Toimittaja: Helena Johansson Suomen Kuntaliitto Maaliskuu Kannen kuva: Rypistetty paperi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimittaja: Helena Johansson Suomen Kuntaliitto helena.johansson@kuntaliitto. www.kunnat.net. Maaliskuu 2011. Kannen kuva: Rypistetty paperi"

Transkriptio

1 Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi Suomen valtuuskunta Kevät 2011

2 Toimittaja: Helena Johansson Suomen Kuntaliitto Maaliskuu 2011 Kannen kuva: Rypistetty paperi Taitto: Eila Grym

3 Sisältö Eurooppalainen kunta- ja aluehallinto 4 Toista kautta Kongressin hallituksen jäsenenä 6 Valtuuskunnan puheenjohtajalta vetoa ja voimaa 7 Seurantavaliokunnan kokous Strasbourgissa Suomen kunnallis- ja aluehallinnon monitorointi mitä asioita nousee esille? 10 Ukrainan epäluulon sävyttämissä paikallisvaaleissa otettiin esimakua tuleviin mittelöihin täysistunto ja Lelele 17 Kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunta 21 Kongressin 20. täysistunnon ohjelma 22 Kroatia 27 Kroatian maa ja väestö 32 Kroatian paikallishallinto 34 Katsaus Kroatian historiaan 38 Herkkuruokia ja janonsammuttajia 41 Tiesitkö? 43 Kroatialaista huumoria 44 Tapakulttuuri 45 Kroatian talous 46

4 Eurooppalainen kunta- ja aluehallinto Kunta- ja aluehallintokongressin pääsihteerin Andreas Kieferin puhe Güssingissä, Itävallassa 11. helmikuuta 2011 Sekä paikallisesti että alueellisesti toteutuva vahva ja demokraattinen itsehallinto on todellinen eurooppalaisen demokratian merkkipaalu. Sen voimakas kehittyminen maanosassamme toisesta maailmansodasta alkaen on niin kiehtovaa kuin ratkaisevaakin nykytilan ja tulevan kehityksen ymmärtämisen kannalta. Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintokongressi ja sen edeltäjät ovat olleet tämän kehityksen liikkeelle paneva voima yli 50 vuoden ajan. Siksi olen erityisen kiitollinen siitä, että voin puhua teille tänään ja esittää Euroopan neuvoston kongressille ja teille joitakin ajatuksia ja havaintoja paikallisen ja alueellisen demokratian tulevasta kehityksestä. Kongressin edeltäjä, Euroopan paikallisviranomaisten konferenssi, piti ensimmäisen istuntonsa tammikuussa Sen perusti Euroopan neuvoston ministerikomitea parlamentaarisen yleiskokouksen pyynnöstä. Konferenssi syntyi siitä sodanjälkeisessä Euroopassa syvään juurtuneesta vakaumuksesta, että vallan keskittymistä kansallisiin keskuksiin on tasapainotettava vahvistamalla ruohonjuuritason valtaa paikallisesti ja alueellisesti. Kansalliset hallitukset myönsivät itse, että tehokas ja kestävä valtio voidaan luoda vain juurruttamalla demokratia paikallisyhteisöjen vahvoihin demokraattisiin koneistoihin, jotka muodostavat kaikkien demokraattisten järjestelmien perustan ja ovat edellytys demokraattiselle vakaudelle. Euroopan alueellisen kehityksen tullessa yhä tärkeämmäksi Euroopan paikallisviranomaisten konferenssista tuli myös alueiden virallinen edustaja, kun alueellinen ulottuvuus lisättiin sen perustamiskirjaan vuonna 1975 ja sen nimi muutettiin Euroopan paikallisten ja alueellisten viranomaisten konferenssiksi. Konferenssi oli paikallisdemokratian kansainvälisen avainsopimuksen Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan - alkuunpanija. Tästä perustamisasiakirjasta, joka avattiin allekirjoittamista varten 15. lokakuuta 1985, tuli ensimmäinen laillisesti sitova sopimus, jolla perustettiin paikallisyhteisöjen erityisoikeudet ja säädettiin paikallisdemokratian perusperiaatteet. Peruskirja velvoitti kansallisia hallituksia tunnustamaan itsehallinnon kansalaisten oikeudeksi hoitaa omia julkisia asioitaan ja osallistua paikalliseen politiikkaan eli heidän oikeudekseen hallita itse itseään. Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja loi paikallishallinnolle laillisen pohjan ja asetti yleisen standardin paikallisyhteisöjen ja niiden viranomaisten oikeuksien suojaamiseksi ja kehittämiseksi. Peruskirja tuli voimaan vuonna 1988, ja sen on tähän päivään mennessä rati oinut 44 Euroopan maata, mikä nopeuttanut vallan hajautusta maanosassamme vapauttaen yhteisöjen voimavarat ja valtuuttaen ne ottamaan esille monet yhteisömme kohtaamat haasteet. Siten se johdatti maanosamme demokratian kehittymisen uuteen aikakauteen aikakauteen, jota haluaisin kutsua lähihallinnoksi, sillä se tuo demokratian lähimmäksi kansalaista ja tekee siitä entistä kansalaislähtöisemmän, osallistuvamman ja siksi tehokkaamman. Tämä käy ilmi myös peruskirjan marraskuussa 2009 allekirjoitusta varten avatusta lisäpöytäkirjasta, joka vahvistaa kansalaisten oikeuden osallistua paikallisviranomaisten asioihin. Euroopan neuvoston ministerikomitea perusti 14. tammikuuta 1994 kunta- ja aluehallintokongressin korvaamaan Euroopan paikallisten ja alueellisten viranomaisten konferenssin sekä velvoitti sen valvomaan Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan toteutumista ja siten paikallisen ja alueellisen demokratian kehittymistä. Samana vuonna Euroopan unioniin perustettiin alueiden komitea, joka on kongressin pääasiallinen institutionaalinen kumppani EU:ssa. Nykyisenä 47 Euroopan maan alueellisesti ja paikallisesti valittujen edustajien yleiskokouksena kongressi pysyy ainoana paikallis- ja aluedemokratian paneurooppalaisena vertailupisteenä. Samalla se toimii yli alueellisen yhteisön äänenä Reykjavikista Vladivostokiin ja puolustaa niiden etuja. Se on myös paikallisen itsehallinnon peruskirjassa asetettujen oikeuksien ja periaatteitten tärkein vartija ja siten alueellisen demokratian valvoja.

5 Tämän takia kongressi toteuttaa maakohtaista valvontaa arvioidakseen tilanteita paikallisesti ja alueellisesti, tiedonkeruutehtäviä tutkiakseen mahdollisia peruskirjan rikkomistapauksia ja paikallisten ja alueellisten vaalien tarkkailua selvittääkseen peruskirjan käytännöllistä soveltamista vaaliprosessissa. Tästä syystä kongressin mielipidettä mikä itse asiassa on paikallisten ja alueellisen viranomaisten kanta pyytää poliittisten laitosten kirjo: kansalliset hallitukset ja Euroopan unioni Euroopan naapuruuspolitiikan paikallisen ja alueellisen ulottuvuuden puitteissa, ja kansainväliset organisaatiot, kuten Yhdistyneet kansakunnat, joka sai innoitusta hajautusta ja paikallisten viranomaisten vahvistamista koskeville ohjeilleen (YK:n asuinyhdyskuntaohjelman hyväksymä) Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjasta ja joka otti kongressin neuvoa antavan hajautuksen asiantuntijaryhmän (AGRED:n) mukaan tähän työhön. Lisäksi voin mainita kongressin ja OSCE:n (Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestön) yhteisen osallistumisen paikallisten ja alueellisten vaalien tarkkailuun, pyrkimyksemme edistää eurooppalaisten ja arabikaupunkien välistä vuoropuhelua yhdessä arabien kaupunkien järjestön, yhteistyökumppanimme ja tarkkailijamme kanssa sekä kongressille Euroopan ulkopuolelta, esimerkiksi Marokosta, tulevat pyynnöt. Kaupunkien ja alueiden äänenä ja paikallis- ja aluedemokratian valvojana kongressilla on suora yhteys kansallisiin viranomaisiin, joiden kanssa se ylläpitää säännöllistä vuoropuhelua ja joita vaaditaan toimimaan sen suositusten mukaisesti. Lopuksi voidaan todeta, että kongressi edustaa paneurooppalaisena ajatusten, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen foorumina aitoa aivoriihtä ja rajat ylittävää käytännön yhteistyön areenaa. Olemme kongressissa myös vakuuttuneita siitä, että Euroopan alueellisen kehityksen merkitys vaatii erityisen laillisen asiakirjan, joka koskee paikallishallinnon kysymyksiä. Tästä syystä kongressi on yli kymmenen vuoden ajan yrittänyt taivutella kansallisia hallituksia kehittämään alueellisen tason sopimuksen, joka on samanlainen kuin paikallisen itsehallinnon peruskirja. Vuonna 2009 ponnistelumme johtivat tilapäiseen kompromissiratkaisuun, kun Euroopan paikallis- ja aluehallinnosta vastaava ministerineuvosto hyväksyi sitomattoman aluedemokratian viitekehyksen, joka pohjautui Euroopan alueellisen demokratian peruskirjan kongressin esittämään luonnokseen. Alueellisilla viranomaisilla on tässä viitekehyksessä viitteitä ja periaatteita, jotka koskevat demokraattista rakennetta, organisaatiota, toimivaltaa ja omia resursseja, asemaa valtiossa, suhteita muihin viranomaisiin ja suhteita kansalaisiin. Viitekehys palvelee myös vertailupisteenä kaikille hallituksille, jotka haluavat aloittaa alueellistamisprosessin tai uudistaa paikallisia ja alueellisia rakenteitaan ja siten saavuttaa parhaan mahdollisen vallanjaon tasapainon hallinnon eri tasojen kesken. Tämä teksti painottaa erityisesti läheisyysperiaatetta, sosiaalisen ja alueellisen yhtenäisyyden periaatetta ja solidaarisuuden tarvetta täysivaltaisen valtion osien kesken. Toivomme kuitenkin, että aluedemokratian peruskirja voidaan pian hyväksyä sitovana asiakirjana. Tarkastelkaamme nyt paikallis- ja aluedemokratian nykyistä tilaa Euroopassa. Tilannetta vuodesta 1995 asti seuranneelle kongressille on kertynyt huomattava kokemus, jonka ansiosta voimme toisaalta ottaa huomioon menetelmien ja käytäntöjen vaihtelun peruskirjaa toteutettaessa ja toisaalta suositella tiettyihin kansallisiin puitteisiin sopivia ihanteellisia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä mitä tulee esimerkiksi vaadittavaan lainsäädäntöön ja laillisten puitteitten parantamiseen, paikallisiin rahoitusmalleihin tai tapoihin lisätä kansalaisten osallistumista. Joitakin esimerkkejä mainitaksemme, eräät kansalliset lait määrittävät paikallisen rahoituksen siirrolle sitovan minimiprosentin valtion budjetista, kun taas toiset sallivat kunnallisille viranomaisille enemmän vapautta nostaa paikallisia veroja; joillakin paikallisvaltuustoilla on velvollisuus pitää säännöllisiä kokouksia yhteisöittensä asukkaitten kanssa ( kaupunkikokouksia ), kun taas toiset pitävät parempana perustaa paikallisten asukkaitten edustuksellisia ja neuvoa-antavia neuvostoja eli kaupunginosaneuvostoja tai käyttää uutta teknologiaa suoraan konsultointiin elektronisessa muodossa. Tässä moninaisuudessa on kuitenkin myös haittapuolensa. Varaukset, joita jäsenvaltiot esittivät Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaa rati oitaessa, saattavat muodostaa esteen peruskirjan periaatteitten yhtenäiselle soveltamiselle ja samalla yhteisen oikeudellisen tilan ja yhteisten oikeudellisten standardien luomiselle kansallisesti. Tästä syystä kongressi analysoi ensi sijassa tällaisten varausten perusteet ja aikoo toimia perusteina käytettävien asioiden muuttamiseksi. Tämä on yksi ensisijaisista kysymyksistä kongressin työssä tulevina vuosina. 5

6 Toista kautta Kongressin hallituksen jäsenenä Helena Pihlajasaari, olette toista kautta Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin bureaun/hallituksen jäsenenä. Mitkä mielestänne ovat hallituksen tärkeimmät tehtävät? Kongressin hallitus, kuten kunnissakin, organisoi käytännön toimintaa yhdessä sihteeristön kanssa. Budjetti tietystikin, sekä asioiden kiireellisyysjärjestys valmistellaan hallituksessa. Kongressin edustuksista päättäminen on myös hallituksen tehtävä. Tähän kategoriaan kuuluu myös esim. vaalitarkkailudelegaatioiden valinta. Se ei synny kuitenkaan ihan puhtaalta pöydältä, vaan esim. valiokunnista tulee esityksiä asioista ja jäsenistä. 6 Miten kuvailisitte hallituksen toimintatapoja ja -kykyä? Tämänkertainen toimikausi on vasta aluillaan ja puheenjohtajakin on uusi, joten toiminta hakee vielä varmasti uomiaan. Puhekulttuuri on kyllä edelleenkin sallivaa ja pitkiäkin puheita piisaa. Tiedonkulku, tiedotus ja kannanotot ovat terävöityneet. Ehkä siinä näkyy viime vuonna valitun uuden pääsihteerinkin sormenjälki. Onko bureaun työskentelyssä eroa aikaisempaan nähden? Naiset ovat rynnineet mukaan hallitustyöskentelyyn ja se tuo uuden atmosfäärin kokouksiin. Samoin väkeä on paljon enemmän paikalla kuin ennen, onhan uusien sääntöjen mukaan poliittisten ryhmien vetäjillä ja valiokuntien puheenjohtajilla nyt myös läsnäolo ja puheoikeus kokouksissa. Ja he tuntuvat käyttävänkin sitä. Mututuntuma on, että myös asiat valmistuvat listalle aikaisemmassa vaiheessa kuin ennen. Kertoisitteko meneillään olevista muutoksista, valiokunnat ym. ja niiden vaikutuksista. Tammikuussa ministerikomiteassa hyväksytyn mukaisti aiempi Standing Committee on nyt sitten Statutory Foorum. Se on valtuuskuntien puheenjohtajien ja hallitusten jäsenten yhteistapaaminen, joka on tarkoitus pitää ensimmäisen kerran kesäkuussa, joten kokemuksia siitä ei vielä ole. Itselläni ei esimerkiksi ole tietoa, millaisista asioista siellä on tarkoitus keskustella. Valiokuntia on nyt entisten neljän sijasta kolme, joiden kolmesta kokouksesta pidetään kaksi täysistuntojen yhteydessä. Kaikille varsinaisille kongressin edustajille on taattu yksi valiokuntapaikka. Asiat on koottu prioriteettien mukaan asianosaiseen valiokuntaan, hallinto ja tarkkailu omaansa. Current Affairs -valiokunta joutunee miettimään, mitkä ja miten prioriteettien asiat jakaantuvat sille. Kongressihan otti syksyn täysistunnossa tiukan linjan keskittymällä muutamaan tärkeimpään ydinasiaan. Kuinka muutoksiin on suhtauduttu? Suomihan oli muuten alullepanijana koko muutosprosessissa ja Kongressissa on ymmärretty muutosten tärkeys erittäin hyvin. Oli hyvä, että toimeen oli tartuttu jo oma-aloitteisesti, koska parlamenttiryhmän puolelta on noussut kovia paineita kulujen ja toiminnan karsimiseksi. Vaateet ovat Kongressin kannalta niin kovia, mm. edustajien matkustuskulujen karsiminen, että voidaan puhua koko Kongressin elinmahdollisuuksista sen jälkeen. Asia onkin aiheuttanut paljon huolta ja edunvalvonnan terästämistä. Muuta mitä haluaisitte lisätä Minusta on hyvä asia, että Suomen valtuuskunta on pystynyt säilyttämään kauan hallituspaikan Kongressissa. Edustaja on vain välillä vaihtunut. Näin olemme taanneet tiedonkulun Suomeen valmisteillakin olevista asioista. Haluan kiittää omasta puolestani Kuntaliittoa avusta syksyn vaalikampanjassani hallituksen jäsenyyteen materiaalin ja postitusten teossa. Apu oli suurenmoista ja ammattitaitoista. Ja tuotti hyvän tuloksen! Haastatteli Helena Johansson

7 Valtuuskunnan puheenjohtajalta vetoa ja voimaa Risto Rautava, kuinka kiinnostuitte kunnallispolitiikasta? Suvussa on aina arvostettu yhteiskunnallista vaikuttamista. Isäni oli mukana kunnallispolitiikassa Kotkan alueella. Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin tarttui minuunkin ja toimin kouluneuvostossa ja teinikunnassa. Sen jälkeen kului 30 vuotta puolustusvoimien palveluksessa kunnes minua vuonna 1996 pyydettiin kunnallisvaaliehdokkaaksi Helsingissä. Lähdin mukaan vähän vastahakoisena, koska aina puhuttiin, että politiikassa ei pysty vaikuttamaan. Suurin yllätys on ollut, kuinka paljon on mahdollisuuksia vaikuttaa. Olette mukana Mellunkylässä toteutettavassa hankkeessa otsikolla Vetoa ja voimaa Mellunkylään. Millaisia haasteita on tullut vastaan? Hankkeella ei ole virallista asemaa, se on foorumi, jonka kautta asukkaat voivat tuoda julki mielipiteensä ja kertoa puutteista. Hanke tarkoittaa avoimia ovia tulla vaikuttamaan lähiympäristön ongelmiin. Tällaista konseptia ei ole ennen ollut. Vetoa ja voimaa Mellunkylään on ollut eriomainen väline vuoropuhelussa asukkaiden, asukasyhdistysten, virastojen, hallintokuntien ja poliittisten päättäjien välillä. Ihmisillä on suuri tarve pitää huolta myös elinympäristönsä turvallisuudesta. Yhteistyö sosiaaliviranomaisten ja poliisin välillä on hyödyllistä. Konkreettisia esimerkkejä ovat nuorison ongelmat kuten työttömyys ja vapaa-ajan viettopaikat, niiden aukioloajat; maahanmuuttajien kielikoulutus; terveyskeskuksen palvelut; yritystoiminta ja alueen kilpailukyky sekä kaavoitus. Asukkaiden toiveet ja parannusehdotukset välittyvät sosiaalivirastolle, kulttuurikeskukselle, kaupunginsuunnitteluvirastolle muutamia mainitakseni. Mellunkylä-lehdellä on ollut suuri itsetuntoa kohottava merkitys. On hienoa, että on oma lehti! Monilla ei ole varaa omiin tietokoneisiin, joten Kontulan vanhaan postiin on perustettu Internet-piste. Vetoa ja voimaa Mellunkylään on mitä suurimmassa määrin demokraattista toimintaa, koska se kuulee niin asukkaiden kuin asukasyhdistysten mielipiteitä, tutkii mikä on tärkeää ja tiedon saatuaan tukee hyväksi koettuja ratkaisuja. Ihmisten sitoutuneisuus ja tahto muuttaa asioita ratkaisevat. Yhteiskuntateoreetikot puhuvat yhteiskunnan syvärakenteessa hitaasti tapahtuvista muutoksista, joita on vaikea tiedostaa. Ovatko nämä aiheuttaneet Suomen poliittisella kentällä odotettava ehkä yllättäviä muutoksia esimerkiksi seuraavien eduskuntavaalien tuloksena? Häiritsevää mielestäni on, että asioita katsotaan lyhyellä aikavälillä. Poliittisessa päätöksenteossa puuttuu perspektiivi vuoden päähän. Usein näkymänä on vain vaalikausi. Muutos Suomessa on osa eurooppalaista kehitystä; vanhat puolueet nähtävästi eivät ole osanneet ennakoida uusia tilanteita. Olennaista olisi puuttua siihen, mikä ihmistä kiinnostaa: lähiympäristö kokonaisuutena, sekä julkiset että yksityiset lähipalvelut ja turvallisuus. Tavoitteena olevan mahdollisimman hyvän, kilpailukykyisen ympäristön rakentaminen vaatii pitkäjännitteisyyttä. Julkisen vallan tehtävänä ei ole vain turvata poliittisia oikeuksia vaan myös turvata kansalaisten sosiaalinen hyvinvointi. Uskotteko suomalaisen hyvinvointivaltion säilymiseen? Suomalainen kuntamalli on hyvä tapa hoitaa yhteisiä asioita. Se on rakenteellisesti tehokas malli, mutta toimintoja tulee järkiperäistää. Rahan puute panee pohtimaan uusia toimintatapoja, uskallusta tutkia uusia vaihtoehtoja, Helsingin kohdalla kuntaliitos merkitsisi lähinnä pääkaupunkiseutua sekä mahdollisesti Keravaa ja Kirkkonummea yhdessä. Alueiden tulee löytää omat vahvuutensa, kannettu vesi ei pysy kaivossa. Muualla Suomessa Kainuu on hyvä esimerkki siitä, kuinka alue selviää omillaan. Paperitehtaan lakkauttaminen oli hyväksi. Kainuuseen tuo vaurautta Talvivaaran kaivos, venäläiset asiakkaat löytänyt Sotkamon hiihtokeskus, jonka hotellin täyttöaste on suuri ja toiminta on vilkasta ympäri vuoden sekä iso valtakunnallinen palvelukeskus. 7

