Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat"

Transkriptio

1 Alex Snellman Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat Porvoon maapäivien 200-vuotisjuhlallisuuksien lähestyessä tulee säätykokouksen kuvallinen kiteytymä taas näkymään lukuisissa julkaisuissa. Moni kuvatekstin kirjoittaja saattaa kuitenkin huomata työnsä yllättävän haastavaksi. Mikä Emanuel Thelningin vuonna 1812 signeeraaman maalauksen aihe itse asiassa on? Mitä säätykokouksen tapahtumaa se tarkkaan ottaen esittää? Thelningin maalaus (kuva 1) on historia-alan kirjallisuuden kannalta suorastaan ikoninen, sitä on käytetty paljon, se on suorastaan kulunut. 2 Tulen kuitenkin osoittamaan, ettei tämä historiamaalaus ole käytössä pelkkänä neutraalina kuvituksena. Sitä kehystävät kuvatekstit eivät ole vain muutamia viattomia virkkeitä: ne tarjoavat toisistaan poikkeavia tulkintoja kuvasta ja sen kautta vuoden 1809 tapahtumista. Näkemykseni on, ettei yksikään kuvateksteistä edes osu aivan oikeaan. Vähääkään perusteellisemman tutkimuksen puuttuessa on kuvaan liitetty koko joukko pieniä virhetulkintoja ja väärinkäsityksiä. Porvoon säätykokouksessa paikalla olleen taiteilijan maalauksesta tiedetään lopulta kovin vähän. Thelningin maalauksen aihe on pääteltävissä vain ohittamalla aiemmat tekstit ja katsomalla itse kuvaan. Pyrin tässä artikkelissa tarjoamaan tarkennetun tulkinnan tuosta aiheesta sekä maalauksen eräistä yksityiskohdista. Kirjoitus ei ole tyhjentävä, vaan haluan ennen kaikkea osoittaa, että myös historiantutkijoiden olisi hyvä katsoa kuvia hieman tarkemmin. Niillä on oma informaatioarvonsa, vaikka ne eivät sinänsä olekaan yhtään tekstejä ongelmattomampia lähteitä. 1 Tässä käytetään Osmo Jussilaa seuraten (Maakunnasta valtioksi 1987; Suomen suuriruhtinaskunta 2004) säätykokouksesta nimitystä maapäivät. Sanaa valtio ei 1809 ollut olemassa suomen kielessä eikä maa ollut riket, jolla olisi ollut riksdag valtiopäivät. Ruotsin valtakunnan miehitetyn itäosan paikallisen säätykokouksen kutsuminen valtiopäiviksi on muutenkin jokseenkin suureellista ja jälkikäteen rakennettua: historiaa on tarkasteltu anakronistisesti. Vrt. A. Halila, Porvoon valtiopäivät ja autonomian alkuaika. Suomen kansanedustuslaitoksen historia 1. Helsinki: Eduskunnan historiakomitea, 1962, Vuonna 1863 kokoontunutta säätykokousta pitänee kuitenkin, aikalaisten kielenkäyttöä seuraten, kutsua valtiopäiviksi, vaikka nimitys oli ruotsiksi edelleen lan(d)tdag. 2 Nils Erik Villstrand, Synliggör historikerns byggnadsstälningar. Hufvudstadsbladet ; Jussila 2004, värikuvaliite. Tieto perustuu Wiborg-lehden artikkeliin Borgå landtdags tafla, målad af E. Telning Tämä on tärkein lähde Thelningistä ja maapäivätaulusta. Kirjoittaja, nimimerkki..pp.. kertoo tunteneensa Thelningin henkilökohtaisesti. Kyseessä lienee Anders Johan Hipping ( ), joka vuoden 1812 lopulla valittiin suomalaislukiolaisten uskonnonopettajaksi Pietariin ja asui siellä vuoteen Hipping tunnetaan myös varhaisena historiantutkijana. Wiborg-lehden artikkelin kirjoittamisen aikaan hän toimi kontrahtirovastina ja Uudenkirkon kirkkoherrana (G. Luther 2000, Herdaminne för Ingermanland 2: de finska och svenska församlingarna och deras prästerskap Helsingfors: SLS, ; M. Väisänen, Hipping, Anders ( ). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001 (www.kansallisbiografia.fi). 65

2 Kuva 1. Emanuel Thelningin maapäivämaalaus, Porvoon tuomiokapituli. Kuvan tekijä Kun säädyt maaliskuussa 1809 kokoontuivat Porvooseen keisarin maapäiväkutsun velvoittamana, ilmaantui paikalle myös Emanuel Thelning ( ), 4 joka antoi ilmoittaa asianomaisille tahoille, että hänen aikomuksenaan oli tehdä tilaisuudesta suuri maalaus. Hankkeeseen suhtauduttiin myönteisesti, ja Thelningillä oli mahdollisuus tehdä luonnoksia eräistä maapäivien henkilöistä. 5 Länsi-Götanmaalla synty- 4 Thelningistä tarkemmin: Marta Hirn, Emanuel Thelning vår första historiamålare. Hufvudstadsbladet ; M. Hirn, Emanuel Thelning. Svenskt konstnärslexikon 5. Malmö: Allhems förlag, 1967, ; A. Reitala, Thelning, Emanuel ( ). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: SKS, 2000 (www.kansallisbiografia.fi). Ensinnä mainittu sanomalehtiartikkeli on yksityiskohtaisin Thelningiä käsittelevä tutkimusraportti. 5 Sitä, ketä asianomaiset tahot tarkkaan ottaen olivat, ei mainita Wiborg-lehden artikkelissa. Museoviraston kuvaarkistossa on lyijykynäpiirroksia, jotka Marta Hirnin mukaan ovat todennäköisesti näitä Thelningin luonnoksia (Hirn 1959). Robert Wilhelm Ekmanin jäämistöstä peräisin olevat luonnokset esittävät niihin tehtyjen merkintöjen mukaan seuraavia henkilöitä: 1) Nils Aejmelaeus, , 2) Magnus Jakob Alopaeus, , 3) Carl Johan Armfelt, , 4) Daniel Erik Bosin, , 5) Carl Gustaf Creutz, , 6) Gustaf Gadolin, , 7) Petter Klockars, , 8) Simon Louko, 9) Axel Gustaf Mellin, , 10) Maria Lovisa Möllersvärd, , tai tämän sisar Ulrika (Ulla) Ottiliana Möllersvärd, , 11) Anton Wilhelm von Schantz, , 12) Göran Magnus Sprengtporten, , 13) Adolf Tandefelt, , 14) Jacob Tengström, , 15) Ivar Wallenius, , 16) Johan Vesala (eli Schulin), 17) Pietari Västi ja 18) Pietari Väänänen, Lisäksi on neljän pienen piirroksen ryhmä, joka hieman poikkeaa edellä luetelluista: 19) Heideman, 20) Bernt Otto Stackelberg, , 21) Fredrik August von Zansen, ja 22) Erik Johan Örnhjelm, Eräiden nimien kirjoitusasua on tässä hieman oiottu. Jompaakumpaa neiti Möllersvärdiä, kenraalikuvernööri Sprengtportenia, oikeuskanslerin tehtäviä hoitanutta Tandefeltia, 66

3 Porvoon maapäivien tapahtumia 1809 ke säätyjen oli maapäiväkutsun mukaan määrä kokoontua Porvooseen la keisarilliset airuet kuuluttivat maapäivät alkaneeksi (utblåsning) ja säädyt aloittivat toimintansa ma keisari saapui Porvooseen, jossa allekirjoitti hallitsijanvakuutuksena tunnetun asiakirjan ti avajaisjumalanpalvelus tuomiokirkossa ja avajaiset kymnaasin yläsalissa, jossa maapäivätanssiaiset ke hyllning-tilaisuus tuomiokirkossa (säätyjen uskollisuudenvalat ja keisarin hallitsijanvakuutus) to varsinainen maapäivätyö alkoi ti keisari saapui Porvooseen, maapäivätanssiaiset kymnaasin yläsalissa ke päättäjäisjumalanpalvelus tuomiokirkossa ja päättäjäiset kymnaasin yläsalissa nyt taiteilija oli nähtävästi siirtynyt Suomeen 1700-luvun lopulla. Täällä hän maalasi lukuisia muotokuvia sekä esimerkiksi alttaritaulun Vihdin kirkkoon (1798). 6 Porvoon säätykokouksen aikaan Thelning omisti Stansvikin kartanon Helsingin pitäjän Laajasalossa. 7 Perimätiedon mukaan hän maalasi suuren (222 x 300 cm) maapäivätaulunsa kartanon vanhassa vajassa. Thelning signeerasi työnsä 1812 ja muutti seuraavana vuonna maalaus mukanaan Pietariin. Hän ilmeisesti toivoi sen saavan huomiota ja tulevan julkisilla varoilla lunastetuksi. Thelningillä sanotaan olleen ylevä tavoite: få öfverlemna taflan till finska nationen. 8 Pietarissa Thelning työskenteli piirustuksenopettajana Pyhän Katarinan ruotsalaisen seurakunnan koulussa, mutta maapäivämaalaukseen kiinnitettiin vakavampaa huomiota vasta 1820, kun kuvernementin luterilaisten seurakuntien piispaksi tuli Zacharias Cygnaeus nuorempi ( ). Hänen aloitteestaan valtiosihteeri Robert Henrik Rehbinder perehtyi asiaan, ja lopulta taulu lunastettiin 600 ruplan vuotuista eläkettä vastaan. 9 Se sijoitettiin Porvoon silloisen kymnaasin eli nykyisen tuomiokapitulin yläkerran suureen saliin, jossa aikanaan oli avattu maapäivät ja järjestetty niiden kuulut tanssiaiset. Tuossa salissa maalaus on edelleenkin jokseenkin unohdettuna. 10 Suuriruhtinaskunnan ensimmäinen historiamaalari Emanuel aatelissäädyn sihteeriä vapaaherra Melliniä ja keisarillista airutta Heidemania lukuun ottamatta kaikki henkilöt näyttävät toimineen Porvoossa nimenomaan maapäivämiehinä tai säätyjensä puhemiehinä (Klockars ja Tengström). 6 Tuhoutunut tulipalossa jo 1818 (Hirn 1959). 7 Hirn 1959; Bo Lönnqvist, Gamla gårdar i Helsingforstrakten. Schildts, 1995, Stansvikissa asui Thelningin lisäksi kuusi henkeä: hänen puolisonsa Catharina Magdalena, joka oli kapteeni Fredrik Bergenklootin avioton tytär, sekä kaksi piikaa, kaksi torpparia ja torpparin vaimo. Thelningin pariskunta jäi lapsettomaksi. 8 Wiborg Lunastamisen tapa ja taulun hinnan määrittely aiheuttivat erinäisiä ongelmia, ks. Wiborg tai Hirn Wiborg 1858; Hirn 1959; Huset vid Kungsvägen: Borgå domkapitel Borgå: Tryckeri och Tidnings Ab, 1983, 15 16, 23 ja 106. Maalaus siirrettiin 1850 Porvoon uuteen lukiotaloon, mutta palautettiin vanhalle paikalleen Se oli lisäksi 1855 (1856) 1858 lainassa Turussa, missä R. W. Ekman maalasi omaa versiotaan maapäivistä. Thelningin maalaus on jopa tuomiokapitulin talon salissa vaihtanut paikkaa kahteen otteeseen: päätyseinältä (jossa valtaistuin säätykokouksen aikaan oli) sivuseinälle ja edelleen 1980-luvulla nykyiselle paikalleen oven suuhun. Haluan kiittää Porvoon tuomiokapitulia ja sen notaaria Clas Abrahamssonia mahdollisuudesta tutustua 67

4 Thelning kuoli Pietarissa 64 vuoden ikäisenä Thelningin maalaus on sittemmin noussut historiateosten vakiokuvitukseksi. Mikä kuva liittyisikään yksiselitteisemmin Porvoon tapahtumiin keväällä ja kesällä 1809? Historiantutkijoiden vahvuutena ei kuitenkaan ole perinteisesti ollut kuvallisen aineiston tulkinta. Maalaus on toiminut tekstejä tutkien tuotetun tutkimustekstin kuvituksena: se ei ole itse ollut tutkimuksen kohteena. Taidehistoriakin näyttää pitkälti sivuuttaneen tämän teoksen: maalaukseen liittyvä tulkinta on oleellisilta osin peräisin Marta Hirnin vuonna 1959 julkaisemasta sanomalehtiartikkelista. 11 Taidehistoriallisen kiinnostuksen laimeuteen lienee vaikuttanut Thelningin teoksen suhteellisen vähäiseksi katsottu taiteellinen arvo maalaustekniikan hienoinen kömpelyys ja varsinkin ennen maalauksen puhdistusta korostunut tavaton tummuus sekä taustoittavan lähdeaineiston vähäisyys. 12 Thelningin kirjallinen jäämistö ei liene säilynyt, joten taiteilijan oma näkemys teoksestaan ja sen yksityiskohdista lienee kadonnut historian hämärään. 13 Emanuel Thelningin maapäivämaalaus on luultavasti saanut suurimman arvostuksensa historioitsijoiden piirissä. Kansallisen historian merkkitapaus on siinä ikuistettu tuleville polville. On kuitenkin syytä miettiä, mitä Porvoon maapäivien tilannetta maalaus itse asiassa esittää. Mielestäni se selviää parhaiten katsomalla itse kuvaa tukeutumatta edeltäviin auktoriteetteihin. Mutta kuunnellaan ensin, mitä heillä on sanottavana. Miten tämä historian kuva on laitettu palvelemaan tulkitsijoidensa historiankuvia? Kuvan kilpailija Emanuel Thelningin maalaus näyttää jääneen melkein kokonaan huomiotta luvun alkupuolen varsin vähäisessä julkisuudessa. Ensimmäinen löytämäni kommentti ja samalla maalauksen aiheen määrittely julkaistiin Borgå Tidningissä Kymnaasin kokoelmia käsittelevä artikkeli totesi lakonisesti: På Gymnasii Öfre Lärosal förvaras äfven den stora tafla af Thelning, som föreställer det tillfälle, då Finska Ständerne år 1809 i Borgå Domkyrka hyllade H. M. Kejsar Alexander I. 14 Tämä maalauksen aiheen vanhin tuntemani määrittely osuu nähdäkseni aivan oikeaan: se tarvitsee vain pienen tarkennuksen, jonka esitän tuonnempana. Thelning maalauksineen näyttää pysyneen edelleen unohduksissa, sillä edellä mainitun piispa Cygnaeuksen poika Fredrik Cygnaeus halusi pari vuotta myöhemmin esittää retorisen kysymyksen: om det är illa att uppoffra en spalt af Helsingfors Tidn. åt Thelnings förgätna minne? 15 Cygnaeus ei kuitenkaan palstallaan juuri käsitellyt maapäivämaalausta, ja kaiken lisäksi Thelningin teos menetti vuosisadan maalaukseen. 11 Hirn Esimerkiksi K. K. Meinander ei arvioi Thelningin teoksia kovin loistavin arvosanoin, vaikka myöntääkin maapäivämaalauksella olevan myös taiteellista arvoa. Porträtt i Finland före 1840-talet. Helsingfors: Söderström, 1931, Jatkotutkimuksia olisi syytä suorittaa Pietarissa sijainneissa (Suomen valtiosihteerinvirasto) ja siellä edelleen sijaitsevissa arkistoissa. Vaikka näissä ei ehkä olekaan Thelningin tuottamaa aineistoa, niin häntä koskevaa aineistoa lienee mahdollista löytää. 14 Borgå Tidning Helsingfors Tidningar , myös Artikkeliin on kiinnittänyt huomioni Jennifer Baarmanin historian laudaturtyössään Konsten i nationens tjänst: tre konstverk med motivet Borgå lantdag Åbo: Åbo Akademi,

5 Kuva 2. Porvoon tuomiorovasti Magnus Jakob Alopaeus ( ) vastasi maapäivien alun kirkollisista seremonioista. Oletettavasti Emanuel Thelningin lyijykynäluonnos maapäivämaalaukseensa. Museoviraston kuva-arkisto. puolivälissä asemansa Porvoon maapäivien kuvallisena kiteytymänä. Vuonna 1855 talousosaston varapuheenjohtaja, vapaaherra Lars Gabriel von Haartman ehdotti nimittäin senaatille, että turkulainen taiteilija Robert Wilhelm Ekman ( ) maalaisi kopion Thelningin teoksesta. Ekman sai kuitenkin luvan göra de förändringar som kan befordra fulländningen av konstverket. 16 Ekmanin maapäivämaalaus valmistui Se sai heti innostuneen vastaanoton, eikä juuri kiinnitetty huomiota siihen, ettei kyseessä ollut Thelningin maalauksen kopio, vaan teoksen aihe oli muutettu. 17 Ekman kirjoitti Zachris Topeliukselle: Du kan finna att winsten är ingen på det för Senaten under arbete warande landtdags arbetet, då från copia det blifwit förwandlat till original hwilket mångdublat tiden för dess fulländning men intet förhöjt priset. 18 Robert Wilhelm Ekmanin näkemys Porvoon säätykokouksesta tuli esille senaatin taloon. Se sijaitsee edelleen alkuperäisessä paikassaan (nykyisessä valtioneuvoston istuntosalissa), joten se on Thelninginkin teosta hankalammin yleisön ulottuvilla. Ekmanin maalaus on siitä huolimatta osaltaan edistänyt Thelningin maalauksen tulkinnan sumentumista, sillä se sai 1850-luvun lopulta lähtien osakseen suurta huomiota ja tätä edisti F. Liewendalin julkaisema viivapiirros, jossa tärkeimmät henkilöt oli identifioitu. 19 Se, että Ekman oli sekä muuttanut maalauksen aiheen ja henkilöiden sijoittelun että nähtävästi vaihtanut useamman henkilön kokonaan, ei näyttänyt olevan kovin oleellista, kun aihe oli kansallisesti otollinen ja ehkäpä uutta säätykokousta toivovien kannalta mieluinen. Ammattitaitoisen historiamaalarin katsottiin ilmeisesti voivan asiaankuuluvien taustatutkimusten ansiosta luoda todemman kuvan historiasta kuin paikalla olleen silminnäkijän. 20 Ekman oli 16 Hirn Ylistävä arvio Ekmanin maalauksesta: Finlands Allmänna Tidning Ks. myös B. Hintze 1926, Robert Wilhelm Ekman : en konsthistorisk studie. Helsingfors: Schildt, ja ; Baarman 2006, Baarman 2006, Tulevasta litografiasta mainittiin jo maalauksen esittelyn yhteydessä: Finlands Allmänna Tidning Historiamaalauksia arvostettiin perinteisen maalaustaiteen piirissä erittäin paljon ja niiden kohdalla tavoiteltiin mahdollisimman suurta autenttisuutta esimerkiksi puvuissa. Historiallisia henkilöitä voitiin kuvata jo olemassa olevien muotokuvien perusteella. Finlands Allmänna Tidning kertoi Ekmanin maalauksesta : Derigenom att konstnären icke skytt mödan att utföra bilderna efter porträtter af de särskilda personligheterna samt efter muntliga beskrifningar över deras hållning, sätt att vara o. s. v., derigenom att han med omsorg studerat personerna 69

6 säätykokouksen aikaan yksivuotias. Emanuel Thelning maalauksineen oli täysin unohtumassa, kun Anders Johan Hipping ( ) kirjoitti artikkelinsa Wiborg-lehteen ja säilytti siten jälkipolville edes jonkinlaisen käsityksen taiteilijan ja tämän maapäivämaalauksen vaiheista. Artikkelin innoittajana olivat juuri Ekmanin maalausta käsittelevät sanomalehtikirjoitukset, joissa Thelningin teos sivuutettiin. Hipping arveli, ettei moni lehden lukijoista tiennyt Thelningin maalauksen syntyhistoriasta tai edes sen olemassaolosta. Samalla kun hän kertoi taiteilijasta ja maalauksen taustoista, hän kuitenkin tuli määritelleeksi teoksen aiheen uudelleen. Hipping seurasi luultavasti huomaamattaan Ekmanin maalauksen aihevalintaa, josta oli juuri lukenut lehdistä: den tafla, som målad af E. Telning föreställer Borgå landtdag den stund då Kejsar Alexander I i Borgå domkyrka afgaf sin högtidliga försäkran om bibehållandet af Finlands lagar och institutioner,. 21 Säätyjen keisariin kohdistama hyllning (sen ytimenä uskollisuudenvala) oli nyt vaihtunut keisarin antamaksi vakuutukseksi säädyille. Thelningin maalauksen aihe, joka oli monarkistinen ja maalauksen lunastaneen keisarillisen hallinnon kannalta epäilemättä mieluisa ja oleellinen, vaihtui nyt suuriruhtinaskunnan asukkaiden kannalta tärkeäksi aiheeksi. Suomalaisten kannalta ei ollut oleellista se, että keisarille oli Porvoossa vannottu uskollisuutta, vaan se, että keisarin katsottiin siellä vakuutuksellaan vahvistaneen suuriruhtinaskunnan (epämääräisesti määritellyn) erillisaseman. Tämän Ekman näyttää tajunneen, sillä kuten hän sanoi, hänen maalauksensa ei ollut Thelningin kopio: se oli originaali. Thelningin tummasävyinen maalaus jäi siis Ekmanin teoksen varjoon. Sen aihe hämärtyi Ekmanin isänmaallisen innovaation ansiosta: tämän kuvaama hallitsijanvakuutus sai päinvastoin yhä keskeisemmän roolin oikeustaistelun vuosina. Thelningin maalauksen tummuus lienee osaltaan ehkäissyt sen käyttöä vanhemmassa historia-alan kirjallisuudessa, kun maalausta ei vielä ollut puhdistettu eikä valokuvaustekniikka ollut kovin kehittynyttä luvun restaurointien (n ja 1983) 22 yhteydessä maalausta puhdistettiin sen verran, että voitiin todeta sen olevan paljon uskottua parempi. 23 Kuvan käyttö 24 Porvoon säätykokous oli 1800-luvulla syntyvän ammattimaisen Suomen historian kirjoituksen kannalta oleellinen tapahtuma. Maalauksia esittäviä valokuvia oli vielä 1800-luvun historiateoksissa kuitenkin vain harvoin. Kun valokuvakuvitus i detta historiska skådespel och med den yttersta noggrannhet tagit reda på tidens kostym i alla dess detaljer, ifrån uniformsknapparne intill fruntimmershufvudbonaderna. Historiamaalarin univormututkimuksista ks. esim. Ville Lukkarinen 1996, Albert Edelfelt ja Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat: Pois mielist ei se päivä jää. Helsinki: Valtion taidemuseo, Wiborg Ks. myös viite Huset vid Kungsvägen 1983, Reitala Tässä esitellään Thelningin kuvan tulkintoja eräissä keskeisissä Suomen historian yleisesityksissä 1900-luvulla ja 2000-luvun alussa. Kuvaa on nimittäin laajalti käytetty juuri (poliittisen historian) yleisesityksissä. Esittely ei pyri olemaan kattava. Mukaan on kuitenkin yritetty poimia esimerkkejä useilta vuosikymmeniltä. Koska kysymys on esimerkeistä, ei tule olettaa, että tietty tulkinta Thelningin maalauksesta olisi ensimmäistä kertaa esiintynyt juuri sillä kirjoittajalla, joka tässä on valikoitunut esimerkkitapaukseksi. 70

7 alkoi yleistyä, soveltui Robert Wilhelm Ekmanin kirkassävyinen maalaus ymmärrettävästi helpommin kuvituksen lähteeksi. Se sai kiteyttää Porvoon tapahtumat kuvalliseen (perustuslaillisen historiankuvan kannalta suotuisaan) muotoon. Jennifer Baarman huomauttaa Porvoon maapäivämaalauksia käsittelevässä pro gradussaan, että Torsten Hartmanin Borgå stads historiassa (1906) on kuva Ekmanin maalauksesta ja sen annetaan ymmärtää olevan Thelningin teos. 25 Käsitys siitä, että Ekman oli tehnyt itsenäisen, eriaiheisen teoksen ei nähtävästi ollut yleinen (eikä luultavasti ole vieläkään), sillä välillä taas mainittiin Ekmanin maalauksen yhteydessä sen olevan kopio Thelningin teoksesta. Samana vuonna (1906) ilmestyneessä K. O. Lindeqvistin Suomen historiassa kerrotaan Ekmanin maalauskuvan yhteydessä: Porvoon valtiopäiväin avaus Porvoon tuomiokirkossa (Ranskalaisen Emanuel Thelningin taulun muk. v:lta 1812.). 26 Näin on (näemmä kansallisuutta vaihtaneen) Thelningin ja Ekmanin maalauksille kehitetty jo kolmas mahdollinen aihe: maa- eli valtiopäivien avajaiset. Vaikka molempien maalausten tapahtumat liittyivätkin laajasti ottaen avajaisjuhlallisuuksiin, niin varsinaiset avajaiset oli Porvoossa pidetty uskollisuudenvalaa ja hallitsijanvakuutusta edeltävänä päivänä. Einar W. Juveliuksen Suomen kansan aikakirjoissa, osa 7, julkaistiin 1934 jo valokuva nimenomaan Thelningin maalauksesta. Sen kuvatekstinä oli: Porvoon valtiopäivien avajaiset v E. Thelningin maalaus v:lta Porvoon tuomiokapitulin kokoelmat. 27 Käsitys siitä, että Thelningin maalaus todella kuvasi avajaisia, näyttää siis olleen vallalla. On myös mahdollista, että maalauksen aihetta pidettiin siksi vaikeaselkoisena, että laaja määritelmä avajaiset katsottiin turvalliseksi valinnaksi. Näin ainakin tehtiin selväksi se, ettei kyse ollut kansallisen historiankirjoituksen kannalta yhtä lailla tärkeistä päättäjäisistä, joissa Suomi oli tunnetusti korotettu kansakuntien joukkoon. Käsitys siitä, että Thelning kuvaa avajaisia esiintyy tosin vielä 1997 Matti Klingen teoksessa Keisarin Suomi. 28 Hän jopa tarkentaa, että kyse on todella varsinaisesta avajaispäivästä 28. maaliskuuta Emanuel Thelningin maalaus näyttää 1900-luvun alun jälkeen syrjäyttäneen Ekmanin maalauksen historiateosten kuvituksena. Thelningin epäilemättä ymmärrettiin antavan autenttisemman kuvan Porvoon tapahtumista. Maalauksen aihe oli kuitenkin jo pysyvästi hämärtynyt. Eirik Hornborg kertoi teoksessaan Finlands historia: från äldsta tid till våra dagar (1948) maalauksen aiheeksi: Alexander I avger den 29 mars 1809 i Borgå domkyrka sin regentförsäkran inför landets församlade ständer. 29 Päivä oli nyt määritelty tarkasti hyllning-päiväksi, joten avajaisista ei ollut kyse, mutta kirjoittaja pyysi lukijoita näkemään Ekmanin maalauksen mieluisan aiheen Thelningin teoksessa. Maalauksen aiheeksi oli tarjolla jo kolme vaihtoehtoa: säätyjen uskollisuudenvala, keisarin vakuutus tai säätykokouksen avajaiset. Johtava Thelning-asiantuntija Marta Hirn päätyi kuitenkin (1959) määrittelemään maalaukselle neljännen aiheen: Finlands storfurste, Alexander I talar till ständerna den 29 mars 1809 i Borgå domkyrka, efter det han avgivit sin regentförsäkran och emottagit trohetseden. 30 Kysymys olisikin siis keisarin kuuluisasta puheesta, joka teki suuren vaikutuksen 25 Baarman 2006, K. O. Lindeqvist 1906, Suomen historia. Porvoo: WSOY. 27 Einar W. Juvelius 1934, Suomen kansan aikakirjat 7. Helsinki: Otava. 28 Matti Klinge 1997, Keisarin Suomi. Espoo: Schildts, E. Hornborg 1948, Finlands historia: från äldsta tid till våra dagar. Malmö: Allhems förlag, Hirn

8 hyllning-tapahtuman osanottajiin. Tämä käsitys on saanut kannattajan Jennifer Baarmanista, joka pro gradussaan (2006) omaksuu Hirnin näkökohdan. 31 Helge Pohjolan-Pirhosen Kansakunnan historiassa taas kerrotaan (1973) Aleksanteri I:n pitävän Porvoon tuomiokirkossa avajaispuhetta, 32 vaikka avajaispuhe pidettiin hyllningiä edeltävänä päivänä ( ) siinä kymnaasin valtiosalissa, jonka seinällä nykyisellään on Thelningin maalaus. Ehkä tässä on ollut tarkoitus seurata Hirnin tulkintaa puheesta, mutta puhuttu epätäsmällisesti avajaisista. Jos Pohjolan-Pirhosen kuvatekstiä kuitenkin sopii pitää viidentenä mahdollisena aiheena Emanuel Thelningin maalaukselle, niin Aimo Halilan Suomen kansanedustuslaitoksen historiaan (1962) kirjoittama artikkeli tarjoaa jo kuudennen aihe-ehdotuksen. Kyse on maltillisesta kompromissista, jossa vältetään liian tarkkaa määrittelyä: Hallitsijanvakuutus ja säätyjen valanteko Porvoon valtiopäivillä Lähellä tätä määrittelyä on myös Päiviö Tommila kuvatessaan Suomen autonomian syntyä (1984): Maalaus esittää hetkeä, jolloin kenraalikuvernööri G. M. Sprengtporten on juuri lukenut ruotsiksi keisari-suuriruhtinaan hallitsijanvakuutuksen ja säätyjen valanvannominen on alkamassa. 34 Asiallisesti ottaen Tommila siis määrittelee aiheeksi säätyjen uskollisuudenvalan (alun). Näyttää siltä, että hän on todella katsonut kuvaan. Samaa ei valitettavasti voi sanoa siitä henkilöstä, joka pari vuotta myöhemmin (1986) kirjoitti Thelningin maalauksen kuvatekstin Weilin + Göösin mahtavan Suomen historia sarjan osaan 5. Upea koko aukeaman kuva on saanut seurakseen tekstin, jossa todetaan maalauksen nimeksi Porvoon valtiopäivien avajaiset, mutta sen lisäksi vielä: Korokkeelle sijoitettiin valtaistuimeksi kultauksin koristettu punasamettinen nojatuoli. Sen selkämykseen oli kuvioitu Venäjän valtakunnanvaakuna, kolmipäinen kotka. Tuolin käsinojat päättyivät kultaista palloa suussaan pitäviin kotkanpääkuvioihin. 35 On kenties mahdollista kuvitella, että maalauksessa kotkien suissa todella olisivat kultaiset pallot, mikä ei pidä paikkaansa, mutta mitä Venäjän valtiosymboliin tulee, on teksti jo käsittämätön. Kuvateksti heijastaa sitä välinpitämätöntä ignoranssia, jolla historiantutkijat joskus suhtautuvat aineelliseen ja kuvalliseen menneisyyteemme. Vuonna 2008 on kulunut 150 vuotta Robert Wilhem Ekmanin maapäivämaalauksen valmistumisesta ja seuraavana vuonna 200 vuotta Porvoon säätykokouksesta. Ekmanin maalaus kummittelee silti edelleenkin Thelningin maapäivämaalausta koskevissa tulkinnoissa. Osmo Jussila on muutama vuosi sitten (2004) käyttänyt Thelningin maalausta teoksensa Suomen suuriruhtinaskunta kuvituksena. Hän huomauttaa sen toistuvasta käytöstä ja pitää sitä ehkä aiheestakin kuluneena. 36 Laajassa kuvatekstissä hän kertoo maalauksen nimeksi Porvoon valtiopäivät ja muun muassa lisää: Maalaus esittää maapäivien kohokohtaa ja tärkeintä tapahtumaa, ns. hyllning-aktia maaliskuun 29. päivänä 1809 Porvoon tuomiokirkossa. Kuvassa kenraalikuvernööri Sprengtporten on juuri lukemassa ruotsiksi keisarin 31 Baarman 2006, H. Pohjolan-Pirhonen 1973, Kansakunnan historia 3: Kansakunta löytää itsensä Porvoo: WSOY, Halila 1962, P. Tommila 1984, Suomen autonomian synty Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, Suomen historia 5. Espoo: Weilin + Göös, 1986, 9. Kursivoinnit allekirjoittaneen. 36 O. Jussila 2004, Suomen suuriruhtinaskunta Helsinki: WSOY, värikuvaliite. 72

9 jo kaksi päivää tätä ennen allekirjoittamaa lakien ja oikeuksien vakuutusta (venäjäksi gramotaa). Aatelissääty on täältä katsoen keisarin vasemmalla puolen,. 37 Jussilan kuvateksti kertoo itse asiassa Ekmanin maalauksesta. Kuvituksena käytetyssä Thelningin maalauksessa Sprengtporten ei lue mitään eikä aatelissääty ole keisarin vasemmalla puolella. Thelning ei maalauksessaan esittänyt tätä perustuslailliselle historiankuvalle niin otollista kohtausta. Ehkäpä on niin, että Porvoon maapäivien hankala tulkinta ja Thelningin maalauksen taaja käyttö sekä kovin epämääräiseen sisältö ovat saaneet ainakin Pentti Virrankosken (2001) ja Jouko Vahtolan (2003) jättämään sen pois yleisesityksiensä kuvituksesta. 38 Maalausta on ehkä (virheellisesti) pidetty perustuslaillisen ja nationalistisen historiankirjoituksen ikonina. Mikä siis on Emanuel Thelningin maapäivämaalauksen aihe: säätyjen uskollisuudenvala (29.3.), keisarin vakuutus (29.3.), säätykokouksen avajaiset (28.3.), keisarin puhe hyllning-tilaisuudessa (29.3.), keisarin avajaispuhe (28.3.), hallitsijanvakuutus ja säätyjen valanteko eli hyllning-tilaisuus ylipäätään (29.3.) vai yleisesti vain Porvoon maapäivät/valtiopäivät? Kuvan aihe Aihe paljastuu katsomalla Thelningin maalausta tarkemmin (kuva 3). Tiedämme, että maalaus liittyy Porvoon maapäiviin Kun ollaan selvästikin Porvoon tuomiokirkossa juhlavassa tilaisuudessa, jossa keisari on läsnä, niin kyseessä voisi olla avajaisjumalanpalvelus 28.3., hyllning-tilaisuus tai päättäjäisjumalanpalvelus Koska kenraalikuvernööri Göran Magnus Sprengtporten [3] on ilmeisesti kuvassa, eivät kyseessä liene päättäjäiset. Hän sai tunnetusti eron maapäivien aikana. Keisarin lähiympäristöstä löydämme myös toisen vahvistuksen sille, että ollaan maapäivien alkujuhlallisuuksissa. Avain koko maalauksen aiheen määrittelylle on nimittäin Turun hovioikeuden presidentti Adolf Tandelfelt ( ) [1], joka maapäivillä hoiti oikeuskanslerin tehtäviä. Hän pitää käsissään paperia, mikä osoittaa hänen puhuvan tai aikovan puhua. Maalauksen aihe selviää, kun tutkitaan, milloin Tandefelt puhui. Hän ei seremoniaalien eikä tietääkseni aikalaislausuntojenkaan mukaan puhunut päättäjäisjumalanpalveluksen yhteydessä kirkossa eikä liioin avajaisjumalanpalveluksen yhteydessä Ainoa kerta, jolloin Tandefelt puhui kirkossa, oli hyllning-tilaisuudessa keskiviikkona 29. maaliskuuta Tilaisuus alkoi aamulla kello 10 ja kesti puolisentoista tuntia. Sää oli kylmä ja tyyni. Voimme arvella, että väki tuomiokirkossa oli varsin väsynyttä, sillä edellisen illan maapäivätanssiaiset olivat jatkuneet pitkään: laamanni Johan Christoffer von Morianin 12-vuotias poika Carl Gustaf kirjoitti, että von Morianit lähtivät tanssiaisista klo 2 yöllä Jussila 2004, värikuvaliite. 38 J. Vahtola 2003, Suomen historia: jääkaudesta Euroopan unioniin. Helsinki: Otava; P. Virrankoski 2001, Suomen historia 1. Helsinki: SKS. 39 Aiheen ja yksityiskohtien määrittely perustuu maalauksen vertaamiseen seuraavien lähteiden kanssa: Museoviraston kuva-arkiston kuvakokoelmat (mm. Thelningin luonnokset, Ekmanin maalausta esittävät valokuvat, henkilökuvat), säätyjen painetut pöytäkirjat ja pappissäädyn painetun pöytäkirjan (Protocoll, hållit i det högvördiga präste ståndet vid landtdagen i Borgå stad år 1809 = Handlingar rörande landtdagen i Borgå år Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 40. Helsingfors 1899) liitteenä julkaistut määpäiväasiakirjat sekä aikalaisten painetut kertomukset tapahtumista: Carl Elias Alopaeus (Ur Finlands historia: publikationer ur de Alopaeiska 73

10 Hyllning-tilaisuus on erittäin kiistelty tapahtuma, jonka juridisia ja poliittisia vaikutuksia on tulkittu monella tapaa. Oikeustaistelun perintönä 29. maaliskuuta on nähty peräti Suomen valtion perustamistilaisuutena. 40 Jopa hyllning-tilaisuuden tapahtumajärjestys näyttää alkuperäislähteiden ristiriitaisuuksien takia olevan epäselvä. 41 Tyydyn tässä toteamaan, että tuon seremonian tapahtumajärjestyksestä voi varmasti sanoa vain, ettei siitä voi sanoa mitään varmaa. Tapahtumien keskinäinen järjestys ei kuitenkaan ole Thelningin maalauksen kannalta oleellinen seikka. Oleellista on, missä seremonian osassa Adolf Tandefelt hyllning-tilaisuudessa puhui. Tällaisia tilanteita oli vain yksi: silloin kun hän oikeuskanslerin ominaisuudessa kutsui vannomaan uskollisuudenvalaa ja esiluki sen sanat säädyille. Le Chancellier, placé sur la seconde marche du Trône, invitera la Noblesse à la prestation du serment de fidelité, dont il lira les paroles à haute voix; la Noblesse, en s approchant du Trône, les repètera après lui. Les autres Etats procéderont de la même manière. 42 Seremoniaalin ruotsinkielinen versio poikkesi jonkin verran ranskankielisestä: Sedan Justitiekanslern uppstigit å andra trappsteget till thronen, och anmanat Ridderskapets och Adelns medlemmar att svära H. K. M:t deras tro- och huldhetsed, framträder Ridderskapet och Adeln till thronen och med uppräckta händer aflägger densamma, efter förestafning af Justitiekanslern. De öfriga stånden uppstiga härå, hvar i sin ordning, för att jemväl inför thronen gå berörda ed. 43 Säätyjen edustajat eivät maalauksessa ole nostaneet käsiään, joten valanvannonta on vasta alkamassa. 44 Seremoniaalin toteutumisesta kertoo Carl Elias Alopaeuksen päiväkirja, joka tosin on siksi yhteneväinen seremoniaalin sanamuotojen kanssa, että lienee osin laadittu sen perusteella: Härefter steg Justitiae Cancelleren, Presidenten i Kejserliga Åbo Hofrätt Adolf Tandefelt, som annars stod på vänstra sidan om Thron bredevid Adeliga Härholderna, på andra trappspapren / red. af Ad. Neovius, ), Pavel Gagarin (Les treize journeés, ou la Finlande. St.-Pe tersbourg 1809; myös ruots.), Carl Erik Mannerheim (Förhandlingar och uppsatser 35, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 163. Helsingfors 1922), C. G. von Morian (Herman Borenius 1894: Om tillgången vid kejsar Alexander den förstes hyllning af Finlands ständer den 29 Mars Tidskrift utgifven af juridiska föreningen i Finland Helsingfors; Gunnar Landtman 1931: Lantdagsbalen i Borgå den 28 mars Historiska och litteraturhistoriska studier 7. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland), Jacob Tengström (Israel Hwasser 1839: Om Borgå landtdag och Finlands ställning Upsala: Leffler och sebell). Lisäksi olen käyttänyt yleisiä suomalaisia ja venäläisiä biografioita ja niiden kuvia. Tiedonannoista ja avusta minulla on ilo kiittää mm. Sirkku Dölleä, Merja Herrasta, Jouni Kuurnetta, Tuukka Talviota ja Ulla Tillander-Godenhielmiä. 40 Ks. alussa mainitut Osmo Jussilan teokset. Vrt. Halila 1962, Olen tutustunut samaan lähdeaineistoon, jota eri tutkijat ovat tulkinneet eri suuntiin. Viimeisin näkökulma ks. Nils Erik Villstrandin teokseensa Landet annorlunda: uppsatser om Österbottens historia sisällyttämä essee Med förpliktande frivillighet: hyllningsakten i Borgå den 29 mars Vasa: Svensk-Österbottniska samfundet Ceremoniel vid hyllningen, godkändt den 22 februari Protocoll 1899, Julkaistu mm. Herman Boreniuksen artikkelissa. Tidskrift 1894, Myös ranskankielisen seremoniaalin luonnoksessa oli sanonta: les mains levées. Protocoll 1899, 454, viite 1. Voisi ehkä ajatella, että taiteilija on pitänyt nostettujen käsien kuvaamista hankalana tai kokonaissommitteluun sopimattomana. Periaatteessa valanvannonta voisi myös olla maalauksessa juuri päättynyt, mutta merkittävän tilanteen alku tuntuu nähdäkseni loogisemmalta valinnalta maalauksen aiheeksi kuin sen loppu. 74

11 Kuva 3. Thelningin maalauksen henkilöitä valtaistuimen ympärillä. teget af Thron, och framkallade det ena Ståndet efter det andra med orden: (ståndens tittel) träden fram och gören Kejsaren Eder ed, och stafvade eden för dem. 45 Näyttää todella siltä, että Tandefelt on jonkin verran muita ylempänä: hän on noussut seremoniaalin mukaisesti valtaistuinkorokkeen toiselle askelmalle. Voidaan siis sanoa, että Thelningin maalauksen aiheena on säätyjen uskollisuudenvala, aivan kuten Borgå Tidning 1840 kertoi: det tillfälle, då Finska Ständerne år 1809 i Borgå Domkyrka hyllade H. M. Kejsar Alexander I. Tutkijoista on lähimmäksi tätä osunut Päiviö Tommila (1984). Maalauksen aihe voidaan kuitenkin määritellä vielä hieman tarkemmin. Säädyt kun vannoivat valan yksi kerrallaan. Kun katsotaan koko maalausta, on helppo huomata, että muiden säätyjen puhemiehet odottavat vuoroaan keisarista katsoen etäällä vasemmalla. Niin tekevät myös heidän säätynsä, sillä valtaistuimen molemmin puolin on kerääntynyt joukko herroja, joilla on aatelisunivormut [2, 13, 14]. Ekmanin maalauksesta poiketen Thelning ei olekaan sijoittanut koko aatelissäätyä (keisarista katsoen) oikealle puolelle, vaan Ritaristo ja Aateli kuten säätyä virallisesti kutsuttiin on kerääntynyt valtaistuimen molemmille puolille. Koko maalausta jäsentää aatelissäädyn puhemiehen eli maamarsalkan, vapaaherra Robert Wilhelm De Geerin ( ) [2] katse, jonka tämä on suunnannut Adolf Tandefeltiin, joka valmistautuu vannottamaan valan. Kenraalikuvernööri Sprengtporten [3] kenties katsoo keisaria, mutta maamarsalkka ja valtaistuimen ympärille kerääntynyt aateli valmistautuvat uskollisuudenvalaan. Keisarin [4] katse suuntautuu säätyjen yli kaukaisuuteen: hän odottaa ensimmäisen säädyn uskolli- 45 Ur Finlands historia,

12 suudenvalaa ja epäilemättä tajuaa tilanteen poliittisen ja historiallisen painoarvon. Hän ei siis puhu, kuten Hirn olettaa, sillä silloin Tandefeltin pitelemä paperi olisi järjetön. Kyse ei ole myöskään siitä, että keisari puhuisi ja Tandefelt kääntäisi puheen ruotsiksi, sillä tämä tehtävä oli määrätty kenraalikuvernöörin hoidettavaksi. 46 Thelningin 1812 signeeraaman maapäivämaalauksen aihe on siis nähdäkseni: Ritaristo ja Aateli valmistautuu vannomaan uskollisuudenvalan keisarille Porvoon tuomiokirkossa On ehkä hyvä tarkastella vielä muutamia yksityiskohtia edellä esitetyssä kuvassa. Niiden kautta käy helposti selväksi se, minkä verran Thelningin maalauksen henkilöistä ja detaljeista on tällä hetkellä sanottavissa ja kuinka luotettavana kuvallisena lähteenä sitä näiden osalta voi pitää. Eräs oleellinen yksityiskohta ovat kunniamerkit ja mitalit, joiden myöntämisestä eri henkilöille tiedetään varsin paljon. 47 Keisarilla näemme Venäjän korkeimman kunniamerkin eli Pyhän Andreaksen sinisen olkanauhan. Itse merkkiä ei näy, mutta rintatähti on näkyvissä. Hänen rinnassaan on myös, kuten tavallista, Pyhän Yrjön 4. luokan risti. Hallitsija on tavallisessa venäläisessä kenraalinunivormussa. Pyhää Andreasta kantaa myös keisarin oikealla puolella [5] seisova ulkoministeri, kreivi Nikolai Petrovitš Rumjantsev ( ), joka sai valtakunnankanslerin arvon vasta syksyllä 1809, vaikka häntä yleensä jo Thelningin maalauksen kohdalla nimitetään virheellisesti kansleriksi. 48 Rumjantsevin puvussa on hopeakirjonta, kuten oli myöhemminkin ulkoministeriön univormuissa. 49 Kuka sitten on seuraavaksi arvokkaimmalla paikalla keisarin vasemmalla puolella? Useimmiten hänen henkilöllisyytensä [6] on jätetty määrittelemättä tai on seurattu Ekmania, joka on vaihtanut tämän henkilön. Ekmanin maalauksessa keisarin vasemmalla puolella on siviiliunivormua kantava mies, jonka kerrotaan olevan ylihovimarsalkka, kreivi Tolstoi. Kuten nähdään, on Thelningin versiossa henkilöllä kuitenkin yllään kenraalinunivormu. Ylihovimarsalkka, joka oli arvoltaan todellinen salaneuvos, 50 ei siten voine tulla kyseeseen. Kyseessä lienee siis sama henkilö, joka Carl Elias Alopaeuksen päiväkirjan mukaan seisoi keisarin vasemmalla puolella edellisenä päivänä: sotaministeri, tykistönkenraali, kreivi Aleksei Andrejevitš Araktšejev ( ). 51 Ulkonäöltään hän ei aivan täysin vastaa muotokuviaan, mutta on kuitenkin riittävän samannäköinen, jotta tämä päätelmä voidaan hyväksyä. Araktšejevillä on Pyhän Yrjön 4. luokka ja myös punainen olkanauha. Tässä tullaan yksityiskohtaan, jossa Thelningin dokumentaarinen tarkkuus ei ole riittänyt. Hän ei ole täysin hallinnut Venäjän kunniamerkkijärjestelmää, jossa oli kaksi kunniamerkkiä, joita kannettiin vasemman olan yli kulkevassa punaisessa nauhassa. Pyhän Annan ritarikunnan nauhan erotti (läheltä) siitä, että siinä oli keltaiset reunajuovat. Korkeamman kunniamerkin, Pyhän Aleksanteri Nevskin nauhasta nämä puuttuivat. Lisäksi kunniamerkit erosivat siinä, että Aleksanteri Nevskin rintatähteä kannettiin rinnan vasemmalla puolella ja Pyhän Annan tähteä oikealla 46 Seremoniaalin luonnoksessa tehtävä tosin kuului oikeuskanslerille, ks. Protocoll 1899, 454, viite Kunniamerkeistä yleensä ks. T. Talvio 2000, Tähdistöt ja ritarikunnat. Helsinki: Museovirasto. Tor Carpelanin ja Yrjö Blomstedtin julkaisemissa aatelin sukutauluissa kunniamerkit on ilmeisesti mainittu melko kattavasti. 48 Румянцов Николай Петрович (граф) (509). А. А. Половцов: Русский Биографический Словарь (Электронная репринтная версия: 49 Л. Е. Шепелев 1999: Чиновный мир России XVIII - начала XX в. Санкт-Петербург: Искусство-СПБ, Толстой Николай Александрович (граф). (Половцов. 51 Ur Finlands historia,

13 puolella. 52 Thelning ei ole kuitenkaan pyrkinyt erottelemaan kunniamerkkinauhoja toisistaan, vaikka osalla oli Annan nauha (esim. De Geer [2]) ja osalla tiettävästi Aleksanteri Nevski (esim. Sprengtporten [3]). Lisäksi kaikkien rintatähdet ovat oikealla puolella tai puuttuvat kokonaan [7]. Keitä ovat henkilöt [7, 8] valtaistuimen oikealle puolella? On valitettavasti vastattava, ettei tästä ole tietoa. Ekman on korvannut toisen henkilön [7] valtiosihteeri Mihail Speranskilla, mutta Spreranski lienee jo tähän aikaan ollut, muotokuvista päätellen, siksi kaljuuntunut, ettei hän tule kyseeseen. Hänen apulaisensa vapaaherra Robert Henrik Rehbinder ei myöskään ole kumpikaan mainituista henkilöistä, sillä hänellä oli tähän aikaan vasta Pyhän Annan 2. luokan kunniamerkki, jota kannettiin olkanauhan sijaan kaulanauhassa. Molemmista herroista voidaan vain todeta, että heillä on ilmeisesti hoviunivormut (kultakirjonnan reunan tupsuaiheet olivat hoviunivormuissa käytössä vielä keisariajan lopullakin). 53 Olisi myös kuviteltavissa, että lähempänä valtaistuinta seisova henkilö [7] olisi asemansa puolesta ylihovimarsalkka. En kuitenkaan ole löytänyt hänen ajanmukaista muotokuvaansa vertailuaineistoksi. Tämä hoviherra on muuten historiateoksissa esiintynyt sitkeästi väärällä etunimellä P. A. Tolstoi. 54 Kyseessä oli kuitenkin ylihovimarsalkka, kreivi Nikolai Aleksandrovitš Tolstoi ( ). 55 Keisarin seurueen jäseniä on myös valtaistuimen vasemmalla puolella. Siellä on joku [9] niistä lukuisista kenraaleista, joita seurueeseen kuului. Jälleen on mahdotonta sanoa, kuka heistä on kyseessä, mutta toki voi leikitellä ajatuksella, että kyseessä olisi 32-vuotias kenraaliadjutantti, ruhtinas Pavel (Paul) Gavrilovitš Gagarin ( ), joka kirjoitti tunnetun matkakertomuksen Les treize journées ou la Finlande. 56 Kädessään sulkakoristeista hattua kantava kaljupäinen herra [10] saattaisi olla se kasakkakenraali, jonka Alopaeus sanoo päiväkirjassaan lahjoittaneen kenraalikuvernöörin puolisolle edellisen illan maapäivätanssiaisissa kallisarvoisen sulkatöyhtönsä. 57 Arvattavasti kasakkakenraalilla oli niitä useita. Kyseessä voisi muotokuvankin perusteella olla kreivi Matvei Ivanovitš Platov ( ), joka oli Donin kasakoiden atamaani. Carl Erik Mannerheimkin kertoo, että keisarin seurueeseen kuului hetman Platoff. 58 Porvoon maapäivillä toimi kahdenlaisia airuita. Pyhän Andreaksen airuet, jotka edustivat keisarikuntaa, olivat pukeutuneet vihreisiin pukuihin, joissa oli hopeakirjontaa ja Andreaksen tähti rinnassa. Keisarillisina airuina olivat kapteeni Reinhold Johan von Drentel ja Porvoon komendanttinakin hetken aikaa toiminut etunimeltään tuntematon von Heideman. Keisarin vasemmalla puolella [11] seisoi von Heideman. Toiset airuet edustivat suuriruhtinaskuntaa, tarkkaan ottaen sen aatelia. Aatelin airuilla oli siniset puvut, joissa oli hopeakirjontaa. Päässä oli nelikolkkahattu sini-valkoisine sulkineen. Hatussa oli kangasnauhasta tehty sininen vinoristi. Vaikka Klinge on korostanut, että aatelin airuiden puvuissa oli suuriruhtinaskunnan 52 Talvio 2000, Kirjonta näkyy hyvin Kansallismuseon hoviunivormuissa, ks. myös Шепелев 1999, värikuvaliite, kuva Esim. Jussila 2004, värikuvaliite. 55 Толстой Николай Александрович (граф). (Половцов. Protocoll 1899, Tästä ei ole mitään evidenssiä. Olen nähnyt vain yhden pienen 1700-luvun kuvan peruukkipäisestä Gagarinista, jota 1800-luvun kampauksessa olisi joka tapauksessa vaikea tunnistaa. 57 Ur Finlands , 129. Henkikasakoilla oli tämänkaltainen päähine vielä 1900-luvun alussa: 58 Förhandlingar 1922,

14 heraldisina väreinä ensi kertaa sininen ja hopea (joka heraldiikassa on sama väri kuin valkoinen), on hän jättänyt kertomatta, että alun perin värien piti olla sininen ja kulta siis Ruotsin sini-keltaiset värit. 59 Tätä ei arvattavasti pidetty hyvänä ajatuksena Venäjällä, kun suuriruhtinaskuntaa oltiin juuri irrottamassa Ruotsista ja kulta olisi myös saatettu mieltää keisarikunnan airuiden hopeaa arvokkaammaksi, mikä olisi tietysti ollut sopimatonta. Suomen sini-valkoiset värit esiintyivät siis ensi kertaa sattumalta ikään kuin laimennettuina Ruotsin väreinä. Aatelin airuina toimivat (aatelittomat) lääninsihteerit Reinhold Stierwald (Kymenkartanon läänissä ) ja Daniel Levander (Uudenmaan ja Hämeen läänissä ), joista jompikumpi on kuvassa [12]. 60 Aivan tämän kirjoitelman alussa on ollut puhetta siitä, että Thelning teki maalaustaan varten luonnoksia, joiden uskotaan säilyneen Museoviraston kuva-arkiston kokoelmissa. Näiden luonnosten mukaan näemme kuvassa eläkkeelle jääneen majuri Daniel Erik Bosinin ( ) [13] ja entisen luutnantin Carl Johan Armfeltin ( ) [14]. Molemmat kantavat juuri käyttöön otettua suomalaista aatelisunivormua, jonka pystykaulusta koristaa kullanvärisenä kirjontana laakerinlehvä marjoineen. 61 Bosinin kohdalla Thelningin maalaus kuitenkin ihmetyttää: tämä iäkäs herra ei tiettävästi saanut niitä korkeita kunniamerkkejä, joita kannettiin punaisessa olkanauhassa. Luonnosten ja maalauksen suhde ei siis olekaan aivan yksiselitteinen. Toisena esimerkkinä tästä voidaan mainita se, että monet luonnoksista esittävät talonpoikaisia maapäivämiehiä, mutta niitä ei ole käytetty sellaisinaan maalauksessa. Vain talonpoikaissäädyn puhemies Petter Klockars ( ) on sekä maalauksessa että luonnoksessa aivan samannäköinen, vaikkakin luonnoksen terävä ilme on maalauksessa jo pehmennyt. Papiston jäsenet on talonpojista poiketen kuvattu luonnoksille uskollisesti, ja heidät on siksi helppo tunnistaa myös itse maalauksesta. Oheisessa kuvassa näemme pappissäädyn puhemiehen, Turun piispan Jacob Tengströmin ( ) [1], joka kantaa Pyhän Annan 1. luokan kunniamerkkiä papiston tapaan kaulassaan. Venäläiset pitivät tunnetusti Tengströmiä myötäsukaisena ja merkittävänä mielipidevaikuttajana. Hän olikin saanut mainitun kunniamerkin jo vuoden 1808 puolella. Ruotsin ajan ansioista muistuttaa vielä Pohjantähden ritarikunnan pieni rintamerkki. Säätyjen puhemiehet esiintyvät maalauksessa arvojärjestyksessä. Seuraavana on porvarissäädyn puhemies, turkulainen kauppias Kristian Trapp nuorempi ( ) [2] ja viimeisenä äsken mainittu talonpoikien puhemies Klockars [3], joka oli kotoisin Uudenkaarlepyyn pitäjästä. Hän oli mukana vuoden 1808 lähetyskunnassa Pietarissa ja kantaa sen muistoksi myönnet- 59 M. Klinge 1981, Suomen sinivalkoiset värit. Helsinki: Otava, Ks. airuista Protocoll 1809, sekä seremoniaalit. Airuet on nimetty Alopaeuksen päiväkirjassa. Kuva Pyhän Andreaksen airuesta: Шепелев 1999, 330. Aatelin airuen puku ja maamarsalkan sauva ovat säilyneet Ritarihuoneen kokoelmissa. Ole Gripenberg on kirjoittanut lyhyen artikkelin Häroldsdräkterna vid Borgå lantdag (Historiska och litteraturhistoriska studier 44. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland 1969), jossa hän on käsittänyt väärin nimityksen adeliga häroldar. Se ei siis tarkoittanut sitä, että nämä airuet olisivat olleet itse aatelisia, vaan sitä, että he edustivat suuriruhtinaskunnan aatelia: sini-keltaiset airuiden puvut oli tarkoitettu pour l Orde Equester ja suuriruhtinaskunnan airuet olivat avajaisseremoniaalin mukaan Deux Héraults-d armes de la Noblesse. Gripenbergin päätelmä aatelin airuista eräänlaisina hallitsijan suuriruhtinaallisina airuina on muutoinkin heikosti perusteltu. Hattujen kangasnauhasta tehty sininen (Gripenbeg puhuu valkoisesta, sillä kangas on nykyisellään valkoinen, mikä selittynee haalistumisella) Andreaksen ristin kaltainen vinoristi on toki varsin mielenkiintoinen yksityiskohta, joka toistaiseksi jää vaille selitystä. 61 Ks. suomalaisesta aatelisunivormusta tarkemmin allekirjoittaneen painamaton taidehistorian tutkielma Aatelisunivormu: suomalainen aatelismies keisarivallan vaatteissa. Helsinki: Helsingin yliopisto,

15 Kuva 4. Aatelittomien säätyjen puhemiehet ja papiston edustajia. tyä mitalia kaulassaan. Talonpojillehan ei myönnetty ritarimerkkejä, vaan heidän oli tyytyminen mitaleihin. Klockarsin rinnassa on myös kaksi mitalia, joista sininauhainen saattaa liittyä edelliseen säätykokoukseen: Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäiviin. 62 Vaikka osa Thelningin maalauksen henkilöistä on epämääräistä yksilöimätöntä massaa, on maalaukseen siis myös sijoitettu koko joukko selviä henkilömuotokuvia. Luonnosten perusteella tiedämme, että puhemiehistön takana olevat kolme pappismiestä ovat Isonkyrön kirkkoherra Nils Aejmelaeus ( ) [4], Hauhon kirkkoherra Ivar Wallenius ( ) [5] ja teologian professori Gustaf Gadolin ( ) [6]. Kaikilla kolmella on muuten rinnassaan Pyhän Vladimirin 4. luokan kunniamerkki ja Walleniuksella vielä Pohjantähden merkkikin. Valtaosa maalauksen pienoismuotokuvista jää toistaiseksi identifioimatta. Luonnoksien perusteella on mahdollista tunnistaa varmasti vain muutamia henkilöitä ja sama pätee myös vertailuun muun säilyneen kuva-aineiston kanssa. Silti toivon, että joku rohkenee ryhtyä tähän urakkaan: Emanuel Thelningin maalaus on täynnä aikalaisten muotokuvia ja ajan esineellisen kulttuurin yksityiskohtia, se liittyy hyvin merkittävään tapahtumaan ja on itsessään ainutkertainen historiallinen taideteos. Maalaus todellakin ansaitsisi tulla perusteellisen tutkimuksen kohteeksi, sillä monet kysymykset ovat vielä ratkaisematta. Keitä ovat lehterien naiset, ja onko luonnoksen kuvaama neiti Möllersvärd kuuluisa Ulla vai hänen vähemmän tunnettu sisarensa Maria Lovisa? Miksi aatelittomien säätyjen puhemiesten eteen on maalattu syvään varjoon jäävä henkilöryhmä, jossa näyttää olevan äiti ja isä 62 Tuukka Talvion tiedonanto. 79

16 kaksine lapsineen? Keitä keisarin seurueen jäseniä maalaukseen on lopulta kuvattu: puuttuuko kuuluisa valtiosihteeri Mihail Speranski todellakin kokonaan? Missä on vapaaherra Carl Erik Mannerheim, jolla oli merkittävä asema aatelissäädyssä? Miksi Tandefeltin pitelemä paperi on liki kokonaan piilotettu airuen sulkatöyhdön alle? Miten ja milloin maalaus tarkkaan ottaen lunastettiin ja siirrettiin Porvooseen? Miten se liittyy historiallisten seremoniamaalausten traditioon ja noudattaa niiden konventioita? Onko Pietarissa säilynyt jotain Thelningiin liittyvää aineistoa? Onko kauan sitten kadonnut Thelningin maalaus maapäivätanssiaisista tuhoutunut? 63 Lienee oikeutettua todeta, ettei Emanuel Thelningin maapäivämaalaukseen ole katsottu kunnolla: sitä on tulkittu kuvatekstien kautta. Historioitsijoiden toivoisikin kirjoittavan tarkkaavaisemmin kuvatekstien viattomia virkkeitä ja taidehistorioitsijoiden taas tutkivan innokkaammin näinkin epämuodikkaita aiheita. Anders Johan Hipping totesi vuonna 1858, että Thelningin maalaus sijoitettiin kymnaasin yläsaliin, vaikka sen oikea paikka olisi ehkä ollut itse tuomiokirkossa. 64 Olisiko tuo ajatus nyt Porvoon säätykokouksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi toteutettavissa? Emanuel Thelningin suuri maapäivämaalaus ansaitsisi tulla laajemmin tunnetuksi ja tarkemmin katsotuksi. Porvoon tuomiokirkossa se olisi kävijöiden nähtävänä siinä paikassa, jonka tapahtumia se kuvaa. 63 Hipping mainitsee tämän maalauksen, muttei osaa sanoa, missä se sijaitsee. Wiborg Wiborg

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka) Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 3 pistettä 1. Missä kuviossa mustia kenguruita on enemmän kuin valkoisia kenguruita? Kuvassa D on 5 mustaa kengurua ja 4 valkoista. 2. Nelli haluaa rakentaa samanlaisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO. Asialista Aika Maanantai klo Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1

SEURAKUNTANEUVOSTO. Asialista Aika Maanantai klo Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1 Asialista Kauppalankatu 1, 53300 Lappeenranta P. 040 3126 400, 040 3126 401 www.lappeenrannanseurakunnat.fi Aika Maanantai 14.11.2016 klo 17.30 18.23 Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Kauppalankatu 1

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan 1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan

Lisätiedot

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Tommi Rimpiläinen 1.4.2016, S4 Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770 1831) Saksalainen filosofi dealisti Seurasi mmanuel Kantin jalanjäljissä Teleologinen

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 6 (4. ja 5. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 6 (4. ja 5. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Kuva 1. 1 markka 1870, molempien tunnettujen kappaleiden arvopuolet. Vasemmalla hieman painavampi ex SNY ja oikealla ex KOP.

Kuva 1. 1 markka 1870, molempien tunnettujen kappaleiden arvopuolet. Vasemmalla hieman painavampi ex SNY ja oikealla ex KOP. 1 markka 1870 Tämä artikkeli on eräänlainen täydentävä jatko-osa Hannu Männistön Numismaattisessa aikakauslehdessä 3/1993 julkaisemaan artikkeliin Markat 1864 1915 keräilykohteina. Varsinkin rahojen alkuvaiheiden

Lisätiedot

Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6

Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6 Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 10/2011

SEURAKUNTANEUVOSTO 10/2011 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 10/2011 Kokousaika 14.12.2011 klo 17.30 19.17 Kokouspaikka Ravintola Nygårds, Vantaan Sotungissa Läsnä: Tuomas Alaterä Georg Bergström

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012 Kokousaika 4.12.2012 klo 18.00 19.26 Kokouspaikka Porvoossa, Wanha Laamanni, Vuorikatu 17 Läsnä: Tuomas Alaterä Georg Bergström

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SIMO KAVANNE Arkistoluettelo

SIMO KAVANNE Arkistoluettelo SIMO KAVANNE Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO A Biographica 1 B Piirustukset 2 C Kirjeenvaihto 3 D Puheet ja esitelmät 4 E Kirjapainotyötä koskevat ohjeet ja standardit

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ateistit ry

Pääkaupunkiseudun ateistit ry Pääkaupunkiseudun ateistit ry MIELENOSOITUKSEMME VAATI HAUTARAUHAA ATEISTEILLE (14.3.2007) Yhdistys järjesti ensimmäisen oman mielenosoituksensa teemana "Hautarauha ateisteille!" eduskunnan vaalikauden

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 5 / 2012 5.6.2012 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PÖYTÄKIRJA 5 / 2012 5.6.2012 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 5 / 2012 5.6.2012 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- SIVU 38 ILMOITUSASIAT 3 39 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 5

LAMMIN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 5 Sivu 1 Kokousaika Keskiviikkona 24.8.2016 klo 18 18.55 Kokouspaikka Läsnä Seurakuntatalon kokoushuone Ulvinen Heli, kirkkoherra, puheenjohtaja Hanhimäki Sampo, jäsen Huostila Anja, jäsen Huostila Mari,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

7A.2 Ylihienosilppouma

7A.2 Ylihienosilppouma 7A.2 Ylihienosilppouma Vetyatomin perustilan kentän fotoni on λ 0 = 91,12670537 nm, jonka taajuus on f o = 3,289841949. 10 15 1/s. Tämä spektriviiva on kaksoisviiva, joiden ero on taajuuksina mitattuna

Lisätiedot

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA Vain joka kolmas vanhempi on kyselyjen mukaan tietoinen kiusaamisesta, jossa heidän lapsensa on osallisena, kerrotaan keskiviikkona julkistetussa Opetusministeriön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 ESITYKSET RITARIKUNTIEN KUNNIAMERKEIKSI ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2005 Opetusministeriö on lähettänyt Kirkkohallitukselle ohjeensa Suomen Valkoisen Ruusun ja

Lisätiedot

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Bangkok 2.-6.2.2015 Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Vajaan puolen kilometrin päässä hotellistamme oli venelaituri, jossa kaikki jokilaivat pysähtyivät. Olimme hokanneet, että klo 9.30 alkaen siitä lähtisi

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

LEHDET EIVÄT ILMESTYNEET: 2. - 18.3.1949 KIRJAPAINOLAKKO 1. - 20.3.1956 YLEISLAKKO

LEHDET EIVÄT ILMESTYNEET: 2. - 18.3.1949 KIRJAPAINOLAKKO 1. - 20.3.1956 YLEISLAKKO Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa. Mikrofilmerna, läsapparaterna och kopieringsmaskinen finns i nyhetszonens mikrofilmrum i huvudbiblioteket.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

- Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla.

- Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla. Maailmanuskonnot Itsenäinen tehtävä Ohjeet: - Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla. - Selvitä kirjallisuuden,

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Pakilan seurakuntaneuvosto

Pakilan seurakuntaneuvosto Palosuontie 1 00660 Helsinki (09) 2340 5500 pakila.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/pakila Pakilan seurakuntaneuvosto kokous 1/ 2013 aika tiistaina klo 18.30 paikka Hyvän Paimenen kirkko, Paimensali,

Lisätiedot

Erilaisia tapoja tuottaa sukukirjoja

Erilaisia tapoja tuottaa sukukirjoja Erilaisia tapoja tuottaa sukukirjoja monisteina pieniä määriä muutamasta muutamaan kymmeneen kirjapainossa suuria määriä kymmenistä satoihin valokuvakirjaohjelmalla muutamasta muutamaan kymmeneen Monisteina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) BELSASSARIN PIDOT

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) BELSASSARIN PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) BELSASSARIN PIDOT 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Edellisestä kertomuksesta on kulunut

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto 10.10.2012 1 (6) Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto Pöytäkirja Nro 7/2012 Kokousaika: Tiistai 28.8.2012 klo 18 Paikka: Paavalinkirkko, Kirkkoherranvirasto, neuvotteluhuone, Sammatintie 5, 00550 Helsinki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? 104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä:

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä: VI. Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä: Kasvatuslautakuntaan ovat vuonna 1911 kuuluneet pankinjohtaja Karl W. Sauren puheenjohtajana, aistivialliskoulujen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA 1 TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA A) Sisältökysymykset: OSA1: OSA2: 1. Miksi myllärin nuorin poika oli surullinen perinnöstä? 2. Mitä kissa ehdotti nuorimmalle veljelle? 3. Miten saapasjalkakissa pyydysti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot