HOSPITAALI. TYKS vuotta. Teemana yötyö. Kaksikielinen Turunmaan sairaala. Sairaanhoitopiiri pärjäsi työsuojeluhankkeessa

Transkriptio

1 HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin H E N K I L Ö S T Ö L E H T I Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts PERSONALTIDSKRIFT TYKS vuotta Barnmorskan håller humöret uppe Förlossningsavdelningen sover aldrig. Kaksikielinen Turunmaan sairaala Turunmaan sairaalassa hoidetaan kahdeksan erikoisalan leikkauksia. Laaja-alaisuus edellyttää hoitajilta monien erikoisalojen hallitsemista. Sairaanhoitopiiri pärjäsi työsuojeluhankkeessa Sairaanhoitopiiri sai hyvät arvosanat valtakunnallisessa työsuojelun valvontahankkeessa. Teemana yötyö Yötyö rasittaa työntekijöitä, mutta silti monet tekevät sitä mielellään. Tapasimme yötyötä tekeviä ja kysyimme, miltä yötyö maistuu.

2 2 HOSPITAALI Yötyö kuormittaa työntekijää SISÄLTÖ Yötyö sairaalassa on vuosien aikana muuttunut ja vähentynyt. Lähes puolet potilaistamme saa erikoissairaanhoidossa tarvitsemansa hoidon virka-aikana avohoitona tai polikliinisesti. Vuodeosastoilla ja toimenpideyksiköissä hoitoa annetaan ympärivuorokautisesti, mutta enää ei osastoilla yövuorossa neulota lapasia eikä lueta naistenlehtiä. Yhä harvemmin potilas on sairaalassa yöllä vain nukkumassa. Yöllä tehdään päivystysluonteista, aktiivista hoitotyötä, annetaan ensiapua, suoritetaan leikkauksia, hoidetaan synnytyksiä, lääkitään vakavasti sairaita. Yötyö kohtelee tekijöitään entistä rankemmin. Työturvallisuuslaki sisältää säännöksiä, joilla pyritään estämään tai vähentämään yötyöstä työntekijän terveydelle aiheutuvia riskejä. EU:n työaikaa koskeva direktiivi edellyttää, että työntekijät, joilla on todettu yötyöstä johtuvia terveyshaittoja, siirretään mahdollisuuksien mukaan heille sopivaan päivätyöhön. Yötyötä ei voida teettää vapaasti, se on sallittua ainoastaan työaikalain 26 :ssä olevassa luettelossa mainituissa töissä. Kunnallinen yleinen työ- ja virkaehtosopimus (KVTES) määrittelee yötyön ja siitä maksettavat korvaukset tarkemmin. Jaksotyössä yötyöstä maksetaan joko rahakorvausta tai korvaus annetaan lyhennettynä työaikana. Työntekijän fyysisen jaksamisen kannalta yötyöstä annettava aikakorvaus on huomattavasti terveellisempi vaihtoehto. Työvoimapulan myötä valitettavasti työnantaja on siirtynyt yhä useammin maksamaan rahakorvausta. Lainsäätäjä on ymmärtänyt, että yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö. Sopimuspuolella yötyö on selkeästi vähemmän huomioitu osa-alue. Yötyöstä maksettava 40 prosentin korvaus on pienempi kuin sunnuntaityöstä maksettava 100 prosentin korvaus. Peruste näin suurelle erolle on enemmänkin raamatullinen kuin työn rasittavuuteen perustuva. Tarve nostaa yötyöstä saatavaa raha- ja aikakorvausta on selkeä. Yötyö on laeista ja sopimuksista huolimatta edelleen työyksikön ja työntekijän ongelma. Kaikille ei yötyö yksinkertaisesti sovi, jotkut taas haluavat tehdä pelkästään yötyötä. Yötyön tekeminen saattaa olla pulmallista myös väliaikaisesti raskauden, sairauden tai perhetilanteen vuoksi. Tulevaisuuden haasteena ovat myös työntekijät, jotka eivät yksinkertaisesti halua tehdä öisin töitä. Yksilön ja työyhteisön tarpeiden yhteensovittaminen täytyy tehdä työyksikkökohtaisesti. Työpaikkakokouksessa tulee sopia ne pelisäännöt, joilla yötyön tekeminen jatkuvasti tai tekemättä jättäminen kokonaan on mahdollista. Mirja Hovirinta, VSSHP:n Tehyn koordinoiva pääluottamusmies Kuukauden kirjoitus: Yötyö kuormittaa työntekijää... 2 Månadens skrivelse: Nattarbete... 2 Järjestelyvaraeristä tehtiin päätökset... 3 Sairaanhoitopiirille hyvä arvosana työsuojeluhankkeessa... 3 Yöllä sairaalassa... 4 Tunnista yötyön sairastumisriskit... 5 TYKS Barnmorskan håller humöret uppe... 9 Kun Kotkansalon Tero Tampereelta Turkuun siirtyi Psykiatria sai uudet tilat Uudessakaupungissa Keliakiapotilaille oma hoitajavastaanotto Kaksikielinen, monipuolinen Nattarbete Under årens lopp har nattarbetet i sjukhuset förändrats och minskat. Nästan hälften av våra patienter erhåller sin vård inom den specialiserade sjukvården som öppenvård eller polikliniskt under tjänstetid. Bäddavdelningarna och åtgärdsenheterna erbjuder vård dygnet runt, men man stickar inte längre vantar eller läser damtidningar på avdelningarnas nattjourer. Allt mer sällan är patienten nattetid på sjukhus bara för att sova. Om nätter gör man aktivt vårdarbete jourmässigt, ger förstahjälp, utför operationer, sköter om förlossningar, medicinerar gravt sjuka. Nattarbetet tär hårdare på personalen än tidigare. Arbetarskyddslagen innefattar bestämmelser med vilka man försöker hindra eller minska på hälsoriskerna som nattarbetet innebär för den anställda. EU:s direktiv om arbetstid förutsätter att sådana anställda, hos vem man konstaterat hälsorelaterade olägenheter orsakade av nattarbete, överförs i mån av möjlighet till dagsarbete som lämpar sig dem Man får inte fritt ha personal att göra nattarbete, det är endast tillåtet i arbeten uppräknade i den lista som finns i arbetstidslagens 26. Det allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet (AKTA) specificerar noggrannare nattarbete och ersättningarna som betalas för det. I periodarbete ersätts nattarbete antingen som penningersättning eller som förkortad arbetstid. Från synvinkeln av den anställdas orkande i arbetet är tidsersättningen det klart hälsosammare alternativet. I och med arbetskraftsbristen har tyvärr arbetsgivaren allt oftare övergått till att ge penningersättning. Lagstiftaren har insett att nattarbete belastar arbetaren fysiskt och psykiskt mera än dagarbete. På avtalssidan är nattarbetet ett klart mindre beaktat delområde. Ersättningen på 40 procent som betalas för nattarbete är mindre än ersättningen för söndagsarbete, 100 procent. Grunden för en så här stor skillnad är mer biblisk än baserad på hur ansträngande arbetet är. Behovet att höja på penning- och tidsersättningen för nattarbete är klart. Trots lagarna och avtalen är nattarbetet fortfarande arbetsenhetens och den anställdes problem. Nattarbete lämpar sig helt enkelt inte för alla, andra vill igen endast göra nattarbete. Tillfälligt kan nattarbete även vara problematiskt på grund av graviditet, sjukdom eller familjesituation. Även anställda som helt enkelt inte vill arbeta om nätterna utgör en framtida utmaning. Man måste förenliga individens och arbetssamfundets behov på arbetsenhetsnivå. På arbetsplatsmöte bör man komma överens om de spelregler med vilka det är möjligt att fortgående göra, eller att fullständigt avskaffa, nattarbete. Mirja Hovirinta Koordinerande huvudförtroendeman för Tehy vid Egentliga Finlands svd Kannessa TYKS juhli vaatimattomasti, mutta juhlavasti, 50-vuotispäiväänsä. Ruokasaliin kokoontui jopa 40 vuotta talossa työskennelleitä. Juhlaruoka oli klassiseen tapaan hyvää ja sitä oli riittävästi. Kuva: Miika Jääskeläinen HOSPITAALI - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 2. vuosikerta Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. (02) , esa.halsinaho@tyks.fi. Toimitussihteeri Markku Näveri, puh. (02) , markku.naveri@tyks.fi. Toimituskunta: Mervi Haarala, Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta, Anneli Lautaro, Markku Näveri, Virpi Pakkanen, Tom Riski, Marja-Leena Veijola. Taitto- ja toimitus: Pramedia Oy. Ruotsinkieliset jutut: Mathias Luther (Inter Folia Press). Paino: Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: Puh tai tiedotus@ tyks.fi. Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Hospitaali-lehden toimitus, PL 52, 20521, Turku. Ilmestyminen: Ilmestyy 8 kertaa vuonna ISSN

3 HOSPITAALI 3 TYKSin potilasopas ilmestyi op Uusi, tiedoiltaan päivitetty TYKSin potilasopas julkaisu on ilmestynyt. Tätä 24-sivuista painotuotetta voi tilata TYKSin keskusvarastosta tilauskoodilla (PT23s). Opas on tarkoitettu ensisijaisesti TYKSin sairaaloihin kutsuttaville potilaille jaettavaksi esim. kutsukirjeen mukana. Se on saatavissa myös pdf-tiedostona sivulta vsshp.fi /julkaisut/ Oppaan tiedot on päivitetty internetsivuilla oleviin vastaaviin tietoihin. U:gille ravintopalveluita VSSHP:ltä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa Uudenkaupungin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon ravintopalvelut lähtien ainakin vuoden 2015 loppuun saakka. Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski ja sairaanhoitopiirin talousjohtaja Risto Laalo allekirjoittivat tätä koskevan sopimuksen 3.4. Sopimus merkitsee ruoan valmistuksen siirtämistä kahdesta keittiöstä yhteen, sh-piirin omistamaan keskuskeittiöön. Siellä tehdään jatkossa Uudenkaupungin terveyskeskuksen, Merituulen ja Kalannin vanhainkotien, Pajalan toimintakeskuksen, Sakun kulman palvelutalon ja kotihoidon ateriat. Päivässä keskimäärin 660 lounasta sekä 260 aamiaista ja päivällistä. Uudessa keittiössä voidaan hyödyntää uutta tekniikkaa, minkä vuoksi työntekijöitä tarvitaan nykyistä vähemmän. Heitä on 29, kun kaupungin ja sairaalan keittiöissä oli vuonna 2007 yhteensä 36 työntekijää. Yhdistäminen ei aiheuta työntekijöiden irtisanomisia. Sopimus on osa VSSHP:n ravintopalvelujen strategiaa, jonka mukaan piiri tuottaa tarvitsemansa ravintopalvelut itse omistamassaan organisaatiossa. Tavoitteen mukaan VSSHP:n ravintopalvelut on vuonna 2012 alueensa varteenotettavin hoitolaitosten ja ikäihmisten ravintopalvelujen tuottaja kaikille tätä palvelua tarvitseville yhteisöille. Maljan uudelle sopimukselle kohottavat vas: ruokahuoltopäällikkö Jaana Levo, talousjohtaja Risto Laalo, kaupunginjohtaja Kari Koski, talousjohtaja Anne Takala sekä hallinto- ja kehitysjohtaja Ossi Pelttari. Kari Kandelberg Järjestelyvaraeristä tehtiin päätökset Sairaanhoitopiirille hyvä arvio työsuojeluhankkeessa Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES), kunnallisessa lääkärien virkaehtosopimuksessa (LS) sekä kunnallisessa, teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (TS) oli käytettävissä lukien paikallinen järjestelyvaraerä paikallisesti tehtäviä palkkojen tarkistuksia varten. Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen sopimusalalla järjestelyvaraerän suuruus oli sairaanhoitopiirin tammikuun palkkasummasta laskettuna 0,5 prosenttia, joka käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen sekä henkilökohtaisten harkinnanvaraisten lisien myöntämiseen.tehyläiset eivät ole maaliskuun korotusten Järjestelyvaraerä otettiin käyttöön maaliskuun alusta. piirissä KVTES:n Tehy ry:tä koskevan liitepöytäkirjan mukaisesti. Neuvotteluissa sovittiin, että järjestelyvaraerän määräraha kohdennetaan hoitohenkilöstön osalta edelleen laaja-alaisten vastuutehtävien määrittelyyn ja tehtäväkohtaisten palkkakorien tarkistuksiin. Hallinto-, talous- ja huoltohenkilöstön osalta järjestelyvaraerä sovittiin käytettäväksi toimistohenkilöstön palkkojen tarkistuksiin ja laitos-, varasto- ja ruokahuollon henkilöstön ja esimiesten tehtäväkohtaisten palkkakorien alarajojen tarkistuksiin. Lisäksi korotuksia kohdennettiin hinnoittelun ulkopuolisille työntekijöille ja viranhaltijoille sekä ylihoitajille. Akateemisen tutkimushenkilöstön (ei lääkäreiden) korotukset koskevat muun muassa proviisoreita, psykologeja, puheterapeutteja ja sairaalafyysikoita. Lääkäreillä käytettävissä oleva paikallinen järjestelyvaraerä muodostuu normaalista 0,5 prosentin paikallisesta järjestelyvaraerästä, samapalkkaisuuserästä, josta sairaalaliitteen mukaisesti 0,5 prosenttia jaetaan paikallisena eränä sekä sairaanhoitopiireissä erikoismaksuluokkakompensaationa suoritettavasta ylimääräisestä 1,9 prosentin erästä. Tämä sairaanhoitopiirin marraskuun 2007 palkkasummasta laskettu 2,9 prosentin suuruinen järjestelyvaraerä käytetään muun muassa VSSHP:n lääkärien palkkataulukon tehtäväkohtaisten palkkaryhmien korotuksiin, henkilökohtaisina lisinä erikoismaksuluokkajärjestelmän poistumisen kompensaationa aikaisemmin EML-palkkioita saaneille ja henkilökohtaisena harkinnanvaraisena lisänä noin joka neljännelle lääkärille tulosyksikön vastuuylilääkärin esityksen perusteella. Lisäksi sovittiin tuloksellisuuden perusteella jatkossa maksettavasta vuoden määräaikaisesta kertakorvauksena suoritettavasta henkilökohtaisesta lisästä. Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalalla on käytettävissä 0,5 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyvaraerä sekä 0,4 prosentin suuruinen, paikallisena järjestelyvaraeränä jaettu samapalkkaisuuserä sairaanhoitopiirin tammikuun palkkasummasta laskettuina. Nämä järjestelyerät käytettiin tekniikan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksiin ja henkilökohtaisiin harkinnanvaraisiin lisiin. Asiasta tiedotetaan tarkemmin yleiskirjeellä. Korotukset maksetaan pääsääntöisesti palkanmaksun yhteydessä. Määräaikaisten työntekijöiden tehtäväkohtaiset palkat tarkistetaan pääsääntöisesti seuraavassa työsopimuksessa. Poikkeuksena vakinaisen henkilökunnan palkattomien työvapaiden (vanhempainvapaat, hoitovapaat) sijaisten palkat tarkistetaan lukien tai sen jälkeen alkaneen sijaisuuden alusta. Tom Riski, vs. henkilöstöpäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sai hyvän tuloksen STM:n ja työsuojelupiirien toteuttamassa työsuojelun valvontahankkeessa. Työsuojelun toimintaohjelman sekä vaarojen selvityksen ja arvioinnin osalta saatiin täydet 100 pistettä. Samoin täydet pisteet saatiin ohjeiden laatimisesta asiakasväkivallanuhan, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun sekä liiallisen henkisen tai fyysisen kuormittumisen hallitsemiseksi. Kehitettävääkin sairaanhoitopiirissä vielä on, sillä osiosta, miten työnantaja tuntee työturvallisuusmääräykset, saatiin vain 75 pistettä. Sama pistemäärä saatiin myös kohdista, onko työsuojelu osa jokapäiväistä toimintaa ja seuraako johto työsuojelun toteutumista. Työsuojeluhallinto toteutti hankkeen vuosina kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä. Mukana oli 20 sairaanhoitopiiriä, 260 terveyskeskusta ja joukko yksityisiä yrityksiä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä hankkeen toteutti työsuojelupiirin tarkastaja Ulla Tuominen. Hän kävi hankkeen johdosta jokaisessa sairaanhoitopiirin sairaalassa. Yhteensä kontakteja oli 69 kertaa. Tuumasta toimeen Hankkeeseen kuului kolmen tason tarkastuksia alkaen ylimmän johdon kuulemisesta. Seuraava taso oli tulosaluetaso ja kolmantena työpisteet. Hankkeessa selvitettiin, hoitaako kukin organisaatiotaso oman osansa työturvallisuustyöstä. Ylin johto vastaa noudatettavista periaatteista sekä resurssien riittävyydestä. Seuraava organisaation taso vastaa siitä, että asiat on ohjeistettu ja henkilöstö perehdytetty tehtäviinsä. Työpisteissä periaatteiden ja ohjeiden pitää näkyä käytännön toimintana. Hankkeesta saatiin kannustavaa palautetta ja hyviä kehittämisajatuksia, joista osa on jo johtanut käytännön toimiin. Hyvä arvosana työsuojelusta lisää myös paineita, sillä tason ylläpitäminen ja varsinkin tason nostaminen onnistuvat vain panostamalla entistä haasteellisempaan toimintaan. Yleensä työsuojelu onnistuu, kun otetaan huomioon työelämän yleiset periaatteet ja täydennetään niitä työyhteisöjen omilla toimintasäännöillä. Periaatteiden ja sääntöjen puuttuminen tai niiden noudattamatta jättäminen johtaa helposti umpikujaan. Sairaanhoitopiirissä työsuojeluhanke työllisti eniten työsuojeluvaltuutettuja, turvallisuussuunnittelijaa ja työterveyshuoltoa. Siitä heille ja jokaiselle hankkeen toteuttamiseen osallistuneelle lämmin kiitos. Työsuojelu on kuin joukkuepeli, jossa vain yhdessä samaan suuntaan toimiminen tuottaa tulosta. Henrik Jalo, suojelupäällikkö

4 4 HOSPITAALI TEEMA: YÖTYÖ On oltava valmis yksinäisyyteen ja itsenäiseen työntekoon. Yö sairaalassa Sairaalassa tehdään yöllä päivystysluonteista, aktiivista hoitotyötä, annetaan ensiapua, suoritetaan leikkauksia, hoidetaan synnytyksiä ja lääkitään vakavasti sairaita. Yötyö aiheuttaa kiusallisia terveyshaittoja, sillä ihmisen elimistö ei unitutkijoiden mukaan sopeudu koskaan yötyöhön. Toiset kuitenkin tekevät mielellään yötyötä, joko vaihtelun tai pitkien vapaiden vuoksi. Jututimme yötyötä tekeviä, myös niitä, joiden työpanosta ei tule ajatelleeksikaan. Yöllä valvovat myös puhelinvaihteenhoitaja, vahtimestari, käyttöpäivystäjä ja lähetti. Tekstit: Jouko Lahti, Markku Näveri, Pirkko Soininen ja Tarja Välimäki Yötyö on itsenäistä TYKSin ensiavussa työskentelevä sairaanhoitaja Daniel Gäddnäs siirtyi kaksi ja puoli vuotta sitten tekemään pelkkää yövuoroa. Ensiavussa on muutamia muitakin hoitajia, jotka tekevät pelkkää yövuoroa. Halusin säännöllisemmät työajat, hän toteaa. Nyt kolmen viikon työjaksoon mahtuu kymmenen yötä. Ihanteellisimmassa tapauksessa viiden yön putket sijoittuvat jakson alku- ja loppupäähän ja välissä on seitsemän päivän vapaa. Henkilökuntaa on yöllä vähemmän, joten työtehtävistä on suoriuduttava paljon itsenäisemmin. Myös potilasaines on erilaista kuin päivällä. Eri yksiköissä on varmasti täysin erilaista tehdä yövuoroa, täällä ainakin kiire on kova, Daniel kertoo. Ensiavussa hoidetaan vuorokaudessa keskimäärin reilut 90 potilasta, joista suurin osa tulee sisään iltavuoron aikana. Puolenyön ja aamuseitsemän välillä sisään otetaan keskimäärin noin 12 potilasta. Yövuorossa hoitajia on seitsemän. Danielilla on lyhyt kotimatka. Yövuoron jälkeen hän tapaa viedä koirat aamulenkille ja sen jälkeen ottaa kunnon yöunet. Mies herää vasta neljän jälkeen, kun vaimo tulee kotiin päivätöistään. Kun tekee pitkää yöpätkää, on pakko nukkua hyvät unet, muuten ei jaksa mitään. Säännöllisistä harrastuksista on pitänyt luopua, mutta niistä on vaikea pitää kiinni kolmivuorotyössäkään Kaikki on asenteesta kiinni. On vain ajateltava, että mä teen nyt öisin töitä. On oltava valmis yksinäisyyteen ja itsenäiseen työntekoon. Daniel ei onnekseen mieti työasioita kotona, vaan silloin hän nauttii täysin vapaa-ajasta. Koska työvuorolistat pitävät hyvin kutinsa, voi viikon vapaisiin suunnitella hyvin vaikka matkoja. Nukahdan tosi helposti. Tämä järjestely olisi mahdotonta, jos en saisi päivisin kunnolla nukutuksi. Yöt katkaisevat rutiinin Keijo Turkki on tehnyt jo 34 vuotta mielenterveyshoitajan töitä TYKSin Vakka-Suomen sairaalan psykiatrian yksikössä, tätä ennen 17 vuotta kriisiosastolla, jossa valvottiin yksin ja viime vuodet tutkimus- ja hoito-osastolla. Kuukauteen mahtuu 6 8 yövuoroa. Tykkään tehdä yötöitä, sillä ne katkaisevat arkisen rytmin mukavasti. Tuntuu, että nyt jaksan valvomista jopa paremmin kuin nuorempana, kun kotona odottivat pienet lapset. Osastolla on viisitoista potilaspaikkaa ja yövuorossa on aina kaksi hoitajaa, joista toisen on oltava mies. Yö on sujunut loistavasti, jos kaikki nukkuvat 23 6 välisen ajan. Yörutiineihin kuuluu lääkkeiden tilaus, kirjausten tarkistukset, lääketarjottimen puhdistus, seuraavan päivän lääkkeiden jako ja yöraportti. Turkki muistelee, että joskus nuorempana hän saattoi lukea yön aikana kokonaisen romaanin läpi, myös ristikoita tuli tehtyä ahkerasti. Silloin hän valvoikin yksinään. Viimeiset kymmenen vuotta seurana on ollut toinen hoitaja ja luppoaika kuluu rupatellessa ja netissä. Toisinaan yöt ovat kiireisiä, erityisesti silloin, jos sisään otetaan uusia potilaita, jotka teettävät paljon paperihommia. Paljon on myös turhia yöpymisiä, terveyskeskukset passittavat osastolle humalaisia, jotka ovat käyttäytyneet uhkaavasti. Aamuun mennessä tilanne on yleensä rauhoittunut. Enemmän pitäisi takapäivystäjien käyttää 15 tunnin harkintaa.

5 HOSPITAALI 5 Turkki on tehnyt aina yötöitä mielellään. Hänellä on lyhyt kävelymatka kotiin ja yleensä jo puoli kahdeksalta hän on peittojen alla nukkumassa. Makuuhuoneessa on hyvät pimennysverhot ja vaikka mies heräilisikin, hän ei katso kelloa. Yleensä hän nousee puoli kahden aikaan ylös. Unen määrä ja laatu vaihtelevat, mutta pääsääntöisesti se on tuntunut riittävältä. Jos valvoo kolmekin yötä putkeen, olo on aika väsynyt ja vapaapäivät tulevat tarpeeseen. Turkki toteaa, että ekstraeurot ovat tervetulleita, mutta enemmän hän nauttii vapaista, joita yövuoroista seuraa. Lääkärin yössä rutiini apuna Erikoistuva lääkäri Pinja Parmanne on työskennellyt Salon aluesairaalassa pari vuotta ja toiminut usein myös jakamattoman yöpäivystyksen etupäivystäjänä. Etupäivystäjä ei voi vaikuttaa työn määrään, ja potilaiden hoidon kiireellisyyttä joudutaan arvioimaan jatkuvasti. Tässä työssä hoitajat ovat tosi tärkeitä tehdessään ensiarvion. Kokenut hoitaja on korvaamaton apu, kiittelee Pinja. Vuoron alkaessa saan päiväpäivystäjiltä raportin siitä, mitä tänne jää eli potilaista, jotka odottavat, miten tutkimuksia jatketaan. Päivystäjälle soitetaan, jos vuodeosastoilla joku voi huonosti. Kyseessä voivat olla esimerkiksi infektio, hengenahdistus, rintakipu, rytmihäiriö tai vauvan terveysongelmat. Kiireimmillään soitto tulee suoraan ambulanssista, missä kuljetettavalle potilaalle ei saa antaa voimakkaita kipulääkkeitä ilman lääkärin lupaa, korostaa Pinja. Nopeita toimia vaatii myös akuutti maha. Tällöin hälytettävä takapäivystäjä leikkaa umpisuolen. Yleensä pitkien pyhien jälkeen tulee yöpäivystykseen erilaisia rytmihäiriötapauksia. Vähemmän kiireellisiä ovat vaikkapa virtsatieinfektiot. Puukotuksia ei ole ollut muutamaan vuoteen, Pinja muistelee. Yöpäivystäjän työssä altistuu henkiselle ja fyysiselle väkivallalle. Pinjaakin on potkittu mahaan ja häntä sekä hänen perhettään on uhkailtu. Sairaalan turvamieskään ei ole joka hetki paikalla. Pinja kertoo lääkärin selviytyvän yöpäivystyksestä opitun rutiinin avulla. Väsymys painaa, eniten kello 4 5:n aikaan aamuyöllä. Ja sattuipa kerran, että tajuton potilas oli tatuoitu ja tasaisesti päivettynyt sekä ilman mitään henkilöllisyyspapereita. Habituksen perusteella soitettiin Salon poliisilaitokselle, jonka edustaja tunsi potilaan ja muisti heti osoitteenkin. Anja vaihtoi yövuoroihin Loimaan aluesairaalan sisätautiosasto 2:n sairaanhoitaja Anja Löytömäki kertoo: Olen tehnyt reilun puoli vuotta ainoastaan yövuoroja. Tähän minut ajoi sekaisin mennyt unirytmi, jolloin aamuvuoroihin oli suorastaan pelottavaa tulla. Yövuorojen jälkeen nukuin kuitenkin melko hyvin, joten halusin kokeilla pelkän yötyön tekemistä. Johtoporras näytti kokeilulleni vihreää valoa, samoin osastoni henkilökunta. Sisätauti kakkosella suurin osa potilaista on sydänsairaita, joten heidän voinnissaan voi nopeastikin tapahtua muutoksia. Kahta samanlaista yötä ei ole, joten rutiiniksi työ ei muodostu. Yövuorossa paineita tuo Yövuorossa paineita tuo vastuun päällekkäisyys. vastuun päällekkäisyys, esimerkiksi eristyspotilaita hoidettaessa saattaa telemetriaseurannassa olla neljäkin potilasta ja punaisiin hälytyksiin pitäisi reagoida välittömästi. Yötyön haittapuolista Anja sanookin huomanneensa ainakin verenpainetasonsa nousseen. Osastolla jokaisella on oma vastuualueensa. Anjan vastuulla on lääkekaappien tarkistus joka kuukauden lopussa, sen hän pystyy yövuorossa hoitamaan. Yötyössä jään paitsi sekä osaston päivärutiineista, osastotunneista ja -kokouksista että mukavista työkavereista kahvipöytäkeskusteluineen. Kynnys lähteä työpaikalla järjestettyihin koulutustilaisuuksiin vapaapäivänä on korkea. Toisaalta yötyö on mahdollistanut harrastuksiin pääsyn: joogaa ja jumppaa. Reipas kävely joko sauvoilla tai ilman ystävien seurassa terapoi sekä sielua että ruumista. Kuulun myös Tehyn hallitukseen varajäsenenä ja toimin osastoni yhdysjäsenenä ja jokaiseen kokoukseen olen päässyt mukaan. Puhelimet soivat yölläkin Puhelinliikenne ei hiljene yölläkään. Puhelunvälittäjä Paula Harell TYKSin puhelinkeskuksesta kertoo kiireisimpinä öinä välittävänsä runsaat 50 puhelua. Suurin osa soitoista on talon sisäisiä. Usein välittäjä joutuu etsimään oikeaa henkilöä, kun soittaja ei tiedä, kenelle pitäisi yhdistää. Toisinaan tämä on aikamoista salapoliisintyötä. Puhelinkeskuksessa päivystää vuorotellen 9 puhelunvälittäjää, joskus kaksi yötä peräkkäin. Kiireisintä on viikonloppuisin ja hiljaisinta maanantain vastaisina öinä. Eniten soittoja tulee kello 22:n ja 24:n välillä. Toinen aalto osuu yön tunteihin 3:n ja 4:n välille, jolloin osa juhlijoista päätyy sairaalaan. Hiljaisina hetkinä Paula lueskelee. Väsymyksen kannalta kriittisin aika on yleensä aamuneljän kieppeillä. Kahvinkulutus onkin tuolloin hyvissä lukemissa. Yhtenä puhelinkeskuksen vitsauksena ovat mielenterveysongelmaisten ja humalaisten häirikkösoitot, joita tulee aika ajoin. Pahimmillaan eräs soittaja onnistui yöllä livahtamaan taloon ja koputtelemaan puhelinkeskuksen ovelle. Myös ajanvarauksia yritetään peruuttaa öisinkin. Paula viihtyy yövuoroissa: puhelinliikenne on rauhallisempaa kuin päivällä, eikä ympärillä ole liikaa hälinää. Pelkän aamuvuoron tekijäksi hänestä ei ole. Plussat voittavat miinukset. Tosin unirytmi sekoaa aiheuttaen univaikeuksia, ja valvominen on kuluttavaa. Yötyökorvausten Paula sanoo menettelevän. Paulan toiseen elämään kuuluu musiikki Duo Smiling Ponyn toisena jäsenenä. Keikkoja riittää mukavasti, ja kun ne ovat yleensä illan tai alkuyön tunteina, on sekin totuttanut Paulaa valvomiseen. Tunnista yötyön riskit Kokemusperäisesti tiedetään yötyön aiheuttavan kiusallisia terveyshaittoja kuten ärtyisyyttä, paineensietokyvyn alentumista, kroonista väsymystä ja univaikeuksia. Ihmisen elimistö ei unitutkijoiden mukaan sopeudu koskaan yötyöhön, sillä normaali vuorokautinen valoisuusvaihtelu säätää laajalti sisäistä toimintaamme. Tutkimustiedon valossa myös tiedetään yötyön lisäävän sairastumisriskiä useissa eri sairausryhmissä. Sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksista erityisesti sepelvaltimotaudin riskin on todettu epidemiologisten tutkimusten perusteella lisääntyvän. Sepelvaltimotaudin tunnetut riskitekijät esimerkiksi tupakointi, ylipaino ja liikunnan vähyys yhdessä vuorotyön kanssa lisäävät sepelvaltimotautiriskiä enemmän kuin samat riskitekijät päivätyöläisillä. Suomessa on arvioitu vuosittain yli 250 sepelvaltimokuoleman taustatekijänä olevan yötyötä sisältävä vuorotyö. Rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä sekä keskivartalolihavuutta tavataan yötyötä tekevillä työntekijöillä yleisesti, mutta tutkimustulokset näiden oireiden yhteydestä yötyöhön ovat jossakin määrin ristiriitaisia. Aineenvaihdunnallisten muutosten selittäjänä näyttäisi todennäköisemmin olevan yötyöstä aiheutuva univaje kuin itse yötyö. Yöunen lyhentäminen terveillä nuorilla koehenkilöillä vain kolmella tunnilla vuorokaudessa johtaa jo alle viikossa sokerinsiedon heikkenemiseen ja ohimenevään insuliiniresistenssiin eli insuliinin tehon heikkenemiseen. Tähän tutkimustietoon on syytä suhtautua vakavasti: unenpuute näyttäisi olevan riskitekijänä tyypin 2 diabetekselle. Yötyöntekijöillä esiintyy tyypillisesti erilaisia ruuansulatuselimistön toiminnallisia oireita kuten närästystä, ilmavaivoja ja vatsakipuja. Ruuansulatuselimistön toiminta noudattaa melko säännöllistä vuorokausirytmiä siten, että yöllä suolen seinämän sileän lihaksiston toiminta hidastuu, ruuansulatusentsyymien erittyminen suoleen vähentyy ja yleisesti ottaen ruuan imeytyminen vaikeutuu. Ilmeisesti juuri tämän vuorokausirytmin häiriöstä sekä yötyöhön liittyvästä stressistä johtuen pohjukaissuolen haavaumaa on todettu vuorotyötä tekevillä miehillä 2-5 kertaa enemmän kuin päivätyötä tekevillä miehillä. Naisiin kohdistuvista yötyön terveyshaitoista pitää erityisesti nostaa esiin rintasyöpäriskin lisääntyminen. Yötyö vähentää normaalia melatoniinin eli pimeähormonin eritystä ja lisää muun muassa naisten estrogeenin eritystä. Nämä hormonivaikutukset yhdessä selittänevät tutkimustuloksia, joiden mukaan rintasyöpään sairastumisen riskin on todettu olevan yötyötä tekevillä 1,5-kertainen päivätyötä tekeviin verrattuna. Myös lisääntymisterveyden riskeistä kertovat tutkimustulokset havahduttavat naisvaltaista terveydenhuoltoalaa. Kuukautiskierron häiriöitä on kuvattu vuorotyötä tekevillä naisilla enemmän kuin päivätyötä tekevillä. Joidenkin tutkimusten mukaan yötyötä tekevillä, raskaana olevilla naisilla on todettu muita enemmän ennenaikaisia synnytyksiä ja vastasyntyneiden pienipainoisuutta. Eeva Syrjälä, osastonhoitaja, TYKS, työterveysasema

6 6 HOSPITAALI TEEMA: YÖTYÖ Öisin sairaalan käytävillä ei juuri kulje ihmisiä. Käyttöpäivystäjä valvoo öistä turvallisuutta TYKSissä on viisi käyttöpäivystäjää, jotka vuorollaan valvovat öitä huolehtien turvallisuudesta ja sairaalan tekniikasta. Käyttöpäivystäjän löytää lämpökeskuksen valvomosta, jossa he monitoreista seuraavat, että kaikki toimii. Sinne tulevat kaikki sairaalan hälytykset. Käyttöpäivystäjä Esa Sjöblom kertoo toimenkuvan olevan sama öin ja päivin. Ero on siinä, että yöllä käyttöpäivystäjä on usein ainakin aluksi yksin ongelman kanssa. Ja nopeus on valttia. Tulipalon lisäksi Esan painajaisissa väikkyy laaja vesivahinko, joita vanhoista putkista johtuen sattuu yhä useammin. Ne pitää itse saada nopeasti hallintaan, sillä vahingon laajentuessa seuraukset voivat olla arvaamattomat. Sairaala on täynnä teknisiä laitteita ja käyttöpäivystäjän toiminta-alue kasvanut. Siksi tarvitaan myös paljon uutta tietotaitoa. TYKSin mäen pitkät välimatkatkin voivat tuottaa pulmia: jos käyttöpäivystäjä on A-sairaalassa ja T-sairaala hälyttää, saa jalkaa panna toisen eteen ripeästi. Käyttöpäivystäjät tuuraavat tarvittaessa vahtimestareita, ja osallistuvat näiden kanssa aina väkivaltatilanteiden selvittämiseen. Hälytysten lisäksi osastoilta soitellaan melko usein selvittämään jotain teknistä ongelmaa. Käyttöpäivystäjien yötyöaika on kello 23:sta 7:ään ja työvuorot jaksotettu neljään iltaan, neljään aamuun ja neljään yöhön. Esa tietää tätä pidettävän kaikkein raskaimpana ja näkee vuorosuunnittelussa kehittämisen varaa. Itse hän on pysynyt terveenä, minkä uumoilee johtuvan hyvistä unenlahjoista. Käyttöpäivystäjät saavat joskus toistakin viikkoa vapaata yövuoroistaan, mutta Esa muistuttaa, ettei se ole ekstraa vaan jo sisälle tehtyä. Rahakorvauksen hän katsoo aika suhteelliseksi. Jonkin verran hän on havainnut yötyön rajoittavan sosiaalista elämää. Sjöblomin Esasta yövuoro on päivää pitempi ja työ yksinäisempää. Hiljaisilla käytävillä ei muita tapaa. Nykyinen kulunvalvontajärjestelmä saa Esalta kiitosta, sillä takavuosina luvattomia hiippareita tapasi öisiltä käytäviltä paljon useammin. Mieleenpainuvimpia tapauksia Esan öissä on lämpökeskuksen savupiipun nokkaan kavunnut huimapää. Takapäivystäjä valvoo harvoin koko yön Loimaan aluesairaalan anestesiaylilääkäri Armi Vuori takapäivystää noin kerran viikossa. Päivystäminen kuuluu kaupantekijäisenä lääkärin ammattiin. Vuosien myötä olen myös oppinut, että yötyöhön liittyy paljon tilanteita, jotka ovat ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi tärkeitä. Enimmäkseen elektiivinen ja suunnitelmallinen operatiivinen toiminta, siis myös anestesiologinen toiminta, sisältää suhteellisen vähän pahoja tilanteita. Toisaalta iän myötä ainainen univelkaisena eläminen on vaikeampaa kuin ennen. Yötyön sisältö vaihtelee täysin sen mukaan, missä yksikössä olen milloinkin yötyötäni tehnyt. Yhdeksän vuoden pesti ensihoitolääkärinä on poikennut muusta yötyöstä lähes täysin. Ensihoidossa ei voi koskaan olla varma, mitä kohteessa on edessä. Selviytyminen vaikeista tilanteista kummallisissa ympäristöissä on tuonut paljon lisää kliinistä silmää ja toivottavasti myös kädentaitoja. Armin mielestä yötyö sairaalassa ei tunnu liian raskaalta tällä hetkellä. Aluesairaalan anestesiatakapäivystäjän ei juuri koskaan tarvitse valvoa koko yötä. Kotoa pois on kuitenkin oltava, ja puolen tunnin vasteaika ja 81 km:n välimatka joskus rassaavat. Siviilielämään kuuluu kuusihenkinen perhe, jossa molemmat vanhemmat pahimmillaan ovat tehneet yötyötä ensihoidossa sekä sairaalan anestesiaetu- ja takapäivystyksessä. Yhtälö on siviilielämän kannalta sellainen, ettei sitä kannata enää liikaa miettiä. Helpotusta on tuonut se, että kun kumpikin on samoissa hommissa, tietää mistä on kyse. Tosin kyllä se pumpusta ottaa lapsien kysyessä, kumpiko teistä tänään päivystää ja missä, ylilääkäri tunnustaa. Ensihoidon päivystyksen lopetin tänä keväänä. Ei enää kaikkea jaksa, kun tuli tuo 27 vuotta täytettyä Eli aluesairaalan takapäivystys on yötyönä jäljellä eikä se aiempien vuosien punnerrukseen verrattuna tunnu kovin raskaalta, naurahtaa Armi Vuori. Vahtimestarin yö on yleensä rauhallinen Vuorovahtimestari Jouni Lehtoselle on karttunut kokemusta yövuoroista jo yli 40 vuoden ajalta. Viiden virkaveljensä kanssa hän vuorottelee TYKSin U-neuvonnassa valvoen iltakymmenestä aamuseitsemään kolmen ja neljän yön jaksoissa. Vahtimestarin seurana U-sairaalan neuvonnassa valvovat käyttöpäivystäjä ja huoltomies, sikäli kun muilta töiltään ehtivät. Järjestyksen- ja kulunvalvontaa tämä yleensä on, Jouni kertoo öisistä tehtävistään. Takavuosina vahtimestarin piti kulkea paljonkin sairaalan alueella, mutta nykyisin apuna on koneellinen valvonta: kamerat, monitorit ja tietokoneet.

7 HOSPITAALI 7 Vahtimestarit kuuluvat myös hälytysryhmään: mikä tahansa poikkeava tilanne, kuten murto-, palo- tai väkivaltahälytys tuo vahtimestarinkin paikalle. Myös jumiutuneet hissit ja ovien avaamiset työllistävät joinain öinä. Lisäksi he kuljettavat ja vaihtavat sairaalakaasuja ja huolehtivat muista osastojen kiirekuljetuksista. Öitään Jouni kuvaa aika rauhallisiksi. Hälytysten määrä vaihtelee nollasta neljään. Työllistävimpiä ovat silmä- ja korvapoliklinikan potilaat, joita pitää toisinaan rauhoitella, eikä käsirysyltäkään ole vältytty. Jouni kertoo yövuorojen sopivan hänelle, eikä hän luopuisi niistä, vaikka joskus raskaaksi käykin. Hyvänä vastapainona ovat 2 5 päivän vapaat, ja muutenkin ehtii päivisin hoidella omia asioitaan. Jounilla ei ole myöskään vaikeuksia houkutella työn jälkeen unta silmään. Yötyöstä maksettavan korvauksen hän sanoo olevan tervetullut lisä pienen palkan päälle. Nyt pärjää, vaikka eihän koskaan täysin tyytyväinen saa olla, hän nauraa. Yökyöpeli ei viihdy aamuvuorossa Kirurgian leikkausosasto 250 ei hiljene öisinkään. Se on päivystävä osasto, jossa leikkausvalmius on jatkuva. Siksi tilojen on oltava puhtaat 24 tuntia vuorokaudessa. Yksi leikkaussalien puhtautta vaalivista laitoshuoltajista on Ramona Järvinen. Ramonalle yövuoro on vuoroista mieluisin. Hän tekee mahdollisuuksien mukaan pelkästään yövuoroa ja on onnistunutkin siinä jo lähes vuoden. Talossa hän on ollut jo 23 vuotta. Olen yökyöpeli. Kun normaali ihminen herää, minä menen nukkumaan ja päinvastoin. Aamuvuorossa en viihdy. Laitoshuoltajan työ leikkausosastolla on yöaikaan monipuolisempaa kuin päivällä johtuen vähäisemmästä henkilökuntamäärästä. Tarpeen ja osaamisen mukaan hän noutaa laboratoriosta verta ja plasmaa, hakee muita tavaroita ja avustaa nostoissa. Öisin ainoan laitoshuoltajan seurana on 3 4 yöhoitajaa. Paitsi yötyössä Ramona viihtyy erityisen hyvin leikkausosastolla: Täällä on äksonia, aina tapahtuu jotakin eikä koskaan tiedä, mitä ovesta tulee. Työ on kiinnostavaa, joskin murheellisia tapauksia näkee paljon. Sen olen oppinut, etten tässä maailmassa enää hämmästy mistään. Luppoaikaa ei yölläkään ole. Kiireen Ramona on huomannut lisääntyneen, mutta yötyön rytmi sopii hänelle eikä haittaa elämää. Hän nukkuu kuin tukki, eikä vaivoja ole tuntunut. Aikaa on ystäville ja sukulaisille sekä lempiharrastuksille kuten veneilylle, mökkeilylle ja lukemiselle. Ja jos tiukalle menee, vuorojen vaihto kollegoiden kesken onnistuu. Järvisen Ramona sijaistaa tarvittaessa laitoshuollon työnjohtajaa, ja se on hänestä paljon raskaampaa kuin yötyö. Niinpä hän ei työstään suostu löytämään kuin yhden varjopuolen: Palkka on turhan pieni. Selviytyminen vaikeista tilanteista on tuonut lisää kliinistä silmää ja kädentaitoa. Yövuorosta sairaanhoitopiirissä: Kello 22 7 (yleisin) Noin neljäsosa henkilöstöstä tekee yövuoroa Hoitohenkilöstö, huoltohenkilöstö. Lääkärit ovat päivystäessään yöllä työssä, mutta se ei ole säännöllisenä työaikana tehtyä työtä Päivystävät: lääkärit, lisäksi on muita ammattiryhmiä, joilla on varallaoloa Korvaukset yövuoroista jaksotyössä: 40 % korottamattomasta tuntipalkasta rahana, vapaana 24 min/yötyötunti Tiedot koonnut: Anneli Patronen Yövuoro tasapainottaa päivätyötä TYKSin potilaskertomuskeskuksessa öisin päivystävän vahtimestarin toimenkuva on kahtalainen: hän etsii hyllyistä seuraavana päivänä kopioitavia ja asiakkaille lähetettäviä papereita. Kiireellisissä tapauksissa hän faksaa niitä muihin sairaaloihin. Vahtimestari toimii myös päivystävänä lähettinä arkisin kello 16 7 sekä pyhäisin ja viikonloppuisin. Hän kuljettaa verta, näytteitä, sairauskertomuksia, instrumentteja, lääkkeitä ja erilaisia osastolta toiselle lainattavia hoitolaitteita. T-sairaalaan johtava putkiposti helpottaa työtä, mutta veripussit ja isot tavarat pitää kuljettaa sinnekin. Taipaleen voi taittaa kävellen, potkulaudalla tai trukilla. Päivystysaikana koko TYKSin Kantasairaalan alueella on vain yksi arkiston vahtimestari, eli monelle tutummin päivystävä lähetti, kertoo Annukka Nurmi, yksi kuudesta kyseistä työtä tekevästä. Vahtimestarin on hyvä tietää, mistä näytteestä on kyse. Näin hän pystyy paremmin priorisoimaan kuljetusjärjestyksen. Tätä tilaajat eivät ole aina mieltäneet, Annukka pahoittelee ja toivoo myös, että kiire-sanan käyttöäkin mietittäisiin kahdesti. Toisinaan hän ihmettelee, ettei lähettejä aina kohdella asiallisesti kuten aikuista ihmistä. Annukka on tehnyt yövuoroja seitsemän vuotta, kahdesta neljään yötä peräkkäin, ja ilmoittaa pitävänsä niistä. Hän tunnustautuu yöihmiseksi. Jatkuva aamuvuoro varhaisine heräämisineen olisi hänelle kauhistus. Yövuoro on myös päivää rauhallisempi ja tasapainottaa fyysisesti raskasta päivätyötä. Öisin sairaalan käytävillä ei juuri kulje ihmisiä, joten vahtimestarit ovat monesti kameran lisäksi ainoat ympäristöä havainnoivat silmät. Ja paljon on tullut vastaan: asiattomia kuljeskelijoita, harhailevia omaisia, tupakoivia, eksyneitä ja sekavia potilaita. Vuotavat viemäriputket ja tulvivat vesijohdotkin ovat tulleet tutuiksi. Annukan siviilielämää yötyö ei haittaa. Paras ystävä on samoissa töissä, ja kotona odottaa kolme kissaa. Työvuoroissa ja lomissa on hiukan sumplimisen varaa, ja palkkaansa hän on lisineen tyytyväinen. Kremppojakaan ei ole tullut, ja unen saa vaivatta. Yön hiljaisina hetkinä Annukka kirjoittelee tai etsii tietoa netistä. Yötyön hyväksi puoleksi hän kirjaa senkin, että silloin näkee konkreettisesti olevansa tärkeä osa hoitoketjua. Vaikkapa silloin, kun pikahälytyksellä vie verta suoraan leikkaussaliin. Leningradin oblastin (läänin) varakuvernööri Oleg Utkin (kuvassa vas.) vieraili 1. huhtikuuta Turussa ja T-sairaalassa. Varakuvernöörin ohella seurueeseen kuului useita Leningradin alueen sairaanhoidon johtohenkilöitä. Vierailun ohjelmaan kuului mm. esitelmä terveydenhuollon hallinnosta Suomessa, tutustuminen syöpätautien klinikkaan sekä päiväkirurgiseen toimintaan. Vierailu oli osa Länsi-Suomen läänin ja Leningradin läänin välistä yhteistyösopimusta, jolla pyritään kehittämään mm. SOTE -yhteistyötä alueiden välillä. Hallintoa koskevan esitelmän piti yhteyspäällikkö Marko Marsala. Kliinisen toiminnan esittelyistä vastasivat syöpätautien osalta ylilääkäri Seppo Pyrhönen (kuvassa selin) ja osastonylilääkäri Sirkku Jyrkkiö sekä PÄIKI-toiminnan osalta hallinnollinen ylilääkäri Arto Rantala. Pysäköintirakennuksen kattaminen käynnistyy TYKSin henkilökunnan käytössä olevan pysäköintirakennuksen kattaminen käynnistyy toukokuussa ja valmistuu marraskuun alkupäivinä. Kohteen urakoitsija on SRV Lounais-Suomi Oy. Korottaminen maksaa noin 1,4 milj. euroa. Urakassa pysäköintirakennuksen ylimmälle tasolle tehdään teräspilarien ja -ristikoiden varaan vesikatto valaistuksineen ja viemäröinteineen. Se mahdollistaa ylimmän tason käytön paremmin myös talviaikaan, ja toisaalta rakennuksen vedenpitävyys paranee. Korottamisen aikana pysäköintirakennuksen ylin taso on kokonaan pois pysäköintikäytöstä. Työmaanosturille ja työmaan huoltoalueeksi luovutetaan pysäköintirakennuksen ja T-sairaalan välissä olevaa pihaaluetta ja pysäköintirakennuksen ajotien varressa olevia pysäköintipaikkoja. Professori Jaakko Hartiala (vas.) ja taiteilija Pekka Walliander muotokuvan paljastustilaisuudessa. Professori Hartiala 60 vuotta Esa Halsinaho Professori, ylilääkäri Jaakko Hartiala täytti 60 vuotta 8.4., minkä kunniaksi pidetyssä syntymäpäiväjuhlassa paljastettiin hänestä maalattu muotokuva. Itse Hartialan oppilaana aloittanut muotokuvatoimikunnan puheenjohtaja Juhani Knuuti luonnehti Hartialaa miltei täydelliseksi turkulaiseksi vain syntymä Heidekenillä puuttuu. Hän luetteli kunnioitettavan listan Hartialan elämänvaiheita, joista mainittakoon tohtoriksi väitteleminen kaksi vuotta lääkäriksi valmistumisen jälkeen, ylilääkäriksi nimitys 36-vuotiaana, toiminta tutkijatohtorina ja vierailevana professorina San Fransiscossa sekä nimitys Turun yliopiston ensimmäiseksi kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen professoriksi vuonna Muotokuvan on maalannut taiteilija Pekka Walliander. Muotokuva luovutettiin Turun yliopiston rehtorille Keijo Virtaselle liitettäväksi yliopiston kokoelmiin. Miika Jääskeläinen

8 8 HOSPITAALI JUHLAHUMUA Kuvat: Miika Jääskeläinen 3. Kuvat: Miika Jääskeläinen TYKS Markku Näveri ) Kunniamerkkien saajat vas: Leena Lindroth, Tuulikki Niskanen, Tarja Kemppi, Markku Saraste ja Marja-Riitta Ståhlberg. 2) Sairaanhoitaja Minna Ranki ja valokuvaaja Kari Nummelin silmäpoliklinikalta kertoivat olevan ihan mukavaa päästä tällaiseen juhlaan. Kari juhli rutiinilla jo toista kertaa. Tämähän on ihan mieleenpainuvaa, kun pääsee näin hyvään seuraan, Minna nauroi. 3) Lastenklinikan väki syventyneenä herkkujen popsimiseen, vas: laitoshuoltaja Meri Saari, sairaanhoitajat Mervi Levo, Hannele Lusto ja Arja Hyrsky sekä osastonhoitaja Ritva Rusi. Kaikki pitkän linjan tyksiläisiä. Ritva totesi vuosien karttuneen, koska lasten parissa työskentely on aina ollut erittäin motivoivaa. Meri muistutti TYKSin olevan turvallinen työpaikka. Kaikki pitivät juhlaa osoituksena työn arvostamisesta ja kertoivat heiltä kaikkien kutsuttujen tulleen mielellään. 4) Toimistosihteeri Elise Kouki (vas.) lastenklinikalta ja kollegat Kirsi Kailiala ja Seija Nurmi henkilöstötoimistosta olivat klassiseen tapaan sitä mieltä, että juhlaruoka on hyvää ja sitä on riittävästi. Muuten vanhat rouvat syventyivät muistelemaan menneitä yhteisiltä työvuosiltaan. 5) Välinehuoltokeskuksen osastonhoitajan Eija Tuomisen (vas.) ja Tykslabin ylihoitajan Benita Paloheinän mielestä TYKSin nykyiset muutoksen tuulet puhaltavat oikeaan suuntaan. Toimintojen kehittäminen on tätä päivää. Ei ole syytä jahkailla, sillä rationalisointia tarvitaan. 6) Ylilääkäri Pirkko Manelius (vas.) lastenpsykiatrian yksiköstä ja lääketyöntekijä Tarja Poutanen Varsinais-Suomen lääkehuollosta kiittivät työnantajaa hienosta juhlasta ja pitivät sitä osoituksena siitä, että työntekijöitä arvostetaan. Aprillipäivänä 1958 käynnistyi Turun yliopistollisen keskussairaalaliiton toiminta ja Turun lääninsairaala muuttui TYKSiksi. Siitä lähtien TYKSin vuosijuhlaa on muutamin poikkeuksin vietetty aina 1. huhtikuuta. Vaikka vuosijuhla on puitteiltaan sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindénin sanoin varsinaissuomalaiseen tapaan vaatimaton mutta juhlava, oli tämänvuotinen juhla tavallista merkittävämpi, olihan nyt saavutettu 50 vuoden virstanpylväs. Aprillipäivänä kokoontui TYKSin henkilökunnan ruokasaliin 20, 30 ja jopa 40 vuotta talossa työskennelleitä. Lisäksi kutsuvieraina oli viitisenkymmentä henkilöä eri yksiköistä. Kaikkiaan juhlijoita oli noin 250. Juhlavieraille puhunut Aki Lindén loi katsauksen sairaalamme historiaan ja yliopistosairaalan syntyvaiheisiin mutta muistutti myös tulevaisuuden haasteista: ikärakenteen muutoksen myötä meillä tulee olemaan entistä enemmän hoidettavia ja entistä vähemmän hoitajia. Tyksiläisiä hän kehotti olemaan työstään ylpeitä. Tarjoamamme erikoissairaanhoito on sisällöltään, laadultaan ja tuloksiltaan erinomaista. TYKSissä oli vuonna 1958 noin 500 työntekijää ja nyt lähes Vaikka osa meistä työskentelee nykyisin taseyksiköissä, liikelaitoksissa ja vastaavissa, kaikki olemme henkisesti samaa TYKS-perhettä, Lindén muistutti. Aki Lindén, johtajaylilääkäri Turkka Tunturi ja hallintoylihoitaja Päivi Nygren jakoivat juhlassa tasavallan presidentin viime itsenäisyyspäivänä tyksiläisille myöntämät kunniamerkit. Kunniamerkin saaneiden puolesta kiittänyt ylilääkäri Marja-Riitta Ståhlberg valotti suomalaisten ritarikuntien ja kunniamerkkien historiaa. Paras palkinto potilaiden parissa työskentelevälle henkilöstölle on kuitenkin terveeksi hoidettu potilas ja muulle henkilökunnalle oman paikan löytäminen ja työn merkityksen tiedostaminen sairaalatyön kokonaisuudessa, hän kiteytti. Päätteeksi juhlaväki nautti keittiöhenkilökunnan loihtimia herkkuja, joita oli pöytien täydeltä tarjolla monta sorttia. Kunniamerkkien saajat: Ylilääkäri Marja-Riitta Ståhlberg, Suomen Leijonan Ritarikunnan I luokan ritarimerkki Erikoislääkäri Markku Saraste, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ritarimerkki Apulaisosastonhoitaja Tarja Kemppi, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein Allergiahoitaja Tuulikki Niskanen, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein Sosiaalityöntekijä Leena Lindroth, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali

9 HOSPITAALI 9 Marika Mäkelä hör sig för hur det står till med Emma Hagman som väntar sitt första barn inom några timmar. och riktar sig främst till familjer som väntar sitt första barn. I fjol gick fi nska och 59 svenska par de här kurserna. På engelska gick 19 par, och på sju andra invandrarspråk 31 par. De ryska och albanska grupperna lockade mest. I fjol föddes här 3962 barn. Kuvat: Mathias Luther Barnmorskan håller humöret uppe Sjukhusavdelningar har sällan glädjen inbyggd i själva verksamhetsidén, men det har avdelning 360. Här sker glada familjehändelser dagen och natten lång. Roligt, och jobbigt. En trygghet Nagubon Petra Palmroos har ungefär en månad kvar till sin beräknade nedkomst i maj då hon deltar i en förberedelsekurs för Maria Männistö. Jag väntar mig väl främst att barnmorskan utstrålar professionalitet och trygghet, säger hon. Kursen är viktig eftersom hon inte sett sin förstlings blivande födsloplats tidigare, rådgivningen har varit i Nagu. Visst är det också viktigt att folket här förstår svenska. Det vill ju vara så att det är bara modersmålet som dyker upp i huvudet i lite nervösa situationer, säger hon. För det mesta fi nns det någon på plats som klarar svenska rätt bra. Förutom Maria Männistö och Christel Lindqvist så har två av de sex barnskötarna på avdelningen svenska som modersmål. SANASTOA BB synnytysvuodeosasto Föderska synnyttäjä Förberedelsekurs (synnytys)valmennus Förlossning synnytys Invandrare maahanmuuttaja Könsstympning sukuelinten silpominen Mödrapoliklinik äitiyspolikliniikka Preppa valmentaa (puhekieltä) Smärtlindring kivunlievitys Maria Männistö håller förberedelsekurs för bland andra Petra Palmroos och Jim Karlsson. Mathias Luther Jag trivs jättebra med det här, som fisken i vattnet, säger barnmorskan Maria Männistö. Det låter trovärdigt. Hon skrattar ofta, ögonen lyser. Som på beställning stiger också vågen av skratt och prat i korridoren utanför där Marias kolleger på ÅUCS förlossningsavdelning just avslutar eftermiddagens rapportmöte. Ett tjugotal personer fyller kansliet. Förutom de sex barnmorskor som skött morgonskiftet och de sex som kommit till kvällen också några barnskötare och i ett hörn några studerande. Några saknas, för i salarna väntas också i denna stund nya små liv. Nattliv Förlossningsavdelningen sover aldrig. Det sker faktiskt kanske lite fl era förlossningar på natten än på dagen, säger avdelningsskötaren Christel Lindqvist. En barnmorska skall vara färdig att göra treskiftesjobb. Nattpersonalen på 360 är fem barnmorskor och två barnskötare men Lindqvist hoppas att man snart kommer upp till sex barnmorskor som på dagen. Speciellt viktigt är det då Loimaafödslarna övertas av Åbo. Belastningen är helt oberäknelig. Det kan hända att alla elva förlossningssalarna står tomma eller fulla. Däremot har säsongvariationerna jämnat ut sig något. Mars är inte mera en tydlig topp. Barnmorskor arbetar på förlossningsavdelningen, på mödrapolikliniken och på barnbördsavdelningen. Jag vill inte förringa arbetet på andra avdelningar men det är bra om man som nybliven barnmorska ganska snart kan ta hand om förlossningar, det är ju höjdpunkten för de fl esta och en bra inskolning i yrket. Tyvärr kan förstås inte alla jobba här, säger Christel Lindqvist. Men sjukhuset har startat rotation bland personalen. Vi har en barnmorska från BB-avdelningen här i ett och ett halvt år, och tre från oss är ett halvt år i taget på BB. Det är litet, men det är meningen att det skall utvidgas. Snabba knyckar Förlossningsavdelningen är spännande och krävande, i värsta fall tragisk. Man vet aldrig vad som väntar då dörrklockan ringer. Det kan vara en blödande mamma som bums måste till operationssalen, säger Christel Lindqvist. Kanske man vet att barnet har problem, eller att det är dött. Då måste man kunna ta hand om den situationen och ge det stöd som behövs. Där har vi nog känslan att vi inte alltid räcker till. Världens äldsta hälsovårdshändelse har förändrats märkbart under 54-åriga Christel Lindqvists tid i yrket. Vi har mycket mera utmaningar nu. Droger, HIV, hepatit och sjukhusbakterie komplicerar arbetet, liksom mötet med invandrarkulturer som har sina egna traditioner. Könsstympning kan påverka förlossningen. Invandrare är ofta noga med att det är bara kvinnor som omger den födande kvinnan så det är sällan som avdelningens (enda) manliga barnmorska tar hand om en sådan födsel. Tio språk Barnmorskorna leder de förberedelsekurser som förlossningsavdelningen och BB tillsammans håller för blivande mammor och pappor. De går på finska, svenska (en gång i månaden), engelska och så på något invandrarspråk som väljs från gång till gång. Barnmorskan visar runt på avdelningen, berättar i allmänna drag om praktiska och medicinska frågor, svarar på deltagarnas frågor. En kurs räcker typiskt en eftermiddag Ett vänligt ord I barnmorskans jobb kan man inte tänka bort den mentala biten. Allt skall gå bra, och det går bättre om föderskorna också känner det så. Maria Männistö vet vad som väntas. Christel Lindqvist är redo att möta mamman i natten. Vi skall preppa dem klappa dem, på axeln och övertyga dem om att det här är något de kan, det här går bra. Vi skall vara med mamman, lyssna på henne, se till att hon äter och dricker och går på toaletten, inte bara blir och ligga i sängen, säger hon. Man har också en palett av olika smärtlindrande behandlingar att erbjuda, allt från en varm dusch till spinalbedövning. Intressant är att man regelbundet också använder zonterapi och akupunktur. Det fi nns också barnmorskor som (utanför sjukhuset) lär ut yoga som sätt att minska stressen kring födandet. En förlossning är något som sker också mellan öronen.

10 10 HOSPITAALI TUOREET KASVOT Helpotusta käsikirurgipulaan Kun Kotkansalon Tero Tampereelta Turkuun siirtyi Käsikirurgit vastaavat tittelinsä mukaisesti yläraajan sairauksien ja vammojen kirurgiasta. Näitä ovat muiden muassa erilaiset rasitusvaivat, nivelkulumat, hermopinteet, nivelja jännetulehdukset, haavat, murtumat sekä käden ja sormien tapaturmaiset irtoamiset. Markku Näveri Markku Näveri Tero Kotkansalo kehottaa lyömään rumpua tyksiläisestä käsikirurgiasta. TYKSissä aloitti 1. helmikuuta käsikirurgina ja ortopedian ja traumatologian klinikan vs. osastonylilääkärinä Tero Kotkansalo. Nassikkana Oulusta Turkuun ja sittemmin Piikkiöön muuttaneelle Terolle seutu ja sairaala ovat tutut, vaikka hän tulikin tänne Tampereelta. Kävin kouluni ja valmistuin täällä, mutta kun Satakunnan keskussairaalassa työskennellessäni syttyi kipinä käsikirurgiaan, totesin Tampereella olevan paras opinahjo alaan erikoistumiseen. Valmistuttuaan vuonna 2004 käsikirurgian erikoislääkäriksi Tero toimi TAYSissa ensin erikoislääkärin, sitten apulaisopettajan sijaisena. Opetuksen ja tutkimuksen ohella tehtävistä kolmasosa oli kliinistä työtä. Turkuun Kotkansalon Teron houkuttelivat mielekäs, oman alan työ ja tuttu kaupunki sekä se, että elämänkumppani sai sijaisuuden neurokirurgian yksiköstä. TYKSissä Tero on tällä hetkellä ainoa käsikirurgi, mutta hän on kuullut lupauksia lisäyksestä. Yksi kollega on virkavapaalla, mutta jos parhaimmillaan työssä olisi kolme käsikirurgia, se olisi riittä- Käsikirurgin potilaat ovat kiitollista väkeä: pääosin nuoria, työkykyisiä. vä määrä hän tuumailee. Töitä kyllä riittää, Tero sanoo painokkaasti. Varsinkin poliklinikalle ensikäynnille tulevia on jonoksi asti. Sen sijaan leikkausjono on hyvin hallinnassa ja hoitotakuu järjestyksessä. Tero itse leikkaa kolmena päivänä viikossa, keskimäärin kahdeksan potilasta. Käsikirurgin potilaat ovat kiitollista väkeä: pääosin nuoria, työkykyisiä ja käsivaivaansa lukuun ottamatta terveitä. He lähtevät yleensä leikkauksen jälkeen iloisesti kävelemään, Tero myhäilee. Esimerkiksi kelpaavaa moniammatillisuutta Turun ja Tampereen välisiä käsikirurgisen toiminnan erojakin tuore tyksiläinen on havainnut. Tampereen itsenäinen klinikka ja pitkä perinne tiedetään ja tunnetaan sekä sairaalassa että ympäristössä. Tero patistaa Turussakin rummuttamaan omaa asiaa ja tekemään erikoisalaa tunnetuksi, erityisesti terveyskeskuksille. Kiitosta Tero vuodattaa TYKSin käsikirurgian moniammatillisuudelle, joka on esimerkillisen hyvässä mallissa toiminta- ja fysioterapiasta alkaen. Toinen kiitoksen kohde on poliklinikan sairaanhoitaja Teija Rantala. Hän on tärkein ihminen täällä: potilasruuhkan vastaanottaja, suodattaja ja esittelijä, varsinainen kirurgin työssäjaksamisen ehto. Tero Kotkansalon jaksamista ylläpitävät myös liikuntapainotteiset vapaa-ajan harrastukset. Sähly, kuntosali ja lenkkeily ovat mieluisimmat lajit. Toistaiseksi Tero asuu avopuolisoineen vuokralla ihan TYKSin liepeillä, mutta asunnonhaku on edessä, jos ja kun virkojen suhteen käy hyvin. Psykiatria sai uudet tilat Uudessakaupungissa Mikael Soininen Nuorisopsykiatrian apulaisylilääkäri Kaarina Arola, nuorisopsykiatrian osastonhoitaja Tapio Keskinen, päiväyksikön sairaanhoitajat Satu Oravasaari ja Marjatta Rydman sekä aikuispsykiatrian vastaava sairaanhoitaja Tarja Marjander, ovat tyytyväisiä uusiin, värikkäisiin tiloihin. VSSHP:n psykiatrian tulosalueen Uudenkaupungin aikuispsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikat ovat muuttaneet A-taloon. Myös kriisiosaston toiminta lakkasi ja päiväyksikkö aloitti toimintansa. Pirkko Soininen Poliklinikat muuttivat remontoituihin tiloihin A-talon ensimmäiseen kerrokseen entisiin kriisiosaston tiloihin. Päiväyksikölle remontoitiin tilat saman rakennuksen kolmannesta kerroksesta. Pyrimme taloudellisempaan tilojen käyttöön ja eroon turhista neliöistä. Muuton myötä myös yhteistyömme on tiivistynyt, sillä toiminta samassa rakennuksessa lisää luontevaa kanssakäymistä, toteavat nuorisopsykiatrian apulaisylilääkäri Kaarina Arola, nuorisopsykiatrian osastonhoitaja Tapio Keskinen, aikuispsykiatrian poliklinikan vastaava sairaanhoitaja Tarja Marjander sekä päiväyksikön sairaanhoitajat Satu Oravasaari ja Marjatta Rydman. Henkilökunta sai itse aktiivisesti osallistua tilojen suunnitteluun, joten niistä on tullut toimivat ja käytännölliset. Uudet tilat ovat valoisat, persoonalliset, värikkäät ja rauhalliset. Työntekijöiden persoonallisuus saa mielellään näkyäkin huoneissa, Kaarina Arola toteaa. Tilat vastaavat nyt poliklinikoiden tarvetta. Potilaita hoidetaan tänä päivänä monella eri tavalla. Yksilöterapeuttisten keskustelujen lisäksi hoitomuotoina ovat pari-, perhe-, ryhmä-, toiminta- ja psyko-fyysinen fysioterapia. Aikuispsykiatrian poliklinikalla on ohjattu masennuspotilaille suunnattuja itsehoitokursseja vuodesta 2000, tällä hetkellä on menossa 14. kurssi Kun yksiköt sijaitsevat lähellä toisiaan, myös moniammatillinen yhteistyö sujuu luontevasti. Toimimme nyt ihanteellisessa ympäristössä. Potilaiden hoitorinkiin kuuluvat sosiaalitoimi ja poliisi sijaitsevat nekin vain kivenheiton päässä pihan toisella puolella. Myös TYKSin Vakka-Suomen sairaala ja terveyskeskus ovat lähellä ja taloista toiseen pääsee maanalaisia käytäviä pitkin joutuisasti, työntekijät kiittävät. Päiväyksikkö tekee kotikäyntejä Päiväyksikön toiminta on vasta hahmottumassa, mutta Marjatta Rydman ja Satu Oravasaari uskovat, että se tulee keskittymään kotikäynteihin ja polikliiniseen toimintaan. Pitkäaikaispotilaat hoidetaan edelleen perusterveydenhuollon puolella. Hoitoajat ovat pääsääntöisesti lyhyitä. Kohderyhmänä on aikuisväestö, mutta osa potilaista on myös vaikeasti hoidettavia, nuoria ja vanhuksia, sairaanhoitajat kertovat.

11 HOSPITAALI 11 Mervi Kinnunen Keliakiapotilaille oma hoitajavastaanotto Keliakiapotilaita vastaanottavat sairaanhoitajat Leena Tervahartiala (vas.) ja Katariina Fomin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, TYKSin Kantasairaalassa, on vuoden 2008 alusta käynnistetty sairaanhoitajan vastaanotto keliakiapotilaille gastroenterologian poliklinikalla. Tämä tapahtui osana keliakiapotilaan polikliinisen hoitotyön ja ohjauksen kehittämistä. Keliakia aiheuttaa merkittäviä muutoksia potilaan ja heidän läheistensä elämässä. Potilas, jolla on todettu keliakia, tarvitsee hoitohenkilökunnalta tietoa ja tukea pystyäkseen sopeutumaan uuteen tilanteeseensa sekä osallistumaan omaan hoitoonsa. Potilasohjauksen avulla pystytään auttamaan ja tukemaan potilasta muutokseen sopeutumisessa ja elämänhallinnan saavuttamisessa. Keliakiapotilaille suunnatun vastaanottotoiminnan taustalla on potilaan voimavaraistumiseen pyrkivä ohjausmenetelmä, jota hoitaja toteuttaa käsitekarttamenetelmää apuna käyttäen. Toimeen tartuttiin 2007 Keliakiapotilaan hoitotyötä ja ohjauskäytänteitä kehittävä osahanke käynnistettiin syksyllä Kaksi sairaanhoitajaa koulutettiin toteuttamaan voimavaraistumista tukevaa ohjausta miellekarttamenetelmää käyttäen. Hankkeessa yhtenäistettiin keliakiapotilaan ohjauksen sisältö laatimalla käsitekartta keliakiapotilaan ohjauksen tueksi ja sopimalla ohjausmallista, jossa potilaalla on mahdollisuus tavata keliakiapotilaan hoitotyöhön perehtynyt sairaanhoitaja kahdesti heti diagnoosin saamisen jälkeen ja 4 6 kuukauden kuluttua. Sairaanhoitajan vastaanotto keliakiapotilaille on tiistaisin parillisilla viikoilla osastolla 227. Lisäksi hankkeessa tuotettiin potilasohjausmateriaalia niin hoitajien kuin potilaidenkin käyttöön. Keväällä 2008 järjestettiin ensitietopäivä keliakiaan sairastuneille. Toimintaan sisältyy potilasvastaanoton lisäksi puhelinneuvontaa sekä henkilökunnan ja erilaisten sidosryhmien konsultaatiopyyntöihin vastaamista. Toiminta myös tiivistää yhteistyötä keliakiapotilaiden kanssa työskentelevien sidosryhmien välillä. Hanke kestää vuoden 2008 loppuun, jonka jälkeen toimintaa arvioidaan niin ohjausmallin kuin toiminnan laajuudenkin osalta. Katariina Fomin, sh, kirurgian klinikka Leena Tervahartiala, sh, kirurgian klinikka Mervi Kinnunen, esh, oh, kirurgian klinikka Mervi Vähätalo TtM, kliinisen hoitotyön asiantuntija, kirurgian klinikka UUSIA VIRAN- JA TOIMENHALTIJOITA TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Hengitystuki- ja ensihoidon yksikkö Nieminen Maria, perushoitaja Saarela Miia, perushoitaja Iho- ja sukupuolitautien klinikka Jokinen Maarit, sairaanhoitaja, varahenkilö Keskusarkisto Tuominen Päivi, hallintovirkailija Kirurgian klinikka Englund Teija, sairaanhoitaja Hakala Kirsi, osastonhoitaja Juvela Seppo, osastonylilääkäri Mattila Tiina, sairaanhoitaja Mäkipää Kristiina, sairaanhoitaja Rantala Hanna, sairaanhoitaja Salo Helena, sairaanhoitaja, varahenkilö Lastentautien klinikka Kaasalainen Anne, sairaanhoitaja Punta Marjo, sairaanhoitaja Salonen Katja, sairaanhoitaja Toivonen Mirka, sairaanhoitaja Öhman Elina, sairaanhoitaja Neurologian klinikka Anttonen Minna, apulaisosastonhoitaja Ortopedian ja traumatologian klinikka Karlsson Nina, sairaanhoitaja Koho Tommi, sairaanhoitaja Landen-Riggs Tanja, sairaanhoitaja Seppänen Matti, erikoislääkäri Sisätautien klinikka Suojanen Katriina. sairaanhoitaja Suusairauksien klinikka Viitasalo Malin, sairaanhoitaja, varahenkilö Synnytysten ja naistentautien klinikka Kaarniharju Kari-Matti, kätilö, varahenkilö Laaksonen Sanna, kätilö, varahenkilö Lamberg Satu, osastonhoitaja Mäntylä Maria, kätilö, varahenkilö Westermark Diana, kätilö, varahenkilö TYKS Vakka-Suomen sairaala Kirurgian osasto Aniskov Jevgeni, osastonlääkäri Leikkaus- ja anestesiaosasto Louhivaara Helena, sairaanhoitaja YLEISKIRJEITÄ Yleiskirje nro 13/2008, Vuoden 2008 vuosilomat Yleiskirje nro 14/2008, Yksiköiden työhyvinvointia tukeva määräraha Yleiskirje nro 15/2008, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin uudistettu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille Yleiskirje nro 16/2008, Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot lukien Yleiskirje nro 17/2008, Ulkomailla asuvien sairaanhoidosta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Tyksiläisille kuntokeskussopimus TYKSin henkilökuntaneuvosto on solminut yhteistyösopimuksen SATS-kuntokeskuksen kanssa. Sopimuksen tyksiläiskuntoilijoille tarjoamista eduista voit lukea intranetistä: ilmoitustaulu / kirpputori / henkilökunta-alennukset. Sisätautiosasto Sotška Vassili, osastonlääkäri LOIMAAN ALUESAIRAALA Muut palvelut Lax Minna, laitoshuoltaja Poliklinikka Äikää Jennimeeri, sairaanhoitaja Savolainen Taina, laitoshuoltaja Sisätautien osastot Lehtimäki Susanne, sairaanhoitaja Toivonen Taina, sairaanhoitaja Uusi-Kuitti Hanna, sairaanhoitaja SALON ALUESAIRAALA Kirurgian yksikkö Siviranta Mirka, sairaanhoitaja, varahenkilö Kirurgia/leikkausyksikkö Kaarto Satu, sairaanhoitaja,varahenkilö TURUNMAAN SAIRAALA Korvapoliklinikka Pakkanen Sonja, kuulontutkija Lastenpoliklinikka Ratia Nellie, sairaanhoitaja Leikkausosasto Iljina Aino, laitoshuoltaja Mielenterveysyksikkö vuodeosasto Norrgård Anette, mielenterveyshoitaja Sisätautiosasto Annala Heli, osastonsihteeri PSYKIATRIAN TULOSALUE Aikuispsykiatrian yksikkö Sorvali Eija, sosiaalityöntekijä Lastenpsykiatrian yksikkö Puustinen Anu, sairaanhoitaja Nuorisopsykiatrian yksikkö Jekkonen-Repo Anne, osastonsihteeri Laaksonen Sami, sairaanhoitaja TYKSLAB Lundán Tuija, sairaalageneetikko VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUS Hautanen Tiina, röntgenhoitaja VSSHP HALLINTOKESKUS Taloushallinnon palvelukeskus Ellmen Riitta, toimistosihteeri Salonen Liisa, kirjanpitäjä TYKSin kävelytestit Koko henkilöstölle tarkoitetut kävelytestit järjestetään seuraavasti: Aika: Tiistai 3.6. ja keskiviikko 4.6. klo Paikka: Vasaramäen puisto TYKSin entisen asuntolan (Lemminkäisenkatu 17) takana. Lähtöpaikka Pihlajakujan päässä. Testiohje: Tule paikalle klo , täytä ilmoittautumiskaavake ja sitten reippaasti kävelemään 2 km:n matka. Lenkkitossut suositeltavat jalkineet. Tulokset: Kaksisivuisen tietokonetulosteisen vastauksen testin tuloksesta ja yksilölliset liikuntasuositukset saat parissa päivässä. Palkinnot: Kaikkien osallistujien kesken arvotaan 10 kpl 40 euron lahjakortteja urheiluvälineliikkeeseen! Tarjoiluna maistuvainen herkkuterassi! Lisätietoja: työterveysaseman kotisivuilta (henkilöstöasiat/vsshp työterveyshuolto/ajankohtaista), työterveysasemalta ja työsuojelulta. Paimion sairaalassa kävelytesti torstaina Raision sairaalassa tiistaina Näistä tiedotetaan paikallisesti. Tervetuloa! Tyhy työryhmän, työterveysaseman ja työsuojelun puolesta, työfysioterapeutti Päivi Lähde, paivi. lahde@tyks.fi TYKSIN SENIORIT RY Hengellinen piiri Kokoontumiset joka toinen tiistai (6.5. ja 20.5.) klo TYKSin A-pääsisäänkäynnin luona olevassa Hiljaisessa huoneessa. Keskustelemme luettavan raamatunkohdan pohjalta esiin nousevista kysymyksistä. Kukin tilaisuus on oma kokonaisuutensa, joten voit tulla tutustumaan piiriin vaikkapa vain kerran tai olla läsnä aina mahdollisuuksiesi mukaan. Vastuuhenkilöinä rovasti Marja-Leena Meller-Mattila ja yhdistyksen varapj. Matti Salo. Olet lämpimästi tervetullut. Kuntoilujaosto Sauvakävelyä maanantaisin klo Omat sauvat. Ilman sauvojakin voi kävellä. Ei ennakkoilmoittautumista. Toukokuussa 5., 12., 19. ja 26. päivä. Kokoontuminen bussi nro 18:n päätepysäkillä Katariinanlaaksossa. Bussi nro 18 lähtee klo 9.32 (kulkee 10 min. väliajoin). Kesäkuun 4. retki Auraan Ilmoittautuminen mennessä puh , Terttu. Retki tehdään omilla autoilla. Ilmoita samalla voitko ottaa muita kyytiisi tai tarvitsetko kyydin. Ajoohje: Vanhaa Tampereentietä 23 km, jossa tienviitta oikealle Yliskulma Laukkaniitty. Opastusauto odottaa siinä klo Paluumatkalla halukkaille patikointia Liedon Nautelankosken maastossa, kokoontuminen Nautelankosken museon pihalla. Museossa on mm kahvio. Matkanjohtajana sihteeri. Kesäkuun 11. retkikohteena Kuusiston kartano, Villa Apollo ja Sysilahden puutarha Paraisilla Ilmoittautumiset viimeistään 25.4., puh , Terttu. Viimeinen maksupäivä 6.5. Viitenumero Hinta: jäsen 32, ei-jäsen 37, sisältää matkan, lounaan kahvin kera ja opastukset. Mukaan mahtuu 49 henkilöä. Ei-jäsenet voivat osallistua, jos tilaa jää. Tervetuloa! Matkanjohtajana Tuulikki Kallio. Lähtö klo 9.00 Aurakatu 2 Yhdistyksen tili: Osuuspankki Kaarinan konttori Kotisivut osoitteessa fi/ Tyksin seniorit ry Jos henkilötietosi, osoitteesi, puhelinnumerosi tai sähköpostiosoitteesi ovat muuttuneet, ilmoitathan sihteerille. Ritva Mäkelä-Lammi, puh , puheenjohtaja, ritva.makelalammi@gmail.com Inkeri Pitkänen, puh , sihteeri, inkeri.pitkanen@gmail.com KIITOKSET Kiitän niitä, jotka muistivat minua jäädessäni eläkkeelle 1.4. alkaen. Töissä oli mukava olla ja viihdyin, mutta kyllä tämä eläkkeellä olokin alkaa tuntua ihan kivalta. Helge Kennovaara Sydämelliset kiitokset Teille kaikille, jotka muistitte minua merkkipäivänäni. Salme Väliaho Kiitän teitä kaikkia yhteisistä vuosista ja muistamisesta sekä ikimuistoisesta juhlasta siirtyessäni vapaarouvan vuosille. Kiitos, kiitos! Sinikka Tähtinen, laitoshuoltaja, TYKS Toivo Salmi symposium Torstaina klo alkaen Osmo Järvi -sali (Internum), laitosrakennus Medisiina (Tervehdysten vastaanotto klo lastenklinikan luentosali, U-sairaala 12. krs, ajanvaraus ylil. sihteeri Elise Kouki) Symposiumin ohjelma, yhteystiedot ja ilmoittautumisohjeet symposiumiin ja juhlaillalliselle intranetissä: tiedotus / tulevia tapahtumia.

12 12 HOSPITAALI TYÖYHTEISÖ TUTUKSI Kaksikielinen, monipuolinen Turunmaan sairaala Kaskenkadun ja Sirkkalankadun kulmassa Turussa on pieni mutta monipuolinen työyhteisö, jossa työntekijät ovat perinteisesti viihtyneet pitkään. Viehättävässä 50-luvun alun tunnelmaa huokuvassa, arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemassa sairaalarakennuksessa myös potilaat tuntevat olonsa kodikkaaksi Tehokkasta mutta yksilöllistä hoitoa kaikille potilaille lupaavat sairaanhoitajat Jaana Kujanpää (oik.) ja Miia Kunnas. Kuvat: Mikael Soininen Kaisa Riikilä Sairaalan henkilöstö- ja kehittämispäällikön, Märta Marjamäen mukaan kaikessa sairaalan toiminnassa on keskeistä potilaiden yksilöllisyyttä korostava hoito. Leikkausosastolle jokin aika sitten HUS:ista siirtynyt sairaanhoitaja Gila Seera ilmaisee saman asian seuraavasti: Täällä on hirveän kaunis tapa hoitaa potilaita. Tämä ei todellakaan ole mikään hoitotehdas kuten monet isot sairaalat, vaan potilaat kohdataan täällä hyvin ihmisläheisesti. Potilaat kohdataan täällä hyvin ihmisläheisesti. Leikkausosaston osastonhoitaja Tuire Ovaska muistuttaa, että Turunmaan sairaalan leikkausosastolla työskennellään sairaanhoitopiirin muidenkin leikkausosastojen hengen mukaisesti: tehokkaasti ja ahkerasti potilaan parhaaksi. Teemme aluesairaaloille tyypillisesti kuuluvia elektiivisiä leikkauksia, päivystystä meillä ei ole. Henkilöstömme on ammattitaitoista ja operatiivinen hoito pyritään toteuttamaan potilaan parasta ajatellen. Kahdeksan eri erikoisalan leikkaukset tehdään päivätyönä kello 8:n ja 18:n välillä, kukin omina määrättyinä leikkauspäivinään. Kullakin erikoisalalla on omat vastuuhoitajansa, Ovaska selvittää. Hoidamme päiväkirurgiset ja vuodeosastohoitoa vaativat potilaat samalla henkilöstöllä, samalla leikkausosastolla. Toistaiseksi ammattitaitoista henkilökuntaa on riittänyt. Lyhytaikaisten sijaisten saanti on kuitenkin ollut vaikeaa. Pula osaavasta ja ammattitaitoisesta henkilökunnasta on tosiasia ja rekrytointi entistä hankalampaa. Työ pyritään kaikesta huolimatta tekemään antaumuksellisesti ja iloisesti kiireestä ja stressistä huolimatta. Työympäristön positiivinen henki on kunniakysymys ja siitä on yritetty yhdessä potilaiden kanssa pitää huolta. Toistaiseksi siinä on onnistuttukin, Ovaska arvioi. Märta Marjamäki huomauttaa, että Turunmaan sairaalassa on sekä ruotsin- että suomenkielisiä opiskelijoita, myös muista Pohjoismaista. Pohjoismaalaiset opiskelijat ovat pärjänneet talossa hyvin, koska talossa käytetään työkielenä myös ruotsinkieltä. Suomeksi ja ruotsiksi Turunmaan sairaala on varmasti monien käsityksen mukaan lähinnä ruotsinkielinen sairaala. Tämän mielikuvan Märta Marjamäki mielellään korjaa. Meillä tosin jokaisen työntekijän täytyy olla kaksikielinen niin, että voimme aidosti taata sekä suomen- että ruotsinkielisille hoitoa heidän omalla äidinkielellään. Ja alun alkaen toki suurin osa potilaistamme on tullut ruotsinkielisistä saaristokunnista. Tälläkin hetkellä sairaalan vastuualueeseen kuuluvat Turunmaan saaristokunnat: Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari, Iniö, Kemiö, Dragsfjärd ja Västanfjärd. Sairaala palvelee kuitenkin nykyään sairaanhoitopiirin kaikkia jäsenkuntia. Nykyisin potilaiden kielijakauma on kuitenkin aika tasainen. Turku ja sen lähikunnat Kaarina ja Piikkiö ostavat tällä hetkellä huomattavan määrän palveluita Turunmaan sairaalasta myös suomenkielisille asukkailleen. Saaristolaisten iso osuus potilaista vaikuttaa myös hoitokäytäntöihin. Hankalan matkan takaa tulevien potilaiden kannalta on tärkeää, että hoitoketju on mahdollisimman sujuva. Meidän täytyy erityisen tarkasti suunnitella lääkäritapaamiset ja tutkimukset niin, että ne pystytään tekemään tiiviisti peräkkäin. Emmehän me voi olettaa, että potilaat lähtevät pahimmillaan vaikka neljän lossin takaa monena päivänä tutkimuksiin, Marjamäki erittelee. Ja tietysti meidän täytyy miettiä myös kotiuttamistilanteessa sitä, miten hankalan matkan takaa potilas joutuu palaamaan takaisin, jos komplikaatioita ilmenee. Eli vähän varovaisemmin me lähetämme näitä pitkämatkalaisia kotihoitoon. Useita erikoisaloja Aluesairaalatasoiseksi yhteisöksi Turunmaassa on laaja erikoisalojen kirjo. Marjamäki muistuttaa, ettei erikoistuminen kuitenkaan voi olla yhtä syvää kuin esimerkiksi TYKSissä. Kaskenkadulla työskentelee noin 115 ihmistä ja lisäksi Paraisilla toimivassa psykiatrian yksikössä noin 35 ihmistä. Sairaalan erikoisaloja ovat sisätaudit, kirurgia, gynekologia, lastentaudit, korvataudit, silmätaudit, keuhkotaudit sekä psykiatria. 2. Märta Marjamäki muistuttaa, että nykyisin Turunmaan sairaalan potilaista noin puolet on suomenkielisiä. 3. Työkalut kunnossa Työympäristön postiivinen henki on meille kunniakysymys, toteaa Tuire Ovaska. Sairaalassa on kirurgian ja gynekologian 25-paikkainen vuodeosasto. Sisätautiosastolla on 27 potilaspaikkaa ja päiväosastolla 10 sairaansijaa. Psykiatrian vuodeosastolla on 20 sairaansijaa. Neljässä leikkaussalissa tehdään operaatioita raskaasta tekonivelkirurgiasta aina silmien mikrokirurgiaan. Kaiken kaikkiaan siellä hoidetaan kahdeksan eri erikoisalan leikkauksia. Talosta löytyy myös useiden eri alojen subspesialiteetteja:. Sisätautien puolella meillä on subspesialiteetteina reumatologia, gastroenterologia ja kardiologia, kirurgian puolella ortopedia ja urologia. Lisäksi sairaalassa toimii gynekologian poliklinikka, lastenpoliklinikka, korva-,nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, kuulonhuoltoyksikkö ja silmäpoliklinikka. Psykiatriassa on aikuispsykiatrian poliklinikka ja toimintakeskus sekä lasten- ja nuorten poliklinikka. Hoitajien kannalta laaja-alaisuus edellyttää monien erikoisalojen hallitsemista. Se tekee meistä hoitohenkilöstön silmissä kiinnostavan työyhteisön. Täällä pääsee hyödyntämään monipuolisesti kaikkea oppimaansa, Marjamäki huomauttaa. Perinteet kunniassa Työtyytyväisyystutkimusten mukaan Turunmaan väki viihtyy työssään ja heillä on vahva sisäinen identiteetti. Henkilöstö- ja kehittämispäälikön mukaan miellyttävään tilanteeseen vaikuttaa monta tekijää. Ensinnäkin me olemme niin pieni työyhteisö, että meillä on ollut mahdollisuus oppia tuntemaan toinen toisemme. Hallinto-organisaatio on pyritty pitämään matalana ja olemme yrittäneet varmistaa, että ihmiset pääsevät mahdollisimman helposti vaikuttamaan omaan työhönsä. Olemme myös vaalineet ahkerasti tiettyjä perinteitä. Jouluviikolla syödään yhteiset joulupuurot, talossa valitaan aina oma Lucia-neito ja Lucia-kulkueessa toimitusjohtaja on soittanut kitaraa jo useina vuosina. Nämä ovat sellaisia kodikkuutta lisääviä asioita, josta emme halua luopua, Marjamäki hymyilee