiin

Sähköinen liikenne Ratkaisuja Energia- ja Ilmastostrategian haasteisiin Sähköinen liikenne Ratkaisuja Energia- ja Ilmastostrategian haasteisiin 2 Energia- ja ilmastostrategia 2030 Sähköautoja liikenteessä vähintään 250 000 kpl 2 950 000 *) 2030 - Vaikutus 2016 - Lähtötilanne

Lisätiedot

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp HE laeiksi * biopolttoöljyn käytön edistämisestä * biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä * biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Miten sähköautot muuttavat valubusinesta?

Miten sähköautot muuttavat valubusinesta? Miten sähköautot muuttavat valubusinesta? Valun käytön seminaari 28.-29.3.2019 Prof. Juhani Orkas 29.3.2019 o Mikä on sähköauto? o Sähköautot Suomessa o Sähkö-/hybridiauton valukomponentit o Miltä tulevaisuus

Lisätiedot

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä Sustainability / Kokonaisuus:

Lisätiedot

Q3/ Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2017

Q3/ Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2017 Q3/217-1.11.217 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 217 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys henkilöautojen ensirekisteröintien määrä 14 12 744 12 1 8 6 4 2 14 12 1 8 6 4 2 9 168 11 213 9 399 11 58 1 868

Lisätiedot

Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum LIIKENTEEN POHJOISMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ EU- ja kansalliset tavoitteet ohjaavat koko liikennesektoria

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintävaliokunta Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus

Liikenne- ja viestintävaliokunta Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden tuesta Liikenne- ja viestintävaliokunta 21.11.217

Lisätiedot

Infrastruktuuridirektiivin tilannekatsaus EU ja Suomi

Infrastruktuuridirektiivin tilannekatsaus EU ja Suomi Infrastruktuuridirektiivin tilannekatsaus EU ja Suomi Komission tiedonanto ja direktiiviehdotus vaihtoehtoisista polttoaineista Sähköauton latauspalvelut Suomessa 14.2.2013 Tausta Eurooppa on liikkuvuudessaan

Lisätiedot

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät Esityksen sisältö Bioenergia ry Bioenergian näkymistä Ajankohtaisia aiheita LULUCF REDII Uusiutuvan sähköntuotannon tarjouskilpailu Metsähakkeen tuki Liikenteen päästövähennykset

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

VNS 1/2017 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta

VNS 1/2017 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta VNS 1/2017 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Liikenne- ja viestintävaliokunta 17.3.2017 MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ RY Hanna Kalenoja

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Vähäpäästöisyyden kriteerit (voimassa alkaen 1.1.2017) Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista

Lisätiedot

Liikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma

Liikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma Liikenneverotus Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma 7.12.2017 Leo Parkkonen Liikenteen verotus Kokonaisuutena verotuksen painopistettä on

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 7.9.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä Toimikausi 9.4. 12.12.2018 Hiiletön liikenne Suomessa vuonna 2045 hyvää elämää, sujuvaa liikkumista ja kestävää liiketoimintaa. Puheenjohtaja: Juhani Damski

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma 1 Autotuojat ry:n ja Autoalan Keskusliitto ry:n yhteinen lausunto 31.5.2017 Asia: YM014:00/2015 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kiitämme mahdollisuudesta esittää autoalan elinkeinojärjestöjen

Lisätiedot

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 6.4.2017 06/04/2017 Jukka Metsälä 2 KAASUKÄYTTÖINEN LIIKENNE SUOMESSA Tällä hetkellä Suomessa on noin 2 500 kaasua polttoaineena

Lisätiedot

Autoalan ilmastostrategia

Autoalan ilmastostrategia Autoalan ilmastostrategia - toimenpiteiden vaikutusten arviointi Vaikutukset hiilidioksidipäästöihin ja arvio toimenpiteiden toteutuskustannuksista Työraportti 28.11.2018 Hanna Kalenoja, Tieliikenteen

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q1/ Teknologiateollisuus

Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q1/ Teknologiateollisuus 1 Sähköautojen määrän kasvu 31.3.2018 Sähköautojen määrä liikenteessä on kaksinkertaistunut alle 11 kuukaudessa ja ylittänee 10 000 kpl rajan vuoden toisella neljänneksellä. Ladattavien hybridien autokanta

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Autokannan vuositilastot 2017

Autokannan vuositilastot 2017 1.2.218 Tilastokatsaus ensirekisteröinneistä, autokannasta ja autoalan toimintaympäristöstä Autokannan vuositilastot 217 Hanna Kalenoja, Tieliikenteen Tietokeskus hanna.kalenoja@aut.fi http://www.aut.fi/tilastot

Lisätiedot

Q2/ Autoalan vuosi. Tammi-kesäkuu 2017

Q2/ Autoalan vuosi. Tammi-kesäkuu 2017 Q2/217-17.8.217 Autoalan vuosi Tammi-kesäkuu 217 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys henkilöautojen ensirekisteröintien määrä 14 12 744 11 213 12 1 8 6 4 2 14 12 1 8 6 4 2 9 168 9 399 1157 1 865

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY TALOUSVALIOKUNNALLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY TALOUSVALIOKUNNALLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY TALOUSVALIOKUNNALLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE 24. MARRASKUUTA 2018 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING, VATT, TEC TRANSENERGY CONSULTING PSTA ESA

Lisätiedot

Lyhyt opas kaasuauton hankintaan. Pohjois-Savon energianeuvonta

Lyhyt opas kaasuauton hankintaan. Pohjois-Savon energianeuvonta Lyhyt opas kaasuauton hankintaan Pohjois-Savon energianeuvonta Oppaan sisältö Perustietoa kaasuautosta 3 Kaasun tankkaus 4 Toimintasäde ja kaasun hinta.. 5 Kaasuauton huoltaminen 6 Kaasuauton hankinta.

Lisätiedot

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat?

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat? Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat? VTT 2G 2020 Biofuels Seminaari Bioruukki, Espoo 26.5.2015 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori Aloitetaan vastauksella:

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT MARKUS KAARLELA KEHITYSPÄÄLLIKKÖ GASUM OY

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT MARKUS KAARLELA KEHITYSPÄÄLLIKKÖ GASUM OY BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT MARKUS KAARLELA KEHITYSPÄÄLLIKKÖ GASUM OY GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ LNG-tuotantolaitos LNG-terminaali LNG-terminaali

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Biokaasu ajoneuvokäytössä BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Liikennebiokaasu Miksi biokaasua autojen tankkeihin? Kaasuliikenteen mahdollistavat tekniikat

Lisätiedot

Käytettynä maahantuodut henkilöautot. Tilannekatsaus Q1/ Tieliikenteen Tietokeskus

Käytettynä maahantuodut henkilöautot. Tilannekatsaus Q1/ Tieliikenteen Tietokeskus Käytettynä maahantuodut henkilöautot Tilannekatsaus Q1/219 8.4.219 Tieliikenteen Tietokeskus Käytettynä maahantuotujen henkilö- ja pakettiautojen määrän kehitys käytettyjen autojen tuonti on kasvanut selvästi

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Q1/ Autoalan vuosi. Tammi-maaliskuu 2017

Q1/ Autoalan vuosi. Tammi-maaliskuu 2017 Q1/217-16.5.217 Autoalan vuosi Tammi-maaliskuu 217 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys henkilöautojen ensirekisteröintien määrä 14 12 744 11 22 12 1 8 6 4 2 14 12 1 8 6 4 2 9 167 9 394 Tammikuu

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry Lausunto 31.05.2017 YM014:00/2015 Asia: YM014:00/2015 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma 1. Kommentoikaa suunnitelmassa linjattuja päästövähennystoimia

Lisätiedot

Suomalaisten autoilu Tutkimus autoilusta ja auton valinnasta

Suomalaisten autoilu Tutkimus autoilusta ja auton valinnasta Suomalaisten autoilu 2019 Tutkimus autoilusta ja auton valinnasta Suomalaisten autoilu 2019 - näin tutkimus tehtiin tavoitteena koota kattavasti tietoa suomalaisten näkemyksistä autoiluun ja auton hankintaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta. Talousvaliokunta Eleonoora Eilittä

Hallituksen esitys laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta. Talousvaliokunta Eleonoora Eilittä Hallituksen esitys laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta Talousvaliokunta 21.4.2017 Eleonoora Eilittä 1 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 2030 mennessä

Lisätiedot

Uusien henkilö- ja pakettiautojen CO 2 -päästötavoitteet - Nykytilanne ja näkymä vuoteen 2030

Uusien henkilö- ja pakettiautojen CO 2 -päästötavoitteet - Nykytilanne ja näkymä vuoteen 2030 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Uusien henkilö- ja pakettiautojen CO 2 -päästötavoitteet - Nykytilanne ja näkymä vuoteen 2030 Juhani Laurikko, Principal Scientist, VTT Eduskunta, Ympäristövaliokunta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari Kaasuautokonversio. Tommi Kanerva

Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari Kaasuautokonversio. Tommi Kanerva Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari 2017 Kaasuautokonversio Tommi Kanerva Esitelmän sisältö 1. Kaasuautoilun Suomi historia 2. Mikä on kaasuauto 3. Kaasuauton tekniikka 4. Turvallisuus ja luvat 5. Kaasuautoilun

Lisätiedot

Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy

Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo 2016 erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen näköpiirissä olevia muutoksia autoveron tason pieni aleneminen

Lisätiedot

GASUM, KAASUT JA LIIKENNE- MARKKINAN SYNTYMINEN - TULEVAISUUDEN RATKAISU NYT. Juha Häkämies - Strategiajohtaja Gasum

GASUM, KAASUT JA LIIKENNE- MARKKINAN SYNTYMINEN - TULEVAISUUDEN RATKAISU NYT. Juha Häkämies - Strategiajohtaja Gasum GASUM, KAASUT JA LIIKENNE- MARKKINAN SYNTYMINEN - TULEVAISUUDEN RATKAISU NYT Juha Häkämies - Strategiajohtaja Gasum TERVETULOA Kiitos Pelastusopisto + Gasum HSEQ tilaisuuden järjestämisestä! KAASU TUTUKSI

Lisätiedot

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020

Lisätiedot