VAIHTOVALMENNUSHANKKEET SUOMESSA VUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIHTOVALMENNUSHANKKEET SUOMESSA VUOSINA 1993-2001"

Transkriptio

1 ETUKANNEN ETUSIVU

2 ETUKANNEN SISÄSIVU

3 VAIHTOVALMENNUSHANKKEET SUOMESSA VUOSINA Arviointi- ja kehittämiskeskus Marju-Riitta Ilmonen Euroopan sosiaalirahasto

4 ESR tutkimukset ja selvitykset -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Eeva-Liisa Koivuneva Toimitussihteeri - Editor Riikka-Maria Turkia Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel. (09) ISBN ISSN Oy Edita Ab, Helsinki 2002

5 SAATESANAT Euroopan Sosiaalirahaston osarahoittamien projektien tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä ja malleja, joita voitaisiin ottaa laajempaankin käyttöön kansallisessa työvoimapolitiikassa. Työelämälähtöisen koulutuksen kehittäminen on yksi keskeisistä ESR:n kehittämiskohteista työhallinnossa. Nyt julkaistava raportti esittelee työelämälähtöisistä koulutusmalleista vaihtovalmennuksen (job rotation). Vaihtovalmennuksen peruslähtökohtana on, että työssä olevan koulutukseen lähtevän tilalle koulutetaan ja palkataan sijaiseksi työtön henkilö. Vaihtovalmennukselle ei ole olemassa yhtä toteuttamismallia, vaan toteuttamistavat vaihtelevat projekteittain. Vaihtovalmennusta on toteutettu pääasiassa ESR-rahoitteisina projekteina mutta myös kansallisen työvoimakoulutuksen puitteissa. Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, millaisia vaihtovalmennushankkeita Suomessa on toteutettu. Kaikista hankkeista tehtiin peruskartoitus ja tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin viisi erityyppistä vaihtovalmennushanketta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toteutettujen projektien kokemusten perusteella vaihtovalmennuksen toteuttamisen edellytyksiä ja esteitä sekä kehittämistarpeita. Tutkimusta on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet asiamies Mervi Huuskonen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta, asiamies Tarja Nissinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta, ESR-koordinaattori Mari Kuparinen Hämeen TE-keskuksesta sekä projektijohtaja Juha Karppinen ja tutkimusjohtaja Jyri Manninen Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmeniasta, ylitarkastajat Aira Mylly ja Leena Pentikäinen työministeriöstä sekä tutkimuksen tekijä Marju-Riitta Ilmonen Helsingin Yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmeniasta. Tutkimuksen sihteerinä on toiminut toimistosihteeri Erja Heinonen. Tutkimuksen toivotaan tuottavan tietoa ja kokemuksia niin yksittäisen projektin suunnitteluun kuin vaihtovalmennusmallin kansalliseen kehittämistyöhön. Helsingissä elokuussa 2002 Leena Pentikäinen ylitarkastaja 5

6 TIIVISTELMÄ Raportissa esitellään Suomessa vuosina eri aloilla toteutettuja vaihtovalmennushankkeita, niiden toimintamalleja ja tuloksellisuutta niiltä osin, kun tietoa tuloksellisuudesta on ollut saatavilla. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä yli kymmenen vaihtovalmennushanketta eri aloilla teollisuudessa, palvelualalla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Tämän lisäksi erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla on useita hankkeita suunnittelun alla. Tarkemman tarkastelun kohteena on ollut viisi vaihtovalmennushanketta, joista kaksi on vielä käynnissä olevaa hanketta teollisuuden ja palvelualan alueilla. Imatra Steelin koulutuskaruselli on yksi Suomen ensimmäisiä toteutettuja vaihtovalmennushankkeita ja edustaa suuren yrityksen tapaa ja mahdollisuuksia toteuttaa yrityksen henkilöstökoulutusta ja uuden henkilöstön rekrytointikoulutusta laman alkaessa ja sen jälkeen. Yritys toteutti koulutuksen tarkoin harkittuna ajankohtana ja kykeni siten sekä sitouttamaan henkilöstönsä yritykseen myös irtisanomisten ja lomautusten jälkeen että kouluttamaan itselleen uutta, nuorta ja ammattinsa osaavaa henkilökuntaa vaihtovalmennuksen keinoin. Salon vaihtovalmennustoiminta, jota toteutettiin metalliteollisuudessa, poikkesi seuratuista hankkeista siten, että se ei tarvinnut toteutukseen erillistä projektirahoitusta eikä hallintoa, vaan toteutti vaihtovalmennusta normaalin työvoimakoulutuksen lomassa yhteistyössä yrityksen kanssa. Kuusankoskella toteutettu terveydenhoitajien koulutuskaruselli oli viiden aikaisemman sairaanhoitajakarusellin kokemuksista syntynyt ja hioutunut hyvin toteutunut hanke, jossa otettiin oppia aikaisemmista virheistä ja kehitettiin uusi, toimiva täydennys- ja jatkokoulutusmalli terveydenhuollon alalle. Käynnissä oleva MUKAVA-projekti on hyvä esimerkki uudesta tavasta tehdä yhteistyötä työvoimahallinnon, yritysten ja koulutusorganisaatioiden kesken. Kun tavoitteet ovat yhteiset, voidaan myös yhteiset tiedot jakaa ja toimia yhdessä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän käytännön soisi yleistyvän myös kaikissa muissa hankkeissa. Tähkä-projekti on tuonut uutta vaihtovalmennuksen kentälle ottamalla mukaan työkykyä edistävän toiminnan ja huomioimalla väestön ikääntymisen. Vaihtovalmennus voi olla yksi harkitsemisen arvoinen vaihtoehto myös silloin, kun yrittäjä tarvitsee työlleen jatkajan. Vaihtovalmennus voi olla vaikeasti hallinnoitava ja raskas palapeli, jossa osat eivät aina löydä paikkaansa. Isoille yrityksille malli on suhteellisen helppo toteutettaa, koska työnkierto on helpompaa, tehtäviä voi vaihdella, työntekijöiden poissaolo ei aiheuta niin paljon ongelmia kuin pienyrityksissä ja rahoitus- 6

7 ja koulutusjärjestelmät toimivat. Pienten yritysten on vaikeaa saada haluamaansa koulutusta, koska ns. räätälöity koulutus tulee kalliiksi, oikeaa sijaista on vaikeaa löytää paikkaamaan koulutuksessa olevaa työntekijää ja rekrytointi on rahoituksesta kiinni. Usean pienen yrityksen yhteiset koulutukset eivät ole useinkaan onnistuneet, koska tämän kaltainen verkostoituminen koetaan vielä vieraaksi. Kysymys voi olla pelosta liikesalaisuuksien paljastumisesta. Vaihtovalmennus on kuitenkin yksi hyvä vaihtoehto yrityksen henkilöstön kehittämiseen, uuden osaavan henkilöstön rekrytointiin, työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämiseen ja erityisesti silloin, kun alalla on puutetta osaavasta työvoimasta. Ellei osaavaa työvoimaa ole tarjolla yrityksen ulkopuolella, voidaan tehtävään kouluttaa henkilö yrityksen sisältä. Vaihtovalmennusmalli voi toimia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Haluan kuitenkin nostaa esiin muutamia seikkoja, joita on syytä huomioida suunniteltaessa vaihtovalmennushanketta. Neuvotteluihin tulee ottaa jo suunnitteluvaiheessa mukaan henkilöstön ja työmarkkinajärjestön edustajat, jotta työntekijöiden asema tulisi mahdollisimman hyvin turvatuksi sekä koulutuksen aikana että sen jälkeen. Sopimusten merkitys vaihtovalmennuksessa on yksi tärkeimpiä huomioitavia asioita. Sopimuksissa tulee selvästi huomioida ja kirjata mm. se, mikä on työntekijän asema koulutuksen jälkeen (palkkaus, tehtävä), kuinka hänen suorittamansa opinnot voidaan lukea hyväksi silloin, jos hän jatkaa ammatillisia opintojaan myöhemmin, kuinka hänen toimeentulonsa on turvattu, jne. Samat sopimukset koskevat luonnollisesti myös työtöntä työnhakijaa ja hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koulutuksen aikana ja jälkeen. Maksaako yritys työttömälle työnhakijalle työssä oppimisen ajalta palkkaa, kuten joissakin Euroopan maissa tehdään, vai saako hän siltäkin ajalta normaalin työttömyysturvan? Palkataanko hänet hyväksytysti suoritetun koulutuksen jälkeen yritykseen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, määräaikaisesti vai ei ollenkaan? Onko yrityksellä mahdollisuus käyttää rekrytointitukea ja millä ehdoilla? Sopimuksia laadittaessa on hyvä muistaa kirjata myös yrityksen, koulutusorganisaation, työvoimahallinnon ja mahdollisten muiden hankkeeseen osallistuvien velvollisuudet, oikeudet, maksut, tehtävät, roolit ja raportointien aikataulut, jotta säästyttäisiin ikäviltä yllätyksiltä hankkeen päättyessä ja raportoinnin alkaessa. Vaihtovalmennuksen hallinnointi ja sen markkinointi vaatii projektipäälliköltä hyvin paljon. Haastattelujen aikana useimmat haastateltavat korostivat sitä, että projektipäälliköllä/hankkeen vetäjällä on oltava hyvät yrityssuhteet, jotta hän kykenisi kommunikoimaan "yritysten kielellä", markkinointitaidot, riittävästi tietoa vaihtovalmennuksen mahdollisuuksista sekä monipuolinen 7

8 kokemus työelämästä, hallinnoinnista ja suunnittelusta yhdistettynä elämänkokemukseen. Vaihtovalmennushankkeiden tutkimuksen aikana on asian ympärille syntynyt vaihtovalmennusverkosto, jossa toimivat vaihtovalmennusta toteuttavat tai siitä kiinnostuneet tahot. Verkosto toimii joillakin alueilla erittäin tiiviissä yhteistyössä ja pitää yllä kontakteja myös EU Jobrotation Association'iin. Vaihtovalmennusverkosto on asiantuntijaverkosto, jolla on hallussaan tärkein ja ajankohtaisin tieto vaihtovalmennuksen toteuttamisen käytännöistä. Verkoston tukeminen kouluttamalla on ensiarvoisen tärkeää, jotta rotaatiomalleja voitaisiin jatkossakin käyttää ja kehittää edelleen palvelemaan sekä yrityksiä että työttömiä työnhakijoita. Hankkeen ohjausryhmässä ovat ansiokkaasti tutkijaa kannustaen ja tukien työskennelleet ylitarkastajat Aira Mylly ja Leena Pentikäinen Työministeriöstä, asiamies Mervi Huuskonen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta, asiamies Tarja Nissinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta, ESR-koordinaattori Mari Kuparinen Hämeen TE-keskuksesta sekä projektijohtaja Juha Karppinen ja tutkimusjohtaja Jyri Manninen Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmeniasta. Projektin sihteerinä on toiminut toimistosihteeri Erja Heinonen. Haluan kiittää lämpimästi sekä ohjausryhmää että projektin sihteeriä korvaamattoman suuresta avusta ja tuesta. Samoin osoitan kiitokseni kaikille kollegoilleni, jotka ovat auttaneet kiperien ongelmien yli ja antaneet osaamisensa myös tämän tutkimusprosessin käyttöön. Erityiskiitokset osoitan kaikille niille henkilöille, joita olen tavannut tämän tutkimuksen aikana; työvoimaviranomaisille, koulutusorganisaatioiden edustajille, yritysten edustajille ja opiskelijoille sekä vaihtovalmennusverkoston asiantuntijoille. Ilman teitä tämä selvitystyö ei olisi ollut mahdollinen. Hankkeen on rahoittanut Euroopan Sosiaalirahasto (ESR). Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia Lahti Marju-Riitta Ilmonen 8

9 SISÄLLYS SAATESANAT... 5 TIIVISTELMÄ... 6 JOHDANTO TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tiedonkeruumenetelmät AIKUISKOULUTUKSELLISET JA TYÖVOIMAPOLIITTISET KOULUTUSMALLIT Työllistävä koulutus Yrityksille suunnattu työvoimakoulutus Rekrytointikoulutus yhteishankintana Elinikäinen oppiminen aikuiskoulutus Työpaikkaohjaaja VAIHTOVALMENNUSTA MUISTUTTAVIA JA TUKEVIA TYÖN JAKAMISEN MALLEJA Vuorotteluvapaa Työttömän palkkaaminen vapaan ajaksi Vuorottelukorvaus Osa-aikalisä työaikakokeilut Osa-aikaeläke VAIHTOVALMENNUS Mitä on vaihtovalmennus jobrotaatio karusellikoulutus? Työttömän työnhakijan etuudet vaihtovalmennuksen aikana Vaihtovalmennus ja työssä oleva opiskelija Oppisopimus ja vaihtovalmennus VAIHTOVALMENNUSHANKKEIDEN KARTOITUS Vaihtovalmennushankkeiden alueellinen jakautuminen ja kohdentuminen vuosina Vaihtovalmennushankkeiden rahoitus VAIHTOVALMENNUSHANKKEIDEN ARVIOINTI Vaihtovalmennushankkeiden valinta ja arvioinnin toteuttaminen Vaihtovalmennusta koskevat yleiset väittämät Imatra Steelin koulutuskarusellit Karusellikoulutuksen liikkeellelähtö Koulutuksen toteuttaminen Koulutuksen tuloksellisuus Karusellikoulutukset yrityksen kannalta Yhteistyökumppaneiden rooli ja merkitys

10 6.4 Vaihtovalmennustoiminta Salossa Metalli-Piiroinen Oy Vaihtovalmennuksen toteuttaminen Vaihtovalmennuksen tuloksellisuus Yhteistyökumppaneiden rooli ja merkitys Terveydenhoitajien koulutuskaruselli Karusellikoulutuksen liikkeellelähtö Koulutuskarusellin toteuttaminen Yhteistyökumppaneiden rooli ja merkitys Koulutuskarusellin tuloksellisuus Mukava-projekti Vaihtovalmennushankkeen toteutus Ongelmia ja oivalluksia Tähkä-projekti Vaihtovalmennushankkeen toteutus Ongelmat ja oivallukset ARVIOINNIN TULOKSIA Osallistujien sitoutuminen projekteihin Imatra Steelin koulutuskaruselli Salon vaihtovalmennustoiminta Terveydenhoitajakaruselli Mukava-projekti Tähkä-projekti Tiivistelmät kuvattujen hankkeiden toteutuksesta Kuinka pitäisi toimia eli toimijoiden suosituksia vaihtovalmennushankkeiden onnistumiseksi Vaihtovalmennuksen SWOT-analyysi LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Vuosina toteutetut vaihtovalmennushankkeet Liite 2. Kyselylomake Liite 3. Teemahaastattelurunko

11 JOHDANTO Jobrotaatio, karusellikoulutus ja vaihtovalmennus ovat niitä termejä, joita Suomessa käytetään puhuttaessa koulutuksesta, jossa työtön työnhakija toimii työssä olevan henkilön sijaisena tämän ollessa koulutuksessa. Malli kuulostaa yksinkertaiselta toteuttaa, ihanteelliselta koulutusmuodolta yrityksille henkilöstön kehittämiseen. Sen lisäksi sillä voidaan vähentää työttömyyttä ja antaa työttömille työnhakijoille heidän kipeästi tarvitsemaansa työkokemusta. Mallin toimivuutta olemme pohtineet yrityksissä, työvoimatoimistoissa, koulutusorganisaatioissa ja työttömien työnhakijoiden keskuudessa. Vaihtovalmennushankkeiden arviointi- ja kehittämistutkimus pyrkii kuvaamaan Suomessa eri vuosina toteutettuja vaihtovalmennushankkeita, niiden toteuttamismalleja, kriittisiä kohtia, onnistumisia ja hyviä käytäntöjä yrityksen, sen työntekijöiden, työttömien työnhakijoiden, koulutusorganisaatioiden ja työvoimahallinnon silmin. Suomessa ei ole olemassa erityisesti vaihtovalmennukseen liittyvää lainsäädäntöä, joten toteuttamistavat ja ratkaisut ovat hyvin vaihtelevia. Jokainen hanke on pyrkinyt siihen, että vaihtovalmennusmallia voitaisiin muokata kunkin yrityksen tarpeisiin ja tehdä siitä myös kaikille muille osapuolille ja toimijoille soveltuva malli. Tutkimuksessa kuvaillaan vaihtovalmennusmallia osana aikuiskoulutuksellista ja työvoimapoliittista järjestelmää huomioiden myös sekä työssä olevien opiskelijoiden että työttömien työnhakijoiden etuudet ja mahdollisuudet opiskelun aikana. Toisen osan tutkimuksesta muodostaa vaihtovalmennushankkeiden kartoitus. Tässä osiossa esitellään vaihtovalmennuksen menetelmää käyttävien hankkeiden jakautuminen, kohdentuminen ja rahoituksen muodostuminen. Hankkeet esitellään yksilöidysti liiteosassa. Vaihtovalmennushankkeiden arviointi ja tulokset esitellään siten, että aluksi kuvaillaan hankkeen toimijoita, taustaa ja liikkeellelähtöä, toteuttamistapaa sekä tuloksellisuutta eri näkökulmista. Lähemmän tarkastelun kohteena on kolme päättynyttä, eri aikoina, eri puolilla Suomea ja eri toimialoilla toteutettua hanketta. Mukana on myös kaksi käynnissä olevaa, ensi askeleitaan ottavaa hanketta, joiden käynnistymistä seurataan. Arvioinnin tulokset - osassa kuvaillaan osallistujien sitoutumista hankkeeseen sekä niitä huomioitavia seikkoja ja suosituksia, joita eri toimijat ovat esittäneet vaihtovalmennushankkeiden onnistumisen edellytyksiksi. Lopuksi tulokset kootaan yhteen vaihtovalmennushankkeen SWOT-analyysin muotoon ja esitetään ne kehittämistarpeet, joita käytännön työtä vaihtovalmennushankkeiden parissa tekevät ja tehneet henkilöt ovat esittäneet. LUKU JOHDANTO 11

12 1. TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Suomessa jo päättyneitä sekä edelleen käynnissä olevia hankkeita, joissa on käytetty vaihtovalmennuksen/jobrotaation/karusellikoulutuksen 1 menetelmää sekä arvioida menetelmää työvoimapoliittisena ja aikuiskoulutuksellisena ratkaisuna. Tutkimuksen yksilöityjä tavoitteita ovat: 1. peruskartoituksen suorittaminen viime vuosina toteutetuista ja käynnissä olevista vaihtovalmennushankkeista 2. vaihtovalmennuksen keskeisten piirteiden arviointi aikuiskoulutuksellisena ja työvoimapoliittisena toimintamallina 3. erilaisiin vaihtovalmennuksen toteutustapoihin liittyvien vahvuuksien ja ongelmien arviointi 4. paikallisten vaihtovalmennusprojektien keskinäisen yhteistyön ja verkostoitumisen tukeminen Tutkimuksessa sovelletaan ensisijaisesti kehittävän arvioinnin lähestymistapoja. Tämän mukaisesti siinä pyritään tiedonkeruun ohella edistämään käynnissä olevien vaihtovalmennushankkeiden välistä tiedonvälitystä ja yhteistyötä muun muassa yhteisten tapaamisten avulla. 1.1 Tiedonkeruumenetelmät Vaihtovalmennushankkeiden kartoittamiseksi on otettu yhteyttä Suomen TE-keskuksiin joko puhelimitse ja/tai sähköpostitse ja pyydetty heidän kauttaan faktatietoja toteutuneista hankkeista. Tämän lisäksi hankkeita on kartoitettu jo tiedossa olevien projektien ja yhteyshenkilöiden välityksellä. Luonnollisestikaan kaikkia hankkeita ei ole pystytty löytämään, koska yhteishankintana toteutetuista koulutuksista ei ole olemassa yhtenäistä hankerekisteriä toisin kuin ESR:n rahoittamista projekteista, jotka on tallennettu rekisteriin kukin omalla projektinumerollaan. Kaikki löydetyt hankkeet kuvataan liiteosassa luvussa 9. Tarkempaa analyysiä varten hankkeet on valittu siten, että ne edustaisivat erilaisia, eri aloilla, eri suuruisissa yrityksissä ja eri puolilla Suomea toteutettuja hankkeita. Kaksi käynnissä olevaa hanketta on otettu mukaan molem- 1. Tutkimuksessa jobrotaatio, vaihtovalmennus ja karusellikoulutus ovat synonyymeja. 12

13 pien innovatiivisuuden vuoksi, ja jotta voitaisiin selvittää hankkeiden alkuvaiheissa mahdollisesti esiin tulevat ongelmat ja hyvät käytännöt. Tarkemman tarkastelun kohteeksi valitut hankkeet kuvataan raportin luvussa 6. Kohderyhmänä olleista hankkeista on pyydetty sopimuksia koskevat asiapaperit, kuten hankintasopimukset ja rahoituspäätökset, TE-keskuksilta tai työvoimatoimistoilta, mutta kaikista hankkeista ei näitä ole ollut saatavilla. Projektin hallinnoijalta /koulutusorganisaatiolta on pyydetty niin ikään projektisuunnitelmat ja muut hankkeita koskevat asiapaperit. Kaikissa hankkeissa ei ole kuitenkaan tehty projektisuunnitelmaa. Tiedot työllistyneistä ovat useissa tapauksissa myös jääneet saamatta. Tietoja hankkeiden suunnittelusta, toteutuksesta ja sujumisesta on kerätty sekä haastattelemalla yritysten, koulutusorganisaatioiden, työvoimahallinnon ja opiskelijoiden edustajia ja mahdollisuuksien mukaan myös muita hankkeen kanssa läheisesti toimineita henkilöitä että keräämällä faktatietoja arvioinneista ja työllistyneistä, mikäli niitä on ollut saatavilla. Opiskelijat on valittu haastatteluihin koulutusorganisaation antamien yhteystietojen avulla ja arpomalla, tai yritys on osoittanut haastateltavan sen perusteella, kuka on kyseisenä päivänä ollut työvuorossa tai muuten tavoitettavissa. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina strukturoidun haastattelurungon mukaan (liite) ja ne on nauhoitettu. Nauhoitukset purettiin niiltä osin kun niistä saatiin yksilöidympää tietoa haastattelulomakkeisiin. Jokainen haastateltava on myös täyttänyt mielipideväittämiä sisältävän kyselylomakkeen. Yksi haastateltava ei palauttanut mielipidekyselyä. Tutkimuksen tukena ja hyvänä tiedonlähteenä ovat niin ikään olleet vaihtovalmennusverkoston jäsenet eli henkilöt, jotka toteuttavat tai ovat suunnittelemassa vaihtovalmennushankkeita eri puolilla Suomea. Vaihtovalmennusverkosto on kokoontunut tutkimushankkeen aikana neljä kertaa. Tapaamiskertoja on hyödynnetty keskustelemalla projekteissa toimijoiden kanssa heidän kokemuksistaan vaihtovalmennushankkeiden toteuttamisesta. Verkoston yhteen kokoukseen osallistui European Jobrotation International Association'in puheenjohtaja Reiner Siebert, joka kertoi Euroopan Jobrotation -tilanteesta. Vaihtovalmennushankkeiden Euroopan laajuista tilannetta on kartoitettu Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Raportti on julkaistu syksyllä 2001 (Kankaanpää-Lehtinen,K.& Lahtinen, P Vaihtovalmennus-eurooppalaisia malleja). Pirkanmaan vaihtovalmennushankkeita myös arvioidaan ja evaluaatioraportin on tarkoitus ilmestyä hankkeiden päätyttyä LUKU 1 TUTKIMUSTEHTÄVÄ 13

14 2. AIKUISKOULUTUKSELLISET JA TYÖVOIMAPOLIITTISET KOULUTUSMALLIT Vaihtovalmennuksessa yhdistyvät yrityksille suunnattu työvoimakoulutus (rekrytointikoulutus), henkilöstökoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus. Koulutukset voidaan hankkia joko yhteishankintakoulutuksena, jolloin yritys osallistuu koulutuksen hankintakustannuksiin yhdessä paikallisen työvoimatoimiston kanssa, hankkii koulutuksen haluamaltaan koulutuksen tarjoajalta tai osallistuu erityiseen kehittämisprojektiin. Seuraavassa esittelen yrityksen kannalta merkittäviä koulutusmuotoja. 2.1 Työllistävä koulutus Yrityksille suunnattu työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksella pyritään tyydyttämään työmarkkinoiden tarpeita ja ehkäisemään työvoimapulaa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä työvoimatoimistot selvittelevät yritysten työvoimatarpeita ja työnhakijoiden koulutustarpeita jatkuvasti. Näiden tietojen perusteella laaditaan alueellinen koulutussuunnitelma. Työvoimahallinto ostaa tarvittavan koulutuksen ulkopuolisilta koulutuksen järjestäjiltä, joista valtaosa on opetusministeriön alaisia oppilaitoksia kuten ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia, ammatillisia oppilaitoksia ja korkeakouluja. Työvoimakoulutuksessa opinnot liitetään tiiviisti työelämään työharjoittelun avulla. Teoriaosuuksia ja käytännön osuuksia voidaan vaihdella joustavasti ottaen huomioon niin yrityksen kuin opiskelijankin tarpeet. Työvoimakoulutuksen keskeisenä tavoitteena on ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamisen lisäksi työvoimakapeikkojen ehkäisy. Kapeikkojen torjunnassa törmätään usein siihen, ettei työttömänä olevasta työvoimasta ole koulutettavissa työmarkkinoilla vaadittavia erityisosaajia. Tällöin arvioidaan mahdollisuudet koulutuksen ja työnkierron yhdistelmään, jobrotaatioon. Tällä tarkoitetaan sitä, että yrityksestä koulutukseen lähtevän työntekijän tilalle palkataan samoihin tai eri työtehtäviin sijaiseksi työtön. Työvoimakoulutuksessa rotaatiomalli edellyttää aina yrityksen todellista rekrytointitarvetta. Painopisteenä ovat pienet ja keskisuuret yritykset, jolloin malli voidaan toteuttaa useamman yrityksen yhteishankkeena. Tällä edistetään myös yritysten verkottumista. Työnantajilla on aina mahdollisuus osallistua sijaisiksi koulutettavien työttömien valintaprosessiin. Mahdollisimman suuri osuus ope- 14

15 tuksesta järjestetään työpaikoilla. Rotaatiomalliin voidaan tarvittaessa liittää henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa Rekrytointikoulutus yhteishankintana Ennen yhteishankintakoulutusprosessia selvitetään, löytyykö yritykselle sopivia työntekijöitä työhallinnon työnhakijarekisteristä. Yhteishankintana voidaan järjestää: Uuden työvoiman hankintaan liittyvää rekrytointikoulutusta Koulutusta työvoimakapeikkoalueilla rotaatiota edistävissä tilanteissa Keko- kehittämiskoulutusta yritysten kehittämishankkeisiin liittyen Työssä olevan työvoiman koulutusta (ikääntyneet, lomautetut) työvoimapoliittisesti perustelluissa tilanteissa Yritys neuvottelee paikallisen työvoimatoimiston tai TE-keskuksen kanssa ja tekee esityksen yhteishankinnasta. Työhallinto selvittää hankkeen työvoimapoliittiset perusteet sekä rekrytoitavien koulutustarpeet yhdessä yrityksen kanssa. Koulutukset hankitaan tarjouskilpailun kautta koulutusorganisaatioilta. Yritys on mukana koulutuksen suunnittelussa; henkilöstön sitoutuminen on tärkeää. Hankitaan mielellään tutkintotavoitteista koulutusta. Koulutuksen vähimmäispituus on 20 päivää/ henkilö ja työssä oleville 10 päivää/ henkilö. Koulutuksen teoriaosuuden tulee olla vähintään 30 %. Valtion hankinnoista annetun lainsäädännön (1505/92 )mukaan hankinta suoritetaan LUKU 2 KOULUTUSMALLIT 1. tarjouskilpailuna, jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen ja hankintayksikkö voi tarvittaessa neuvotella yhden tai useamman toimittajan kanssa; tai 2. suorahankintana ilman tarjouskilpailua. Hankinta saadaan tehdä suorahankintana ilman tarjouskilpailua, jos 1. hankittavaa tavaraa tai palvelua ei ole muualta saatavissa, 2. huolto- varaosa- tai muut tekniset syyt vaativat määrätynlaisen tavaran tai palvelun hankintaa, 3. valtion turvallisuuteen tai maanpuolustukseen liittyvät näkökohdat niin vaativat, 4. kysymyksessä on poikkeuksellisen kiireellinen hankinta, 15

16 5. hankinta perustuu sopimukseen sisältyvään lisähankintaoikeuteen (optioon), 6. tarjouskilpailussa mahdollisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ilmeisesti ylitä kilpailun järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia (www.vn.fi/ktm/2/julha/lainsaadanto_valtionhankinnat.html). Tarjouskilpailun jälkeen valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, joka parhaiten soveltuu ostajien tarpeisiin, ja sovitaan maksuosuudet. Yrityksen maksuosuus on pääsääntöisesti vähintään 50 %. Opiskelijavalinnat tehdään yhdessä yrityksen ja työvoimahallinnon kanssa (http://www.mol.fi/ tyonantajapalvelut/index.html). Yhteishankintakoulutuksen osuus oli vajaa 10 % kaikesta työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Siihen osallistui keskimäärin noin henkilöä kuukaudessa. Työmarkkinajärjestöt ovat tiiviisti osallistuneet koulutuksen toimeenpanon eri vaiheisiin. Hyvien kokemusten pohjalta tämänkaltaista koulutusta on tavoitteena laajentaa tulevina vuosina Henkilöstökoulutus työssä oppiminen Osaava ja monitaitoinen henkilöstö on eräs keskeisimmistä yritysten kilpailukyvyn sekä kasvun ja työllisyyden lisääntymisen edellytyksistä. Työuran jatkamiseksi koko työiän ajan on tarpeen jatkuvasti uudistaa ja ylläpitää työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Työorganisaatiossa tapahtuvalla osaamisen parantamisella voidaan sekä ennaltaehkäistä työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia ja työttömyyttä että edistää työttömien sijoittumista työmarkkinoille. Osaamisen kehittämisessä julkisen vallan tehtävänä on toimintaedellytysten luominen ja asiantuntijapalvelujen saatavuuden varmistaminen siten, että yritykset voivat omalta osaltaan vastata henkilöstönsä osaamisen ajan tasalla pysymisestä ja kehittämisestä. Hallituksen tavoitteena on luoda edellytyksiä henkilöstön työllisyyttä tukevaan, pitkäjänteiseen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen osana yritysten ja työyhteisöjen toiminnan kehittämistä. Tätä varten on käynnistetty hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen, monivuotinen, erityisesti pk-yrityksille suunnattu osaamisen nostamiseen tähtäävä hanke. Vuodesta 2001 lähtien hankkeessa on korostunut ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamisen näkökulma sekä aiempaa vahvempi työn ja opiskelun vuorottelun tukeminen (EU:n mukainen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma, 2001). 16

17 Aikuisen väestön koulutustason ja sivistyksellisten valmiuksien kohottamista on konkretisoitu hallituksen tavoiteasiakirjoissa useasta näkökulmasta. Keskeisimpiä tavoitteita ovat: aikuiskoulutusjärjestelmän selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen siten, että sen osat yhdessä muodostavat yksilöitä koulutukseen kannustavan kokonaisuuden, aikuisen väestön motivointi ja ammatillisen koulutuksen hankkimisen edellytysten edistäminen, työn vuorottelu ja oppimis- ja kuntoutussisältöjen vahvistaminen ja oppimista edistävät työn kierrätysmallit tiedottamisen ja neuvonnan lisääminen, työttömyyden aikaisen itsensä kehittämisen edistäminen ja työntekijöiden koulutukseen osallistumisen tukeminen ja koulutusorganisaatioiden ulkopuolella hankitun osaamisen hyödyntämisen helpottaminen tutkinnoissa ja opinnoissa (EU:n mukainen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma, 2001). Työn ja koulutuksen vuorottelun merkittäväksi lisäämiseksi on tavoitteena käynnistää ministeriöiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyö, jossa määritellään suuntaviivat työssä tapahtuvalle opiskelulle ja sijaisjärjestelyille. Suunnittelussa otetaan huomioon ikääntyvien oppimistarpeet ja -mahdollisuudet sekä rekrytoinnin helpottaminen. Työpaikalle turvataan riittävä ohjaus ja neuvonta (EU:n mukainen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma, 2001). LUKU 2 KOULUTUSMALLIT 2.2 Elinikäinen oppiminen aikuiskoulutus Elinikäisen oppimisen politiikan tavoitteena on, että kaikilla kansalaisilla on tieto- ja taitopohja, joka mahdollistaa työelämässä ja yhteiskunnassa toimimisen, ja jonka varassa on mahdollista kehittää osaamistaan edelleen. Työmarkkinoille siirtyvillä tulisi olla vähintään lukion tai ammatillisen peruskoulutuksen tasoinen koulutus ja merkittävällä osalla ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutus. Kaikilla tulisi olla valmiudet osaamisensa edelleen kehittämiseksi. Aiemmin työmarkkinoille siirtyneillä, joilla riittävää tieto- ja taitopohjaa ei ole, tulisi olla mahdollisuuksia sen parantamiseen. Tavoitteena on, että aikuisväestöllä on käytettävissään riittävästi myös muita heidän tarpeisiinsa ja elämäntilanteisiinsa vastaavia mahdollisuuksia osaamisensa parantamiseksi (EU:n mukainen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma. 2001). 17

18 18 Elinikäisen oppimisen politiikan piiriin kuuluvat koulutusjärjestelmän instituutioiden lisäksi kaikki ne ympäristöt, joissa ihmiset oppivat uutta, erityisesti työpaikat, kansalaisjärjestöt ja harrastustoiminta. Elinikäisen oppimisen politiikan toteuttaminen edellyttää eri ministeriöiden ja viranomaisten, yritysten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä (EU:n mukainen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma, 2001). Vaherva kirjoittaa artikkelissaan "Henkilöstökoulutuksen rajat ja mahdollisuudet" (Oppiminen ja asiantuntijuus, Eteläpelto, toim. s ), että perusedellytys vaikuttavalle koulutukselle on se, että kouluttaja ja konsultti rakentavat asiakassuhteen koulutuksen tilaajaan tai siihen henkilöön, joka lähettää ihmisiä koulutukseen. Kouluttajan vastuulla on tarkoituksenmukaisten oppimiskokemusten aikaansaaminen ja johdon vastuulla on oppimista tukevan työympäristön organisointi. Viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että koulutuksessa opittuja asioita on mahdollista kokeilla ja harjaannuttaa työssä, että työpaikalla olevia mahdollisia esteitä uudenlaisten toimintatapojen käyttöönotolle pyritään poistamaan ja että johto kannustaa ja tukee uusia toimintamalleja ja järjestää tarvittaessa mahdollisuuksia lisäkoulutukseen. Vaikuttava koulutus on kahden kauppa, kouluttajan ja johdon välisen asiakassuhteen varaan rakentuva. Asiakassuhteen merkeissä keskustellaan koulutukseen liittyvistä olennaisista asioista lähtien tarvekartoituksesta ja koulutuksen toteutuksesta aina sen arviointiin saakka ja kumpikin hoitaa vastuullaan olevat asiat. Tämä toteutustapa on useinkin idealistinen. Kun henkilöitä lähetetään koulutukseen tai kouluttaja palkataan yritykseen, yritysjohto odottaa kouluttajan hoitavan koko tehtävän. Kuitenkaan ulkopuolisella kouluttajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa työpaikan olosuhteisiin ja näin hyväkin koulutus jää vaikutuksiltaan vaillinaiseksi. Isoissa yrityksissä ja julkishallinnon organisaatioissa on omat sisäiset koulutus- ja kehittämisyksikkönsä sekä asiantuntijansa, mutta samantyyppiset ongelmat koulutuksen ja työn erillisyydestä ovat sielläkin vaarana, ellei vastaavaa sisäistä asiakassuhdetta pystytä rakentamaan ja ellei linjajohto sitoudu riittävästi kehitys- ja koulutustehtäviin (ks. Vaherva). Sama problematiikka on ollut havaittavissa myös seuratuissa vaihtovalmennushankkeissa. Yrittäjän luottamus kouluttajan ammattitaitoon ja kouluttajan kyky tunnistaa yrityksen koulutus- ja kehitystarpeet ovat tärkeimpiä seikkoja molemminpuolisen luottamuksen syntymiseksi ja onnistuneen lopputuloksen aikaan saamiseksi. Kuitenkaan mikään hanke ei voi onnistua ilman yritysjohdon sitoutumista hankkeeseen. Yhtenä merkittävänä henkilöstön kehittämiskeinona on työkierto ja työtehtävien kierrätys. Liikkuminen työstä ja tehtävästä toiseen edustaa osaamisen ja asiantuntijuuden merkittävää laajentumista. Pelkkä työtehtävistä toi-

19 seen liikkuminen ei kuitenkaan takaa syvällistä oppimista. Sen tueksi tarvitaan sellaista opiskelua ja opetusta, jonka avulla kokemuksien laajentuminen voidaan liittää relevantteihin tietorakenteisiin. Näin ollen esimiehiltä ja kouluttajilta tarvitaan melkoista tietotaitoa siitä, miten integroida oikein formaalin ja informaalin oppimisen muodot. Tutkimustiedon mukaan esimerkiksi korkeaasteen ammatillisen koulutuksen saaneet ja vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivat alkavat ajan kuluessa vähätellä muodollisen pohjakoulutuksen merkitystä ja painottaa työssä oppimista. Kuitenkaan formaali ja informaali oppiminen eivät asetu vastakkain vaan toisiaan täydentäväksi jatkumoksi. Muodollinen koulutus kehittää perusvalmiuksia ja käsitejärjestelmiä sekä pitkällä aikavälillä ennakoitavia uusia kvalifikaatiovaatimuksia samalla kun se sosiaalistaa uudet työntekijät työyhteisöön. Informaalin oppimisen keskeinen funktio on ylläpitää ja uusintaa jokapäiväisessä työssä tarvittavaa osaamista ja pitkällä aikavälillä muuttaa kokemukset hiljaiseksi tiedoksi (Vaherva, T. 1999). Yritysten kannustin- ja palkitsemisjärjestelmillä on tutkimusten mukaan myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työmotivaatioon, työviihtyvyyteen ja työhön sitoutumiseen. Aineellisten kannustinten lisäksi yritysten on mahdollista käyttää erilaisia henkisiä kannustimia kuten koulutusta. Koulutus on investointi, joka parantaa työntekijöiden tuottavuutta. Tästä huolimatta koulutuskysymykset ovat vielä monessa yrityksessä ratkaisematta ja vailla pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta. Yritykset saattavat nähdä koulutuksen ja työelämän pitkälti toisistaan irrallisina ilmiöinä (Laiho, I. 2001). On myös tosiasia, etteivät läheskään kaikki ole motivoituneet oppimiseen, uudenlaiseen aktiviteettiin ja vastuun kantamiseen omista elämän valinnoistaan. Motivoituneimpia ovat usein he, joilla on jo ennestään tietoa ja taitoa. Sukupuolellakin on vaikutusta naiset haluavat miehiä useammin kehittää koulutuksen avulla ammattitaitoaan ja edetä urallaan. Kuitenkaan naisten runsaampi kouluttautuminen ei johda toivottuihin työmarkkina-asemiin, vaan naiset jäävät jälkeen sekä uran että ansioiden kehityksessä (Silvennoinen& Laiho 1992). Lyhyellä toimintajänteellä elävillä yrityksillä ei ole aikaa eikä varaa kouluttaa jatkuvasti työntekijöitään. Yrityksen ydintehtävään keskittyvä sisäinen koulutus on tehokkainta, koska se vastaa yrityksen tarpeita. Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimuksen (2000) mukaan aikuisopiskelijoita oli lähes 1,8 miljoonaa. Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn ja organisoituun koulutukseen osallistui vuonna 2000 enemmän kuin puolet vuotiaasta väestöstä eli lähes 1,8 miljoonaa henkeä. Naisista osallistui tällaiseen koulutukseen lähes kolme viidestä ja miehistä hieman alle puolet. Naisten ja miesten välinen osallistumisero on pysynyt viimeiset kaksikymmentä vuotta samansuuruisena. LUKU 2 KOULUTUSMALLIT 19

20 Suurin osa aikuiskoulutuksesta järjestettiin työnantajan toimesta joko työpaikalla tai muissa soveltuvissa tiloissa. Vuonna 2000 aikuiskoulutukseen osallistuneiden kursseista tai muista koulutustilaisuuksista oli työnantajan järjestämiä kolmannes. Erillisissä koulutusta antavissa koulutusyrityksissä, ammatillisissa oppilaitoksissa ja kansalaisopistoissa oli saaduista koulutustapahtumista järjestetty 15 prosenttia. Aikuiskoulutuksesta oli suurin osa työhön liittyvää. Suurin osa aikuiskoulutuksesta oli ammatillista eli koulutukseen oli osallistuttu työhön tai ammattiin liittyvistä syistä. Tällaisessa koulutuksessa oli vuonna 2000 yli 1,2 miljoonaa aikuisikäistä eli puolet työvoimasta (työssä käyvistä ja työttömistä). Palkansaajat osallistuivat työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen enemmän kuin yrittäjät. Vuonna 2000 työhön liittyvässä koulutuksessa oli palkansaajista yli puolet, maatalousyrittäjistä neljännes ja muista yrittäjistä vajaa kolmannes. Aikuiskoulutus vuonna 2000 järjestäjän mukaan, osuus kursseista (%) Koulutuksen järjestäjä Osuus kursseista (%) Työpaikka tms. 34 Koulutusyritys 15 Ammatillinen oppilaitos/ammattikorkeakoulu 15 Kansalaisopisto 15 Järjestö yms. 10 Yliopisto/kesäyliopisto 6 Muu järjestäjä 6 Työssä käyvät osallistuivat työhön liittyvään aikuiskoulutukseen huomattavasti työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä (eläkeläiset, omaa kotitaloutta hoitavat) enemmän. Kun työllisistä tällaiseen koulutukseen osallistui yli puolet, oli työttömien osuus neljännes ja työvoiman ulkopuolisten kymmenesosa. Eniten työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen osallistuivat vuotiaat. Kaikissa alle 55-vuotiaiden ikäryhmissä oli osallistuminen koulutukseen lisääntynyt vuodesta Osuuden kasvuun vaikuttaa luonnollisesti se, että kaikkein vanhinta ikäryhmää (55-64-vuotiaat) lukuun ottamatta työssä käyvien osuus kasvoi ja työttömien määrä väheni vuodesta 1995 vuoteen Lisäksi tulokset viitannevat siihen, että taloudellisen taantuman jälkeen vuonna 2000 on ollut paremmat mahdollisuudet panostaa myös nuorten työllisten kouluttamiseen. Henkilöstökoulutuksessa oli palkansaajia miljoona. Suurin osa työhön tai ammattiin liittyvästä koulutuksesta oli työnantajan tuella tapahtuvaa koulutusta eli henkilöstökoulutusta. Vuonna 2000 tällaista koulutusta sai työssä 20

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi Muutosturva Hannele Liesegang hannele.liesegang@tem.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yt-neuvottelujen alkaessa: neuvotteluesitys (8 luku 48 ) Viipymättä

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

TEM Tilastotiedote 2011:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010

TEM Tilastotiedote 2011:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010 TEM Tilastotiedote 2011:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010 1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2010 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus)

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES

PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES Mestari Kisälli -malli Marina Steffansson Marjo Pulliainen Sosiaali- ja terveystalouden tutkimus- ja kehittämiskeskus/ Diak MESTARI-KISÄLLI MALLI 11.6.2013 MESTARI-KISÄLLI

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa. HOAY:n luottamusmiesjaos 2016

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa. HOAY:n luottamusmiesjaos 2016 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa HOAY:n luottamusmiesjaos 2016 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin... Työttömälle

Lisätiedot

TEM Tilastotiedote 2009:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008

TEM Tilastotiedote 2009:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008 TEM Tilastotiedote 2009:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2008 1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2008 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus)

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2016 Tiedotustilaisuus ti 1.12.2015 klo 13.00-14 (Virta 113) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot