SFS-KÄSIKIRJA 1 STANDARDIT JA STANDARDISOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SFS-KÄSIKIRJA 1 STANDARDIT JA STANDARDISOINTI"

Transkriptio

1 SFS-KÄSIKIRJA 1 STANDARDIT JA STANDARDISOINTI 2013

2 Standardien ja käsikirjojen ajan tasalla olevat viitetiedot voi tarkistaa SFS:n internet-sivuilta Copyright SFS Osittainenkin julkaiseminen tai kopiointi sallittu vain SFS:n luvalla. Tätä julkaisua myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 8. painos ISBN SFS, Helsinki ISSN

3 SFS-KÄSIKIRJA 1 STANDARDIT JA STANDARDISOINTI Standards and standardization 8. uudistettu painos. Tammikuu 2013 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh , faksi

4 Kun Egyptin pyramideja rakennettiin, standardisoitiin savitiilien koko. Ilman tätä oivallusta pyramidit eivät olisi koskaan valmistuneet. Standardit ja standardisointi 4 Tämä käsikirja on johdanto standardisointiin. Standardisointiin osallistumiseen ja vaikuttamiseen on omat järjestelmälliset väylänsä, jotka on hyvä tuntea. Standardisointi hyödyttää meitä kaikkia jokapäiväisessä elämässä. Sillä järkeistetään toimintaa, lisätään turvallisuutta ja parannetaan taloudellisuutta. SFS-käsikirja 1 on perustietolähde, joka soveltuu myös opetusja opiskelukäyttöön. Sama materiaali löytyy sähköisessä muodossa SFS:n kotisivuilta ja standardisoinnin oppilaitosportaalista

5 Sisällys 1 Mikä on standardi Standardisoinnin historia Monenlaisia standardeja Standardin määritelmä Standardien lajeja Standardisoinnin hyödyt Standardisoinnin maailmankartta Maailmanlaajuinen standardisointi Eurooppalainen standardisointi Kansallinen standardisointi Yritysstandardisointi Standardit ja lainsäädäntö Rooman sopimus Kaupan teknisten esteiden poistaminen Vastavuoroinen tunnustaminen New Approach eli uusi lähestymistapa Uuden lähestymistavan tulevaisuus CE-merkintä Tietojenvaihto valmisteilla olevista standardeista EU:n kannanotot standardisointiin Standardisointi Suomessa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Kansallinen järjestelmä SFS:n toimialayhteisöt Kansallisten SFS-standardien laadinta Kansallisen SFS-standardin rakenne SFS-standardien vahvistaminen SFS-standardien julkaiseminen SFS-standardien ryhmittely Standardeja koskeva tiedonvälitys Kirjastot, palvelupuhelin, lehdet, myynti Sertif iointi SFS-standardien SFS-ICS-ryhmittely...29

6 1 Mikä on standardi Ollakseen yleisesti hyväksytty standardin on oltava vapaasti saatavilla ja kirjallisessa muodossa. Se on valmisteltu yhteistyössä ja tavoitteena on aina yhteisymmärrys eri osapuolten kesken. Hyväksymisen voi antaa vain standardisoinnista vastaava elin, esimerkiksi viranomainen tai järjestö. Kehittyvä merenkulku, löytöretket ja ennen muuta kaupankäynti pakottivat kehittämään yhteisesti hyväksyttyjä mittoja, painoja ja vaihdannan välineitä. Yhteiset symbolit auttoivat osapuolia ymmärtämään toisiaan kielestä ja kielitaidosta riippumatta. 1.1 Standardisoinnin historia Ihminen on rajattoman luova ja kekseliäs. Kautta koko historian hän on kehittänyt uusia elämänmuotoja joilla voi sopeutua vaihteleviin ympäristöihin ja luonnonoloihin. Ihmiset kaikissa kulttuureissa ovat jatkuvasti ponnistelleet luodakseen uusia työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla työ on ollut entistä helpompaa ja joilla on saanut entistä enemmän aikaan. Näyttäviä esimerkkejä tuhansia vuosia sitten eläneitten ihmisten kekseliäisyydestä on yhä nähtävissä. Egyptin pyramidien, maya-intiaanien temppelien tai Kiinan muurin rakentamiseen tarvittiin muutakin kuin loputtomasti halpaa orjatyövoimaa: hyvää organisointikykyä ja standardeja. Kun Egyptin pyramideja rakennettiin, huomattiin työn edistyvän nopeammin, kun käytettiin yhdenmuotoisia ja samankokoisia kiviä. Kun rakentamisessa alettiin käyttää poltettua savitiiltä, tiilille määrättiin standardikoko 410 x 200 x 120 millimetriä. Samankokoiset tiilet oli nopeampi valmistaa, helpompi kuljettaa rakennuspaikalle ja asentaa paikoilleen. Ilman tätä keksintöä pyramidit eivät olisi koskaan valmistuneet eivätkä säilyneet näihin päiviin asti. Egyptiläinen tiilimitta oli kuitenkin käytössä vain pienellä alueella Niili-joen suistossa. Nykyään se siis luokiteltaisiin kansalliseksi standardiksi, joka on käytössä vain yhdessä maassa. Muualla Välimeren ympäristössä mitat ja rakenteet erosivat kaupungista toiseen. Eri puolilla maailmaa vaikuttavat kulttuurit tuskin edes tiesivät toisistaan. Kun ne kohtasivat, seurauksena oli yleensä hävitystä ja tuhoa kuten silloin, kun eurooppalaiset ja Amerikan intiaanit joutuivat kohdakkain. Merkki- ja symbolijärjestelmät erosivat toisistaan niin tehokkaasti, että eräitä kiviin hakattuja kertomuksia on opittu tulkitsemaan vasta aivan viime vuosina. Kehitys oli pitkään hidasta. Vielä 1800-luvulla valtaosa tuotteista valmistettiin paikallisille markkinoille. Jos jotain meni rikki, uusi osa valmistettiin alkuperäisen mallin mukaan omin voimin tai sepän pajassa. Yhdenmukaisuutta ei osattu vaatia. Hienosäätöön käytettiin vasaraa ja alasinta, ja työtä tehtiin niin kauan että osat sopivat toisiinsa. Iso-Britanniasta alkanut ja 1800-luvulla Suomeen levinnyt teollinen tuotanto muutti tilanteen täydellisesti. Massatuotanto edellytti yhdenmukaisia tuotteita ja vaihto-osia, jotka vastasivat tarkalleen toisiaan. Työnjako, erikoistuminen ja alihankinta yli maan rajojen lisäsivät tarvetta yhteisten määritelmien käyttöön. Ihmisen luovuus ja kekseliäisyys oli nyt suunnattava uudestaan. Loputon erilaisuus ei enää vastannut tarkoitustaan. Tekniikassa, a, tuotannossa, kuljetuksessa, kaupassa ja kulutuksessa alkoi yhteistyön aika, jossa ihmisten asuinpaikasta, kulttuurista ja kielestä riippumatta oli pystyt- tävää ymmärtämään toisiaan. Tarvittiin tarkasti määriteltyjä käsitteitä, merkkejä ja symboleja, joilla oli kaikille täsmälleen yhteinen merkitys. Helmikuussa vuonna 1904 paloi Baltimoren kaupunki Marylandissa Yhdysvaltain itärannikolla. Kyseessä on vuonna 1729 perustetun kaupungin pahin katastro. Palossa tuhoutui 70 korttelia ja rakennusta kaupungin liikekeskuksessa. Ihmishenkiä ei palossa onneksi menetetty. Palo kesti 30 tuntia. Sen seurauksena kaupunkilaista menetti työpaikkansa. Apua palon sammuttamiseen tuli kaikkiaan 21 kaupungista aina New Yorkista asti. Heti kuitenkin huomattiin, että muiden paikkakuntien palokuntien letkuliittimet eivät sopineet toisiinsa eivätkä paloposteihin. Tämä haittasi suuresti s sammutustöitä. Paloletkujen liittimissä eri puolella Yhdysvaltoja oli tuolloin käytössä 600 erilaista mitoitusta. Palon jälkeen aloitettiin letku - liittimien standardisointi. Ensimmäinen standardi paloletkujen liittimistä julkais- tiin jo vuonna

7 1.2 Monenlaisia standardeja Maailma on täynnä standardeja. Sanalla standardi tarkoitetaan montaa asiaa. De facto -standardista on kyse, kun sitä ei ole laadittu standardisoimisjärjestössä, vaan siitä on vain muodostunut yleinen käytäntö. Esimerkiksi Windowskäyttöjärjestelmä on tällainen de facto -standardi. Jotkut standardit ovat pakollisia viranomaismääräyksiä. Liikennemerkit ovat esimerkiksi tällaisia standardeja. Standardeja laativat erilaiset standardisoimisjärjestöt sovittuja standardien laadintaperiaatteita noudattaen. Laadintaprosessi Toiminta Yhteen- Minimilaatu Valikoiman Informaatio sopivuus rajoittaminen De facto Microsoft Hotellien VHS- Kättely, Windows tähtiluokitus kasetti tervehtiminen Säädökset Kouluarvo- Veden Bensiini- Liikennesanat 4 10 laatu laadut merkit Standardit Paperikoko Polkupyörät Paristojen Ulkoilun (A4) koot merkit 1.3 Standardin määritelmä Standardisoimisjärjestöjen piirissä tehtävä standardisointi on yhteisten sääntöjen laatimista helpottamaan viranomaisten, elinkeinoelämän ja kuluttajien elämää. Standardeilla lisätään tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta, suojellaan ympäristöä ja helpotetaan kotimaista ja kansainvälistä kauppaa. Standardit laaditaan kaikkien asianosaisten yhteistyönä työryhmissä ja komiteoissa, ja työn tulokset julkaistaan asiakirjoina, jotka ovat kenen tahansa hankittavissa. Standardi voi olla voimassa yhdessä maassa, mutta yhä useammin pyritään kansainvälisiin standardeihin, jotka ovat voimassa kaikkialla. Standardit ovat luonteeltaan suosituksia, ja niiden käyttö on paitsi vapaaehtoista myös ilmaista. Standardisointijärjestöjen menot katetaan standardiasiakirjojen myynnistä saatavilla tuloilla, julkisella rahoituksella ja jäsenmaksuilla. Standardista on olemassa useita määritelmiä, joiden perusteella standardeilla katsotaan olevan seuraavia ominaisuuksia: Toisin kuin Standardi on kirjallinen julkaisu, joka on kaikkien saatavilla. Se voi olla lakien ja asetusten muutaman sivun mittainen tai satojen sivujen laajuinen. soveltaminen, Standardi on standardisoinnista huolehtivan viranomaisen, järjestön tai muun tunnustetun elimen hyväksymä. Kansainvälinen standardi on standardien käyttö kansainvälisen standardisoimisjärjestön hyväksymä, yleisesti saatavilla oleva on vapaaehtoista. standardi. Vastaavasti alueellinen standardi on alueellisen standardisoimisjärjestön hyväksymä ja kansallinen standardi kansallisen standardisoimisjärjestön hyväksymä, yleisesti saatavilla oleva standardi. Paikallinen standardi on käytössä jonkin maan tietyllä maantieteellisellä alueella. Standardit valmistellaan yhteistyössä ja valmistelussa pyritään yhteisymmärrykseen (konsensukseen). Standardeja valmistellaan avoimissa työryhmissä, joihin kutsutaan mukaan viranomaisten, teollisuuden, kaupan, käyttäjien ja kuluttajien edustajia. Usein puolueettomina asiantuntijoina on myös korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten edustajia. Ennen julkaisemista standardin luonnoksesta pyydetään vielä lausuntoja kaikilta tahoilta, joita asia koskee. Valmistelussa pyritään ottamaan huomioon kaikkien osapuolten näkökannat ja sovittelemaan mahdolliset ristiriitaiset mielipiteet. Aina ei päästä täydelliseen yksimielisyyteen, mutta standardin tulee olla sellainen, että mikään tärkeä eturyhmä ei ole oleellisissa asioissa pysyvästi eri mieltä. Standardi on tarkoitettu yleiseen ja toistuvaan käyttöön. Standardien lisäksi käytössä on paljon muitakin teknisiä määräyksiä ja eritelmiä. 7

8 1.4 Standardien lajeja Kaikkein laajin soveltamisala on perusstandardeilla, joilla määritellään mittayksiköitä, käsitteitä, tunnuksia ja merkkejä. Tuotestandardeissa määritellään vaatimukset, jotka tuotteen tai tuoteryhmän on täytettävä, jotta ne sopivat tarkoitukseensa. Vaatimukset voivat koskea esimerkiksi mitoitusta, rakennetta, koostumusta, kestävyyttä ja turvallisuutta. Nykyaikaisissa standardeissa otetaan huomioon myös tuotteen ja sen valmistamisen aiheuttamat vaikutukset ympäristöön. Tuotestandardi voi koskea tavaroita ja palveluita. Samoin kuin tavaratuotteet myös erilaisten palveluiden tuotanto ja ominaisuudet voidaan määritellä niin, että tuote vastaa mahdollisimman hyvin sille asetettavia vaatimuksia. Arthur Wellesley, l Wellingtonin herttua Waterloon taistelussa vuonna 1815 taisteltiin Euroopan herruudesta. Jo kertaalleen syrjäytetty Ranskan keisari Napoleon oli karannut karkotuspaikaltaan Elben saarelta ja koonnut uuden armeijan. Brysselin eteläpuolella Waterloon kylässä odottivat englantilaiset kuuluisan sotapäällikkönsä Wellingtonin johdolla. Wellingtonilla oli miestä ja 180 tykkiä, Napoleonilla miestä ja 246 tykkiä. Napoleon oli kuuluisa perusteellisista tiedoistaan erityisesti tykistötekniikassa. Jälkikäteen voikin vain ihmetellä, että ranskalaiset käyttivät kanuunoissaan vaihtelevan kokoisia ammuksia. Kun yhdeltä tykkipatteristolta loppuivat ammukset, se ei voinut turvautua muiden pattereiden varastoihin vaan oli poissa pelistä. Sen sijaan englantilaiset käyttivät standardikokoisia ammuksia, jolloin mikä tahansa ammus oli minkä tahansa tykin käytettävissä. Näin täydennykset olivat mahdollisia, ja ammuksia riitti sinne missä taistelut olivat kiivaimmillaan. Englantilaiset voittivat taistelun ja olivat ensimmäisten joukossa tuomassa standardisoinnin periaatteita teollisen yhteiskunnan kaikille aloille perustettu British Standards Institution eli BSI onkin maailman vanhin kansallinen standardisoimisjärjestösjärjestö. Nykyisen luokittelun mukaan englantilaiset käyttivät tuotestandardin mukaisia tykinkuulia. 8 Menetelmästandardi sisältää yksityis-iskohtaisia ohjeita tuotantoprosessista a ja raaka-aineiden sekä komponenttien tien ominaisuuksista. Joskus menetelmä-mästandardit sisältävät myös määritelmiä miä siitä, miten tuotteen huolto järjestetään. Palvelustandardeissa määritellään vaatimukset, jotka palvelun on täytettävä tarkoitukseensopivuuden varmistamiseksi. Palvelustandardeja voidaan laatia esimerkiksi pesuloita, hotelleja, kuljetuksia, autonhuoltoa, tietoliikennettä, vakuutus- ja pankkitoimintaa ja kauppaa varten. Turvallisuusstandardeilla pyritään takaamaan tuotteen turvallisuus sekä ihmisille että koko ympäristölle.

9 Sanastostandardit sisältävät käsitteiden määritelmiä sekä näitä täydentäviä selityksiä, kuvia, esimerkkejä jne. Testausstandardit sisältävät määritelmiä tuotteiden testausmenetelmistä. Täydennyksenä on usein ehtoja esimerkiksi siitä, millä periaatteilla näytteet valitaan ja mitä tilastollisia menetelmiä tulosten analysoimisessa käytetään. Standardit eroavat myös siinä, onko pääpaino tuotantomenetelmässä vai itse lopputuotteen ominaisuuksissa. Jos paino on itse menetelmässä ja tuotantoprosessi on tarkkaan säännelty, uuden teknologian käyttöönotto hidastuu. Tuotantomenetelmiin kohdistuvia määräyksiä on myös helppo käyttää rajoittamaan ulkomaista tuontia ja kilpailua kotimarkkinoilla. Uusissa standardeissa onkin yleisempää, että määritellään vain ne ominaisuudet, joita tuotteessa halutaan olevan. Valmistajan itsensä ratkaistavaksi jätetään se, minkälaisella tuotantoprosessilla lopputulos saavutetaan. 1.5 Standardisoinnin hyödyt Standardisoinnin ansiosta tuotteet, palvelut ja menetelmät sopivat siihen käyttöön ja niihin olosuhteisiin, joihin ne on tarkoitettu. Standardisoinnin tärkeimpiä tehtäviä on myös vähentää merkityksettömiä erilaisuuksia tuotteiden välillä. Teknisesti ja kaupallisesti merkityksettömät erilaisuudet vähentävät suurtuotannon etuja, estävät avointa kilpailua markkinoilla ja lisäävät kustannuksia esimerkiksi varastoinnissa ja kuljetuksissa. Standardisointi varmistaa, että tuotteet ja järjestelmät sopivat toisiinsa ja pystyvät toimimaan yhdessä. Vielä 1980-luvulla periaatteen unohtaminen hidasti selvästi tietotekniikan käyttöönottoa. Nykyään yhteensopivuuteen pyritään yleensä jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi kansainvälisellä ISO-standardilla on sovittu, että kaikkialla maailmassa luottokortit, puhelinkortit ja älykortit ovat saman kokoisia. Korttien optimaaliseksi paksuudeksi on määritelty 0,76 millimetriä. Tuotteiden, menetelmien tai palveluiden täytyy myös olla keskenään vaihdettavia. Vaihdettavuus voi koskea sekä tuotteen mittoja että toiminnallisia ominaisuuksia. Valikoiman optimoinnilla tuotteiden, menetelmien tai palvelujen tyyppejä tai kokoja valitaan tarkoituksenmukainen lukumäärä. Standardisoinnin tarkoitus ei ole hyödyttää pelkästään teollisuutta vaan koko yhteiskuntaa. Kaikilla aloilla yhtä hyvin tieteessä ja tutkimuksessa, hallinnossa kuin yhteiskunnallisessa palvelu- ja sosiaalityössä yhteisesti hyväksytyt käsitteet ja määritelmät nopeuttavat työtä, vähentävät virheitä ja väärinkäsityksiä ja auttavat saamaan entistä parempia käytännön tuloksia. Erityisen tärkeää on käyttäjien ja kuluttajien osallistuminen standardisointityöhön. Yhteinen valmistelutyö tuo valmistajat ja asiakkaat saman pöydän ääreen muutenkin kuin vain ostotilanteessa. Kun kuluttajilla on mahdollisuus suoraan vaikuttamiseen, kestävyyteen ja turvallisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota. Samalla eri osa-alueille syntyy teknologiasta, menetelmistä ja niiden arvioinnista kiinnostuneita asiantuntijaverkostoja. Standardeilla annetaan määritelmiä myös turvallisuudesta niin, että vältetään kohtuutonta riskiä ihmisille, eläimille tai ympäristölle. Myös ympäristön on säilyttävä kohtuuttomilta vahingoilta tuotteen koko elinkaaren ajan raaka-aineen hankinnasta kuljetukseen, tuotteen käyttöön, kierrätykseen tai loppusijoitukseen saakka. Standardisoinnilla lisätään tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta, suojellaan kuluttajaa ja ympäristöä sekä helpotetaan kotimaista ja kansainvälistä kauppaa. 9

10 Kansalliset, toisistaan eroavat tekniset määräykset ja standardit vähentävät kotimaisen tuotannon kanssa kilpailevien tuotteiden pääsyä markkinoille. Kun kansallisten määräysten sijaan otetaan käyttöön yhdenmukaisia kansainvälisiä määrityksiä, eri valmistajien tuotteiden vertailu helpottuu ja tekninen kehitys nopeutuu. Tuotteiden vapaa liikkuminen hyödyttää erityisesti kuluttajia. Kun tarjolla on useita kilpailevia vaihtoehtoja, hintataso laskee ja asiakkaan palveluun kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Viime aikoina standardisoinnin etuja on hyödyntänyt kauppa, joka on sopinut valmistajien ja kuljetusliikkeiden kanssa yhdenmukaisista mitoista kuljetuksissa ja varastoinnissa. Kun kuljetuslava on sovitun mittainen, niitä sopii kuljetusautoon optimimäärä. Tuotteen valmistaja sovittaa omat pakkauksensa lavan mittoihin, ja saa yhdelle lavalle mahtumaan enemmän. Kaupassa myyntitelineetkin voivat olla standardimittaisia: tilaa säästyy ja henkilökunnan työ helpottuu. Kuluttaja huomaa säästön edullisempina hintoina. Britannian työn tuottavuuden kasvusta on standardien ansiota 13 %. Saksan standardisoimisjärjestö DIN julkisti vuonna 2000 laajan teettämänsä tutkimuksen, jossa käsitellään standardien taloudellisia hyötyjä. Tutkimuksen mukaan standardien hyöty yhteiskunnalle on 1 % bruttokansantuotteesta. Ison-Britannian kauppa- ja teollisuusministeriö DTI julkaisi vuonna 2005 tutkimuksen The Empirical Economics of Standards standardien hyödyistä. Sen mukaan Britannian työn tuottavuuden kasvusta on standardien ansiota 13 %. Ranskan standardisoimisjärjestö AFNOR julkaisi kesäkuussa 2009 tutkimuksen standardisoinnin taloudellisista vaikutuksista. Sen mukaan Ranskassa lähes neljäsosa bruttokansantuotteen kasvusta johtuu standardisoinnista. Standardien lajeja Perusstandardit Mittayksiköt, käsitteet, tunnukset ja merkit Tuotestandardit Määritellään vaatimukset, jotka tuotteen tai tuoteryhmän on täytettävä sopiakseen tarkoitukseensa. Vaatimukset voivat koskea mittoja, rakennetta, koostumusta, kestävyyttä ja turvallisuutta Menetelmästandardit Yksityiskohtaisia ohjeita tuotantoprosesseista ja raaka-aineiden sekä komponenttien ominaisuuksista Palvelustandardit Määritellään vaatimukset, jotka palvelun on täytettävä tarkoitukseen sopivuuden varmistamiseksi Turvallisuusstandardit Pyritään takamaan tuotteenturvallisuus sekä ihmiselle että koko ympäristölle Sanastostandardit Käsitteiden määritelmiä sekä nitä täydentäviä selityksiä, kuvia ja esimerkkejä Testausstandardit Määritelmiä tuotteiden testausmenetelmistä 10

11 2 Standardisoinnin maailmankartta Standardisointia harjoitetaan lähes joka maassa. Useimmissa teollisuusmaissa se on vapaaehtoisten organisaatioiden, standardisoimisjärjestöjen vastuulla. Kehitysmaissa standardisoinnista vastaavat yleensä valtion viranomaiset. Myös kansainvälisellä tasolla standardisoimistyö on alusta lähtien perustunut vapaaehtoisuuteen. Ensimmäinen toimiala, jolla tarve yhteisiin määritelmiin huomattiin, oli sähkötekniikka. Vuonna 1906 perustettua International Electrotechnical Commission eli IEC-järjestöä voidaan pitää ensimmäisenä kansainvälisenä standardisoimisjärjestönä. Myöhemmin 1920-luvulla perustettiin vastaava teknisten alojen standardisointijärjestö ISA, jonka toiminta kuitenkin päättyi toiseen maailmansotaan. Sodan jälkeen perustettiin uusi järjestö ISO International Organization for Standardization. Lontoossa vuonna 1946 pidetyssä perustamiskokouksessa oli edustajia 25 maasta ja 60-luvuilla kaupankäynti valtioiden välillä lisääntyi voimakkaasti. Esimerkiksi Länsi- Euroopassa ulkomaankaupan hallinnollisia esteitä alettiin raivata alentamalla tulleja ja karsimalla Standardisoinnin maailmankartta Maailmanlaajuinen taso IEC International Electrotechnical Commission Eurooppalainen taso CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization Kansallinen taso SESKO Sähkötekninen ala ISO International Organization for Standardization CEN European Committee for Standardization SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS toimialayhteisöineen määrällisiä rajoituksia, kuten vienti- ja tuontilisenssejä. Vapaakaupan havaittiin hyödyttävän kaikkia ja lisäävän tuotannon tehoa ja varallisuutta. Kehitystä turvaamaan perustettiin eurooppalaiset vapaakauppaliitot EEC ja EFTA, joista myöhemmin on muotoutunut nykyinen Euroopan unioni, EU. Standardisoinnin pääpaino oli kuitenkin pitkään kansallisella ja yritystasolla. Kansallisia, muista maista eroavia teknisiä määräyksiä käytettiin osin myös tietoisesti suojaamaan omaa teollisuutta ulkomaiselta kilpailulta. Vasta 1960-luvulla standardisoinnin painopiste alkoi vähitellen siirtyä kansainväliselle tasolle. Kansainvälisestä standardisoinnista huolehtivat järjestöt toimivat Genevessä Sveitsissä. Laaja-alaisimman ISO-järjestön toiminnassa on mukana yli 160 maata. Sähköalalla kansainvälistä työtä jatkaa edellä mainittu IEC ja telealalla ITU (International Telecommunication Union). ISOn, IEC:n ja ITUn rinnalla toimivat eurooppalaiset standardisoimisjärjestöt CEN, sähköalan CENELEC ja telealan ETSI. Suomi on edustettuna kaikissa näissä järjestöissä. ITU International Telecommunication Union ETSI European Telecommunications Standards Institute Viestintävirasto Teleala 2.1 Maailmanlaajuinen standardisointi Kansainvälisellä tasolla laajin standardisoimisjärjestö on ISO, International Organization for Standardization. ISOn jäseniä ovat kansalliset standardisoimisjärjestöt, yksi kustakin maasta. Vuoden 2013 alussa toimintaan osallistuvia aktiivisia jäseniä oli 111, joukossa kaikki teollisuusmaat ja useimmat sellaiset kehitysmaat, joissa on merkittävää teollisuutta. Aktiivisten jäsenten lisäksi kirjeenvaihtajajäseniä oli 49, useimmat näistä kehitysmaita, joissa ei vielä ollut toimivaa standardisoimisjärjestöä. Kirjeenvaihtajajäsenet eivät voi osallistua ISOn tekniseen työhön eivätkä äänestyksiin, Maailmanlaajuinen standardisointi ISO International Organization for Standardization Laaja-alainen kansainvälinen standardisoimisjärjestö, joka vastaa pääsääntöisesti kaikesta muusta kuin sähkö- ja telealan standardisoinnista IEC International Electrotechnical Commission Kansainvälinen sähkötekniikan standardisoimisjärjestö ITU International Telecommunication Union Kansainvälinen telealan standardisoimisjärjestö 11

12 ISO:n tekniset komiteat >> /standardisointi/lyhenteet Ratkaiseva käännekohta oli ISO-standardin mukainen kuljetuskontti, joka mullisti lyhyessä ajassa koko kansainvälisen kauppaliikenteen. Kontti mahdollisti lähes minkä tahansa tuotteen kannattavan kuljettamisen mantereelta toiselle. Sen standardimitat pakottivat tuotteiden valmistajia mitoittamaan omatkin tuotteensa ja pakkauksensa uudelleen. 12 mutta saavat käyttöönsä valmiit standardit ja kaiken valmistelussa käytetyn kirjallisen materiaalin. Aivan pienimpien maiden standardisoimisjärjestöjä on ISOssa erityisjäsenenä 11. Tekninen valmistelutyö tehdään ISOn teknisissä komiteoissa sekä näiden alaisissa alakomiteoissa ja työryhmissä. Kunkin komitean sihteeristötehtävät on annettu sellaisen jäsenmaan hoidettavaksi, jolla on katsottu olevan riittävää asiantuntemusta kyseisellä alalla. Esimerkiksi paperin ja paperimassan standardisointia käsittelevän komitean sihteeristötehtävät on annettu kanadalaisille ja tietotekniikkaa käsittelevien komiteoiden sihteeristöt taas yhdysvaltalaisten jäsenjärjestöjen hoidettavaksi. Aloitteen uuden standardin luomiseksi voi tehdä jokin kansainvälinen järjestö tai ISOn kansallinen jäsenjärjestö. Alun perin jäsenmaassa aloitteentekijänä on voinut olla esimerkiksi teollisuuden toimiala- tai etujärjestö, tutkimuslaitos, kuluttajien etujärjestö tai ammattiliitto. Ennen uuden teknisen komitean perustamista selvitetään, sopiiko ehdotettu aihekokonaisuus jonkin jo olemassa olevan komitean työhön. Uusi tekninen komitea voidaan perustaa, jos sen toimintaan tulee mukaan vähintään viisi jäsenjärjestöä. Ensimmäinen standardiluonnos (Working Draft, WD) laaditaan työryhmässä. Tärkeä vaihe on komitealuonnos (Committee Draft, CD), johon komitean jäsenet tekevät muutos- ja parannusehdotuksiaan. Suurin osa valmistelevasta työstä tapahtuu kirjeenvaihdon avulla. Kokouksia pidetään lähinnä silloin, kun luonnoksesta alkaa olla riittävä yksimielisyys tai kun on otettava kantaa johonkin tärkeään periaatteelliseen kysymykseen. Kun tekninen komitea on päässyt luonnoksesta yhteisymmärrykseen, toimitetaan se keskussihteeristölle rekisteröitäväksi (Draft International Standard, DIS) ja edelleen jäsenmaille äänestystä ja kommentteja varten. Jäsenillä on kolme kuukautta aikaa kommentoida standardiehdotusta. Jos 67 % komitean aktiivisista jäsenistä sitä kannattaa, asiakirja hyväksytään kansainvälisen standardin lopulliseksi ehdotukseksi (Final Draft International Standard, FDIS). Jäsenillä on kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa kyllä tai ei -kantansa standardin hyväksymiseen kansainväliseksi standardiksi. Jos 67 % komitean aktiivisista jäsenistä hyväksyy lopullisen ehdotuksen, se on hyväksytty kansainväliseksi ISO-standardiksi. Useimmiten yksimielisyys on varmistettu jo valmistelutyön aikana, ja ehdotus hyväksytään yksimielisesti. Tekniikka kehittyy nopeasti, ja standardien täytyy pysyä kehityksessä mukana. Tavoitteena on, että jokainen standardi tarkastetaan ja uudistetaan vähintään viiden vuoden välein. Tarkastustyössä käydään yksityiskohtaisesti läpi, mitä muutoksia uudet menetelmät, materiaalit tai laatu- ja turvallisuusvaatimukset edellyttävät sen sisältöön. Vaikka kansainvälinen standardisointi vauhdittui 1960-luvulla, monet jäsenjärjestöt pitivät vielä kansallista standardisointia tärkeämpänä ajaen omia kansallisia etujaan. Standardin sijasta käytettiin nimitystä suositus, mikä kuvaa sitä, että monet maat pitivät vielä silloin tiukasti kiinni omista kansallisista määritelmistään. Jäsenmaat voivat ottaa ISO-standardin käyttöön vapaaehtoisesti joko sellaisenaan tai käännöstyön ja mahdollisen muokkaustyön jälkeen hyväksyttynä kansallisena standardina. Vielä 1970-luvulla ISO oli julkaissut kansainvälisiä ISO-asiakirjoja alle tuhat kappaletta, mutta sen jälkeen kehitys on ollut nopeaa. Vuonna 1985 voimassa olevia standardeja oli jo runsaat kuusi tuhatta ja vuoden 2012 lopussa niiden määrä oli noussut yli :een. Sivuja niissä oli yhteensä yli 0,8 miljoonaa. ISOn tärkein yhteistyökumppani on sähköalan kansainvälinen standardisoimisjärjestö IEC, International

13 Electrotechnical Commission. ISOlla ja IEC:llä on yhteisiä teknisiä komiteoita, ja niiden keskussihteeristöt toimivat samassa rakennuksessa Genevessä. IEC:ssä Suomea edustaa SESKO ry. Kansainvälinen telealan standardisoimis järjestö on ITU, International Telecommunication Union. Suomesta ITUn ja telealan eurooppalaisen standardisoimisjärjestön ETSIn toimintaan osallistuu Viestintävirasto Eurooppalainen standardisointi 2.2 Eurooppalainen standardisointi Samoin kuin kansainvälisellä tasolla, myös Euroopassa standardisointi ja standardien käyttö on vapaaehtoista. Eurooppalaiset standardit on kuitenkin vahvistettava kansallisiksi standardeiksi CENin jäsenmaissa. Nykyään eurooppalaiset standardisoimisjärjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä Euroopanunionin kanssa, ja standardisoinnilla on tärkeä ja tunnustettu asema eurooppalaisen yhteistyön ja sisämarkkinoiden kehittämisessä.tärkeimmät standardit pyritään yhtenäistämään koko EU:n alueella. Keskeinen eurooppalainen standardisoimisjärjestö on CEN, European Committee for Standardization, CEN:n tekniset komiteat >> joka on kaikkien EU- ja EFTA-maiden standardisoimisjärjestöjen yhteistyöelin. Suomea CENissä edustaa Suomen Standardisoimisliitto SFS. Vuoden 2013 alussa CENissä toimi 307 teknistä komiteaa. CENin julkaisemista standardeista käytetään tunnusta EN, ja vuoden 2013 alussa CENin julkaisuja oli yhteensä Kansainvälistä IEC-järjestöä vastaa eurooppalainen sähköalan standardisoimisjärjestö CENELEC, European Committee for Electrotechnical Standardization. CENELECin jäseninä ovat kaikki EU- ja EFTA-maat. Suomea CENELECissä edustaa SESKO ry. CENELECillä on toiminnassa runsaat 70 teknistä komiteaa. Samoin kuin CEN-standardeista, myös CENELECin julkaisemista standardeista käytetään tunnusta EN. Vuoden 2013 alkuun mennessä sähköalan EN-standardeja oli julkaistu yhteensä runsaat Kolmas itsenäinen eurooppalainen standardisoimisjärjestö on ETSI, European Telecommunications Standards Institute. ETSI on avoin kaikille Euroopan maiden posti- ja telehallintojen yhteenliittymän CEPT:in jäsenmaissa rekisteröidyille yhteisöille. Yhteensä yli 700 täysjäsenen joukossa on mm. tietoliikennealan hallintoelimiä, tele- ja verkkopalvelujen tuottajia sekä telealan yrityksiä. Suomen tietoliikennehallintoa ETSIssä edustaa Viestintävirasto. ETSIn laatimia EN-standardeja oli voimassa vuoden 2013 alussa Kansainväliset ja eurooppalaiset standardisoimisjärjestöt ovat sopineet yhteistyöstä. Eurooppalaisten standardien laadinnassa käytetään hyväksi maailmanlaajuista standardisointia aina, kun se on mahdollista. Esimerkiksi CENin standardeista 30 % perustuu ISOn työhön. Sähköalan CENELECin eurooppalaisista standardeista 75 % perustuu kansainvälisen IEC-järjestön standardeihin. Suomessa kaikki eurooppalaiset standardit vahvistetaan SFS-standardeiksi ja niiden kanssa ristiriitaiset standardit kumotaan. Vuonna 2012 vahvistetuista SFS-standardeista oli eurooppalaisia 88 %. Näistä taas huomattava osa on alunperin tehty kansainvälisissä standardisoimisjärjestöissä. Aloite eurooppalaisen standardin laatimiseksi voi tulla esimerkiksi EU:n komissiolta tai eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen jäsenjärjestöiltä. Standardit laaditaan työ- CEN European Committee for Standardization Laaja-alainen euroopplainen standardisoimisjärjestö, joka vastaa pääsääntöisesti kaikesta muusta kuin sähköja telealan standardisoinnista CENELEC European Committee for Electrotecnical Standardization Eurooppalainen sähkötekniikan standardisoimisjärjestö ETSI European Telecommunications Standards Institute Eurooppalainen telealan standardisoimisjärjestö Vuonna 2012 vahvistetuista SFS-standardeista oli eurooppalaisia 88 %. 13

14 ryhmissä, joihin jäsenmaat voivat nimetä edustajansa. Suomessa toimii tarvittaessa työlle seurantaryhmä. Kun standardiehdotus on valmis, se käännetään saksaksi, englanniksi ja ranskaksi ja lähetetään lausunnolle pren-tunnuksella. Jäsenmaat kommentoivat ehdotusta. Kommenttien perusteella laaditaan uusi FprEN, joka lähetetään äänestykseen jäsenmaihin. Tässä äänestyksessä jäsenmailla on painotut äänimäärät. Ääniä on yhteensä 355, ja Suomella on seitsemän ääntä. Jos ehdotuksen puolesta on äänestänyt enemmän jäsenmaita kuin vastaan ja ehdotus on saanut taakseen vähintään 71 % painotetuista äänistä, se on hyväksytty. Jäsenmaiden on vahvistettava standardi kansalliseksi standardikseen yleensä kuuden kuukauden kuluessa standardin hyväksymisestä 2.3 Kansallinen standardisointi Teollistuminen alkoi 1700-luvun jälkipuoliskolla Englannissa ja levisi 1800-luvun alkupuolella Keski-Eurooppaan. Kehitystä vauhdittivat ennen kaikkea höyrykone ja James Hargreavesin vuosina kehittämä Kehruu-Jenny, joka aloitti koneellistumisen tekstiilien tuotannossa. Suomessa teollistuminen käynnistyi 1860-luvulla, ja kehitystä edisti ammattikuntalaitoksen lopettaminen vuonna 1868 ja vuonna 1879 säädetty elinkeinovapaus. Teollistuminen alkoi puunjalostuksesta ja laajeni myöhemmin metalliteollisuuteen, joka varsinkin ja 1930-luvuilla kasvoi ripeästi. Teollistuminen li merkitsi mullistusta kaikilla yhteiskunnan ja kulttuurin alueilla. Uskonnon merkitys väheni, ja perinteisen yhdenmukaisen kulttuurin tilalle tulivat yksilöllisyys ja materiaaliset arvot. Uskomusten sijasta maailmankuva perustui nyt siihen, mikä voitiin selvästi nähdä ja mitata. Suullisen, sukupolvesta toiseen kulkeneen kansanperinteen korvasivat koulutus, tiede ja rationaalinen ajattelu, joka jatkuvasti etsii parannuksia vakiintuneisiin keinoihin ja tapoihin. 14 Useimmissa maissa standardisointi käynnistyi vapaaehtoisesti teollisuuspiirien aloitteesta. Ensimmäinen kansallinen standardisointijärjestö, British Standards Institution (BSI) perustettiin vuonna Alankomaiden kansallinen NEN perus- tettiin vuonna 1916 ja Saksan maineikas DIN vuonna Ruotsissa kansallinen standardisointijärjestö perustettiin vuonna 1922, Norjassa 1923 ja Ranskassa sekä Tanskassa Suomessa standardisointityö alkoi vuonna 1924, kun teollisuuden aloitteesta perustettiin Suomen Standardisoimislautakunta. Yhteistyöhön osallistuvat järjestöt perustivat vuonna 1947 Suomen Standardisoimisliiton. Standardisoimislautakunta jatkaa edelleen toimintaansa SFS:n toimielimenä. Sen nimenä on nykyisin Standardisointilautakunta. Kun vertaillaan kansallisten standardien määrää vuonna 2009, standardisoinnin jättiläisiä Länsi-Euroopassa ovat Saksa ( voimassa olevaa standardia), Ranska (33 110) ja Iso-Britannia (31 438). Pohjoismaista Tanskassa oli mainittuna Kansallinen standardisointi Eurooppa: kansallisia standardisoimisjärjestöjä perustettiin 1900-luvun alussa teollisuuden aloitteesta laatimaan kansallisia standardeja Suomi: standardisointityö aloitettiin vuonna 1924, kun teollisuuden aloitteesta perustettiin Suomen Standardisoimislautakunta. Osallistuneet järjestöt perustivat vuonna 1947 Suomen Standardisoimisliiton. Kansallisia standardeja on voimassa kpl (2012/12), joista puhtaasti kansallisia standardeja on enää 8 %.

15 ajankohtana voimassa kansallista standardia, Norjassa ja Suomessa Vaikka standardit ovat luonteeltaan vapaaehtoisia suosituksia, niitä on alettu käyttää lainsäädännön apuvälineinä. Aikaisemmin kaikki tekniset yksityiskohdat pyrittiin sisällytämään itse lainsäädäntöön. Nopean teknisen kehityksen takia lainsäädäntö kuitenkin vanhenee tällä tavoin nopeasti. Viime vuosina on yhä enemmän alettu noudattaa käytäntöä, jossa teknisiä yksityiskohtia ei sisällytetä säädöksiin, vaan standardien mukaista tuotetta pidetään esimerkkinä hyväksytystä ratkaisusta. 2.4 Yritysstandardisointi Yritykset ovat taloudellisen kehityksen perusyksikköjä. Jokaisen talousalueen ja valtion hyvinvointi perustuu kilpailukykyisiin yrityksiin, joiden tuotteet menestyvät maailmanmarkkinoilla. Terveydenhoito, koulutus ja muut hyvinvointipalvelut voidaan pitkän päälle rahoittaa vain yhteiskunnan tuotantosektorin hankkimilla tuloilla. Jos talouselämällä ei ole menestystä viennissä, ei ole myöskään voimavaroja uudistaa tuotantoa ja kehittää uusia tuotteita. Yritysstandardisointi Yritykset ja toimialojen yhteenliittymät ovat laatineet omia standardejaan. Yritysstandandardeilla voidaan kehittää sekä tuotevalikoimaa että yrityksen toimintaa ja tuottavuutta. Teknisen määräysten yhdenmukaistuminen on vähentänyt yritys - standardisoinnin merkitystä. Nykyään yritysten standardisointityö on enemmän kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tapahtuvan standarsintointityön säännöllistä seuraamista ja aktiivista soveltamista omaan toimintaan. Aikaisemmin yrityksillä ja toimialojen yhteenliittymillä oli tapana laatia omia standardejaan, mutta pyrkimys yhdenmukaistaa teknisiä määräyksiä on vähentänyt niiden merkitystä. Nykyään yritysten standardisointityö onkin enemmän kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tapahtuvan standardisointityön säännöllistä seuraamista ja aktiivista soveltamista omaan toimintaan. Standardeja hyväksi käyttäen voidaan suunnitelmallisesti kehittää sekä tuotevalikoimaa että koko yrityksen toimintaa ja tuottavuutta. Standardeja laativien työryhmien toimintaan osallistuminen auttaa seuraamaan teknistä kehitystä ja luo vakiintuneita yhteyksiä alan muihin yrityksiin, viranomaisiin ja tutkimuslaitoksiin. Samalla yritys voi saada korvaamatonta tietoa eri maissa voimassa olevista kansallisista määräyksistä. Eurooppalaiset, Suomessakin muuttamattomina voimaan tulevat standardit koskevat kaikkia, myös kotimarkkinoille tarkoitettuja SFS-standardien alkuperä tuotteita. Tietoa kannattaa tämän takia hankkia jo siinä vaiheessa, kun standardia aletaan 100 % 90 % valmistella ja sopeuttaa tuotteet ajoissa tuleviin normeihin. Vaikka standardien käyttö 80 % on vapaaehtoista, oman alansa käytännöstä 70 % poikkeava tuote jää helposti markkinoiden 60 % ulkopuolelle. 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % EN ISO/IEC, EN ISO SFS 0 %

16 3 Standardit ja lainsäädäntö Lainsäädännössä käytetään paljon standardeja hyväksi, koska näin säädöksiin ei tarvitse kirjoittaa teknisiä yksityiskohtia. Standardeja ei yleensä määrä pakollisiksi vaan niihin viitataan esimerkkinä säädöksen vaatimukset täyttävästä ratkaisusta. EU käyttää paljon standardeja säädöstensä tukena. Toinen maailmansota oli vähentänyt kaupankäyntiä ja tilalle oli tullut tiukkoihin kansallisiin rajoihin perustuva säännöstelytalous. Jälleenrakentaminen ja uusi vaurastuminen oli kuiten-kin mahdollista vain avaamalla rajat keskinäiselle kaupankäynnille. Uuden sodan vaara voitiin torjua sitomalla osapuolet yhteiseen taloudelliseen kehitykseen. Yhtenäistämiskehityksen ensimmäinen vaihe, Euroopan hiili- ja teräsyhteisö ECSC perustettiin vuonna Kahden muun yhteisön, Euroopan atomienergiayhteisön EURATOMin ja Euroopan talousyhteisön EEC:n perustamissopimukset allekirjoitettiin Roomassa maaliskuussa EEC:n ansiosta tullimaksuja ja kiintiöitä saatiin poistettua ja rajamuodollisuuksia karsittua. Jäljelle jäi kuitenkin paljon kansallisia määräyksiä, joiden takia monien tuotteiden kauppa vielä 1980-luvulla oli käytännössä erittäin kankeata. Esimerkiksi autoihin tai kodinkoneisiin piti tehdä lukemattomia pieniä muutoksia ennen kuin niitä voitiin myydä koko yhteisön alueella. Usein tuonnin esteitä perusteltiin terveydellä ja turvallisuudella. Saksassa, joka yhä tunnetaan tiukoista normeistaan, vaadittiin kivennäisvedelle erittäin alhainen bakteerimäärä. Oman maan juomateollisuudelle määräyksen noudattaminen ei tuottanut vaikeuksia, koska saksalaiseen makuun sopiva runsas hiilihappo tappoi bakteerit. Ranskalaiset a kivennäisvedet taas olivat hiilihapottomia ja bakteerimäärä vaikka ei ollutkaan ihmiselle is vaarallinen ylitti helposti saksalaisen normitason. Tällä tavalla kansalliset, toisistaan eroavat määräykset jakoivat talousalueen käytännössä 12 erilliseen kotimarkkina-alueeseen. Samaan aikaan Yhdysvaltain ja Japanin yritykset hyödynsivät laajan yhtenäisen kotimarkkina-alueen etuja ja alkoivat menestyä Eurooppaa paremmin sekä viennissä että teknologisessa tutkimuksessa. Talouden painopiste alkoi 1980-luvulla siirtyä Euroopasta Kauko-Itään ja Tyynen valta- meren ympärille. Tarvittiin radikaaleja toimenpiteitä, jotta taloudellisesti ja poliittisesti pysähtynyt, eurokleroosin vaivaama talousalue sykäistäisiin jälleen mukaan maailmantalouden kehitykseen. 3.1 Rooman sopimus Kaupankäynnin esteiden poistamiseen tähtäsi jo vuonna 1957 allekirjoitettu EEC:n perustamissopimus. Tämän ns. Rooman sopimuksen artikla 94 (alunperin 100) antoi yhteisölle oikeuden säätää direktiivejä, joilla yhdenmukaistetaan jäsenmaissa sellaisia lakeja, säännöksiä ja hallinnollisia määräyksiä, joilla on vaikutustayhteismarkkinoiden toimintaan. Artiklan perusteella otettiin vuosien 1960 ja 1985 välisenä aikana käyttöön lukuisia direktiivejä, mutta kaupan teknisten esteiden vähentämiseen niillä ei ollut paljon vaikutusta. Direktiivit olivat vaikutusalueeltaan liian kapeita ja saattoivat koskea esimerkiksi yksittäistä auton osaa. Riittävän vaikuttavien säännösten aikaansaamista jarrutti vielä EY:ssä käytössä ollut äänestystapa, jossa sitovan päätöksen aikaansaamiseksi tarvittiin kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Yhdenmukaistamista edistävän hankkeen pystyi näin pysäyttämään yksikin jäsenmaa. Kehitys sai uutta vauhtia vuonna 1985, kun komission uudeksi puheenjohtajaksi valittu Jacques Delors esitteli ns. Valkoisen kirjan, laajan toimenpideohjelman sisämarkkinoiden toteuttamiseksi. Ohjelma sisälsi kaikkiaan 286 lakialoitetta tai muuta toimenpide-ehdotusta. Näistä yli puolet eli 163 liittyi teknisten esteiden poistamiseen. Toinen tärkeä asiakirja oli heinäkuussa 1987 voimaan astunut Single Act eli yhtenäisasiakirja, jolla ensimmäistä kertaa uudistettiin Euroopan yhteisöjen kolme vuosikymmentä aikaisemmin allekirjoitettuja perustamissopimuksia. EY:n päätöksenteon nopeuttamiseksi otettiin useilla alueilla käyttöön määräenemmistöpäätökset. Kun aikaisemmin direktiivien 16

17 valmistuminen saattoi kestää vuosia, selvittiin nyt monesti muutamalla kuukaudella. Single Act -yhtenäisasiakirjassa on kaksi kohtaa, joilla on erityistä merkitystä kaupan teknisten esteiden poistamisessa: Rooman sopimuksen artikloihin 94 ja 137 tehdyt muutokset 95 ja 138. Jo Rooman sopimuksen artikla 94 oli antanut yhteisölle oikeuden säätää direktiivejä, joilla oli tarkoitus yhdenmukaistaa jäsenmaiden säännöksiä, joilla oli vaikutusta yhteismarkkinoiden toimintaan. Nyt yhtenäisasiakirjan perusteella uudistetun artiklan 95 mukaisesti oli huomattavasti paremmat mahdollisuudet toimia. Täyden yksimielisyyden sijasta päätöksentekoon riitti kahden kolmasosan määräenemmistö, joten direktiivien valmistelu nopeutui huomattavasti. Toisaalta valmistelutyö demokratisoitui, kun valmistelussa annettiin enemmän painoa EY:n parlamentille komission ja ministerineuvoston rinnalla. Rooman sopimukseen liitetty artikla 138 sisältää periaatteet sellaisten teknisten määräysten harmonisoinnista, jotka liittyvät työympäristöön ja työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Artiklan 138 perusteella annetut direktiivit ovat vähimmäisvaatimusdirektiivejä, ts. niillä määritetään taso, joka kaikkien jäsenmaiden on vähintään saavutettava. Mikään ei kuitenkaan estä jäsenvaltiota ylläpitämästä direktiivissä määriteltyä työturvallisuuden tasoa korkeampaa tasoa. Sen sijaan jäsenvaltio, jossa direktiivin vaatimukset on jo ylitetty, ei saa ryhtyä alentamaan jo saavuttamaansa tasoa. Valkoinen kirja ja Single Act -yhtenäistämisasiakirja merkitsivät uutta alkua Euroopan yhtenäistämiskehitykselle.vuonna 1985 lukkoonlyöty tiukka aikataulu piti, ja lähes kaikki Valkoisessa kirjassa ehdotetut vajaa kolmesataa direktiiviä saatiin valmiiksi määräaikaan vuoden 1992 loppuun mennessä. 3.2 Kaupan teknisten esteiden poistaminen Kaupan teknisillä esteillä (Technical Barriers to Trade TBT) tarkoitetaan valtioiden asettamia vaatimuksia, jotka koskevat tuotteiden ominaisuuksia, merkitsemistä, pakkaamista, valmistusta, tuotteista annettavia tietoja sekä tuotteiden testaamista, tarkastamista ja näistä annettavia todistuksia. Tuotteita koskevilla vaatimuksilla valtiot pyrkivät erityisesti ihmisten terveyden ja turvallisuuden, ympäristön sekä kuluttajansuojan turvaamiseen. Tällaiset tekniset määräykset muodostavat kuitenkin kaupan teknisen esteen silloin kun ne eroavat maittain niin, että tavaroiden vapaa liikkuvuus estyy. 3.3 Vastavuoroinen tunnustaminen Neljä vapautta eli tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuus oli kirjattu tavoitteeksi jo vuonna 1957 allekirjoitetussa Euroopan talousyhteisön EEC:n perustamissopimuksessa. Tämän Rooman sopimuksen artiklassa 28 kiellettiin määrälliset tuontirajoitukset ja kaikki muutkin määräykset, joilla oli samanlainen vaikutus. Periaatteessa tuontia hankaloittavat kansalliset määräykset olivat kiellettyjä. Sopimuksen artikla 30 luetteli kuitenkin kieltoon joitakin poikkeuksia: jäsenmaalla oli lupa rajoittaa kauppaa, jos se oli välttämätöntä julkisen moraalin, järjestyksen ja turvallisuuden turvaamiseksi ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi taiteellisesti, historiallisesti tai arkeologisesti arvokkaiden kansallisaarteiden suojelemiseksi tai teollisen tai kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Vuodesta 1992 lähtien tavarat, palvelut, pääoma ja ihmiset ovat voineet vapaasti liikkua jäsenmaasta toiseen. 17

18 Kiellot ja rajoitukset eivät kuitenkaan saaneet olla mielivaltaisia eikä niitä saanut käyttää keinotekoisten kaupan esteiden luomiseen. Käytännössä säännöksiä kierrettiin enemmän tai vähemmän jokaisessa jäsenmaassa. Tuontia hankaloitettiin paitsi omaperäisillä teknillisillä määräyksillä, myös veroteknisin keinoin. Vuonna 1979 Euroopan yhteisön tuomioistuin teki tärkeän, tuontirajoituksia koskevan ennakkopäätöksen joka tunnetaan nimellä Cassis de Dijon. Cassis de Dijon -nimistä ranskalaista likööriä yritettiin viedä Ranskasta Saksan Liittotasavaltaan, mutta Saksan veroasetusten takia se ei päässyt markkinoille. Asia vietiin Euroopan yhteisön tuomioistuimeen, joka totesi, ettei tuotteen vapaalle tuonnille Saksaan ollut esteitä. 18 Päätöksestä tuli tärkeä ennakkotapaus, jolla oli suuri merkitys rajojen avautumiselle EY:n sisällä. EY:n tuomioistuimen mukaan yhdessä jäsenvaltiossa laillisesti valmistettua ja myytyä tuotetta voidaan vapaasti markkinoida myös muissa yhteisön maissa. Kansalliset tekniset tai veromääräykset eivät saa olla myynnin esteenä. Toinen, 1980-luvun alussa ollut tapaus toi esiin jäsenmaissa harjoitetun käytännön, jossa tuontia hankaloitettiin teknistä hyväksyttämistä koskevilla määräyksillä. Hollantilainen yritys halusi tuoda tuholaismyrkkyjä Ranskasta, jossa tuotteet oli virallisesti hyväksytty. Hollantilaiset kuitenkin estivät markkinoille pääsyn. Myyntilupaan olisi tarvittu testaus hollantilaisessa laboratoriossa. EY:n tuomioistuin piti ranskalaisessa laboratoriossa tehtyjä testejä riittävän luotettavina. Tuomioistuimen mukaan tuontimaan viranomaiset eivät ole oikeutettuja vaatimaan teknillisiä tai kemiallisia analyysejä tai laboratoriotestejä, jos samat testit on jo tehty jossakin toisessa jäsenmaassa. Cassis de Dijon ja sitä seuranneet EY:n tuomioistuimen päätökset olivat pohjana vastavuoroisen tunnustamisen periaatteelle. Tuontitavaran markkinoille tuloa Vastavuoroinen tunnustaminen Vuonna 1979 Euroopan yhteisön tuomioistuimen tekemä tuontirajoituksia koskeva ennakkopäätös (Cassis de Dijon). Tuomioistuimen mukaan yhdessä jäsenvaltiossa laillisesti valmistettua ja myytyä tuotetta voidaan vapaasti markkinoida myös muissa yhteisön maissa Ennakkopäätös on ollut pohjana vastavuoroisen tunnustamisen periaatteelle. Tuontitavaran markkinoille tuloa ei voi estää sillä perusteella, ettei tuote täytä omassa maassa voimassa olevia määräyksiä. Vaikutukset Jäsenmaan tulee hyväksyä muissa jäsenmaissa tehdyt testit edellyttäen, että testit on suorittanut ammattitaitoinen ja riippumaton tutkimuslaitos. Suuri osa tuotteista on vientimarkkinoilla yhä sopeutettava paitsi kohdemaan käytäntöön, myös kulttuuriin ja makutottumuksiin. ei voi estää sillä perusteella, ettei tuote täytä omassa maassa voimassa olevia määräyksiä, vaan tuontimaan täytyy tunnustaa valmistusmaassa voimassaolevat säännökset yhtä päteviksi kuin omansa. Keskinäisen tunnustamisen periaate merkitsi myös sitä, että jäsenmaan tuli hyväksyä muissa maissa tehdyt asianmukaiset testit edellyttäen, että testit on suorittanut ammattitaitoinen ja riippumaton tutkimuslaitos. Näin säästetään aikaa ja vältetään päällekkäisten testien aiheuttamia turhia kustannuksia. Käytännössä vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta voi olla vaikea toteuttaa. Kivennäisveden kaupassa se on helppoa, mutta sähkölaitteissa tilanne on toinen. Jos jossakin maassa on käytössä tietynlainen jännite tai tietyn-

19 lainen seinäkosketin, valmistajan on otettava tämä huomioon. Käytännön vientimarkkinoilla suuri osa tuotteista on edelleenkin sopeutettava paitsi kohdemaan tekniseen käytäntöön, myös kulttuuriin ja makutottumuksiin. Vaatimusten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen vahvistamiseksi EU on kirjannut periaatteet vuonna 2008 asetukseen. Sillä tehdään viranomaisille vaikeammaksi kieltää oman maan kansallisten määräysten vastaisten tuotteiden myynti tuotteen täyttäessä valmistusmaan vaatimukset toisessa EU-maassa. 3.4 New Approach eli uusi lähestymistapa EY:n tuomioistuimen tekemä Cassis de Dijon oli luonut pohjan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteelle. Jos EU:n alueella valmistettu tuote täytti kotimaassaan voimassaolevat tekniset ja turvallisuusnormit, sitä voitiin esteittä markkinoida koko yhteisön alueella. Kansallisten määräysten vastavuoroinen tunnustaminen oli nopea keino edistää kaupankäyntiä, mutta se ei kuitenkaan poistanut kaikkia ongelmia. Niin kauan kuin tekniset vaatimukset muuttuivat maasta toiseen, tuotteet oli käytännössä sopeutettava niiden mukaan. Eurooppalaisille yrityksille tämä merkitsi pienempiä tuotesarjoja ja sitä kautta suurempia kustannuksia. Yhtenäisten kotimarkkinoiden edut eivät päässeet vieläkään toteutumaan. Aluksi teknisiä määräyksiä yritettiin harmonisoida ottamalla käyttöön yksityiskohtaisia direktiivejä, jotka kukin jäsenmaa sitten ottaisi omaan lainsäädäntöönsä. Tehtävä osoittautui mahdottomaksi. Kun yksityiskohtaiset määräykset yritettiin sisällyttää itse direktiiveihin, niiden koko kasvoi suhteettomaksi ja valmistelu vei vuosikausia. Kun direktiivi lopulta saatiin valmiiksi, se alkoi olla jo vanhentunut. Erityisesti uuden teknologian aloilla ei ajantasaisia yhteisiä määritelmiä ollut tällä tavalla mahdollista saavuttaa. Vuonna 1985 EY hyväksyi uuden lähestymistavan. New Approach -menettelyssä direktiiveissä esitetään vain olennaiset turvallisuutta, terveyttä, ympäristöä ja kuluttajansuojelua koskevat vaatimukset. Jos tuote täyttää ne, sitä voidaan periaatteessa kaupata esteettä koko EU-alueella. Tekniset ratkaisut, jotka täyttävät em. olennaiset vaatimukset, esitetään eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen CEN, CENELEC ja ETSI laatimissa nk. yhdenmukaistetuissa standardeissa. Jos tuote on standardinmukainen, viranomaiset eivät voi asettaa esteitä sen vapaalle liikkuvuudelle. Standardit eivät kuitenkaan ole velvoittavia, vaan säilyttävät vapaaehtoisen luonteensa. Jos tuote poikkeaa yhdenmukaistetusta standardista, valmistajan on pystyttävä muulla tavoin osoittamaan, että se täyttää direktiivissä esitetyt olennaiset vaatimukset. Direktiivien alaiset, EY:n toimeksiannolla valmistellut standardit ovat lisänneet eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen työmäärää. Yhdenmukaistamisprosessissa mukanaolo on kuitenkin kaikille osapuolille hyödyllistä. Yhteistyö varmistaa, että yksityiskohtaisten määräysten luomisessa käytetään hyväksi parasta mahdollista käytännön asiantuntemusta yritysten ja kuluttajien kokemuksia, joiden esilletulo varsinaisten direktiivien laadinnassa olisi huomattavasti epävarmempaa. Uuden lähestymistavan direktiiveihin liittyvät standardit mainitaan EU:n Virallisessa lehdessä. Vasta maininta Virallisessa lehdessä tuo standardille erityisaseman direktiivin tulkitsemisessa. Uuden lähestymistavan direktiivejä on runsaat 20 kappaletta. Laajimmat niistä käsittelevät lääkintälaitteita, koneita, rakennustuotteita ja henkilönsuojaimia. Direktiivien valmistelu on yksinkertaistunut ja nopeutunut huomattavasti. Lisäksi direktiivit voidaan tehdä aiempaa huomattavasti laaja-alaisemmiksi. Esimerkiksi konedirektiiviä hyväksyessään EY:n ministerineuvosto selvisi yksillä allekirjoituksilla direktiivin alaisten standardien luominen ja ajan tasalla pitäminen jäi eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen huoleksi. Vuonna 1985 EY hyväksyi uuden lähestymistavan. New Approach -menettelyssä direktiiveissä esitetään vain olennaiset turvallisuutta, terveyttä, ympäristöä ja kuluttajansuojelua koskevat vaatimukset. Jos tuote täyttää ne, sitä voidaan periaatteessa kaupata esteettä koko EU-alueella. 19

20 CE-merkintä 3.5 Uuden lähestymistavan tulevaisuus Uusi lähestymistapa teknisessä harmonisoinnissa on toiminut hyvin. EU on useissa yhteyksissä todennut tämän. Lähestymistavassa on kuitenkin ollut myös puutteita. Tämän seurauksena markkinoilla on tuotteita, jotka eivät täytä vaatimuksia. Uuden lähestymistavan tehostamiseksi EU on vuonna 2008 uusinut säädökset, joihin uusi lähestymistapa perustuu. Periaatteet eivät ole muuttuneet. Lisäksi on vuonna 2008 annettu kokonaan uusi säädös viranomaisten vastuulla olevasta markkinavalvonnasta. Alun perin se jätettiin kokonaan jäsenvaltioiden vastuulle. Sitä ei kuitenkaan ole kaikissa jäsenvaltioissa hoidettu tehokkaasti. Markkinavalvonnan tehostamisen odotetaan poistavan markkinoilta määräysten vastaisia tuotteitta ja vähentävän mahdollisuuksia hankkia kilpailuetua säädöksistä piittaamattomalla toiminnalla. Uusi lähestymistapa on ollut käytössä jo runsaat 20 vuotta. Pisimpään voimassa olleita säädöksiä on jo uusittu. Esimerkiksi koneita ja leluja käsittelevät direktiivit on uusittu. Uuden lähestymistavan perussäädösten uudistaminen vaikuttaa direktiiveihin sitä mukaa kun niitä uusitaan. Valmistajan vakuutus, että tuote on EU:n vaatimusten mukainen Liittyy vain uuden lähestymistavan direktiiveihin Osa vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelyä Joskus tuote on testautettava ennen merkinnän tekoa 3.6 CE-merkintä Tuotteet, jotka kuuluvat uuden lähestymistavan direktiivien piiriin on varustettava CE-merkinnällä. Merkintä on valmistajan vakuutus siitä, että tuote täyttää direktiivien vaatimukset ja on läpikäynyt asianmukaiset vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelyt. Yksinkertaisimmillaan merkintä on vain valmistajan vakuutus siitä, että tuotteet täyttävät EU:n vaatimukset. Näin asianlaita on esimerkiksi lelujen osalta. Toisinaan kuitenkin vaaditaan tuotteiden tyyppitarkastusta ennen merkinnän tekoa. Tyyppitarkastus vaaditaan esimerkiksi henkilönsuojainten ja vaarallisten koneiden osalta. Tyyppitarkastuksia tekevät nk. ilmoitetut laitokset, jotka ovat jäsenmaiden komissiolle ilmoittamia. Viranomaisten vastuulla olevan markkinavalvonnan tehtävänä on huolehtia siitä, että määräysten vastaiset tuotteet poistetaan markkinoilta Tietojenvaihto valmisteilla olevista standardeista Uusia määräyksiä ja standardeja tulee jatkuvasti lisää ja voimassaolevia muutetaan. Yrityksellä, joka toimii useassa maassa, on täysi työ pysyä mukana, millaisia määräyksiä eri maissa on noudatettava. Uusi säännös, joka vaatii muuttamaan tuotetta tai jopa vetämään sen kokonaan markkinoilta, voi olla yritykselle ikävä yllätys. Lakien ja määräysten ennakoitavuus on taloudellisen kehityksen kulmakivi, jonka puuttuminen tekee yritystoiminnasta lyhytjänteistä ja karkottaa ulkomaiset sijoittajat vakaammille markkinoille. Euroopan unionin tavoitteena onkin vähentää yllätyksiä ja auttaa taloudellisia toimijoita ennakoimaan tulevaa toimintaa. Direktiivin 98/34/EY mukaan jäsenvaltioiden tulee ilmoittaa ennalta valmisteilla olevista kansallisista standardeista ja teknisistä määräyksistä. Tiedonantovelvollisuus ei koske vain EU:n toimeksiannosta luotavia standardeja vaan myös kaikkia kansallisten standardisoimisjärjestöjen omasta aloitteesta valmisteltavia standardeja. Vuonna 1988 direktiiviä 98/34/EY laajennettiin niin, että tiedonantovelvollisuus koskee myös maataloustuotteita ja lääkkeitä, jotka alunperin oli jätetty tiedonantovelvollisuuden

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015

Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardit tutuiksi 13.10.2015 Apuvälineiden standardisointi Standardisointipäällikkö, Pertti Isoniemi, YTL 13.10.2015 1 Yleinen Teollisuusliitto YTL Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto

Lisätiedot

Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS

Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS STANDARDISOINTI JA TIETOLÄHTEET Standardisointi tutuksi opiskelijoille 18.9.2007 Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS 1 Esitys 19.8.2007 1. Mitä standardisointi on Miksi standardeja laaditaan

Lisätiedot

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS 13.10 Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS 13.30 Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS

Lisätiedot

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet Tapani Nurmi SESKO ry Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet

Lisätiedot

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa FINAS-päivä 26.1.2017 Katri Valli Suomen Standardisoimisliitto SFS SFS ja sen rooli standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa koordinoi kansallista standardisointia

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu

Lisätiedot

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Opastusta sähköalan standardien hankintaan

Opastusta sähköalan standardien hankintaan Opastusta sähköalan standardien hankintaan Juha Vesa SESKO 5.6.2015 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi IEC = International Electrotechnical

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista

Lisätiedot

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) 11407/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 19. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Standardisoinnin edut

Standardisoinnin edut Standardisoinnin edut Palvelinkeskusten resurssitehokkuus Juha Vartiainen Suomen standardisoimisliitto SFS ry 27.11.2012 standardisointi en standardization sv standardisering fr normalisation de normung

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) 12176/14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: MI 565 ENT 167 COMPET 459 DELACT 135 Euroopan komission

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.10.2015 COM(2015) 483 final 2015/0234 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta siltä osin kuin on

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Hitsauksen standardit

Hitsauksen standardit Hitsauksen standardit Juha Kauppila Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 17.3.2016/JKa 1 Hitsauksen Standardit» Mikä on standardi» Standardin laadinta» Eri tasot» Kansallinen taso» Miksi hitsaus standardisoitu»

Lisätiedot

Tällainen kone pitäisi. Myrskyn prototyyppi ja sen koelentäjä lentomestari Aarre Siltavuori. Kuvat Vesa Rinkinen ja Suomen Ilmailumuseo

Tällainen kone pitäisi. Myrskyn prototyyppi ja sen koelentäjä lentomestari Aarre Siltavuori. Kuvat Vesa Rinkinen ja Suomen Ilmailumuseo Lounaskokouksen 28.4.2014 aluksi kuultiin Vesa Rinkisen terveiset Keski-Suomen Ilmailumuseolta Tikkakoskelta. Siellä on päätetty koota museokuntoon jatkosodan aikainen Valtion Lentokonetehtaan valmistama

Lisätiedot

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä

Lisätiedot

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa 7.2.2014 Eija Mäkinen, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Osallistuminen ja aktiivisuus Kommentointi ja äänestäminen (Suomen seurantaryhmä)

Lisätiedot

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. helmikuuta 2017 (OR. en) 6757/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 24. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: MI 167 ENT 49 COMPET 152 DELACT 35 Euroopan komission

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Horisontti 2020 ja standardisointi SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Seminaarin tavoitteet Horisontti 2020 ohjelma on käynnistynyt Standardisoinnin tunnistaminen osana hankkeiden kriteeristöä

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Finvac seminaari 25.1.2017 Lainsäädäntöpohja MRL Olennaiset tekniset

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. helmikuuta 2017 (OR. en) 10121/96 ADD 1 DCL 1 PI 52 CULT 82 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: 10121/96 CONFIDENTIEL Päivämäärä: 8. lokakuuta 1996 Muuttunut

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

14950/14 elv/vk/jk 1 DG G 2B

14950/14 elv/vk/jk 1 DG G 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0400 (CNS) 14950/14 SC 182 ECON 1002 SELVITYS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed.

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille Valtaosa rakennustuotteista tarvitsee CE-merkinnän vuoteen 2013 mennessä. Ilman CE-merkintää ei rakennustuote voi määräajan jälkeen olla markkinoilla, ei Suomessa

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

CE merkintä vesihuoltotuotteissa

CE merkintä vesihuoltotuotteissa CE merkintä vesihuoltotuotteissa Vesihuolto 2014 3-4. 6. 2014 EU:n rakennustuoteasetus Rakennustuoteasetus tuli voimaan 1.7.2013 CE merkintä ja suoritustasoilmoitus on pakollinen, jos Tuote kuuluu harmonisoidun

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1 T AEO Authorised Economic Operator Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus AEO-toimijapäivä 1 1) AEO-ohjelmien vertailu teoriassa TUNNUSTAMISEN VAIHEET - hakemus-, arviointiprosessi, kriteerit ja edut

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0013 (COD) 11197/16 TRANS 296 CODEC 1056 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä

Lisätiedot

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1986, telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnän vastavuoroisen tunnustamisen ensimmäisestä vaiheesta

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1986, telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnän vastavuoroisen tunnustamisen ensimmäisestä vaiheesta 13/Nide 15 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 227 386L0361 5886 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 217/21 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1986, telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. lokakuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0242 (NLE) 12739/14 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EEE 64 CONSOM 159 MI 608 NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 76 final 2016/0046 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) asianomaisissa komiteoissa Euroopan unionin puolesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 4. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2000/0159(COD) ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston

Lisätiedot

Radio- ja telepäätelaitteet. Opas myyjille ja maahantuojille. Opas myyjille ja maahantuojille

Radio- ja telepäätelaitteet. Opas myyjille ja maahantuojille. Opas myyjille ja maahantuojille Radio- ja telepäätelaitteet Opas myyjille ja maahantuojille Opas myyjille ja maahantuojille Sisällysluettelo Johdanto... 2 Vaatimustenmukaiset laitteet... 3 Merkinnät laitteessa, pakkauksessa ja käyttöohjeessa...

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

5786/2/05 REV 2 ADD 1 tih/sj/ell 1 DG C I

5786/2/05 REV 2 ADD 1 tih/sj/ell 1 DG C I (OR. CODEC en) 51 EUROOPAN UNIONIN Toimielinten välinen asia: OC 75 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: 2001/0004 Neuvoston (COD) 18 päivänä heinäkuuta 2005 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017 PEJ/AnA 25.10.2012 25.10.2012 Vaalikokous hyväksynyt 29.11.2012 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017 1. Standardisointi ja sen hyödyt Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Euroopan unionin virallinen lehti. (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

Euroopan unionin virallinen lehti. (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET 4.1.2017 L 1/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/1, annettu 3 päivänä tammikuuta 2017, menettelyistä vesikulkuneuvojen

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa, Avis juridique important 31993R0752 Komission asetus (ETY) N:o 752/93, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1993, kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3911/92 soveltamista koskevista

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Strasbourg, 12. kesäkuuta 2013 (OR. en) 2013/0104 (COD) LEX 1356 PE-CONS 23/1/13 REV 1 UD 94 ENFOCUSTOM 77 MI 334 COMER 102 TRANS 185 CODEC 923 EUROOPAN PARLAMENTIN

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 23.5.2013 EP-PE_TC1-COD(2013)0104 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 23. toukokuuta 2013 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Vaatimusten mukaisuus (EU ja/tai kansallinen) on osoitettava jollain tavalla Onko tuotteella hen (=harmonisoitu

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2012 COM(2012) 449 final 2012/0217 (COD)C7-0215/12 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS puun vientiin Venäjän federaatiosta Euroopan unioniin sovellettavien tariffikiintiöiden

Lisätiedot

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt Hyväksytty 8.11.2012 Päivitetty 01.04.2014 METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt 1. Kansallinen standardisointikomitea [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1.4.2(1, 3, 4); 2.3.2(1)] Kansallisen

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien

Lisätiedot

Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat

Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat Eurokoodi 2012 seminaari Antti Koponen Rakennustuoteasetus CPR Rakennustuoteasetus julkaistiin OJ:ssa 4.4.2011, astui osittain voimaan 24.4.2011

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 593 final 2014/0275 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden unioniin suuntautuvaa tuontia koskevien

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.6.2016 COM(2016) 400 final 2016/0186 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuman perustamista koskevasta unionin toiminnasta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0252(COD) 5. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

(3) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/ artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

(3) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/ artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, L 318/28 4.12.2015 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/2246, annettu 3 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rekisteriin sovellettavaa rekisteröintinumerojärjestelmää

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari sähköisistä hankinnoista, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Euroopan komission ehdotus

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot