Hylsyt talteen. Tavoitteena nolla tapaturmaa. Mikä. Uudistettu. Uusi työ- ja palvelusturvallisuusnormi tuli voimaan 1.6. riskinotossa koukuttaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hylsyt talteen. Tavoitteena nolla tapaturmaa. Mikä. Uudistettu. Uusi työ- ja palvelusturvallisuusnormi tuli voimaan 1.6. riskinotossa koukuttaa?"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Tavoitteena nolla tapaturmaa Uusi työ- ja palvelusturvallisuusnormi tuli voimaan 1.6. uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 11 (1122) verkossa > Kuva: Henri Keränen Hylsyt talteen Puolustusvoimissa pyritään vihreyteen muussakin kuin naamioväreissä. Sotilaallisella toiminnalla on vahva yhteys luontoarvoihin. Puolustushallinto isännöi Suomen ensimmäistä kansainvälistä ympäristökonferenssia. Asiantuntijoita kokoontui 17 maasta luomaan tulevaisuutta ekologisemmalle maanpuolustukselle. Haasteiden samankaltaisuus ajaa pakostakin jakamaan osaamista. Uudistettu taistelutapa paljasti kyntensä Rovajärvellä uutiset, sivu 5 Kenraalikunta ja 4.6. ylennyksiä kentällä, sivut 6, 10 ja 11 uutiset, sivu 3 Mikä riskinotossa koukuttaa? vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 11/2013 pääkirjoitus Maanpuolustustahto yhdistää nurkka Perintönä sirpaleet Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietettiin jälleen 4.6. varuskunnissa ja muissa puolustusvoimien yksiköissä ympäri Suomea. Perinteisesti tuo marsalkka Mannerheimin syntymäpäivään sijoitettu juhla on osoittanut suomalaisten maanpuolustustahtoa. Nykyisellä paikallaan juhlapäivä on ollut jatkosodasta lähtien, jolloin Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta hänet ylennettiin Suomen marsalkaksi ja syntymäpäivä määrättiin juhlapäiväksi. Vuosina vastaavaa juhlaa vietettiin nimellä sotaväen lippujuhlan päivä toukokuun 16. valkoisten voitonparaatin kunniaksi. Tarvitaan jälleen jakautunutta kansaa yhdistävää voimaa. tornitouhua Nyt puolustusvoimat vietti samalla 95-vuotisjuhli- aan. Asia ei nouse yhtä paljoa esille kuin tasavuosijuhlat viisi vuotta sitten. Satavuotisjuhlia suunnitellaan jo. Suomalaisen puolustuksen historia on kuitenkin paljon vanhempi. Suomalaisia joukkoja on taistellut Ruotsin kuninkaan joukoissa Keski-Euroopassa jo 1600-luvulla. *** Koko historiansa ajan puolustusvoimat on osoittautunut sille annettujen tehtävien mittaiseksi. Alkuvuosien kehitystä varjostivat itsenäisyyteemme liittyvät kohtalokkaat tapahtumat. Yleinen asevelvollisuus ja varusmiespalvelus yhdistivät syvästi jakautunutta kansaa vuosien saatossa. Asevelvollisuuden sosiaalinen merkitys on jälleen kasvamassa, kun tuloerot ovat kasvaneet viime vuosina ja muutenkin nuoriso jakaantuu yhä jyrkemmin kahtia. Osa opiskelee, urheilee ja viettää aktiivista elämää siinä, missä jotkut nuoret eivät oikein tunnu tekevän mitään. Alle 25-vuotiaita on Suomessa työttöminä lähes Nuorison työttömyysaste on lähes 25 prosenttia ja siinä on noin prosentin verran nousua vuoden takaisesta. Työttömänä on enemmän miehiä kuin naisia. Yksin puolustusvoimat ei tätä syrjäytymisvaarassa olevaa väestönosaa pelasta. Nuorisotakuuhanke on tärkeä tämän ryhmän auttamiseksi. Sen turvin pyritään takaamaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden sisällä työttömäksi joutumisesta. Puolustusvoimat on mukana monella tasolla tässä hankkeessa. Lomakäytäntöjä pyritään parantamaan siten, että työ- ja opintoasioita voi edistää varusmiespalveluksen aikana. Myös yhteistyötä esimerkiksi ely-keskusten kanssa lisätään. *** Maanpuolustushenki on muuttunut vuosien saatossa, paraatit vain vähän. Nuoriso on muuttunut, mutta jälleen jakautumassa kahtia. Jakolinjoina eivät ole tällä kertaa poliittiset suuntautumiset, kuten vuonna Nyt jaetaan ihmiset menestyjiin ja syrjäytyjiin jo nuorina. Varusmiespalvelus yhdistää, mutta ei samalla tapaa kuin talvisota. Tarvitaan nuorisotakuuta ja voimakkaita yhteisiä ponnistuksia, jotta yhteiskuntamme koettaisiin edelleen puolustamisen arvoiseksi muidenkin kuin menestyjien kesken. > Pappa yskii. Yskii ensin vähän, hiljenee ja jatkaa sitten kovemmin. Sivustavejettävä natisee, kun pappa nousee ylös. Ei ole vielä edes aamu, mutta tiedän, että pappa ei saa enää unta. Huonoa lonkkaa ja sirpaleita särkee, hahmo on kumara ja askel onnahtaa. Olen nelivuotias ja sota on ihan totta. Se on papan huonossa jalassa, mummun tavaroissa, joita ei saa olla olemassa. Se on naapurin hullussa sotainvaliitissa, jonka pää meni rikki rintamalla. En tiedä mikä on "rintamalla", mutta pelko on totta. Kotona kaupungissa pommisuojan rautaovessa lukee VÄISTÖ- SUOJA. Luen niin, koska haluan enemmän kuin mitään, että pommariin mennään vain väistämään, ei olemaan, piileksimään, odottamaan, että koko talo, Heinäpää, kaupunki luhistuu päälle ja siellä sitä ollaan pölyn ja rakennusromun alla kuolemassa. Koska niin käy, kun ydinsota tulee. Jatkosota oli se huono homma papalle, ydinsota vaanii tehdäkseen minusta lopun. Sota on aina kotona. Aina on puheissa joku 'sovan käyny mies', jonka takia äänenpaino laskee merkitseväksi ja aikuiset alkavat käyttäytyä kireästi. Juhlissakin sota on itsenäisyyspäivänä, kaatuneitten muistopäivänä, puolustusvoimain lippujuhlapäivänä, varsinkin jouluna. Minusta tulee aikuinen ajan kanssa, kummastakin papasta, mummustakin jättää aika. Aina hautajaisissa, kun kannan rääpyiset pikkukukkani arkulle, on läsnä joku juro ukkoseurue uhkean kranssin kanssa, nauhoissa katkenneen miekan kuva. Sama porukka virittää jonkun harmaahapsisen iltahuudon peijaisten somistukseksi. Ajan kanssa sota hiutuu ja haalistuu, koit ovat muodistaneet pitsillään mummun lottapuvun, kun sen viimein vintiltä saa kaivaa. Samassa kapsäkissä on kirjekuori, josta löytyy pino kirjeitä; papan selkeällä ja luettavalla, mummun hieman pienemmällä ja kiireisemmällä käsialalla kirjoitettuja. Ja valokuvia. Sateisena aamuna vintin portaissa iskee ymmärrys. Piti elää yli 40- vuotiaaksi, ennen kuin tajuan. Sota ei ole tarina, se ei ole juhlapuheita eikä marssilauluja eikä väittelyä siitä, kumpi on parempi, uusi vai vanha Tuntematon. Sota on ollut totta. Valokuvista katsovat nuoret ihmiset. Elämänsä alussa olevat arkiset tyypit; pappa joka virnistää otsatukka laineilla pyörään nojatessaan, käsi mummun soukilla harteilla. Tansseihinko ovat menossa, vai naapuriin kylästelemään? Mielessä arkisia pikkuasioita; juhlavia isänmaa-asioita tuskin. Ryhmäkuvista katsovien päiden päälle on piirretty ristejä. Ne naamat eivät vanhene, niistä kavereista, tutuista, serkuista ei koskaan tullut aikuisia. Mutta mitä tuli niistä, jotka jäivät henkiin? Miten selvisi takaisin elämänsyrjään voimainsa tunnossa oleva nuorukainen, jonka suunnitelmat ja ammattihaaveet olivat nojanneet tekeviin käsiin, vahvaan varteen ja ruumiillisen työntekoon ja joka palaa kotiin särkyneenä, vajaakykyisenä, vammaisena? En tiedä. Mutta vielä meillä on kuusi tuhatta, jotka tietävät. Nyt kun heräämme, vielä ehdimme kuuntelemaan, kenties oppimaankin. Siitäkin, miten mahdottomasta selvitään. Neena Kuukasjärvi Toimittaja ja Ruotuväen reserviläinen kysymys mielipide Jatkokoulutuksesta olisi tiedotettava paremmin Peruskoulutuskauden loppupuolella alokkaat pääsevät ilmoittamaan halukkuutensa jatkokoulutuksen suhteen. Mahdollisuuksia on valtavasti ja halukkuus otetaan huomioon. Pelkästään yhden komppanian sisällä tehtäviä saattaa olla lähes kymmenkunta puhumattakaan siitä, montako tehtävää on joukko-osaston tasolla. Joukko-osastoa on myös mahdollista vaihtaa P-kauden jälkeen erityistehtävän perässä. Tehtävistä informointi oli ainakin oman P-kauteni lopussa todella retuperällä. Ensimmäisiä haastatteluja pidettiin jo parin viikon jälkeen, jolloin itse en tiennyt eri sotilaspoliisitehtävistä vielä mitään. Eri tehtävien pääsyvaatimuksista kerrottiin vasta tuntia ennen lopullisen halukkuuskyselyn täyttämistä. Minä en ainakaan haluaisi ostaa sikaa säkissä E- ja J-kausien suhteen. Vaikka toive ei toteutuisikaan, olisi silti reilua kertoa Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. ajoissa ennen ensimmäistäkään haastattelua, millaisia asioita esimerkiksi SPOL-taistelupelastaja harjoittelee ja mikä on rooli joukkueessa. Tehtävän nimen perusteella voi aina arvailla, mutta epävarmuus ja tiedon puute vaikeuttavat mieluisaan tehtävään hakeutumista. rtdlz Edellisessä lehdessä kysyimme: Onko puolustusvoimien tutkimustoiminnan tarpeen hyödyttää myös muuta yhteiskuntaa? Kyllä 73% 27% Ei Seuraava kysymys: Kaipaisitko Ruotuväen verkkosivuille lisää sisältöä? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Eetu Heino Puh TOIMITTAJAT Kokelas Joona Haataja Puh Kersantti Olli Pietiläinen Puh Alikersantti Eira Talka Puh Alikersantti Moona Veijola Puh Kaartinjääkäri Joonas Lehtonen Puh Kaartinjääkäri Olli Tuominen Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Joonas Kyöstilä VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Keränen Puh Kaartinjääkäri Lasse Perkkiö Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 11/2013 uutiset 3 Yhteistyö on elinehto ympäristölle Suomi esitteli osaamistaan ympäristökonferenssissa. Budjettileikkausten myötä on tärkeää etsiä yhteisiä ratkaisuja. Eetu Heino Ekologisuus on muutakin, kuin brändiasia. Eri maiden asevoimat ovat heränneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, että esimerkiksi kansainväliset kriisinhallintaoperaatiot ovat ympäristölle raskaita. Jo pelkästään maailmalla toimivaa YK:n rauhanturvaajaa tuottaa päivässä 180 tonnia roskaa ja käyttää 10 miljoonaa litraa vettä. Tästä ja muista ongelmista kokoonnuttiin keskustelemaan Helsingin säätytalolle kaksipäiväiseen puolustushallintojen ympäristökonferenssiin. Tapahtumaan osallistui yli sata osanottajaa 17 eri maasta. Yksi syy, miksi haluttiin järjestää konferenssi, oli näyttää, mitä kaikkea on saatu aikaan, kun ottaa huomioon Suomen pieni koko ja korkeatasoinen osaaminen, puolustusministeriön erityisasiantuntija Matias Warsta kertoo. Konferenssi ei jäänyt pelkäksi tiedon jakamiseksi, vaan Warstan sanoin uutta ammennettiin muiltakin. Suomen kannalta erityisen kiinnostavaa tietoa saatiin muun muassa Saksan puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöhallintajärjestelmästä. Konferenssi saattoi myös yhteen eri maiden asiantuntijoita ja tulee edistämään tiedonvaihtoa jatkossakin, Warsta kertoo. Hollannin ilmavoimien keinot hallita melua ovat puolustusvoimien ympäristöylitarkastaja Teemu Pasasen mielestä kehityskelpoisia tulevaisuudessa. Lentomelu on tavallista kansalaista eniten koskettava, harjoitustoiminnasta seuraava ympäristöhaitta. Verkostoitumista tulevaisuutta varten Kuva: Henri Keränen New Yorkista konferenssiin saapunut Ivan Blazevic edusti YK:n ympäristöohjelmaa. Kyseinen ohjelma julkaisi taannoin tutkielman rauhanturvajoukkojen ekologisuuden edistämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ympäristöpalvelutoimialan johtaja Sara Kajanderilta innokkaimmat jo tiedustelivat, tullaanko kansallista raporttia ampumaratojen ympäristövaikutusten puhdistusteknologiasta julkaisemaan englanniksi. Hänenkin mielestään on tärkeä heittää verkot kansainvälisille vesille. Meidänkin on sekä taloudellisesti että resurssit huomioon ottaen syytä erittäin tarkasti seurata kansainvälistä tutkimusta ja kehittymistä, Kajander toteaa. Resurssien supistuminen on tosiasia lähes kaikissa puolustusorganisaatioissa ja toisaalta ongelmien samankaltaisuus johtaa siihen, että on tarkoituksenmukaista yhdistellä niukkoja voimavaroja ja tavoitella sekä ratkaisuja että edunvalvontaa yhdessä, hän jatkaa. Virallisessa avauspuheessaan puolustusministeri Carl Haglund painotti ympäristöongelmien merkitystä kaikilla yhteiskunnan osaalueilla, myös puolustushallinnossa. Tietyt ympäristöongelmat voivat hänen mukaansa muuttua myös turvallisuusongelmiksi, kuten puhtaan veden puute. Puolustusvoimien terveiset konferenssiin toi logistiikkaosaston päällikkö, prikaatikenraali Timo Rotonen. Rotosen puheenvuoros- Toiminta edesauttaa monimuotoisuutta Eetu Heino Harjoitusalueiden hoito ja käyttö sekä tiettyjen sotilasalueiden suljettuus ovat syitä sille, että luonnon monimuotoisuus on rikas puolustusvoimien alueilla. Harjoitusalueilla säilyy avointa niittymäistä luontoa. Toisaalta runsas osa metsistä on yli satavuotista ja siksi lajien kirjo on merkittävä. Esimerkiksi Kokkolassa sijaitseva Lohtajan harjoitusalue onkin luokiteltu merkittävältä osaltaan suojeltavaksi luontotyypiksi. Harjoitustoiminta itsessään voi myös edesauttaa arvokkaiden luontotyyppien säilymistä. Sopiva rasitus pitää alueita aukeina, jolloin harvinaisetkin aukeita alueita suosivat lajit saavat otollisen elinympäristön: esimerkiksi Pohjolan ainoa harjusinisiipipopulaatio esiintyy Säkylän harjoitusalueen kivääriradalla. Harjoitustoimintaa voidaan myös suunnata luontoa muokkaavaksi. Ääripään esimerkkinä pioneerit varta vasten räjäyttivät Syndalenissa puita, jotta metsään saatiin riittävä määrä lahopuuta lajien menestymistä varten, puolustusministeriön erityisasiantuntija Matias Warsta toteaa. Suljetuista varuskunnista ja muista puolustushallinnon alueista luopuminen voi olla uhka luonnon monimuotoisuuden jatkumiselle. Kun esimerkiksi Helsingin edustalla olevia saaria myydään, ei voida taata, että luonnon varjeleminen jatkuu. Umpeenkasvu on myös suuri uhka monille lajeille, jotka majailevat harjoitusalueiden maastossa. Miten taata biodiversiteetin jatkuvuus, kun vastuu siirtyy puolustushallinnolta eteenpäin? sa korostui, kuinka ympäristönsuojelu on vuosikymmenten saatossa muuttunut kiinteistöhoidon sivutuotteesta nykyiseen laajalti tiedostettuun ja aktiiviseen toimintaan. Puolustusvoimauudistus tuo myös ympäristönsuojelun kentälle uutta. Puolustusvoimien ympäristöylitarkastaja Teemu Pasanen sanoo konferenssin olevan tärkeä tilaisuus luoda kontakteja uusiin maihin. Tulevassa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa ympäristönsuojelulle on ensi kertaa oma sektori. Avainpuhujien, kansanedustaja Pekka Haaviston ja YK:n ympäristöjärjestön Ivan Blazevicin, puheissa kuului, kuinka kansainväliset operaatiot ovat hyvä foorumi kehittää yhteistyötä ja hioa uusia sovelluksia käytännössä. New Yorkista lentänyt Blazevic esitteli ulkomailla toimivien rauhanturvaajien toimintaa. Haavoittuvaisten polttoainekuljetusten määrää voitaisiin leikata todella yksinkertaisin keinoin, kuten kouluttamalla rauhanturvaajille ekologisempaa ajotapaa. Näinkin suoraan voidaan vihreällä ajattelulla turvata ihmishenkiä. Venäjä väläytti Suomelle vastatoimia Puolustusministeri Carl Haglund tapasi Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun. Kuva: Henri Keränen Joona Haataja Venäjän puolustusministeri, armeijakenraali Sergei Shoigu antoi ymmärtää varsin suorasanaisesti, että Suomen Nato-jäsenyys aiheuttaisi Venäjällä vastatoimia. Viesti oli sama, jota on aikaisemminkin kerrottu Venäjän puolustushallinnon johdolta. Kun perustetaan mikä tahansa sotilasliitto ja se pyrkii laajentumaan, syntyy aina kysymys, ketä vastaan. Jos te esitätte itsellenne tämän kysymyksen, luulisin vastauksen olevan ilmiselvä. Shoigu jatkoi tämän jälkeen, että Naton laajentuminen itään aiheuttaisi Venäjällä tarpeen tehdä vastaavia toimenpiteitä. Jatkamme tietysti asevoimiemme uudistamista. Ja tämä koskee kaikkia asejärjestelmiämme, myös ydinaseita. Mutta en tiedä, tarvitsevatko Suomi ja Ruotsi kaikkea tätä, Shoigu sanoi. Shoigu lopulta korosti, ettei Venäjä uhkaa ketään ja kehittää asevoimiaan vain puolustaakseen omaa maataan. Hän jatkoi, että Naton rajaton laajeneminen on yksi askel kohti kilpavarustelua. Shoigu tarjosi vierailullaan Suomelle mahdollisuutta siirtää vuonna 2014 rauhanturvajoukkojen kalustoa Afganistanista Suomeen Venäjän kautta. Asia jäi toistaiseksi auki. Ministerit keskustelivat myös Syyrian tilanteesta. Puolustusministeri Carl Haglund sanoi kertoneensa Shoigulle, ettei hyväksy Venäjän ilmatorjuntaohjuksien vientiä Syyriaan Hän ymmärsi kantamme, mutta tietenkin totesi heidän pitäytyvän päätöksessä viedä niitä. Suomi lähtee siitä, ettei kummallekaan osapuolelle tulisi viedä aseita, Haglund kertoi. Ministerit keskustelivat myös Syyriassa olevista kemiallisista ja biologisista aseista. Kannustin Venäjää painostamaan Syyrian presidentti Bashar al-assadia luopumaan näistä aseista, jotta ne voitaisiin saattaa tuhottaviksi esimerkiksi USA:n tai Venäjän valvonnassa Marraskuussa 2012 puolustusministerinä aloittanut Shoigu vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa tässä tehtävässä. Toimiessaan yli 20 vuotta Venäjän hätätilaministerinä hän vieraili Suomessa usein.

4 4 uutiset ruotuväki 11/2013 lyhyesti VR uudistaa varusmiesten alennuksia VR uudistaa junalippujensa hinnastoa. Jatkossa junavuoron kysyntä vaikuttaa lipun hintaan. Aiemmin varusmiehet ovat saaneet alennusta 50 prosenttia, nyt varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten vapaa-ajan matkojen alennusprosentti vaihtelee 45:n ja 55:n välillä. Jos lähtee suositumpaan aikaan, alennusprosentti on pienempi, VR:n henkilöliikenteen kaupallinen johtaja Lassi Rönkkönen tiivistää. Uudistus ei koske litteroita. Samanlainen hinnanvaihtelu kysynnän mukaan tulee käyttöön muissakin alennusryhmissä. MVe Sisu joutuu kilpailuun autohankinnasta Puolustusvoimien 150 maantiekuorma-auton hankinta kilpailutetaan puolustus- ja turvallisuushankintalain mukaisesti. Suomalainen Sisu joutuu kilpailemaan hankinnasta eurooppalaisten valmistajien kanssa. PUTU-lain avulla pystymme paremmin ottamaan huomioon kaikki puolustusvoimien vaatimukset kuin tekemällä hankinta siviilihankintana. Suorahankinta ei ollut lain mukaan mahdollinen eikä hankintaa missään vaiheessa luvattukaan tehdä niin. Sisun vahvuutta kilpailussa on vaikea sanoa tässä vaiheessa. Sisu on periaatteessa samalla viivalla kuin kaikki muutkin, ylijohtaja Jukka Juusti puolustusministeriöstä kertoo. JHa Suomi kahden ryhmän syynissä Belgia ja Valko-Venäjä tekivät viime viikolla ETYJ:n luottamusta ja turvallisuutta lisäävät LTL-tarkastukset Suomessa. Belgian tarkastusryhmä kävi Pohjois-Suomen sotilasläänien alueella toukokuuta. Selvänä tarkastuskohteena oli Trombi13-harjoitus, suomalaisen yhteysupseeriryhmän johtaja, eversti Markku Myllykangas kertoo. Valko-Venäjä tarkasti päivän viiveellä Etelä- ja Länsi-Suomen sotilasläänien aluetta. Tarkastuksia voidaan tehdä milloin vain, ja tuolloin meneillään ei saa olla sotilaallista toimintaa, josta olisi Wienin sopimuksen mukaisesti pitänyt ennalta ilmoittaa. ETa Kunnostusprojekti jatkuu Sota-arkistossa Järjestämättömän aineiston kunnostus jatkuu Sota-arkistossa Vuonna 2008 alkaneen Pääesikunnan, Kansallisarkiston ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (Elka) yhteistyöhankkeen arvo on noin 8,5 miljoonaa euroa. Elkan projektipäällikkö Sakari Nuutinen kertoo, että aineistossa on paljon esimerkiksi sodanaikaista kirjeenvaihtoa. Tärkeimmät aineistot on kunnostettu jo aiemmin. Vuoden 2008 jälkeen on ehditty kunnostaa jo 12 hyllykilometriä aineistoja vuosien väliltä, kun tavoitteena on kunnostaa enintään 18 hyllykilometriä. OTu Virheistä pitää oppia Työ- ja palvelusturvallisuustoiminnan tavoitteena on nolla tapaturmaa. Ei reagoida, vaan ennakoidaan, henkilöstöpäällikkö korostaa. Olli Tuominen Kesäkuun alussa voimaan tulleen työ- ja palvelusturvallisuusnormin tavoitetilana on laskea tapaturmien määrä nollaan ja ennaltaehkäistä vahinkojen syntyä. Normin allekirjoitti puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa kertoo, että työ- ja palvelusturvallisuuden kehittämisen lähtölaukauksena oli vuonna 2005 Rovajärvellä tapahtunut kranaatinheitinonnettomuus, jossa kuoli yksi varusmies ja viisi loukkaantui vakavasti. Onnettomuustutkintakeskuksen loppuraportissa todetaan, että "puolustusvoimien onnettomuuksien tutkintaa, vaaratilanteiden analysointia ja tapaturmien tilastointia tulisi tehostaa". Henkilöturvallisuuden kehittämishanke vastaa juuri tähän tarpeeseen, Pääesikunnan henkilöstöosaston hankepäällikkö, everstiluutnantti Olli Ohrankämmen taustoittaa. Työturvallisuuslaki määrittää puitteet turvalliseen toimintaan, mutta se ei kaikilta osin koske puolustusvoimia, sillä sotilaalliset harjoitukset ja koulutus ovat sen ulkopuolella. Se tarkoittaa, että asiat täytyy hoitaa vähintään yhtä hyvin kuin laki edellyttää, Ohrankämmen toteaa painokkaasti. Erityisesti läheltä piti -tilanteista pitäisi oppia ja niistä saatua tietoa hyödyntää nykyistä paremmin. Henkilöstön perehdytyksestä ja osaamisesta sekä käytössä olevan materiaalin turvallisuudesta on myös huolehdittava, Honkamaa alleviivaa. On kaikkien etu ilmoittaa puutteista Joonas Lehtonen Puolustusvoimissa pyritään ennalta ehkäisemään ja estämään kaikki vahingot, tapaturmat ja onnettomuudet, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa painottaa. Hän muistuttaa, että henkilöstön sitoutuminen työ- ja palvelusturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen on ensiarvoisen tärkeää. Ohrankämmenen ja Honkamaan puheessa toistuvat usein virheistä oppiminen ja ennaltaehkäisy, jotka ovat toiminnan keskeisiä tavoitteita. Ei reagoida, vaan ennakoidaan, kuuluu Honkamaan viesti kentälle. Jokaisessa joukko-osastossa on vuoden 2015 alussa työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö, joko täysipäiväisenä tai oman työnsä ohessa. Kymmenen varuskuntaa ottaa varaslähdön jo heinäkuun alussa. Molemmat haastatellut tähdentävät, että hankkeen kannalta olennaista on luoda puolustusvoimiin avoin ja aloitteellinen ilmoituskulttuuri. Henki ja toimintakulttuuri pitää luoda sellaiseksi, että on kaikkien etu ilmoittaa havaituista puutteista, Honkamaa tähdentää. Ei keppiä vaan porkkanaa Varusmiesten ja henkilökunnan innostamiseksi on suunnitteilla myös porkkanaa: On ohjeistettu, että voidaan palkita ilmoituksia, jotka ovat johtaneet toiminnan turvallisuuden paranemiseen, Ohrankämmen valaisee. Hän tarkentaa, että palkitseminen tapahtuu joukko-osastotasolla sen päättämällä tavalla. Tavoitteena on, että tämä ilmoituskäytäntö olisi yhtä itsestäänselvä kuin vaikkapa tervehtiminen, Honkamaa kiteyttää. Ritarikunta palkitsi 23 ansioitunutta Suomen kolmesta virallisesta ritarikunnasta vanhin, Vapaudenristin ritarikunta, on myöntänyt jälleen kunniamerkkejään. Ritarikunta antoi ensimmäiset tunnustuksensa vapaussodan ansioista 95 vuotta sitten. Nykyisen ohjesäännön vahvisti Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim vuonna Vaikka toiminnan painopiste on ollut sodan ajan ansioista palkitsemisessa, on kunniamerkkejä myönnetty viime aikoina keskimäärin 30 vuosittain. Tunnustusta myönnetään pääsääntöisesti sotilaallisista ansioista tai ansioista puolustusvoimien tai maanpuolustuksen hyväksi. Esityksen voi tehdä viranomainen, järjestö tai yksityinen kansalainen, kertoo ritarikunnan hallituksen yhteysupseeri, komentajakapteeni Timo Ikonen. Ritarikunnan peruskunniamerkkejä on kymmentä eri luokkaa. Merkin luokka määräytyy yleensä saajan arvon tai tehtävän perusteella. Tunnustusta puolustushallintoon Ritarikunnan kunniamerkkejä myönnetään pääsääntöisesti kahdesti vuodessa. Merkit myöntää ritarikunnan suurmestari eli puolustusvoimien ylipäällikkö. Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä palkitaan puolustusvoimissa, puolustusministeriössä ja rajavartiolaitoksessa ansioituneita. Muut ansioituneet palkitaan itsenäisyyspäivänä kunniamerkki myönnettiin seuraaville henkilöille: 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen: kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen. 1. luokan Vapaudenristi: prikaatikenraali Finn-Göran Wennström. Olli Tuominen Etualalla keltaisessa nauhassa 2. luokan Vapaudenristi miekkoineen rauhanajan ansioista. Poissaolot tulevat kalliiksi Kuva: Henri Keränen Kun ollaan jatkuvasti tekemisissä vaarallisten välineiden, kuten ampumatarvikkeiden kanssa, on turvallisuusasioiden syytä olla korkealla tasolla. Vaikka taso onkin jo nyt hyvä, on asiat aina mahdollista tehdä vielä vähän paremmin päiselle palkatulle henkilöstölle sattuu vuodessa noin 600 tapaturmaa, jotka johtavat yli sairauspoissaolopäivään. Kustannuksia tästä aiheutuu vuosittain yli kaksi miljoonaa euroa, joten onnistuessaan kuun alussa voimaan tulleella normilla on myös merkittävät taloudelliset vaikutukset. Varusmiespalvelustaan suorittaville tapaturmia sattuu vuoden mittaan noin 9 000, joiden takia palveluksesta ollaan pois keskimäärin palvelusvuorokautta. Vuosittain noin 450 varusmiestä keskeyttää palveluksensa armeijassa sattuneen tapaturman seurauksena. 2. luokan Vapaudenristi: eversti Pekka Holopainen. 3. luokan Vapaudenristi: komentajakapteeni Timo-Pekka Ikonen, everstiluutnantti Janne Jaakkola, everstiluutnantti Mikko Kauppala, everstiluutnantti Harri Kautiainen, everstiluutnantti Rolf Kullberg, everstiluutnantti Kari Pohjala ja komentaja Jussi Voutilainen. 4. luokan Vapaudenristi: kapteeniluutnantti Juha Hirviniemi, tarkastaja Vuokko Jokela, luutnantti Kari Jääskeläinen, kapteeni Jarmo Keskitalo, kapteeni Heikki Lehtinen, kapteeni Toivo Pollock, kapteeni Aki Savinen, yliluutnantti Vesa Tornioja ja kapteeni Kai Uitto. 1. luokan Vapaudenmitali: vanhempi rajavartija Esa Siitonen ja kersantti Samu Väyrynen. Vapaudenristin 1. luokan ansiomitali: toimistonhoitaja Marja- Leena Hyvönen. Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali: lataamotyöntekijä Jukka Isojärvi. Kuva: Lasse Perkkiö

5 ruotuväki 11/2013 uutiset 5 Uudistettu taistelutapa näytti kyntensä Rovajärvellä tähtäimessä Mistä varusmiehen pitäisi saada alennusta? Joona Haataja Rovajärven ampuma-alueella napapiirin tuntumassa kävi toukokuussa melkoinen vilske, kun kaksi suurta sotaharjoitusta pidettiin alueella runsaan kahden viikon aikana. Maavoimien vaikuttamisharjoitus 2013 kokosi alueelle sotilasta ja taistelurupeama huipentui Trombi13-loppusotaan, johon osallistui sotilasta. Molemmissa harjoiteltiin maavoimien uudistettua taistelutapaa. Vaikuttamisharjoituksessa ammuttiin raskaiden aseiden ammusta ja Trombi13:ssa harjoiteltiin taistelua maastossa. Vaikuttamisharjoitus oli myös hyvää mainosta puolustusvoimille, sillä siellä vieraili noin 45 eri delegaatiota ulkomaita myöten. Esimerkiksi Ruotsin tykistörykmentti kävi tutustumassa harjoitukseen. Heti vaikuttamisharjoituksessa järjestetyn tiedotuspäivän jälkeen valtakunnallinen media uutisoi, että Rovajärvellä olisi ammuttu tykkitulta mökkien yli. Myöhemmin puolustusvoimat tarkensi tietojen olevan perättömiä. Harjoituksessa ammuttiin Enijärven yli ja lentoradan alle ei jäänyt kesämökkejä, majuri Pauli Pukaralammi huomauttaa. Suurin taisteluharjoitus vuosikymmeniin Joona Haataja Joonas Lehtonen Suomalainen osasto ottaa tällä ja ensi viikolla osaa Liettuassa Saber Strike -nimiseen kansainväliseen yhteistoimintaharjoitukseen. Toista kertaa järjestettävä harjoitus alkoi maanantaina ja päättyy perjantaina 14. kesäkuuta. Suomalaisen osaston vanhin, everstiluutnantti Tommi Haapala, kertoo tavoitteen olevan kehittää Toukokuu oli Rovajärvellä hyvin vilkas. Viimeisimpänä harjoituksena pidetty Trombi13 oli maavoimien suurin taisteluharjoitus vuosikymmeniin. Kun vaikuttamisharjoituksen viimeiset ammukset oli ammuttu, alkoi alueelle lipua Trombi13:n harjoitusjoukkoja. Joukko oli jaettu kahteen osastoon taistelemaan toisiaan vastaan. Trombia ennen meillä ei ole ollut koossa vastaavan kokoista joukkoa pariin vuosikymmeneen yhtenä kokonaisuutena. Trombissa harjoiteltiin yhtymätasolla ja lähes täydessä kokoonpanossa, harjoituksen johtaja, prikaatikenraali Petri Hulkko kertoo. Pohjoismaiden maavoimien komentajat sopivat Helsingissä tiivistävänsä maiden välistä materiaaliyhteistyötä ja selvittävänsä yhteistyötä sotilaskoulutuksessa. Me perustimme maavoimien asiantuntijatyöryhmän, joka selvittää ensi vuoden kokoukseen mennessä konkreettisia mahdollisuuksia löytää materiaalialan yhteistyötä Nordefcon määrittämissä puitteissa, kokouksen isäntä, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi sanoo. Jyväsjärven mukaan materiaaliyhteistyö koskisi esimerkiksi taistelupanssarivaunujen ja ilmatorjuntakaluston ylläpitoa sekä elinkaaren jatkamista. Jyväsjärven mukaan myös johtamisjärjestelmälaitteita olisi mahdollista hankkia yhdessä. Kyse on oikeasta ajoituksesta ja tarpeen löytämisestä. Harjoituksen tarkoituksena oli myös katsoa, miten viiden ja puolen kuukauden lyhennetty palvelusaika riittää uudistetun taistelutavan mukaiseen koulutukseen. Alustava johtopäätös on, että riittää, mutta tarvitsemme enemmän maastoharjoituksia, Hulkko alleviivaa. Hänen mukaansa myös aurinkoinen ja lämmin sää tukivat harjoituksen läpivientiä. Vastaanottomäärät lääkärillä Pohjoismaille lisää koulutusyhteistyötä Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi (toinen vasemmalta) isännöi Pohjoismaiden maavoimien komentajien kokousta Helsingissä. Varusmiehiä Ruotsiin, komppania Norjaan Koulutusyhteistyö taas koskee olivat erittäin vähäisiä, Hulkko havainnollistaa. Harjoituksessa tapahtui kolme vakavampaa moottoripyöräonnettomuutta ja pari äkillistä sairastumista, jotka vaativat evakuointia Lapin keskussairaalaan. Hulkon mukaan varusmiesten henki oli harjoituksessa erinomaisella tasolla. Myös uudistettu taistelutapa näytti kyntensä Trombissa. Vanhaan ei ole paluuta. henkilökuntaan kuuluvia johtajia esikunta- ja komentopaikkaharjoituksissa sekä varusmiehiä. Me voimme lähettää vaikka kaupunkijääkäreitä koulutukseen Ruotsiin tai se voi olla Norjassa isompi harjoitus, johon lähtee meiltä vaikka jalkaväkikomppania, Jyväsjärvi kertoo. Yhteistyötä katsottiin pitkäjänteisesti 2020-luvulle saakka. Kenraalien kanssa samaan aikaan Santahaminassa oli myös Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu. - Sattumoisin olimme samassa paikassa. Ei ollut mahdollista keskustella hänen kanssaan, vaikka olisi ollut toki mielenkiintoista, Jyväsjärvi sanoo. Suomi etsii Baltiasta eväitä esikuntatoimintaan Kuva: Henri Keränen mekanisoidun jääkäripataljoonan esikunnan kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä tarvittavaa yhteistoimintakykyä. - Suomen 58 osallistujasta valtaosa on upseereita Porin Prikaatista. Mukana on myös varusmiehiä sekä kuusi kadettia Merisotakoulusta, hän selvittää. Saber Strikessä harjoitellaan monikansallista yhteistyötä kuvitteellisessa maavoimajohtoisessa kriisinhallintaoperaatiossa. Harjoitukseen kuuluu muutaman komppanian vahvuisten joukkojen toiminnallinen osio, johon Suomi ei kuitenkaan osallistu. Osaston kalustoonkin kuuluu lähinnä tietokoneita sekä muuta esikuntatyöskentelyssä tarvittavaa materiaalia, Haapala kuvaa harjoituksen luonnetta. Baltiassa harjoittelee yhteensä noin sotilasta Baltian maista, USA:sta, Puolasta, Isosta-Britanniasta, Norjasta, Suomesta sekä Naton kansainvälisistä joukoista. Ruotsi on mukana tarkkailijana. Suomi ottaa osaa Saber Strikeen nyt ensimmäistä kertaa. Osallistuvalle joukolle se on vuoden ainoa kansainvälinen harjoitus. Ulkomaille suunnataan seuraavan kerran ensi vuonna, Haapala vahvistaa. Kuva: Combat Camera Joonas Lehtonen Varusmiesten taloudellista toimeentuloa auttavat päivärahojen ja tukien ohella alennukset erilaisista hyödykkeistä. Varusmiesliiton varapuheenjohtaja Risto Lahti, mistä varusmies saa alennusta? Merkittävimmät alennukset ovat ehdottomasti julkisessa liikenteessä. Lisäksi julkisiin kohteisiin, kuten uimahallit, kuntosalit, museot ja teatterit, on alennuksia. Pitkällä aikavälillä näkisin, että varusmiehet voisivat nauttia samoista eduista kuin opiskelijat. Tämä edellyttäisi kuitenkin nykyistä tiiviimpää yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa. Suomesta löytyy varmasti paljon tahoja, jotka haluaisivat tukea varusmiehiä alennuksin, mutta asia on järjestelykysymys. Tampereen joukkoliikenteen asiakaspalvelupäällikkö Tanja Lehtonen, mikseivät varusmiehet saa alennusta Tampereen joukkoliikenteessä? uutisia muualta Ruotsalaisväite: Suomen armeija on maailman tehokkaimpia Varusmiehet saavat lomamatkoja varten litteralipun varuskunnista. Muista alennuksista päätetään kunnallisen päätöksenteon kautta joukkoliikennelautakunnassa. Asia ei varmaan vaan ole noussut siellä puheeksi. En ainakaan muista, että joku olisi esittänytkään alennusta aikoihin. Varusmiesten joukkoliikenteen käytöstä ei ole tarkkaa tilastoa. Toisinaan tietyillä linjoilla näkyy suuria määriä esimerkiksi kotiin tulevaa porukkaa. Parturimestari Ari Sandberg, miltä kuulostaa ajatus varusmiesten parturialennuksesta? Henkilökohtaisesti kannatan alennusta, mutta en voi puhua muiden puolesta. Vaikkapa 10 prosentin alennus parturikäynnistä on jo melkein puolet päivärahasta. Parturihan on henkilökohtainen hygieniapalvelu: kaljuksi vetäminen voittaa yhä varusmiehillä muotitukat. Käytäntö ja mahdollisuudet eivät asiassa ehkä kohtaa. Parturit saattavat olla jo kiinni, kun varusmiehet vasta pääsevät lomille. Ruotsalaisen sotahistorioitsijan Lars Gyllenhaalin mukaan Suomen armeija on yksi maailman kustannustehokkaimmista. Toisen maailmansodan jälkeen maiden armeijat muistuttivat pitkään toisiaan, mutta viime vuosina ero on kasvanut Ruotsin siirtyessä asteittain kohti ammattiarmeijaa Suomen pitäessä kiinni asevelvollisuusarmeijasta. Gyllenhaalin mukaan Suomen ja Ruotsin varustelutasossa ei ole suurta eroa, vaikka Ruotsi käyttää puolustukseen yli kaksi miljardia euroa enemmän vuodessa. Joukkojen koossa on suuri ero, sillä Suomi pystyy mobilisoimaan sotilaan armeijan, kun taas Ruotsilla vahvuus on ammattiarmeijan myötä sotilasta. Kauppalehti Omakotitalon pihalta löytyi kranaatteja Torniossa Torniolaisen omakotitalon pihasta löytyi kaksi sodanaikaista kranaatinheittimen ammusta. Ensimmäinen löytyi pihatöiden yhteydessä ja toisen löysi paikalle hälytetty puolustusvoimien raivausryhmä. Paikalta oli viety multaa useammalle pihalle, joten viranomaiset tarkistivat kaikkien multaa noutaneiden pihat. Poliisi ja puolustusvoimat eivät kommentoi, olivatko ammukset suutareita vai käyttämättömiä. YLE Rauma-luokan ohjusvene valmistui peruskorjauksesta Peruskorjauksen läpi käynyt ohjusvene Naantali on luovutettu merivoimille. Peruskorjauksella 1990-luvun alussa valmistuneiden alusten elinkaarta pidennettiin 2020-luvulle. Peruskorjauksessa uusittiin muun muassa merenkulkujärjestelmät ja taistelunjohtojärjestelmä, johon on nyt integroitu kaikki aluksessa olevat aseet ja sensorit. Loput Rauma-luokan ohjusveneet, Raahe, Porvoo ja Rauma, valmistuvat peruskorjauksesta kuluvan vuoden kevään ja syksyn aikana. Peruskorjaushanke alkoi syksyllä 2010 ja sen kokonaisrahoitus on noin 70 miljoonaa euroa. Urakan päätoimittajana on suomalainen Patria. Turun Sanomat Toimittanut Olli Tuominen

6 6 YLENNYKSIÄ 4.6. ruotuväki 11/2013 Ylennys ilahduttaa aina Puolustusvoimien Lippujuhlan päivänä paljon uusia ylennyksiä. Kaksi uutta henkilöä kenraalikuntaan. Moona Veijola Puolustusvoimien lippujuhlan päivää vietettiin Raaseporissa perinteisesti 4. kesäkuuta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylensi upseereita ja palkitsi ansiomerkein maanpuolustustyössä kunnostautuneita kansalaisia. Kenraalikunnan sisällä prikaatikenraali Kyösti Halonen ylennettiin kenraalimajuriksi ja prikaatikenraali Veli- Pekka Parkatti kenraalimajuriksi. Kenraalikuntaan nousivat prikaatikenraaliksi ylennetty Ilkka Korkiamäki ja lippueamiraaliksi ylennetty Juha Vauhkonen. Vauhkonen on aloittanut merivoimien esikuntapäällikkönä Ylennys on aina ylennyksen saajalle erittäin tärkeä huomionosoitus. Tietysti olen iloinen. Ehkä tässä tapauksessa nyt erityisesti, kun nostetaan kenraalikuntaan, niin se on aivan erityinen huomionosoitus, Vauhkonen kiittelee. Merivoimien esikuntapäällikön tehtävä on amiraalitason tehtävä, mutta ei se aina välttämättä tarkoita sitä, että siinä tehtävässä ylennetään, hän lisää. Esikuntapäällikkö johtaa Merivoimien Esikuntaa ja vastaa sen toiminnasta, suunnittelusta, kehittämisestä ja henkilöstöstä. Vauhkosen mukaan keskeisin tehtävä on tukea merivoimien komentajaa merivoimien johtamisessa ja toimia hänen sijaisenaan. Luonnollisesti tulee myös johtaa ja valvoa merivoimien komentajan antamien käskyjen toteutumista, hän painottaa. Tuore lippueamiraali on toiminut aiemmin muun muassa merivoimien operatiivisella osastolla osastoesiupseerin tehtävissä, sotilasasiamiehenä Saksassa, Tsekeissä ja Slovakiassa sekä merivoimien operatiivisen osaston päällikkönä ja EU:n pohjoismaisen taisteluosaston apulaiskomentajana. Viimeisin tehtävä ennen nykyistä työtehtävää oli Uudenmaan Prikaatin komentajana. Lippujuhlan päivän ylennyksiä Everstiksi: everstiluutnantit Pasi Tapio Välimäki (PE), Markku Juhani Hutka (MAAVE), Petri Mathias Kosonen (MAAVE), Timo Juhani Mäki-Rautila (MAAVE), Ali Juhani Mättölä (MAAVE), Mikko Petri Mikael Punnala (ILMAVE) Kommodoriksi: komentaja Petri Kalevi Heilanen (MERIVE) Everstiluutnantiksi: majurit Marko Antti Ilari Hirsimäki (PE), Ilpo Ilmari Karvinen (PE), Jarkko Antero Karsikas (PE), Ari Tapio Lehmuslehti (PE), Ari Juhani Mure (PE), Tatu Eero Juhani Mikkola (MPKK), Juha Petri Ponto (MPKK), Kimmo Olavi Kinnunen (PVTK), Juha Pekka Kurki (PVTK), Jari Markus Riihimäki (PVTK), Riku Juhana Mikkonen (KARJPR), Juha-Matti Honkela (MAAVE), Lasse Olavi Raassina (RÄJK), Tino Pentti Tapani Puhakka (SMMPA), Jouni Aatos Kalliomäki (ILMVTK), Mika Erik Hakanen (ILMASK) Insinöörieverstiluutnantiksi: insinöörimajurit Timo Juhani Minkkinen (PE), Janne Mika Sakari Jokinen (PE), Esko Uuno Tapio Kaleva (MAAVMATL), Kari Matti Miettinen (ILMAVE), Juho Pekka Suhonen (ILMAVMATL) Komentajaksi: komentajakapteeni Karl Kristian Nikolai Isberg (ME- Kuva: Lasse Perkkiö Yksi keskeinen kriteeri tähän tehtävään on se, että on toiminut jossakin vaiheessa joukko-osaston komentajana, lippujuhlan päivänä kommodorista lippueamiraaliksi ylennetty Juha Vauhkonen kuvailee työtehtäväänsä. Hän on aloittanut vuoden alussa merivoimien esikuntapäällikkönä. RIVE) Lääkintäkomentajaksi: lääkintäkomentajakapteeni Mikko Vilho Tapani Lappi (SOTLK) Majuriksi: kapteenit Aku Pekka Antikainen (PE), Tomi Mikael Juopperi (KAIPR), Mika Väinö Hannukkala (KARPR), Marko Sakari Kaisto (KARPR), Kurt Makkonen (MAASK), Kalle Matti Johannes Leinonen (PORPR), Ari Johannes Keski-Rauska (PSPR), Tero Tapio Antero Mikkonen (PSPR), Pasi Kalervo Kallioniemi (RUK), Jari Matti Koskinen (ILMASK), Ville Ilari Rosenlund (ILMAVE), Jani Juhani Åkerman (ILMAVE), Timo Juhani Heinäaho (KARLSTO), Aki Petteri Väisänen (KARLSTO), Mika Petteri Koskinen (LENTOSK), kapteeni Timo Toivo Antero Waris (KARPR) Insinöörimajuriksi: insinöörikapteenit Heikki Juhani Kasila (PVJOHTJK), Juha Petri Rudolf Peltonen (PVJOHTJK), Jouko Kari Vankka (MPKK), Kari Martti Veikko Immonen (MAAVE), Timo Tuomo Reili (ILMAVE), Pekka Matias Lindström (ILMAVTK) Lääkintämajuriksi: lääkintäkapteeni Kari Matti Juhani Jaakkola (SOTLK) Komentajakapteeniksi: kapteeniluutnantit Miikka Kristian Kaarnakoski (ISSIE), Sami Kalervo Pursiainen (SLMPA) Insinöörikomentajakapteeniksi: insinöörikapteeniluutnantit Simo Juhani Uusikartano (LSHR), Juha Olavi Reivolahti (MERIVMATL) Lääkintäkomentajakapteeniksi: lääkintäkapteeniluutnantti Petri Veli Johannes Kangaspunta (SOTLK) Kapteeniksi: yliluutnantit Janne Johannes Kastepohja (PE), Joonas Ville Lehtonen (PE), Otto Mikko Moilanen (PE), Mikko Sebastian Streng (MPKK), Antti Risto Matias Vasara (MPKK), Ville Juha Santeri Tolvanen (SOTLK), Tomi Sakari Aspholm (HÄMR), Lauri Tapani Kohva (HÄMR), Juha-Matti Ilmari Hirvonsalo (KAARTJR), Lauri Kalle Antero Keinänen (KAART- JR), Pasi Samuel Lepistö (KAART- JR), Toni Pauli Kristian Puranen (KAARTJR), Juho Aleksi Suvanto (KAARTJR), Jussi Ilmari Tapio (KAARTJR), Antti Aleksi Alatalo (KAIPR), Tommi Tapio Huttunen (KAIPR), Topi Aleksi Härkönen (KAIPR), Kimmo Sakari Kaipainen (KAIPR), Mikko Olavi Kervinen (KAIPR), Mika Johannes Nimell (KAIPR), Salla Riikka Riikonen (KAIPR), Johanna Irmeli Tervakangas (KAIPR), Jani Ilari Karinen (KARPR), Anne Maria Helena Kohonen (KARPR), Tuukka Juha Armas Palonen (KARPR), Kalle Matias Raninen (KARPR), Sanni Pauliina Simola (KARPR), Petri Mikko Mikael Syrjäläinen (KAR- PR), Jaakko Juhani Tuomi (KAR- PR), Toni Kristian Hautaniemi (LA- PITR), Lauri Urho Topias Isoaho (MAASK), Jussi Sakari Pajunen (MAASK), Petri Aleksi Pesonen (MAASK), Markku Antero Saarelainen (MAASK), Karri Aapo Kinisjärvi (PIONR), Juha Petteri Niemi (PIONR), Anna Maria Puolakka (PIONR), Juha-Matti Kulppi (PKARPR), Tuomas Ilari Mustonen (PKARPR), Aki Mikko Matias Hugg (PORPR), Sippo Sakari Juures (PORPR), Janne Antero Kivelä (PORPR), Ville-Matti Johannes Koski (PORPR), Matti Samuli Kulmanen (PORPR), Lauri Olli Mukka (PORPR), Antti Tuomas Parviainen (PORPR), Toivo Samuli Pollock (PORPR), Antti Tapio Suikkari (PORPR), Juho Tapio Talvitie (PORPR), Seppo Kalevi Tolppi (PORPR), Jussi-Matti Tapio Kontio (PSPR), Juha Viktor Kukkola (PSPR), Niko Aleksanteri Pekkala (PSPR), Jari-Pekka Pelo (PSPR), Marko Juhani Ruuskanen (PSPR), Tony Marko Mikael Saarinen (PSPR), Karri Petteri Sahla (PSPR), Teemu Sakari Tuusa (PSPR), Mikael August Wahl (PSPR), Jaakko Matias Rahnasto (RUK), Juho Nikolai Malinen (RUK), Veli Markus Viinikka (RUK), Mikko Juhani Voutilainen (RUK), Eero Olavi Lehtonen (TYKPR), Harri-Antero Lähde (TYKPR), Tommi Artturi Myyryläinen (TYKPR), Matti Olavi Rantanen (TYKPR), Jyrki Heikki Vehkamäki (TYKPR), Kristian Olavi Virta (TYKPR), Timo Tapio Korpimäki (UTJR), Janne Mikael Lampinen (UTJR), Esa Vihtori Norokorpi (UTJR), Janne Henrik Haapanen (VIESTIR), Jussi Matias Kitinoja (VIESTIR), Mika Henrik Kuikka (UUDPR), Risto Mikael Jäntti (ILMASK), Laura Annukka Kaalikoski (ILMASK), Heikki Sakari Nousiainen (ILMASK), Jarkko Tapio Tahvanainen (ILMASK), Antti Sakar Juntunen (KARLS- TO), Karri Lars Eino Karma (KARLSTO), Juha Pekka Ensio Nikonen (KARSLTO), Jukka Vesa Johannes Sorsa (KARLSTO), Antti Hermanni Haataja (LAPLSTO), Tony Mikael Hietanen (LAPLS- TO), Janne Kalle Oskari Leppänen (LAPLSTO), Timo Tapani Osmala (LAPLSTO), Lasse Olaus Oskari Konttinen (LENTOSK), Juha Kalevi Matias Saarimaa (LENTOSK), Arttu Ilmari Säteri (LENTOSK), Janne Antti Isoaho (SKLSTO), Mikko Juhani Kankaisto (SK- LSTO), Saku Hemminki Lipsonen (SKLSTO), Tuomas Santtu Tapani Markkinen (SKLSTO), Toni Emil Tapani Vanhatalo (SKLSTO), Aku Kyösti Puumalainen (MPKK), Tuomo Mika Juhani Koivukangas (PE), Olli-Pekka Artturi Rajamäki (PE), Mauri Tapio Rääpysjärvi (PE), Timo Pekka Virtanen (PE), Heikki Veli Tonteri (ISSIE), Tauno Henry Mikael Huhtamella (JPR), Marko Patrik Horneman (KAIPR), Markku Niilo Kauppi (LAPITR), Timo Eero Juhani Kiiski (LSHR), Marko Olavi Haapiainen (MAAVE), Petri Juhani Korpinen (PORPR), Jukka Tapani Markki (PORPR), Pertti Aukusti Sarajärvi (PSHR), Juha Seppo Ilmari Skinnari (RUK), Mauri Juha-Erik Harjunen (RÄJK), Jarmo Tapani Poutala (TYKPR), Heikki Olavi Kivikko (VIESTIR), Sami Tapio Juhani Niemelä (MERISK), Petri Jari Tapani Hirvonen (IL- ylennyksiä lyhyesti Kapteeni Ari Hörman Pääesikunnan logistiikkaosastolla puolustusvoimien ylieläinlääkärinä työskentelevä ympäristöterveyden dosentti Ari Hörman on ylennetty reservissä eläinlääkintäyliluutnantista kapteeniksi. Olen erittäin positiivisesti yllättynyt, että ylennys osui kohdalleni. Suhtaudun siihen kiitollisuudella ja kunnioituksella, tuore kapteeni kommentoi. Hörman ei halua lähteä arvailemaan ylennyksen syitä. Olen iloinen, jos olen osoittanut pätevyyteni hoitaa minulle kuuluvia tehtäviä palvelusurani aikana. Hörman vastaa tehtävässään puolustusvoimien ympäristöterveydenhuollon toimivuudesta. Tehtävä on erittäin mielenkiintoinen ja monipuolinen ja on ilo työskennellä pätevien ja motivoituneiden asiantuntijoiden kanssa. OTu MASK), Ossi Petteri Törmänen (ILMASK), Kari Juhani Outila (LAPLSTO), Erkki Johannes Tuomela (LENTOSK), Jari Juhani Vainio (SKLSTO) Insinöörikapteeniksi: insinööriyliluutnantit Tomi Tapio Löytynoja (PE), Maiju Hannele Torvinen (MAAVMATL), Jukka Tapani Räisänen (KAIPR), Jukka Olavi Penttinen (KARPR), Seppo Tapio Pykäläinen (KARPR), Pekka Juhani Tiirikainen (KARPR), Jani Tapani Muikku (PSPR), Sami Tommi Juhani Jokinen (RUK), Veli-Pekka Kantola (VIESTIR), Kalle Valtteri Vaaraniemi (ILMAVMATL), Kalle Sakari Rintala (SKLSTO) Musiikkikapteeniksi: musiikkiyliluutnantti Jarkko Kalevi Aaltonen (HÄMR) Kapteeniluutnantiksi: yliluutnantit Teemu Pekka Halme (SLMPA), Tuomas Vilhelm Hellsten (SLMPA), Petri Tapio Lehtinen (SLMPA), Jimi Nestori Lipponen (SLMPA), Moritz Oranen (SL- MPA), Eino Pereläinen (SLMPA), Yliluutnantti reservissä Matti Keskinarkaus Lippujuhlan päivänä ylennetään perinteisesti myös aktiivisia reserviläisiä. Rovaniemeläinen Matti Keskinarkaus on nyt yliluutnantti reservissä. Olen käynyt kertaamassa vuosittain neljänä viime vuotena, kun kutsu on tullut, hän kertoo. Aikanaan Urheilukoulussa palvellut Keskinarkaus tunnetaan nelinkertaisena hiihtosuunnistuksen maailmanmestarina. Taustasta on hyötyä kertausharjoituksissa. Omat lajini ovat omiaan aselajissani, jossa kartat ja pitkät etenemiset ovat arkipäivää. Painottaisin myös huippu-urheilijan tinkimätöntä asennetta. Viimeiset harjoitukset ovat olleet mielenkiintoisia ja keskittyneet johtamiseen, joten kivahan se on komentopaikalla pyöriä enemmän rautaa rinnassa, Keskinarkaus naurahtaa. JLe Insinööriyliluutnantti Tuomas Turto Kersantti Tuomas Turton sotilasarvoon tulee hurja hyppäys, kun hän ylenee kersantista insinööriyliluutnantiksi. Hurjan hyppäyksen mahdollisti Turton suorittama puolustusvoimien henkilökunnalleen järjestämä sotilasjohtamisen kurssi. Kurssin suorittaminen oikeuttaa ylennyksen niille, jotka ovat suorittaneet vain aliupseerikoulun ennen erikoisupseerin virkaan pääsyä, Turto kertoo. Johtamisjärjestelmä-alan tehtäviin Turto on hankkinut osaamisen siviilipuolen tehtävien kautta. Puolitoista vuotta Viestirykmentissä palvellut Turto kertoo ylennyksen tuntuvan mukavalta, vaikka sotilasarvon nousu ei aiheuta muutoksia normaalissa päivätyössä. Nyt tulee vain tehtävään liittyvä oikea sotilasarvo, Turto toteaa. OPi Kapteeni Anne Kohonen Tänä vuonna kapteenin arvon saavuttaa ennätysmäärä puolustusvoimissa palvelussuhteessa olevia naisia: seitsemän kappaletta. Lisäksi kapteeniluutnanteiksi yleni kaksi naista. Yksi tuoreista kapteeneista on viestialiupseerikurssin kurssin johtajana Karjalan Prikaatissa työskentelevä yliluutnantti Anne Kohonen. Suoritin sotatieteiden maisterin tutkinnon vuosina , joten oli tiedossa, että kahden vuoden päästä on edessä ylennys, Kohonen kommentoi ylennysuutista. Ylennys ei tule vaikuttamaan tuoreen kapteenin tehtäviin. Koen, että olen saavuttanut yhden palkin uralla, vaihtelevaa työtään arvostava Kohonen sanoo. ETa Jussi Olavi Saarijärvi (SLMPA), Maarit Hannele Sapman (SLMPA), Arto Juhani Vesanen (SLMPA), Tuukka Pekka Lehtinen (SMMPA), Harri Lasse Sakari Mykkänen (SMMPA), Juho Roobert Ronumäki (SMMPA), Timo Eerikki Turtola (SMMPA), Sampo Tuomas Sipari (UUDPR), Marko Petteri Heinä (MERIVMATL), Petri Juhani Vehmanen (SLMPA), Mikko Valtteri Aspblom (SLMPA) Insinöörikapteeniluutnantiksi: insinööriyliluutnantit Erik Kai Daniel Kalliolevo (MERIVE), Jani-Pekka KArtano (MERIVE), Jussi Eemeli Poikonen (MERIVMATL), Semi Mikael Sorvari (SLMPA), Sari Susanna Mäki (SLMPA) Teknikkokapteeniksi: teknikkoyliluutnantit Jouni Kaarlo Könnömäki (ESHR), Pasi Tapio Mikkola (JPR), Jari Petteri Hynninen (IL- MASK) Teknikkokapteeniluutnantiksi: teknikkoyliluutnantit Lasse Asseri Jokinen (MERISK), Jouni Kalevi Ståhlberg (SMMPA)

7 ruotuväki 11/2013 reportaasi 7 Kuvat: Combat Camera Vierulan risteyssiltaa hajotetaan pienempiin osiin purkuräjäytyksen jälkeen. Silta räjähtää ammattisotilaiden käsissä Reserviupseerikoulun henkilökunta pääsi tositoimiin. Silta tuhottiin kahdessa päivässä työn tilaajan ehdoilla, mutta sodassa sama tapahtuisi puolessa päivässä. Moona Veijola Kaarramme hiekkatien risteykseen, ja siellä meidät ohjaa tien sivuun huomioliiviin pukeutunut yliluutnantti. Risteyksessä on kyltti, jossa varoitellaan rakennustyömaasta ja kartta, johon on merkitty työmaan kiertoreitti. Kauempana kuuluu matalaa jyminää. Olemme Vierulan risteyssillan purkuräjäytyksen työmaalla, ja tällä kertaa työn hoitaa rakennusfirman sijasta Reserviupseerikoulun henkilökunta. Varusmiesten ottamista mukaan harjoitukseen harkittiin, mutta työn kiireellisyys rajoitti työntekijät henkilökuntaan. Jos olisimme saaneet pitää tätä moottoritietä kiinni viikon, niin sitten ehkä varusmiehet olisivat voineet olla mukana, räjäytystyön johtaja, yliluutnantti Timo Nikola perustelee päätöstä. Räjäytettävä silta on Haminan lähellä, valtatie seitsemän yläpuolella. Suomen liikennöidyimmän tien katkaiseminen viikoksi ei tosiaan olisi aivan läpihuutojuttu. Lyhyemmäksikin ajaksi katkaistaessa purkuräjäytys on pioneereille harvinainen työ. Tavallisesti sillat puretaan nykyään koneilla, Nikola taustoittaa. Paperityöt kestivät, itse työ sujuu vauhdilla Laitamme päälle huomioliivin, työmaakypärän, kuulosuojaimet ja suojalasit. Sillalle päästyämme työ on täydessä vauhdissa itse asiassa se on aloitettu jo aiempana päivänä. Reikiä dynamiitille on porattu koko eilispäivä, ja poraus jatkuu yhä. Työmaan suunnittelu alkoi kuitenkin jo viime keväänä paperitöiden osalta yhteistyössä työyhteenliittymä Haminan kehän kanssa, Nikola kertoo projektin kulusta. Yhteisten palaverien jälkeen laadittiin sopimusteksti puolustusvoimien ja työyhteenliittymän välille. Ylipäätään paperityöt, kuten viranomaisilmoitukset ja turvallisuussuunnitelmat veivät Nikolan mukaan eniten aikaa. Kun varsinainen työ käynnistettiin työvälineiden kokoonkeräämiseen ja muihin valmisteluihin meni noin puoli viikkoa, hän lisää. Aiemmalla viikolla Nikola on räjäytyssuunnitelmansa mukaisesti merkinnyt reikien paikat siltaan. Räjäytysviikolla pidettiin työhön perehdyttäminen työyhteenliittymä Haminan kehän toimistolla, jotta työhön sitoutunut henkilöstö sai luvan työskennellä työmaa-alueella. Homma etenee nyt siten, että kun saadaan suunnitelman mukaiset reiät kairattua betoniin ja liikenne poikki moottoritieltä, ruvetaan panostamaan, Nikola kuvailee. Työn tilaaja on halunnut, että siltaa ei räjäytetä palasiksi, vaan sillan kansi romahdutetaan tielle levyksi. Sen jälkeen sitä aletaan murskata koneilla pienempiin osiin. Vierulan risteyssilta lepää maatukien ja kolmen tukevan välituen varassa, ja räjäytystyö on suunniteltu niin, että maatuet räjäytetään päistä ja välituet sillan alta, alkaen keskeltä siltaa. Työn tilaaja on halunnut, että siltaa ei räjäytetä palasiksi, vaan sillan kansi romahdutetaan tielle levyksi. Sillan varsinaiseen räjäytystyöhön kuluu kaksi päivää. Tositilanteessa silta olisi hajotettu esteeksi vihollisjoukoille, mahdollisimman Räjäytystyön johtaja, reserviupseerikoulun pioneerikomppaniassa palveleva yliluutnantti Timo Nikola suunnitteli ja johti räjäytystyön. hankalaksi kasaksi. Kauanko siinä kestäisi? Puolisen päivää. Silloin noissa taloissa ei olisi ikkunoita, eikä seinät kohdallaan, Nikola kuittaa viitaten sadanviidenkymmenen metrin päässä sijaitseviin omakotitaloihin. Komea, kumea jymähdys Poraaminen ja panostaminen ovat molemmat työläitä vaiheita. Reikiä on tehty yhteensä noin kuutisenkymmentä, puolet niistä PEK- KA-pioneeriajoneuvolla. Yksi räjäytysharjoituksen tavoitteista olikin pioneeriajoneuvon käytön opettelu purkutehtävissä. Pekassa on kaksi porausyksikköä. Meillä oli myös kaksi muuta porakonetta, yliluutnantti Vesa- Pekka Lehtomäki kertoo. Kun reiät on panostettu vajaalla sadalla kilolla dynamiittia ja muovailtavaa PENO:a, tukipylväiden ympärille kääritään raskasta autonrenkaista koottua peitettä, jolla estetään betonimurskan heitot vaara-alueen ulkopuolelle. Peitteitä nostetaan myös roikkumaan sillan kaiteista tukipylväiden kohdalta. Sillan alle levitetään paksu kerros soraa, jonka päälle sillan kannen on hyvä rojahtaa. Soraa levitettäessä paikalle saapuu muitakin Reserviupseerikoulun henkilökunta porasi noin kuusikymmentä reikää räjähteille. uteliaita katselemaan työtä, ja muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalle kävelysillalle kerääntyy ihmisiä odottamaan räjähdystä. Ennen pitkää meidät käsketään kauemmas, vaara-alueen ulkopuolelle. Alkaa lasku kymmenestä alaspäin: se kuuluu särisevänä erään sotilaan radiopuhelimesta. Laskun loputtua kuulua komea jymähdys, joka saa säpsähtämään kuulosuojaintenkin läpi. Erikoistehostemaista tulipalloa ei synny, vain suuri pölypilvi, joka peittää alleen koko sillan. Kun pilvi laskeutuu, silta makaa maassa. Sehän meni harmillisesti juuri niin kuin pitikin, Nikola naurahtaa.

8 8 KIELLETYT ASEET ruotuväki 11/2013 Kiellettyjä aseita Teksti: Otso Pohjalainen Taitto ja kuva: Joonas Kyöstilä Sodan etiikka on vaatinut rajoittamaan monien vaarallisten, tuhovoimaisten ja hallitsemattomien aseiden käyttöä. Toista vuotta käynnissä olevan Syyrian sisällissodan suurimpiin kysymyksiin kuuluu, mitä tapahtuu hallituksen valvonnassa olleille kemiallisille aseille. Maaliskuun lopulla Syyrian hallitus ilmoitti kapinallisten käyttäneen kemiallisia aseita Aleppoon tehdyssä ohjusiskussa, joka tappoi 26 ihmistä. Vastauksena YK ilmoitti aloittavansa tutkinnan mahdollisesta rikoksesta ihmisyyttä vastaan. Vain hieman aiemmin Pohjois-Korea ilmoitti tehneensä onnistuneen ydinkokeen ja uhkaili iskevänsä ohjuksillaan Yhdysvaltoja vastaan. Uutiset ovat osoitus siitä, että vaarallisten, kansainvälisillä sopimuksilla kiellettyjen ja rajoitettujen CBRN-aseiden (Chemical, Biological, Radiological, and Nuclear) käyttö on yhä taistelukenttien uhka. Miten voidaan neutraloida vaara tällaisten aseiden käytöstä? - Ylipäätään niiden käyttöä rajoitetaan kaikilla sodan oikeussäännöillä ja kansainvälisillä sopimuksilla, kertoo kapteeni Ville Halonen, suojelun erikoisosaston johtaja Pioneerirykmentin Pioneeri- ja suojelukoulusta. Tarve säännellä vaarallisen aseistuksen kehitystä, tuottamista, varastointia, käyttöä ja leviämistä on tuonut maailmaan monenlaisia sopimuksia koskien kemiallisia ja biologisia aseita, ydin- ja laseraseita sekä jalkaväkimiinoja. Kaapparilaivoja ja sinappikaasua Poikkeuksellisen vaarallista aseistusta on tosin rajoitettu jo aiemmin. Keskiajalla katolinen kirkko saattoi antaa hengellisiä rangaistuksia julmuuksien hillitsemiseksi kaapparilaivojen kieltäminen vuonna 1856 ja sirpaloituvien, räjähtävien ja polttavien ammusten käytön kielto käsiaseissa vuonna Kemialliset ja biologiset aseet toimivat siten, että aine levitetään ympäristöön, jolloin kohde altistuu esimerkiksi hengitysilman kautta. Oiva esimerkki kemiallisista aseista on sinappikaasu, jota todennäköisesti käytettiin ensimmäistä kertaa Ypresin taistelussa vuonna Saksalaisten joukkojen ampuma keltaristikaasu poltti brittien ja ranskalaisten sotilaiden ihoa ja tuhosi limakalvoja. Tällaisten kaasuaseiden haitallisuus omia joukkoja kohtaan tosin havaittiin saman tien vaikkapa vain tuulen kääntyessä. Kuuluisin Ypresissä käytetyn sinappikaasun uhreista lienee itävaltalainen korpraali Adolf Hitler, joka väliaikaisesti sokeutui brittien ja ranskalaisten hyökkäyksessä. Kemiallisia aseita ovat myös hermomyrkkyjä levittävät organofosfaatit sekä kyynelkaasu, joka on tuttu myös varusmiesten suojelukoulutuksesta. Terrori-isku pernarutolla Biologisella sodankäynnillä on pidempi historia. Jo muinaiset assyrialaiset kävivät sotaa myrkyttämällä vihollisen kaivoja, ja keskiajalla ruttoon kuolleiden ruumiita ammuttiin katapulteilla viholliskaupunkeihin. Nykypäivän biologisista aseista tunnetuimpia ovat toksiinit ja mikrobit, joihin kuuluu vaikkapa pernarutto. Sitä aiheuttaa Bacillus anthracis bakteeri, joka tappoi viisi ihmistä terrori-iskuissa Yhdysvaltain postin kautta kulkeneiden kirjeiden välityksellä. Hankalina säilyttää ja käyttää biologisten aseiden säilyttämisestä on kuitenkin Nykypäivän biologisista aseista tunnetuimpia ovat toksiinit ja mikrobit, joihin kuuluu vaikkapa pernarutto. taistelukentillä, ja esimerkiksi pelottavan tehokkaasta varsijousesta tuli laiton vuonna 1139 tosin vain kristittyjä vastaan käytettynä. Käynnissä olleilla ristiretkillä sillä sai yhä vapaasti niittää muslimien sotaväkeä. Keskiajan ja renessanssin ajattelijat edistivät sodankäynnin etiikkaa teoriassa, mutta todellista vastakaikua heidän ajatuksensa saivat vasta 1800-luvun puolivälissä, sotatekniikan kehittyessä yhä tappavammaksi. Ensimmäisiä todellisia saavutuksia oli yksityisten sotalaivojen eli luovuttu esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Halosen mukaan kemiallisten aseiden käyttö kielletään kansainvälisillä sopimuksilla totaalisesti vain sodassa, kun esimerkiksi mellakantorjunnassa on lupa käyttää kyynelkaasua. Biologiset aseet sen sijaan ovat aina kiellettyjä. Aseet perustuvat samankaltaiseen toimintaideaan. - CBRN-aseet koostuvat maaliinsaattamisjärjestelmästä ja Paavi Innocentius II kieltää varsijousen käytön kristittyjä vastaan Pariisin konferenssi kieltää kaapparilaivojen käytön Pietarin sopimus kieltää sirpaloituvien, räjähtävien ja polttavien ammusten käytön käsiaseissa Pehmeäkärkisten Dum-dum-luotien kielto Geneven sopimus kieltää kemiallisen ja biologisen sodankäynnin

9 ruotuväki 11/2013 KIELLETYT ASEET 9 hyötykuormasta. Hyötykuorma on esimerkiksi kemiallinen taisteluaine, ja järjestelmänä toimii kranaatti, ohjus tai vaikka lentokone, jolla hyötykuorma viedään kohteeseen ja levitetään. Biologisissa aseissa hyötykuorma on taudinaiheuttaja ja ydinaseissa ydinräjähde. Agent Orange tuhosi Vietnamia Modernien biologisten aseiden käyttö päättyi jo ennen kuin varsinaisesti alkoikaan, mutta kemiallisia aseita on hyödynnetty esimerkiksi Iranin ja Irakin välisessä sodassa, jota käytiin vuosina Silloin käytettiin hermo- ja sinappikaasuja siviili- ja sotilaskohteita vastaan, Halonen sanoo. Myös Yhdysvallat käytti Agent Orange kasvimyrkkyä kemiallisena aseena Vietnamin sodassa vuosina Myrkyn aiheuttamat terveysongelmat ja kehityshäiriöt ovat vaivanneet sekä sotaan osallistuneita yhdysvaltalaisia että paikallista väestöä tähän päivään saakka. Vuoden 1970 ydinsulkusopimuksella onnistuttiin osittain rajoittamaan ydinaseiden leviämistä olemassa olevien ydinasevaltojen ulkopuolelle. Sopimuksen myötä Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA pystyy ulottamaan tarkastuksensa ja valvonnan kaikkiin allekirjoittajamaihin. Kylmän sodan supervaltojen myöhemmillä sopimusjärjestelyillä karsittiin massiiviseksi paisunutta ydinasearsenaalia. Varsinaisia ydinasevaltoja on tällä hetkellä seitsemän. Suomessa sallitaan rypäleaseet Suomessa julkista keskustelua herättäneellä Ottawan sopimuksella on kielletty myös henkilömiinojen ja Oslon sopimuksella rypäleaseiden käyttö. Henkilömiinat kieltävä sopimus koskee passiivisia, maastossa kosketuksesta räjähtäviä miinoja, kun taas rypäleaseet koostuvat niin sanotusta kasettipommista, joka avautuessaan kylvää pienempiä tytärpommeja ympäristöön. Suomi on ratifioinut Ottawan sopimuksen, joka astui maassamme voimaan viime - Kylmän sodan aikana syntyi termi kauhun tasapaino. Se tarkoittaa sitä, että näiden aseiden arvioitiin aiheuttavan tuhoa myös omille. Monet varastoivat yhä kemiallisia aseita, joskin Pariisin sopimus on velvoittanut Halosen mukaan hävittämään nämä varastot. - On huomattava, että Syyria ei ole tätä sopimusta ratifioinut. Kemiallisten aseiden käytön kieltävässä sopimuksessa on mukana 188 valtiota ja biologisten aseiden kiellon piirissä noin 170. Halosen mukaan YK:lla on oikeus aloittaa tutkinta aserajoituksia koskevien sopimusten toteutumisesta. Ydinaseet ja kauhun tasapaino Kylmän sodan aikainen vauhdikas ydinasevarustelu toi tarpeen ehkäistä erityisesti fissioon perustuvien ydinaseiden leviämistä. - Ne ovat joukkotuhoaseita, joilla on laajat, ennakoimattomat ja tuhovoimaltaan tavanomaisia aseita suuremmat vaikutukset. Radioaktiiviset aineet säilyvät luonnossa pitkään, Halonen sanoo. Ydinaseita on käytetty vain kahdesti: Hiroshiman ja Nagasakin pommituksissa vuonna 1945, mutta kylmän sodan kiihtyessä sekä itä- että länsiblokin ydinaseet olisivat kyenneet tuhoamaan maailman moninkertaisesti. - Kylmän sodan aikana syntyi termi kauhun tasapaino. Se tarkoittaa sitä, että näiden aseiden arvioitiin aiheuttavan tuhoa myös omille. vuonna. Sopimus velvoittaa Suomen hävittämään jalkaväkimiinavarastonsa vuoteen 2016 mennessä. Oslon sopimusta Suomi ei ole toistaiseksi allekirjoittanut. Joukkojen toimintakyky säilyy Suomessa kaikki puolustusvoimien joukot koulutetaan toimimaan kemiallisten, biologisten ja radioaktiivisten aseiden vaikutuspiirissä. - Koulutetaan suojautumaan ja jatkamaan tehtävää. Se tekee esimerkiksi kemiallisista aseista varsin tehottomia. Tärkein sodan ajan keino ehkäistä näitä aseita on tehdä ne turhiksi. Pioneerirykmentti kouluttaa sodan ajan suojelujoukkoja kaikille puolustushaaroille. Suojelujoukkojen tehtävänä on esimerkiksi suorittaa tiedustelua ja joukkojen puhdistusta. - Tavoitteena on joukkojen toiminnan jatkuminen aseiden käytöstä huolimatta. Pioneerirykmentti ylläpitää myös Suojelun erikoisosastoa, jota voi käyttää vaikkapa kansainvälisessä kriisinhallinnassa. - Toistaiseksi käyttöä ei ole ollut. Olemme olleet osa EU:n taisteluosastoa vuonna 2008 sekä osana Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) reservijoukkopoolia vuonna Lähteet: Haastattelu David ym: Sota, Helsinki 2010 Aalto ym: Sotatekniikan kehitys tekniikan aloittain, Jyväskylä 1993 Suomen Punainen Risti Ydinsulkusopimus Bioasekonventiolla pyritään estämään bioaseiden käyttö ennalta Yleissopimus tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista ja rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä Pariisin sopimus, kemiallisten aseiden kieltosopimus Ottawan sopimus astuu Suomessa voimaan

10 10 ruotuväki 11/2013 Puolustusvoimissa palvelevat kenraalit Kenraali ARI PUHELOINEN Puolustusvoimain komentaja Pääesikunta Vara-amiraali JUHA RANNIKKO Pääesikunnan päällikkö Maanpuolustuskorkeakoulu Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat SAKARI HONKAMAA Pv:n henkilöstöpäällikkö Kenraaliluutnantti MIKA PELTONEN Pv:n operaatiopäällikkö Kenraaliluutnantti JARMO LINDBERG Pv:n sotatalouspäällikkö Lippueamiraali VEIJO TAIPALUS Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Kenraaliluutnantti RAIMO JYVÄSJÄRVI Maavoimien komentaja Kontra-amiraali VELI-JUKKA PENNALA Merivoimien komentaja LAURI PURANEN Ilmavoimien komentaja JUKKA OJALA Komentopäällikkö HARRI OHRA-AHO Tiedustelupäällikkö JORMA ALA-SANKILA Valmiuspäällikkö Kansainväliset tehtävät JUHA-PEKKA LIIKOLA Maavoimien esikuntapäällikkö PETRI HULKKO Maavoimien operaatiopäällikkö KYÖSTI HALONEN Maavoimien materiaalilaitoksen johtaja Lippueamiraali JUHA VAUHKONEN Merivoimien esikuntapäällikkö KARI SALMI Ilmavoimien esikuntapäällikkö TIMO ROTONEN Logistiikkapäällikkö Kontra-amiraali KARI TAKANEN Suunnittelupäällikkö ILKKA KORKIAMÄKI Johtamisjärjestelmäpäällikkö MARKKU NIKKILÄ Sotilasedustaja EU:ssa ja NATO:ssa VELI-PEKKA PARKATTI Itä-Suomen sotilas - läänin komentaja PERTTI SALMINEN Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja JUKKA HAAKSIALA Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja Kenttäpiispa PEKKA SÄRKIÖ Lääkintäprikaatikenraali SIMO SIITONEN Pv:n ylilääkäri Insinööriprikaatikenraali VELI-PEKKA VALTONEN Sotavarustepäällikkö PERTTI LAATIKAINEN Etelä-Suomen sotilasläänin komentaja TIMO KIVINEN Karjalan Prikaatin komentaja SEPPO TOIVONEN Erityistehtävä

11 ruotuväki 11/2013 KENTÄLLÄ 11 palveluksessa Muissa tehtävissä palvelevat kenraalit Puolustusministeriö Kenraaliluutnantti ARTO RÄTY Puolustusministeriön kansliapäällikkö (virkavapaalla kenraalin virasta) ESA PULKKINEN Puolustuspoliittisen osaston päällikkö (virkavapaalla kenraalin virasta) EERO PÖYTSIÄ Kansallisen puolustuspolitiikan yksikkö Valtteri Aine, upseerikokelas 22 Oppilaskuntakokelas Reserviupseerikoulu, Hamina Valtiotieteiden ylioppilas Rajavartiolaitos (Sisäasiainministeriö) Kenraaliluutnantti JAAKKO KAUKANEN Rajavartiolaitoksen päällikkö Kontra-amiraali MATTI MÖTTÖNEN Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö MIKKO KIRJAVAINEN Raja- ja meriosaston päällikkö PASI KOSTAMOVAARA Henkilöstöosaston päällikkö ILKKA LAITINEN Euroopan rajaturvallisuusviraston pääjohtaja FRONTEX Puheenjohtajuus oli sopiva haaste Olli Tuominen ruotuvaki 40 vuotta sitten Reikä seinässä toimii sotkuna Sotilaskoti vaikka vain luukku seinässä on Varusmiehen Paras Tawara. Rankin linnakkeella Kotkan edustalla tykkimiehet ovat joutuneet nappaamaan kahvinsa ja munkkinsa jo kolme vuotta ruokalan seinässä olevasta luukusta. Silti kaikki ovat kilpaa tyytyväisiä. Kyllä sotilaskoti on täällä ainoa ilo. Muuten olo linnakkeella olisi peräti köyhää, vakuuttaa Rankissa säämiehenä toimiva tykkimies Mattijuhani Ruottu. Rankin linnakkeen ruokalan seinässä seisoo kauniisti tekstattu eteenpain Olli Pietiläinen Komentaja Pasi Lintuaho siirtyy sotatekniikan laitokselta Maanpuolustuskorkeakoululta vanhemmaksi tutkijaesiupseeriksi Merisotakoulun Meritaistelukeskukseen. Toimin uudessa tehtävässä vanhempana tutkijaesiupseerina ja johdan pinta- ja vedenalaiseen sodankäyntiin keskittyneitä tutkijaryhmiä. Toimin tehtävän ohella Suomen edustajana Saksassa yhdessä NATO:n osaamiskeskuksessa noin viikkoa vuodessa. Meritaistelukeskuksen tehtävänä on merellisen taistelutilan mallintaminen ja merivoimien operatii- lappu Sotilaskoti, koska entinen, oikea sotilaskoti paloi. Sotilaskodin yksin hoitava Helmi Heikkurinen on tyypillinen sotilaskotisisar: Mitäs minä, kunhan pojat... Ruokalan kylkiäisenä toimivalla sotilaskodilla on myös aukiolon suhteen omat rajoituksensa: kun keittiö tarjoaa 160:lle rankin tykkimiehelle päiväksi polttoainetta, sotilaskodin on luonnollisesti oltava kiinni. Rankin sääkomennuskunta tykkimies Ruottu Hyvinkäältä, tykkimies Seppo Seppänen Kuopiosta ja korpraali Otto Turpeinen Helsingistä vakuuttaa kuitenin kilvan sotilaskodin iloja. Sotku on sotku vaikka millaisissa oloissa. Miten täällä muuten esimerkiksi kotiväelle kuulumiset kertoisi, jos ei sotilaskodin puhelin pelaisi. Ja kyllä kahvikupponenkin maistuu, kun säätiedot on saatu matkaan joka kolmas tunti. Säämiehet ovat sinänsä saaneet järjestää olonsa. Pitkien päivystysvuorojen iloksi on omaa radiota, omaa matkatelevisiota... Meritaistelun tutkija haistelee tulevaa visen konseptin täytäntöönpanon tukeminen. Johdan työssä mahdollisten tulevien meritaistelualusten tutkimusta sekä taistelujärjestelmien mallinnusta. Tietoa käytetään Merivoimien suorityskyvyn kehittämisessä. Teknispainotteisen koulutuksen ja kokemukseni on ilmeisesti nähty olleen riittäviä tehtävään määrättäessä. Vahvuuksikseni koen kokemukseni suorituskykyjen suunnittelusta ja rakentamisesta, niin teoriassa kuin käytännössä. Esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssilta valmistumisen jälkeen siirryin työskentelemään Merivoimien esikuntaan. Tämän jälkeen toimin Materiaaliosaston apulaisosastopäällikkönä ja Sotatekniikan laitoksella Maanpuolustuskorkeakoulun sotatalouden pääopettajana. Siirrosta Meritaistelukeskukseen on kulunut vasta vähän aikaa, joten kovin pitkälle meneviä tavoitteita en ole vielä osannut jatkon suhteen asettaa. Erityisesti NATO:n osaamiskeskukseen siirtyminen on vienyt alussa paljon aikaani. Vanhasta tehtävästä jään erityisesti kaipaamaan Maanpuolustuskorkeakoulun ja oman laitoksen henkilöstöä. Heidän parissa viisi vuotta vierähti todella nopeasti. Sotilaskotisisar Helmi Heikkurinen myöntää, että kunnon sotilaskodin puutteesta on hänellekin haittansa: pullat joudutaan tuomaan Kotkasta ja merimatkan aikana niistä haihtuu mukava lämpimäisen maku. Komentaja Pasi Lintuaho pääsee Merisotakoululla hyödyntämään pitkää kokemustaan sotatekniikasta. Kuva: Ruotuväki Kuva: Henri Keränen Reserviupseerikoulun oppilaskunnan puheenjohtajan pesti oli luonnollinen valinta oululaiselle upseerikokelas Valtteri Aineelle. Vuoden 2011 Suomen Lukiolaisten Liittoa puheenjohtajana luotsannut Aine kertoo, että tausta valtakunnallisen järjestön puheenjohtajana vaikutti halukkuuteen hakeutua myös oppilaskunnan puheenjohtajaksi. - Tuntui, että tämä olisi sellainen sopiva haaste, jonka pystyisin hoitamaan, hän toteaa. - Toimiminen valtakunnallisen järjestön puheenjohtajana antoi helpon mahdollisuuden antaa näytöt puheenjohtajan valitsevalle edustajistolle, Aine pohtii. Palvelukseen Aine astui Suomenlahden Meripuolustusalueella Upinniemessä heinäkuussa Aliupseerikurssin jälkeen hän pääsi reserviupseerikurssille kiväärilinjalle. Toimittuaan oppilaskunnan puheenjohtajana kurssin ajan, hän palasi tammikuun saapumiserän jalkaväkikouluttajaksi Upinniemeen uuden saapumiserän peruskoulutuskauden lopulla. Nyt Aine toimii kuntatehtävien ohella tulevien upseerikokelaiden kouluttajana Reserviupseerikoulun kärkikomppaniassa huoltolinjalla. Oppilaskunta järjestää tapahtumat Reserviupseerikoulun oppilaskunnan voi ajatella vastaavan varusmiesten edunvalvojana muissa varuskunnissa toimivia varusmiestoimikuntia, joskin oppilaskunnan toimenkuva on huomattavasti monipuolisempi. - Oppilaskuntaan hallitusvastuuseen haluavat hakevat tehtävään hakemuksella, minkä jälkeen edustajat valitsevat hallituksen, Aine selventää. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtajan lisäksi pääsihteeri ja 12 jaostovirkailijaa, joiden työtä puheenjohtaja koordinoi. - Puheenjohtajan tärkein tehtävä on seurata koko palettia ja varmistaa, että homma toimii, Aine alleviivaa. Reserviupseerikoulussa oppilaskunta järjestää kaikki kurssin yhteiset tapahtumat, jotka huipentuvat kurssin lopussa pidettävään kurssijuhlaan. - Oli hienoa päästä toteuttamaan tapahtumia isolle massalle, Aine kertaa. Käytännön työ puheenjohtajana oli Aineelle tuttua jo Suomen Lukiolaisten Liitosta, mutta oman säväyksensä tehtävään toi armeijaympäristö. Oppilaskunnan puheenjohtajalle lankeaa useita edustustehtäviä, haastatteluja ja puheita, joiden avulla pääsee kehittämään muun muassa omia esiintymistaitojaan. Tärkeä osa puheenjohtajuutta on luonnollisesti oppilaskunnan kokouksien johtaminen. Vaikka armeijan organisaatiossa toimiva oppilaskunta on ympäristönä ja organisaationa hyvin erilainen kuin Suomen Lukiolaisten Liitto, näkee Aine molempien johtamisessa yhteisiä piirteitä. - Yhteistä molemmille on tiivis oma porukka, jonka asiaa ajat, Aine pohdiskelee. Töitä riittää kurssin päätyttyäkin Kaikkien oppilaskuntakokelaiden työ ei suinkaan pääty samana päivänä, kun oma reserviupseerikurssi päättyy. Aineen tehtävänä on yhdessä upseerikokelas Anna- Kaisa Salon kanssa pitää huoli uuden kurssin oppilaskuntalaisten perehdyttämisestä. - Neljä ensimmäistä viikkoa ohjaamme ja näytämme, miten homma täällä toimii, Aine tiivistää. Sen lisäksi he hoitavat oman kurssinsa viimeiset asiat, kuten kurssikirjojen lähettämiset kuntoon, jotta uusi oppilaskunta pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä.

12 12 kentällä ruotuväki 11/2013 Kartat ja maalit suoraan näytölle Sanomalaitteet jäävät museoon 30 vuoden jälkeen, tilalle tulee tablet-mallinen päätelaite. Varusmiesten mukaan uusi tulenjohdon pääte kaipaa kuitenkin vielä kehittelyä. Joona Haataja Tulenjohtopartion viestimies, oppilas Olli Rytkönen käynnistää tablettia muistuttavan MATI-taistelujohtojärjestelmän päätelaitteen. Pieneen näyttöön ilmestyy Windowsin logo ja pian näkyviin tulee työpöytä, josta hän avaa kartta- ja tulenjohtosovelluksen. Pian tietokoneen GPS paikantaa partion sijainnin, minkä jälkeen epäsuoran tulen maalien sijainnit voidaan viestittää tykistölle, joka avaa tulen. Näin helposti toimii uudistetun taistelutavan mukana tuoma tablet-mallinen tietokone - ainakin teoriassa. Varusmiesten mukaan laitteessa on hyvät puolensa, mutta myös kehitettävää. Vielä viime vuonna tulenjohdossa viestitykseen käytettiin painavia ja vanhanaikaisia 80-luvun alussa valmistettuja sanomalaitteita. Kyllähän se sanlaan verrattuna mietityttää, että kestääkö tuo. Sanlallahan olisi voinut vaikka lyödä jotakuta ja se olisi silti toiminut, kokelas Inka Kukkonen Kainuun Tykistörykmentistä miettii. Laite on jo varusmiesten käytössä Kainuun Prikaatissa uudet MATIpäätelaitteet tulivat varusmiesten käyttöön tämän vuoden alussa. Toisaalta tuo painaa paljon vähemmän. Sen kanssa viestimies pysyy paljon paremmin perässä. Sitä on siinä mielessä mukavampi kantaa mukana. Ja sen kanssa saa olla miten tumpelo tahansa, sillä sen tulikomennon saa valmiiden syöttökenttien ansiosta väkisinkin oikein ja oikeaan järjestykseen, Kukkonen jatkaa. Panasonic CF-U1 Toughbook Kosketusnäyttö: 5,6 tuuman LCD Käyttöjärjestelmä: Windows 7 Professional Suoritin: Intel Atom Z530, 1.6 GHz Akun kesto: Valmistajan mukaan jopa 9 tuntia Paino: 1,06 kg Keskusmuisti/RAM: 2GB DDR2 Kovalevy: 64 GB Sisältää muun muassa MATI-ohjelmiston (Maavoimien tietojärjestelmä) ja tulenjohtosovelluksen MATI-päätelaitteella tulenjohtajien työ helpottuu huomattavasti. Ohjelma piirtää tablet-mallisen laitteen kartalle esimerkiksi maalit ja oman sijainnin. Kuva: Joona Haataja Laitteen näyttö on pieni, joten kosketuskynän käyttäminen vaatii tarkkuutta. Rytköstä huolestuttaa, miten helppokäyttöinen laite on talvella paksujen hanskojen kanssa. Kosketusnäytön rinnalla päätelaitteessa on myös fyysinen näppäimistö. Laitteessa on kaksi erillistä akkua, joten sitä ei tarvitse sammuttaa akunvaihdon ajaksi toisin kuin sanomalaitetta. Tietokoneella voi luonnollisesti tehdä paljon muutakin kuin pelkästään viestittää. Laite myös piirtää maalin, varmuusetäisyydet ja ampumaviivat suoraan kartalle sekä näyttää vihollisten sijainnin, tilannekuvan ja oman ryhmityksen. Komppanian päällikkö voi myös lähettää partiolle sähköposteja ja marssireittejä. Mitäpä jos tekniikka pettää? Luutnantti Joonas Kauppisen mukaan tekniikan pettäminen tai akun loppuminen ei estä tulenjohtoa. Tykistön ja kranaatinheittimistön tulta tilaavat tulikomennot viestitetään tuolloin perinteisesti puheella ja radiolla. Tällöin maalit mitataan manuaalisesti tulenjohtotasolla, eli millimetripaperilla. MATI-päätelaitteet otetaan hiljalleen käyttöön kaikkialla maavoimissa, sillä sanomalaitteet ovat tulossa elinkaarensa päähän. Valmistajan mukaan laite on erittäin vahvistettu ja kestää pudottamisen 1,8 metrin korkeudesta. Lisäksi se on pölyn- ja vedenkestävä. Tuliasemissa eli tykeillä ja kranaatinheittimillä sanomalaitteiden tilalle tulee myös moderni läppäriä muistuttava päätelaite. huomio! verkossa Anna panoksesi verkkojournalismille Alikersantti näyttää suunnan! Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Henri Keränen Olli Pietiläinen Ruotuväen verkkopalveluiden kehittämiseen tähtäävä kysely on parhaillaan käynnissä verkossa. Tässä tehtävässä tarvitsemme teitä, hyvät lukijat. Osallistu ja auta tuomaan uutta virtaa Ruotuväen verkkotarjontaan. Kysely kestää saakka. Vastaajille on luvassa palkintoina puolustusvoimiin liittyvää tavaraa, kuten kääntölapioita. Journalismi elää uusilla tavoilla: verkossa tarjottava sisältö on nykyaikaisen lehden elinehto. Jo nyt Ruotuväkeä voi seurata osoitteessa Ruotuväen päätoimittaja Mikko Ilkon mukaan Facebook uutena vuorovaikutteisena kanavana on toiminut sujuvasti. Samalla lehdessä laajennetaan ajattelua isompien sähköisten uudistusten pohdintaan. Lopputyöstä hyötyä lukijoille Ruotuväen verkkokyselyn suunnitellut Mari Hienonen hyödyntää kyselyn tuloksia opinnäytetyössään, jonka hän tekee ammattikorkeakoulu Metropolian mediatuottajan koulutusohjelmaan. Kyselyssä lähdetään tutkimaan, Vastaamalla kyselyyn voit paitsi voittaa palkintoja, pääset lukijana rakentamaan sinua paremmin palvelevaa verkkotarjontaa. mitä verkkopalveluja käyttäjät kaipaavat lehden rinnalle ja kuinka olemassa olevia verkkopalveluja tulisi kehittää vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita. Halutaanko uutisia puolustusvoimista lukea bitteinä vai paperilla? Sen päättävät lukijat. Myös monet eri lehtien printtilukijat ovat sitä mieltä, että ajat ovat muuttuneet. Ipad ja muut tabletit ovat niitä, joille sisältöä kehitetään. Toisaalta jotkut varmaan kysyvät, että aiotaanko painettu lehti kokonaan lopettaa, Hienonen arvuuttelee. Hän kuitenkin tyrmää ajatuksen paperilehden näivettymisestä saman tien. Verkko ja painettu lehti voivat täydentää toisiaan, Hienonen summaa. Esimerkkinä vuorovaikutteisesta verkkotarjonnasta Hienonen mainitsee verkon monipuoliset keskustelumahdollisuudet ja esimerkiksi uutisten helpot jakamismahdollisuudet. Kuva: Joonas Kyöstilä Uutisten tuoreus verkossa tuo merkittävää lisäarvoa lehden lukijoille. Myös uutisvinkkien kautta lehden uutisointi pysyisi kiinnostavana ja lukijat saisivat vaikuttaa artikkeleihin, joita tehdään, Hienonen kertoo. Uutta toimittajakokemusta Verkko tarkoittaisi myös varusmiestoimittajille nopeampaa sykliä toimittajan työssä. Käytännön lehtityö verkkoa varten poikkeaa printistä. Se toimisi kuitenkin muiden lehtien tapaan. Tämä auttaisi valmentamaan tulevaan toimitustyöhön, Ilkko veikkaa. Vaikka sisältöä käytetään Hienosen lopputyössä, lopulliset hyödyt kyselyn tuloksista kokevat lukijat. Ilkon mukaan lehti voi olla edelleen tukemassa puolustusvoimien strategisia tavoitteita ja viestintää, vaikka toimiikin itsenäisenä. Palkkiona lukijalle on parempi, kiinnostavampi ja keskustelevampi verkkotarjonta, Ilkko päättää. Vastaa osoitteessa >

13 ruotuväki 11/2013 vapaalla 13 Kuvat: Sebastian Lindroos Kersantti Pavel Titovin mukaan telinevoimistelijalta vaaditaan pitkäjänteisyyttä. Välillä on paikat jumissa ja ei tekisi mieli millään lähteä treeneihin, mutta se on vain pakko. Jos treenit jäävät välistä, alkaa yleensä kehitys laskea, hän perustelee. Telinesalin kasvatti Telinevoimistelu on rankkaa ja haastavaa, mutta juuri siksi se antaa paljon kersantti Pavel Titoville. Moona Veijola Temppuja, vauhtia, voimaa, notkeutta ja taitoa. Niin harrastustaan kuvailee jyväskyläläinen kersantti Pavel Titov. Ilmasotakoulussa viestilinjalla palvelevalle Titoville telinevoimistelu on kuitenkin paljon muutakin kuin harrastus: telinesalista löytyvät niin kaverit kuin toiveammattikin. Nuorten SM-kullan jo saavuttaneen Titovin tavoitteet ovat korkealla, mutta menneisyyttäkin on ehtinyt kertyä. Hän aloitti telinevoimistelun 14 vuotta sitten, 6- vuotiaana. Tykkäsin himassa tehdä kuperkeikkoja ja kärrynpyöriä, ja yksi porukoiden tuttu on vanha telinevoimistelija ja katsoi, että tällä pojalla olisi hyvät ominaisuudet telinevoimisteluun, että viekää sinne. Sitten näin tehtiin, Titov kertoo harrastuksensa alkutaipaleesta. Venäjällä kuria, Suomessa karkkia Samalla tekemisen meiningillä, jolla Titov aloitti telinevoimistelun, hän on sitä myös jatkanut. 10-vuotiaana Venäjältä Suomeen muuttanut kersantti ehti oppia venäläiseen kuriin, ja siltä pohjalta on ollut hyvä jatkaa myös Suomessa, vaikka treenikulttuuri onkin varsin erilainen. Siellä meillä oli ihan kunnon kuri, mentiin kovalla vauhdilla eteenpäin ja kehityttiin. Kun muutin tänne, täällä oli aika löysää ja tarjottiin karkkia, kun teki jotain, Titov vertaa naurahtaen. Kurin lisäksi selkeä ero venäläisen ja suomalaisen telinevoimistelun välillä on koulutuksen laadussa. Venäjältä tulee maailman parhaita telinevoimistelijoita, ja se näkyy. Myös palkassa. Pietarissa jätkät, jotka edustivat omaa seuraa, saivat noin tonnin kuussa, Titov antaa esimerkin. Suomessa kansallisesti kilpaillen ei voi itseään elättää, vaan kansainväliselle tasolle on päästävä. Siellä Vaikka lippujuhlan päivänä kersantiksi ylennetyn Pavel Titovin tavoitteet ovat korkealla telinevoimistelun suhteen, hän on kevään yhteishaussa hakenut opiskelemaan myös liiketaloutta ja liikuntaa. Titovin tavoitteetkin ovat, olympiajoukkuepaikassa. Mutta pitääkö sitä varten palata Venäjälle? Ihan turha minun sinne on lähteä, siellä on kuitenkin niin hyvä taso, etten tiedä, pärjäisinkö siellä niin hyvin, kersantti pohtii. Yksilölaji ei ole yksinäinen Tavoitteiden lisäksi Titovin on pitänyt telinevoimistelun parissa silkka motivaatio. Aina miettii seurauksia, jos ei käy treeneissä. Sitä vain pakottaa itsensä, että pakko sinne on mennä. Onneksi sitten, kun menee treeneihin ja rupeaa jotain tekemään, innostuu, hän kertoo. Mikä vauhdikkaiden temppujen tekemisessä jaksaa sitten innostaa? Telinevoimistelu on haastavaa ja monipuolista, ja siinä opitaan koko ajan uutta ja kehitetään itseä, ryhmänjohtaja perustelee. Hyvin samalla tavalla voisi kuvailla myös varusmiespalvelusta. Eipä ihme, että Titov on viihtynyt miehistön ryhmänjohtajana Tikkakoskella. Palvelusta on helpottanut hyvä kunto ja se, että harjoitusvapaille on päässyt. Niin varusmiespalveluksessa kuin telinevoimistelussa tärkeää on hyvä porukka, jossa hommia tehdään. Vaikka telinevoimistelu on yksilölaji, ei treenaaminen ole yksinäistä. Kun sitä on niin pitkään harrastanut, niin kyllä me ollaan yhtä isoa perhettä, Titov kiteyttää. tupavisa 1. Mikä on väkiluvultaan maailman pienin itsenäinen valtio? 2. Kuinka monta hevosvoimaa on yksi kilowatti? 3. Minkä niminen on Skandien vuoriston korkein huippu? 4. Missä videopelissä Gordon Freeman debytoi? 5. Missä yhtyeessä Chris Cornell laulaa? 6. Millä koodinimellä Windows Vista tunnettiin? 7. Ketkä suomalaiset isä ja poika ovat IIHF Hockey Hall of Famessa? 8. Mihin autoon Lada 1200 perustui? 9. Mikä on Tsekin pääkaupunki? 10. Minkä maan lippu on kuvassa? vastaukset 1. Vatikaanivaltio, 2. 1,34, 3. Galdhøpiggen, 4. Half Life, 5. Soundgarden, 6. Longhorn, 7. Kalevi ja Teppo Numminen, 8. Fiat 124, 9. Praha, 10. Armenia

14 14 vapaalla ruotuväki 11/2013 kirjat museo Miehittäjän morsiamet Kirjoittaja Pauliina Salminen Kustantaja Atena Kustannus Julkaisuvuosi 2013 Sota on poikkeustila, mutta silloinkin ihmiset ovat ihmisiä. He suuttuvat, nauravat, itkevät, ystävystyvät ja tietysti myös rakastuvat. Rakkaudesta mutta myös petoksista kertoo Miehittäjän morsiamet. Pauliina Salminen lähti seuraamaan aunuslaisen Annan ja Väinön tarinaa, ja kohtasi matkalla monia muitakin kertomuksia ajasta. Osa niistä päättyi hyvin, osa taas surullisemmin. Jatkosodan Itä-Karjala oli paikka, jossa kohtasivat suomalaiset sotilaat ja karjalaiset naiset. Jotkut rakastivat, jotkut pettivät kansalaisuudesta riippumatta. Vaikka kirja käsittelee kauniiden sota-ajan rakkaustarinoiden lisäksi myös isyyden kiistämisiä, raiskauksia ja valehtelua, se on kirjoitettu tyylikkäästi. Tarvetta kohun etsintään ei ole. Veteraanien tekemän työn arvoa ei vähennä se, että heistä kerrotaan totuudenmukaisesti, kertomatta jättäminen taas loukkaisi yksin jääneitä karjalaisnaisia ja heidän lapsiaan. Yksittäisten, kirjeillä kerrottujen kertomusten lisäksi kirja Viettelyn jalo taito Kirjoittaja Henrik Fexeus Kustantaja Atena Kustannus Julkaisuvuosi 2013 Tätä kirjaa lukiessa tuntuu siltä, että monella taitaa olla sosiaalisissa taidoissa petrattavaa. Flirtti on taito, joka on hyvä hallita, aikoi sitten hurmata ihmisryhmän tai yhden ainoan kanssaeläjän. Tämän tietää ruotsalainen mentalisti, kirjailija ja tvtähti Henrik Fexeus, joka on julkaissut jälleen uuden mielten hallintaa käsittelevän oppaan. Kirjan nimi on siinä mielessä harhaanjohtava, että opus käsittelee viettelyn sijasta enemmänkin ihmisiin tutustumista, flirttailua ja hyvän vaikutuksen tekemistä muihin. Teos lähtee liikkeelle oman ulkoisen olemuksen kohentamisesta ja itsetunnon kasvatuksesta ja siirtyy askel askeleelta uusien ihmisten lähestymisen ja elekielen käytön kautta miellyttävän kommunikaation saloihin. Lopussa on muutama intiimimpi vinkki romantiikkaa elämäänsä kaipaavalle. antaa laajan kuvan jatkosodan Itä-Karjalasta. Kuvaukset oikeusasioiden ja sosiaalihuollon järjestelyistä sotaoloissa avaavat ajan sekavuutta meille muillekin. Tulevaisuudesta ei ollut tietoa, joten ihmiset ottivat sen mahdollisuuden, minkä voivat. Kirja on onnistunut kannanotto karjalaisnaisten ja heidän lastensa puolesta. Byrokratian hitauden vuoksi liian moni jäi ilman elatustukea. Kirja herättää myös pohtimaan, onko suomalaissotilaiden rajan taa jääneillä lapsilla oikeutta perintöön. Rakkaus ja sota linkittyvät kiinnostavasti toisiinsa, kun kirja on rakennettu rakkauden ja sodan vaiheiden mukaan. Koskettavat tarinat ja kohtalot verevöittävät Itä-Karjalan puutteellisten olojen kuvausta. Moona Veijola Fexeuksen taidonnäyte ei sovi ryppyotsaisille eikä besserwissereille, mutta se saattaa lisätä hetkellistä kiinnostusta kokeilla muutamaa sivuilla esiteltyä hurmauskikkaa. Näinä sosiaalisen kömpelyyden ja samalla ristiriitaisesti ulkoisen hurmaavuuden kulta-aikoina vinkit menevät varmasti kuin kuumille kiville. Onhan se hyvä välillä miettiä, miten olla toista miellyttävä ja huomaavainen seuralainen (ryhtymättä kuitenkaan kynnysmatoksi). Turhan usein kiinnitetään huomiota lähinnä siihen, miten toisten tulisi miellyttää itseä. Eira Talka Museo Militarian avajaisissa nauhaa leikkasivat museonjohtaja Jaakko Martikainen (vas.), vara-amiraali Juha Rannikko ja Museoyhdistyksen puheenjohtaja Esko Hasila. Kolme aselajia saman katon alle Museo Militarian, uunituoreen Suomen tykistö-, pioneeri- ja viestimuseon, avajaisia vietettiin perjantaina 17. toukokuuta. Kolme aselajimuseota Hämeenlinnassa yhdistänyt museo on nyt yleisölle avoin, vaikka museointityö jatkuu vielä syksyyn asti. Sisänäyttely päärakennuksen kolmessa kerroksessa on valmis kesäkuun puoleen väliin mennessä. Ulkonäyttely on valmis syyskuun loppuun mennessä, kun tuomme kesän aikana raskaat koneet ja kalustot Pioneerimuseon entisestä ulkonäyttelytilasta Miehikkälästä, Museo Militarian johtaja Jaakko Martikainen selvittää näyttelyiden tilaa. Kiire luo haasteita Tykistömuseon, Pioneerimuseon ja Viestimuseon yhdistäminen Hämeenlinnan Linnan kasarmeille toteutettiin tiiviillä aikataululla. Se vaatikin melkoisesti museon työntekijöiltä. Projekti oli melko nopea sillä tavalla, että projektisuunnitelma hyväksyttiin viime vuonna juhannusviikolla ja museo on projektisuunnitelman mukaisessa kunnossa tämän vuoden loppuun mennessä. Eli äärimmäisen tiukka aikataulu, Martikainen kuvaa. Nopeudella haetaan kustannustehokkuutta, jotta museo saataisiin edullisesti siihen kuntoon kuin on suunniteltu. Kuinka haastavaa museomateriaalin siirtäminen Miehikkälästä ja Riihimäeltä Hämeen-linnaan sitten oli? Se on ollut haastavaa juuri kireästä aikataulusta johtuen. Tulee yllätyksiä, ja sitten asiat pitää saada yllätyksien jälkeenkin toimimaan. Hyvin haastavaa tämä oli myös siksi, että tässä yhdistetään kolme aselajikulttuuria, jotka pitää kaikki saada esille ja käsitellä tasapuolisesti, Martikainen selostaa. Murskaavia yllätyksiä vuoden aikana ei ole tullut vastaan, mutta täysipainoisen museotoiminnan pyörittäminen ja näyttelyiden kokoaminen samaan aikaan on työlästä. Samaa henkilökuntaa käytetään ensinnäkin normaalin museon pyörittämiseen ja sitten itse projektiin, Martikainen muistuttaa. Vetonaulaa haetaan, mutta nähtävää riittää Museo Militaria esittelee aselajien historiaa monipuolisen esineistön avulla, vaikka varsinainen museon vetonaula onkin vielä hakusessa. Meillä on tykki, jonka lavetilla marsalkka Mannerheim saatettiin hautaan. Kesäkuun puolessa välissä, kun museo on siinä tilassa, kuin haluan sisänäyttelyn olevan, pystyn sanomaan, mikä on se juttu, josta alamme puhua. Nyt olemme olleet pikkuisen neutraaleja vielä tässä vaiheessa, Martikainen selvittää. Paljon nähtävää museosta löytyy silti ilman myyntipuheitakin. Meillä on tykki, jonka lavetilla marsalkka Mannerheim saatettiin hautaan. Sitten meillä on erittäin mielenkiintoinen saksalainen viestiväline, jolla purettiin salattuja sanomia sekä todella arvokkaita pioneeripuolen pienoismalleja, Martikainen kuvailee museon tarjontaa. Militariasta saa opastusta suomeksi, englanniksi ja vähän saksaksi. Kielitaitoisten, kolmea eri aselajia tuntevien oppaiden löytäminen on yksi Militarian loppuvuoden suurimpia haasteita. Haasteita tai ei, Martikainen kokee museotyön olevan varsin arvokasta niin puolustusvoimien kuin yhteiskunnan kannalta. Tämähän on keskeisintä maanpuolustustyötä, joka saavuttaa niin suomalaisen kuin ulkomaalaisen yleisön vauvasta vaariin, hän kiteyttää. Moona Veijola Kuva: Sirkka Ojala levyt Alice in Chains: The Devil Put Dinosaurus Here Capitol Records Alice in Chainsin diskografia on itsessään yksi kehityskertomus. Glam-yhtyeestä kasvoi dinosaurusmaisen suuri aikansa rockin perikuva jonka ura näytti päättyvän laulaja Layne Staleyn kuolemaan. Hirmuliskot eivät suinkaan fossiloituneet, vaan palasivat vuonna 2005 mestariteoksellaan Black Gives Way to Blue muistamaan edesmennyttä laulajaansa. Kymmenen vuotta kuoleman jälkeen The Devil Put Dinosaurs Here jatkaa surutyötä kohti itsenäistä elämää. Levyn aavemainen avausraita Hollow lunastaa paikkansa yhtyeen klassikkona. William DuVallin ja Jerry Cantrellin harmoniset stemmalaulut eivät häpeä tippaakaan yli 20 vuotta vanhalle klassikkoalbumi Dirtille. Akustisen kitaran vetämät Scalpel ja Voices sen sijaan voisivat löytyä Jar of Flies - EP:ltä, joka vuonna 1993 esitteli yhtyeen vähemmän säröisen puolen. Lupaan, että jokainen kappale jää vuorollaan soimaan päähän. Moitittavaa löytyy lähinnä albumin teknisestä toteutuksesta. Levyn dynamiikka on trendin mukaisesti kompressoitu rajusti, luoden vaikutelman yleisesti suuremmasta äänenvoimakkuudesta. Ominaisuus ei ole yhtä vahvasti läsnä, kuin edellisellä albumilla, mutta varsinkin rauhallisempiin kappaleisiin toivoisi ilmavuutta sovitukseen. On tietysti makuasia kokeeko sen negatiiviseksi asiaksi. Massiivisen tunnelman voi toinen nähdä bonuksena. Alice in Chainsin peruselementit eivät ole juurikaan muuttuneet pitkän ja mutkaisen uran aikana. Siitä huolimatta The Devil Put Dinosaurs Here ei ole tippaakaan ummehtunut, vaikka resepti on monta nykytähteäkin vanhempi. Hyvä kokki osaa tuoda klassikkoruokaan aina jotain uutta, miksei siis levyynkin? Eetu Heino Rudimental: Home Warner Music Drum and bass nousi 90-luvulla tunnetuksi elektronisen musiikin genreksi, joka tunnettiin alusta alkaen monimutkaisista rytmeistään ja järeistä bassolinjoistaan.alkunsa tuplanopeudella soitetuista Dubreggae-singleistä saanut genre kehittyi klubien suosikiksi. Samoilla kulmilla syntyi sillä välin myös jazzahtavampi trip hopina tunnettu suuntaus, jossa pääpaino oli hypnoottisessa tunnelmassa. Näiden genrejen syntysijoilta saapuu myös Drum and bass -nelikko Rudimental, joka saattaa nämä kaksi sukulaista jälleen yhteen ja vielä kaupan päälle lisää sekaan aimo annoksen mustaa soulia.yhtyeen tuotannon voisikin luokitella liquid funkiksi, jossa yökerhojen tanssirytmit sekoittuvat tunnelmallisempaan musiikkiin. Rudimental toimii tanssihallissa ja puutarhassa. Rentoutumisen ja energian suhde on kohdillaan. Albumi toimii, halusi sitten lätyltä molempia tai vain toista. Käytetyissä sampleissa on vanhan maailman tuntua. Puhaltimia ja kitaraa ei ole säästelty, kun taas kanttiaaltoiset syntetisaattorit ovat jääneet tukevaksi aselajiksi. Vierailevat laulajat ovat vahvoja esittäjiä ja muistuttavat soulin kulta-ajoista. Radiossa kohtuullisen paljon soittoa saanut Not Giving In onkin kuin Curtis Mayfield olisi noussut haudastaan ja editoinut hittejään tietokoneella. Joukosta löytyy myös Spoonsin kaltaisia chill out-raitoja ja viidakkorummuilla säestettyjä balladeja, kuten Powerless. Raikkaat samplet synnyttävät villien rumpukomppien kanssa värikkään mosaiikin. Rudimentalin soidessa tekisi mieli vetää juoksukengät jalkaan ja juosta kunnes ei tunne jalkojaan. Karvan alle tunnin mittainen Home jättää kehon täyteen tarmoa ja hymyn suupieliin. Eetu Heino

15 ruotuväki 11/2013 VAPAALLA 15 Elämyksiä ja endorfiineja Teksti: Eira Talka, Joonas Lehtonen Kuvitus: Lasse Perkkiö Taitto: Joonas Kyöstilä Äärimmäisyys, kärjistää huippuunsa, mennä äärimmäisyyksiin. Englannin sanan extreme käännökset kuvaavat hyvin suosittujen ääriurheilulajien maailmaa. Ruotuväen toimittajakaksikko osallistui extremejuoksukilpailuun ja selvitti, mikä oman terveyden ja jopa hengen riskeeraamisessa urheillessa kiehtoo ja koukuttaa. Extreme Run on leikkimielinen yhdeksän kilometrin mäkinen juoksurata, jonka varrelle on sijoiteltu 18 estettä virtaavasta joesta ylitettäviin autonromuihin. Osallistun kilpailuun noin 4000 muun ääriurheilun ja juoksun yhdistämisestä kiinnostuneen joukossa kaverin yllyttämänä. Hän tietää, että minut on helppo houkutella kohtaamaan tämänkaltaisia haasteita. Tämä ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen muiden mielestä hulluutta vaativa tempaus, johon otan osaa. Extreme- eli ääriurheilulla tarkoitettiin alkujaan loukkaantumis- tai jopa kuolemanriskin sisältäviä lajeja, mutta käsite on hiljalleen laajentunut kattamaan kaikkia tavallisuudesta poikkeavia urheilun ja liikunnan muotoja. - Eri ihmisille extreme voi tarkoittaa eri asioita. Yhdelle ensimmäinen laskuvarjohyppy on varmasti samanlainen kokemus kuin kokeneelle erikoisosaajalle hyppääminen 10 kilometristä, pohtii urheilupsykologian tutkija Niilo Konttinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta. Onko näin? Kysyimme asiaa Timo Toivoselta, joka teki huhtikuussa laskuvarjohypyn Suomen korkeusennätyksen hyppäämällä 9302 metrin korkeudesta. Ääriurheilun harrastaja ei kuitenkaan edes haluaisi määritellä termiä tarkemmin. - Itse kartan koko extreme-sanan käyttöä, koska se on varsin harhaanjohtava. Kukaan ei puhu autoilusta extremenä, vaikka siinä kuolee ja loukkaantuu vakavasti valtavat määrät ihmisiä päivittäin, Toivonen vertaa. - Joissain harrastuksissa vaan on mahdollista kokea elämyksiä normaalia enemmän. Mutta ei näitä lajeja harrasteta pelkästään kiksien takia. Ne ovat myös viihdyttäviä ja fyysisesti haastavia kuten muukin urheilu, hän jatkaa. Pelkonsa voi voittaa hakeutumalla olosuhteisiin, joissa voi kokea jotain extremeä. Armeijan tarjoamiin koettelemuksiin verrattuna Extreme Run on huvia. Itsensä sotkeminen mutaan tai naarmuuntuminen eivät herätä erityisiä inhon tunteita, eikä varsinaista itsensä ylittämisen kokemusta synny. Ylämäki- ja maastojuoksu ovat sinänsä rankkaa treeniä, ja e- simerkiksi köysikiipeily ja kivisessä joessa kahlaaminen herättävät kyllä lievää huolen tunnetta. Pyrin esteillä olemaan kiinnittämättä huomiota muiden reaktioihin, kuten kanssajuoksijoiden kiljaisuihin kylmän joen ylityksessä. Keskityn omaan suoritukseeni. Extremen harrastajia yhdistää halu etsiä ja kokea uusia ja vahvoja elämyksiä. En suoraan sanottuna muista tarkasti tuntemuksiani eri esteillä edes heti niiden jälkeen. - Tämä elämyshakuisuus on eräs persoonallisuutemme piirteistä, jonka ilmeneminen vaihtelee henkilöstä toiseen. Ihmisellä on luontainen tarve oppia uusia asioita kokemuksen kautta, ja tässä mielessä extremen harrastaminen voidaan luokitella korostuneeksi tarpeeksi hakea uusia kokemuksia, Konttinen pohdiskelee. Elämysten ja oppien hakeminen äärilajeista vaatii harrastajilta vahvaa omien rajojensa tuntemusta. - Näiden lajien parissa olevat hallitsevat pelon tunnetta, tehden sitä kautta suoritukset turvalliseksi itselleen, Toivonen sanoo. Myös arkajalasta voi kuitenkin tulla ääri-ihminen. Pelkonsa voi voittaa hakeutumalla olosuhteisiin, joissa voi kokea jotain extremeä. Tosin nämä kokemukset ovat yksilöllisiä, eivätkä seuraukset ole aina ennustettavissa. - Esimerkiksi armeija on ympäristö, joka tuo henkilön eteen erilaisia haasteita. Jos henkilö sitten kykeneekin vastaamaan haasteeseen, ja siten kokemaan mielihyvää, voi kynnys kokea vieläkin haastavampia juttuja alentua merkittävästi, hän mainitsee. Huomaan juostessani, että armeija on tuonut fyysisiin suorituksiini välinpitämättömyyttä siitä, saanko mustelmia tai naarmuja. Tärkeintä on suoriutuminen. En suoraan sanottuna muista tarkasti tuntemuksiani eri esteillä edes heti niiden jälkeen. Samanlaisia kokemuksia minulla on armeijan harjoituksistakin. Suoritukset intissä saattavat olla pelottavia ja sisältää mahdollisia vaaran aiheuttajia, mutta niistä selviää kunnialla vain tekemällä. Mikä extreme-lajeissa sitten on parasta? - Kiehtovia ovat elämykset ja kyky tehdä hallitusti vaativia asioita, joihin kaikki eivät pysty, Toivonen kuvailee. Konttinen huomauttaa, että hallittu riski ja hullunrohkeus ovat eri asioita. Mutta turtuuko elämyksiin ja etenkin hallittuun riskinottoon joskus? - Vaativan suorituksen aikana aivomme erittävät suuria määriä endorfiineja, jotka ovat oopiumin kaltaisia aineita, Konttinen selittää. Huumeen tavoin myös extremeen voi siis jäädä koukkuun. Mielihyvän saavuttaminen vaatii aina hieman suuremman endorfiiniannoksen - ja voimakkaamman extreme-kokemuksen. Mielihyvän lisäksi ääriurheilun hyödyt voivat ulottua laajallekin. Niin kuin armeijataustasta voi olla hyötyä extreme-lajeissa, saattaa myös extremelajien harrastaminen helpottaa elämää intissä. - Ihmiset, jotka ovat tottuneita stressaaviin tilanteisiin ja säilyttävät toimintakykynsä kiperissäkin tilanteissa, selviävät helpommin arkielämän haasteista niin siviilissä kuin armeijassakin, Toivonen tiivistää. Extreme Runin rankkuutta syö se, että siihen ei liity valvomista, näläntunnetta, henkistä painetta, outoa ympäristöä, erityistä taitoa tai teknistä osaamista vaativia tekoja ja suoranaista kuolemanpelkoa. Kumpuilevassa ja mäkisessä maastossa juoksuvauhtini hiipuu kuitenkin välillä olemattomiin, joten hämmästyn sitä, miten hyvin sijoitun osanottajien joukossa. Olen lopulta yhdeksän kilometrin matkalla hupisarjassa sijalla 67. Osallistujia sarjassa on 1805.

16 16 takakansi ruotuväki 11/2013 potretti Koulutus jatkuu reservissä Olli Pietiläinen Maaliskuun alusta maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutusjohtajana aloittanut Juha Niemi on leppoisa, jämerä mies. Ei uskoisi, että tämä mies on toiminut aikaisemmin tiukkana varusmiesten koulutuksen kaitsijana, eli osastoesiupseerina Pääesikunnan asevelvollisuusosastolla. Maanpuolustuskorkeakoulun kehittämispäällikön tehtävän ja ulkomaankomennuksen jälkeen Niemi on jälleen palannut kouluttamisen pariin. Nyt vapaaehtoisuus on Niemelle ykkösasia. Kun tulee tänne ja näkee kuinka innokkaasti väki tekee, ja kuinka paljon he ovat valmiita uhraamaan, niin se vie mukanaan, Niemi kertoo. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen päätehtävä on sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvien valmiuksien kehittäminen. Noin kaksi kolmasosaa kurssitarjonnasta liittyy sotilaalliseen toimintaan ja yksi kolmasosa varautumiseen ja turvallisuuteen. Itsestänihän tietenkin sotilaana tuntuu, että vielä toistaiseksi vahvuusalueeni on nimenomaan täällä sotilaallisella puolella, kuittaa Niemi. MPK:n koulutusvastuu kasvaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen eli MPK:n konttoritilat ovat avarat, mutta Niemen työhuoneessa on hieman ahtaampaa. Ajasta puolustusvoimissa muistuttaa pöydällä komeileva Pääesikunnan muki. Niemen mukaan tällä hetkellä eletään juuri mielenkiintoisia aikoja puolustusvoimauudistuksen vuoksi. Se tulee konkreettisesti vaikuttamaan myös MPK:n työhön. Tiettyjä joukko-osastoja lakkautetaan ja se käytännössä merkitsee, että puolustusvoimien tukimahdollisuudet heikkenevät niissä paikoissa. Tällöin yksi suuri kysymys on, että miten turvataan vapaaehtoisen maanpuolustuskou- Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutusjohtaja Juha Niemen työ ei rajoitu pelkästään työpöydän ääreen, sillä koulutuskäynneillä käydään ympäri maata. Niemi kertoo, että kalenterista löytyy varaus niin Porvooseen kuin Lohtajalle saakka. lutuksen edellytykset koko Suomessa jatkossakin, kysyy Niemi. Hän näkee, että uudistusten myötä MPK:n maanpuolustuskoulutuksen alueellisen koulutuksen merkitys kasvaa. Tämä on meille myös suuri mahdollisuus. Puolustusvoimien vähentäessä joukkoja tietyistä maakunnista, tarve koulutukseen ja tietoon kuitenkin edelleen säilyy. MPK:lla on mahdollisuus laissa määritetyn tehtävän mukaisesti vastata tähän tarpeeseen, kuvaa Niemi. Reservin kouluttamisessa MPK:n vaikutus tuntuu tulevaisuudessakin vahvana. Puolustusvoimat on varannut MPK:lta tilattavaan koulutukseen rahaa myös tuleviksi vuosiksi. Tämä on Niemen mukaan MPK:lle näytön paikka. Meidän pitää varmistua siitä, että ne koulutustilaisuudet, jotka puolustusvoimat meiltä tilaa, ovat korkealaatuisia ja toteuttavat puolustusvoimien peräänkuuluttamaa valmiutta. Rauhanturvaajien opit ovat avuksi Kokeneiden kouluttajien tiedot ovat Niemen mukaan reserviläiskoulutuksessa erityinen vahvuus. Rauhanturvaajathan ovat perinteisesti vapaaehtoispuolella harvinaisen hyviä kouluttajia. Samalla tavalla kuin puolustusvoimat hakee sieltä oppia ja kokemuksia kehittääkseen omaa toimintaansa, samoin tehdään myös täällä vapaaehtoispuolella, lausahtaa Niemi. Miten turvataan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen edellytykset koko Suomessa jatkossakin? Reserviläinen, joka on sitoutunut pitämään kaupunkitaisteluharjoitusta, pystyy Niemen mukaan menemään yksityiskohdissa paljon pidemmälle koulutuksessa. Kun luodit viuhuvat kaupunkiolosuhteissa, kokemus ja asiantuntevuus ovat tärkeitä. Pelkkä näköeste ei riitä suojaamaan tulitukselta. Kokenut reserviläinen, varsinkin jos hän on taustaltaan rakennusinsinööri, pystyy esimerkiksi menemään paljon syvemmälle siinä, mitä nämä rakenteet ovat ja suojaavatko ne, Niemi sanoo koputtaen työpöydän viereistä betonipylvästä merkitsevästi. Vaikka olen asutuskeskustaistelun veteraani, opin itsekin aina koulutuksessa uutta. Niemen mukaan kotiutumisen aikaan on vasta asevelvollisuuden peruskurssi käyty. Aktiivisuudella sota-ajan sijoitukseen voi tämän jälkeen vaikuttaa, sekä saada kertauspäiviä ja reservin ylennyksiä. Jatkossa puolustusvoimain komentajan linjausten mukaisesti omaehtoisuuden merkitys kasvaa. Olemalla aktiivinen on mahdollista vaikuttaa siihen, saako sijoituksia jatkossa, sekä millaisia sijoituksia saa, kuvaa Niemi. Juha Niemi Ikä: 55 vuotta Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Koulutuspäällikkö, MPK Koulutus: Yleisesikuntaupseeri Sotilasarvo: Everstiluutnantti evp. Vapaaehtoisuudessa on voimaa. Kuvat: Henri Keränen poiminta Kesäkuu 2013 Suomen suosituimmat piknik-konsertit Eetu Heino MILjazz saapuu svengaamaan kahdelletoista paikkakunnalle tänä kesänä. Luvassa on niin jazzklassikoita kuin tuoreinta poppiakin. Kuva: Iiro Hirvimäki Tänäkin kesänä MILjazz saapuu puistoihin viihdyttämään ihmisiä jazzin, rockin ja iskelmän merkeissä. Puolustusvoimien soittokunnat esiintyvät kuudella paikkakunnalla kesäkuussa. Mukana on nyt Vaasa uutena paikkakuntana. Loistavien vierailijoiden maustama MILjazz on kerännyt vuodesta toiseen sankoin joukoin hyväntuulista kuuntelijakuntaa nauttimaan hyvästä musiikista ja kesäisestä säästä. Tapahtuman historia ulottuukin 17 vuoden päähän. Kesäkuussa kuullaan muun muassa saksofonisti Jukka Perkoa ja Laura Voutilaista. MILjazz sai alkunsa vuonna 1996 yksittäisestä kaupunkikonsertista. Suosiota saavutettuaan MILjazz laajeni valtakunnalliseksi, intendentti Markus Virtala tietää. Kesäloman jälkeen soittokunnat palaavat elokuussa esittämään toisen puolikkaan MILjazz-sarjasta muihin kaupunkeihin. Konsertit ovat ilmaisia koko perheelle. Kesäkuun MILjazz-tapahtumat La 8.6. Mikkeli, Vanhan kasarmialueen tykkipuisto, klo Su 9.6. Hämeenlinna, Linnanpuisto, klo To Vaasa, Sisäsatama, klo Pe Lappeenranta, Rakuunamäki, klo Su Jyväskylä, Lounaispuisto, klo > kalenteri Satama soi Lahti ja Lahden satamassa Vesijärven rannalla on luvassa rytmimusiikkia, kun lavalle astuu puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan viihdeorkesteri kera Mikael Konttisen. Konsertti järjestetään kahdesti, keskiviikkona klo ja keskiviikkona klo Kesä Musiikkimajuri Petri Junnan johtama Karjalan Soittokunta esittää viihdettä Ilomantsissa, Kontiolahdella ja Lieksassa. Solisteina ovat Pave Maijanen ja Teija Kontio. Konserttien ajankohdat ovat seuraavat: torstai 6.6. klo 18.00, Ilomantsin urheiluhalli, perjantai 7.6. klo 18.00, Kontiolahden jäähalli, lauantai 8.6. klo 18.00, Lieksan jäähalli. Meri-5-ottelun ja purjehduksen sotilaiden PM-kisat 2013 Upinniemi ja Suomenlinna Suomi järjestää nyt vuorollaan pohjoismaiset mestaruuskilpailut meri-5-ottelussa ja purjehduksessa. Kilpailut ovat Upinniemessä ja Suomenlinnassa. Kotiuttaminen päivää palvelleet ja viime heinäkuussa palvelukseen astuneet ja 165 päivää palvelleet viime tammikuussa palvelukseen astuneet varusmiehet kotiutuvat 20. päivä kesäkuuta. Samalla upseerikokelaat ylennetään reservin vänrikeiksi.

Aluetoimiston päällikkö on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 06.12.2015

Aluetoimiston päällikkö on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 06.12.2015 1(5) YLIVÄÄPELI Hokkanen Kari Pekka Laukaa Hämäläinen Juha Pekka Pihtipudas Löfman Sami Markus Närhi Timo Tapani Laukaa Pentikäinen Martti Olavi VÄÄPELI Heikkinen Panu Jarkko Laukaa Junka Janne Sakari

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

ESITTELY TASAVALLAN PRESIDENTILLE

ESITTELY TASAVALLAN PRESIDENTILLE PÄÄESIKUNTA Nro AM7771101.07.00 ESITTELY TASAVALLAN PRESIDENTILLE 4. 5. 2016 touko kuun päivänä 2016 Esittelijä: Puolustusvoimain komentaja 1. Esitetään, että alla mainitut henkilö ylennetään puolustusvoimissa

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo.

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo. Sijoitus Kilpailu % Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag 1 100,0000 939,2404 124 Nousiainen Lauri 2 97,6396 917,0707 127 Nurmi Seppo Karjala A 3 95,4658 896,6531 104 Manni Matti

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Kevätilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla 27.02.-01.03.2009, tulosluettelo:

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Kevätilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla 27.02.-01.03.2009, tulosluettelo: Yleinen sarja, ilmakivääri 60 ls 1. Juho Kurki KaA 98 99 100 98 99 98 592 2. Jaakko Björkbacka KarMAS 95 97 97 97 97 93 576 3. Markku Niemi AlavA 95 92 95 92 96 96 566 4. Veli Ylinen AlavA 91 96 92 96

Lisätiedot

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta 20 Smolander Åke 94 Rasku Hannu 22 Toivanen Jouni 95 Rasku Jukka 24 Soini Jukka 98 Fred Christer 25 Partanen Pentti 99 Salo Sakari 27 Ruotsalainen

Lisätiedot

PÄÄESIKUNTA EMBARGO! Ei saa julkaista ennen 4.6.2016 klo 00.00!!!

PÄÄESIKUNTA EMBARGO! Ei saa julkaista ennen 4.6.2016 klo 00.00!!! Puolustusvoimain lippujuhlan päivän ylennykset puolustushallinnossa Tasavallan presidentti on ylentänyt Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta 2016 everstiksi Tommi Haapalan Porin prikaatista,

Lisätiedot

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Syysilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla Lehtimäellä 05.-07.12.2008, tulosluettelo:

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Syysilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla Lehtimäellä 05.-07.12.2008, tulosluettelo: Yleinen sarja, ilmapistooli 60 ls 1. Reijo Rantakangas LehA 95 93 93 98 93 92 564 2. Tuomo Passi KA 93 94 89 94 93 93 556 3. Marko Talvitie LehA 90 93 95 93 91 93 555 4. Risto Kantola LehA 92 91 89 91

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 M I E H E T 60 m 7,12 +1,5 Joonas Makkonen -88 2008 hallissa 6,67 Nnamdi Anusim -72 2005 100m 10,46 +1,1 Nnamdi Anusim -72 2007 150 m 17,15-0,3 Joonas Makkonen

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

PORKVU. TPU Turku - 4-6. Tampere. Riihimäki - 3-1. Vanginvartijat - 8-1 - 2-2. Tampere - 3-6 - 2-2 - 7-1. Tampere - 3-7. Riihimäki.

PORKVU. TPU Turku - 4-6. Tampere. Riihimäki - 3-1. Vanginvartijat - 8-1 - 2-2. Tampere - 3-6 - 2-2 - 7-1. Tampere - 3-7. Riihimäki. OTTELUT 11.2.2016 Jääkiekko 9. Viranomaisturnaus Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO A 5 10.2.2016 08:00 PORKVU - TPU Turku 0-10 6 10.2.2016 09:00 7 10.2.2016 10:00 Vanginvartijat PORKVU

Lisätiedot

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9. Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.2014 Nimi Helanterä Antero Laine Jukka Nuuttila Marja-Leena

Lisätiedot

Kotimaan tilastot 2006-07 Miehet 100 m

Kotimaan tilastot 2006-07 Miehet 100 m Kotimaan tilastot 2006-07 Miehet 100 m Kauden paras Sukunimi Etunimi Seura Synt.aika Paikkakunta 1 Nieminen Tuomas SU 160981 10,00 Seinäjoki 14.12.06 2 Kiiskinen Pertti OuTa 181073 10,30 Seinäjoki 14.12.06

Lisätiedot

Sarja- ja harjoitusottelut. Turnausjoukkueet. Blues 01 Blue. Blues MK 00 Yellow HPK. HPK 99 Siniset. HPK 99 Valkoiset. Ilves 99. Jokerit 97.

Sarja- ja harjoitusottelut. Turnausjoukkueet. Blues 01 Blue. Blues MK 00 Yellow HPK. HPK 99 Siniset. HPK 99 Valkoiset. Ilves 99. Jokerit 97. Blues 01 Blue Blues MK 00 Yellow HPK HPK 99 Siniset HPK 99 Valkoiset Ilves 99 Jokerit 97 K-Kissat Laser HT LoKV 00 NuPS 00 Tappara Tappara Cherokee Turnausjoukkueet Turnauksen otteluohjelma Nro Pvm Aika

Lisätiedot

Lopputulokset. HÄTILÄ 13 Hätilä SRA Etelä-Häme Luokka: Joukkuekilpailu. Tulostettu: lauantai 6.7.2013 17:18:18

Lopputulokset. HÄTILÄ 13 Hätilä SRA Etelä-Häme Luokka: Joukkuekilpailu. Tulostettu: lauantai 6.7.2013 17:18:18 Luokka: Joukkuekilpailu Tulostettu: lauantai 6.7.2013 17:18:18 Sijoitus JoukkueID JoukkueNimi Yhteispisteet Kilpailu % Jäsenet Pisteet 1 3 VAU 1324,7205 100,0000 Heino Kari 686,1939 Lee Kenny 638,5266

Lisätiedot

Lapin Yleisurheilu ry TILASTOT 2008

Lapin Yleisurheilu ry TILASTOT 2008 Lapin Yleisurheilu ry TILASTOT 2008 100m 18 Ville Kortelainen LapLu 11.25 +1.4 Kajaani 19 Arttu Hirvonen LapLu 11.31 +1.3 19.6. Pudasjärvi Timo Törmänen LapLu 11.52 +0.8 19.6. Pudasjärvi 11.43 Tornio 15

Lisätiedot

Miehet 11 vuotta 2 km V 1) Juho Virkajärvi JämsänkIlves 7.48,3, 2) Otto Hirvilampi ÄhtärUrh 7.52,6, 3) Elmeri Seppänen JämsänkIlves 8.

Miehet 11 vuotta 2 km V 1) Juho Virkajärvi JämsänkIlves 7.48,3, 2) Otto Hirvilampi ÄhtärUrh 7.52,6, 3) Elmeri Seppänen JämsänkIlves 8. Keuruun Hiihdot 8.3.2015 Tuloksia Naiset 10 vuotta 2 km V 1) Lotta Salonen KaipVire 7.26,4, 2) Heta Virkajärvi KaipVire 7.46,7, 3) Inka Lakanen PerhKiri 7.51,4, 4) Melia Palsinajärvi KaipVire 7.59,7, 5)

Lisätiedot

Toistokarsinta. Maksimikarsinta. Naiset. Sivu 1. Alle 60. Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972.

Toistokarsinta. Maksimikarsinta. Naiset. Sivu 1. Alle 60. Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972. Toistokarsinta Naiset Alle 60 Vera Pesonen 1971 Minna Aarnipuro 1980 Laura Tuurala 1983 Mervi Korkeasaari 1972 Alle 70 Annastiina Rajaniemi 1985 Yli 80 Tarja Perälä 1968 Maksimikarsinta Alle 60 Satu Raappana

Lisätiedot

Lapin Yleisurheilu ry TILASTOT 2009

Lapin Yleisurheilu ry TILASTOT 2009 Lapin Yleisurheilu ry TILASTOT 2009 100m 19 Ville Kortelainen LapLu 10.99 +1.0 4.8. Posio Ville Lahtela LapLu 11.18 +3.3 3.6. Rovaniemi 17 Janne Turpeenniemi RovanLa 11.42 +2.0 4.8. Posio 11.38 +3.1 19.7.

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN PIIRINMESTARUUSHIIHDOT

POHJOIS-KARJALAN PIIRINMESTARUUSHIIHDOT Miehet 12 3x2km (3P) 1. 2 Liperin Hiihtoseura 26.21,4 Osuus 1 Pauli Vuorma 1 7.48,3 Osuus 2 Juuso Varis 1 9.25,7 1 17.14,1 Osuus 3 Väinö Kontkanen 1 9.07,3 1 26.21,4 2. 5 Pyhäselän Urheilijat 31.08,4 Osuus

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

Lista 1 ( 6 ) 2012-10-19. Oulu toimitukset

Lista 1 ( 6 ) 2012-10-19. Oulu toimitukset Lista 1 ( 6 ) Oulu toimitukset 2012-10-19 1) K1 Alatalo Pertti Antero 2) K2 Alatalo Pertti Antero Alatalo Arto Tapio 3) K3 Teerinkoski Ritva Leena Teerinkoski Raimo Ilmari Ahonen Minna Maria Ahonen Marko

Lisätiedot

TS-Racing CC 28.07.2013. Kierrosajat 9 Kärkkäinen Sami (A)

TS-Racing CC 28.07.2013. Kierrosajat 9 Kärkkäinen Sami (A) 1 (188) 9 Kärkkäinen Sami (A) 1 15:25,20 2 16:02,35 0:00,00 3 16:21,51 0:19,16 4 16:21,62 0:19,27 5 17:55,03 1:52,68 6 16:37,86 0:35,51 7 16:36,13 0:33,78 8 16:44,08 0:41,73 2 (188) 20 Lehto Miro (A) 1

Lisätiedot

69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 - ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1.

69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 - ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1. 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1.OSUUS 1 48 JOUTSA-1 Räsänen Veli-Matti 22.56,8 2 6 SAARIJÄRVI-1 Vertanen Olli 22.59,1 3 3 JYVÄSKYLÄ-1 Mikkonen Tomi 23.04,8

Lisätiedot

KARTUN PALUU (kisa III/III)

KARTUN PALUU (kisa III/III) Pikashakin puolimaraton Tampere, TammerShakki 9.5.2013 KARTUN PALUU (kisa III/III) ALKUERÄRYHMÄ 1 keskivahvuus 2334 1 Pohjala Henri VammSK 2508 2 Karttunen Mika TammerSh 2478 3 Luukkonen Tommi JyS 2405

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

TSEMPPIS JOUKKUEKILPAILU TEXAS SCRAMBLE Lakeside Golfin Pirunpelto-kentällä 1.8.2011 EASY

TSEMPPIS JOUKKUEKILPAILU TEXAS SCRAMBLE Lakeside Golfin Pirunpelto-kentällä 1.8.2011 EASY väylällä pelattujen erikoisrastien pisteiden määrä (max 51 pistettä). EASY Gerkman Elmo Honkoliini Riku 45 Palo Tomi Järvinen Teemu Kyllönen Lenni 49 3) Lahtinen Jenna Leminen Fia 67 Nurkkala Olivia Jenna

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling Sivu 1 1. Sami Päiväniemi Veljmiehet 742 (3) + 732 (3) 1474 (6) 2. Samuli Haverinen Veljmiehet 750 (54) + 681 (54) 1431 (108) 3. Joonas Jehkinen Mainarit 719 (0) + 702 (0) 1421 (0) 4. Tomas Käyhkö Mainarit

Lisätiedot

Vanha kenttä: 1987-1992

Vanha kenttä: 1987-1992 JYVÄS-GOLF HOLE-IN-ONE 1978-2010 Vanha kenttä: 1987-1992 1987 1 Matti Tikkinen väylä 6 1988 2 Tuomo Kilpeläinen väylä 8 1989 3 Jaakko Nieminen väylä 6 4 Pertti Virtanen väylä 4 5 Sami Rantakari väylä 6

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 39 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Suominen Hannu Kankaanpään Seudun RT Y 192 94 98 6 6 8 2 Meurasalo

Lisätiedot

25. - 26.11.2000 Kauhajoki, Karhu

25. - 26.11.2000 Kauhajoki, Karhu 25. - 26.11.2000 Kauhajoki, Karhu 54 kg 2. Jussi Ojala Seinäjoen Paini-Miehet 3. Turaj Amirkhani Vaasan Toverit 58 kg 1. Tero Välimäki Teuvan Rivakka 2. Markku Varsanpää Vaasan Voima-Veikot 3. Marko Rinne

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 Homenokka-turnauksessa Istumalentopallon Suomen Cupia on pelattu vuodesta 1985 TULOKSET ry 31. SUOMEN CUP Jyväskylässä 26.-27.9.2015 L O P P U T U L O K S E T NAISTEN

Lisätiedot

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2 Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki M 100 m Tuuli: - 1,2 1. Pertti Huovinen LP 11,51 2. Timo Rouhiainen Pirkm 11,65 3. Matti Röppänen

Lisätiedot

1 9 Lappi Arttu Puijon Hiihtoseura 66,0 64,8 18,5 19,0 18,5 19,0 19,0 56,5 121,3 64,0 60,0 18,5 18,5 18,5 19,0 19,0 56,0 116,0 237,3

1 9 Lappi Arttu Puijon Hiihtoseura 66,0 64,8 18,5 19,0 18,5 19,0 19,0 56,5 121,3 64,0 60,0 18,5 18,5 18,5 19,0 19,0 56,0 116,0 237,3 Pienmäen SM-kilpailu Tekn.asiantjaSeppo Hiltunen K 64 Arv.tuomari Esko Venäläinen JHS ry Tuomarit - C - Pekka Heikkinen - E - Pertti Laaksonen Pit.kerroin +/ 2,4 1 9 Lappi Arttu Puijon Hiihtoseura 66,0

Lisätiedot

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36

N10 1 Tiisa Paukku AlvajRy - - - - - 20-20 16-56 2 Pinja Kilpeläinen - - - - - - - 16 20-36 RIDE CYCLE STORE CUP 2012 Tulokset 10/10 osakilpailun jälkeen, sarjoissa N/M10-14 ja joukkuekilpailussa 9/9 osakilpailun jälkeen Pisteet määräytyvät seuraavasti: 20, 16, 14, 12, 10, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2,

Lisätiedot

Piirinmestaruus hiihdot Joroinen L Ä H T Ö L I S T A 23.1.2008 Joroisten Urheilijat ------------------- 21:12. Lähtö Sarja Nro Lis.

Piirinmestaruus hiihdot Joroinen L Ä H T Ö L I S T A 23.1.2008 Joroisten Urheilijat ------------------- 21:12. Lähtö Sarja Nro Lis. Miehet 12 vuotta 3 km V 11.01.30 4 29769352 Arttu Pajunen Kangasniemen Kalske 11.01.30 16 xxx Aaro Puttonen Ristiinan Urheilijat 11.01.30 32 24202842 Sami Roos Mikkelin Hiihtäjät 11.01.30 33 30134124 Juho

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue Sairaalaturnaus 16.4.2011 Turku Impivaaran jäähalli OTTELUT LOHKOITTAIN 16.4.2011 Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO 1 Impivaara 1 Tulos 6 16.4.2011 08:00 Jyväskylä - Etelä-Karjala 4-4

Lisätiedot

50m pist. Y. 50m pistoolin Y-sarjan Rankingkilpailu 2009

50m pist. Y. 50m pistoolin Y-sarjan Rankingkilpailu 2009 50m pist. Y 50m pistoolin Y-sarjan Rankingkilpailu 2009 Tomi Harju 10 19 10 39 Kirsi Kaaro 8 2 4 14 Jyrki Turja 8 6 14 Jorma Jäntti 12 12 Kalle Mykkänen 8 8 Juha Valjus 8 8 Kalle Wegelius 6 1 7 Juhani

Lisätiedot

PÄÄESIKUNTA EMBARGO! Ei saa julkaista ennen 4.6.2016 klo 00.00!!!

PÄÄESIKUNTA EMBARGO! Ei saa julkaista ennen 4.6.2016 klo 00.00!!! Joukko-osastojen komentajien antamat aliupseerien palvelusarvot ja ylennykset reservissä 4.6.2016 1. LOGISTIIKKARYKMENTTI RITALA Niko Matias Alajärvi VERLIN Tero Tapani Ähtäri HERTSI Miki Moorits Lahti

Lisätiedot

RKL:n Hiihto-mestari 2013 haastehiihdon tulokset

RKL:n Hiihto-mestari 2013 haastehiihdon tulokset RKL:n Hiihto-mestari 2013 haastehiihdon tulokset Etunimi Sukunimi Yhdistys kilometrit Hannu Lahti Tampere 3360 Sakari Ukonmaanaho Oulu 3120 Martti Pulkkinen Pohjois-Kymi 2755 Arto Virtanen Turku 2400 Ari

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU # Nimi Kerho Tulos 1 Tero Toivanen KUORES 1 184 2 Jari Pihlainen IISRES 1 182

Lisätiedot

Seinäjoen Uimarit -58 ry. E.P. Mukana ei ole 50m altaan aika hyvityksiä.

Seinäjoen Uimarit -58 ry. E.P. Mukana ei ole 50m altaan aika hyvityksiä. Seinäjoen Uimarit -58 ry. E.P. Mukana ei ole 50m altaan aika hyvityksiä. Miehet 25 m VU 1 19,80 Joakim Säilä 94 SeUi 091203 Seinäjoki 0 2 20,54 Eetu Korhonen 95 SeUi 300105 Ilmajoki 0 3 21,66 Joona Alahukkala

Lisätiedot

ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI

ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI / 1. Teemu Honkanen Tuomo Heinonen os. 390 os. 390 2. Helmut Jurgensson Martin Adorf maa- ja vesirakennusalan työntekijä 3. Esko Karhu Matti

Lisätiedot

Kierrosajat 1 / 5. SM Jäärata Saarijärvi

Kierrosajat 1 / 5. SM Jäärata Saarijärvi Ensimmäinen kierrosaika puuttuu, koska ensimmäinen ajanottosilmukan ylitys on jo ensimmäinen kierros.ensimmäinen kierros on kuitenkin kokonaisajassa mukana Joltain kuljettajalta saattaa puuttua kierrosaikoja

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Printed July 3, 2011 at 17:31

Printed July 3, 2011 at 17:31 OPEN -- Overall Stage Results Stage 1 -- 1 1 120 15.40 7.7922 130.0000 100.00 79 Nikkilä, Reima 2 115 17.39 6.6130 110.3268 84.87 38 Munck, Henri 3 121 19.14 6.3218 105.4693 81.13 19 Lehto, Jussi 4 116

Lisätiedot

XV SKAL TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ 9.9.2006. Auto. Ford Connect 1,980 13,86 5,051 2,551 1,000

XV SKAL TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ 9.9.2006. Auto. Ford Connect 1,980 13,86 5,051 2,551 1,000 Sija. Luokka 1 Pakettiautot enintään 2000kg I 1. 3. Käyttöauto Oy Jyväskylä Risto Vainio Ilkka Mansala 2. 18. Markku Lehisto Jaakko Riikonen Raimo Alm 3. 9. Markku Lehisto Markku Lehisto Juha Tammisto

Lisätiedot

Seinäjoen Uimarit -58 päivitetty 27.5.2013 Miehet mukana 20 parasta uinti aikaa ajalta 27.05.2013-01.01.2003

Seinäjoen Uimarit -58 päivitetty 27.5.2013 Miehet mukana 20 parasta uinti aikaa ajalta 27.05.2013-01.01.2003 Seinäjoen Uimarit -58 päivitetty 27.5.2013 Miehet mukana 20 parasta uinti aikaa ajalta 27.05.2013-01.01.2003 Lajit Sija Aika Nimi SV Seura pvm Paikka Miehet 25 m VU ( uimakoulut ) Miehet 50 m VU 1 18,18

Lisätiedot

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA (Vuodesta 1995 viralliset SM-kisat myös sarjoissa T/P 14,15 vuotta) Koonnut Ilkka Hemmilä, päivitetty 20.8.2012 (ulkoradoilla)

Lisätiedot

edellisestä kuukaudesta

edellisestä kuukaudesta Päivitetty 31.10.2008 A-osake Muutos edellisestä kuukaudesta B-osake Muutos edellisestä kuukaudesta B-uudet Muutos edellisestä kuukaudesta Osakkeiden määrä Osuus Osuus äänistä 1 Koskenkorva Matti Olavi

Lisätiedot

Kokonaistilanne. Page 1

Kokonaistilanne. Page 1 Jyväskylä Liiton erikoiskilpailu Keuruu Tervaken kilpailu Hutunki Syyskisa Äänekoski Syyskynnöt Jyväskylä Valmet erikoinen Hutunki Talven odotus Jyväskylä Silver open Äänekoski X-Games Keuruu Kaamoskaadot

Lisätiedot

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 1 Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 H21 3.0 km (Lähti: 7, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1. Aaro Asikainen Kalevan Rasti 15.57 2. Santeri Silvennoinen Kalevan Rasti 16.55 +58 3.

Lisätiedot

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi Kauno Kyhälä Sakari Ukonmaanaho Kari Kuoppamaa Reijo Puurunen Jorma Halonen Petri Pitkänen Ari Grönstrand Risto Ruostetsaari Risto Pekkala

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090 1(7) TK1 Pajula 413 6,9 0,00 748-401-3-145 Pajula Nikola Eero Olavi, Siikajoentie 1468, 92320 Siikajoki Nikola Jarmo Sakari, Siikajoentie 1476 As 2, 92320 Siikajoki TK2 Lisäkorpela 1 0,0 0,00 748-403-61-0

Lisätiedot

50m kiväärin SM-kilpailu Y ja N sarjat 2013

50m kiväärin SM-kilpailu Y ja N sarjat 2013 Mikkeli Kyrönpellon ampumarata 10. - 22:07:12 50m Kivääri 60 ls, makuu, sarja Y 1. Juho Kurki KaA 99 99 99 100 99 100 596 2. Tommi Tella JA 99 99 99 100 100 98 595 3. Teemu Mesiäinen KuusA 100 98 99 100

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät 51 kg 67 kg 1. Antti Juntumaa Oulun Tarmo 1. Rainer Tapio Rovaniemen Reipas 2. Jukka Arola Otanmäen Työv.Urh. 2. Kalevi

Lisätiedot

SM-KILPAILUT 25.4.2015 HÄRMÄSSÄ ROAD HOUSE / POWERPARK JUNIOR MEN LEFT 80 KG 1. MYLLÄRI, JUSSI. JURVAN URHEILIJAT 2. PÄIVÄRANTA, MIIKA.

SM-KILPAILUT 25.4.2015 HÄRMÄSSÄ ROAD HOUSE / POWERPARK JUNIOR MEN LEFT 80 KG 1. MYLLÄRI, JUSSI. JURVAN URHEILIJAT 2. PÄIVÄRANTA, MIIKA. SM-KILPAILUT 25.4.2015 HÄRMÄSSÄ ROAD HOUSE / POWERPARK JUNIOR MEN LEFT 80 KG 1. MYLLÄRI, JUSSI. JURVAN URHEILIJAT 2. PÄIVÄRANTA, MIIKA. DTF 3. HALKOSAARI, LASSI. POWER BULL RY 4. HIRVIMÄKI, ANTERO. JURVAN

Lisätiedot

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013 Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 1. 0 1. Esa Luoma 88 2. 0 2. Kimmo Saarinen 84 3. 0 3. Hannu Haimi 80 4. 0 4. Petri Federley 79 5. 0 5. Pekka Pärssinen 78 6. 0 6. Päivi Jokinen 77 7. 0 Reetta Tuomainen

Lisätiedot

Juniorien (20 v.) vapaapainin SM-kilpailut, 4.-5.11.2011, Kaskinen (TeRi)

Juniorien (20 v.) vapaapainin SM-kilpailut, 4.-5.11.2011, Kaskinen (TeRi) Juniorien (20 v.) vapaapainin SM-kilpailut, 4.-5.11.2011, Kaskinen (TeRi) 1. Jami Torjama Karkkilan Urheilijat 2. Joona Talvitie Vaasan Toverit 3. Joni Toppinen Ylä-Tikkurilan Kipinä 4. Jimi Haapaniemi

Lisätiedot

Nimi Luokka Kategoria Squad Seura 2 Hakanen Jere production yleinen 3 HAUR 11 Hakkarainen Mikael production yleinen 3 HAUR. WasaMatch VI 16:44:35 1

Nimi Luokka Kategoria Squad Seura 2 Hakanen Jere production yleinen 3 HAUR 11 Hakkarainen Mikael production yleinen 3 HAUR. WasaMatch VI 16:44:35 1 16:44:35 1 64 Dahlin Joakim standard yleinen 1 JSF 78 Granrot Mikael standard yleinen 1 JSF 135 Grön Fredrik standard yleinen 1 JSF 67 Kaltto Kai standard yleinen 1 NoSA 31 Kinnala Jani standard yleinen

Lisätiedot

LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos

LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos Petri Mäki 19 203 202 233 156 212 171 1177 tulos + tas 222 221 252 175 231 190 1291 Helvi Mäkipää 11 141 176 213 191 191 183

Lisätiedot

Meldeliste. KLL:n mestaruuskilpailut, vp. Nimi Seura Alue. Pulkkinen Tatu. Lappeenranta. Holm Aapo. Muhos. Yli-Savola Mico. Lahti.

Meldeliste. KLL:n mestaruuskilpailut, vp. Nimi Seura Alue. Pulkkinen Tatu. Lappeenranta. Holm Aapo. Muhos. Yli-Savola Mico. Lahti. 28 kg Pulkkinen Tatu Holm Aapo Yli-Savola Mico Juhola Valtteri Rintamäki Hugo Tuuri Joona Lamminen Felix Mustonen Jesse Harju Lenni Elkin Vadim Mäntylä Elmeri Pentinmäki Tuomas Vettenranta Nestori Tarkkio

Lisätiedot

Sarjatulokset. Y-SMK SavoCup 2015

Sarjatulokset. Y-SMK SavoCup 2015 Sarjatulokset Y-SMK SavoCup 2015 Minimini Sijoitus Kilpailija yht.pist 1. 11 Veeti Kumpulainen 381 2. 22 Aapeli Honkanen 163 3. 10 Axl Turunen 116 4. 17 Saku Tuovinen 50 5. 1 Artturi Mikkonen 44 6. 4 Joosua

Lisätiedot

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016 Tulokset ILMAHIRVI Sarja S15 1. Antti Santakangas EH 183 2. Jesse Pöyliö La 164 3. Miko Mäkitalo La 159 4. Emmi Jauhiainen KS 157 5. Juuso Ahola La 156 Sarjassa

Lisätiedot

24. - 25.11.1990 Vantaa, Sampo ja Viipurin Voimailijat

24. - 25.11.1990 Vantaa, Sampo ja Viipurin Voimailijat 24. - 25.11.1990 Vantaa, Sampo ja Viipurin Voimailijat 1. Marko Einola Porin Paini-Miehet 2. Petri Isokoski Haukiputaan Heitto 3. Hannu Vaskelainen Vaajakosken Kuohu 1. Tero Katajisto Ilmajoen Kisailijat

Lisätiedot

LHS - XCX piirikunnalliset Lahti. Lähtölista. numero 8.1.2015 13:33:52 1

LHS - XCX piirikunnalliset Lahti. Lähtölista. numero 8.1.2015 13:33:52 1 LHS - XCX piirikunnalliset Lahti 8.1.2015 klo 18:30 Lähtölista Lähtö- Lähtöaika Nimi Seura 1 18:30:30,0 -- 2 18:31:00,0 -- 3 18:31:30,0 -- 4 18:32:00,0 Ampuja Hilma 5 18:32:30,0 Kallinen Lahja 6 18:33:00,0

Lisätiedot

535-402-6-170 (K108-1) KURU

535-402-6-170 (K108-1) KURU Toimitusnro 2008-262892 1 (87) 535-402-6-170 (K108-1) KURU Haapala Anneli Marjatta Uusioja Maarit Hannele Valtaojitus T2013-10009 752,91 Salaojitus T2013-10012 5551,47 Yhteensä 6304,38 Nimi Tunnus Valtaojitus

Lisätiedot

535-402-6-170 (K108-1) KURU

535-402-6-170 (K108-1) KURU Toimitusnro 2008-262892 1 (87) 535-402-6-170 (K108-1) KURU Haapala Anneli Marjatta Uusioja Maarit Hannele Valtaojitus T2013-10009 774,89 Salaojitus T2013-10012 5583,45 Yhteensä 6358,34 Valtaojitus T2013-10009

Lisätiedot

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020 Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Stefan Borgman, pj Mauri Nousiainen Mikael Rosenberg Samuli Hujo Antero Lehti Erkki Penkari Markus Niemelä Kimmo

Lisätiedot

Lähtö Sarja Matka Nro Nimi Seura. Miehet 10 vuotta 3 km p =======================

Lähtö Sarja Matka Nro Nimi Seura. Miehet 10 vuotta 3 km p ======================= Miehet 10 vuotta 3 km p 11.00.00 M10 3 km 1 Elmeri Konstari Jämsänkosken Ilves 11.00.00 M10 3 km 2 Konsta Peltola Keuruun Kisailijat 11.00.00 M10 3 km 3 Elias Ronkainen Jämsänkosken Ilves 11.00.00 M10

Lisätiedot

Sij Nimi Seura Loppuaika 1 Tommi Huhtasaari Kauhajoen Karhu 19:39.5. Sij Nimi Seura Loppuaika DNS Noora Hakamaa Kauhajoen Karhu

Sij Nimi Seura Loppuaika 1 Tommi Huhtasaari Kauhajoen Karhu 19:39.5. Sij Nimi Seura Loppuaika DNS Noora Hakamaa Kauhajoen Karhu 8/19/12 Tulokset 22. Laihian ajo 19.08.2012 M-10 10 km 1 Tommi Huhtasaari Kauhajoen Karhu 19:39.5 N-12 10 km Lähti: 0 Keskeytti: 0 Hylätty: 0 DNS Noora Hakamaa Kauhajoen Karhu M-12 10 km 1 Tuomas Kuusikoski

Lisätiedot

SM-Hiihdot - Ruka. Miehet 50 km (V) LÄHTÖLISTA. 10 km. Mattias Skog Eero Sandgren. TD: Apulais-TD:

SM-Hiihdot - Ruka. Miehet 50 km (V) LÄHTÖLISTA. 10 km. Mattias Skog Eero Sandgren. TD: Apulais-TD: Miehet 0 km (V) - 6 m m 140 1 2 3 4 6 7 8 9 10 11 12 13 14 1 16 17 18 19 27033487 Niko Nättinen Finlandia Hiihto-Team 22763833 Santtu Nyman 13:00:30 273060 Jani-Pekka Pantti Sotkamon Jymy 13:01:00 33714826

Lisätiedot

Veikon toimituskunnat 1935-1975

Veikon toimituskunnat 1935-1975 Veikon toimituskunnat 1935-1975 1935-1936 Esko R. Joki Opettajamatrikkeli Veikko Itkonen 3330 Harri Wendelin 3319 Erkki Kario 3530 Eino Salmi 3283 Ola Österholm 3557 Kauko Pennanen 3347 Ukko Saraste 3473

Lisätiedot

Jousiammunnan Taulu-SM2012

Jousiammunnan Taulu-SM2012 Jousiammunnan Taulu-SM Oulun Jousimiehet ry (OJM-5) Hietasaaren jousiammuntakenttä,.. -- @ 5: TEKONIEMI Antti T# 9 3 KULLA Mika -- @ 5: LINDROOS Tero T# 3 SISTONEN Antero -- @ 5: 9 EKHOLM Pyry T# 3 SÄVEL

Lisätiedot

LHS - XCX piirikunnalliset Lahti 8.1.2015 klo 18:30 LOPPUTULOKSET

LHS - XCX piirikunnalliset Lahti 8.1.2015 klo 18:30 LOPPUTULOKSET N0 0,km Hilma Ampuja Lahden Hiihtoseura 00:0:, 00:00:00,0 Lahja Kallinen Lahden Hiihtoseura 00::, 00:0:, 8..0 0:: M0 0,km 0 Leo Rajaniemi Lahden Hiihtoseura 00:0:09, 00:00:00,0 Hermanni Latonummi Hollolan

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO

RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO Reserviläisurheiluliiton ilma-asemestaruuskilpailu Alavus 09. - 10.03.2013 10.03.2013 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

ALUEMESTARUUS PISTEET 2015 JOKKIS POHJOIS-SUOMI

ALUEMESTARUUS PISTEET 2015 JOKKIS POHJOIS-SUOMI ALUEMESTARUUS PISTEET 2015 JOKKIS POHJOIS-SUOMI 1. MSP JM Pudasjärvi 2. Nuuskakaira JM Pello 3. Oulun Romu JM Oulu 4. Yöttömän Yön JM Kolari 5. Puolangan Vaarat VIII Puolanka 6. Poikkinaintiajot Pello

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

XXV LEIJONA -ajot 28.8.2010

XXV LEIJONA -ajot 28.8.2010 N-14 20 km 0 lähtenyttä 0 ilmoittautunutta M-14 20 km 1. (3) Jonas Nordström Akilles 6268 35:25,2 2. (4) Waltteri Lepistö PoTa 4986 36:45,6 +1:20,5 3. (2) Casper Holmen P-P 5757 40:43,5 +5:18,4 3 lähtenyttä

Lisätiedot

A:n maalimerkinnäta:n maalimerkinnät A:n rangaistukseta:n rangaistukset

A:n maalimerkinnäta:n maalimerkinnät A:n rangaistukseta:n rangaistukset JOUKKUE AJOUKKUE KeLy A 1 MV Holappa Leevi 1 3:00 10 71 YV 23 2 94 22:19 22:21 2 Jokela Antti 2 14:03 10-10 Korkala Benjamin 2 Sarja Fat Pipe C99 11 Hyötylä Joona 12 Pikkarainen Kalle Päiväys 24.11.2013

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Naiset Miehet 60 1. Mirja Huotilainen 146 1. Kyösti Härkönen 238 2. Marketta Mustonen 96 2. Ari Myller 207 3. Varpu Korhonen 26 3. Esko Huhtaniemi 189 4. Tuija

Lisätiedot

XIV Heikki Hovin muistokilpailu, 17.2.2007 Ahvenistolla Tulostettu 17.02.07 klo 18.49.35 Sivu 1 M17 (8 km) Lähti : 4 Keskeytti : 0 Hylätty : 0

XIV Heikki Hovin muistokilpailu, 17.2.2007 Ahvenistolla Tulostettu 17.02.07 klo 18.49.35 Sivu 1 M17 (8 km) Lähti : 4 Keskeytti : 0 Hylätty : 0 Tulostettu 17.02.07 klo 18.49.35 Sivu 1 M17 (8 km) 1 3 Tuomas Vaherkoski Hollolan Urheilijat -46 27.44 27.44 030 2 5 Petteri Vaherkoski Hollolan Urheilijat -46 28.43 +59 140 3 1 Aaro Saarinen Hollolan

Lisätiedot

UAY:n KESÄMESTARUUSKILPAILUT 2015

UAY:n KESÄMESTARUUSKILPAILUT 2015 HOLLOLA, HÄLVÄLÄ 15. - 18.06.2015 18:36:26 Aikataulu 16.06. tiistai 10.00 12.00 14.00 16.00 18.00 20.00 50m Kivääri makuu SML-Hirvi 25m Pienoispistooli 50m Kivääri 3x20 ls Palvelupistooli Palvelukivääri

Lisätiedot

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA (Vuodesta 1995 viralliset SM-kisat myös sarjoissa T/P 14,15 vuotta), Seuraluokitukseen kuuluvat sarjat ja lajit. 1. Oskari

Lisätiedot