8 Julkisen sektorintehtävänä on etsiä optimiratkaisuja. Ehkä joskus on järkevää, että yksityiset tuottavat palveluita, mutta ulkoistaminen ilman kilpailua ei ole hyvä asia. Suomessa ei ole toimivaa markkinoita kaikilla toimialoilla. Julkisen vallan tulee pitää huolta siitä, että kilpailu toimii, ettei synny kahden tuottajan malleja tai monopoliasemaa. Mitä mieltä olette kuntien kansainvälistymisen tarpeellisuudesta? Metropolialueelle kuten Helsinki kansainvälistyminen on välttämätöntä. Helsinki ei kilpaile Turun tai Tampereen kanssa vaan ennemminkin Tukholman, Kööpenhaminan ja Pietarin kanssa. Alueelle tulee saada yrityksiä, joten kielitaitoinen työvoima olisi tärkeä asia. Konkretiaa kansainvälistymisessä ovat Allegro-juna sekä tulevaisuudessa mahdollisesti Helsingin ja Tallinnan yhdistävä tunneli. Helsingillä on kiinteät suhteet myös Pekingin, Pietari, Moskovan, Tallinnan, Tukholman, Kööpenhaminan, Pariisin ja Berliinin kanssa. Millainen kokemus oli osallistua ensimmäistä kertaa Euroopan kunta- ja aluehallintokongressin täysistuntoon? Hetkittäin tuntui, että olin pihalla kuin lumiukko. Kiinnostavaa oli, kun Helsinki isännöi demokratian tilaa Suomessa tarkkailevien Euroopan neuvoston asiantuntijoiden kokousta. Suomessa ei ole vaaleilla vaalittua aluehallintoa, mutta metropolialue kuten Helsinki hoitaa jo monia asioita, joita muualla hoitaa aluehallinto. Byrokratian lisääntyminen olisi huono asia; se tapahtuisi jos hallinnon tasoja lisättäisiin. Työvoimaa tulee myös suunnata yksityiselle sektorille julkisen sijasta. Millaisena pidätte demokratian tilaa Suomessa? Minua huolestuttaa se, että äänestysaktiivisuus on niin alhainen. Jos kansalaiset eivät koe äänestämistä tärkeäksi, niin se on huolestuttavaa demokratian näkökulmasta. Kunnilla on itsemääräämisoikeus ja henkilöt jotka kansa on valinnut päättävät monista merkittävistä kansalaista lähellä olevista asioista. Näitä ovat koulujen ja päiväkotien perustaminen ja lakkauttaminen jne. Demokratian tila ei ole huono vaan kohtuullinen, vaikka aina onkin parannettavaa. Haastatteli Helena Johansson Vetoa ja voimaa Mellunkylän Kolmivuotisen hankkeen päämääränä on, että Mellunkylästä rakennetaan pidemmällä aikavälillä entistä vetovoimaisempi esikaupunkialue, jossa lähidemokratialla on vakiintunut asema ja paikallisilla toimijoilla luontevat osallistumismahdollisuudet alueensa kehittämiseen. Kumppanuuspohjaisilla uusilla toimintamalleilla tähdätään alueen viihtyisyyden lisäämiseen sekä resurssien kohdentamiseen asukkaiden tarpeiden mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Kumppanuuksilla vahvistetaan myös yhteisöllisyyttä, kansalaisyhteiskuntaa ja kestävää kehitystä. Alueen palveluita ja toimintoja suunnitellaan yhteydessä lähialueisiin yli kuntarajojen. 8

9 Seurantavaliokunnan kokous Strasbourgissa Seurantavaliokunta joutui helmikuussa kokoontumaan toistamiseen lähes saman esityslistan puitteissa, koska joulukuussa Tallinnassa järjestetyssä kokouksessa päätösvaltaisuutta ei saatu lukuisten jäsenten oltua estyneitä saapumaan Euroopan lumiongelmien ja työtaistelutoimenpiteiden vuoksi. Kokouksen kärkiasiaksi nousi ranskalaisen Jean-Claude Mignon raportti PACEssa Euroopan neuvoston reformista, jossa oli vahvasti noussut esiin myös kongressinkin toiminta. Kongressin kannalta tärkeimmäksi nousi säästöjen kohdentaminen kongressin työskentelyssä. Mignon ehdottaa raportissaan muun muassa kongressin matkakulujen siirtämisen jäsenvaltioiden maksettavaksi, joka asettaisi jäsenvaltiot hyvinkin eriarvoiseen asemaan. Raportti sisältää virheellisiä tietoja, mitä tullaan vaatimaan oikaistavaksi, muun muassa kongressin budjetista: esimerkiksi matkakulujen osuus väitetään olevan kongressin koko budjetin suuruinen. Asiasta tullaan käymään runsaasti keskustelua myös maaliskuisen täysistunnon yhteydessä. Seurantavaliokunnan kokouksessa hyväksyttiin Maltan, Itävallan, Romanian ja Turkin alustavat seurantaraportit, jotka tullaan hyväksymään seuraavassa täysistunnossa. Kuultiin myös pieni briiffaus valmistelussa olevista Latvian, Slovenian, Bulgarian, Ranskan ja Suomen raporteista. Nämä raportit tulevat seurantavaliokunnan heinäkuiseen kokoukseen hyväksyttäväksi ja sen jälkeen ensi syksyn täysistuntoon lopullisesti hyväksyttäväksi. Vuonna 2011 työjärjestyksessä esitetään tehtäväksi seuraavien maiden maaraportit: Ranska, Portugali, Irlanti, Bosnia ja Herzegovina, Italia, Albania, Tsekki, Moldova, Saksa, Espanja, Liettua ja Makedonia. Seuraava demokratiaviikko tullaan järjestämään lokakuuta ihmisoikeusteemalla. Seuraavat kokoukset on määrä järjestää täysistunnon yhteydessä Strasbourgissa ja heinäkuussa Turkin Izmirissä. Susanna Ruponen 9

10 Suomen kunnallis- ja aluehallinnon monitorointi mitä asioita nousee esille? Suomen kunnallishallinnosta laaditaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa Euroopan neuvoston maaraportti. Aluehallinnosta sellainen on tehty kerran vuonna 1999, ja aluehallintoammekin tarkastetaan samalla. Tarkkailijat, raportöörit kävivät Suomessa ensi kerran marras-joulukuun vaihteessa Alkujaan Kuntaliiton tarkoituksena oli seurata tarkkailijoita heidän vierailunsa aikana, mutta heidän sääntönsä mukaan se ei ole mahdollista; todennäköisesti, jotta tarkkailijoiden riippumattomuus ei ole kyseenalaisena. Tarkkailijoina toimivat kongressin kuntakamarin edustajana apulaispormestari Jean-Louis Testud Suresnes in kaupungista (Pariisin lähiökaupunkeja, n asukasta, EPP) sekä aluekamarin edustajana Pia Bosch i Codola, Espanjan Katalonian alueparlamentista (Gironan kaupungista, n asukasta SOC). Ryhmän asiantuntijana toimii Saksan Niedersachsenista oleva Bernd Semmelroggen. Sihteereinä toimivat kuntakamarin sihteeri Jean-Philippe Bozouls ja Muriel Grimmeissen. Tarkkailijoiden kieli on ranska, ja heillä oli mukanaan tulkki (suomi-ranska), itse tarkkailijat eivät juurikaan englantia puhu. Heidän tehtävänään on valmistaa kongressille raportti Suomen kunnallis- ja aluehallinnon tilasta, ja se esitellään kongressin istunnossa ensi lokakuussa. Mahdollista on, että tarkkailijat tulevat Suomeen toistamiseen. Kongressin mahdollisesti antamien suositusten jälkeen Suomen hallitusta pyydetään kommentoimaan, ilmeisesti lokakuun täysistuntoon 2011 näitä suosituksia. Vieraat tapasivat mm. Kuntaliiton edustajia ministeri Töllin ja VM:n kunta- ja aluekehitysosaston edustajia Helsingin kaupungin edustajia (Khn puheenjohtaja Risto Rautava, ylipormestari Jussi Pajunen) Vieraat kävivät myös tutustumassa Ahvenanmaan kunnallis- ja maakuntahallintoon. Edellä mainittujen lisäksi vieraat tapasivat korkeimman hallinto-oikeuden presidentin, perustuslakivaliokunnan edustajia, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan hallintovaliokunnan puheenjohtajan, tarkastusvaliokunnan edustajia, valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan sekä Uudenmaan ja Kymen liiton edustajia ja Kouvolan kaupunginjohtajan. Vieraiden tarkoituksena oli ensinnäkin selvittää noudatetaanko Suomessa paikallisen itsehallinnon peruskirjan määräyksiä (rati oitu Suomessa lakina silloisten kuntien keskusjärjestöjen aloitteesta liki välittömästi Suomen liityttyä Euroopan neuvoston jäseneksi toukokuussa 1989); tässä yhteydessä varmaan mm. kuntien kuuleminen ylipäätään kehittämisessä sekä talousasioissa, kuntaliitokset, kunnallistalous tms kysyä Suomen kantaa mahdolliseen alueellisen itsehallinnon peruskirjaluonnokseen (jossa Suomen puolelta on tuotu esiin, että nykyinen maakuntahallinto tulisi sellaisessa suvaita; neuvoston puolelta on korostettu suorien vaalien ja verotusoikeuden vaatimuksia) saada kuvaa kunnallishallinnon kehittämisprojekteista ja hankkeista, kehityssuunnasta kuulla pääkaupunkiseutuun liittyvistä kysymyksistä Luonnollista on, että edellä luetelluilta viranomaisilta kysytään omaan toimialaan liittyviä kuntia ja maakuntia koskevia kysymyksiä. Saadun selvityksen mukaan raportin luonnos valmistuu kesäkuuhun mennessä. Mitä raportti tulee pitämään sisällään, jää nähtäväksi. Kuntaliiton keskusteluissa tätä on hieman pohdittu peruskirjaa silmällä pitäen. 10

11 Muutamia mielenkiintoisia kohtia, joita saattaa sisältyä raporttiin ovat seuraavassa Kuntaliiton johtavan lakimiehen Kari Prättälän kommentoimina (hieman lyhennettynä; raportointia varten): KUNTIEN ITSEHALLINTO Kuntien itsehallinto on turvattu perustuslaissa suhteellisen kattavasti. Perustuslain tulkinnasta ja tavallisten lakien perustuslain mukaisuuden tulkinnasta vastaa Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunta. Käytännössä suurin perustuslakiongelma koskee ns. rahoitusperiaatetta, johon itsehallinnon peruskirjan 9 artiklan 2 kohta myös viittaa ( Paikallisviranomaisten taloudellisten voimavarojen tulee olla riittävät suhteessa niihin velvoitteisiin, jotka niille on annettu perustuslaissa ja muussa laissa. ) Perustuslakivaliokunta on sinänsä katsonut, että valtion on huolehdittava riittävien voimavarojen turvaamisesta kunnille silloin kun uusia tehtäviä annetaan, mutta käytännössä lainsäädäntöä valmisteltaessa kuntien kustannukset alimitoitetaan niin, että valtionosuus näistä kustannuksista sopii valtion talousarvioon ja tulevien vuosien kehyksiin. Kuntien verotusoikeus, jossa keskeisenä on kunnallinen tulovero, on hyvin vahva. Kunnalla on oikeus päättää tuloveroprosentista. Kuntien verotusoikeuden perustuslainsuoja ei estä puuttumasta kuntien verotuloihin säätämällä esimerkiksi hyväksyttävistä vähennyksistä. PAIKALLISEN ITSEHALLINNON KÄSITE Suomessa kuntien tehtäväkenttä on laaja, kuntien vastuulla on mm. sosiaali- ja terveydenhuolto sekä opetus- ja kulttuuritoimi koko laajuudessaan. Kuntien osuus sekä julkisen hallinnon kulutuksesta että henkilöstöstä on huippuluokkaa Euroopassa. Tällöin on otettava huomioon, että Suomen kunnallishallintoa on pääosassa maata varsinaisesti vain yhdellä tasolla. Poikkeuksena ovat Ahvenanmaa ja Kainuu, joista edellisen itsehallinto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja jälkimmäinen maakuntaa varten räätälöityyn kokeiluun. Suurena haasteena on se, miten suomalaiset kunnat pystyvät vastaisuudessa kantamaan laajan vastuunsa kunnallisista palveluista. Paras-hanke pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin asettamalla minimiväestöpohjavaatimukset terveydenhuollon tehtäville ( ) ja ammatilliselle koulutukselle (50 000). Keinoina ovat toisaalta kuntaliitokset ja toisaalta kuntien pakollinen yhteistoiminta väestöpohjavaatimus tulee vuoden 2015 alusta koskemaan myös sosiaalihuollon tehtäviä. Kuntaliitto on lähtenyt siitä, että suomalainen kuntajärjestelmä rakentuu tulevaisuudessakin vahvojen peruskuntien pohjalle. On kuitenkin selvää, että kunnallishallinnon eriytiminen tulee jatkumaan. Jo nykyinen lainsäädäntö avaa erilaisia kehittämispolkuja: kunnat yhdistyvät vapaaehtoisesti vahvoiksi peruskunniksi tai siirtävät vastuuta hyvinvointipalveluista yhteistoiminta-alueille. Kainuussa suoralla vaalilla valitun ja kuntien rahoittaman maakunnan vastuulla on yli puolet kuntien voimavaroista. Suomen perustuslaki edellyttää, että kaikkialla maassa on tietyt ominaispiirteet omaava kunta. Kahden tason kunnallista itsehallintoa maahamme ei tule rakentaa, vaikka perustuslaki tämän mahdollistaakin verotusoikeutta ei ole syytä olla kunnallishallinnossa kahdella tasolla. Tämä ei sulje pois sitä, etteikö esimerkiksi Helsingin pääkaupunkiseudulla voisi olla ylemmän tason metropolihallintoa tai pinta-alaltaan laajassa maaseutukunnassa kunnanosahallintoa, joka vastaa lähipalveluista. Vain riittävän vahvat kunnat voivat vastata niihin haasteisiin, joita markkinat ja kuntalaisten taholta tulevat paineet valinnanvapauden lisäämiseen aiheuttavat. Suomessa maakuntakaavoituksesta ja aluekehityksestä vastuussa olevia maakunnan liittoja on tarkoitus kehittää tulevaisuudessakin kuntien yhteistoimintaan perustuvina. Suomen kuntaliiton kanta on tässä suhteessa edelleen sama kuin Jos Leinenin raportoidessa Suomen aluehallinnosta vuonna Uutta verotuksen tasoa ei voida perustaa. PAIKALLISEN ITSEHALLINNON LAAJUUS Kuten edellä on todettu, Suomessa kuntien tehtäväkenttä on laaja. Kunnilla on yleinen toimiala, joka mahdollistaa laajalti myös kuntien oma-aloitteisen toiminnan. 11

12 12 Kuntien tehtäviä ohjaava lainsäädäntö on yleensä kehittynyt väljempään suuntaan. Kunta voi päättää pitkälti itse hallinto-organisaatiostaan ja siitä, hoitaako se tehtävät itse vai hankkiiko se niitä ulkopuolelta. Merkittävimmät lainsäädäntöongelmat koskevat kuntien uusia tehtäviä ja niiden rahoittamista. Erityisesti sen jälkeen kun Suomen perustuslakiin sisällytettiin säännökset taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä perusoikeuksista lainsäädännössä on määritelty oikeuksia suoraan kuntalaisille (ns. subjektiiviset oikeudet), joiden toteuttamisesta kunnat ovat vastuussa. Tällöin ei kuitenkaan huolehdita siitä, että kunnalla olisi voimavarat näiden oikeuksien toteuttamiseen. Valtion rahoitus perustuu pääosin yleiseen laskennalliseen valtionosuuteen, mikä on myös peruskirjan 9 periaatteiden mukaista. Se kuitenkin mahdollistaa sen, että uuden tehtävän kunnalle ei oteta huomioon, jos tehtävän kustannukset mahtuvat valtiontalouden kehyksiin (ks myös edellä). Kunnallishallinnon vaikutusmahdollisuudet ovat sinänsä hyvät kunnallishallintoa koskevassa valtion keskushallinnon päätöksenteossa ja lainsäädännön valmistelussa. PAIKALLISVIRANOMAISTEN ALUERAJOJEN SUOJA Kokonaisten kuntien yhdistäminen ei nykyisen lainsäädännön mukaan voi tapahtua hallinnollisella päätöksellä, vaan sen tulisi tapahtua erillisellä lailla. Tällaisia lakeja ei kuitenkaan ole annettu. Aiempi lainsäädäntö mahdollisti myös ns. pakkoliitokset maan hallituksen päätöksellä, mutta vuoden 1977 jälkeen tällaisia liitoksia ei ole tapahtunut. Vapaaehtoisissa kuntaliitoksissa neuvoa-antavia kansanäänestyksiä käytetään melko usein. Joskus valtuustot ovat kuitenkin päättäneet kuntaliitoksista kuntalaisten kansanäänestyksessä ilmaiseman vastustavan kannan vastaisesti. Iso haaste suomalaisen kuntajärjestelmän tulevaisuuden kannalta on se, saadaanko kuntarakenteessa aikaan sellainen muutos, että kunnat ovat riittävän vahvoja tulevaisuudessakin vastaamaan kuntalaisten hyvinvoinnista ja kehittämään kunnan elinvoimaa elinkeinoja ympäristöä jne. Mitkä ovat ne keinot, joilla valtio voi ohjata tätä kehitystä? Todettakoon, että perustuslaki ei sinänsä aseta esteitä myöskään kuntien pakkoliitoksille. Viimeaikaisessa keskustelussa tällainen mahdollisuus on nostettu esille lähinnä taloudellisesti vaikeaan asemassa olevien kuntien kohdalla. Samaten sitä on esitetty ratkaisuna kaupunkiseutujen yhtenäisyyden edistämiseksi. PAIKALLISVIRANOMAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI ASIANMUKAISET HALLINTORAKENTEET JA VOIMAVARAT Kunnan sisäiset hallinnon rakenteet on nykyisessä lainsäädännössä suhteellisen väljästi määritelty. Niiden sääntelyä ei ole pidetty erityisenä ongelmana enää sen jälkeen kun mm. vapaakuntakokeilun seurauksena hallinnon sääntely vapautui. Perustuslaki edellyttää, että myös kunnallisiin virkoihin nimitetään pätevyyden perusteella. Virkanimityksistä on valitusoikeus sekä kilpahakijoilla että kaikilla kunnan asukkailla. PAIKALLISVIRANOMAISTEN TALOUDELLISET VOIMAVARAT Kuntataloutta koskevat peruskirjan periaatteet ovat lähtökohtaisesti hyvin täytetty. Kuntien omien vero- ym tulojen osuus kunnan tuloista on kansainvälisesti vertaillen huomattava (yli 40 %). Valtionosuudet ovat laskennallisia. Järjestelmään sisältyy artiklan edellyttämiä tasoituselementtejä. Erilaiset hankerahat ovat lisääntyneet, mutta niiden osuus ei ole kokonaisuudessa merkittävä. Lainanottoa ei ole rajoitettu kunnilla on pääsy paitsi kansallisille myös kansainvälisille pääomamarkkinoille. Kunnat ovat merkittävällä tavalla mukana valtion talousarvion ja tulevien vuosien talousarviokehyksen valmistelussa. Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ovat asiantuntijoina peruspalveluohjelmaa valmistelevassa ministerityöryhmässä. Peruspalveluohjelmamenettelyllä, joka lakisääteistettiin vuonna 2008, tarkoitetaan osana valtion talousarvion valmistelua sekä osana kuntien ja valtion välistä neuvottelumenettelyä laadittavaa peruspalveluohjelmaa ja peruspalvelubudjettia. Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien toimintaympäristön ja palveluiden kysynnän muutokset, kuntatalouden kehitys ja kuntien tehtävien muutokset sekä tehdään ohjelma tulojen ja menojen tasapainottamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julkista taloutta ja kuntaryhmittäin. Peruspalveluohjelmassa tarkastellaan kuntien lakisääteisten tehtävien rahoitustarvetta, kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä. Vuosittaisessa peruspalvelubud-

13 jetissa arvioidaan kuntatalouden kehitystä ja valtion talousarvioesityksen vaikutusta kuntatalouteen. Peruspalvelubudjetissa sopeutetaan kuntien peruspalveluja koskevat valtion menotalouden muutokset valtion budjettikehyksiin; valtion budjettikehyksissä pysymiseksi voidaan poiketa myös hallitusohjelmasta. Sen sijaan peruspalvelubudjetissa ei aseteta tai arvioida vastaavaa kuntien menokehystä. Lähtökohtaisesti peruspalveluohjelma ja -budjetti eivät käsittele muita ohjauskeinoja kuin normeja ja niihin perustuvaa resurssien suuntaamista. Kuntatalouden tulevaisuus ei ole kuitenkaan ongelmaton. Julkiseen talouteen on syntymässä huomattava kestävyysvaje, mikä hoitamattomana johtaa työllisyyden ja maan kilpailukyvyn kannalta epäedulliseen verotuksen kiristymiseen. Julkisen talouden laskennallisesta ja ennakoidusta kestävyysvajeesta muodostuu noin puolet kuntasektorilla ja se aiheutuu pääosin väestön ikääntymisen vaikutuksesta kuntapalveluiden kysyntään. Kuntaliitto on linjannut tulevan hallituskauden tavoitteita kuntatalouden osalta mm. seuraavasti: Lähtökohtaisesti ei tule antaa sellaista lainsäädäntöä tai ohjeistusta, joka lisää kuntien menoja. Tämän tulee koskea sekä uusia tehtäviä, että nykyisten tehtävien lakisääteistä laajentamista. Uusiin tehtäviin ja nykyisten tehtävien laajentamiseen pitää myöntää vähintään 50 prosentin valtionosuus. Jos uusia tehtäviä annetaan, tulee selvittää mahdollisuus vastaavasti pienentää kuntien velvoitteita. Hallitusohjelmassa asetetaan valtion menokehyksiä vastaavasti kuntatalouden menokehykset, jotka koskevat lainsäädännöllä, ohjeistuksella tai muulla normituksella annettavien tehtävien aiheuttamia menolisäyksiä. Mikäli kehykset uhkaavat ylittyä, vastaa valtio 100-prosenttisesti uusista kustannuksista. Menokehykset otetaan osaksi peruspalveluohjelmaa ja ne sitovat myös valtionhallinnon sektorisuunnitelmia. Pyritään kehittämään säännöstö, jolla myös kunnat velvoitetaan asettamaan valtuustokausittain kunnan menokehykset ja hyväksymään samaksi ajaksi kunnan toiminnan strategiset tavoitteet. Valtakunnallisesti yhtenäisiä kuntien menokehyksiä ei voida asettaa kuntien erilaisista väestö- ja muista kehitysnäkymistä johtuen. Lainsäädäntötyössä korostetaan ja kehitetään taloudellisten vaikutusten arviointia. Sikäli kun väestörakenteen muutoksesta aiheutuu laskennallisia säästöjä opetustoimen kustannuksiin, tulee näiden säätöjen antaa toteutua valtionosuuksissa ja kuntien menoissa. Selvitetään mahdollisuudet laajentaa kuntien veropohjaa, jotta kuntien tuloverotukseen ei kohdistu liiallisia paineita. Kuntien yhteisöveron jako-osuudenkorotus säädetään pysyväksi ja mikäli yhteisöverokantaa alennetaan, kompensoidaan se kunnille jako-osuutta korottamalla, aivan samalla tapaa, kuin viimeksi yhteisöverokantaa nostettaessa laskettiin kuntien jako-osuutta, etteivät kuntien verotulot muutu uudistuksen johdosta. Jätevero on kuntien tehtäviin liittyvä vero, jonka siirtäminen kunnille on selvitettävä. Samoin on selvitettävä mahdollisuus siirtää osa pääomatuloverotuksen tuotosta kunnille. iinteistöverojen merkitystä kuntien tehtävien rahoituksessa tulee vahvistaa. Korotetaan kiinteistöveron ylärajoja ja irrotetaan vakituisten asuntojen tontit yleisestä kiinteistöverosta. Huolehditaan kiinteistöveron verotusarvojen ajan tasalla pysymisestä. Kuntien veroperustemuutokset korvataan kunnille täysimääräisesti. Heikki Telakivi, valtuuskunnan sihteeri Kirjoituksen valtaosa perustuu johtavan lakimiehen Kari Prättälän arvioihin peruskirjan määräysten seurannasta Suomessa; nämä arviot laadittiin monitoroijien Suomen vierailua varten. 13

14 Ukrainan epäluulon sävyttämissä paikallisvaaleissa otettiin esimakua tuleviin mittelöihin Ukrainassa järjestettiin paikallis- ja aluevaalit ensimmäistä kertaa erillään valtiollisista vaaleista sunnuntaina Viime maaliskuun presidentinvaaleissa alueiden puolueen Viktor Janukovits voitti toisella kierroksella värikkäiden vaiheiden jälkeen Julia Timoshenkon. Timoshenko oli toinen voimahahmo oranssivallankumouksessa vuonna Toinen voimahahmo, entinen presidentti Viktor Jushenko ei ole presidentinvaihdoksen jälkeen ollut mukana aktiivipolitiikassa. Presidentinvaaleista jäänyt jännite on säilynyt poliittisessa elämässä sen jälkeen. Esimerkiksi vaalivalvojille järjestetyssä opastuksessa uusi alue- ja paikallisvaaleja varten tehty vaalilaki aiheutti runsaasti arvostelua opposition ja kansalaisjärjestöjen taholta. Hallitusvastuussa olevien puolueiden edustajat eivät oikeastaan olleet edes kuulleet mistään ongelmista. He pitivät syytöksiä vain sellaisten tahojen arvosteluna, jotka eivät ole saaneet eivätkä saa äänestäjien tukea. Jo yli puoli tusinaa uusien demokratioiden vaaleja tarkkailleena on pakko todeta, että vaaleista ja vaaliasetelmasta jäi sekava ja epävarma kuva. Sen voinee kun ottaa huomioon muiltakin tarkkailijoilta saadut alustavat arviot vahvistaa, että itse äänestys ja ääntenlaskenta tapahtuivat luotettavasti eikä mihinkään isompiin systemaattisiin vilpeihin pitänyt olla mahdollisuuksia. Poliittinen jännitteisyys, mikä kohdistui myös arvosteluna vaalin toimeenpanoon, on ymmärrettävissä useammalla seikalla. Puoluejärjestelmä on vakiintumaton, neuvostoajan kokemukset ovat monille tahoille vielä tuoreet ja nyt käydään kovaa vääntöä maan tulevasta linjasta Venäjän ja lännen välillä. Länsi-Ukraina on erilainen kuin Itä- ja Etelä-Ukraina. Ukraina on iso maa sekä maantieteellisesti että lähes 50 miljoonan väestöltään. Asukasluku on laskenut 20-vuotisen uuden itsenäisyyden aikana. Maan länsirajalta itärajalle on yli km ja sen eri alueilla on erilainen historia ja kulttuuri. Lännestä itään slaavilainen kieli vaihtuu ukrainasta venäjään ehkä samoin kuin Skandinaviassa tanskasta norjan kautta ruotsiin. Vaikka peruskirjaimisto on ukrainan kielessä sama kuin venäjässä, siinä käytetään myös eri merkkejä ja muiden kielien sanoja kirjoitettaessa niitä käännetään eri kirjaimille. Valtion virallinen ja ainoa kieli on ukraina. Vaaleissa oli mukana puolue, joka vaatii venäjän kielelle tunnustettua asemaa ja venäjänkielisille oikeutta omaan kieleen. Länsi-Ukrainassa asuu ortodokseja, uniaatteja, jotka pitävät kirkkonsa johtajana Rooman paavia, kun taas idässä kirkon pää on Moskovan patriarkka. Länsiosissa asuvilla on neuvostoaikana ollut samat kokemukset kuin Baltian maiden asukkailla. 20-luvulta toiseen maailmansotaan asti Ukraina oli itsenäinen valtio. Natsiarmeijan kanssa yhteistyössä olleiden tai edes sellaisesta epäiltyjen kohtelu on vastannut meille paljon tutumpia Viron tapahtumia. Itäosat ja Krimin niemimaa sen sijaan (ainakin sen jälkeen, kun Stalin karkotti alueen ison tataariväestön) ovat olleet viime vuosidadat venäläisiä. Krimillä ovat lomailleet tai pitäneet datsaa niin Gorbatshov, Hrutshov, Venäjän tsaarit ja heidän ylimystönsä kuin kulttuurihenkilöt Puskinista (oli tosin karkotettuna) Gogoliin. Sevastopolin venäläinen laivastotukikohta Krimin lounaiskärjessä on NL:n peruja. Nyt Venäjän ja Ukrainan sotalaivat ovat rinnatusten Sevastopolin lahden satamassa ja Venäjän tukikodan toimisto-, huolto- ja johtorakennukset sijaitsevat kaupungin keskustan kortteleissa ilman mitään suoja-aitoja. Tukikohta antaa työtä ja toimeentuloa tuhansille ukrainalaisille. Ei siis ole ihmeteltävää, että ukrainalaisten poliittiset mielipiteet vaihtelevat NATO- ja muissakin politiikan linjakysymyksissä suuresti itä- ja länsisuuntautumisen välillä. Välivaalit oli voimainkoetus, asemien haku ja valmistautuminen valtiovaaleihin. Parin päivän tarkkailukoulutus oli liian lyhyt uskottavan kuvan saamiseksi uuden vaalilain toimivuudesta. Opposition arvostelussa oli monia vahvoja tai ainakin ymmärrettäviä väitteitä. Aikaisemmissa tarkkailemissani vaaleissa en ole missään saanut niin ristiriitaista ja eri puolueiden edustajien välillä niin suuren epäluuloisuuden viestejä. Tyytymättömiä ja syytteleviä ihmisiä tapasi myös vaalipaikoilla. Uusi paikallisvaalilaki oli saatu valmiiksi vain muutama viikko ennen vaaleja kesken vaalikamppailun. Vaaliehdokkaiden nimiä oli poistettu listoilta kyseenalaisin perustein ja näitä hyl- 14

15 käämisiä ei ehditä käsitellä luotettavissa valituselimissä. Samaa valitettiin vaalilautakuntien jäsenten valinnasta. Ehdokas olisi voitu poistaa listoilta vielä vaalipäivää edeltävänä aamuna kello kymmeneen mennessä. Vaalilautakunnissa saattoi olla jopa 22 jäsentä ja yhtä monta akreditoitua paikallista vaalitarkkailijaa. Äänestyspaikat olivat levottomia meikäläisen mittapuun mukaan. Äänestystuloksen vahvistaminen oli valtuutettu vaalilautakunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja sihteerille (pöytäkirjojen allekirjoitus). Itsekin saattoi kyselemällä varmistaa, että tähän kolmikkoon ei tarvinnut kuulua varsinaisen opposition edustajaa. Vaalilautakunnan jäseninä, puheenjohtajanakin, saattoi olla ihmisiä, jotka eivät osanneet kertoa edustamastaan puolueesta yhtään mitään. Opposition edustajat pitivät mahdollisena satelliittipuolueiden perustamista vaalien alla vain vaalitoimitusta varten. Vallassa olevaa alueiden puoluetta tukevilla suurliikemiehillä on valittajien mukaan sekä rahaa että motiiveja vaikuttaa vaalitulokseen. Syytettiin myös, että neuvostoperinteen mukaan toimiva valtapuolue käyttää hallintokoneistoja vaalityönsä tekemiseen. Ukrainaa ollaan putinisoimassa. Epäluuloisuudelle vaaleja kohtaan siis esitettiin perusteita eikä niitä pelkillä toisenlaisilla selityksillä voinut tyhjentävästi kumotakaan. KRIMIN, 2,3 MILJOONAN ASUKKAAN ALUEEN VAALIT VASTUULLANI Minun ja turkkilaisen tarkkailijakumppanini vastuulla oli Krimin alueen vaalit siltä ainakin tuntui. Krimin pääkaupunkiin Simforopoliin tuli yhtä aikaa kanssamme vain yksi nuori manchesterilainen brittinaisparivaljakko, joten ulkomaalaisia tarkkailijoita oli paikalla hyvin rajoitetusti. Minunkin edustamalleni taholle, Euroopan neuvoston kuntakongressille, kutsu tuli myöhään ja koski vain pientä tarkkailijaryhmää. Ukrainalaisten puolustukseksi voi sanoa, että paikallisia vaalitarkkailijoita oli sitten sitäkin enemmän. Muun muassa kaikki pikkubussit, mitä ikinä oli saatu liikkeelle, oli varattu tarkkailuun ja niitä liikkui teillä vaalipäivänä paljon. Ukrainan mediassa vaalit olivat vaalinaluspäivinä hyvin runsaasti esillä. Sen sijaan kansainvälistä kiinnostusta vaalit eivät herättäneet ollenkaan. Krimillä, eteläosan kultarannikolla oli juuri ennen vaaleja pidätetty viisi kaupungin- tai pienemmän alueen johtajaa lahjuksista, korruptiosta syytettyinä. Oppositio syytti pidätyksiä hallituspuolueen vaalitaktikoinniksi, koska asioita oli tutkittu ja selvitetty jo pitkään edellisen hallinnon aikana. Alueiden puolueen edustajat puolustautuivat sanomalla, että pidätetyt eivät kuuluneet heidän puolueeseensa. Ilmeisenä lahjontatekona esimerkiksi asukkaan kylän johtaja oli myynyt suursijoittajalle alueeltaan tonttimaata ja hankkinut itselleen oman helikopterin. PRESIDENTTI JANUKOVITSIN ALUEIDEN PUOLUE MURSKAVOITTOON Äänten lasku vaalien jälkeen oli hyvin hidasta. Krimin alueella äänestäjä äänesti seitsemällä vaalilipulla. Vaalissa äänestettiin henkilö- ja enemmistövaalissa ruksaamalla ehdokkaan nimi ja listavaalissa puoluelistan kohta. Monijäsenisiin toimielimiin osa valittiin enemmistövaalina (vain yksi kyseiseltä pienemmältä alueelta) ja puoluelistan mukaisessa järjestyksessä listan kärjestä niin monta edustajaa sen koko alueen valtuustoon, kuin mihin puolueen kokonaisäänimäärä siltä vaalialueelta riitti. Krimin alueella saattoi jossain kaupungissa olla ehdolla jopa 33 puoluetta, joten vaalilippu oli yli puolimetrinen liuska, jossa yhden puolueen kohdalle tuli laittaa ruksi. Oppositio syytti, että vaalivalmistelijat olivat useimmissa paikoissa sijoittaneet valtapuolueen kärkeen. Kun seuraavan päivän aikaisen matkustamisen takia jouduin jättämään laskennan tarkkailun kesken lähdin nukkumaan klo 2.00 oli tarkkailupaikassani saatu laskettua vasta äänestysprosentti, joka siinä paikassa oli 48. VAALITULOKSIA ON VIELÄ NYTKIN ENGLANNIN KIELELLÄ SAATAVISSA VAIN RAJOITETUSTI. Erään lehden uutisoinnista on käännetty seuraava yhteenveto. Alueiden puolue sai murskavoiton. Se keräsi koko maassa 36 prosenttia äänistä, kun sen oppositiokilpailija isänmaa (Timoshenko) sai 13 prosenttia. Puoluekentän pirstoutuminen näissä vaaleissa näyttää suosineen valtapuoluetta, koska loput äänet ovat hajaantuneet muille pienille ryhmille. Alueiden puolue valtasi keski- ja jopa Länsi-Ukrainasta alueiden johtoasemia saaden johtajan 16 alueelle, kun isänmaalle jäi vain seitsemän alueen johtaja. Näillekin alueille alueneuvostoon tuli usein enemmistö alueiden puolueelle. Aluekeskusten kaupunkien johtajiksi valtapuolue sai yksitoista kaupunginjohtajaa, isänmaapuolue vain kaksi kaupunginjohtajaa. Paikallisvaalit oli äänestäjien taholta ymmärretty paljolti henkilövaaleiksi, koska kaupunginjohtajiksi valittiin useita pienempien puolueiden ehdokkaita tai puolueisiin kuulumattomia. 15

16 YLEISJOHTOPÄÄTÖS Paljon ja kunnollista poliittista yhteistyötä pitää tehdä Ukrainan parlamentissa vaalilainsäädännön uudistamiseksi ja käytäntöjen varmistamiseksi niin, että vaalien toimeenpanoa ei seuraavissa vaaleissa voi mikään vastuullinen poliittinen toimija saattaa kyseenalaiseksi. Hannu Kemppainen Vaalitiimi: turkkilainen Chukur, tulkki-opas ja autonkuljettaja Sevastopolin lahden suulla; satamassa ukrainalaiset ja venäläiset sota-alukset rinta rinnan sulassa sovussa. 16 Taustalla vuoren huipulla ortodoksinen kirkko 17oo 18oo-luvulta. Neuvostoaikana se toimi ravintolana. V Hrutzev juhli siellä urkainalaisten johtajien kanssa ja tuli luovuttaneeksi Krimin niemimaan Ukrainalle.

17 20. täysistunto ja Lelele TURKKI On hienoa olla suomalainen! Suomen ulkoministeriö on myöntänyt euron yapaaehtoistuen Euroopan neuvostolle eri alojen hankkeisiin vuonna Kohteina ovat lasten oikeudet, romanikysymys, seksuaalivähemmistöt, tasa-arvoasiat, ihmisoikeustuomioistuin ja Moskovassa toimiva politiikan koulu. Sopimuksen allekirjoittivat Strasbourgissa Suomen puolelta suurlähettiläs Irma Ertman ja Euroopan neuvoston puolesta demokratian ja politiikan osaston pääsihteeri Jean-Louis Laurens. Kiitos, Suomi! Kuulijansa yllättäen myös nykymusiikki ottaa kantaa ihmisoikeuksiin. Säveltäjä Lotta Wennäkoski nostaa esiin ihmiskaupan ja seksiorjien karun todellisuuden 2000-luvun Euroopassa teoksessaan Lelele. Hänellä on omien sanojensa mukaan vanha haave siitä, että musiikilla voisi kosketella muitakin maailman asioita kuin musiikin sisäisiä. Jos kerran maailman hirveydet ja epäkohdat koskettavat minua ja pidän niitä väärinä, niin miksi en sitten omassakin työssäni voisi kosketella sellaisia aiheita. Tässä on taustana halu astua ulos musiikin turvallisesta taikapiiristä. Säveltäjä Wennäkoski ottaa osaa taisteluun ihmiskaupan uhrien puolesta. Lelele kertoo orjakaupasta nykypäivän Euroopassa. Teoksen esittelysivulla todetaan, että Euroopan köyhimmistä maista lähtee vuosittain lukuisia nuoria naisia ulkomaille etsimään parempaa tulevaisuutta. Valitettavan usein heidät kidnapataan ja he joutuvat seksiorjiksi tuntemattomiin maihin. Naiset pidetään tottelevaisina pakottamalla, eristämällä ja pelottelemalla. Lelelen libretto on koottu ihmiskauppaa käsittelevistä virallisista raporteista. Teos on kuusiosainen: libreton ydin on neljäs osa, joka on erään haastateltavan tarina. Tarina alkaa siten, että eräänä päivänä hän vastasi lehti-ilmoitukseen, jossa etsittiin kotiapulaista Italiaan. Kun hän lähti agenttien mukaan, he raiskasivat hänet. Teksteissä on siis pyritty toteavuuden ja neutraaliuden näkökulmaan, mutta mukana on runollisempaakin materiaalia. Useat haastatelluista uhreista mainitsivat torin Istanbulissa, nimeltään Lelele, jossa kaikki on kirjoitettu venäjäksi ja jossa venäläiset orjakauppiaat harjoittavat kauppaa keskellä kirkasta päivää. Uhreina on Itä-Euroopan maista tulevia naisia. Tämä on varsin tyhjentävästi se mistä tässä kaikessa on kysymys. Suomalaisen nykysäveltäjän luomus asettaa Turkin valtion ja erityisesti sen EU-jäsenyyden vähintäänkin outoon valoon. Monet kuitenkin näkevät Turkin kehityksessä paljon myönteistä ja Turkkia kutsutaan jopa demokratian mallimaaksi. Uuden ulkopolitiikan arkkitehti on ulkoministeri Ahmet Davutoglu. Hänen muotoilemanaan Turkki on muuttunut tottelevaisesta oppilaasta alueen itsetietoiseksi suurvallaksi. Ministerin mukaan demokraattinen nyky-turkki on menestystarina. Ohjeeksi voi joskus sopia hyvä neuvo, joskus hyvä esimerkki. Turkkilainen demokratia, vakaus ja taloudellinen kasvu ovat kaikille hyvä esimerkki. AKP-puolue on todistanut vuoden 2002 vaalivoittonsa jälkeen, että muslimidemokratia voi menestyä. Sanottiin että demokratia tuottaa kaaoksen, mutta meille se on tuottanut vaurauden. Emme me kuitenkaan välttämättä tahdo neuvoa ketään, toteaa Davutoglu Al Jazeeran haastattelussa. Toisaalta Turkkiin kohdistuu ankaraa arvostelua. Viime aikoina poliittiset murhat ja puolueiden välinen vihamielisyys ovat lisääntyneet. Äänestä AKP:tä, luo oma perustuslakisi, lukee AKP:n vaalimainoksessa. Vaalienläheisyys (12. kesäkuu 2011) on kiristänyt puolueiden suhteita: AKP pitää esillä uskontoa, CHP puolestaan edustaa Atatürkin ajan sekularismia. Voimakkaan liberaalipuolueen puuttuessa erilaisuutta on yhä vaikeampi sietää, vaikka kenttä jakautuukin moneksi: turkkilaiset, kurdit, islamin kannattajat, maalliset, konservatiivit, sosiaalidemokraatit ja kansallismieliset. Ihmisoikeuskysymyksissä on tapahtunut taantumista. Hallitusta arvostelevia toimittajia pidetään vankiloissa, etnisiä vähemmistöjä ja toisinuskovia vainotaan. Vaalitulosennusteen mukaan AKP saa yli 40% äänistä, jatkaa kolmannelle kaudelle lähes yhden puoleen hallintomalliaan. Saako puolue enemmistöä 550 paikan suuressa liittokokouksessa, jossa se tarvitsisi oman perustuslain luomiseen 367 paikkaa, 17

18 on toinen kysymys. Pääministeri Recep Tayyip Erdogan on nyt ollut vallassa kahdeksan vuotta. Turkin tiellä Euroopan unioniin hän saanut aikaan enemmän kuin yksikään sekularismia ajaneista edeltäjistään. Vieläkö Erdoganin voimat riittävät? Mahdollista on, että hän asettuu ehdolle myös presidentinvaalissa. Vielä ei ole päätetty, valitseeko seuraavan presidentin kansa suoralla vaalilla vai parlamentti ja tapahtuuko valinta vuonna 2012 vai Turkki on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 1949; Paikallisen itsehallinnon peruskirjan Turkki rati oi vuonna 1992 ja asiakirja astui voimaan seuraavana vuonna. Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi käsittelee 20. täysistunnossaan demokratian tilasta Turkissa. Aikaisempia selontekoja ja suosituksia on vuosilta 1997 (Recommendation 29), 2001 (Information Report CG/INST (8) 27), 2005 ja 2007 (Recommendation 229). Raportointiin ovat osallistuneet mm. Anders Knape ja Herwig van Staa. Turkin kurdikysymys on yksi huolestuttavimmista ongelmista Euroopan unionin lähialueilla. Suomenkielinen yhteenveto Johanna Nykäsen laatimasta Ulkopoliittisen instituutin Brie ng Paperista 74 (tammikuu 2011) kertoo, että kurdikysymykseen kärjistyvät sekä ihmisoikeudet että turvallisuuspolitiikka. Ratkaisemattomana kysymys saattaa luoda alueelle epävakautta, mistä aiheutuisi seurauksia myös EU:lle. EU ei ole kyennyt edistämään ratkaisua kurdikysymykseen osana Turkin EU-jäsenyysneuvotteluja. Osasyynä on unionin Turkin-politiikan epäuskottavuus yleensä ja erityisesti kurdikysymyksen osalta. Turkin hallitus johtaa maan sisäisiä neuvotteluja kurdikysymyksessä, mutta sillä ei ole riittävää poliittista legitimiteettiä kokonaisvaltaisen ja kestävän ratkaisun aikaansaamiseksi. Ottamalla aktiivisemman roolin kurdikysymyksen ratkaisemisessa EU pystyisi sekä tuulettamaan suhteitaan Turkkiin että lisäämään kansainvälistä painoarvoaan. EU voi valita joko passiivisen lähestymistavan ja vaatia tiukkoja ehtoja tai aktiivisen roolin, jossa unioni olisi osallisena Turkin hallituksen ja kurdien välisissä neuvotteluissa. Tiukkoihin ehtoihin nojautuminen on toteuttamiskelpoinen mutta tehoton valinta. Sen rinnalla unionin täytyisi edistää poliittisen oikeudenmukaisuuden toteutumista Turkissa. Aktiivinen välittäjän rooli on tehokas vaikkakin kunnianhimoinen vaihtoehto. Se antaisi unionille mahdollisuuden hyödyntää Lissabonin sopimuksen myötä syntyneitä toimivaltuuksiaan ja ottaa näkyvämmän roolin rauhanneuvottelijana. Haasteena olisi kuitenkin sellaisen mandaatin luominen, joka tyydyttäisi kaikkia osapuolia niin EU:ssa kuin Turkissa. Raportti on löydettävissä osoitteessa ia. / /publication/163/ Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin tämän vuoden raportissa tulee esille seuraavaa: kuntakentän demokratiakehitys on taantunut sitten nopeiden uudistusten vuosina perustuslain pykälä 127 estää liian holhoavana vallan hajauttamisen rikollisuuden- ja terrorisminvastaisia lakeja on sovellettu laajemmin kuin tarkoituksenmukaista, mikä on hidastanut paikallisien itsehallinnon kehittymistä ja ihmisoikeuksien toteutumista kongressin suositusta (Recommendation 229 (2007) ei ole noudatettu; suositus koskee muiden kielten kuin vain turkin käyttämistä julkisissa palveluissa, suositus edellyttää vastaavien poliittisten päätösten tekemistä kuntatasolla Turkki ei ole allekirjoittanut eikä rati oinut Paikallisen itsehallinnon peruskirjan lisäprotokollaa eikä alue- ja vähemmistökielten ja kansojen suojelua koskevia sopimuksia uutta kylälakia ei ole laadittu loppuun; alueuudistuksen myötä monet kunnat ovat menettäneet entisen statuksensa ja muuttuneet kyliksi kuntaveroa koskevaa lakia ei ole saatettu voimaan; kunnat ovat entistä riippuvaisempia keskusvallasta maakunnallisella erityishallinnolla ei ole käytettävissään omia varoja maaherran valtaoikeuksia ei ole pystytty rajoittamana Turkin Euroopan neuvoston kongressivaltuuskunnan useilla jäsenillä on tehtäviä myös ministeriöissä; kunnilla on velvollisuus olla jäsen yhdessä kuntaliitossa; kehotetaan vahvistamaan Turkin Kuntaliiton asemaa, jotta se antaisi jäsenilleen tietoa Paikallisen itsehallinnon peruskirjan takaamista oikeuksista, joista kunnissa ei olla tietoisia. 18

19 KROATIA Suomen valtuuskunnan ohjelmavihko keväällä 2011 keskittyy Kroatiaan. Liittyessään Euroopan neuvostoon vuonna 1996 Kroatia oli 40. jäsenmaa ja siitä on tulossa Euroopan unionin 28. jäsenvaltio. Ajankohtainen puheenaihe Kroatiassa on jo aivan kyllästymiseen saakka ollut liittyminen Euroopan unioniin. Kroatiassa hämmästellään sitä, miksi maata ei ole vielä hyväksytty jäseneksi. Nuorten passiivisuus on muuttunut kansallisylpeydeksi, joka Norjan esimerkkiä noudattaen onkin kääntämässä EU:lle selkänsä: mihin me tarvitsemme Euroopan unionia, olemme tarpeeksi rikkaita tulemaan toimeen omillamme! Kroatia on maa, joka on tullut suomalaisille tutuksi ehkä vain lomakohteena. Yksi kroatialainen vaikuttaja, rauhantekijä Rada Boric on kuitenkin monille suomalaisille tuttu. Vuonna 2007 tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Rada Boricille uomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkin hänen pitkäaikaisesta panoksestaan Suomen ja Kroatian kulttuuriyhteistyössä sekä Suomen ja suomalaisuuden tunnetuksi tekemisestä Kroatiassa. Toimittaja Anu Harju haastatteli Rada Boricia Suomen rauhanpuolustajien jäsenlehdessä vuonna 2008 ja jo silloin Rada Boricin lausumana yleinen käsitys oli, että EU-jäsenyys tekisi hyvää Kroatialle ja erityisesti naisille ja etnisille vähemmistöille, koska unioni pakottaa noudattamaan ihmisoikeuksia. Boric arvosteli EU:n tapaa toimia jäsenyysneuvotteluissa: Kroatia on Euroopan odotushuoneessa, sillä on aika varattuna, mutta se ei tiedä koska lääkäri ottaa vastaan. Olli Rehn sanoi äskettäin Helsingissä, että me lupasimme Bulgarialle jäsenyyden, jos se täyttää tietyt ehdot. Miksi tämä ei päde Kroatiaan? Kyse on luottamuksesta. Samassa haastattelussa feministi Boric kritisoi voimakkaasti sitä, ettei Martti Ahtisaaren Kosovo-neuvonantajiin kelpuutettu naisia. Haastattelun mukaan Rada Boric uskoi, että jos Balkanin maat tuntisivat olevansa tervetulleita EU:hun, se vakauttaisi alueen tilannetta kokonaisuudessaan. Kroatian nykytilannetta leimaa kansalaisten tyytymättömyys ja talouden lamasta aiheutuva turhautuneisuus. Vuodenvaihteen jälkeen viikoittain sadat mielenosoittajat ovat pääkaupunki Zagrebin keskustassa vaatineet Kroatian hallituksen eroa syyttäen pääministeri Jadranka Kosorin hallintoa korruptiosta. Suurin osa mielenosoittajista on nuoria ja marssit organisoidaan Facebookissa. Yleensä mielenosoitukset ovat sujuneet rauhallisesti, mutta joskus kymmenet ovat loukkaantuneet yhteenotoissa mellakkapoliisien kanssa ja kymmeniä on pidätetty. Uusia mielenosoituksia on odotettavissa. KAIKKI DIKTATUURIT KAATUVAT ENNEMMIN TAI MYÖHEMMIN Musiikin ohella toinen taiteenlaji, kirjallisuus ottaa kantaa ihmisoikeuksiin, joihin kuuluu erityisesti sananvapaus. Kaikki diktatuurit kaatuvat ennemmin tai myöhemmin toteaa radiohaastattelussa kirjailijoiden sananvapausjärjestön Suomen PENin uusi puheenjohtaja Jarkko Tontti. Hän on kirjailija, runoilija ja, lakimies, joka on julkaissut lyriikan ja proosan lisäksi esseitä, kolumneja, kuunnelmia ja kirjallisuuskritiikkiä. Suomen PEN on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden sananvapausjärjestö. Se on osa PEN Internationalia, yli sadassa maassa toimivaa globaalia järjestöä, joka edistää kirjallisuutta ja puolustaa sananvapautta kaikkialla maailmassa. Tontti toteaa, että päivä, jona PEN voidaan lakkauttaa tarpeettomana, ei ole vielä näkyvissä. Suuressa osassa maapalloa sananvapausongelmat ovat jokapäiväisiä. Autoritaariset hallitukset vainoavat kiinalaisen Liu Xiaobon kaltaisia kirjailijoita ja toimittajia kaikkialla maailmassa; ihmisiä pahoinpidellään ja vangitaan heidän kirjoitustensa takia. Unkarin medialaki osoittaa, ettei edes Euroopan unionin alueella ole takeita sananvapauden säilymisestä. Myöskään Suomen tilanne ei ole ongelmaton. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa useita tuomioita sananvapaustapauksissa. Kun perusoikeuksia punnitaan suomalaisissa tuomioistuimissa, vaaka kallistuu toistuvasti yksityisyyden suojan ja muiden rajoitusten voitoksi sananvapauden kustannuksella. Tontin mukaan arkaainen jumalanpilkkakriminalisointi pitää vihdoin poistaa lainsäädännöstä. Vaikka vihapuhetta ei suojaa mikään ihmisoikeussopimus, sananvapautta rajoittavat kriminalisoinnit pitää rajata ääritapauksiin. Kuinka voimme vaatia sananvapautta kuohuvaan arabimaailmaan tai Kiinaan, jos omat asiat eivät ole kunnossa, Tontti kysyy. Suomen PEN on kehottanut lähettämään vetoomuksia Valdimir Neklyjaevin vapauttamiseksi. Valko-Venäjän opposition presidenttiehdokas kirjailija Neklyjaev pahoinpideltiin tajuttomaksi mielenosoituksissa Minskissä. Pian sen jälkeen turvallisuuspalvelu KGB sieppasi hänet. Hänen olinpaikastaan ei pitkään aikaan ollut tarkkaa tietoa, mutta nyt hän on kotiarestissa. Valko-Venäjän kirjailijaliiton entinen puheenjohtaja ja runoilija Nekljajev asui perheineen Suomessa neljän vuoden ajan PENin turvakaupunkikirjailijana. Hänen tyttärensä asuu edelleen Suomessa. 19

20 Demokratia ei synny yhdessä yössä, mutta länsimaille ja Turkille, jotka ovat tehneet hyvinkin kiinteää yhteistyötä Pohjois-Afrikan diktatuurien kanssa, lienee vaikea uskoa, että demokratia otetaankin alueella äkkiä vakavasti. Maailma muuttuu ja demokratia sen mukana vaihtuu arabi- ja muslimikasvoiseksi, mistä todennäköisesti monet valtiot eivät pidä. Pohjoisen Välimeren alue kärsii jo nyt laittomasta maahanmuutosta; uudessa tilanteessa pakolaisvirrat moninkertaistuvat. Kristittyjen ja muslimien väliset jännitteet ennakoivat väkivaltaisuuksia Egyptissä. Noin 10 prosenttia Egyptin 80 miljoonasta asukkaasta on kristittyjä. Viime kuukausina uskonnollisten ryhmien välit ovat kiristyneet usein yhteenotoiksi asti. Kristittyjen mielenilmaukset alkoivat sen jälkeen, kun Kairon ulkopuolella sijaitseva kirkko oli poltettu sunnuntaina. Egyptiä hallitseva armeija on luvannut rakentaa kirkon uudelleen ennen pääsiäistä. Lisäksi on erityisesti on pantu merkille juutalaisiin kohdistuva terrori Tunisiassa. Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jagland on ollut kiireinen matkustaessaan kriisialueella. Yhdessä Turkin ulkoministeri Ahmet Davuto lun kanssa hän kävi äskettäin keskusteluja Euroopan unionin edustajien, mm. korkean edustajan Catherine Ashtonin kanssa. Kansainvälisen yhteisön tulisi koordinoida Eteläisen Välimeren aluetta Marokko ja Tunisia mukaan lukien. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on myös ottanut tällä kannalla. Samassa tilaisuudessa vaihdettiin mielipiteitä jännittyneestä Balkanin tilanteesta Bosnia-Herzegovinassa ja Kosovossa sekä Moldovan ja Valko- Venäjän tilanteesta. Keskustelukolmikko tapaa seuraavan kerran toukokuun alussa Istanbulissa. VAALIT VIROSSA JA HYMYILEVÄ ANSIP PITKÄSTÄ AIKAA Vaaleja tulee ja vaaleja menee, mutta tällä kertaa Virossa vietettiin vakavaa vaalijuhlaa. Presidentti Ilves muistutti tilanteen historiallisuudesta; kuuden kuukauden kuluttua tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Venäjä tunnusti Viron itsenäistymisen. Ilves totesi, että nämä ovat ensimmäiset yleiset vaalit, joissa pääsee äänestämään myös vapaassa Virossa syntyneitä ja kasvaneita. Viron vaalivoittaja on oikeistolainen Reformipuolue. Saalis oli 28,6 % äänistä ja 33 paikkaa parlamentin 101 paikasta, siis kaksi lisäpaikkaa. Kakkoseksi tuli oppositiopuolue keskusta, joka saavutus oli 23,3 prosenttia äänistä ja 26 edustajaa. Reformipuolueen nykyinen hallituskumppani IRL, Isamaa ja Res Publican liitto sai 20,5 % äänistä ja 23 paikkaa parlamenttiin. Myös sosiaalidemokraatit olivat vaalivoittaja, paikkamäärä kohosi kymmenestä yhdeksääntoista, tulos oli 17,1 % äänistä. Andrus Ansipia tuki äänioikeutettua, mikä on kuitenkin vähemmän kuin Edgas Savisaaren keräämät äänet, joita kertyi Äänestysprosentti oli 63,6. Sosiologi Juhan Kivirähk sanoo Postimees-lehden haastattelussa, että 10 % valitsijoista ei saanut ehdokastaan läpi. Esimerkiksi vihreät eivät saaneet yhtäkään paikkaa. Tilanne lieventynee, mikäli sosiaalidemokraatit ja keskusta tekevät yhteistyötä muodostamalla voimakkaan opposition. Hallitusneuvotteluista ei odoteta helppoja. Sosiaalidemokraatit ilmoittivat heti tulosten selvittyä halukkuutensa neuvotteluihin Reformipuolueen kanssa. Uusia parlamentaarikkoja ovat Kaja Kallas, Urmas Kruuse, Valdo Randpere, Urve Tiidus, Rait Maruste, Aivar Sõerd (edusti ennen Kansanliittoa), Kalle Jents, Jüri Jaanson, Aare Heinvee, Meelis Mälberg, Remo Holsmer, Arto Aas ja Kalev Lillo. Ministereistä parlamentin jäseniksi pääsivät pääministeri Andrus Ansip, ulkoministeri Urmas Paet, valtiovarainministeri Jürgen Ligi, oikeusministeri Rein Lang, sosiaaliministeri Hanno Pevkur, ympäristöministeri Jaanus Tamkivi ja kulttuuriministeri Laine Jänes. Kokemusta kunnista on ainakin Urmas Kruusella, Jaanus Tamkivellä ja Laine Jäsesellä sekä Andrus Ansikpilla, joka on entinen Tarton kaupunginjohtaja. Myös Kristiina Ojuland valittiin, mutta hän jatkanee europarlamentissa. Helena Johansson 20 Viron parlamenttivaaleista kunnallisvaaleihin 592 päivää Andrus Ansip ja Edgar Savisaar

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen

Lisätiedot

Aluehallintouudistus

Aluehallintouudistus Aluehallintouudistus www.alueuudistus.fi Tilannekatsaus tammikuu 2016 1.2.2016 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 4.8.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 229/1 II (Tiedonannot) EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan unionin parlamenttien unionin

Lisätiedot

Euroopan neuvoston kunta-ja aluekongressin muutokset kuntaedustajan näkökulmasta Pentti Toivanen kongressin jäsen Kunnanjohtaja Iitti

Euroopan neuvoston kunta-ja aluekongressin muutokset kuntaedustajan näkökulmasta Pentti Toivanen kongressin jäsen Kunnanjohtaja Iitti Euroopan neuvoston kunta-ja aluekongressin muutokset kuntaedustajan näkökulmasta 06.05.2010 Pentti Toivanen kongressin jäsen Kunnanjohtaja Iitti Näkökulmat -kunta-ja aluekongressin toiminta-ja työtavoista

Lisätiedot

Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus. Kunta, kuntalaiset ja palvelut tulevaisuudessa Suomen Kuntaliitto

Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus. Kunta, kuntalaiset ja palvelut tulevaisuudessa Suomen Kuntaliitto Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus Kunta, kuntalaiset ja palvelut l tulevaisuudessa kuntien uudistamisen perusteet 19.2.2013 Sini Sallinen, projektipäällikkö, Suomen Kuntaliitto 1 Mitä tarkoittaa kunnallinen

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta 11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND) SÄÄNNÖT

INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND) SÄÄNNÖT 1 INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND) SÄÄNNÖT 2 INNER WHEEL SUOMI, KANSALLINEN NEUVOSTO (NATIONAL GOVERNING BODY of FINLAND)... 1 SÄÄNNÖT... 1 NIMI... 3 JÄSENET...

Lisätiedot

Rahoitusperiaate ja sen toteutuminen

Rahoitusperiaate ja sen toteutuminen Rahoitusperiaate ja sen toteutuminen Tanja Matikainen OTT, Kunnanjohtaja Kuntajohtajapäivät, Pori 29.8.2014 2.9.2014 1 Rahoitusperiaatteen tausta Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 9.2 artikla

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty )

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty ) Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty 9.1.2017) 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus Siilinjärven Nuorisovaltuusto on siilinjärveläisistä nuorista koostuva kunnanhallituksen alainen nuoria koskevien asioiden

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia Hankkeen loppuseminaari, 20.9.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Yleistä Eurooppalainen tai pohjoismainenkaan vertailu ei ole helppoa. Näissä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 27. kesäkuuta 2001 PE 294.969/1-10 TARKISTUKSET 1-10 LAUSUNTOLUONNOS: Luis Berenguer Fuster (PE 294.969) PUOLAN HAKEMUS

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaalit 25.5.2014 Vaalijärjestelyt Parlamentin toiminta ja tehtävät Äänestysaktiivisuus 1 Europarlamenttivaalit Järjestetään joka 5. vuosi Parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka kokoonpanosta

Lisätiedot

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia:

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. joulukuuta 2014 (OR. en) 16890/14 LIMITE PUBLIC PV/CONS 71 RELEX 1065 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3359. istunto (ULKOASIAT),

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Olli Mäenpää 30.1.2015. Perustuslakivaliokunnalle

Olli Mäenpää 30.1.2015. Perustuslakivaliokunnalle Olli Mäenpää 30.1.2015 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp) Perustuslakivaliokunnan

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Maakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian?

Maakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian? Maakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian? 20.5.2016 Nuorten vaikuttajien huipputapaaminen De unga beslutsfattarnas toppmöte Ministeri Lauri Tarasti Alkuvaiheet Pääministeri Sipilän hallituksen

Lisätiedot

EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS. Esityslista. Aika: klo Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Turku. 134 Kokouksen avaaminen

EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS. Esityslista. Aika: klo Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Turku. 134 Kokouksen avaaminen Page 1/5 EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: 7.12.2016 klo 18.15 Paikka: Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku Esityslista 134 Kokouksen avaaminen 135 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 136 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistus

Maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja soteuudistus Maakuntakiertue 2017 Muutosjohtaja Pauli Harju 1 20.2.2017 - Maakunta-sote prosessin pääaikataulu 2017 1 / 2017 2 / 2017 3 / 2017 4 / 2017 6 / 2017 7 / 2017 9 / 2017 HE valinnanvapauslaiksi

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 10.12.2014 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista 143 Kokouksen avaus 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 145 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot