Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat"

Transkriptio

1 Alex Snellman Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat Porvoon maapäivien 200-vuotisjuhlallisuuksien lähestyessä tulee säätykokouksen kuvallinen kiteytymä taas näkymään lukuisissa julkaisuissa. Moni kuvatekstin kirjoittaja saattaa kuitenkin huomata työnsä yllättävän haastavaksi. Mikä Emanuel Thelningin vuonna 1812 signeeraaman maalauksen aihe itse asiassa on? Mitä säätykokouksen tapahtumaa se tarkkaan ottaen esittää? Thelningin maalaus (kuva 1) on historia-alan kirjallisuuden kannalta suorastaan ikoninen, sitä on käytetty paljon, se on suorastaan kulunut. 2 Tulen kuitenkin osoittamaan, ettei tämä historiamaalaus ole käytössä pelkkänä neutraalina kuvituksena. Sitä kehystävät kuvatekstit eivät ole vain muutamia viattomia virkkeitä: ne tarjoavat toisistaan poikkeavia tulkintoja kuvasta ja sen kautta vuoden 1809 tapahtumista. Näkemykseni on, ettei yksikään kuvateksteistä edes osu aivan oikeaan. Vähääkään perusteellisemman tutkimuksen puuttuessa on kuvaan liitetty koko joukko pieniä virhetulkintoja ja väärinkäsityksiä. Porvoon säätykokouksessa paikalla olleen taiteilijan maalauksesta tiedetään lopulta kovin vähän. Thelningin maalauksen aihe on pääteltävissä vain ohittamalla aiemmat tekstit ja katsomalla itse kuvaan. Pyrin tässä artikkelissa tarjoamaan tarkennetun tulkinnan tuosta aiheesta sekä maalauksen eräistä yksityiskohdista. Kirjoitus ei ole tyhjentävä, vaan haluan ennen kaikkea osoittaa, että myös historiantutkijoiden olisi hyvä katsoa kuvia hieman tarkemmin. Niillä on oma informaatioarvonsa, vaikka ne eivät sinänsä olekaan yhtään tekstejä ongelmattomampia lähteitä. 1 Tässä käytetään Osmo Jussilaa seuraten (Maakunnasta valtioksi 1987; Suomen suuriruhtinaskunta 2004) säätykokouksesta nimitystä maapäivät. Sanaa valtio ei 1809 ollut olemassa suomen kielessä eikä maa ollut riket, jolla olisi ollut riksdag valtiopäivät. Ruotsin valtakunnan miehitetyn itäosan paikallisen säätykokouksen kutsuminen valtiopäiviksi on muutenkin jokseenkin suureellista ja jälkikäteen rakennettua: historiaa on tarkasteltu anakronistisesti. Vrt. A. Halila, Porvoon valtiopäivät ja autonomian alkuaika. Suomen kansanedustuslaitoksen historia 1. Helsinki: Eduskunnan historiakomitea, 1962, Vuonna 1863 kokoontunutta säätykokousta pitänee kuitenkin, aikalaisten kielenkäyttöä seuraten, kutsua valtiopäiviksi, vaikka nimitys oli ruotsiksi edelleen lan(d)tdag. 2 Nils Erik Villstrand, Synliggör historikerns byggnadsstälningar. Hufvudstadsbladet ; Jussila 2004, värikuvaliite. Tieto perustuu Wiborg-lehden artikkeliin Borgå landtdags tafla, målad af E. Telning Tämä on tärkein lähde Thelningistä ja maapäivätaulusta. Kirjoittaja, nimimerkki..pp.. kertoo tunteneensa Thelningin henkilökohtaisesti. Kyseessä lienee Anders Johan Hipping ( ), joka vuoden 1812 lopulla valittiin suomalaislukiolaisten uskonnonopettajaksi Pietariin ja asui siellä vuoteen Hipping tunnetaan myös varhaisena historiantutkijana. Wiborg-lehden artikkelin kirjoittamisen aikaan hän toimi kontrahtirovastina ja Uudenkirkon kirkkoherrana (G. Luther 2000, Herdaminne för Ingermanland 2: de finska och svenska församlingarna och deras prästerskap Helsingfors: SLS, ; M. Väisänen, Hipping, Anders ( ). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001 (www.kansallisbiografia.fi). 65

2 Kuva 1. Emanuel Thelningin maapäivämaalaus, Porvoon tuomiokapituli. Kuvan tekijä Kun säädyt maaliskuussa 1809 kokoontuivat Porvooseen keisarin maapäiväkutsun velvoittamana, ilmaantui paikalle myös Emanuel Thelning ( ), 4 joka antoi ilmoittaa asianomaisille tahoille, että hänen aikomuksenaan oli tehdä tilaisuudesta suuri maalaus. Hankkeeseen suhtauduttiin myönteisesti, ja Thelningillä oli mahdollisuus tehdä luonnoksia eräistä maapäivien henkilöistä. 5 Länsi-Götanmaalla synty- 4 Thelningistä tarkemmin: Marta Hirn, Emanuel Thelning vår första historiamålare. Hufvudstadsbladet ; M. Hirn, Emanuel Thelning. Svenskt konstnärslexikon 5. Malmö: Allhems förlag, 1967, ; A. Reitala, Thelning, Emanuel ( ). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: SKS, 2000 (www.kansallisbiografia.fi). Ensinnä mainittu sanomalehtiartikkeli on yksityiskohtaisin Thelningiä käsittelevä tutkimusraportti. 5 Sitä, ketä asianomaiset tahot tarkkaan ottaen olivat, ei mainita Wiborg-lehden artikkelissa. Museoviraston kuvaarkistossa on lyijykynäpiirroksia, jotka Marta Hirnin mukaan ovat todennäköisesti näitä Thelningin luonnoksia (Hirn 1959). Robert Wilhelm Ekmanin jäämistöstä peräisin olevat luonnokset esittävät niihin tehtyjen merkintöjen mukaan seuraavia henkilöitä: 1) Nils Aejmelaeus, , 2) Magnus Jakob Alopaeus, , 3) Carl Johan Armfelt, , 4) Daniel Erik Bosin, , 5) Carl Gustaf Creutz, , 6) Gustaf Gadolin, , 7) Petter Klockars, , 8) Simon Louko, 9) Axel Gustaf Mellin, , 10) Maria Lovisa Möllersvärd, , tai tämän sisar Ulrika (Ulla) Ottiliana Möllersvärd, , 11) Anton Wilhelm von Schantz, , 12) Göran Magnus Sprengtporten, , 13) Adolf Tandefelt, , 14) Jacob Tengström, , 15) Ivar Wallenius, , 16) Johan Vesala (eli Schulin), 17) Pietari Västi ja 18) Pietari Väänänen, Lisäksi on neljän pienen piirroksen ryhmä, joka hieman poikkeaa edellä luetelluista: 19) Heideman, 20) Bernt Otto Stackelberg, , 21) Fredrik August von Zansen, ja 22) Erik Johan Örnhjelm, Eräiden nimien kirjoitusasua on tässä hieman oiottu. Jompaakumpaa neiti Möllersvärdiä, kenraalikuvernööri Sprengtportenia, oikeuskanslerin tehtäviä hoitanutta Tandefeltia, 66

3 Porvoon maapäivien tapahtumia 1809 ke säätyjen oli maapäiväkutsun mukaan määrä kokoontua Porvooseen la keisarilliset airuet kuuluttivat maapäivät alkaneeksi (utblåsning) ja säädyt aloittivat toimintansa ma keisari saapui Porvooseen, jossa allekirjoitti hallitsijanvakuutuksena tunnetun asiakirjan ti avajaisjumalanpalvelus tuomiokirkossa ja avajaiset kymnaasin yläsalissa, jossa maapäivätanssiaiset ke hyllning-tilaisuus tuomiokirkossa (säätyjen uskollisuudenvalat ja keisarin hallitsijanvakuutus) to varsinainen maapäivätyö alkoi ti keisari saapui Porvooseen, maapäivätanssiaiset kymnaasin yläsalissa ke päättäjäisjumalanpalvelus tuomiokirkossa ja päättäjäiset kymnaasin yläsalissa nyt taiteilija oli nähtävästi siirtynyt Suomeen 1700-luvun lopulla. Täällä hän maalasi lukuisia muotokuvia sekä esimerkiksi alttaritaulun Vihdin kirkkoon (1798). 6 Porvoon säätykokouksen aikaan Thelning omisti Stansvikin kartanon Helsingin pitäjän Laajasalossa. 7 Perimätiedon mukaan hän maalasi suuren (222 x 300 cm) maapäivätaulunsa kartanon vanhassa vajassa. Thelning signeerasi työnsä 1812 ja muutti seuraavana vuonna maalaus mukanaan Pietariin. Hän ilmeisesti toivoi sen saavan huomiota ja tulevan julkisilla varoilla lunastetuksi. Thelningillä sanotaan olleen ylevä tavoite: få öfverlemna taflan till finska nationen. 8 Pietarissa Thelning työskenteli piirustuksenopettajana Pyhän Katarinan ruotsalaisen seurakunnan koulussa, mutta maapäivämaalaukseen kiinnitettiin vakavampaa huomiota vasta 1820, kun kuvernementin luterilaisten seurakuntien piispaksi tuli Zacharias Cygnaeus nuorempi ( ). Hänen aloitteestaan valtiosihteeri Robert Henrik Rehbinder perehtyi asiaan, ja lopulta taulu lunastettiin 600 ruplan vuotuista eläkettä vastaan. 9 Se sijoitettiin Porvoon silloisen kymnaasin eli nykyisen tuomiokapitulin yläkerran suureen saliin, jossa aikanaan oli avattu maapäivät ja järjestetty niiden kuulut tanssiaiset. Tuossa salissa maalaus on edelleenkin jokseenkin unohdettuna. 10 Suuriruhtinaskunnan ensimmäinen historiamaalari Emanuel aatelissäädyn sihteeriä vapaaherra Melliniä ja keisarillista airutta Heidemania lukuun ottamatta kaikki henkilöt näyttävät toimineen Porvoossa nimenomaan maapäivämiehinä tai säätyjensä puhemiehinä (Klockars ja Tengström). 6 Tuhoutunut tulipalossa jo 1818 (Hirn 1959). 7 Hirn 1959; Bo Lönnqvist, Gamla gårdar i Helsingforstrakten. Schildts, 1995, Stansvikissa asui Thelningin lisäksi kuusi henkeä: hänen puolisonsa Catharina Magdalena, joka oli kapteeni Fredrik Bergenklootin avioton tytär, sekä kaksi piikaa, kaksi torpparia ja torpparin vaimo. Thelningin pariskunta jäi lapsettomaksi. 8 Wiborg Lunastamisen tapa ja taulun hinnan määrittely aiheuttivat erinäisiä ongelmia, ks. Wiborg tai Hirn Wiborg 1858; Hirn 1959; Huset vid Kungsvägen: Borgå domkapitel Borgå: Tryckeri och Tidnings Ab, 1983, 15 16, 23 ja 106. Maalaus siirrettiin 1850 Porvoon uuteen lukiotaloon, mutta palautettiin vanhalle paikalleen Se oli lisäksi 1855 (1856) 1858 lainassa Turussa, missä R. W. Ekman maalasi omaa versiotaan maapäivistä. Thelningin maalaus on jopa tuomiokapitulin talon salissa vaihtanut paikkaa kahteen otteeseen: päätyseinältä (jossa valtaistuin säätykokouksen aikaan oli) sivuseinälle ja edelleen 1980-luvulla nykyiselle paikalleen oven suuhun. Haluan kiittää Porvoon tuomiokapitulia ja sen notaaria Clas Abrahamssonia mahdollisuudesta tutustua 67

4 Thelning kuoli Pietarissa 64 vuoden ikäisenä Thelningin maalaus on sittemmin noussut historiateosten vakiokuvitukseksi. Mikä kuva liittyisikään yksiselitteisemmin Porvoon tapahtumiin keväällä ja kesällä 1809? Historiantutkijoiden vahvuutena ei kuitenkaan ole perinteisesti ollut kuvallisen aineiston tulkinta. Maalaus on toiminut tekstejä tutkien tuotetun tutkimustekstin kuvituksena: se ei ole itse ollut tutkimuksen kohteena. Taidehistoriakin näyttää pitkälti sivuuttaneen tämän teoksen: maalaukseen liittyvä tulkinta on oleellisilta osin peräisin Marta Hirnin vuonna 1959 julkaisemasta sanomalehtiartikkelista. 11 Taidehistoriallisen kiinnostuksen laimeuteen lienee vaikuttanut Thelningin teoksen suhteellisen vähäiseksi katsottu taiteellinen arvo maalaustekniikan hienoinen kömpelyys ja varsinkin ennen maalauksen puhdistusta korostunut tavaton tummuus sekä taustoittavan lähdeaineiston vähäisyys. 12 Thelningin kirjallinen jäämistö ei liene säilynyt, joten taiteilijan oma näkemys teoksestaan ja sen yksityiskohdista lienee kadonnut historian hämärään. 13 Emanuel Thelningin maapäivämaalaus on luultavasti saanut suurimman arvostuksensa historioitsijoiden piirissä. Kansallisen historian merkkitapaus on siinä ikuistettu tuleville polville. On kuitenkin syytä miettiä, mitä Porvoon maapäivien tilannetta maalaus itse asiassa esittää. Mielestäni se selviää parhaiten katsomalla itse kuvaa tukeutumatta edeltäviin auktoriteetteihin. Mutta kuunnellaan ensin, mitä heillä on sanottavana. Miten tämä historian kuva on laitettu palvelemaan tulkitsijoidensa historiankuvia? Kuvan kilpailija Emanuel Thelningin maalaus näyttää jääneen melkein kokonaan huomiotta luvun alkupuolen varsin vähäisessä julkisuudessa. Ensimmäinen löytämäni kommentti ja samalla maalauksen aiheen määrittely julkaistiin Borgå Tidningissä Kymnaasin kokoelmia käsittelevä artikkeli totesi lakonisesti: På Gymnasii Öfre Lärosal förvaras äfven den stora tafla af Thelning, som föreställer det tillfälle, då Finska Ständerne år 1809 i Borgå Domkyrka hyllade H. M. Kejsar Alexander I. 14 Tämä maalauksen aiheen vanhin tuntemani määrittely osuu nähdäkseni aivan oikeaan: se tarvitsee vain pienen tarkennuksen, jonka esitän tuonnempana. Thelning maalauksineen näyttää pysyneen edelleen unohduksissa, sillä edellä mainitun piispa Cygnaeuksen poika Fredrik Cygnaeus halusi pari vuotta myöhemmin esittää retorisen kysymyksen: om det är illa att uppoffra en spalt af Helsingfors Tidn. åt Thelnings förgätna minne? 15 Cygnaeus ei kuitenkaan palstallaan juuri käsitellyt maapäivämaalausta, ja kaiken lisäksi Thelningin teos menetti vuosisadan maalaukseen. 11 Hirn Esimerkiksi K. K. Meinander ei arvioi Thelningin teoksia kovin loistavin arvosanoin, vaikka myöntääkin maapäivämaalauksella olevan myös taiteellista arvoa. Porträtt i Finland före 1840-talet. Helsingfors: Söderström, 1931, Jatkotutkimuksia olisi syytä suorittaa Pietarissa sijainneissa (Suomen valtiosihteerinvirasto) ja siellä edelleen sijaitsevissa arkistoissa. Vaikka näissä ei ehkä olekaan Thelningin tuottamaa aineistoa, niin häntä koskevaa aineistoa lienee mahdollista löytää. 14 Borgå Tidning Helsingfors Tidningar , myös Artikkeliin on kiinnittänyt huomioni Jennifer Baarmanin historian laudaturtyössään Konsten i nationens tjänst: tre konstverk med motivet Borgå lantdag Åbo: Åbo Akademi,

5 Kuva 2. Porvoon tuomiorovasti Magnus Jakob Alopaeus ( ) vastasi maapäivien alun kirkollisista seremonioista. Oletettavasti Emanuel Thelningin lyijykynäluonnos maapäivämaalaukseensa. Museoviraston kuva-arkisto. puolivälissä asemansa Porvoon maapäivien kuvallisena kiteytymänä. Vuonna 1855 talousosaston varapuheenjohtaja, vapaaherra Lars Gabriel von Haartman ehdotti nimittäin senaatille, että turkulainen taiteilija Robert Wilhelm Ekman ( ) maalaisi kopion Thelningin teoksesta. Ekman sai kuitenkin luvan göra de förändringar som kan befordra fulländningen av konstverket. 16 Ekmanin maapäivämaalaus valmistui Se sai heti innostuneen vastaanoton, eikä juuri kiinnitetty huomiota siihen, ettei kyseessä ollut Thelningin maalauksen kopio, vaan teoksen aihe oli muutettu. 17 Ekman kirjoitti Zachris Topeliukselle: Du kan finna att winsten är ingen på det för Senaten under arbete warande landtdags arbetet, då från copia det blifwit förwandlat till original hwilket mångdublat tiden för dess fulländning men intet förhöjt priset. 18 Robert Wilhelm Ekmanin näkemys Porvoon säätykokouksesta tuli esille senaatin taloon. Se sijaitsee edelleen alkuperäisessä paikassaan (nykyisessä valtioneuvoston istuntosalissa), joten se on Thelninginkin teosta hankalammin yleisön ulottuvilla. Ekmanin maalaus on siitä huolimatta osaltaan edistänyt Thelningin maalauksen tulkinnan sumentumista, sillä se sai 1850-luvun lopulta lähtien osakseen suurta huomiota ja tätä edisti F. Liewendalin julkaisema viivapiirros, jossa tärkeimmät henkilöt oli identifioitu. 19 Se, että Ekman oli sekä muuttanut maalauksen aiheen ja henkilöiden sijoittelun että nähtävästi vaihtanut useamman henkilön kokonaan, ei näyttänyt olevan kovin oleellista, kun aihe oli kansallisesti otollinen ja ehkäpä uutta säätykokousta toivovien kannalta mieluinen. Ammattitaitoisen historiamaalarin katsottiin ilmeisesti voivan asiaankuuluvien taustatutkimusten ansiosta luoda todemman kuvan historiasta kuin paikalla olleen silminnäkijän. 20 Ekman oli 16 Hirn Ylistävä arvio Ekmanin maalauksesta: Finlands Allmänna Tidning Ks. myös B. Hintze 1926, Robert Wilhelm Ekman : en konsthistorisk studie. Helsingfors: Schildt, ja ; Baarman 2006, Baarman 2006, Tulevasta litografiasta mainittiin jo maalauksen esittelyn yhteydessä: Finlands Allmänna Tidning Historiamaalauksia arvostettiin perinteisen maalaustaiteen piirissä erittäin paljon ja niiden kohdalla tavoiteltiin mahdollisimman suurta autenttisuutta esimerkiksi puvuissa. Historiallisia henkilöitä voitiin kuvata jo olemassa olevien muotokuvien perusteella. Finlands Allmänna Tidning kertoi Ekmanin maalauksesta : Derigenom att konstnären icke skytt mödan att utföra bilderna efter porträtter af de särskilda personligheterna samt efter muntliga beskrifningar över deras hållning, sätt att vara o. s. v., derigenom att han med omsorg studerat personerna 69

6 säätykokouksen aikaan yksivuotias. Emanuel Thelning maalauksineen oli täysin unohtumassa, kun Anders Johan Hipping ( ) kirjoitti artikkelinsa Wiborg-lehteen ja säilytti siten jälkipolville edes jonkinlaisen käsityksen taiteilijan ja tämän maapäivämaalauksen vaiheista. Artikkelin innoittajana olivat juuri Ekmanin maalausta käsittelevät sanomalehtikirjoitukset, joissa Thelningin teos sivuutettiin. Hipping arveli, ettei moni lehden lukijoista tiennyt Thelningin maalauksen syntyhistoriasta tai edes sen olemassaolosta. Samalla kun hän kertoi taiteilijasta ja maalauksen taustoista, hän kuitenkin tuli määritelleeksi teoksen aiheen uudelleen. Hipping seurasi luultavasti huomaamattaan Ekmanin maalauksen aihevalintaa, josta oli juuri lukenut lehdistä: den tafla, som målad af E. Telning föreställer Borgå landtdag den stund då Kejsar Alexander I i Borgå domkyrka afgaf sin högtidliga försäkran om bibehållandet af Finlands lagar och institutioner,. 21 Säätyjen keisariin kohdistama hyllning (sen ytimenä uskollisuudenvala) oli nyt vaihtunut keisarin antamaksi vakuutukseksi säädyille. Thelningin maalauksen aihe, joka oli monarkistinen ja maalauksen lunastaneen keisarillisen hallinnon kannalta epäilemättä mieluisa ja oleellinen, vaihtui nyt suuriruhtinaskunnan asukkaiden kannalta tärkeäksi aiheeksi. Suomalaisten kannalta ei ollut oleellista se, että keisarille oli Porvoossa vannottu uskollisuutta, vaan se, että keisarin katsottiin siellä vakuutuksellaan vahvistaneen suuriruhtinaskunnan (epämääräisesti määritellyn) erillisaseman. Tämän Ekman näyttää tajunneen, sillä kuten hän sanoi, hänen maalauksensa ei ollut Thelningin kopio: se oli originaali. Thelningin tummasävyinen maalaus jäi siis Ekmanin teoksen varjoon. Sen aihe hämärtyi Ekmanin isänmaallisen innovaation ansiosta: tämän kuvaama hallitsijanvakuutus sai päinvastoin yhä keskeisemmän roolin oikeustaistelun vuosina. Thelningin maalauksen tummuus lienee osaltaan ehkäissyt sen käyttöä vanhemmassa historia-alan kirjallisuudessa, kun maalausta ei vielä ollut puhdistettu eikä valokuvaustekniikka ollut kovin kehittynyttä luvun restaurointien (n ja 1983) 22 yhteydessä maalausta puhdistettiin sen verran, että voitiin todeta sen olevan paljon uskottua parempi. 23 Kuvan käyttö 24 Porvoon säätykokous oli 1800-luvulla syntyvän ammattimaisen Suomen historian kirjoituksen kannalta oleellinen tapahtuma. Maalauksia esittäviä valokuvia oli vielä 1800-luvun historiateoksissa kuitenkin vain harvoin. Kun valokuvakuvitus i detta historiska skådespel och med den yttersta noggrannhet tagit reda på tidens kostym i alla dess detaljer, ifrån uniformsknapparne intill fruntimmershufvudbonaderna. Historiamaalarin univormututkimuksista ks. esim. Ville Lukkarinen 1996, Albert Edelfelt ja Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat: Pois mielist ei se päivä jää. Helsinki: Valtion taidemuseo, Wiborg Ks. myös viite Huset vid Kungsvägen 1983, Reitala Tässä esitellään Thelningin kuvan tulkintoja eräissä keskeisissä Suomen historian yleisesityksissä 1900-luvulla ja 2000-luvun alussa. Kuvaa on nimittäin laajalti käytetty juuri (poliittisen historian) yleisesityksissä. Esittely ei pyri olemaan kattava. Mukaan on kuitenkin yritetty poimia esimerkkejä useilta vuosikymmeniltä. Koska kysymys on esimerkeistä, ei tule olettaa, että tietty tulkinta Thelningin maalauksesta olisi ensimmäistä kertaa esiintynyt juuri sillä kirjoittajalla, joka tässä on valikoitunut esimerkkitapaukseksi. 70

7 alkoi yleistyä, soveltui Robert Wilhelm Ekmanin kirkassävyinen maalaus ymmärrettävästi helpommin kuvituksen lähteeksi. Se sai kiteyttää Porvoon tapahtumat kuvalliseen (perustuslaillisen historiankuvan kannalta suotuisaan) muotoon. Jennifer Baarman huomauttaa Porvoon maapäivämaalauksia käsittelevässä pro gradussaan, että Torsten Hartmanin Borgå stads historiassa (1906) on kuva Ekmanin maalauksesta ja sen annetaan ymmärtää olevan Thelningin teos. 25 Käsitys siitä, että Ekman oli tehnyt itsenäisen, eriaiheisen teoksen ei nähtävästi ollut yleinen (eikä luultavasti ole vieläkään), sillä välillä taas mainittiin Ekmanin maalauksen yhteydessä sen olevan kopio Thelningin teoksesta. Samana vuonna (1906) ilmestyneessä K. O. Lindeqvistin Suomen historiassa kerrotaan Ekmanin maalauskuvan yhteydessä: Porvoon valtiopäiväin avaus Porvoon tuomiokirkossa (Ranskalaisen Emanuel Thelningin taulun muk. v:lta 1812.). 26 Näin on (näemmä kansallisuutta vaihtaneen) Thelningin ja Ekmanin maalauksille kehitetty jo kolmas mahdollinen aihe: maa- eli valtiopäivien avajaiset. Vaikka molempien maalausten tapahtumat liittyivätkin laajasti ottaen avajaisjuhlallisuuksiin, niin varsinaiset avajaiset oli Porvoossa pidetty uskollisuudenvalaa ja hallitsijanvakuutusta edeltävänä päivänä. Einar W. Juveliuksen Suomen kansan aikakirjoissa, osa 7, julkaistiin 1934 jo valokuva nimenomaan Thelningin maalauksesta. Sen kuvatekstinä oli: Porvoon valtiopäivien avajaiset v E. Thelningin maalaus v:lta Porvoon tuomiokapitulin kokoelmat. 27 Käsitys siitä, että Thelningin maalaus todella kuvasi avajaisia, näyttää siis olleen vallalla. On myös mahdollista, että maalauksen aihetta pidettiin siksi vaikeaselkoisena, että laaja määritelmä avajaiset katsottiin turvalliseksi valinnaksi. Näin ainakin tehtiin selväksi se, ettei kyse ollut kansallisen historiankirjoituksen kannalta yhtä lailla tärkeistä päättäjäisistä, joissa Suomi oli tunnetusti korotettu kansakuntien joukkoon. Käsitys siitä, että Thelning kuvaa avajaisia esiintyy tosin vielä 1997 Matti Klingen teoksessa Keisarin Suomi. 28 Hän jopa tarkentaa, että kyse on todella varsinaisesta avajaispäivästä 28. maaliskuuta Emanuel Thelningin maalaus näyttää 1900-luvun alun jälkeen syrjäyttäneen Ekmanin maalauksen historiateosten kuvituksena. Thelningin epäilemättä ymmärrettiin antavan autenttisemman kuvan Porvoon tapahtumista. Maalauksen aihe oli kuitenkin jo pysyvästi hämärtynyt. Eirik Hornborg kertoi teoksessaan Finlands historia: från äldsta tid till våra dagar (1948) maalauksen aiheeksi: Alexander I avger den 29 mars 1809 i Borgå domkyrka sin regentförsäkran inför landets församlade ständer. 29 Päivä oli nyt määritelty tarkasti hyllning-päiväksi, joten avajaisista ei ollut kyse, mutta kirjoittaja pyysi lukijoita näkemään Ekmanin maalauksen mieluisan aiheen Thelningin teoksessa. Maalauksen aiheeksi oli tarjolla jo kolme vaihtoehtoa: säätyjen uskollisuudenvala, keisarin vakuutus tai säätykokouksen avajaiset. Johtava Thelning-asiantuntija Marta Hirn päätyi kuitenkin (1959) määrittelemään maalaukselle neljännen aiheen: Finlands storfurste, Alexander I talar till ständerna den 29 mars 1809 i Borgå domkyrka, efter det han avgivit sin regentförsäkran och emottagit trohetseden. 30 Kysymys olisikin siis keisarin kuuluisasta puheesta, joka teki suuren vaikutuksen 25 Baarman 2006, K. O. Lindeqvist 1906, Suomen historia. Porvoo: WSOY. 27 Einar W. Juvelius 1934, Suomen kansan aikakirjat 7. Helsinki: Otava. 28 Matti Klinge 1997, Keisarin Suomi. Espoo: Schildts, E. Hornborg 1948, Finlands historia: från äldsta tid till våra dagar. Malmö: Allhems förlag, Hirn

8 hyllning-tapahtuman osanottajiin. Tämä käsitys on saanut kannattajan Jennifer Baarmanista, joka pro gradussaan (2006) omaksuu Hirnin näkökohdan. 31 Helge Pohjolan-Pirhosen Kansakunnan historiassa taas kerrotaan (1973) Aleksanteri I:n pitävän Porvoon tuomiokirkossa avajaispuhetta, 32 vaikka avajaispuhe pidettiin hyllningiä edeltävänä päivänä ( ) siinä kymnaasin valtiosalissa, jonka seinällä nykyisellään on Thelningin maalaus. Ehkä tässä on ollut tarkoitus seurata Hirnin tulkintaa puheesta, mutta puhuttu epätäsmällisesti avajaisista. Jos Pohjolan-Pirhosen kuvatekstiä kuitenkin sopii pitää viidentenä mahdollisena aiheena Emanuel Thelningin maalaukselle, niin Aimo Halilan Suomen kansanedustuslaitoksen historiaan (1962) kirjoittama artikkeli tarjoaa jo kuudennen aihe-ehdotuksen. Kyse on maltillisesta kompromissista, jossa vältetään liian tarkkaa määrittelyä: Hallitsijanvakuutus ja säätyjen valanteko Porvoon valtiopäivillä Lähellä tätä määrittelyä on myös Päiviö Tommila kuvatessaan Suomen autonomian syntyä (1984): Maalaus esittää hetkeä, jolloin kenraalikuvernööri G. M. Sprengtporten on juuri lukenut ruotsiksi keisari-suuriruhtinaan hallitsijanvakuutuksen ja säätyjen valanvannominen on alkamassa. 34 Asiallisesti ottaen Tommila siis määrittelee aiheeksi säätyjen uskollisuudenvalan (alun). Näyttää siltä, että hän on todella katsonut kuvaan. Samaa ei valitettavasti voi sanoa siitä henkilöstä, joka pari vuotta myöhemmin (1986) kirjoitti Thelningin maalauksen kuvatekstin Weilin + Göösin mahtavan Suomen historia sarjan osaan 5. Upea koko aukeaman kuva on saanut seurakseen tekstin, jossa todetaan maalauksen nimeksi Porvoon valtiopäivien avajaiset, mutta sen lisäksi vielä: Korokkeelle sijoitettiin valtaistuimeksi kultauksin koristettu punasamettinen nojatuoli. Sen selkämykseen oli kuvioitu Venäjän valtakunnanvaakuna, kolmipäinen kotka. Tuolin käsinojat päättyivät kultaista palloa suussaan pitäviin kotkanpääkuvioihin. 35 On kenties mahdollista kuvitella, että maalauksessa kotkien suissa todella olisivat kultaiset pallot, mikä ei pidä paikkaansa, mutta mitä Venäjän valtiosymboliin tulee, on teksti jo käsittämätön. Kuvateksti heijastaa sitä välinpitämätöntä ignoranssia, jolla historiantutkijat joskus suhtautuvat aineelliseen ja kuvalliseen menneisyyteemme. Vuonna 2008 on kulunut 150 vuotta Robert Wilhem Ekmanin maapäivämaalauksen valmistumisesta ja seuraavana vuonna 200 vuotta Porvoon säätykokouksesta. Ekmanin maalaus kummittelee silti edelleenkin Thelningin maapäivämaalausta koskevissa tulkinnoissa. Osmo Jussila on muutama vuosi sitten (2004) käyttänyt Thelningin maalausta teoksensa Suomen suuriruhtinaskunta kuvituksena. Hän huomauttaa sen toistuvasta käytöstä ja pitää sitä ehkä aiheestakin kuluneena. 36 Laajassa kuvatekstissä hän kertoo maalauksen nimeksi Porvoon valtiopäivät ja muun muassa lisää: Maalaus esittää maapäivien kohokohtaa ja tärkeintä tapahtumaa, ns. hyllning-aktia maaliskuun 29. päivänä 1809 Porvoon tuomiokirkossa. Kuvassa kenraalikuvernööri Sprengtporten on juuri lukemassa ruotsiksi keisarin 31 Baarman 2006, H. Pohjolan-Pirhonen 1973, Kansakunnan historia 3: Kansakunta löytää itsensä Porvoo: WSOY, Halila 1962, P. Tommila 1984, Suomen autonomian synty Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, Suomen historia 5. Espoo: Weilin + Göös, 1986, 9. Kursivoinnit allekirjoittaneen. 36 O. Jussila 2004, Suomen suuriruhtinaskunta Helsinki: WSOY, värikuvaliite. 72

9 jo kaksi päivää tätä ennen allekirjoittamaa lakien ja oikeuksien vakuutusta (venäjäksi gramotaa). Aatelissääty on täältä katsoen keisarin vasemmalla puolen,. 37 Jussilan kuvateksti kertoo itse asiassa Ekmanin maalauksesta. Kuvituksena käytetyssä Thelningin maalauksessa Sprengtporten ei lue mitään eikä aatelissääty ole keisarin vasemmalla puolella. Thelning ei maalauksessaan esittänyt tätä perustuslailliselle historiankuvalle niin otollista kohtausta. Ehkäpä on niin, että Porvoon maapäivien hankala tulkinta ja Thelningin maalauksen taaja käyttö sekä kovin epämääräiseen sisältö ovat saaneet ainakin Pentti Virrankosken (2001) ja Jouko Vahtolan (2003) jättämään sen pois yleisesityksiensä kuvituksesta. 38 Maalausta on ehkä (virheellisesti) pidetty perustuslaillisen ja nationalistisen historiankirjoituksen ikonina. Mikä siis on Emanuel Thelningin maapäivämaalauksen aihe: säätyjen uskollisuudenvala (29.3.), keisarin vakuutus (29.3.), säätykokouksen avajaiset (28.3.), keisarin puhe hyllning-tilaisuudessa (29.3.), keisarin avajaispuhe (28.3.), hallitsijanvakuutus ja säätyjen valanteko eli hyllning-tilaisuus ylipäätään (29.3.) vai yleisesti vain Porvoon maapäivät/valtiopäivät? Kuvan aihe Aihe paljastuu katsomalla Thelningin maalausta tarkemmin (kuva 3). Tiedämme, että maalaus liittyy Porvoon maapäiviin Kun ollaan selvästikin Porvoon tuomiokirkossa juhlavassa tilaisuudessa, jossa keisari on läsnä, niin kyseessä voisi olla avajaisjumalanpalvelus 28.3., hyllning-tilaisuus tai päättäjäisjumalanpalvelus Koska kenraalikuvernööri Göran Magnus Sprengtporten [3] on ilmeisesti kuvassa, eivät kyseessä liene päättäjäiset. Hän sai tunnetusti eron maapäivien aikana. Keisarin lähiympäristöstä löydämme myös toisen vahvistuksen sille, että ollaan maapäivien alkujuhlallisuuksissa. Avain koko maalauksen aiheen määrittelylle on nimittäin Turun hovioikeuden presidentti Adolf Tandelfelt ( ) [1], joka maapäivillä hoiti oikeuskanslerin tehtäviä. Hän pitää käsissään paperia, mikä osoittaa hänen puhuvan tai aikovan puhua. Maalauksen aihe selviää, kun tutkitaan, milloin Tandefelt puhui. Hän ei seremoniaalien eikä tietääkseni aikalaislausuntojenkaan mukaan puhunut päättäjäisjumalanpalveluksen yhteydessä kirkossa eikä liioin avajaisjumalanpalveluksen yhteydessä Ainoa kerta, jolloin Tandefelt puhui kirkossa, oli hyllning-tilaisuudessa keskiviikkona 29. maaliskuuta Tilaisuus alkoi aamulla kello 10 ja kesti puolisentoista tuntia. Sää oli kylmä ja tyyni. Voimme arvella, että väki tuomiokirkossa oli varsin väsynyttä, sillä edellisen illan maapäivätanssiaiset olivat jatkuneet pitkään: laamanni Johan Christoffer von Morianin 12-vuotias poika Carl Gustaf kirjoitti, että von Morianit lähtivät tanssiaisista klo 2 yöllä Jussila 2004, värikuvaliite. 38 J. Vahtola 2003, Suomen historia: jääkaudesta Euroopan unioniin. Helsinki: Otava; P. Virrankoski 2001, Suomen historia 1. Helsinki: SKS. 39 Aiheen ja yksityiskohtien määrittely perustuu maalauksen vertaamiseen seuraavien lähteiden kanssa: Museoviraston kuva-arkiston kuvakokoelmat (mm. Thelningin luonnokset, Ekmanin maalausta esittävät valokuvat, henkilökuvat), säätyjen painetut pöytäkirjat ja pappissäädyn painetun pöytäkirjan (Protocoll, hållit i det högvördiga präste ståndet vid landtdagen i Borgå stad år 1809 = Handlingar rörande landtdagen i Borgå år Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 40. Helsingfors 1899) liitteenä julkaistut määpäiväasiakirjat sekä aikalaisten painetut kertomukset tapahtumista: Carl Elias Alopaeus (Ur Finlands historia: publikationer ur de Alopaeiska 73

10 Hyllning-tilaisuus on erittäin kiistelty tapahtuma, jonka juridisia ja poliittisia vaikutuksia on tulkittu monella tapaa. Oikeustaistelun perintönä 29. maaliskuuta on nähty peräti Suomen valtion perustamistilaisuutena. 40 Jopa hyllning-tilaisuuden tapahtumajärjestys näyttää alkuperäislähteiden ristiriitaisuuksien takia olevan epäselvä. 41 Tyydyn tässä toteamaan, että tuon seremonian tapahtumajärjestyksestä voi varmasti sanoa vain, ettei siitä voi sanoa mitään varmaa. Tapahtumien keskinäinen järjestys ei kuitenkaan ole Thelningin maalauksen kannalta oleellinen seikka. Oleellista on, missä seremonian osassa Adolf Tandefelt hyllning-tilaisuudessa puhui. Tällaisia tilanteita oli vain yksi: silloin kun hän oikeuskanslerin ominaisuudessa kutsui vannomaan uskollisuudenvalaa ja esiluki sen sanat säädyille. Le Chancellier, placé sur la seconde marche du Trône, invitera la Noblesse à la prestation du serment de fidelité, dont il lira les paroles à haute voix; la Noblesse, en s approchant du Trône, les repètera après lui. Les autres Etats procéderont de la même manière. 42 Seremoniaalin ruotsinkielinen versio poikkesi jonkin verran ranskankielisestä: Sedan Justitiekanslern uppstigit å andra trappsteget till thronen, och anmanat Ridderskapets och Adelns medlemmar att svära H. K. M:t deras tro- och huldhetsed, framträder Ridderskapet och Adeln till thronen och med uppräckta händer aflägger densamma, efter förestafning af Justitiekanslern. De öfriga stånden uppstiga härå, hvar i sin ordning, för att jemväl inför thronen gå berörda ed. 43 Säätyjen edustajat eivät maalauksessa ole nostaneet käsiään, joten valanvannonta on vasta alkamassa. 44 Seremoniaalin toteutumisesta kertoo Carl Elias Alopaeuksen päiväkirja, joka tosin on siksi yhteneväinen seremoniaalin sanamuotojen kanssa, että lienee osin laadittu sen perusteella: Härefter steg Justitiae Cancelleren, Presidenten i Kejserliga Åbo Hofrätt Adolf Tandefelt, som annars stod på vänstra sidan om Thron bredevid Adeliga Härholderna, på andra trappspapren / red. af Ad. Neovius, ), Pavel Gagarin (Les treize journeés, ou la Finlande. St.-Pe tersbourg 1809; myös ruots.), Carl Erik Mannerheim (Förhandlingar och uppsatser 35, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 163. Helsingfors 1922), C. G. von Morian (Herman Borenius 1894: Om tillgången vid kejsar Alexander den förstes hyllning af Finlands ständer den 29 Mars Tidskrift utgifven af juridiska föreningen i Finland Helsingfors; Gunnar Landtman 1931: Lantdagsbalen i Borgå den 28 mars Historiska och litteraturhistoriska studier 7. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland), Jacob Tengström (Israel Hwasser 1839: Om Borgå landtdag och Finlands ställning Upsala: Leffler och sebell). Lisäksi olen käyttänyt yleisiä suomalaisia ja venäläisiä biografioita ja niiden kuvia. Tiedonannoista ja avusta minulla on ilo kiittää mm. Sirkku Dölleä, Merja Herrasta, Jouni Kuurnetta, Tuukka Talviota ja Ulla Tillander-Godenhielmiä. 40 Ks. alussa mainitut Osmo Jussilan teokset. Vrt. Halila 1962, Olen tutustunut samaan lähdeaineistoon, jota eri tutkijat ovat tulkinneet eri suuntiin. Viimeisin näkökulma ks. Nils Erik Villstrandin teokseensa Landet annorlunda: uppsatser om Österbottens historia sisällyttämä essee Med förpliktande frivillighet: hyllningsakten i Borgå den 29 mars Vasa: Svensk-Österbottniska samfundet Ceremoniel vid hyllningen, godkändt den 22 februari Protocoll 1899, Julkaistu mm. Herman Boreniuksen artikkelissa. Tidskrift 1894, Myös ranskankielisen seremoniaalin luonnoksessa oli sanonta: les mains levées. Protocoll 1899, 454, viite 1. Voisi ehkä ajatella, että taiteilija on pitänyt nostettujen käsien kuvaamista hankalana tai kokonaissommitteluun sopimattomana. Periaatteessa valanvannonta voisi myös olla maalauksessa juuri päättynyt, mutta merkittävän tilanteen alku tuntuu nähdäkseni loogisemmalta valinnalta maalauksen aiheeksi kuin sen loppu. 74

11 Kuva 3. Thelningin maalauksen henkilöitä valtaistuimen ympärillä. teget af Thron, och framkallade det ena Ståndet efter det andra med orden: (ståndens tittel) träden fram och gören Kejsaren Eder ed, och stafvade eden för dem. 45 Näyttää todella siltä, että Tandefelt on jonkin verran muita ylempänä: hän on noussut seremoniaalin mukaisesti valtaistuinkorokkeen toiselle askelmalle. Voidaan siis sanoa, että Thelningin maalauksen aiheena on säätyjen uskollisuudenvala, aivan kuten Borgå Tidning 1840 kertoi: det tillfälle, då Finska Ständerne år 1809 i Borgå Domkyrka hyllade H. M. Kejsar Alexander I. Tutkijoista on lähimmäksi tätä osunut Päiviö Tommila (1984). Maalauksen aihe voidaan kuitenkin määritellä vielä hieman tarkemmin. Säädyt kun vannoivat valan yksi kerrallaan. Kun katsotaan koko maalausta, on helppo huomata, että muiden säätyjen puhemiehet odottavat vuoroaan keisarista katsoen etäällä vasemmalla. Niin tekevät myös heidän säätynsä, sillä valtaistuimen molemmin puolin on kerääntynyt joukko herroja, joilla on aatelisunivormut [2, 13, 14]. Ekmanin maalauksesta poiketen Thelning ei olekaan sijoittanut koko aatelissäätyä (keisarista katsoen) oikealle puolelle, vaan Ritaristo ja Aateli kuten säätyä virallisesti kutsuttiin on kerääntynyt valtaistuimen molemmille puolille. Koko maalausta jäsentää aatelissäädyn puhemiehen eli maamarsalkan, vapaaherra Robert Wilhelm De Geerin ( ) [2] katse, jonka tämä on suunnannut Adolf Tandefeltiin, joka valmistautuu vannottamaan valan. Kenraalikuvernööri Sprengtporten [3] kenties katsoo keisaria, mutta maamarsalkka ja valtaistuimen ympärille kerääntynyt aateli valmistautuvat uskollisuudenvalaan. Keisarin [4] katse suuntautuu säätyjen yli kaukaisuuteen: hän odottaa ensimmäisen säädyn uskolli- 45 Ur Finlands historia,

12 suudenvalaa ja epäilemättä tajuaa tilanteen poliittisen ja historiallisen painoarvon. Hän ei siis puhu, kuten Hirn olettaa, sillä silloin Tandefeltin pitelemä paperi olisi järjetön. Kyse ei ole myöskään siitä, että keisari puhuisi ja Tandefelt kääntäisi puheen ruotsiksi, sillä tämä tehtävä oli määrätty kenraalikuvernöörin hoidettavaksi. 46 Thelningin 1812 signeeraaman maapäivämaalauksen aihe on siis nähdäkseni: Ritaristo ja Aateli valmistautuu vannomaan uskollisuudenvalan keisarille Porvoon tuomiokirkossa On ehkä hyvä tarkastella vielä muutamia yksityiskohtia edellä esitetyssä kuvassa. Niiden kautta käy helposti selväksi se, minkä verran Thelningin maalauksen henkilöistä ja detaljeista on tällä hetkellä sanottavissa ja kuinka luotettavana kuvallisena lähteenä sitä näiden osalta voi pitää. Eräs oleellinen yksityiskohta ovat kunniamerkit ja mitalit, joiden myöntämisestä eri henkilöille tiedetään varsin paljon. 47 Keisarilla näemme Venäjän korkeimman kunniamerkin eli Pyhän Andreaksen sinisen olkanauhan. Itse merkkiä ei näy, mutta rintatähti on näkyvissä. Hänen rinnassaan on myös, kuten tavallista, Pyhän Yrjön 4. luokan risti. Hallitsija on tavallisessa venäläisessä kenraalinunivormussa. Pyhää Andreasta kantaa myös keisarin oikealla puolella [5] seisova ulkoministeri, kreivi Nikolai Petrovitš Rumjantsev ( ), joka sai valtakunnankanslerin arvon vasta syksyllä 1809, vaikka häntä yleensä jo Thelningin maalauksen kohdalla nimitetään virheellisesti kansleriksi. 48 Rumjantsevin puvussa on hopeakirjonta, kuten oli myöhemminkin ulkoministeriön univormuissa. 49 Kuka sitten on seuraavaksi arvokkaimmalla paikalla keisarin vasemmalla puolella? Useimmiten hänen henkilöllisyytensä [6] on jätetty määrittelemättä tai on seurattu Ekmania, joka on vaihtanut tämän henkilön. Ekmanin maalauksessa keisarin vasemmalla puolella on siviiliunivormua kantava mies, jonka kerrotaan olevan ylihovimarsalkka, kreivi Tolstoi. Kuten nähdään, on Thelningin versiossa henkilöllä kuitenkin yllään kenraalinunivormu. Ylihovimarsalkka, joka oli arvoltaan todellinen salaneuvos, 50 ei siten voine tulla kyseeseen. Kyseessä lienee siis sama henkilö, joka Carl Elias Alopaeuksen päiväkirjan mukaan seisoi keisarin vasemmalla puolella edellisenä päivänä: sotaministeri, tykistönkenraali, kreivi Aleksei Andrejevitš Araktšejev ( ). 51 Ulkonäöltään hän ei aivan täysin vastaa muotokuviaan, mutta on kuitenkin riittävän samannäköinen, jotta tämä päätelmä voidaan hyväksyä. Araktšejevillä on Pyhän Yrjön 4. luokka ja myös punainen olkanauha. Tässä tullaan yksityiskohtaan, jossa Thelningin dokumentaarinen tarkkuus ei ole riittänyt. Hän ei ole täysin hallinnut Venäjän kunniamerkkijärjestelmää, jossa oli kaksi kunniamerkkiä, joita kannettiin vasemman olan yli kulkevassa punaisessa nauhassa. Pyhän Annan ritarikunnan nauhan erotti (läheltä) siitä, että siinä oli keltaiset reunajuovat. Korkeamman kunniamerkin, Pyhän Aleksanteri Nevskin nauhasta nämä puuttuivat. Lisäksi kunniamerkit erosivat siinä, että Aleksanteri Nevskin rintatähteä kannettiin rinnan vasemmalla puolella ja Pyhän Annan tähteä oikealla 46 Seremoniaalin luonnoksessa tehtävä tosin kuului oikeuskanslerille, ks. Protocoll 1899, 454, viite Kunniamerkeistä yleensä ks. T. Talvio 2000, Tähdistöt ja ritarikunnat. Helsinki: Museovirasto. Tor Carpelanin ja Yrjö Blomstedtin julkaisemissa aatelin sukutauluissa kunniamerkit on ilmeisesti mainittu melko kattavasti. 48 Румянцов Николай Петрович (граф) (509). А. А. Половцов: Русский Биографический Словарь (Электронная репринтная версия: 49 Л. Е. Шепелев 1999: Чиновный мир России XVIII - начала XX в. Санкт-Петербург: Искусство-СПБ, Толстой Николай Александрович (граф). (Половцов. 51 Ur Finlands historia,

13 puolella. 52 Thelning ei ole kuitenkaan pyrkinyt erottelemaan kunniamerkkinauhoja toisistaan, vaikka osalla oli Annan nauha (esim. De Geer [2]) ja osalla tiettävästi Aleksanteri Nevski (esim. Sprengtporten [3]). Lisäksi kaikkien rintatähdet ovat oikealla puolella tai puuttuvat kokonaan [7]. Keitä ovat henkilöt [7, 8] valtaistuimen oikealle puolella? On valitettavasti vastattava, ettei tästä ole tietoa. Ekman on korvannut toisen henkilön [7] valtiosihteeri Mihail Speranskilla, mutta Spreranski lienee jo tähän aikaan ollut, muotokuvista päätellen, siksi kaljuuntunut, ettei hän tule kyseeseen. Hänen apulaisensa vapaaherra Robert Henrik Rehbinder ei myöskään ole kumpikaan mainituista henkilöistä, sillä hänellä oli tähän aikaan vasta Pyhän Annan 2. luokan kunniamerkki, jota kannettiin olkanauhan sijaan kaulanauhassa. Molemmista herroista voidaan vain todeta, että heillä on ilmeisesti hoviunivormut (kultakirjonnan reunan tupsuaiheet olivat hoviunivormuissa käytössä vielä keisariajan lopullakin). 53 Olisi myös kuviteltavissa, että lähempänä valtaistuinta seisova henkilö [7] olisi asemansa puolesta ylihovimarsalkka. En kuitenkaan ole löytänyt hänen ajanmukaista muotokuvaansa vertailuaineistoksi. Tämä hoviherra on muuten historiateoksissa esiintynyt sitkeästi väärällä etunimellä P. A. Tolstoi. 54 Kyseessä oli kuitenkin ylihovimarsalkka, kreivi Nikolai Aleksandrovitš Tolstoi ( ). 55 Keisarin seurueen jäseniä on myös valtaistuimen vasemmalla puolella. Siellä on joku [9] niistä lukuisista kenraaleista, joita seurueeseen kuului. Jälleen on mahdotonta sanoa, kuka heistä on kyseessä, mutta toki voi leikitellä ajatuksella, että kyseessä olisi 32-vuotias kenraaliadjutantti, ruhtinas Pavel (Paul) Gavrilovitš Gagarin ( ), joka kirjoitti tunnetun matkakertomuksen Les treize journées ou la Finlande. 56 Kädessään sulkakoristeista hattua kantava kaljupäinen herra [10] saattaisi olla se kasakkakenraali, jonka Alopaeus sanoo päiväkirjassaan lahjoittaneen kenraalikuvernöörin puolisolle edellisen illan maapäivätanssiaisissa kallisarvoisen sulkatöyhtönsä. 57 Arvattavasti kasakkakenraalilla oli niitä useita. Kyseessä voisi muotokuvankin perusteella olla kreivi Matvei Ivanovitš Platov ( ), joka oli Donin kasakoiden atamaani. Carl Erik Mannerheimkin kertoo, että keisarin seurueeseen kuului hetman Platoff. 58 Porvoon maapäivillä toimi kahdenlaisia airuita. Pyhän Andreaksen airuet, jotka edustivat keisarikuntaa, olivat pukeutuneet vihreisiin pukuihin, joissa oli hopeakirjontaa ja Andreaksen tähti rinnassa. Keisarillisina airuina olivat kapteeni Reinhold Johan von Drentel ja Porvoon komendanttinakin hetken aikaa toiminut etunimeltään tuntematon von Heideman. Keisarin vasemmalla puolella [11] seisoi von Heideman. Toiset airuet edustivat suuriruhtinaskuntaa, tarkkaan ottaen sen aatelia. Aatelin airuilla oli siniset puvut, joissa oli hopeakirjontaa. Päässä oli nelikolkkahattu sini-valkoisine sulkineen. Hatussa oli kangasnauhasta tehty sininen vinoristi. Vaikka Klinge on korostanut, että aatelin airuiden puvuissa oli suuriruhtinaskunnan 52 Talvio 2000, Kirjonta näkyy hyvin Kansallismuseon hoviunivormuissa, ks. myös Шепелев 1999, värikuvaliite, kuva Esim. Jussila 2004, värikuvaliite. 55 Толстой Николай Александрович (граф). (Половцов. Protocoll 1899, Tästä ei ole mitään evidenssiä. Olen nähnyt vain yhden pienen 1700-luvun kuvan peruukkipäisestä Gagarinista, jota 1800-luvun kampauksessa olisi joka tapauksessa vaikea tunnistaa. 57 Ur Finlands , 129. Henkikasakoilla oli tämänkaltainen päähine vielä 1900-luvun alussa: 58 Förhandlingar 1922,

14 heraldisina väreinä ensi kertaa sininen ja hopea (joka heraldiikassa on sama väri kuin valkoinen), on hän jättänyt kertomatta, että alun perin värien piti olla sininen ja kulta siis Ruotsin sini-keltaiset värit. 59 Tätä ei arvattavasti pidetty hyvänä ajatuksena Venäjällä, kun suuriruhtinaskuntaa oltiin juuri irrottamassa Ruotsista ja kulta olisi myös saatettu mieltää keisarikunnan airuiden hopeaa arvokkaammaksi, mikä olisi tietysti ollut sopimatonta. Suomen sini-valkoiset värit esiintyivät siis ensi kertaa sattumalta ikään kuin laimennettuina Ruotsin väreinä. Aatelin airuina toimivat (aatelittomat) lääninsihteerit Reinhold Stierwald (Kymenkartanon läänissä ) ja Daniel Levander (Uudenmaan ja Hämeen läänissä ), joista jompikumpi on kuvassa [12]. 60 Aivan tämän kirjoitelman alussa on ollut puhetta siitä, että Thelning teki maalaustaan varten luonnoksia, joiden uskotaan säilyneen Museoviraston kuva-arkiston kokoelmissa. Näiden luonnosten mukaan näemme kuvassa eläkkeelle jääneen majuri Daniel Erik Bosinin ( ) [13] ja entisen luutnantin Carl Johan Armfeltin ( ) [14]. Molemmat kantavat juuri käyttöön otettua suomalaista aatelisunivormua, jonka pystykaulusta koristaa kullanvärisenä kirjontana laakerinlehvä marjoineen. 61 Bosinin kohdalla Thelningin maalaus kuitenkin ihmetyttää: tämä iäkäs herra ei tiettävästi saanut niitä korkeita kunniamerkkejä, joita kannettiin punaisessa olkanauhassa. Luonnosten ja maalauksen suhde ei siis olekaan aivan yksiselitteinen. Toisena esimerkkinä tästä voidaan mainita se, että monet luonnoksista esittävät talonpoikaisia maapäivämiehiä, mutta niitä ei ole käytetty sellaisinaan maalauksessa. Vain talonpoikaissäädyn puhemies Petter Klockars ( ) on sekä maalauksessa että luonnoksessa aivan samannäköinen, vaikkakin luonnoksen terävä ilme on maalauksessa jo pehmennyt. Papiston jäsenet on talonpojista poiketen kuvattu luonnoksille uskollisesti, ja heidät on siksi helppo tunnistaa myös itse maalauksesta. Oheisessa kuvassa näemme pappissäädyn puhemiehen, Turun piispan Jacob Tengströmin ( ) [1], joka kantaa Pyhän Annan 1. luokan kunniamerkkiä papiston tapaan kaulassaan. Venäläiset pitivät tunnetusti Tengströmiä myötäsukaisena ja merkittävänä mielipidevaikuttajana. Hän olikin saanut mainitun kunniamerkin jo vuoden 1808 puolella. Ruotsin ajan ansioista muistuttaa vielä Pohjantähden ritarikunnan pieni rintamerkki. Säätyjen puhemiehet esiintyvät maalauksessa arvojärjestyksessä. Seuraavana on porvarissäädyn puhemies, turkulainen kauppias Kristian Trapp nuorempi ( ) [2] ja viimeisenä äsken mainittu talonpoikien puhemies Klockars [3], joka oli kotoisin Uudenkaarlepyyn pitäjästä. Hän oli mukana vuoden 1808 lähetyskunnassa Pietarissa ja kantaa sen muistoksi myönnet- 59 M. Klinge 1981, Suomen sinivalkoiset värit. Helsinki: Otava, Ks. airuista Protocoll 1809, sekä seremoniaalit. Airuet on nimetty Alopaeuksen päiväkirjassa. Kuva Pyhän Andreaksen airuesta: Шепелев 1999, 330. Aatelin airuen puku ja maamarsalkan sauva ovat säilyneet Ritarihuoneen kokoelmissa. Ole Gripenberg on kirjoittanut lyhyen artikkelin Häroldsdräkterna vid Borgå lantdag (Historiska och litteraturhistoriska studier 44. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland 1969), jossa hän on käsittänyt väärin nimityksen adeliga häroldar. Se ei siis tarkoittanut sitä, että nämä airuet olisivat olleet itse aatelisia, vaan sitä, että he edustivat suuriruhtinaskunnan aatelia: sini-keltaiset airuiden puvut oli tarkoitettu pour l Orde Equester ja suuriruhtinaskunnan airuet olivat avajaisseremoniaalin mukaan Deux Héraults-d armes de la Noblesse. Gripenbergin päätelmä aatelin airuista eräänlaisina hallitsijan suuriruhtinaallisina airuina on muutoinkin heikosti perusteltu. Hattujen kangasnauhasta tehty sininen (Gripenbeg puhuu valkoisesta, sillä kangas on nykyisellään valkoinen, mikä selittynee haalistumisella) Andreaksen ristin kaltainen vinoristi on toki varsin mielenkiintoinen yksityiskohta, joka toistaiseksi jää vaille selitystä. 61 Ks. suomalaisesta aatelisunivormusta tarkemmin allekirjoittaneen painamaton taidehistorian tutkielma Aatelisunivormu: suomalainen aatelismies keisarivallan vaatteissa. Helsinki: Helsingin yliopisto,

15 Kuva 4. Aatelittomien säätyjen puhemiehet ja papiston edustajia. tyä mitalia kaulassaan. Talonpojillehan ei myönnetty ritarimerkkejä, vaan heidän oli tyytyminen mitaleihin. Klockarsin rinnassa on myös kaksi mitalia, joista sininauhainen saattaa liittyä edelliseen säätykokoukseen: Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäiviin. 62 Vaikka osa Thelningin maalauksen henkilöistä on epämääräistä yksilöimätöntä massaa, on maalaukseen siis myös sijoitettu koko joukko selviä henkilömuotokuvia. Luonnosten perusteella tiedämme, että puhemiehistön takana olevat kolme pappismiestä ovat Isonkyrön kirkkoherra Nils Aejmelaeus ( ) [4], Hauhon kirkkoherra Ivar Wallenius ( ) [5] ja teologian professori Gustaf Gadolin ( ) [6]. Kaikilla kolmella on muuten rinnassaan Pyhän Vladimirin 4. luokan kunniamerkki ja Walleniuksella vielä Pohjantähden merkkikin. Valtaosa maalauksen pienoismuotokuvista jää toistaiseksi identifioimatta. Luonnoksien perusteella on mahdollista tunnistaa varmasti vain muutamia henkilöitä ja sama pätee myös vertailuun muun säilyneen kuva-aineiston kanssa. Silti toivon, että joku rohkenee ryhtyä tähän urakkaan: Emanuel Thelningin maalaus on täynnä aikalaisten muotokuvia ja ajan esineellisen kulttuurin yksityiskohtia, se liittyy hyvin merkittävään tapahtumaan ja on itsessään ainutkertainen historiallinen taideteos. Maalaus todellakin ansaitsisi tulla perusteellisen tutkimuksen kohteeksi, sillä monet kysymykset ovat vielä ratkaisematta. Keitä ovat lehterien naiset, ja onko luonnoksen kuvaama neiti Möllersvärd kuuluisa Ulla vai hänen vähemmän tunnettu sisarensa Maria Lovisa? Miksi aatelittomien säätyjen puhemiesten eteen on maalattu syvään varjoon jäävä henkilöryhmä, jossa näyttää olevan äiti ja isä 62 Tuukka Talvion tiedonanto. 79

16 kaksine lapsineen? Keitä keisarin seurueen jäseniä maalaukseen on lopulta kuvattu: puuttuuko kuuluisa valtiosihteeri Mihail Speranski todellakin kokonaan? Missä on vapaaherra Carl Erik Mannerheim, jolla oli merkittävä asema aatelissäädyssä? Miksi Tandefeltin pitelemä paperi on liki kokonaan piilotettu airuen sulkatöyhdön alle? Miten ja milloin maalaus tarkkaan ottaen lunastettiin ja siirrettiin Porvooseen? Miten se liittyy historiallisten seremoniamaalausten traditioon ja noudattaa niiden konventioita? Onko Pietarissa säilynyt jotain Thelningiin liittyvää aineistoa? Onko kauan sitten kadonnut Thelningin maalaus maapäivätanssiaisista tuhoutunut? 63 Lienee oikeutettua todeta, ettei Emanuel Thelningin maapäivämaalaukseen ole katsottu kunnolla: sitä on tulkittu kuvatekstien kautta. Historioitsijoiden toivoisikin kirjoittavan tarkkaavaisemmin kuvatekstien viattomia virkkeitä ja taidehistorioitsijoiden taas tutkivan innokkaammin näinkin epämuodikkaita aiheita. Anders Johan Hipping totesi vuonna 1858, että Thelningin maalaus sijoitettiin kymnaasin yläsaliin, vaikka sen oikea paikka olisi ehkä ollut itse tuomiokirkossa. 64 Olisiko tuo ajatus nyt Porvoon säätykokouksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi toteutettavissa? Emanuel Thelningin suuri maapäivämaalaus ansaitsisi tulla laajemmin tunnetuksi ja tarkemmin katsotuksi. Porvoon tuomiokirkossa se olisi kävijöiden nähtävänä siinä paikassa, jonka tapahtumia se kuvaa. 63 Hipping mainitsee tämän maalauksen, muttei osaa sanoa, missä se sijaitsee. Wiborg Wiborg

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

SUOMEN MUINAISMUISTOYHDISTYS ry. Toimintaa ja tekijöitä yhdistyksen 140-vuotiselta taipaleelta

SUOMEN MUINAISMUISTOYHDISTYS ry. Toimintaa ja tekijöitä yhdistyksen 140-vuotiselta taipaleelta SUOMEN MUINAISMUISTOYHDISTYS ry Toimintaa ja tekijöitä yhdistyksen 140-vuotiselta taipaleelta Yhdistys on edistänyt vuodesta 1870 lähtien antikvaaristen muistomerkkien suojelua ja pyrkinyt herättämään

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY LIPPU-, NAUHA- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ

TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY LIPPU-, NAUHA- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ TURUN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY LIPPU-, NAUHA- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ Lippu-, nauha- ja merkkiohjesäännössä on lueteltu yhdistyksen tunnukset ja huomionosoitukset sekä määrätään niiden myöntämisestä

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit 1 Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit Pellervo-Seura ry myöntää hakemuksesta ja poikkeustapauksissa omasta aloitteestaan ansiomitaleita ja -merkkejä. Niitä myönnetään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

3 Tupsulakkiin tehtävät lisäykset

3 Tupsulakkiin tehtävät lisäykset 1/7 1 Soveltamisala Tällä tunnusohjesäännöllä annetaan tarkempia määräyksiä Oulun Teekkariyhdistys ry:n, jäljempänä yhdistys, sääntöjen 28 :ssä tarkoitetuista yhdistyksen tunnuksista ja niiden käytöstä.

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki.

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki. Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO TOIMITTANEET Juhani Niemi, päätoimittaja Sakari Katajamäki Ossi Kokko Petri Lauerma Jyrki Nummi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki Sisällys ESIPUHE 10 EDITION

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka) Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 3 pistettä 1. Missä kuviossa mustia kenguruita on enemmän kuin valkoisia kenguruita? Kuvassa D on 5 mustaa kengurua ja 4 valkoista. 2. Nelli haluaa rakentaa samanlaisen

Lisätiedot

Hintzellit Suomen lehdistöss. ssä sata vuotta sitten. Hintzellin sukukokous 13.8.2011 Holman kurssikeskus Klaukkala

Hintzellit Suomen lehdistöss. ssä sata vuotta sitten. Hintzellin sukukokous 13.8.2011 Holman kurssikeskus Klaukkala Hintzellit Suomen lehdistöss sata vuotta sitten Hintzellin sukukokous 13.8.2011 Holman kurssikeskus Klaukkala Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto sekä yksi Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276

LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276 Arkistoluettelo 145 LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276 Käsikirjoituskokoelmat Sisällys Sivu Leevi Madetojan arkisto Biographica 2 Kirjeenvaihto Saapuneet kirjeet Yksityiset 3 Viralliset 6 Onnittelusähkeet

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

SUOMEN VALKOISEN RUUSUN RITARIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ SUOMEN LEIJONAN

SUOMEN VALKOISEN RUUSUN RITARIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ SUOMEN LEIJONAN SUOMEN VALKOISEN RUUSUN RITARIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ ASETUS SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNNAN PERUSTAMISESTA MÄÄRÄYKSET SUOMEN VALKOISEN RUUSUN JA SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNTAIN KUNNIAMERKKIEN ANTAMISESTA Minä Carl

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Sinun kotikaupunkisi oli tärkeiden tapahtumien keskipiste noin 200 vuotta sitten. Din hemstad var medelpunkten för viktiga händelser för ca 200 år

Sinun kotikaupunkisi oli tärkeiden tapahtumien keskipiste noin 200 vuotta sitten. Din hemstad var medelpunkten för viktiga händelser för ca 200 år Sinun kotikaupunkisi oli tärkeiden tapahtumien keskipiste noin 200 vuotta sitten. Din hemstad var medelpunkten för viktiga händelser för ca 200 år sedan. Ruotsi ja Venäjä sotivat 1808 1809. Sotaa käytiin

Lisätiedot

KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA. 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta. Bryssel. 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2

KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA. 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta. Bryssel. 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2 EUROPANPARLAMENTI PV 6/00 KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta Bryssel SISÄLTÖ Sivu 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2 2. Keskustelu Louise Weiss -rakennuksessa suoritetun

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen

Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen jakobiitti joka tunnetaan varsinkin hänen urastaan sotapäällikkönä Preussin hallitsijan Frederick Suuren palveluksessa.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Opiskelijakunnalla on oma opiskelijakuntamerkki. Se on kooltaan 25 mm korkea opiskelijakunnan tunnus.

Opiskelijakunnalla on oma opiskelijakuntamerkki. Se on kooltaan 25 mm korkea opiskelijakunnan tunnus. 1 2 (Hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.10.2013) HAAGA-HELIAN OPISKELIJAKUNTA HELGAN MERKKIOHJESÄÄNTÖ 3 4 5 6 7 8 I LUKU OPISKELIJAKUNNAN VÄREISTÄ JA TUNNUKSISTA 1 Opiskelijakunnan värit Opiskelijakunnan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kuva 1. 1 markka 1870, molempien tunnettujen kappaleiden arvopuolet. Vasemmalla hieman painavampi ex SNY ja oikealla ex KOP.

Kuva 1. 1 markka 1870, molempien tunnettujen kappaleiden arvopuolet. Vasemmalla hieman painavampi ex SNY ja oikealla ex KOP. 1 markka 1870 Tämä artikkeli on eräänlainen täydentävä jatko-osa Hannu Männistön Numismaattisessa aikakauslehdessä 3/1993 julkaisemaan artikkeliin Markat 1864 1915 keräilykohteina. Varsinkin rahojen alkuvaiheiden

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen (s. 15.10.1920 Helsinki, k.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS TV ja Radio TV Ma 3.2. YLEn aamu-tv klo 7.15: Kaarlo Kalliala, Yaron Nadbornik ja Ramil Bilal keskustelemassa radikalismista. http://areena.yle.fi/tv/2633258

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

LEHDET EIVÄT ILMESTYNEET: 2. - 18.3.1949 KIRJAPAINOLAKKO 1. - 20.3.1956 YLEISLAKKO

LEHDET EIVÄT ILMESTYNEET: 2. - 18.3.1949 KIRJAPAINOLAKKO 1. - 20.3.1956 YLEISLAKKO Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa. Mikrofilmerna, läsapparaterna och kopieringsmaskinen finns i nyhetszonens mikrofilmrum i huvudbiblioteket.

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 6 (4. ja 5. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 6 (4. ja 5. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

TAHROJEN POISTO ADOBE PHOTOSHOP ELEMENTS 6:N AVULLA

TAHROJEN POISTO ADOBE PHOTOSHOP ELEMENTS 6:N AVULLA TAHROJEN POISTO ADOBE PHOTOSHOP ELEMENTS 6:N AVULLA 16.2.2015 ATK Seniorit Mukanetti ry / Kuvakerho 2 Tahrojen poisto Photoshop Elements 6:n avulla Valokuviin tulee vuosien kuluessa usein pieniä tahroja

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012 Kokousaika 4.12.2012 klo 18.00 19.26 Kokouspaikka Porvoossa, Wanha Laamanni, Vuorikatu 17 Läsnä: Tuomas Alaterä Georg Bergström

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Kirj. H. F. Anteilta kokoelmat Suomen Eduskunnan alamainen kirjelmä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamien kokoelmain hoidosta. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari

Lisätiedot

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931 Kuolemajärven kirkko Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015 Kuolemajärven kirkko 1931 2 Kuolemajärven kirkot Varhaisimpina aikoina Äyräpään kihlakunta muodostui Heinjoen, Kanneljärven, Kivennavan, Kuolemajärven

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 taidehistoria ja taidekasvatus Muistitko sulkea puhelimesi? käännä koepaperi vasta kun siihen

Lisätiedot

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee VAASAN KO R KEAKO U LU KONSO RTIO - VASA HöGSKO LE KO NSO RTI U M Tämä dokumentti on vaasalaisten korkeakoulujen 1.1.2009 voimaan astuneen joustavaa opinto-oikeutta koskevan sopimuksen (myöh. JOO-sopimus)

Lisätiedot

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808.

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808. TAULU 1 I Pekka Korhonen, s. 1575, k. 1635. Vilppu s. 1615. Tauluun 2. Heikki s. 1601. Tauluun 86. Sipi s. 1603. Tauluun 97. TAULU 2 (taulusta 1) II Vilppu Korhonen, s. 1615, k. 1675. Vilppu s. 1645. Tauluun

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 10/2011

SEURAKUNTANEUVOSTO 10/2011 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 10/2011 Kokousaika 14.12.2011 klo 17.30 19.17 Kokouspaikka Ravintola Nygårds, Vantaan Sotungissa Läsnä: Tuomas Alaterä Georg Bergström

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 Asia Hakija Tekijänoikeus liiketunnukseen X Annettu 9.3.2011 Tiivistelmä Yrityksen liiketunnus ei ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen ollakseen tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

, JOHANJACOB BAR II. 2. Johan Christian Biir, 1765-22.0I.1811 Kriiipenhamina Karen s. Schmith. 1769

, JOHANJACOB BAR II. 2. Johan Christian Biir, 1765-22.0I.1811 Kriiipenhamina Karen s. Schmith. 1769 , JOHANJACOB BAR II I Kastettu 17.05. 1898 Ktitipenhamina - Chrtistianshavin seurakunta, Vor Frelsers Kirke. Suutarimestari Folketellingl8Ol Christianshavns kvarter, Enhorns bastion ved Langebro, B, nr.

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 5 / 2012 5.6.2012 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PÖYTÄKIRJA 5 / 2012 5.6.2012 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 5 / 2012 5.6.2012 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- SIVU 38 ILMOITUSASIAT 3 39 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO

Lisätiedot

Liite 4. Porvoon valtiopäivät 200 vuotta, kuvia tapahtumista. Valtiolliset päätapahtumat Porvoossa 28. maaliskuuta 2009

Liite 4. Porvoon valtiopäivät 200 vuotta, kuvia tapahtumista. Valtiolliset päätapahtumat Porvoossa 28. maaliskuuta 2009 Liite 4 Porvoon valtiopäivät 200 vuotta, kuvia tapahtumista Valtiolliset päätapahtumat Porvoossa 28. maaliskuuta 2009 Valtioneuvoston Merkkivuosi 1809 -hanke järjesti valtiolliset päätapahtumat Porvoon

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 ESITYKSET RITARIKUNTIEN KUNNIAMERKEIKSI ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2005 Opetusministeriö on lähettänyt Kirkkohallitukselle ohjeensa Suomen Valkoisen Ruusun ja

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa

Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa Haasteita opettajalle lukion lyhyen matematiikan opetuksessa ovat havainnollistaminen ja riittämätön aika. Oppitunnin aikana opettaja joutuu usein palamaan

Lisätiedot

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3 Anders Axel Forssin esipolvet Taulu 1. Anders Axel Forss. Syntynyt 20.03.1834 Karkussa. Kuollut 23.10.1921. Luotsivanhin. Mitali luotsityöstä. Äiti Taulu 3. Puoliso Maria Kristina Sandberg. Syntynyt 20.04.1841.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot