VAIHTOVALMENNUSHANKKEET SUOMESSA VUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIHTOVALMENNUSHANKKEET SUOMESSA VUOSINA 1993-2001"

Transkriptio

1 ETUKANNEN ETUSIVU

2 ETUKANNEN SISÄSIVU

3 VAIHTOVALMENNUSHANKKEET SUOMESSA VUOSINA Arviointi- ja kehittämiskeskus Marju-Riitta Ilmonen Euroopan sosiaalirahasto

4 ESR tutkimukset ja selvitykset -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Eeva-Liisa Koivuneva Toimitussihteeri - Editor Riikka-Maria Turkia Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel. (09) ISBN ISSN Oy Edita Ab, Helsinki 2002

5 SAATESANAT Euroopan Sosiaalirahaston osarahoittamien projektien tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä ja malleja, joita voitaisiin ottaa laajempaankin käyttöön kansallisessa työvoimapolitiikassa. Työelämälähtöisen koulutuksen kehittäminen on yksi keskeisistä ESR:n kehittämiskohteista työhallinnossa. Nyt julkaistava raportti esittelee työelämälähtöisistä koulutusmalleista vaihtovalmennuksen (job rotation). Vaihtovalmennuksen peruslähtökohtana on, että työssä olevan koulutukseen lähtevän tilalle koulutetaan ja palkataan sijaiseksi työtön henkilö. Vaihtovalmennukselle ei ole olemassa yhtä toteuttamismallia, vaan toteuttamistavat vaihtelevat projekteittain. Vaihtovalmennusta on toteutettu pääasiassa ESR-rahoitteisina projekteina mutta myös kansallisen työvoimakoulutuksen puitteissa. Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, millaisia vaihtovalmennushankkeita Suomessa on toteutettu. Kaikista hankkeista tehtiin peruskartoitus ja tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin viisi erityyppistä vaihtovalmennushanketta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toteutettujen projektien kokemusten perusteella vaihtovalmennuksen toteuttamisen edellytyksiä ja esteitä sekä kehittämistarpeita. Tutkimusta on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet asiamies Mervi Huuskonen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta, asiamies Tarja Nissinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta, ESR-koordinaattori Mari Kuparinen Hämeen TE-keskuksesta sekä projektijohtaja Juha Karppinen ja tutkimusjohtaja Jyri Manninen Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmeniasta, ylitarkastajat Aira Mylly ja Leena Pentikäinen työministeriöstä sekä tutkimuksen tekijä Marju-Riitta Ilmonen Helsingin Yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmeniasta. Tutkimuksen sihteerinä on toiminut toimistosihteeri Erja Heinonen. Tutkimuksen toivotaan tuottavan tietoa ja kokemuksia niin yksittäisen projektin suunnitteluun kuin vaihtovalmennusmallin kansalliseen kehittämistyöhön. Helsingissä elokuussa 2002 Leena Pentikäinen ylitarkastaja 5

6 TIIVISTELMÄ Raportissa esitellään Suomessa vuosina eri aloilla toteutettuja vaihtovalmennushankkeita, niiden toimintamalleja ja tuloksellisuutta niiltä osin, kun tietoa tuloksellisuudesta on ollut saatavilla. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä yli kymmenen vaihtovalmennushanketta eri aloilla teollisuudessa, palvelualalla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Tämän lisäksi erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla on useita hankkeita suunnittelun alla. Tarkemman tarkastelun kohteena on ollut viisi vaihtovalmennushanketta, joista kaksi on vielä käynnissä olevaa hanketta teollisuuden ja palvelualan alueilla. Imatra Steelin koulutuskaruselli on yksi Suomen ensimmäisiä toteutettuja vaihtovalmennushankkeita ja edustaa suuren yrityksen tapaa ja mahdollisuuksia toteuttaa yrityksen henkilöstökoulutusta ja uuden henkilöstön rekrytointikoulutusta laman alkaessa ja sen jälkeen. Yritys toteutti koulutuksen tarkoin harkittuna ajankohtana ja kykeni siten sekä sitouttamaan henkilöstönsä yritykseen myös irtisanomisten ja lomautusten jälkeen että kouluttamaan itselleen uutta, nuorta ja ammattinsa osaavaa henkilökuntaa vaihtovalmennuksen keinoin. Salon vaihtovalmennustoiminta, jota toteutettiin metalliteollisuudessa, poikkesi seuratuista hankkeista siten, että se ei tarvinnut toteutukseen erillistä projektirahoitusta eikä hallintoa, vaan toteutti vaihtovalmennusta normaalin työvoimakoulutuksen lomassa yhteistyössä yrityksen kanssa. Kuusankoskella toteutettu terveydenhoitajien koulutuskaruselli oli viiden aikaisemman sairaanhoitajakarusellin kokemuksista syntynyt ja hioutunut hyvin toteutunut hanke, jossa otettiin oppia aikaisemmista virheistä ja kehitettiin uusi, toimiva täydennys- ja jatkokoulutusmalli terveydenhuollon alalle. Käynnissä oleva MUKAVA-projekti on hyvä esimerkki uudesta tavasta tehdä yhteistyötä työvoimahallinnon, yritysten ja koulutusorganisaatioiden kesken. Kun tavoitteet ovat yhteiset, voidaan myös yhteiset tiedot jakaa ja toimia yhdessä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän käytännön soisi yleistyvän myös kaikissa muissa hankkeissa. Tähkä-projekti on tuonut uutta vaihtovalmennuksen kentälle ottamalla mukaan työkykyä edistävän toiminnan ja huomioimalla väestön ikääntymisen. Vaihtovalmennus voi olla yksi harkitsemisen arvoinen vaihtoehto myös silloin, kun yrittäjä tarvitsee työlleen jatkajan. Vaihtovalmennus voi olla vaikeasti hallinnoitava ja raskas palapeli, jossa osat eivät aina löydä paikkaansa. Isoille yrityksille malli on suhteellisen helppo toteutettaa, koska työnkierto on helpompaa, tehtäviä voi vaihdella, työntekijöiden poissaolo ei aiheuta niin paljon ongelmia kuin pienyrityksissä ja rahoitus- 6

7 ja koulutusjärjestelmät toimivat. Pienten yritysten on vaikeaa saada haluamaansa koulutusta, koska ns. räätälöity koulutus tulee kalliiksi, oikeaa sijaista on vaikeaa löytää paikkaamaan koulutuksessa olevaa työntekijää ja rekrytointi on rahoituksesta kiinni. Usean pienen yrityksen yhteiset koulutukset eivät ole useinkaan onnistuneet, koska tämän kaltainen verkostoituminen koetaan vielä vieraaksi. Kysymys voi olla pelosta liikesalaisuuksien paljastumisesta. Vaihtovalmennus on kuitenkin yksi hyvä vaihtoehto yrityksen henkilöstön kehittämiseen, uuden osaavan henkilöstön rekrytointiin, työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämiseen ja erityisesti silloin, kun alalla on puutetta osaavasta työvoimasta. Ellei osaavaa työvoimaa ole tarjolla yrityksen ulkopuolella, voidaan tehtävään kouluttaa henkilö yrityksen sisältä. Vaihtovalmennusmalli voi toimia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Haluan kuitenkin nostaa esiin muutamia seikkoja, joita on syytä huomioida suunniteltaessa vaihtovalmennushanketta. Neuvotteluihin tulee ottaa jo suunnitteluvaiheessa mukaan henkilöstön ja työmarkkinajärjestön edustajat, jotta työntekijöiden asema tulisi mahdollisimman hyvin turvatuksi sekä koulutuksen aikana että sen jälkeen. Sopimusten merkitys vaihtovalmennuksessa on yksi tärkeimpiä huomioitavia asioita. Sopimuksissa tulee selvästi huomioida ja kirjata mm. se, mikä on työntekijän asema koulutuksen jälkeen (palkkaus, tehtävä), kuinka hänen suorittamansa opinnot voidaan lukea hyväksi silloin, jos hän jatkaa ammatillisia opintojaan myöhemmin, kuinka hänen toimeentulonsa on turvattu, jne. Samat sopimukset koskevat luonnollisesti myös työtöntä työnhakijaa ja hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koulutuksen aikana ja jälkeen. Maksaako yritys työttömälle työnhakijalle työssä oppimisen ajalta palkkaa, kuten joissakin Euroopan maissa tehdään, vai saako hän siltäkin ajalta normaalin työttömyysturvan? Palkataanko hänet hyväksytysti suoritetun koulutuksen jälkeen yritykseen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, määräaikaisesti vai ei ollenkaan? Onko yrityksellä mahdollisuus käyttää rekrytointitukea ja millä ehdoilla? Sopimuksia laadittaessa on hyvä muistaa kirjata myös yrityksen, koulutusorganisaation, työvoimahallinnon ja mahdollisten muiden hankkeeseen osallistuvien velvollisuudet, oikeudet, maksut, tehtävät, roolit ja raportointien aikataulut, jotta säästyttäisiin ikäviltä yllätyksiltä hankkeen päättyessä ja raportoinnin alkaessa. Vaihtovalmennuksen hallinnointi ja sen markkinointi vaatii projektipäälliköltä hyvin paljon. Haastattelujen aikana useimmat haastateltavat korostivat sitä, että projektipäälliköllä/hankkeen vetäjällä on oltava hyvät yrityssuhteet, jotta hän kykenisi kommunikoimaan "yritysten kielellä", markkinointitaidot, riittävästi tietoa vaihtovalmennuksen mahdollisuuksista sekä monipuolinen 7

8 kokemus työelämästä, hallinnoinnista ja suunnittelusta yhdistettynä elämänkokemukseen. Vaihtovalmennushankkeiden tutkimuksen aikana on asian ympärille syntynyt vaihtovalmennusverkosto, jossa toimivat vaihtovalmennusta toteuttavat tai siitä kiinnostuneet tahot. Verkosto toimii joillakin alueilla erittäin tiiviissä yhteistyössä ja pitää yllä kontakteja myös EU Jobrotation Association'iin. Vaihtovalmennusverkosto on asiantuntijaverkosto, jolla on hallussaan tärkein ja ajankohtaisin tieto vaihtovalmennuksen toteuttamisen käytännöistä. Verkoston tukeminen kouluttamalla on ensiarvoisen tärkeää, jotta rotaatiomalleja voitaisiin jatkossakin käyttää ja kehittää edelleen palvelemaan sekä yrityksiä että työttömiä työnhakijoita. Hankkeen ohjausryhmässä ovat ansiokkaasti tutkijaa kannustaen ja tukien työskennelleet ylitarkastajat Aira Mylly ja Leena Pentikäinen Työministeriöstä, asiamies Mervi Huuskonen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta, asiamies Tarja Nissinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta, ESR-koordinaattori Mari Kuparinen Hämeen TE-keskuksesta sekä projektijohtaja Juha Karppinen ja tutkimusjohtaja Jyri Manninen Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmeniasta. Projektin sihteerinä on toiminut toimistosihteeri Erja Heinonen. Haluan kiittää lämpimästi sekä ohjausryhmää että projektin sihteeriä korvaamattoman suuresta avusta ja tuesta. Samoin osoitan kiitokseni kaikille kollegoilleni, jotka ovat auttaneet kiperien ongelmien yli ja antaneet osaamisensa myös tämän tutkimusprosessin käyttöön. Erityiskiitokset osoitan kaikille niille henkilöille, joita olen tavannut tämän tutkimuksen aikana; työvoimaviranomaisille, koulutusorganisaatioiden edustajille, yritysten edustajille ja opiskelijoille sekä vaihtovalmennusverkoston asiantuntijoille. Ilman teitä tämä selvitystyö ei olisi ollut mahdollinen. Hankkeen on rahoittanut Euroopan Sosiaalirahasto (ESR). Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia Lahti Marju-Riitta Ilmonen 8

9 SISÄLLYS SAATESANAT... 5 TIIVISTELMÄ... 6 JOHDANTO TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tiedonkeruumenetelmät AIKUISKOULUTUKSELLISET JA TYÖVOIMAPOLIITTISET KOULUTUSMALLIT Työllistävä koulutus Yrityksille suunnattu työvoimakoulutus Rekrytointikoulutus yhteishankintana Elinikäinen oppiminen aikuiskoulutus Työpaikkaohjaaja VAIHTOVALMENNUSTA MUISTUTTAVIA JA TUKEVIA TYÖN JAKAMISEN MALLEJA Vuorotteluvapaa Työttömän palkkaaminen vapaan ajaksi Vuorottelukorvaus Osa-aikalisä työaikakokeilut Osa-aikaeläke VAIHTOVALMENNUS Mitä on vaihtovalmennus jobrotaatio karusellikoulutus? Työttömän työnhakijan etuudet vaihtovalmennuksen aikana Vaihtovalmennus ja työssä oleva opiskelija Oppisopimus ja vaihtovalmennus VAIHTOVALMENNUSHANKKEIDEN KARTOITUS Vaihtovalmennushankkeiden alueellinen jakautuminen ja kohdentuminen vuosina Vaihtovalmennushankkeiden rahoitus VAIHTOVALMENNUSHANKKEIDEN ARVIOINTI Vaihtovalmennushankkeiden valinta ja arvioinnin toteuttaminen Vaihtovalmennusta koskevat yleiset väittämät Imatra Steelin koulutuskarusellit Karusellikoulutuksen liikkeellelähtö Koulutuksen toteuttaminen Koulutuksen tuloksellisuus Karusellikoulutukset yrityksen kannalta Yhteistyökumppaneiden rooli ja merkitys

10 6.4 Vaihtovalmennustoiminta Salossa Metalli-Piiroinen Oy Vaihtovalmennuksen toteuttaminen Vaihtovalmennuksen tuloksellisuus Yhteistyökumppaneiden rooli ja merkitys Terveydenhoitajien koulutuskaruselli Karusellikoulutuksen liikkeellelähtö Koulutuskarusellin toteuttaminen Yhteistyökumppaneiden rooli ja merkitys Koulutuskarusellin tuloksellisuus Mukava-projekti Vaihtovalmennushankkeen toteutus Ongelmia ja oivalluksia Tähkä-projekti Vaihtovalmennushankkeen toteutus Ongelmat ja oivallukset ARVIOINNIN TULOKSIA Osallistujien sitoutuminen projekteihin Imatra Steelin koulutuskaruselli Salon vaihtovalmennustoiminta Terveydenhoitajakaruselli Mukava-projekti Tähkä-projekti Tiivistelmät kuvattujen hankkeiden toteutuksesta Kuinka pitäisi toimia eli toimijoiden suosituksia vaihtovalmennushankkeiden onnistumiseksi Vaihtovalmennuksen SWOT-analyysi LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Vuosina toteutetut vaihtovalmennushankkeet Liite 2. Kyselylomake Liite 3. Teemahaastattelurunko

11 JOHDANTO Jobrotaatio, karusellikoulutus ja vaihtovalmennus ovat niitä termejä, joita Suomessa käytetään puhuttaessa koulutuksesta, jossa työtön työnhakija toimii työssä olevan henkilön sijaisena tämän ollessa koulutuksessa. Malli kuulostaa yksinkertaiselta toteuttaa, ihanteelliselta koulutusmuodolta yrityksille henkilöstön kehittämiseen. Sen lisäksi sillä voidaan vähentää työttömyyttä ja antaa työttömille työnhakijoille heidän kipeästi tarvitsemaansa työkokemusta. Mallin toimivuutta olemme pohtineet yrityksissä, työvoimatoimistoissa, koulutusorganisaatioissa ja työttömien työnhakijoiden keskuudessa. Vaihtovalmennushankkeiden arviointi- ja kehittämistutkimus pyrkii kuvaamaan Suomessa eri vuosina toteutettuja vaihtovalmennushankkeita, niiden toteuttamismalleja, kriittisiä kohtia, onnistumisia ja hyviä käytäntöjä yrityksen, sen työntekijöiden, työttömien työnhakijoiden, koulutusorganisaatioiden ja työvoimahallinnon silmin. Suomessa ei ole olemassa erityisesti vaihtovalmennukseen liittyvää lainsäädäntöä, joten toteuttamistavat ja ratkaisut ovat hyvin vaihtelevia. Jokainen hanke on pyrkinyt siihen, että vaihtovalmennusmallia voitaisiin muokata kunkin yrityksen tarpeisiin ja tehdä siitä myös kaikille muille osapuolille ja toimijoille soveltuva malli. Tutkimuksessa kuvaillaan vaihtovalmennusmallia osana aikuiskoulutuksellista ja työvoimapoliittista järjestelmää huomioiden myös sekä työssä olevien opiskelijoiden että työttömien työnhakijoiden etuudet ja mahdollisuudet opiskelun aikana. Toisen osan tutkimuksesta muodostaa vaihtovalmennushankkeiden kartoitus. Tässä osiossa esitellään vaihtovalmennuksen menetelmää käyttävien hankkeiden jakautuminen, kohdentuminen ja rahoituksen muodostuminen. Hankkeet esitellään yksilöidysti liiteosassa. Vaihtovalmennushankkeiden arviointi ja tulokset esitellään siten, että aluksi kuvaillaan hankkeen toimijoita, taustaa ja liikkeellelähtöä, toteuttamistapaa sekä tuloksellisuutta eri näkökulmista. Lähemmän tarkastelun kohteena on kolme päättynyttä, eri aikoina, eri puolilla Suomea ja eri toimialoilla toteutettua hanketta. Mukana on myös kaksi käynnissä olevaa, ensi askeleitaan ottavaa hanketta, joiden käynnistymistä seurataan. Arvioinnin tulokset - osassa kuvaillaan osallistujien sitoutumista hankkeeseen sekä niitä huomioitavia seikkoja ja suosituksia, joita eri toimijat ovat esittäneet vaihtovalmennushankkeiden onnistumisen edellytyksiksi. Lopuksi tulokset kootaan yhteen vaihtovalmennushankkeen SWOT-analyysin muotoon ja esitetään ne kehittämistarpeet, joita käytännön työtä vaihtovalmennushankkeiden parissa tekevät ja tehneet henkilöt ovat esittäneet. LUKU JOHDANTO 11

12 1. TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Suomessa jo päättyneitä sekä edelleen käynnissä olevia hankkeita, joissa on käytetty vaihtovalmennuksen/jobrotaation/karusellikoulutuksen 1 menetelmää sekä arvioida menetelmää työvoimapoliittisena ja aikuiskoulutuksellisena ratkaisuna. Tutkimuksen yksilöityjä tavoitteita ovat: 1. peruskartoituksen suorittaminen viime vuosina toteutetuista ja käynnissä olevista vaihtovalmennushankkeista 2. vaihtovalmennuksen keskeisten piirteiden arviointi aikuiskoulutuksellisena ja työvoimapoliittisena toimintamallina 3. erilaisiin vaihtovalmennuksen toteutustapoihin liittyvien vahvuuksien ja ongelmien arviointi 4. paikallisten vaihtovalmennusprojektien keskinäisen yhteistyön ja verkostoitumisen tukeminen Tutkimuksessa sovelletaan ensisijaisesti kehittävän arvioinnin lähestymistapoja. Tämän mukaisesti siinä pyritään tiedonkeruun ohella edistämään käynnissä olevien vaihtovalmennushankkeiden välistä tiedonvälitystä ja yhteistyötä muun muassa yhteisten tapaamisten avulla. 1.1 Tiedonkeruumenetelmät Vaihtovalmennushankkeiden kartoittamiseksi on otettu yhteyttä Suomen TE-keskuksiin joko puhelimitse ja/tai sähköpostitse ja pyydetty heidän kauttaan faktatietoja toteutuneista hankkeista. Tämän lisäksi hankkeita on kartoitettu jo tiedossa olevien projektien ja yhteyshenkilöiden välityksellä. Luonnollisestikaan kaikkia hankkeita ei ole pystytty löytämään, koska yhteishankintana toteutetuista koulutuksista ei ole olemassa yhtenäistä hankerekisteriä toisin kuin ESR:n rahoittamista projekteista, jotka on tallennettu rekisteriin kukin omalla projektinumerollaan. Kaikki löydetyt hankkeet kuvataan liiteosassa luvussa 9. Tarkempaa analyysiä varten hankkeet on valittu siten, että ne edustaisivat erilaisia, eri aloilla, eri suuruisissa yrityksissä ja eri puolilla Suomea toteutettuja hankkeita. Kaksi käynnissä olevaa hanketta on otettu mukaan molem- 1. Tutkimuksessa jobrotaatio, vaihtovalmennus ja karusellikoulutus ovat synonyymeja. 12

13 pien innovatiivisuuden vuoksi, ja jotta voitaisiin selvittää hankkeiden alkuvaiheissa mahdollisesti esiin tulevat ongelmat ja hyvät käytännöt. Tarkemman tarkastelun kohteeksi valitut hankkeet kuvataan raportin luvussa 6. Kohderyhmänä olleista hankkeista on pyydetty sopimuksia koskevat asiapaperit, kuten hankintasopimukset ja rahoituspäätökset, TE-keskuksilta tai työvoimatoimistoilta, mutta kaikista hankkeista ei näitä ole ollut saatavilla. Projektin hallinnoijalta /koulutusorganisaatiolta on pyydetty niin ikään projektisuunnitelmat ja muut hankkeita koskevat asiapaperit. Kaikissa hankkeissa ei ole kuitenkaan tehty projektisuunnitelmaa. Tiedot työllistyneistä ovat useissa tapauksissa myös jääneet saamatta. Tietoja hankkeiden suunnittelusta, toteutuksesta ja sujumisesta on kerätty sekä haastattelemalla yritysten, koulutusorganisaatioiden, työvoimahallinnon ja opiskelijoiden edustajia ja mahdollisuuksien mukaan myös muita hankkeen kanssa läheisesti toimineita henkilöitä että keräämällä faktatietoja arvioinneista ja työllistyneistä, mikäli niitä on ollut saatavilla. Opiskelijat on valittu haastatteluihin koulutusorganisaation antamien yhteystietojen avulla ja arpomalla, tai yritys on osoittanut haastateltavan sen perusteella, kuka on kyseisenä päivänä ollut työvuorossa tai muuten tavoitettavissa. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina strukturoidun haastattelurungon mukaan (liite) ja ne on nauhoitettu. Nauhoitukset purettiin niiltä osin kun niistä saatiin yksilöidympää tietoa haastattelulomakkeisiin. Jokainen haastateltava on myös täyttänyt mielipideväittämiä sisältävän kyselylomakkeen. Yksi haastateltava ei palauttanut mielipidekyselyä. Tutkimuksen tukena ja hyvänä tiedonlähteenä ovat niin ikään olleet vaihtovalmennusverkoston jäsenet eli henkilöt, jotka toteuttavat tai ovat suunnittelemassa vaihtovalmennushankkeita eri puolilla Suomea. Vaihtovalmennusverkosto on kokoontunut tutkimushankkeen aikana neljä kertaa. Tapaamiskertoja on hyödynnetty keskustelemalla projekteissa toimijoiden kanssa heidän kokemuksistaan vaihtovalmennushankkeiden toteuttamisesta. Verkoston yhteen kokoukseen osallistui European Jobrotation International Association'in puheenjohtaja Reiner Siebert, joka kertoi Euroopan Jobrotation -tilanteesta. Vaihtovalmennushankkeiden Euroopan laajuista tilannetta on kartoitettu Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Raportti on julkaistu syksyllä 2001 (Kankaanpää-Lehtinen,K.& Lahtinen, P Vaihtovalmennus-eurooppalaisia malleja). Pirkanmaan vaihtovalmennushankkeita myös arvioidaan ja evaluaatioraportin on tarkoitus ilmestyä hankkeiden päätyttyä LUKU 1 TUTKIMUSTEHTÄVÄ 13

14 2. AIKUISKOULUTUKSELLISET JA TYÖVOIMAPOLIITTISET KOULUTUSMALLIT Vaihtovalmennuksessa yhdistyvät yrityksille suunnattu työvoimakoulutus (rekrytointikoulutus), henkilöstökoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus. Koulutukset voidaan hankkia joko yhteishankintakoulutuksena, jolloin yritys osallistuu koulutuksen hankintakustannuksiin yhdessä paikallisen työvoimatoimiston kanssa, hankkii koulutuksen haluamaltaan koulutuksen tarjoajalta tai osallistuu erityiseen kehittämisprojektiin. Seuraavassa esittelen yrityksen kannalta merkittäviä koulutusmuotoja. 2.1 Työllistävä koulutus Yrityksille suunnattu työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksella pyritään tyydyttämään työmarkkinoiden tarpeita ja ehkäisemään työvoimapulaa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä työvoimatoimistot selvittelevät yritysten työvoimatarpeita ja työnhakijoiden koulutustarpeita jatkuvasti. Näiden tietojen perusteella laaditaan alueellinen koulutussuunnitelma. Työvoimahallinto ostaa tarvittavan koulutuksen ulkopuolisilta koulutuksen järjestäjiltä, joista valtaosa on opetusministeriön alaisia oppilaitoksia kuten ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia, ammatillisia oppilaitoksia ja korkeakouluja. Työvoimakoulutuksessa opinnot liitetään tiiviisti työelämään työharjoittelun avulla. Teoriaosuuksia ja käytännön osuuksia voidaan vaihdella joustavasti ottaen huomioon niin yrityksen kuin opiskelijankin tarpeet. Työvoimakoulutuksen keskeisenä tavoitteena on ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamisen lisäksi työvoimakapeikkojen ehkäisy. Kapeikkojen torjunnassa törmätään usein siihen, ettei työttömänä olevasta työvoimasta ole koulutettavissa työmarkkinoilla vaadittavia erityisosaajia. Tällöin arvioidaan mahdollisuudet koulutuksen ja työnkierron yhdistelmään, jobrotaatioon. Tällä tarkoitetaan sitä, että yrityksestä koulutukseen lähtevän työntekijän tilalle palkataan samoihin tai eri työtehtäviin sijaiseksi työtön. Työvoimakoulutuksessa rotaatiomalli edellyttää aina yrityksen todellista rekrytointitarvetta. Painopisteenä ovat pienet ja keskisuuret yritykset, jolloin malli voidaan toteuttaa useamman yrityksen yhteishankkeena. Tällä edistetään myös yritysten verkottumista. Työnantajilla on aina mahdollisuus osallistua sijaisiksi koulutettavien työttömien valintaprosessiin. Mahdollisimman suuri osuus ope- 14

15 tuksesta järjestetään työpaikoilla. Rotaatiomalliin voidaan tarvittaessa liittää henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa Rekrytointikoulutus yhteishankintana Ennen yhteishankintakoulutusprosessia selvitetään, löytyykö yritykselle sopivia työntekijöitä työhallinnon työnhakijarekisteristä. Yhteishankintana voidaan järjestää: Uuden työvoiman hankintaan liittyvää rekrytointikoulutusta Koulutusta työvoimakapeikkoalueilla rotaatiota edistävissä tilanteissa Keko- kehittämiskoulutusta yritysten kehittämishankkeisiin liittyen Työssä olevan työvoiman koulutusta (ikääntyneet, lomautetut) työvoimapoliittisesti perustelluissa tilanteissa Yritys neuvottelee paikallisen työvoimatoimiston tai TE-keskuksen kanssa ja tekee esityksen yhteishankinnasta. Työhallinto selvittää hankkeen työvoimapoliittiset perusteet sekä rekrytoitavien koulutustarpeet yhdessä yrityksen kanssa. Koulutukset hankitaan tarjouskilpailun kautta koulutusorganisaatioilta. Yritys on mukana koulutuksen suunnittelussa; henkilöstön sitoutuminen on tärkeää. Hankitaan mielellään tutkintotavoitteista koulutusta. Koulutuksen vähimmäispituus on 20 päivää/ henkilö ja työssä oleville 10 päivää/ henkilö. Koulutuksen teoriaosuuden tulee olla vähintään 30 %. Valtion hankinnoista annetun lainsäädännön (1505/92 )mukaan hankinta suoritetaan LUKU 2 KOULUTUSMALLIT 1. tarjouskilpailuna, jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen ja hankintayksikkö voi tarvittaessa neuvotella yhden tai useamman toimittajan kanssa; tai 2. suorahankintana ilman tarjouskilpailua. Hankinta saadaan tehdä suorahankintana ilman tarjouskilpailua, jos 1. hankittavaa tavaraa tai palvelua ei ole muualta saatavissa, 2. huolto- varaosa- tai muut tekniset syyt vaativat määrätynlaisen tavaran tai palvelun hankintaa, 3. valtion turvallisuuteen tai maanpuolustukseen liittyvät näkökohdat niin vaativat, 4. kysymyksessä on poikkeuksellisen kiireellinen hankinta, 15

16 5. hankinta perustuu sopimukseen sisältyvään lisähankintaoikeuteen (optioon), 6. tarjouskilpailussa mahdollisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ilmeisesti ylitä kilpailun järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia (www.vn.fi/ktm/2/julha/lainsaadanto_valtionhankinnat.html). Tarjouskilpailun jälkeen valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, joka parhaiten soveltuu ostajien tarpeisiin, ja sovitaan maksuosuudet. Yrityksen maksuosuus on pääsääntöisesti vähintään 50 %. Opiskelijavalinnat tehdään yhdessä yrityksen ja työvoimahallinnon kanssa (http://www.mol.fi/ tyonantajapalvelut/index.html). Yhteishankintakoulutuksen osuus oli vajaa 10 % kaikesta työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Siihen osallistui keskimäärin noin henkilöä kuukaudessa. Työmarkkinajärjestöt ovat tiiviisti osallistuneet koulutuksen toimeenpanon eri vaiheisiin. Hyvien kokemusten pohjalta tämänkaltaista koulutusta on tavoitteena laajentaa tulevina vuosina Henkilöstökoulutus työssä oppiminen Osaava ja monitaitoinen henkilöstö on eräs keskeisimmistä yritysten kilpailukyvyn sekä kasvun ja työllisyyden lisääntymisen edellytyksistä. Työuran jatkamiseksi koko työiän ajan on tarpeen jatkuvasti uudistaa ja ylläpitää työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Työorganisaatiossa tapahtuvalla osaamisen parantamisella voidaan sekä ennaltaehkäistä työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia ja työttömyyttä että edistää työttömien sijoittumista työmarkkinoille. Osaamisen kehittämisessä julkisen vallan tehtävänä on toimintaedellytysten luominen ja asiantuntijapalvelujen saatavuuden varmistaminen siten, että yritykset voivat omalta osaltaan vastata henkilöstönsä osaamisen ajan tasalla pysymisestä ja kehittämisestä. Hallituksen tavoitteena on luoda edellytyksiä henkilöstön työllisyyttä tukevaan, pitkäjänteiseen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen osana yritysten ja työyhteisöjen toiminnan kehittämistä. Tätä varten on käynnistetty hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen, monivuotinen, erityisesti pk-yrityksille suunnattu osaamisen nostamiseen tähtäävä hanke. Vuodesta 2001 lähtien hankkeessa on korostunut ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamisen näkökulma sekä aiempaa vahvempi työn ja opiskelun vuorottelun tukeminen (EU:n mukainen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma, 2001). 16

17 Aikuisen väestön koulutustason ja sivistyksellisten valmiuksien kohottamista on konkretisoitu hallituksen tavoiteasiakirjoissa useasta näkökulmasta. Keskeisimpiä tavoitteita ovat: aikuiskoulutusjärjestelmän selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen siten, että sen osat yhdessä muodostavat yksilöitä koulutukseen kannustavan kokonaisuuden, aikuisen väestön motivointi ja ammatillisen koulutuksen hankkimisen edellytysten edistäminen, työn vuorottelu ja oppimis- ja kuntoutussisältöjen vahvistaminen ja oppimista edistävät työn kierrätysmallit tiedottamisen ja neuvonnan lisääminen, työttömyyden aikaisen itsensä kehittämisen edistäminen ja työntekijöiden koulutukseen osallistumisen tukeminen ja koulutusorganisaatioiden ulkopuolella hankitun osaamisen hyödyntämisen helpottaminen tutkinnoissa ja opinnoissa (EU:n mukainen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma, 2001). Työn ja koulutuksen vuorottelun merkittäväksi lisäämiseksi on tavoitteena käynnistää ministeriöiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyö, jossa määritellään suuntaviivat työssä tapahtuvalle opiskelulle ja sijaisjärjestelyille. Suunnittelussa otetaan huomioon ikääntyvien oppimistarpeet ja -mahdollisuudet sekä rekrytoinnin helpottaminen. Työpaikalle turvataan riittävä ohjaus ja neuvonta (EU:n mukainen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma, 2001). LUKU 2 KOULUTUSMALLIT 2.2 Elinikäinen oppiminen aikuiskoulutus Elinikäisen oppimisen politiikan tavoitteena on, että kaikilla kansalaisilla on tieto- ja taitopohja, joka mahdollistaa työelämässä ja yhteiskunnassa toimimisen, ja jonka varassa on mahdollista kehittää osaamistaan edelleen. Työmarkkinoille siirtyvillä tulisi olla vähintään lukion tai ammatillisen peruskoulutuksen tasoinen koulutus ja merkittävällä osalla ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutus. Kaikilla tulisi olla valmiudet osaamisensa edelleen kehittämiseksi. Aiemmin työmarkkinoille siirtyneillä, joilla riittävää tieto- ja taitopohjaa ei ole, tulisi olla mahdollisuuksia sen parantamiseen. Tavoitteena on, että aikuisväestöllä on käytettävissään riittävästi myös muita heidän tarpeisiinsa ja elämäntilanteisiinsa vastaavia mahdollisuuksia osaamisensa parantamiseksi (EU:n mukainen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma. 2001). 17

18 18 Elinikäisen oppimisen politiikan piiriin kuuluvat koulutusjärjestelmän instituutioiden lisäksi kaikki ne ympäristöt, joissa ihmiset oppivat uutta, erityisesti työpaikat, kansalaisjärjestöt ja harrastustoiminta. Elinikäisen oppimisen politiikan toteuttaminen edellyttää eri ministeriöiden ja viranomaisten, yritysten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä (EU:n mukainen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma, 2001). Vaherva kirjoittaa artikkelissaan "Henkilöstökoulutuksen rajat ja mahdollisuudet" (Oppiminen ja asiantuntijuus, Eteläpelto, toim. s ), että perusedellytys vaikuttavalle koulutukselle on se, että kouluttaja ja konsultti rakentavat asiakassuhteen koulutuksen tilaajaan tai siihen henkilöön, joka lähettää ihmisiä koulutukseen. Kouluttajan vastuulla on tarkoituksenmukaisten oppimiskokemusten aikaansaaminen ja johdon vastuulla on oppimista tukevan työympäristön organisointi. Viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että koulutuksessa opittuja asioita on mahdollista kokeilla ja harjaannuttaa työssä, että työpaikalla olevia mahdollisia esteitä uudenlaisten toimintatapojen käyttöönotolle pyritään poistamaan ja että johto kannustaa ja tukee uusia toimintamalleja ja järjestää tarvittaessa mahdollisuuksia lisäkoulutukseen. Vaikuttava koulutus on kahden kauppa, kouluttajan ja johdon välisen asiakassuhteen varaan rakentuva. Asiakassuhteen merkeissä keskustellaan koulutukseen liittyvistä olennaisista asioista lähtien tarvekartoituksesta ja koulutuksen toteutuksesta aina sen arviointiin saakka ja kumpikin hoitaa vastuullaan olevat asiat. Tämä toteutustapa on useinkin idealistinen. Kun henkilöitä lähetetään koulutukseen tai kouluttaja palkataan yritykseen, yritysjohto odottaa kouluttajan hoitavan koko tehtävän. Kuitenkaan ulkopuolisella kouluttajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa työpaikan olosuhteisiin ja näin hyväkin koulutus jää vaikutuksiltaan vaillinaiseksi. Isoissa yrityksissä ja julkishallinnon organisaatioissa on omat sisäiset koulutus- ja kehittämisyksikkönsä sekä asiantuntijansa, mutta samantyyppiset ongelmat koulutuksen ja työn erillisyydestä ovat sielläkin vaarana, ellei vastaavaa sisäistä asiakassuhdetta pystytä rakentamaan ja ellei linjajohto sitoudu riittävästi kehitys- ja koulutustehtäviin (ks. Vaherva). Sama problematiikka on ollut havaittavissa myös seuratuissa vaihtovalmennushankkeissa. Yrittäjän luottamus kouluttajan ammattitaitoon ja kouluttajan kyky tunnistaa yrityksen koulutus- ja kehitystarpeet ovat tärkeimpiä seikkoja molemminpuolisen luottamuksen syntymiseksi ja onnistuneen lopputuloksen aikaan saamiseksi. Kuitenkaan mikään hanke ei voi onnistua ilman yritysjohdon sitoutumista hankkeeseen. Yhtenä merkittävänä henkilöstön kehittämiskeinona on työkierto ja työtehtävien kierrätys. Liikkuminen työstä ja tehtävästä toiseen edustaa osaamisen ja asiantuntijuuden merkittävää laajentumista. Pelkkä työtehtävistä toi-

19 seen liikkuminen ei kuitenkaan takaa syvällistä oppimista. Sen tueksi tarvitaan sellaista opiskelua ja opetusta, jonka avulla kokemuksien laajentuminen voidaan liittää relevantteihin tietorakenteisiin. Näin ollen esimiehiltä ja kouluttajilta tarvitaan melkoista tietotaitoa siitä, miten integroida oikein formaalin ja informaalin oppimisen muodot. Tutkimustiedon mukaan esimerkiksi korkeaasteen ammatillisen koulutuksen saaneet ja vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivat alkavat ajan kuluessa vähätellä muodollisen pohjakoulutuksen merkitystä ja painottaa työssä oppimista. Kuitenkaan formaali ja informaali oppiminen eivät asetu vastakkain vaan toisiaan täydentäväksi jatkumoksi. Muodollinen koulutus kehittää perusvalmiuksia ja käsitejärjestelmiä sekä pitkällä aikavälillä ennakoitavia uusia kvalifikaatiovaatimuksia samalla kun se sosiaalistaa uudet työntekijät työyhteisöön. Informaalin oppimisen keskeinen funktio on ylläpitää ja uusintaa jokapäiväisessä työssä tarvittavaa osaamista ja pitkällä aikavälillä muuttaa kokemukset hiljaiseksi tiedoksi (Vaherva, T. 1999). Yritysten kannustin- ja palkitsemisjärjestelmillä on tutkimusten mukaan myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työmotivaatioon, työviihtyvyyteen ja työhön sitoutumiseen. Aineellisten kannustinten lisäksi yritysten on mahdollista käyttää erilaisia henkisiä kannustimia kuten koulutusta. Koulutus on investointi, joka parantaa työntekijöiden tuottavuutta. Tästä huolimatta koulutuskysymykset ovat vielä monessa yrityksessä ratkaisematta ja vailla pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta. Yritykset saattavat nähdä koulutuksen ja työelämän pitkälti toisistaan irrallisina ilmiöinä (Laiho, I. 2001). On myös tosiasia, etteivät läheskään kaikki ole motivoituneet oppimiseen, uudenlaiseen aktiviteettiin ja vastuun kantamiseen omista elämän valinnoistaan. Motivoituneimpia ovat usein he, joilla on jo ennestään tietoa ja taitoa. Sukupuolellakin on vaikutusta naiset haluavat miehiä useammin kehittää koulutuksen avulla ammattitaitoaan ja edetä urallaan. Kuitenkaan naisten runsaampi kouluttautuminen ei johda toivottuihin työmarkkina-asemiin, vaan naiset jäävät jälkeen sekä uran että ansioiden kehityksessä (Silvennoinen& Laiho 1992). Lyhyellä toimintajänteellä elävillä yrityksillä ei ole aikaa eikä varaa kouluttaa jatkuvasti työntekijöitään. Yrityksen ydintehtävään keskittyvä sisäinen koulutus on tehokkainta, koska se vastaa yrityksen tarpeita. Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimuksen (2000) mukaan aikuisopiskelijoita oli lähes 1,8 miljoonaa. Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn ja organisoituun koulutukseen osallistui vuonna 2000 enemmän kuin puolet vuotiaasta väestöstä eli lähes 1,8 miljoonaa henkeä. Naisista osallistui tällaiseen koulutukseen lähes kolme viidestä ja miehistä hieman alle puolet. Naisten ja miesten välinen osallistumisero on pysynyt viimeiset kaksikymmentä vuotta samansuuruisena. LUKU 2 KOULUTUSMALLIT 19

20 Suurin osa aikuiskoulutuksesta järjestettiin työnantajan toimesta joko työpaikalla tai muissa soveltuvissa tiloissa. Vuonna 2000 aikuiskoulutukseen osallistuneiden kursseista tai muista koulutustilaisuuksista oli työnantajan järjestämiä kolmannes. Erillisissä koulutusta antavissa koulutusyrityksissä, ammatillisissa oppilaitoksissa ja kansalaisopistoissa oli saaduista koulutustapahtumista järjestetty 15 prosenttia. Aikuiskoulutuksesta oli suurin osa työhön liittyvää. Suurin osa aikuiskoulutuksesta oli ammatillista eli koulutukseen oli osallistuttu työhön tai ammattiin liittyvistä syistä. Tällaisessa koulutuksessa oli vuonna 2000 yli 1,2 miljoonaa aikuisikäistä eli puolet työvoimasta (työssä käyvistä ja työttömistä). Palkansaajat osallistuivat työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen enemmän kuin yrittäjät. Vuonna 2000 työhön liittyvässä koulutuksessa oli palkansaajista yli puolet, maatalousyrittäjistä neljännes ja muista yrittäjistä vajaa kolmannes. Aikuiskoulutus vuonna 2000 järjestäjän mukaan, osuus kursseista (%) Koulutuksen järjestäjä Osuus kursseista (%) Työpaikka tms. 34 Koulutusyritys 15 Ammatillinen oppilaitos/ammattikorkeakoulu 15 Kansalaisopisto 15 Järjestö yms. 10 Yliopisto/kesäyliopisto 6 Muu järjestäjä 6 Työssä käyvät osallistuivat työhön liittyvään aikuiskoulutukseen huomattavasti työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä (eläkeläiset, omaa kotitaloutta hoitavat) enemmän. Kun työllisistä tällaiseen koulutukseen osallistui yli puolet, oli työttömien osuus neljännes ja työvoiman ulkopuolisten kymmenesosa. Eniten työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen osallistuivat vuotiaat. Kaikissa alle 55-vuotiaiden ikäryhmissä oli osallistuminen koulutukseen lisääntynyt vuodesta Osuuden kasvuun vaikuttaa luonnollisesti se, että kaikkein vanhinta ikäryhmää (55-64-vuotiaat) lukuun ottamatta työssä käyvien osuus kasvoi ja työttömien määrä väheni vuodesta 1995 vuoteen Lisäksi tulokset viitannevat siihen, että taloudellisen taantuman jälkeen vuonna 2000 on ollut paremmat mahdollisuudet panostaa myös nuorten työllisten kouluttamiseen. Henkilöstökoulutuksessa oli palkansaajia miljoona. Suurin osa työhön tai ammattiin liittyvästä koulutuksesta oli työnantajan tuella tapahtuvaa koulutusta eli henkilöstökoulutusta. Vuonna 2000 tällaista koulutusta sai työssä 20

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Yrittäjien aamukahvit 17.02.2015. Pekka Väisänen, Oulun toimipisteen koulutuspalvelut

Yrittäjien aamukahvit 17.02.2015. Pekka Väisänen, Oulun toimipisteen koulutuspalvelut Yrittäjien aamukahvit 17.02.2015 Pekka Väisänen, Oulun toimipisteen koulutuspalvelut Hanna Ollila Pekka Väisänen Krista Inkala Haaransuontie 8 2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Miten päivittäistä toimintaa

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Työnhakijalle & Vuorotteluvapaa. www.mol.fi

Työnhakijalle & Vuorotteluvapaa. www.mol.fi Työnhakijalle & työnantajalle Vuorotteluvapaa 1 www.mol.fi Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemänsä vuorottelu sopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi

Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi Vuorotteluvapaa te-palvelut.fi Työnhakijan ja työnantajan vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemänsä vuorottelu sopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla Julkisen sektorin palvelut yrittäjilletapahtuma Kluuvissa 10.11.2010 KLUUVIN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO Toiminta-ajatus: Tehokkaan työnvälityksen ja osaavan

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Sopimukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola,

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

30.12.2002/1305. Vuorotteluvapaalaki 30.12.2002/1305. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

30.12.2002/1305. Vuorotteluvapaalaki 30.12.2002/1305. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2002» 30.12.2002/1305 30.12.2002/1305 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Vuorotteluvapaalaki

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES

PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES Mestari Kisälli -malli Marina Steffansson Marjo Pulliainen Sosiaali- ja terveystalouden tutkimus- ja kehittämiskeskus/ Diak MESTARI-KISÄLLI MALLI 11.6.2013 MESTARI-KISÄLLI

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi Muutosturva Hannele Liesegang hannele.liesegang@tem.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yt-neuvottelujen alkaessa: neuvotteluesitys (8 luku 48 ) Viipymättä

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot