Henkilöstöraportti Hyvä arki asuu Hämeenlinnassa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstöraportti 2014. Hyvä arki asuu Hämeenlinnassa. www.hämeenlinna.fi"

Transkriptio

1 Henkilöstöraportti 2014 Hyvä arki asuu Hämeenlinnassa

2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 5 Henkilöstömäärä... 5 Henkilötyövuosi... 6 Työajan jakautuminen... 7 Ikä- ja sukupuolirakenne... 8 Henkilöstö ammattiryhmittäin Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön saatavuus Eläköityminen OSAAVA JA KEHITYSHALUINEN HENKILÖSTÖ Henkilöstön koulutustaso Panostusta henkilöstön kehittämiseen KANNUSTAVAA HENKILÖSTÖJOHTAMISTA Kaupungin esimiesrakenne TAVOITTEENA HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ Sairauspoissaolot Työturvallisuus Työhyvinvointiohjelma Työhyvinvointikysely Työterveyshuolto Työyhteisöjen innovaatiot Tutkimushankkeet TASA-ARVO- JA YHTEISTOIMINTA Keskimääräiset palkat Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen KANNUSTAVA PALKKA JA PALKITSEMINEN Henkilöstökulut Palkat Pikapalkkiojärjestelmä Tuloksellisuuspalkkio Henkilöstöetuudet ja aineeton palkitseminen

3 1. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Tammikuussa 2014 kaupunginhallitus hyväksyi kaupunkistrategiaa tukevan henkilöstöohjelman linjaamaan vuosien henkilöstöpolitiikkaa. Kaupunkistrategian henkilöstöpoliittisena tavoitteena on Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö. Tavoitteeseen pyritään arvostavalla henkilöstöjohtamisella, hyvällä työnantajamaineella, osaamisen ja aloitteellisuuden kehittämisellä sekä yhteisellä vastuunkannolla hyvinvoinnista ja työn tuloksellisuudesta. Henkilöstöohjelman toteuttamisen kriittisiä menestystekijöitä ovat: Henkilöstövoimavarojen johtaminen on tuloksellista Hämeenlinnan kaupunki on kiinnostava työnantaja Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja innovatiivista Palkkaus on kannustava ja kilpailukykyinen Työhyvinvointiin panostetaan Henkilöstöjohtaminen on osallistavaa ja laadukasta Henkilöstöohjelman hyvä toteutus näkyy työn tuloksellisuuden toimintaedellytysten, tyytyväisyyden ja tulosten paranemisena. kasvuna, henkilöstön Vuosi 2014 on ollut talouden tasapainottamistoimenpiteiden suunnittelu- ja toteuttamisvuosi. Työvälineenä suunnittelussa on ollut palvelu- ja hankintaohjelma II:n hankkeet. Ohjelmaan sisältyi henkilöstötuloksellisuusosio, jonka avulla tavoiteltiin 1 M :n kustannussäästöjä henkilöstömenoissa. Vuoden 2015 tilausbudjetin valmistelun yhteydessä henkilöstökustannusten säästötavoitteeksi asetettiin kuitenkin 3 M :n säästötavoite vuodelle Tavoitetta täsmennettiin lisäksi 200 henkilötyövuoden henkilöstöresurssien karsinnalla vuosina Tavoitteet kirjattiin Henkilöstötuloksellisuusohjelmaan, jonka toteutus aloitettiin jo vuoden 2014 puolella. Kaupunginhallitus päätti tehostaa tuottavuus-, säästö- ja tasapainottamistoimenpiteitä mm. henkilöstöresursseja vähentämällä. Johto-, päällikkö-, esimies-, suunnittelu- ja hallintohenkilöstöä päätettiin vähentää vakanssien avautumisen myötä. Vuodelle 2014 asetettiin tavoite, ettei henkilöstön kokonaismäärä saisi ylittää vuoden 2013 tasoa eli että henkilöstömäärä ei saisi nousta yli 3530 henkilön huolimatta siitä, että uusia vakansseja oli perustettu 37. Vuoden 2014 henkilöstömäärä oli 3521 henkilöä. Henkilöstön määrää ja rakenne on pysynyt edelliseen vuoteen verrattuna ennallaan. Vakinaisen henkilöstön määrä on 85,5 % ja määräaikaisten 13,2 %. Lisäksi palveluksessa on 1,4 %:n verran työllistettyjä. Henkilöstöresurssien hallinta näkyy myös henkilöstökuluissa eli budjetoidut henkilöstökulut alittuivat noin 3,5 M :lla. Tästä kohdistui 1,4 M vuokratyövoiman ostoon. Merkittävää oli varhe- maksujen aleneminen 36 %:lla. 2

4 Henkilöstön työkyvyttömyyspoissaolokustannukset olivat noin 15 M huomioiden työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset Kaari-laskurimallin mukaisesti. Hämeenlinnan kaupunki on vuoden mittaan saanut paljon positiivista julkisuutta eri medioissa ja foorumeilla innovatiivisesta työhyvinvointi- ja muutosjohtamisestaan. Näistä keskeisiä ovat olleet strategisten tavoitteiden toteuttaminen laatimalla tuloksellisuuspalkkausta koskevat pelisäännöt sekä toteuttamalla koko henkilöstöä koskevat osaamisen kehittämistä koskeva suunnitteluprosessi, laatimalla henkilöstön etätyöskentelylle ohjeistus, ottamalla käyttöön tiedolla johtamisen tueksi raportointijärjestelmä Kuntari ja sen HR kustannuspaikkakohtainen osuus sekä sähköinen työturvallisuusjärjestelmä WPro. Työyhteisöjen hyvinvointia on seurattu sosiaalisen pääoman kartoituksella, jonka tulos oli vuonna ,83 ja vuoden 2015 tulos on 3,84. Vuonna 2014 toteutetuista organisaatiomuutoksista merkittävin oli vuoden alusta aloittanut yhdistetty Lasten ja nuorten palvelualue, joka organisatorisesti sisältää kaikki hämeenlinnalaisten lasten ja nuorten kunnalliset palvelut. Muutoksen myötä toteutettiin myös johtamisjärjestelmän muutos siten, että palvelualueen johtaminen ja esimiestyö jakaantui hallinnollisen johtamisprosessin lisäksi asiakkuuksien johtamiseen. Palvelualueella työskentelee noin 1500 henkilöä. Vuoden mittaan valmisteltiin myös Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen purkua, mikä toteutettiin vuoden 2015 alusta. Henkilöstöpolitiikan kehittämisen tavoitteet ja niiden toteutumien vuonna 2014 Kaupunkistrategian päämäärä: Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö. Kriittinen menestystekijä Kehittämistavoitteet Mittarit/Toteutuma Arvostava ja kannustava Tuloksellisuudesta palkitseminen Tuloksellisuuspalkkion henkilöstöjohtaminen ja uuden tuloksellisuuspalkkion periaatteet kaupunginhallitus käyttöönotto hyväksyi Järjestelmän käyttöön johtoryhmä esitti varattavaksi Vaikeutuneen taloustilanteen vuoksi määrärahavaruksesta on luovuttu. TVA järjestelmät on laadittu lääkäreille ja maatalouslomittajille Haluttu ja kiinnostava työnantaja Uudenlaisten tapojen kehittäminen rekrytointiin ja myönteisen työnantajakuvan vahvistaminen 3 Hakemuksia avoinna olevaa tehtävää kohden oli 18,2. Hämeenlinnan innovatiivinen työnantajaimago on ollut esillä useissa medioissa Kaupunkibrändin uudistaminen toteutettiin

5 Osaamisen ja aloitteellisuuden kehittäminen Yhteisvastuu hyvinvoinnista ja työn tuloksellisuudesta Perehdyttämisprosessien kehittäminen Työkyvyttömyyskustannusten vähentäminen Perehdyttämisohjeet on uusittu Koulutussuunnitelmat on laadittu kattavasti koko henkilöstön osalta. Koulutuspäiviä on ollut vuonna 9381 ktpv. Kehittäjäpalkintoja on jaettu 16 Pikapalkkioita jaettiin 193 kpl. Työkyvyttömyyden poissaolokustannukset nousivat noin 1 M :lla (Kaari-laskuri). Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaoloja oli 14,7 ktv/hlö. Vuonna ,1 ktp/hlö Sosiaalisen mittaustulokset pääoman Vuonna 2014 = 3.83 Vuonna 2015 = 3.84 Raija Hätinen Henkilöstöjohtaja 4

6 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE HENKILÖSTÖMÄÄRÄ vakinaiset määräaikaiset työllistetyt oppisop. yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % kpl , ,6 33 0,9 13 0, , ,6 40 1,1 9 0, , ,5 41 1,1 5 0, , ,9 42 1,2 9 0, , ,4 28 0,8 4 0, , ,0 42 1,2 3 0, , ,2 39 1,2 5 0, Taulukko 1. Henkilöstömäärän kehitys vuosina Hämeenlinnan kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa 3521 henkilöä. Määrä on edelleen laskenut 299 henkilöllä (8 %) kuntaliitoksen ajankohdasta lukien. Vuodesta 2013 henkilöstömäärä on laskenut 0,4 %. Vuonna 2014 kaupunginhallitus perusti 37 uutta vakanssia, joista 16 on määräaikaisia, hyväksyi 19 vakanssimuutosta ja lakkautti 124 vakanssia. Määräaikaisten vakanssien perusteena on mm. varautuminen toimeentuloasioiden käsittelyn siirtoon Kelalle vuonna 2017 ja panostaminen lastensuojelun tehostamiseen. Henkilöstöstä 85,5 % työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Hämeenlinnan kaupungin strategisena tavoitteena on tuottaa palvelut tehtäviinsä kelpoisella ja vakinaisella henkilöstöllä sekä näin osaltaan varmentaa kuntalaisille tarjottavien palvelujen laatua. Tavoitteena on että määräaikaisten osuus henkilöstöstä on alle 15 % ja tähän tavoitteeseen on päästy. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus onkin Hämeenlinnassa huomattavasti pienempi kuin kuntasektorilla yleensä. (v ,2 %). Luvuissa tulee huomioida kuitenkin vuokratyövoiman käyttö, jota ostettiin sijaistuksiin n. 87 henkilötyövuoden verran. Vuoden 2014 aikana määräaikaisessa palvelussuhteessa työskentelevien osuus oli 13,2 % (v ,7 %). Taulukossa 2 henkilöstön määrää on tarkasteltu palvelussuhdetyypeittäin. Tilastojen mukaan määräaikaisista henkilöistä 65 % oli sijaisia, 7,8 % oli työllistettyjä, 0,1 % oppisopimussuhteisia ja 27,1 % muuta tilapäishenkilöstöä. Vakituisesta henkilöstöstä kokoaikaisia oli 88,8 % (v ,5 %) ja osa-aikaisia 11,2 % (v ,5 %). Osa-aikaisuuden pääasialliset perusteet olivat osa-aikainen virka tai toimi 45,6 % (v ,1 %), osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläke 21,3 % (v ,1 %) sekä sivuvirka tai sivutoimi 16 % (v ,5 %). 5

7 Vastuu-/PalvelualueVastuu- /Palvelualue Vakituiset Sijaiset Muut määräaikaiset Oppisopimussuhteiset Työllistetyt 2014 yht % 2013 yht % LAPSET, NUORET, ELÄMÄNLAATU ,5 12 0,3 TERVEYS, TOIMINTAKYKY, IKÄIHM ,7 64 1,8 YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ ,5 83 2,3 KONSERNIPALVELUT ,9 86 2,4 PALVELUTUOTANNON HALLINTO 3 3 0,1 4 0,1 KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT ,9 98 2,8 LASTEN JA NUORTEN PALVELUT , ,9 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY , ,1 IKÄIHMISTEN HOITO JA HOIVA , ,4 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS , ,7 HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT , ,8 LINNAN TILAPALVELUT - LIIKELAI ,6 22 0,6 LINNAN LOMITUSPALVELUT- LIIKEL ,4 97 2,7 LINNANINFRA -LIIKELAITOS , ,9 Kaikki yhteensä , ,0 Taulukko 2. Henkilöstön määrä palvelussuhdetyypeittäin ja palvelualueittain vuonna 2014 Taulukon 2 viimeisten sarakkeiden prosenttiosuudet kuvaavat kunkin palvelualueen henkilöstön osuutta koko kaupungin henkilöstöstä vuosina Palvelualueista suurin vuonna 2014 oli vuoden alussa aloittanut Lasten ja nuorten palvelut. Uusi palvelualue muodostettiin Opetuspalveluista, Varhaiskasvatuspalveluista sekä Lasten ja nuorten kasvua tukevista palveluista. Henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa 1487 (42,2 %). Seuraavana kooltaan suurimpia olivat Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelualue 15,3 %:n sekä Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos 12,5 %:n osuudella koko henkilöstöstä. HENKILÖTYÖVUOSI HTV1 HTV2 HTV3 Henkilötyövuosi Henkilötyövuosi Taulukko 3. Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. HTV1 = palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osa-aikaprosentti/100) HTV2 = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365*(osa-aikaprosentti/100) 6

8 HTV3 = palveluksessaolopäivien (vähennetty kaikki poissaolot ml. vuosiloma ja koulutus) lukumäärä kalenteripäivinä / 365* (osa-aikaprosentti/100) TYÖAJAN JAKAUTUMINEN Vuonna 2014 kaupungin palveluksessa olleen koko henkilöstön teoreettinen työaika oli työpäivää. Vähentämällä kyseisestä luvusta palvelussuhteen keskeytykset (kuvio 2) saadaan vuonna 2014 tehty todellinen työaika, joka oli työpäivää (v. 2013, ). Kuvioissa 1 2 kokonaistyöaika on jaoteltu syyn mukaan. Vuonna 2014 tehdyn työn määrä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna eli 77 %. Poissaoloista perhevapaiden, opintovapaiden ja vuorotteluvapaan osuus on noussut. Vuosilomista johtuvien poissaolojen laskennassa ei ole otettu huomioon opettajia, joilla palkkaus perustuu opetusvelvollisuuteen ja lukuvuosien välillä on ns. kesäkeskeytys. Sairaudesta ja tapaturmasta aiheutuneet välilliset palkkakustannukset eli poissaoloajan palkkakustannukset olivat vuonna 2014 koko henkilöstön osalta yhteensä sivukuluineen noin 5,5 milj. euroa (v. 2013, 4,5 milj. euroa). Lomista aiheutui välillisiä kustannuksia sivukuluineen 13,4 milj. euroa (v ,6 milj. euroa). Perhevapaista aiheutuvat palkalliset poissaolot aiheuttivat 1,1 milj. euron kustannukset (v. 2013, 0,9 milj. euroa). Summiin ei sisälly poissaoloista mahdollisesti aiheutuneita sijaiskustannuksia. Ryhmään muut sisältyy mm. pidetyt kannustevapaat, joiden myöntäminen on vapaaehtoista. Kannustevapaan myöntäminen edellyttää, että se on toiminnan kannalta mahdollista eikä sen ajaksi palkata sijaista. Kannustevapaita pidettiin vuonna 2014 yhteensä työpäivää (v päivää). Kannustevapaista saatiin kustannussäätöjä n Kuvio 1. Kokonaistyöajan jakauma vuonna 2013, koko henkilöstö 7

9 Kuvio 2. Kokonaistyöajan jakauma vuonna 2014, koko henkilöstö IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE Palvelussuhteen luonne Naiset % Miehet % Yhteensä Vakituiset , , Sijaiset , ,0 328 Muut määräaikaiset 94 68, ,4 137 Työllistetyt 16 41, ,0 39 Oppisopimussuhteiset 2 40,0 3 60,0 5 Kaikki yhteensä , , Taulukko 4. Henkilöstön sukupuolijakauma 2014 Sukupuolijakauma pysyi samana kuin edellisenä vuonna, jakauma oli 77,6 % (naiset) ja 22,6 % (miehet). Hämeenlinnan kaupungin sukupuolirakenne vastaa kunnallisen henkilöstön keskimääräistä sukupuolirakennetta (79 % naisia, 21 % miehiä). Vuonna 2014 vakinaisesta henkilöstöstä 28,6 % oli alle 40 - vuotiaita. Suurinta ikäryhmää edusti vuotiaat, johon kuului joka kolmas kaupungin työntekijä (33,1 %). Henkilöstöstä 10,5 % oli vuotiaita. 8

10 ,9 44,9 44,8 46,3 46,4 46,4 Taulukko 5. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina Vakinaisen henkilöstö keski-ikä oli 46,4 vuotta (naiset 46,7 ja miehet 45,1), keski-ikä oli sama kuin edellisenä vuonna. Koko kunta-alalla keski-ikä oli 45,7 vuotta Palvelualueittain tarkasteltuna korkein vakituisen henkilöstön keski-ikä on Linnan Tilapalvelut liikelaitoksessa (54,6) ja Lasten ja nuorten tilaajaorganisaatiossa (52,8). Alhaisimmillaan keski-ikä on Kanta-Hämeen pelastuslaitoksessa (40,5) sekä Linnan Lomituspalveluissa (45,4) Naiset Miehet Kaikki Kuvio 3. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma

11 HENKILÖSTÖ AMMATTIRYHMITTÄIN Kaupungin suurimpia ammattiryhmiä vuonna 2014 olivat opetushenkilöstö, terveydenhuollon ammattitehtävissä sekä vaativissa ammattitehtävissä työskentelevät lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Kuvio 4. Henkilöstömäärät suurimmissa ammattiryhmissä HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS 2009 % 2010 % 2011 % 2012 % 2013 % 2014 % Palvelusuhde päättynyt 223 6, , , , , ,8 joista eläkkeelle siirtyneitä 109 3,5 83 2, ,5 81 2,6 95 3, * 205* 120* 66* Vakituinen henkilöstö Vakituiseen palvelukseen palkatut * Sisäiset siirrot * *kuntaliitos 1347** , , ,8 Taulukko 5. Henkilöstön vaihtuvuus vuosina

12 Vakituisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 11,8 vuotta. Työpaikkauskollisin henkilöstö työskenteli kulttuuri- ja kirjastopalveluissa, jossa vakituisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika on 16,3 vuotta. Toiseksi pisimmät palvelusajat olivat konsernipalveluissa, jossa keskimääräinen palvelusaika oli 14,8 vuotta. Vakinaisesta henkilöstöstä 206 henkilön palvelussuhde päättyi vuoden 2014 aikana (v ). Tämä on 6,8 % vakituisesta henkilöstöstä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna vakituisen henkilöstön poistumaa oli erityisesti terveydenhuollon vaativissa ammattitehtävissä (mm. sairaanhoitajat, terveydenhoitajat) sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä (lähihoitajat), päivähoidon ammattiryhmissä (lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat) sekä opetushenkilöstössä. HENKILÖSTÖN SAATAVUUS Hämeenlinnan kaupunkistrategiaan pohjautuvan henkilöstöpolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on houkuttelevan työantajakuvan kehittäminen. Tätä mitataan mm. hakemusten määrällä suhteessa avoimiin tehtäviin. Pyrkimyksenä on vähintään viisi hakemusta yhtä avointa työpaikkaa kohden. Rekrytointi Hämeenlinnan kaupunki ostaa henkilöstön rekrytointipalvelun Seuturekry Oy:ltä. Rekrytointipalvelu sisältää vuokratyövoiman oston lisäksi sijaisvälityspalveluja sekä henkilöstövalintoja lukuun ottamatta kokonaisuudessaan ulkoistetun rekrytointiprosessin. Rekrytoinnin ulkoistamisen tavoitteena on rekrytointiprosessien tehostaminen palvelujen keskittämisen kautta. Tehostamista tukevat lisäksi myös toimivat tietojärjestelmälliset ratkaisut. Toimenpiteillä on haluttu erityisesti kohdentaa esimiesten työpanosta työelämän laadun ja työprosessien johtamiseen rekrytointiin liittyvän rutiinityön sijasta. Henkilövalinnat ovat hallintosäännön mukaisesti virkavastuullisten esimiesten vastuulla. Seuturekryn kautta julkisessa haussa oli vuoden 2014 aikana 321 tehtävää, joihin tuli yhteensä hakemusta. Hakemuksia tuli keskimäärin 18,2 ilmoitusta kohden, mikä ylittää kaupungin henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan kirjatun tavoitteen. Edeltävän vuoden vastaava luku oli 16,7 hakemusta. Henkilöstöpalvelut koordinoi keskitetysti rekrytointiprosessia. Ulkoistetun rekrytointiprosessin kustannukset vuonna 2014 olivat noin euroa. Rekrytointitilanne on parantunut edellisvuodesta, mutta rekrytointivaikeuksia ilmeni edelleen lääkärin ja hammaslääkärin sekä lastentarhanopettajien ja erityisopettajien tehtäviin. Lähi- ja sairaanhoitajan tehtäviin oli ajoittain vaikea löytää pätevää henkilöstöä erityisesti Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen alueilla. Sijaispalvelu Alle kolmen kuukauden sijaisuuksien osalta Hämeenlinnan kaupungilla on sopimus Seuturekry Oy:n kanssa erikseen määriteltyjen palvelualueiden ja henkilöstöryhmien kanssa. Sijaispalvelu on käytössä seuraavilla palvelualueilla: ikäihmisten hoito ja hoiva, terveys ja toimintakyky, varhaiskasvatuspalvelut, perusopetus sekä lasten ja nuorten kasvua tukevat palveluissa erikseen määriteltyjen henkilöstöryhmien osalta. Sopimuksessa mukana olevat yksiköt ovat sitoutuneet alle kolmen kuukauden sijaishankinnan keskittämiseen Seuturekry Oy:lle. 11

13 Seuturekryn järjestelmään tallennettiin vuoden 2014 aikana yhteensä sijaistilausta (v ). Opettajien sijaispalvelu otettiin käyttöön pilottina vuoden 2012 aikana, käyttö ei ole laajentunut kaikkiin yksiköihin. Vuonna 2014 jatkettiin myös Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa pilottina aloitettua ensihoitopalvelujen 1 7 päivän kestoisten sijaistarpeiden sijaisvälitystä. Palvelussa Seuturekry vastaa ensihoitajien sekä sairaankuljettajien sijaisten rekrytoinnista ja perehdytyksestä, ja pelastuslaitos toimii näiden sijaistyöntekijöiden työnantajana. Sijaustilausten täyttöaste (96,4 %) parantui edelleen vuodesta 2013 (91,7 %). Seuturekryn tilastojen mukaan ongelmia pätevien sijaisten saatavuudessa esiintyi mm. ensihoitajia, kouluohjaajia sekä aineen opettajia rekrytoitaessa. Tehtyjen sijaistyötuntien määrä oli tuntia (v. 2013, tuntia). Seuturekry Oy välittää myös Seuturekryyn työsuhteessa olevia ns. lainahenkilöitä Hämeenlinnan kaupungin työyksiköihin. Vuonna 2014 lainasijaispalvelu oli käytössä päivähoidossa, jossa työskenteli yhteensä 5 lainasijaista. Vuonna 2013 lainasijaisia oli ko. palvelualueella 9 kappaletta. Vuokratyövoimakustannukset Henkilöstövuokraukseen käytettiin vuonna 2014 yhteensä 4,4 milj.euroa, josta Seuturekryltä ostettujen palvelujen osuus oli euroa ja lääkäripalvelujen osuus oli noin euroa. Henkilöstöpalvelujen ostojen osuus on vähentynyt lähes miljoona euroa, josta lääkäripalvelujen ostot ovat vähentyneet n euroa. 12

14 ELÄKÖITYMINEN KuEL -eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Yht. (pl. osaaikaeläke) Osaaikaeläke VaEL -eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain Taulukko 6. KuEl- ja VaEL- eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain Kevan tilastojen mukaan vuonna 2014 vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 97 henkilöä (v henkilöä). Kuvio 5. KuEL eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain

15 Vuoden 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen suurin syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (73 %). Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Hämeenlinnassa vuonna 2014 oli 61,2 vuotta, kun mukaan lasketaan kaikki edellä taulukossa kuvatut KuEL-eläkelajit. Koko kunta-alalla vastaava luku on keskimäärin 60,7 vuotta. Vuodesta 2008 keskimääräinen eläkeikä on noussut kaksi vuotta. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä henkilö voi valintansa mukaan jäädä vanhuuseläkkeelle milloin tahansa vuoden iässä. Kevan tilastotiedon mukaan vuonna 2014 Hämeenlinnassa siirryttiin vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,9 vuoden iässä. Edeltävänä vuonna keskiikä oli 63,4 vuotta. Koko kunta-alalla keskimääräinen vanhuuseläkeikä vuonna 2014 KuEL:in piirissä oli 64 vuotta. Laskennallisen vanhuuseläkeiän lähestyessä esimies ja työntekijä laativat suunnitelman eläkkeellesiirtymisen ajankohdasta ja sen vaatimista työjärjestelyistä. Keskustelu käydään esim. kehityskeskustelujen yhteydessä. Tavoitteena on yksilöllisin keinoin tukea työurien jatkamista myös niiden loppupäässä. Eläköitymisennusteet Kevan tuottamat eläkepoistumaennusteet (taulukko 7 ja kuvio 6) kuvaavat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyviä kuntatyöntekijöitä vuosina Niistä käy ilmi, kuinka monta prosenttia alkuperäisestä työntekijämäärästä siirtyy eläkkeelle. Ennusteet on laskettu virka- ja työsuhteisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuina Ennusteen mukaan Hämeenlinnan kaupungin työntekijöistä vuosina eläkkeelle siirtyy 362 henkilöä. Vuoden 2025 aikana eläkepoistuman arvioidaan nousevan 1295 henkilöön. Suhteellisesti eniten eläkkeelle siirtymistä näyttäisi tapahtuvan hoitohenkilöstön (mm. lähi- ja sairaanhoitajat, lastenhoitajat) ammattiryhmissä. Eläkepoistumaennuste vuoteen 2030 Vuosi Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yht. Eläke- poistuma % , , , , ,3 14

16 , , , , , , , , , , ,9 Taulukko 7. Eläkepoistumaennuste vuosille (KuEL ja VaEL), Hämeenlinnan kaupunki, (henk.) Kuvio 6. Kunta-alan eläkepoistuma, Hämeenlinnan kaupunki vuosina ammattiryhmittäin 15

17 Tavoitteena ennenaikaisen eläköitymisen vähentäminen Varhaiseläkemaksua aiheutuu työnantajalle työntekijästä, joka jää työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Työnantaja voi vaikuttaa varhaiseläkkeistä aiheutuviin eläkekustannuksiin tukemalla työntekijöiden työssä jaksamista. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke, joista työnantajalle ei aiheudu varhe- maksua. Keva myönsi vuonna 2014 oikeuden kuntoutukseen 25 henkilölle (v ). Kuntoutustoimenpiteitä olivat työkokeilu/työhönvalmennus, tutkimuksellinen työkokeilu, koulutus ja oppisopimuskoulutus. Kaikki tehdyt hakemukset hyväksyttiin. Kaupungin henkilöstöpoliittisena linjauksena on ollut varhaiseläkkeistä aiheutuvien kustannusten vähentäminen vähintään 5 %:lla vuosittain. Onnistuneilla uudelleensijoituksilla sekä aktiivisen tuen mallin mukaisella toiminnalla on ollut positiivinen vaikutus varhe- maksujen kertymään. Kevan tilinpäätösarvion mukaan vuoden 2014 kaupungin varhe -maksu on euroa, joka on n. 36 % vähemmän kuin vuonna 2013 (1,3 milj. euroa). Hämeenlinnan kaupungilla ammatillisen kuntoutuksen palveluja käytetään laajasti ja toiminta on hyvin organisoitu. Osatyökykyisille pyritään aktiivisesti etsimään työssä jatkamisen vaihtoehtoja. Kevan tietojen mukaan ammatillisen kuntoutuksen jälkeen työhön palaavien osuus on verrokkeja korkeampi Hämeenlinnassa. Suurin työkyvyttömyyseläkkeelle johtanut syy oli vuonna 2014 tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (13 eläkepäätöstä). 16

18 3. OSAAVA JA KEHITYSHALUINEN HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN KOULUTUSTASO Kuntasektorilla työskentelee yleisesti ottaen ammattitaitoista henkilöstöä. Kuntatyönantajien tilastojen mukaan suurin osa kunta-alalla työskentelevistä henkilöistä on suorittanut vähintään keskiasteen koulutuksen. Korkeasti koulutettujen osuus kasvaa koko ajan ja vuonna 2012 korkeakoulututkinto oli jo joka kolmannella. Hämeenlinnan kaupungilla tietoa henkilöstön koulutustasosta ei systemaattisesti kerätä, mutta suuntaa antavaa tietoa saadaan vuoden 2013 Kevan teettämästä työhyvinvointikyselystä. Vastaajajoukosta 96 % kertoi suorittaneensa vähintään keskiasteen koulutuksen. Korkeakoulututkinnon oli hankkinut 42 % vastaajista, joka on selkeästi enemmän kuin kuntasektorilla yleensä. Hämeenlinnan kaupungissa pyritään siihen, että kaikilla kaupungin palveluksessa työskentelevillä olisi vähintään keskiasteen tutkinto. Käytännössä kaupungin palvelukseen tulevalla tulee olla vähintään toisen asteen ammattitutkinto. PANOSTUSTA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEEN Koulutussuunnittelua koskeva muutos Työnantajan on vuoden 2014 alusta alkaen ollut mahdollista saada työntekijän koulutuksesta taloudellista tukea. Taloudellinen kannuste koskee kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohti. Koulutuksen täytyy kehittää työntekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä. Koulutus tapahtuu työaikana ja sen ajalta tulee maksaa palkkaa. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi ulkopuolisen järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä yrityksen sisäiset koulutukset. Työhön perehdyttäminen tai opastaminen ei ole taloudelliseen kannusteeseen oikeuttavaa koulutusta. Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki työnantajille osaamisen kehittämistoimiin. Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta. Koulutuksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki työnantajille osaamisen kehittämiseen. Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta. Lakisääteinen täydennyskoulutus Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Sosiaalihuollon täydennyskoulutussuosituksessa ammatillisella täydennyskoulutuksella tarkoitetaan sosiaalihuollon henkilöstölle suunnattua, työssä tarvittavan osaamisen ylläpitämiseen liittyvää lyhyt ja pitkäkestoista täydennyskoulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. 17

19 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskevat kansanterveyslain 41 :n ja erikoissairaanhoitolain 10 :n muutokset ( /2003) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1194/2003) ovat olleet voimassa vuoden 2004 alusta lähtien. Säännösten mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1194/2003 mukaan terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksella tarkoitetaan suunnitelmallista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä viranhaltijan ja työntekijän ammattitaitoa ja osaamista sekä tukea terveydenhuollon toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ja sosiaalihuoltolaissa edellytetään, että kunnassa seurataan terveydenhuollon toimintayksiköiden ja sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen toteutumista, täydennyskoulutukseen osallistumista ja siitä aiheutuvia kustannuksia osana toimintayksiköiden seurantajärjestelmiä. Täydennyskoulutukseen osallistuneet Henkilömäärä Koulutuspäivät Lääkärit ja hammaslääkärit Sosiaalityöntekijät Muu koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö (mm. koulukuraattori, psykologi) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, opetus- ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai sosiaali- ja terveysalan opistoasteen tutkinnon suorittaneet (mm. sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja, lastentarhanopettaja) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet (mm. lähihoitaja, perushoitaja, kodinhoitaja, lastenhoitaja, kehitysvammaistenhoitaja) Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö (mm. perhepäivähoitajat, vastaanottoapulaiset, tuki-, toimisto- ja tietopalveluhenkilöstö) Taulukko 8. Täydennyskoulutukseen osallistuneet vuonna

20 4. KANNUSTAVAA HENKILÖSTÖJOHTAMISTA KAUPUNGIN ESIMIESRAKENNE Kaupungin esimiesrakenne koostuu virkavastuullisista ja työnjohdollisista esimiehistä. Virkavastuullisen esimiehen toimivaltaan sisältyy hallintosäännön mukaiset toimivaltuudet. Vastaavan tyyppistä toimivaltaa henkilöstöasioissa ei työnjohdollisella esimiehellä ole. Virkavastuullisia esimiehiä vuoden 2014 lopussa oli 144 henkilöä (v henkilöä). Heistä 44 henkilöä (30 %) oli miehiä (v ,1 %). Kaupungin ylimpään johtoon on tässä raportissa määritelty kaupungin johtoryhmään kuuluvat johtajat. Ylimpään johtoon kuuluvista yhdeksästä henkilöstä naisia on neljä (44,4 %). Hämeenlinnassa panostetaan laadukkaaseen johtamiseen ja sitä myös systemaattisesti kehitetään. Laadukas henkilöstöjohtaminen tukee kaupungin henkilöstöpolitiikalle asetettuja strategisia tavoitteita ja se perustuu vastuullisuuteen, hyvään ammattitaitoon, luotettavuuteen sekä yhteistyökykyyn. Vuonna 2010 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn palvelu ja hankintastrategian yhtenä keskeisenä hankkeena on johtamisen kehittäminen. Kehitystyö painottui johtamisen keskeisten osaamisalueiden eli Hämeenlinnan hyvän johtamisen periaatteiden ja sisällön määrittelyyn. Johtoryhmässä on sovittu johtamisen kehittämisen peruslinjauksista, joihin liittyy sovittu vastuunjako kaupungin sisäisten esimieskoulutusten organisoinnista. Konkreettisella tasolla johtajuutta on vuonna 2014 tuettu erilaisilla sisäisillä ja ulkoisilla koulutuksilla. Esimiehet saivat mm. tapaturmiin ja työturvallisuuteen sekä määräaikaisiin palvelussuhteisiin liittyvää koulutusta. Lisäksi virkavastuullisille esimiehille järjestettiin esimiestyön koutsausta osana johtamisen tukijärjestelmää. Koutsauksella tähdätään esimiesten ja organisaatioiden kokonaisvaltaiseen kehitykseen valmennettavien suorituskykyä vahvistamalla sekä toimintatapoja päivittämällä. Esimiesfoorumeissa käsiteltiin strategisen tason asioita sekä koko organisaatiota koskevia linjauksia. Lisäksi kukin esimies on osallistunut oman ammattialansa mukaisiin koulutuksiin ja seminaareihin 19

21 5. TAVOITTEENA HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ Hämeenlinnan kaupungissa henkilöstön hyvinvointiin panostetaan aktiivisesti ja sitä edistetään työhyvinvointiohjelman mukaisesti. Hämeenlinnassa on toimivat käytänteet sekä selkeät tavoitteet työkykyjohtamiselle, ammatillisen kuntoutuksen palveluja käytetään ja kuntoutuksen jälkeen työhön palaavien osuus on verrokkeja korkeampi. Kaari-laskuritulosten perusteella on työkyvyttömyyskustannusten edelleen vähentämiseksi valittu seuraavat työhyvinvointijohtamisen kehittämiskohteet: 1. Työtapaturmien vähentäminen mm. tehostamalla tapaturmien tutkintaa ja läheltä piti -tilanteiden selvittämistä. 2. Työterveyshuollon vaikuttavuuden lisääminen kuten mm. terveystarkastusten kriittinen arviointi, työpaikkaselvitysten ja riskienarviointien yhdistäminen pv sairauspoissaolopäivien vähentäminen, keinoina mm. osasairauspäivärahan tehokkaampi käyttö työhön paluun yhteydessä, poissaolohälytysraportin tehokkaampi käyttö, palvelualuekohtaisten tapaamisten vaikuttavuuden lisääminen. Tunnusluku Koulutusapuraha 8 kpl 8 kpl Tyhy-liikunnan kustannukset Työterveyshuollon kustannukset 483 /hlö 462 /hlö Onnistuneet uudelleensijoitukset kpl Työtapaturmat 189 kpl 219 kpl Sairauspoissaolopäivät 14,7 pv/vak. 13,1 pv/vak. Ei sairauspoissaolopäiviä 44,10 % 35,0 % Taulukko 9. Keskeisiä tunnuslukuja työhyvinvoinnista SAIRAUSPOISSAOLOT Kaupungin henkilöstöpoliittisena tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen vuosittain. Tähän keinona ovat mm. sitoutuminen tehostettuun aktiivisen tuen toimintamalliin sekä työterveyshuoltoyhteistyön tiivistäminen. Taulukossa 8 on kuvattuna vakituisen henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrä jaoteltuna poissaolon pituuden mukaan. Hämeenlinnan kaupungilla siirryttiin vuoden 2013 alusta sairauspoissaolojen ilmoittamisessa käytäntöön, jossa esimiehen kanssa sopien työntekijä voi olla poissa jaksoittain yhteensä 7 päivää. Näitä poissaoloja halutaan jatkossa myös seurata, ja tämän vuoksi sairauspoissaolopäivien luokittelua muokattiin. 20

22 Työterveyslaitos tutkii Hämeenlinnan mallia. Työterveyslaitos on tutkimuksessaan nimennyt toimintatavan Omailmoitus- menettelyksi. Tutkimuksessa selvitetään sairauslomakäytänteiden toimivuutta ja vaikuttavuutta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää omailmoituskäytännön toimeenpanoa ja vaikutuksia yrityksen, henkilöstön ja esimiesten sekä työterveyshuollon kannalta. Sairauspoissaoloista suurin osa oli 8 29 päivän mittaisia (23,3 %). Sairauspoissaolopäivien määrä on kasvanut kalenteripäivien (17,2 %) ( ,1 %) sekä kalenteripäivien (9,8 %) pituisissa poissaoloissa (2013 9,2 %). Sairauspoissaolopäivien määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna 4810 päivää. Sairauspoissaolojen määrä on kasvanut myös tarkasteltaessa poissaolojen määrää vakituista työntekijää kohti. Sairauspoissaoloja kertyi vuonna 2014 vakinaista henkilöä kohden 14,7 kalenteripäivää ( ,1). Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot Kalenteripäivät 2014 jakauma jakauma jakauma ,8 % ,9 % ,9 % ,9 % ,5 % ,2 % ,3 % ,2 % ,0 % ,2 % ,1 % ,1 % ,8 % ,2 % ,6 % ,0 % ,5 % ,9 % ,9 % ,7 % ,2 % Yht % % % Taulukko 10. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vuosina Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu vakituisen henkilöstön sairauspoissaoloja palvelualueittain. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet lähes kaikilla vastuu- /palvelualueilla, poikkeuksena LinnanInfra liikelaitos, jossa poissaolot ovat vähentyneet. Taulukossa on määriteltynä sairauspoissaolot myös poissaoloprosentteina. Poissaoloprosentti kuvaa sairauspoissaolotyöpäivien prosentuaalista osuutta kyseisen palvelualueen teoreettisista työpäivistä. 21

23 Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vastuu-/palvelualueittain VUOSI 2014 VUOSI 2013 VUOSI 2012 vastuu-/palvelualue kalenteripv/hlö poissaolo% kalenteripv/hlö poissaolo% kalenteripv/hlö poissaolo% TILAAJA Lapset, nuoret ja elämänlaatu 17,5 5,4 7,4 2,2 1,8 0,5 Terveys, toimintakyky, ikäihmiset 29,5 8,6 20,7 6,2 20,7 6,6 Yhdyskunta ja ympäristö 14,2 4,4 10,8 3,5 16,4 5,4 KONSERNIPALVELUT Konsernipalvelut 8,7 2,7 6,8 2,3 10,5 3,1 PALVELUTUOTANTO Palvelutuotannon hallinto 2,7 1,1 9,0 2,8 6,4 2,1 Varhaiskasvatuspalvelut 14,5 4,6 14,4 4,5 Opetuspalvelut 6,9 2,9 6,6 2,9 Lasten ja nuorten palvelut 10,4 6, Lasten ja nuorten palvelut yht. 11,1 3,9 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 20,8 6,3 13,4 4,2 12,6 3,9 Terveys ja toimintakyky 14,6 4,8 16,8 5,2 13,3 4,4 Ikäihmisten hoito ja hoiva 23,4 7,2 20,8 6,8 23,9 7,6 Kanta-Hämeen pelastuslaitos 12,9 3,8 8,4 2,6 11,4 3,5 Hämeenlinnan terveyspalvelut 13,7 4,4 11,8 3,7 14,7 4,7 Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 7,8 2,6 2,4 0,8 2 0,8 Linnan Lomituspalvelut - liikelaitos 23,6 7,0 20,4 5,9 23,7 7,2 LinnanInfra -liikelaitos 15,5 4,6 16,7 5,2 17,9 5,4 Koko henkilöstö (vakituiset) 14,7 4,7 13,1 4,3 14,4 4,8 Taulukko 11. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vastuu- ja palvelualueittain vuosina Vuonna 2014 työterveyshuollon lääkärien myöntämistä sairauspoissaoloista suurimmat syyryhmät olivat tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä hengityselinten sairaudet. 22

24 Koko henkilöstön sairauspoissaolot Taulukko 12. Koko henkilöstön sairauspoissaolot Työkyvyttömyyspoissaoloista aiheutuvat kustannukset Kaari laskurin mukaan Taulukko 13. Työkyvyttömyyden kustannukset 23

25 Kaari-laskurin luvuilla esitetään työnantajalle aiheutuvat työkyvyttömyyskustannukset. Laskelmassa on mukana sairauspoissaolopäivien ja työtapaturmapäivien palkkakustannukset kerrottuna kolmella, palkan sivukulut, Varhe maksut, VaEL työkyvyttömyysmaksut sekä työterveyshuollon kustannukset. TYÖTURVALLISUUS Työtapaturmat Kuntaliitoksen jälkeen kaupungin henkilöstölle sattuneiden työtapaturmien määrä oli vuoteen 2012 mennessä noussut vuositasolla 6 13 %:lla. Työhyvinvointijohtamisen keskeisimmistä tavoitteista Hämeenlinnan kaupungilla onkin ollut työtapaturmien jatkuvan kasvun pysäyttäminen. Tähän on pyritty mm. tehostamalla tapaturmien tutkintaa sekä läheltä piti -tilanteiden selvittämistä. Myös ennaltaehkäisevällä toiminnalla on keskeinen merkitys. Hämeenlinnan kaupungin vakuutusyhtiö vaihtui Fenniaksi. Tiedot vuodesta 2013 alkaen työtapaturmista on saatu Fennian tilastoista. Aiempien vuosien vertailutieto on otettu vuoden 2012 henkilöstöraportista. Vakuutusyhtiön vaihdoksen myötä tapaturmien raportointitapa on hieman muuttunut, jonka vuoksi tilastojen vertailu on suuntaa antava. Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien määrä vähenivät edelleen vuonna Vuonna 2014 Hämeenlinnan kaupungin henkilöstölle sattui yhteensä 213 työtapaturmaa (v ), näistä 181 tapahtui työpaikalla, 38 työmatkalla. Yhtään ammattitautia ei kirjattu, sen sijaan 3 ammattitaudin epäilyä on kirjattu. Tapaturmista aiheutuneet kustannukset ovat myös laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2014 kustannukset olivat euroa (v ). Vuonna 2014 sattuneista työtapaturmista aiheutui yhteensä korvauspäivää (v ). Korvauspäivät ilmoittavat niiden päivien lukumäärän, joilta on maksettu päivärahaa. Päiväraha maksetaan, jos työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta. Vuoden 2014 tapaturmien käsittely on joidenkin tapaturmien osalta kesken ja lopulliset luvut saattavat vielä muuttua jonkun verran. Vuosien osalta taulukossa ei ole raportoitu Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lukuja. Hämeenlinnan kaupunki Kanta-Hämeen pelastuslaitos Työtapaturmat Työmatkatapaturmat Ammattitaudit Korvauspäivät Maksetut korvaukset, yht. ( ) Taulukko 14. Työtapaturmat, työmatkatapaturmat ja ammattitaudit, niistä aiheutuneet korvauspäivät sekä työtapaturmakorvaukset vuosina

26 Työsuojelu Työsuojelutoiminnan painopisteinä vuonna 2014 olivat työtapaturmien vähentämistavoitteeseen liittyen tapaturmien analysointi ja läheltä piti tilanteisiin reagointi. Vuoden 2014 aikana otettiin vaiheittain käyttöön sähköinen työturvallisuusjärjestelmä WPro, jonka sisältöä kehitettiin useiden eri toimijoiden yhteistyönä. Myös sisäilma-asiat korostuivat työsuojelutoiminnassa vuoden aikana. Työsuojeluvaltuutetut osallistuivat aktiivisesti työtapaturmien tutkintaan ja niiden ennaltaehkäisyyn yhdessä työtapaturman kohteeksi joutuneiden työntekijöiden sekä heidän esimiestensä kanssa. Työsuojeluvaltuutetut saivat kesäkuusta 2014 lähtien sähköisen WPro-järjestelmän kautta tiedon omalla vastuualueellaan sattuneista läheltä piti tilanteista. Loppuvuodesta 2014 työsuojeluvaltuutetut saivat tiedon järjestelmän kautta myös vastuualueensa riskien arvioinneista. WPro-järjestelmään tehtiin työyksiköissä tapahtuneista läheltä piti tilanteista ilmoituksia 160 kappaletta aikavälillä Sähköisen järjestelmän käyttöönoton jälkeen ilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut. Palvelualue Kpl Lasten ja nuorten palvelut 56 Ikäihmisten hoito ja hoiva 44 Pelastuslaitos 27 Terveys ja toimintakyky 16 Terveyspalvelut 8 Lomituspalvelut 3 LinnanInfra 2 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 2 Konsernipalvelut 1 Tilaajat 1 yht. 160 Taulukko 15. Läheltä piti ilmoitukset palvelu-/vastuualueittain Työsuojeluun ilmoitettujen, aggressiivisen oppilaan aiheuttamien läheltä piti -tilanteiden määrä on ollut kasvussa usean vuoden ajan. Selkeä ohjeistus uhkaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja niissä toimimiseksi sekä fyysisen rajoittamisen käyttämiseksi on puuttunut. Lasten ja nuorten palveluiden sekä työsuojelun edustajista koottu työryhmä viimeisteli alkuvuoden 2014 aikana ohjeistusta uhkaavien tilanteiden sekä fyysisen rajoittamisen varalle. Työsuojeluohje ja toimintamalli hyväksyttiin yhteistyötoimikunnassa toukokuussa Työsuojeluvaltuutetut osallistuivat työterveyshuollon tekemille työpaikkaselvityskäynneille sekä tarvittaessa osatyökykyisten työntekijöiden tukiprosesseihin. Työsuojeluhenkilöstö osallistui aktiivisesti kaupungin sisäilmaryhmätoimintaan ja omalta osaltaan sisäilmaprosessien edistämiseen. Valtakunnallisesti kunta-alalla on käynnissä vuosina Työsuojeluhallinnon koordinoima työsuojelun valvontahanke Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö Valvontahankkeen keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Vuonna 2014 valvontahanke kohdentui Hämeenlinnassa Lasten ja nuorten palvelualueelle kouluihin. 25

27 Hämeenlinnan kaupungin työsuojeluorganisaatio muodostuu työsuojelupäälliköstä sekä 3 työsuojeluvaltuutetusta. Kaupungin työsuojelutoimikuntana toimii yhteistyötoimikunta. Hämeenlinnan kaupungissa otettiin vuoden 2014 aikana käyttöön sähköinen työturvallisuusjärjestelmä WPro. Järjestelmä on kehitetty Hämeenlinnan kaupungin tarpeisiin yhteistyössä järjestelmän toimittajan Awanic Oy:n, KuntaPron, Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpalveluiden sekä TyöSyke Oy:n kanssa. Järjestelmään sisältyy myös HaiPro-potilasturvallisuusilmoitukset. WPro-järjestelmään kirjataan työturvallisuusilmoitukset, joita ovat läheltä piti tilanteet, työtapaturmat sekä ammattitautiepäilyt. Työturvallisuusilmoitusten lisäksi järjestelmään kirjataan työympäristön vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi sekä työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys. Jokaisen työntekijän velvollisuutena on ilmoittaa työssä havaitsemistaan epäkohdista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Työturvallisuusilmoituksesta lähtee automaattisesti sähköpostiviesti lähimmälle esimiehelle, ao. työsuojeluvaltuutetulle sekä työsuojelupäällikölle. Työturvallisuusilmoituksen käsittely kuuluu esimiehen työsuojeluvastuuseen. Riskien arvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Riskien arviointi on systemaattinen prosessi, jolla työympäristö pyritään tekemään turvalliseksi. Riskien arviointi on ennakoivaa työsuojelua, jossa riskit pyritään havaitsemaan ajoissa, ennen kuin vahinkoja pääsee tapahtumaan. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä tehdään työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvien vaarojen ja haittojen terveydellisen merkityksen arvioimiseksi. Sekä riskien arviointi että työpaikkaselvitys kirjataan WPro-järjestelmään. Yhteisen järjestelmän tavoitteena on kerätä sekä työpaikan että työterveyshuollon havainnot ja suositukset samaan tietokantaan, tehostaa prosesseja hyödyntämällä taustatietoja sekä helpottaa raportointia. Menetelmää on kehitetty yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa vastaamaan paremmin nykyistä työelämää ja sen vaatimuksia. Riskien arviointi kuuluu esimiehen työsuojeluvastuuseen eli virkavastuullisilla esimiehillä on käyttöoikeudet WPro-järjestelmän riskien arviointi osioon. Riskien arviointi tulee tehdä kuitenkin yhteistyössä henkilöstön kanssa. Työterveyshuollon nimeämillä työterveyshoitajilla ja -lääkäreillä on käyttöoikeudet WPro-järjestelmän työpaikkaselvitysosioon, jonka kautta he pääsevät tarkastelemaan myös työyksikköä ja sen henkilöstöä koskevaa dataa (Kuntari-HR). Työsuojeluvaltuutettujen rooliin kuuluu tehdä havaintoja työpaikan riskien arviointiin sekä osallistua työpaikkaselvityskäynnille ja jatkotoimenpiteiden seuraamiseen. Työsuojeluvaltuutetuilla on käyttöoikeudet oman vastuualueensa työyksikkötietoihin. 26

28 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hämeenlinna kaupungin työhyvinvointiohjelmassa on kuvattu kaupungin työhyvinvointia tukevat toimintatavat ja tukirakenteet. Ohjelman tarkoituksena on työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen. Se on työkalu ja apuväline, jonka avulla kaupungin johto, esimiehet, henkilöstö, luottamusmiehet, työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto pyrkivät luomaan työhyvinvoinnin lisäämiseen kannustavan ja kehitysmyönteisen ilmapiirin. Työhyvinvointiohjelma sisältää yksilön työkyvyn tukemiseen liittyvää ohjeistusta aktiivisen tuen mallista, työkyvyn arvioinnista, uudelleensijoitustoiminnasta, kuntoutuksista, tyhy -liikunnasta, osaamisesta ja työn hallinnasta sekä työterveyshuollon palveluista. Työyhteisön hyvinvointiin liittyvä osio sisältää yhteisöllisyyteen, työntekijä- ja työyhteisötaitoihin, johtamiseen ja esimiestaitoihin, erityistilanteisiin, työsuojeluun sekä työhyvinvoinnin seurantaan liittyvää ohjeistusta. Yksilön työkyvyn tukeminen Yksikön työkykyä tuetaan noudattamalla ns. aktiivisen tuen mallia. Mallin mukaan työhyvinvointia uhkaaviin tekijöihin ja ilmiöihin tulee puuttua välittömästi niiden tultua ilmi. Puuttumisella tarkoitetaan asioiden käsittelyn välitöntä käynnistämistä, jotta työhyvinvointia uhkaavat tekijät sekä yksilö että työyhteisötasolla saadaan poistettua tai hallintaan. Aktiivisen tuen mallin kokonaisuus jaetaan kolmeen osaan. 1) Varhainen tuki on osa esimiestyötä. Esimies käy aktiivisen tuen mallin mukaisen keskustelun työntekijän kanssa. Varhaisen tuen vaiheessa tunnistetaan työntekijän työkykyä ja työssä selviytymistä heikentäviä tekijöitä sekä tehdään työkykyä tukevia ja edistäviä ratkaisuja. 2) Tehostetun tuen toimintamallia tarvitaan, kun työyksikön varhaisen tuen toimet eivät riitä. Tehostettu tuki käynnistyy työhyvinvointineuvottelulla, jonka esimies tai työterveyshuolto voi kutsua koolle. Neuvottelun tavoitteena on etsiä keinoja työntekijän työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi. Tehostetun tuen keinoja ovat mm. lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus (mm. työkokeilu), osa-aikaeläkeratkaisut, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja organisaation omat toimet, mm. uudelleensijoittaminen. 3) Paluun tuki auttaa työntekijää palaamaan työhön pitkän sairausloman jälkeen. Ennen työhön paluuta tehdään paluusuunnitelma sekä sovitaan seurannasta. Paluun tuki on osa esimiestyötä. Työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen on mahdollista myös osasairauspäivärahan turvin (12 72 arkipäivää). Työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden varhaisen tunnistamisen helpottamiseksi esimiehille on luotu Populus -järjestelmän yhteyteen toiminto, joka ilmoittaa esimiehille sähköpostitse kun jokin hänen alaisensa poissaolorajoista (yli 5 lyhyttä sairauspoissaoloa vuodessa tai 30, 60, 90, 120, 150, 180 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti tai kumulatiivisesti kalenterivuodessa) täyttyy. Toiminto on esimiehen apuväline alaisen sairauspoissaolorajojen täyttymisen seurantaan ja varhaisen tukemisen mahdollistamiseen. Aktiivisen tuen mallin mukainen keskustelu on käytävä mm. jos työntekijällä on toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja yli viisi kertaa vuodessa tai jos työntekijällä on yli 30 kalenteripäivän yhtäjaksoinen tai kumulatiivinen sairauspoissaolo vuodessa. Työterveyshuoltoon esimiehen tulee ilmoittaa kun työntekijän sairauspoissaolo on kestänyt 30 kalenteripäivää / sairauspäivärahapäivää. Työntekijän työkyvyn arviointi ja selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista on tehtävä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, kun sairauspoissaolo jatkuu yli 90 päivää. 27

29 150 Kuntoutusselvittely Hämeenlinnan kaupunki on mukana Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) toteuttamassa kuntoutusselvittelyssä, joka koskee työntekijöitä, joilla on kertynyt 150 sairauspoissaolopäivää viimeisen kahden vuoden aikana. Tavoitteena on ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksien selvittäminen hyvissä ajoin ennen sairauspäivärahakauden päättymistä sekä työhön paluun kynnyksen madaltaminen pitkittyvän sairauspoissaolon jälkeen. Aiempaa toimintamallia täydentäen, ammatillisen kuntoutuksen tarve selvitetään viimeistään 150 sairauspoissaolopäivän kohdalla Kevan kuntoutusselvittelyn avulla, joka toteutetaan työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyönä. Uudelleensijoittaminen Uudelleensijoitustoiminta palvelee kaupungin vakituisessa virka-/työsuhteessa olevaan henkilöstöä. Uudelleensijoittamista voidaan suunnitella, mikäli kyseessä on pitkittynyt tai pysyvä osatyökykyisyys, joka saattaa johtaa työkyvyttömyyteen. Työkyvyssä on tällöin todettavissa sellaisia lääketieteellisesti todettavia muutoksia, että työskentely nykyisessä työssä on mahdotonta. Uudelleensijoittamisen tarve lähtee yleensä liikkeelle työterveys- tai muun lääkärin lausunnon perusteella. Uudelleensijoittaminen tapahtuu Kevan ammatillisen kuntoutuksen turvin. Kevan ammatilliseen kuntoutukseen osallistui 25 henkilöä. Työkykyä ylläpitävä toiminta Hämeenlinnan kaupunki järjestää työntekijöilleen runsaasti erilaisia virkistysmahdollisuuksia. Työpaikkaliikunnan tarjoaa kaupungin henkilöstöpalvelut ja käytännön toiminnasta vastaa Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy. Tyhy- liikunta on tarkoitettu kaikille Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa oleville henkilöille. Kriteerinä etujen saamiseksi on voimassa oleva palvelussuhde. Vuoden 2014 aikana oli (v ) tilastoitua käyntisuoritetta, joista uimahallien käyntisuoritteita oli (v ). Sen lisäksi on itsenäisesti toimivia vakioryhmiä ja runsaasti vapaasti käytettäviä vakioetuuksia, joita on mahdoton tilastoida. Vuoden 2014 aikana järjestettiin erilaisia ohjattuja ryhmiä ja kursseja. Näitä olivat mm. niska-selkäpainotteinen vesijumppa, selkä- ja kuntosaliryhmä, ohjattu venyttelytunti sekä kuntonyrkkeilykurssi. Tuettuja ryhmiä oli lisäksi lentopallossa, sählyssä ja kaukalopallossa. Kaupungin henkilöstölle järjestetään vuosittain myös pyöräilypäivä. Ulkoilupäivän yhteydessä muistetaan Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa 20, 30 tai 40 vuotta olleita mm. polkupyörillä. Vuonna 2014 palvelusvuosilahjan sai 109 henkilöä. Vuonna 2013 pyöriä jaettiin 131 kappaletta. Ulkoilupäivän ohjelmassa oli lisäksi mm. UKK-kävelytesti, Cooperin testi, norsupalloa sekä erilaisia toimintapisteitä. Ulkoilutapahtumaan osallistui n. 200 henkilöä. Vuonna 2014 tyhy- liikunnan kustannukset olivat yhteensä euroa (v euroa). 28

30 Työhyvinvointi on yhteinen juttu Työelämää koskevassa tutkimuksessa on todettu, että työyhteisön positiivisella sosiaalisella pääomalla on yhteys myös yksilöiden kokemaan työhyvinvointiin. Työyhteisön jokaisella jäsenellä on yhtä suuri vastuu hyvän työilmapiirin ylläpitämisestä ja edistämisestä. Esimiehen tehtävänä on järjestää palavereita ja työpaikkakokouksia, joissa positiivista pääomaa voi kasvattaa. Työyhteisön tulee huolehtia vapaamuotoisesta yhdessäolosta, joita ovat esimerkiksi työpäivän mittaan pidettävät kahvitauot, erilaiset virkistäytymistapahtumat sekä yhteiset juhlat. Koko kaupungin henkilökuntaa koskevia yhteisöllisiä tapahtumia järjestetään vuosittain mm. liikuntailtapäivien, pikkujoulujen sekä henkilöstön muistamistilaisuuksien muodossa. Yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä henkilöstön yhteisöllisyyttä kasvattavia tilaisuuksia. Suomen Kuntaliiton myöntämät ansiomerkit ja Suomen Valkoisen Ruusun / Suomen Leijonan Ritarikuntien myöntämät kunniamerkit jaettiin Raatihuoneella juhlavassa tilaisuudessa. Suomen Kuntaliitto myönsi ansiomerkin 43:lle työntekijälle ja kunniamerkkejä myönnettiin viidelle työntekijälle. Kaupungin henkilökunnan pikkujoulujuhlia vietettiin Verkatehtaalla Pikkujoulujen ohjelma koostui täysin henkilökunnan omista esityksistä. Pikkujouluihin osallistui n henkilöä. 29

31 Vuonna 2014 otettiin käyttöön työyhteisösovittelusovittelu. Työyhteisösovittelu on osa Hämeenlinnan kaupungin toimintaa ja sen tarkoituksena on ratkaista työyhteisössä ilmennyt konflikti yhteisöllisesti, toisia osapuolia kunnioittavan vuoropuhelun avulla. Tarkoituksena on lisätä esimiesten valmiuksia ennaltaehkäistä ja käsitellä työpaikan konflikti- ja kiistatilanteita. Kaupunginhallitus on päättänyt Savuton Hämeenlinna toimintaohjelman käyttöönotosta Hämeenlinnan kaupungin toimipisteissä ja työpaikoilla alkaen. Työpaikan savuttomuus ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen on tärkeää hyvän terveyden ja työkyvyn ylläpidon kannalta. Työympäristön tupakansavu on syöpävaarallinen aine, jolta työntekijät on suojattava työturvallisuuslain ja sen perusteella annettujen säännösten perusteella. TYÖHYVINVOINTIKYSELY Kaupunginvaltuusto on asettanut kaupungin henkilöstöpolitiikan strategiseksi päämääräksi Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Sen toteutumista sekä johtamisen että työelämän laadun osalta mitataan joka kolmas vuosi toteutettavalla työhyvinvointikyselyllä. Edellinen tehtiin vuonna 2013 ja seuraava tehdään vuonna Vuosittain tilannetta selvitetään kuumemittarimaisesti sosiaalisen pääoman mittauksella, joka suoritetaan vuosittain tammi-helmikuun vaihteessa webropol- kyselynä koko henkilöstölle. Vuoden 2014 osalta kartoitus toteutettiin ja siihen vastasi yhteensä 2109 työntekijää kyselyn vastausprosentin ollen 60 %. Kyselyn suunnitteli ja toteutti Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpalvelut. Hämeenlinnan kaupungin sosiaalisen pääoman mittarin keskiarvo oli Työhyvinvointisyke kyselyssä 3.7, 2014 kartoituksessa 3.83 ja vuoden 2015 kartoituksessa Kaupungin keskiarvo vuoden 2015 kartoituksessa. 30

32 Sosiaalisen pääoman mittari kuvaa työyhteisön tilaa, mutta sen pohjalta ei suoraan pysty tekemään päätelmiä syistä ja seurauksista. Ajallista muutosta tarkastellessa tämän kyselyn tuloksia tulee verrata Hämeenlinnan kaupungin Työhyvinvointisyke 2013 kyselyn osioon Sosiaalisen pääoman mittari. Taulukko 16 Sosiaalisen pääoman kartoituksen keskiarvot palvelualueittain Kyselyn tulokset raportoidaan työyhteisön, toimialan ja koko kaupungin tasolla. Alemman organisaatiotason raportissa tulosta verrataan koko vastuu-/palvelualueen tulokseen ja vastuu/palvelualueen raporteissa tulosta verrataan koko kaupungin tulokseen. Vastuu-, palvelualue ja liikelaitoskohtaisesti tulokset jaetaan kunkin alueen virkavastuullisille esimiehille, jolloin heillä on nähtävissä kaikkien oman alueensa palveluyksiköiden ja työyksiköiden tulokset. 31

33 Tuloksia tulee kunkin esimiehen käsitellä oman henkilöstönsä kanssa avoimesti ja laatia vuoden 2014 työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman pohjalta tai sitä täydentäen suunnitelmat nyt havaittujen epäkohtien korjaamiseksi sekä varmentaa saatujen tulosten ylläpito ja edelleen kehittäminen. Työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen vaatii jatkuvaa yhteisöllistä työstämistä koko porukalla. Huolestuttavien tulosten osalta on huomioitava työnantajan työsuojeluvastuu. Heikon tuloksen parantaminen vaatii työnjohdollisia toimenpiteitä paitsi lähiesimieheltä myös muulta linjajohdolta. Vastuu- ja palvelualueiden sekä liikelaitosten johtajien tuleekin omassa johtamisessaan seurata ja ohjata tulosten käsittelyprosessin toteutumista ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutumista. Sosiaalisen pääoman mittaustulos yksiköittäin siirretään sähköisiin raportointijärjestelmiin Kuntariin ja WPro järjestelmään. TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon palvelut ostetaan TyöSyke Oy:ltä. Lisäksi Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstölle palvelua ostetaan seuraavilta palveluntuottajilta: Janakkalan terveyskeskus (Hämeenlinnan toimialueen Janakkalan toimipiste) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (Forssan toimialue) Työterveyshuollon määrärahasta tavoitteena on suunnata vähintään 50 % ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja 50 % työterveyspainotteisten, yleislääkäritasoisten sairaanhoitopalvelujen ostoon. Työterveyshuollon kustannukset jakaantuivat seuraavasti: Kela I 0,7 M 48 % (v ,6 M, 41,5 %) Kela II 0,8 M 52 % (v ,9 M, 58,5 %) Hämeenlinnan kustannukset henkilöä kohden olivat noin 483 euroa (v euroa). Työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet edellisestä vuodesta 4,5 %. 32

34 Kuvio 7. Työterveyshuoltokustannukset vuosina Toimenpiteet Suorite määrä 2012 Suorite määrä 2013 Suorite määrä 2014 Käynnit lääkärin vastaanotolla (kpl) Käynnit työterveyshoitajan / sairaanhoitajan vastaanotolla (kpl) Käynnit erikoislääkärillä (kpl) Laboratoriotutkimukset (kpl) joista terveystarkastuksissa Röntgentutkimukset (kpl) Terveystarkastukset (kpl) - lääkäri joista työkykyä ylläpitäviä tarkastuksia työterveyshoitaja joista osatyökykyisen terveystarkastuksia työfysioterapeutti työterveyspsykologi 9 2 Työterveyspsykologin ohjaus ja neuvonta (tunteina) kpl 234 kpl Työhyvinvointineuvottelu (kpl) Taulukko 16. Työterveyshuollon suoritteet vuosina

35 Sairauspoissaolopäivät diagnoosien mukaan Tuki- ja liikuntaelin sekä sidekudossairaudet Hengityselinten sairaudet Kaikki Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hermoston sairaudet Kuvio 8. Sairauspoissaolopäivät diagnoosien mukaan Työterveyshuollon toiminnan kuvaus Tilaaja- ja tuottajaneuvotteluissa toiminnan ohjaajina olivat tilaajan roolissa kuluneena vuonna Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöjohtaja Raija Hätinen sekä työhyvinvointipäällikkö Elina Hihnala- Mäkelä tuottajan puolelta läsnä olivat toimitusjohtaja Harri Virta, työterveyshuollon johtava ylilääkäri Seija Ojanen sekä palvelukoordinaattori Susanna Kallio. Tilaaja- tuottaja- neuvotteluihin TyöSyke toi tietoa kustanteista, sairauspoissaoloista, keskeisistä havainnoista Hämeenlinnan kaupungin työntekijöiden työhyvinvoinnista ja toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta. Tilaajan visio modernista työterveyshuollon tuottajasta yhdistyy TyöSykkeen strategisissa tavoitteissa. Keskeinen strateginen lähtökohta on ollut työterveyshyöty. Sen peruspäämäärä on toimintakykyinen työntekijä terveellisessä ja turvallisessa työympäristössä. Työterveyshyötystrategia tähtää ennaltaehkäisyyn ja korostaa työntekijän omaa vastuuta terveydestä ja työkyvystä sekä tarpeen arviointiin perustuvaa palveluvalikoimaa. Hämeenlinnan kaupungin työntekijöillä on ollut kuluneena vuonna oikeus käyttää tarpeen arvioinnissa ensisijaisesti työterveyshoitajia. Keskusteluissa Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpalveluiden kanssa hoitajien käyttö asiakkaiden palveluissa on korostunut, hoitajilla on valmiudet ohjata asiakasta erilaisten terveys- ja työkykykysymysten kanssa. TyöSykkeen toiminnassa niin ammattihenkilöillä kuin asiantuntijoilla korostui osatyökykyisten ja sisäilmalle altistuneiden työntekijöiden prosessit. Osatyökykyisten prosesseihin tuotiin uutena toimintana sairauspoissaoloraportit. Henkilöstöhallinnon toimittamien kuukausittaisten raporttien perusteella työterveyshuolto oli yhteydessä esimiehiin, mikäli viitteitä pitkittyneistä kuittaamattomista sairauspoissaoloista yksikössä oli havaittavissa. Työterveysneuvotteluissa hoitajan roolia kasvatettiin ja korostettiin. Työterveysneuvotteluissa hoitaja oli läsnä työterveysneuvotteluissa kirjaamassa muistion sekä ottamassa vetovastuun työntekijän työkyvyn seurannasta. 34

36 Sisäilmaprosesseihin ja yksilöiden hoitoprosesseihin käytettiin runsaasti ammattihenkilöiden osaamista prosessien saamiseksi yhdenmukaisiksi TyöSykkeessä. Prosessien hallintaa parantamaan otettiin loppuvuodesta 2014 sisäilmakoodit, joilla pystytään poimimaan tietojärjestelmästä tehdyt tarkastukset ja annettu neuvonta ja ohjaus sisäilmaepäilyissä. Työterveyshuolto toteutti sähköisiä sisäilmastokyselyjä 11 kaupungin työyksikköön. Vastausten perusteella henkilöitä, jotka ilmoittivat hengitystieoireista, kutsuttiin suunnattuihin terveystarkastuksiin. Lisäksi loppuvuodesta otettiin käyttöön sisäilmapassi henkilöille, joiden oireilua alettiin selvittää laajemmin. Sisäilmapassi otettiin käyttöön, jotta vastuualueen hoitajalla on reaaliaikainen kuva alueellaan oireilevista henkilöistä. Työterveyshuollon asiantuntijuutta ja tietämystä lisättiin sisäilma-asioissa erilaisilla henkilöstön koulutuksilla sekä yhteistyöllä vakuutusyhtiö Fennian kanssa vakuutuskorvauksien saamisesta. TyöSykkeen osaaminen erityisesti Kela I- luokan asiantuntijoina tukee Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpoliittisia tavoitteita. TyöSykkeessä työterveyshoitajat ja työterveyslääkärit, työfysioterapeutti sekä työterveyspsykologi ovat, sijaisia tai yhtä yleislääkäriä lukuun ottamatta, olleet vähintään työterveyslaitoksen kurssilla pätevöitymässä vuoden aikana tai jo koulutettuja työterveyshuollon erikoisosaajia ja ammattilaisia. TyöSyke Oy pyrkii aktiivisesti työterveyshyötypainotteiseen palveluun vahvistamalla ja päivittämällä jatkuvasti omia prosessejaan lakisääteisten palveluiden osalta. Työterveyshuollon toiminnan kuvaus 2014 toimintalukuihin pohjautuen Käyntejä lääkärin vastaanotoilla on yhteensä Kela I ja Kela II- luokassa Näistä käynneistä ennaltaehkäisyyn suunnattuja käyntejä on Ennaltaehkäisevillä käynneillä tarkoitetaan terveystarkastuksia(445kpl) sekä työkykyä ylläpitäviä tarkastuksia (1015kpl). Käyntien lisäksi lääkäri on ollut asiakkaisiin yhteydessä puhelimitse(2931kpl) sekä sähköpostitse (64 kpl). Lääkäri on uusinut reseptejä 584 kpl. Lausuntoja lääkäri on kirjoittanut yhteensä Kela I- luokassa 267 kpl ja Kela II luokassa 101 kpl. Terveystarkastuksista 124 on suunnattu henkilöille, jotka työskentelevät altisteisissa ammateissa, jotka lain mukaan tulee tarkastaa järjestelmällisesti. Loppuvuodesta 2014 otettiin käyttöön sisäilman terveystarkastuskoodi sekä tietojen anto ja ohjauskoodi sisäilmasta oireileville. Lääkäri on tehnyt sisäilmaan liittyviä terveystarkastuksia 25 ja tietojen antoa sekä ohjausta on toteutettu 10:llä käynnillä. Hoitajilla vastaavat luvut sisäilmaan liittyen ovat terveystarkastusten osalta 29 ja tietojen annon osalta 75. Pääpaino sisäilmaan liittyen on siis hoitajien vastaanotoilla. Työhyvinvointineuvotteluja on pidetty 137 lääkäreiden tilastoinnin mukaan, hoitaja on ollut läsnä 101: ssä neuvottelussa. Hoitajien tuki osatyökykyisten prosesseissa näkyy yksilöpuheluiden määrissä, joita on 346 sekä lisäksi sähköposteja 173, joilla yleensä sovitaan mm. työhyvinvointineuvottelujen ajankohdista. Terveydenhoitajat ovat tehneet kuluneena vuonna 111 osatyökykyisen terveystarkastusta, joka tehdään mm. pitkittyneiden sairauspoissaolojen vuoksi. Lisäksi osatyökykyisiä tuetaan seurantatarkastusten avulla, joita on toteutunut 100 kpl. Osa annetusta tuesta ohjautuu koodeilla myös tietojen antoon ja ohjaukseen, kun asiakasta esimerkiksi ohjataan KELA:n tai KEVA:n lomakkeiden lähettämisessä tai suunnitellaan työhön paluuta alustavasti. Tietojen antoon ja ohjaukseen saattaa sisältyä myös työkykyä tukevaa, ennaltaehkäisevää terveysneuvontaa, esimerkiksi kuinka voitaisiin vähentää kuormitusta fyysisesti tai psyykkisesti. Tietojen anto ja ohjauskäyntejä on ollut 774kpl. 35

37 Yhteensä hoitajien vastaanottokäyntejä on ollut 1873 kpl. Työfysioterapeutin osalta työ on painottunut tietojen antoon ja ohjaukseen tuki ja liikuntaelin asioissa (400 kpl). Työfysioterapeutin osaamista on hyödynnetty kahdessa terveystarkastuksessa asiantuntijana. Työfysioterapeutti on toteuttanut 67 ergonomiaa koskevaa käyntiä, joista osa on ollut näyttöpäätelaseihin liittyviä käyntejä. Työfysioterapeutti on antanut ohjausta ja neuvontaa ryhmässä lähinnä ergonomiaan liittyen 26 kertaa. Työpsykologin työ painottuu myös ohjaukseen ja neuvontaan työssä jaksamisasioissa (234 kpl). Lisäksi työpsykologi on antanut 11 kpl työkyvynarviolausuntoja täydentämään ammattihenkilöiden näkemystä. Laboratorioon on kirjautunut Kela I- luokkaan 5876 kpl, kokonaismäärän Kela II- luokan kanssa ollessa Laboratoriotoiminnan sisällä on veri- ja virtsanäytteiden lisäksi ekg:t, spirometriat ja pefseurannat. Sisäilmaoireilu on lisännyt teetettyjen peffien ja spirometrioiden määrää, sillä yhteismäärä kummassakin Kela- luokassa on 316 kpl joista 81% on toteutettu Kela I- luokassa ammatissa altistumisen seurantaan liittyen. Radiologisia tutkimuksia on tehty 1120 eli hieman vähemmän aiempaan vuoteen verrattuna. Kela I- luokassa kuvantamiset liittyvät työkyvynarvioon tai lakisääteisen terveystarkastuksen edellyttämiin kuvantamistutkimuksiin. Kela I- luokassa kuvantamista on tehty 84 kpl. piteet TYÖYHTEISÖJEN INNOVAATIOT Kehittäjäpalkinto Hämeenlinnan kaupunki myöntää kehittäjäpalkintoja työyhteisöille, jotka ovat osoittaneet erityistä ansioituneisuutta palvelujen kehittämisessä. Palkinto koskee kaikkia kaupungin työyhteisöjä (pl. johtamisjärjestelmät) ja sen tavoitteena on kannustaa työyhteisöjä arjen innovaatioihin ja asiakaslähtöiseen kehittämistyöhön. Vuoden 2014 Kehittäjäpalkinnon myöntämisen kriteerinä oli, että työntekijälähtöinen kehittämisteko on parantanut asiakaspalvelun laatua, tehostanut toimintoja sekä parhaimmillaan lisännyt työyhteisön hyvinvointia. Palkittava kehittämisteko on syntynyt yhden tai useamman henkilön vapaaehtoisesta innostuksesta ja johtanut uuteen toimintatapaan. Vuonna hakemuksen joukosta kehittäjäpalkinto myönnettiin 16 kehittämisteolle. 36

38 TUTKIMUSHANKKEET Hämeenlinnan kaupunki on säännöllisesti mukana erilaisissa tutkimushankkeissa. Tällä tavoin saadaan arvokasta tietoa organisaation tilasta ja kehityskohteista. Työterveyslaitos tutkii Hämeenlinnassa käytössä olevaan lyhyiden sairauspoissaolojen käytäntöä, jonka mukaan esimies voi hyväksyä työntekijän sairauspoissaolon ilman lääkärintodistusta. Ko käytäntö koskee enintään 7 päivän sairauspoissaoloa. Työterveyslaitos on tutkimuksessaan nimennyt toimintatavan Omailmoitus- menettelyksi. Tutkimuksessa selvitetään sairauslomakäytänteiden toimivuutta ja vaikuttavuutta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää omailmoituskäytännön toimeenpanoa ja vaikutuksia yrityksen, henkilöstön ja esimiesten sekä työterveyshuollon kannalta. 6. TASA-ARVO- JA YHTEISTOIMINTA Hämeenlinnan kaupungin tasa-arvosuunnitelma on laadittu naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta säädetyn tasa-arvolain (609/1986) asettaman velvoitteen mukaisesti. Uudistettu tasa-arvosuunnitelma käsiteltiin kaupunginhallituksessa Tasa-arvosuunnitelma sisältää toimenpide-ehdotukset miesten ja naisten välisten tasa-arvon kehittämiselle ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannalle. Suunnitelma sisältää myös yhdenvertaisuuslain mukaiset työelämän syrjimättömyysvaateet. Tämä raportti sisältää keskeisimmät tasa-arvon toteutumista mittaavat tiedot sukupuolittain jaoteltuna. Yhdenvertaisuutta ja syrjintää koskeva uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.tammikuuta 2015, samassa yhteydessä tehtiin muutoksia mm. tasa-arvolakiin. Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelman laadintaa. Yhteistoimintaa kunnissa säätelevä laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) tuli voimaan Laki ja kaupunginhallituksen hyväksymät henkilöstön ja työnantajan yhteistoiminnan periaatteet luovat pohjan kaupungin ja henkilöstön väliselle yhteistoiminnalle. Hämeenlinnassa yhteistyötoimikunta käsittelee yhteistoimintalain piiriin kuuluvat asiat ja toimii työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) tarkoitettuna työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunnassa työnantajaa edustavat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, kolme tilaajajohtajaa, palvelutuotantojohtaja, henkilöstöjohtaja, palvelussuhdepäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöjen ja Tehyn pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. 37

39 KESKIMÄÄRÄISET PALKAT Kokoaikaiset Sopimusala Naiset lkm Miehet lkm Teht.koht.palkka naiset Teht.koht.palkka miehet Palkkaero % Kokonaisansio naiset Kokonaisansio miehet Palkkaero % KVTES , ,6 OVTES , ,2 Tekniset , ,9 Lääkärit , ,7 Tuntipalkat , ,0 Sopimusala Osa-aikaiset Sopimusala Naiset lkm Miehet lkm Teht.koht. palkka naiset Teht.koht. palkka miehet Palkkaero % Kokonaisansio naiset Kokonaisansio miehet Palkkaero % KVTES , ,0 Taulukko 17. Naisten ja miesten keskimääräiset palkat sopimusaloittain Edellä on kuvattuna naisten ja miesten keskimääräiset palkat sopimusaloittain. Palkkavertailu on tehty lokakuun 2014 palkkatiedoista. Raportissa on mukana kaikki henkilöt, jotka ovat olleet palvelussuhteessa ajalla Kaupungin tehtäväkohtaiset palkat eri sopimusaloilla määräytyvät valtakunnallisten sopimusten mukaan ja paikallisen työn vaativuuden arviointijärjestelmän perusteella. Keskimääräisiä palkkoja verrattaessa tulee huomioida, että sopimusalat sisältävät työn vaativuudeltaan ja sisällöltään hyvin eritasoisia tehtäviä, jolloin palkkaus myös vaihtelee. KVTES -palkkaryhmässä on suurin osa kaupungin henkilöstöstä. Naisten keskimääräinen palkkataso on pienempi kuin miesten. Ryhmään kuuluvat mm. suuret naisvaltaiset (matalapalkka-alat) kuten lastenhoitajat, lähihoitajat, kouluohjaajat, palvelusihteerit, laitoshuoltajat. Vastaavasti miesten keskiansiota nostavat korkeampipalkkaiset ylimmässä johdossa olevien miesten palkat (kaupunginjohtajat, tilaajajohtajat). OVTES -palkkaryhmässä miesten keskiansiota nostavat rehtoreiden muuta opetushenkilöstöä korkeammat palkat. Suurempien koulujen rehtoreiden palkat ovat korkeammat ja tässä ryhmässä noin 75 % prosenttia on miehiä. Lääkärisopimuksen piirissä olevien palkkaeroa selittää hammaslääkärien palkkarakenne. Hammaslääkäreistä suurin osa on naisia ja hammaslääkäreiden palkkataso on alempi kuin muilla lääkäreillä johtuen maksettavista toimenpidepalkkioista, jotka eivät sisälly em. kokonaispalkkoihin Tuntipalkat -ryhmässä naiset ovat pääasiassa puistotyössä. Puistotyö on alimmalla vaativuustasolla. 38

40 Naiset Miehet Palkkaero Tehtäväkohtainen palkka 5 401, ,52-21,5 % Kokonaisansio 5 497, ,73-21,3 % Taulukko 18. Ylimmän johdon keskimääräiset palkat vuonna 2014 Ylimpään johtoon lasketaan kuuluvaksi kaupunginjohtajat, tilaajajohtajat ja -päälliköt, konsernipalvelujen vastuualueiden johtajat, palvelutuotantojohtaja, palvelualueiden johtajat sekä liikelaitosten toimitusjohtajat. Heistä naisia oli 19 ja miehiä 18. Johdon palkoissa miesten keskiansiota nostavat kaupunginjohtajien sekä tilaajajohtajien korkeammat palkat. Miesten keskiansiota nostavat myös kuntaliitoksen myötä jäljellä olevat korkeammat palkat sekä miespuoliset lääkärijohtajat. TYÖN JA PERHE-ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMINEN Tasa-arvosuunnitelman mukaisesti Hämeenlinnan kaupungissa työtehtävien organisoinnissa otetaan huomioon se, että perhevapaiden käyttö turvataan tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Tässä yhteydessä tulee huomioida, että koko henkilöstöstä 82,9 % on naisia. Kalenteripäivät yht. Kalenteripäivät naiset Poissaolo % naiset Kalenteripäivät miehet Poissaolo % miehet Perhevapaat ,1 % ,9 % Vuorotteluvapaa ,9 % ,1 % Opintovapaa ,1 % ,9 % Koulutus ,8 % ,2 % Taulukko 19. Naisten ja miesten käyttämät erilaiset vapaat (vakituinen henkilöstö) 7. KANNUSTAVA PALKKA JA PALKITSEMINEN Henkilöstöä kannustetaan tuloksellisuuden kehittämiseen kaupungin kokonaispalkitsemisen keinoin. Rahallisia palkitsemiskeinoja ovat mm. henkilökohtaiset palkanlisät, kehittäjäpalkkiot sekä tuloksellisuuspalkkiot. HENKILÖSTÖKULUT Vuonna 2014 Hämeenlinnan kaupungin henkilöstökulut (sisältäen palkkojen ja palkkioiden lisäksi myös eläke- ja muut henkilöstösivukulut) olivat yhteensä 154,9 milj.euroa, joka on noin 0,7 milj.euroa enemmän kuin vuonna 2013 (154,2 milj.euroa). Henkilöstösivukulujen osuus kaikista henkilöstökustannuksista oli 24,4 %. 39

41 Vuokratyövoimakustannukset olivat noin 4,4 milj.euroa, joka ylitti budjetin n. 1,4 milj.euroa. Edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna vuokratyövoimakulut olivat lähes 1 milj. euroa pienemmät. Seuraava taulukko kuvaa vuoden 2014 käyttösuunnitelman ja tilinpäätöksen eroa. Budjetti 2013 Tilinpäätös 2013 Budjetti 2014 Tilinpäätös 2014 Poikkeama Henkilöstökulut yhteensä Eläkemenoperusteiset maksut Varhe-maksut Vuokratyövoiman ostot Lääkäripalvelujen ostot Taulukko 20. Henkilöstökulut vuonna 2014, koko organisaatio, vertailu käyttösuunnitelmaan ja vuoteen 2013 Taulukko 21. Henkilöstökulut vuonna 2014, Hämeenlinnan kaupunki ja liikelaitokset eroteltuna PALKAT Vuonna 2014 palkkoja korotettiin yleiskorotuksella voimassaolevan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Vuoden 2014 aikana laadittiin ja otettiin käyttöön maatalouslomittajien sekä lääkärien uusi TVA järjestelmä. KVTES OVTES LS TS TTES Yleiskorotus 20 e 0,58 % - 20 e s/h Taulukko 22. Sopimusten mukaiset korotukset vuonna

42 PIKAPALKKIOJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkan lisäksi kaupungin henkilöstöä voidaan palkita vuosittain myös tavoitteiden saavuttamisesta sekä hyvistä työsuorituksista. Vuonna 2014 käytössä oli pikapalkkiojärjestelmä. Pikapalkkiona jaettiin tunnustusta hyvistä työsuorituksista virkistykseen ja positiiviseen yhteisöllisyyteen kohdentuvin palkkioin. Palkkio voitiin myöntää normaalien työtehtävien ylittävästä yksittäisestä hyvälaatuisesta työsuorituksesta. Yksittäisille työntekijöille annettava Pikapalkkio oli vapaa-ajan virkistykseen tarkoitettu lahjakortti. Pikapalkkiota annettiin kuluneena vuonna 193 kappaletta. (v. 2013, 233 kpl) TULOKSELLISUUSPALKKIO Vuoden 2014 aikana jatkettiin tuloksellisuuspalkkiojärjestelmän kehittämistyötä. Säästösyistä tuloksellisuuspalkkiota ei otettu käyttöön vuodelta Tuloksellisuuspalkkiojärjestelmällä on tarkoitus kannustaa toiminnan kehittämiseen kaupungin strategian mukaisesti, parantaa tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä antaa lisämotivaatiota henkilökunnalle. HENKILÖSTÖETUUDET JA AINEETON PALKITSEMINEN Henkilöstöllä oli käytössään monipuoliset henkilöstöetuudet. Tarjolla oli mm. liikunta- ja kulttuurietuuksia, erilaisia harrastekerhoja sekä mahdollisuus vapaa-ajan mökkien vuokraukseen ja työnantajan tukemaan työpaikkaruokailuun tai lounasseteleihin. Käytössä oli myös yritysten tarjoamia etuuksia mm. urheilutapahtumiin. Lisäksi Hämeenlinnan kaupunki tuki lainalla kaupungin henkilöstön kotitietokoneiden hankintaa. Lainaa voivat hakea kaikki virka- tai työsuhteessa olevat henkilöt, joiden palvelussuhde on kestoltaan vähintään kaksi vuotta tietokoneen hankintahetkestä. 41

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA Työturvallisuuspäivän alueseminaari 28.4.2017 Seinäjoki Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä Seinäjoen kaupunki / Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI

Hämeenlinnan kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI Hämeenlinnan kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 Henkilöstöraportti 2012 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 5 Keskeisiä tietoja 5 Henkilöstön määrä 5 Henkilötyövuosi 6 Poissaolot 7 Henkilöstö

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 ÄHTÄR]N KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 2016 4, \- mk 0O ~ JO ½ 4. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista.

Lisätiedot

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II ÄT-[TÄRJN KAUPUNGiN 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II 2017 Kenkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite Sisällys: HENKILÖSTÖRAPORTTI... 2 Yleiskatsaus... 2 Henkilöstön määrä... 2 Taulukko 1: Henkilöstömäärän palvelualueittain 2013 2018... 2 Taulukko 2: Henkilöstömäärä uuden organisaation mukaisesti ja työaikamuodoissa

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen tila

Työkykyjohtamisen tila Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.

Lisätiedot

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot Henkilöstöraportti 8. 10. 2018 Tilastotiedot 2017 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö

Lisätiedot

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki TYÖHYVINVOINTISEMINAARI 7.-8.2.2018 MÄÄRITELMIÄ - Työhyvinvointi kuvaa työntekijän

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 Henkilöstötilinpäätös 217 Sivu 2 / 16 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain... 4 Vakituiset ja määräaikaiset... 5 Koko- ja osa-aikaiset...

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

1. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4

1. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA... 2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 Henkilöstömäärä... 4 HENKILÖTYÖVUOSI... 6 Työajan jakautuminen... 7 Ikä- ja sukupuolirakenne... 9 Henkilöstö ammattiryhmittäin...

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot Henkilöstöraportti 31. 5. 2019 Tilastotiedot 2018 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Liite 8/KH 20.1.2014 27 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA VUOSILLE 2014-2020

Liite 8/KH 20.1.2014 27 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA VUOSILLE 2014-2020 Liite 8/KH 20.1.2014 27 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA VUOSILLE 2014-2020 Hämeenlinnan kaupunkistrategia 2014-2020 Johdanto Strateginen henkilöstöjohtaminen tähtää organisaation tuloksellisuuden,

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA HENKILÖSTÖPOLITIIKKA JA -TULOKSELLISUUS... 3

1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA HENKILÖSTÖPOLITIIKKA JA -TULOKSELLISUUS... 3 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016... 2 2. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA JA -TULOKSELLISUUS... 3 3. UUSI HÄMEENLINNA... 4 Tausta... 4 Yhteistoimintamenettely... 5 Henkilöstön osallistaminen muutokseen...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset

Työkykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset Työkykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset Tiina Nurmi, Leena Ojala Helmikuu 2016 Kaari laskuri (Keva) Tarkoituksena saada vertailukelpoista tietoa kunnan henkilöstön työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2016

Henkilöstötilinpäätös 2016 Henkilöstötilinpäätös 2016 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET JA MÄÄRÄ-AIKAISET... 3 KOKO- JA OSA-AIKAISET... 3 HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Kh Kv

Henkilöstöraportti Kh Kv Henkilöstöraportti 2016 Kh 9.10.2017 64 Kv 16.10.2017 44 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2016... 4 2.1 Henkilöstömäärän kehitys... 4 2.2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin...

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2009

Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2009 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä. Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Työhyvinvointitoiminta Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa

Työhyvinvointitoiminta Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa Työhyvinvointitoiminta Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa Reija Huttunen Henkilöstö- ja hallintopäällikkö 7.6.2013 1 Organisaatio muutoksessa Henkilöstö ikääntyy, toimintakykyrajoitteita Rekrytointiongelmia

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot