Pirkanmaan vuosikirja

Transkriptio

1 Pirkanmaan vuosikirja 2013

2 PIRKANMAAN VUOSIKIRJA 2013

3 PIRKANMAAN LIITTO TAMPERE Päätoimittaja Esa Halme Toimitussihteeri Kirsti Kivilinna Palaute kirjasta: Tilastoaineisto Hanna Kivimäki Tämän kirjan tekstien tuottamisessa mukana ovat olleet: Jukka Alasentie Reijo Kahelin Kirsti Kivilinna Karoliina Laakkonen-Pöntys Jukka Lindfors Marko Mäkinen Petri Räsänen Taitto Marja Muhonen Pirkanmaan liitto 2013 ISBN Painosmäärä 2500 kpl Painopaikka: Vammalan kirjapaino Oy, Sastamala

4 PIRKANMAAN VUOSIKIRJAN SISÄLTÖ Lukijalle Teemme muutosta yhdessä Uusi visuaalinen ilme Maankäytön strateginen suunnittelu etenee Tulevan ohjelmakauden rahapotti vielä auki Maakuntastrategia kokoaa yhteistä tahtotilaa Innovaatiotoiminnalla hyvinvointia maakuntaan Bothnian Green Logistic Corridor -projekti Neuvottomuudesta uuteen ajatteluun Pirkanmaan liiton luottamuselimet 15 Pirkanmaan tilastoja Sisällysluettelo tilasto-osaan Pirkanmaan kunnat Sisällysluettelo kuntaosaan Oppilaitoksia, kuntayhtymiä, valtion alueviranomaisia, valtion laitoksia ja maakunnallisia yhteisöjä Sisällysluettelo Pirkanmaan vaalipiiri, maakuntavaltuustossa edustettuina olevien puolueiden ja ryhmien piirijärjestöt, Pirkanmaan kansanedustajat, Pirkanmaan ministerit, Suomesta valitut Euroopan parlamentin jäsenet 94 Pirkanmaan tiedotusvälineitä Sisällysluettelo tiedotusvälineosioon

5 2013 LUKIJALLE Kilpailu on kovaa ja innostavaa. Suhdannemittareiden näyttäessä alaspäin on pakko uudistaa toimintatapoja, rakenteita ja tuotteita, millä kilpailemme. Pirkanmaan rakennemyllerrys on nostanut esiin aivan uudenlaisia tietoyhteiskuntaan liittyviä yrityksiä, uudenlaista palvelutuotantoa ja kumppanuutta. Tässä vuosikirjassa on tietopaketin ja artikkeleiden lisäksi koottuna merkittävä määrä pirkanmaalaisia toimijoita, joilla kaikilla voi olla annettavaa etsittäessä uudenlaisia mahdollisuuksia. Aiemmin kokemattomat kumppanuudet, tuntemattomat yhdistelmät osaajia ja vaikuttajia ja kaikenlainen rajojen murtaminen voivat antaa ituja uuden tekemiseen. Vaikka hallinnossa on edelleen varsin vahva usko suuruuden ekonomiaan, on täysin relevanttia etsiä menestymistä myös pienuuden tai ketteryyden ekonomiasta, erilaisista verkostojen ja allianssien kautta saatavista eduista ja uudenlaisten liiketoimintamallien kautta. Pirkanmaalta löytyy näihin kaikkiin osaamista, innovaatioalustoja, tutkimusta ja kehittämistä sekä ihmisiä, jotka ovat valmiita innostumaan uusista asioista. Jotta julkisen sektorin ja yksityisen sektorin luonteva vuoropuhelu voisi kehittyä, on välttämätöntä, että julkisista järjestelmistä tehdään avoimempia ja tartuttavampia. Jotta uudenlaisten sovellusten kehittäjät voisivat luoda lisäarvotuotteita julkisille palveluille, on välttämätöntä, että yhteensopivuutta, standardoituja rajapintoja ja oikeuksia liittää yksityisiä ja julkisia tuotteita lisätään. 4

6 Tampereen kaupungin tavoitteet avata dataa ja järjestelmää markkinoiden käyttöön on erittäin kiinnostava ja hyvä esimerkki tästä. Yhtä lailla myös kuntien, kuten Parkanon, esimerkit laajakaistaverkon rakentamisessa, luovat uusia mahdollisuuksia. Tällä rintamalla eteneminen muuta Suomea nopeammin tekee meistä kaikkein kiinnostavimman alueen luoda ja kokeilla uutta. Käyttäkää tätä vuosikirjaa uusien kontaktien solmimiseen, laajempaan vuoropuheluun ja kannustavaan uudistumiseen. Olemme yhdessä enemmän. Esa Halme Maakuntajohtaja 5

7 2013 Teemme muutosta yhdessä Pirkanmaan liitto on maakunnan kehittäjä, joka toimii verkostomaisesti koko maakunnan hyväksi. Toiminta-alueemme on 22 Pirkanmaan kuntaa. Nyt mukana maakunnassamme on myös Kiikoinen, joka liittyi vuodenvaihteessa osaksi Sastamalaa. Emme saa aikaan kehitystä ja muutoksia yksin vaan yhdessä toimien. Siitä juontaa myös ydinviestimme Teemme muutosta yhdessä. Näitä muutoksentekotapoja ovat aluekehitystyö, edunvalvonta, maakuntakaavoitus sekä innovaatio- ja tulevaisuustyö. Katamme pöydän ja tarjoamme yhteistyöalustan monenlaiselle toiminnalle. Meillä on näkyvä rooli tulevan ohjelmakauden valmistelussa. Liitto toimii maakunnassa, Suomessa sekä kansainvälisissä yhteyksissä. Edunvalvontatyö on monimuotoista vaikuttamista paitsi maakunnassa, myös pääkaupungissa ja EU:n toimielimien suuntaan. Pirkanmaan kansanedustajat kokoontuvat Pirkanmaan liitossa kerran kuussa. Maakuntakaavatyössä on meneillään valmisteluvaihe. Kaavassa pyritään parempaan osallistavuuteen ja tämän vuoden aikana kaavassa valmistuu useita taustaselvityksiä kaavaluonnoksen pohjaksi. Myös maakuntastrategiatyö on parhaillaan käynnissä. Maakuntastrategiassa linjataan koko maakunnan yhteistä tahtotilaa. Innovaatio- ja tulevaisuustyö etsii yhteisiä tekemisen alustoja ja uudistaa toimintatapoja, joiden avulla paremmin päästään vastaamaan rakennemuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Tästä ja monesta muusta ajankohtaisesta löydät tietoa Pirkanmaan liiton nettisivuilta osoitteesta: Liiton pääsivulta pääset myös tulevaisuus- ja innovaatiotyön yhteistyöalusta Pilkahdukseen joka tarjoaa monenlaista mielenkiintoista pureksittavaa maakunnan ennakointityöhön, maakuntastrategiaan ja tulevaisuuteen liittyen. Maakuntakaava 2040:lla on niin ikään oma sivustonsa, joka tarjoaa ajantasaista tietoa kaavaprosessin etenemisestä. Tutustu maakuntakaavoituksen sivustoon osoitteessa: pirkanmaa.fi/ Ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Löydät heidät kotisivuiltamme osoitteesta: > yhteystiedot Kevään aikana Pirkanmaan liitto siirtyy kattavammin sähköiseen viestintään. Alamme julkaista verkkolehteä ja uutiskir jettä. Myös maakuntakaavatyön aikana julkaistaan sidosryhmäuutiskirjeitä. Niiden jakelulistoille pääset liiton viestintä-sivulta. Kirsti Kivilinna Lisätietoa maakuntien liittojen toiminnasta löytyy osoitteesta: > kunnat ja kuntayhtymät > maakuntien liitot 6

8 Uusi visuaalinen ilme Maankäytön strateginen suunnittelu etenee Pirkanmaan liiton uusi visuaalinen ilme kuvaa dynaamisuutta ja liikettä, verkostoja ja yhteistyötä, muutosta, asiantuntijuutta ja modernia otetta. Tämänkin kirjan kannessa leiskuvan värikkään ja innovatiivisen graafisen elementin lähtökohtana ovat Pirkanmaan kuntien vaakunavärit, maaseutu, kaupungit ja taajamat, luonto metsineen ja viljelyksineen, järvet ja joet. Kuvio koostuu lukemattomista pienistä elementeistä, jotka muodostavat värikkään, monimuotoisen ja dynaamisen kokonaisuuden samaan suuntaan liikkuvan verkoston. Visuaalisen ilmeen on tehnyt Selander & Co / graafinen suunnittelija Nalle Ritvola Nallellaan Oy:stä. KK Maakuntakaava on maankäytön suunnittelujärjestelmän yleispiirteisin taso ja aidosti pitkän tähtäimen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta. Pirkanmaan maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui kesällä 2012 ja siinä maakuntahallitus linjasi, että uuden maakuntakaavan erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta. Tämän lisäksi kaavalle asetettiin kolme sisällöllistä tavoitetta: maakuntakaavassa 1) vahvistetaan maakunnan kilpailukykyä, 2) kehitetään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta ja 3) tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta. Kaikkiin sisältötavoitteisiin liittyy vaikeita kysymyksiä, joihin meidän pitää löytää yhdessä vastauksia. Suunnittelun strateginen ote näkyy siinä, millaisen yhteisen prosessin pystymme muodostamaan, mitä asioita tarkastelemme eli mitkä asiat ovat maankäytön näkökulmasta strategisesti merkittäviä ja pystymmekö asetettujen tavoitteiden ja tuotetun tiedon pohjalta tekemään valintoja. Pirkanmaa on tehnyt rohkean valinnan lähteä eteenpäin kokonaismaakuntakaavalla. Kokonaismaakuntakaavassa korostuu yhteensovittaminen sekä intressien että maankäyttömuotojen. Kaavan valmis- 7

9 2013 teluun toivotaankin osallistuvan kaikkien, jotka haluavat olla kehittämässä maakuntaa ja haluavat vaikuttaa itseään kiinnostaviin asioihin maakuntakaavassa. Maakuntakaavan valmistelua koskevat päätökset tekee maakuntahallitus, ja kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Tämän lisäksi maakuntakaavatyötä varten on perustettu ohjausryhmä, jonka jäsenet koostuvat muun muassa poliittisista vaikuttajista, kunnanjohtajista, yliopistojen ja valtion viranomaisten edustajista sekä eri toimialojen edustajista. Ohjausryhmän tehtävänä on tukea maakuntakaavatyön etenemistä omalla laa jaalaisella asiantuntemuksellaan ja informoida edustamiaan organisaatioita maakuntakaavatyön etenemisestä. Kaavan taustasel vitysten laatimista tukemaan taas on perustettu jäsenkuntien viranhaltijoista ja muista asiantuntijoista koostuvia hankeja työryhmiä. Näiden kautta saadaan käytännönläheinen ja ajankohtainen kunta- ja asiantuntijanäkökulma mukaan suunnitteluun. Myös olemassa olevia ja säännöllisesti kokoontuvia yhteistyöryhmiä tullaan hyödyntämään kaavatyön aikana. Asukasosallistumisen osalta vuoropuheluun on varauduttu sekä perinteisin että uusin menetelmin. Työn aikana tullaan järjestämään niin asukastilaisuuksia ja -tapaamisia, temaattisia seminaareja kuin palautteen ja ideoiden keräämistä internetin ja karttapalautejärjestelmän avulla. Jokainen voi seurata kaavatyön etenemistä ajantasaisesti sivustolla Uutena osana maakuntakaavaa on maakunnan maankäyttövaihtoehtojen muodostaminen. Maankäyttövaihtoehdoissa tutkitaan vaihtoehtoisia aluerakenne- ja liikenneratkaisuja. Tavoitteena on, että vaihtoehtotarkastelun pohjalta muodostetaan maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenteellinen perusta. Maakuntakaava etenee maankäyttövaihtoehtotarkastelun kautta kaavaluonnos- ja ehdotusvaiheeseen. Maankäyttövaihtoehtojen on tavoitteena valmistua vuoden 2013 lopun maakuntavaltuustoon. Maakuntakaavaan sisältyy monia infrastruktuurin kannalta merkittäviä ratkaisuja. Keskeisiä selvityksiä kuluvan vuoden aikana ovat muun muassa Tampereen läntisen ratayhteyden suunnittelu ja siinä yhteydessä tehtävä koko Pirkanmaan rataverkon kapasiteettitarkastelu sekä Pirkanmaan POSKI-hanke, jossa yhteen sovitetaan pohjavesien suojelua ja kiviaineshuoltoa. Kaavan kannalta tärkeää on myös, että maakunnallisena yhteistyönä olemme saaneet käyntiin Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämisen. Karoliina Laakkonen-Pöntys 8

10 Tulevan ohjelmakauden rahapotti vielä auki Suomessa tulevan rakennerahastokauden ohjelmavalmistelua on tehty tiiviisti kahdella alueella. Pirkanmaa on mukana Etelä- ja Länsi-Suomen valmisteluprosessissa. Budjetista on päästy sopuun Eurooppatasolla ja se on nyt parlamentin käsittelyssä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen aluekehitysrahat vähenevät 25 prosenttia. Suomen sisällä ei ole tehty vielä päätöksiä meille tulevan potin jakamisesta. Vaikka yksituumaisia ohjelman valmistelussa ollaankin oltu, suurimmat keskustelut ovat vielä edessä. Pirkanmaalla on ollut käytössä ajattelumalli, jonka puitteissa varoja on keskitetty suurempien muutosten aikaansaamiseen hankevaroilla. Meillä on hyviä esimerkkejä hankkeiden toteutuksesta. Tämä ajattelutapa sopii hyvin tulevan EU-ohjelman tarpeeseen keskittyä aikaisempaa enemmän tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Komissio on korostanut ohjelmavalmistelussa keskittymistä olennaiseen eli yritysten kilpailukyvyn parantamiseen ja työllisyyden hoitoon. Ne ovat edelleen Pirkanmaallakin keskeisiä haasteita. Tuleva ohjelmakausi eroaa nykyisestä siinä, että siirrytään infrastruktuurityyppisistä investoinneista entistä enemmän kehittämiseen yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Kaupunkipolitiikan ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu ja niille ohjautuu merkittävä määrä tukeakin. Jukka Alasentie Tulevan ohjelmakauden sisällöstä: Päätavoite on kasvu ja kilpailukyky Rahoittajia ELY-keskukset ja maakunnan liitot Maakunnan yhteistyöryhmän merkitys kasvamassa Vastaa haasteisiin: kilpailukyvyn heikkeneminen, tutkimus- ja innovaatioperustan laajentaminen, talouden monipuolistaminen, työttömyys, ikääntyvä väestö, korkea energiankulutus, luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonmuutos EAKR-teemat: pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyky, uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen, vähähiilisen talouden edistäminen ESR-teemat: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen kehittäminen, sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 9

11 2013 Maakuntastrategia kokoaa yhteistä tahtotilaa Maakunnan kehittämistä linjataan maakuntasuunnitelmalla ja -ohjelmalla. Joulukuussa 2012 maakuntavaltuuston käynnistämässä valmistelussa nämä päätettiin yhdistää Pirkanmaan maakuntastrategiaksi. Maakuntastrategialla halutaan vahvistaa maakunnan omien toimijoiden samansuuntaista toimintaa ja yhteistä kehittämisnäkemystä, markkinoida maakuntaa ulospäin ja suunnata kehittämisen voimavaroja strategisiin kohteisiin. Maakuntastrategian ydin syntyy, kun kootaan useita eri organisaatioissa tapahtuvia, valmistuneita ja jo voimassa olevia tai työn alla olevia kehittämisstrategioita, -suunnitelmia ja -ohjelmia yhteen. Niiden keskeiset tavoitteet dokumentoidaan maakuntakehityksen näkökulmasta. Maakuntastrategiatyössä otetaan huomioon siten muun muassa EU:n alueellinen rakennerahasto-ohjelma, yliopistojen strategiat, alueen liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja Tampereen kaupunkiseudun kasvusopimus. Työhön kytketään myös vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia hahmottavaa skenaariotarkastelua. Tarkoitus on tehdä maakuntastrategiavalmistelu aiempaa enemmän jatkuvan ennakoinnin periaatteita soveltaen. Vuorovaikutteinen valmistelu tapahtuu pääosin -sivustolla Internetissä. Marko Mäkinen Maakuntastrategiatyön jaksotus: Tammi huhtikuu 2013: tunnistetaan keskeiset osaprosessit, selvitetään näiden sisällöt, asiaa koskevat työkokoukset ja verkkovalmistelu Huhtikuu syyskuu 2013: kootaan vaihtoehtoiset maakunnan tulevaisuuskuvat (aluekehitysskenaariot), tarkentavat sisältöjä koskevat neuvottelut ja palautteen keruu Lokakuu 2013 tammikuu 2014: tunnistetaan ja valitaan Pirkanmaan kehittämisen painopisteteemat ja kehittämiskärjet Helmikuu huhtikuu 2014: dokumentointi ja kirjoitustyö sekä palaute näistä Toukokuu 2014: hyväksymiskäsittelyt maakuntahallituksessa, maakunnan yhteistyöryhmässä ja maakuntavaltuustossa 10

12 Innovaatiotoiminnalla hyvinvointia maakuntaan Tehokas ja luova innovaatiotoiminta on perusta maakunnan hyvinvoinnille. Nopeasti muuttuvassa maailmassa on entistä tärkeämpää uudistaa talouden ja yhteiskunnan rakenteita ja toimintatapoja. Pirkanmaan liitto parantaa alueen innovaatio- ja ennakointityön tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Suunnittelemme ja kehitämme yhteistyötä uudistavia toimintamal leja, vaikutamme alan yhteisöissä ja autam me toimijoita yhteistyön tarvitseman rahoituk sen hankinnassa. Liitämme innovaa tio- ja tulevaisuustiedon aluetta koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä edustamme alueen innovaatio- ja ennakointiyhteisöä kotimaassa ja kansainvälisesti. Tulevan kahden vuoden aikana Pirkanmaan liitto pyrkii muodostamaan maakunnan toimijoita yhdistävän tulevaisuusnäkemyksen. Innovaatiotoimintaa tehostetaan uusilla johtamiskäytännöillä (muun muassa innovaatioindikaattoreiden luominen). Innovaatioalustojen määrää lisätään ja hyö dynnetään laajemmin, tuetaan edelläkävijämarkkinoita ja parannetaan yrittäjyyskulttuuria. Laajakaistarakentamista vauhditetaan ja kansainvälistä tki-yhteistyötä kohdennetaan tarkemmin ja luodaan tehokkaampia toimintamalleja rahoituksen hakuun. Innovaatiotyö tarkoittaa myös yliopistojen ja korkeakoulujen pitkän aikavälin toimintaedellytysten turvaamista sekä modernin innovaatiopolitiikan sisällyttämistä alueel lisiin, kansallisiin ja eurooppalaisiin kehitysohjelmiin. Petri Räsänen 11

13 2013 Bothnian Green Logistic Corridor -projekti Bothnian Green Logistic Corridor (BGLC) -projektissa tavoitteena on Bothnian Corridor -kuljetuskäytävän kehittäminen pohjoisen Euroopan tärkeimmäksi vihreäksi tavarankuljetusväyläksi, jossa erilaiset kuljetustavat vahvistavat toisiaan hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi. Kyseessä on strategisesti tärkeä ketju Euroopan tavarankuljetusjärjestelmässä erityisesti Ruotsin ja Suomen puolella. Ruotsin Västerbottenin alueen vetämän hankkeen budjetti on 4,8 miljoonaa euroa ja mukana on 29 partneria Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Puolasta ja Saksasta. Pirkanmaan liiton vetovastuulla on yksi projektin työpaketeista (WP5) nimeltään Economic Impact of infrastructure on regional and industrial growth. Työpaketissa tehdään analyysia siitä, miten infrastruktuurin kehittäminen vaikuttaa teollisuuden kehittymiseen, sen arvoketjuihin, uuden teollisen potentiaalin muodostumiseen sekä alueiden kehittymisen ja talouteen. BGLC-projektin työ pääsi kunnolla vauhtiin vuonna Pirkanmaan liitossa käynnistettiin kaksi selvitystä projektin tiimoilta. Ensimmäisessä selvityksessä keskityttiin kehittyvän kaivosteollisuuden luomaan teolliseen potentiaaliin ja liikenteellisiin tarpeisiin. Erityisesti tarkasteltiin kehittyvän kaivosteollisuuden tarjoaman uusteollisen potentiaalin hyödyntämisen edellytyksiä. Toisessa selvityksessä kartoitettiin yhteistyössä Rail Baltica Growth Corridor -projektin kanssa Itämeren alueen merkittäviä logistisia solmupisteitä ja yhteyksiä näiden välillä. Selvityksen tuloksena saatiin Itämeren alueen strategisesti merkittävät henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen solmupisteet määritettyä yhdenmukaisesti. Syksyllä 2012 inventoitiin projektissa Ruotsin liikennehallinnon (Trafikverket) johdolla Bothnian Corridor -kuljetuskäytävän nykyisiä toimijoita, kuljetusvirtoja ja infrastruktuuria. Raportti tarjoaa kattavat perustiedot Bothnian Corridor -kuljetuskäytävästä ja on hyvä tietolähde kaikille tämän kuljetuskäytävän parissa työskenteleville. BGLC-projekti kestää vuoden 2014 kesäkuuhun ja vuoden 2013 aikana valmistuu useita selvityksiä ja tutkimuksia. Lisätietoa projektista ja valmistuneet selvitykset löytyvät osoitteesta: Jukka Lindfors 12

14 Neuvottomuudesta uuteen ajatteluun Kuntarakenneuudistus, kuntien valtionosuusuudistus, sote-uudistus, kuntien tehtävien karsi minen, kuntalain kokonaisuudistus. Nämä asiat ovat puhuttaneet kuntakenttää. Puhetta ovat lisänneet ikääntyminen, huoltosuhde, kuntatalous, kestävyysvaje. Kunnat ovat antaneet lausuntojaan ja lyöneet lukkoon kantojaan. Pirkanmaalla näitä asioita on sivuttu myös liiton vetämässä Pirkanmaan kuntakehityshankkeessa. Siinä ei kuitenkaan ole ryhdytty tekemään uutta kuntarakennetta maakunnan sisällä. Asioita on pikemminkin tarkasteltu toiminnallisen sisällön kannalta. Lähtökohtana on ollut, että kunnissa tarvitaan toimintatapojen uudistamista täysin riippumatta kunnan koosta tai rajojen paikoista. Toimintatapojen uudistaminen ja toiminnan sisällöllinen kehittäminen ovat yleisessä keskustelussa jääneet rakenneasi oiden varjoon. Voisi sanoa, että vallalla on ol lut joko väsymys tai neuvottomuus. Kuntakehityshankkeessa esille on nostettu asioita, joilla tähdätään tulevaisuuteen, tämän päivän keskustelun yli. Välttämättä yksikään esiin nostettu teema ei ole otettavissa sellaisenaan käyttöön välittömästi ja ikään kuin kaiken ratkaisevana tekijänä. Tarvitaan kokeilua ja kehittelyä. Teemoina on nostettu esiin esimerkiksi ajatus Pirkanmaan kuntien yhteisestä innovaatioyksiköstä, joka seuraa, kehittää ja pilotoi lupaavimpia uusia ratkaisuja. Paljon puhutut innovaatiot eivät kunnissa ole juurikaan ulottuneet kunnan oman toiminnan kehittämiseen. Selvitysten mukaan kunnat eivät juurikaan ole osanneet hyödyntää olemassa olevaa tutkimus- ja kokemustietoa. Teemoina on nostettu esiin yhteiskunnallisten yritysten kannustamo, joka rohkaisee yhdistämään julkisen palvelutuotannon vaatimukset ja yritystoiminnan tarjoaman tehokkuuden ja ketteryyden. Suomessa yhteiskunnallisten yritysten asema markkinoilla on vielä kovin kehittymätön, mutta kansainväliset esimerkit osoittavat niiden voimaa. Teemoina on nostettu esiin osallistava budjetointi, joka yhtenä toimintatapana voi tuottaa lisääntyvää aktiivisuutta, demo kratiaa ja vaikuttamismahdollisuuksia kun talaisille. Se voi lisätä kuntalaisten so si aa lista pääomaa. Se voi antaa lisää kannusteita kuntalaisten omaan vastuuseen omasta hyvinvoinnistaan, se voi tarjota kannustavuutta, se voi tuottaa parempaa palvelutarjontaa ja jopa säästöjä. Osallistavaa budjetointia voidaan toteuttaa perinteisten asukaskokousten ohella verkko-osallistumisen kautta. Hieman eri tyyppisenä teemana on hankkeessa noussut esiin maakunnallisen yhteistoiminnan järjestäminen ja organi sointi. Ehkäpä tässä hieman sivutaan kuntarakenneuudistuksesta käytävää keskustelua. Kuntauudistuksen vaihtoehtona tai sen 13

15 2013 täydentäjänä voidaan tarkastella lisätehtävien ja päätösvallan antamista aluehallinnolle. Kuntapohjainen aluehallinto voi vastata sote-palveluista, työvoima-asioista, ammatillisesta koulutuksesta, elinkeinojen kehittämisestä, energia-asioista, kaavoituksesta, maankäytöstä, aluekehityksen asioista, jätehuollosta, palo- ja pelastustoimesta jne. Kuntapohjaiselle aluehallinnolle voidaan siirtää valtion aluehallinnon kehitystehtäviä, kunhan muistetaan tuoda resurssit mukana. Kuntakehityshanke jatkuu nyt esille nousseiden kehitysteemojen syventämisenä vielä vuoden 2014 puoliväliin saakka. Mikään edellä lyhyesti esitelty teema tai muut hankkeessa esitetyt teemat eivät siis ole valmiita. Niillä halutaan nostattaa keskustelua, jonka ei kuitenkaan toivota olevan eipäs juupas -inttämistä. Nyt tarvitaan uutta luovaa ajattelua, neuvottomuuden aika on ohi. Reijo Kahelin 14

16 PIRKANMAAN LIITON LUOTTAMUSELIMET

17 2013 PIRKANMAAN LIITON LUOTTAMUSELIMET Vuoden 2012 kunnallisvaalien tuloksena ovat luottamushenkilöt vaihtuneet Pirkanmaan liitossakin. Ylintä päätösvaltaa käyttävä maakuntavaltuusto noudattaa viimeisten kunnallisvaalien tulosta, alueen kuntien kokoa ja tasa-arvolakia. Maakuntavaltuustossa on 59 jäsentä ja se kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Käytännön työtä johtaa maakuntavaltuuston valitsema 11-jäseninen maakuntahallitus. Maakuntahallitus kokoontuu Pirkanmaan liitossa noin kuukauden välein. Hallituksen koostumuksessa on otettu huomioon poliittisten puolueiden saama kannatus kunnallisvaaleissa sekä tasa-arvolaki. Tarkastuslautakunta valvoo liiton toiminnan ja taloudenpidon asianmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Tarkastuslautakunta on vastuullinen maakuntavaltuustolle. Tarkastuslautakuntaa avustaa Pirkanmaan liiton tilintarkastaja. Luottamushenkilöluettelot löytyvät myös Pirkanmaan liiton kotisivuilta osoitteesta: Luottamuselinten esityslistat ja pöytäkirjat ovat osoitteessa: 16

18 PIRKANMAAN LIITON MAAKUNTAVALTUUSTON JÄSENET Puheenjohtaja Pekka Salmi (sd.), Tampere 1. varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.), Tampere 2. varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti (kesk.), Mänttä-Vilppula Varsinainen jäsen Akaa (2) Salla Bister (sd.) Mari Peräkivi (kesk.) Hämeenkyrö (2) Maria Härkki-Santala (kesk.) Maarit Lepistö (sd.) Ikaalinen (1) Timo Tuomisto (kok.) Juupajoki (1) Hannu Hämylä (kesk.) Kangasala (3) Hanna Holma (kesk.) Jorma Jussila (kd.) Akseli Kettula (kok.) Kihniö (1) Severi Ala-Katara (ps.) Lempäälä (3) Riina Aspila (kok.) Juhani Ojala (sd.) Saana Raatikainen (vihr.) Varajäsen Jouni Salonen Jouni Vaittinen Päivi Hiltunen Esa Järvenpää Matti Hiekka Veikko Suosaari Arja Marttala Juha Mansikka-aho Hanna Heinonen Nina Niemenmaa Kari Tolonen Liisa Teeri Mari Larikka 17

19 2013 Varsinainen jäsen Varajäsen Mänttä-Vilppula (2) Henna Hakala (vihr.) Arto Pirttilahti 2.vpj (kesk.) Nokia (4) Leo Lähde (vihr.) Esko Pulakka (kesk.) Maija Sissala (ps.) Marja-Leena Torkki (vas.) Orivesi (1) Nina Lahtinen (sd.) Parkano (1) Hannu Laholuoma (kok.) Pirkkala (2) Raimo Lehtinen (sd.) Antero Saksala (kok.) Punkalaidun (1) Outi Uusi-Kouvo (kesk.) Pälkäne (1) Rainer Zeitlin (kok.) Ruovesi (1) Anita Viljanmaa (ps.) Sastamala (3) Eveliina Asikainen (vihr.) Arto Koivisto (ps.) Heljä Leppäniemi (sd.) Tampere (20) Mikko Aaltonen (vas.) Atanas Aleksovski (sd.) Aila Dündar-Järvinen (sd.) Timo Hanhilahti (kesk.) Anna-Kaisa Heinämäki (vihr.) Harri Kohvakka Mikko Kivilahti Anitta Forssen Janne Siuvo Jukka Pulakka Matti Haapala Ilkka Hjerppe Reijo Lempinen Mervi Heikkilä Ilona Salomaa Sanna Salioja Maisa Vehkalahti Pasi Kuosa Mika Sillanpää Pentti Haapahuhta Tarja Pietilä Ulla-Leena Alppi Jukka Gustafsson Anneli Kivistö Mikko Alatalo Jaakko Mustakallio 18

20 Varsinainen jäsen Varajäsen Matti Helin (kok.) Matti Höyssä (kok.) Anna-Kaisa Ikonen (kok.) Leena Kostiainen (kok.) Heikki Luoto (ps.) Sanna Marin (sd.) Jouni Markkanen (kok.) Minna Minkkinen (vas.) Riitta Ollila (sd.) Pekka Salmi, (sd.) Seppo Salminen (sd.) Seppo Silvennoinen (ps.) Juhana Suoniemi (vihr.) Sofia Vikman, (kok.) Timo Vuohensilta (ps.) Urjala (1) Reijo Kuljuntausta (sd.) Valkeakoski (3) Minna Kamppari (ps.) Maija Kuivasto (vas.) Petra Pikkanen (sd.) Vesilahti (1) Leena Kurki (kok.) Virrat (1) Pirjo Ala-Kaarre (kok.) Ylöjärvi (4) Veli-Matti Antila (kd.) Rauno Kesseli (vas.) Minna Mustakallio-Sorvari (kok.) Seppo Peltola (sd.) Yrjö Schafeitel Erkki Axén Elina Sirén Riitta Koskinen Tiina Elovaara Tarja Jokinen Ilkka Sasi Varpu Jutila Johanna Loukaskorpi Ilpo Sirniö Jari Niemelä Lassi Kaleva Hanna Hakko Irja Tulonen Ilmari Rostila Jarno Hautamäki Tarja Ahonen Kaisa Uusitalo Kimmo Surkka Esko Halme Jenni Mäkinen Johanna Kivimäki Anssi Repo Riitta Vilén Kaija Järvinen 19

21 2013 MAAKUNTAHALLITUKSEN JÄSENET (11) Puheenjohtaja Harri Jaskari (kok.), Tampere vara Timo Tuomisto, Ikaalinen 1. varapj. Roope Lehto (sd.), Nokia vara Salla Bister, Akaa 2. varapj. Timo Tukia, Mänttä-Vilppula vara Heikki Luoto, Tampere Jäsen Pertti Hakanen (kesk.), Sastamala Marja Heikkinen (kok.), Valkeakoski Terhi Kiemunki (ps.), Tampere Hanna Laine (sd.), Kangasala Tuula Linnusmäki (vas.), Lempäälä Antti Nieminen (kok.), Orivesi Ilmari Nurminen (sd.), Sastamala Minna Sorsa (vihr.), Ylöjärvi Varajäsen Leena Törmälä, Ylöjärvi Piila Paalanen, Nokia Kirsi Kallio, Lempäälä Sanna Marin, Tampere Anneli Lehtonen Nokia Heikki Lyytinen, Kangasala Seppo Peltola, Ylöjärvi Jaakko Stenhäll, Tampere RAMI MARJAMÄKI Pirkanmaan liiton uusi maakuntahallitus: Edessä istumassa maakuntajohtaja Esa Halme, maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Jaskari ja hallintojohtaja Petri Pikkuaho.Kuvassa vasemmalta: Pertti Hakanen, maakuntavaltuuston 2. vpj. Arto Pirttilahti, Tuula Linnusmäki, Minna Sorsa, Antti Nieminen, Marja Heikkinen, maakuntahallituksen 1. vpj. Roope Lehto, Ilmari Nurminen, Hanna Laine, maakuntahallituksen 2. vpj Timo Tukia, Terhi Kiemunki ja maakuntavaltuuston pj. Pekka Salmi. Kuvasta puuttuu maakuntavaltuuston 1. vpj. Sofia Vikman. 20

22 TARKASTUSLAUTAKUNTA (5): Puheenjohtaja Seppo Salminen (sd.), Tampere varapj. Hannu Laholuoma (kok.), Parkano Pirjo Ala-Kaarre (kok.), Virrat Outi Uusi-Kouvo (kesk.), Punkalaidun Timo Vuohensilta (ps.), Tampere vara Atanas Aleksovski, Tampere vara Mikko Meurman, Kangasala vara Minna Mustakallio-Sorvari, Ylöjärvi vara Timo Hanhilahti, Tampere vara Anita Viljanmaa, Ruovesi MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Maakuntahallitus nimeää Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR), johon kuuluu 18 jäsentä ja puheenjohtaja sekä 19 henkilökohtaista varajäsentä. Yhteistyöryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset sekä tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Puheenjohtajana toimii maakuntahallituksen puheenjohtaja ja esittelijänä maakuntajohtaja. Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano löytyy osoitteesta: sekä Lisätietoa maakunnan yhteistyöryhmästä: Esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät osoitteesta: 21

23 2013 PIRKANMAAN TILASTOJA 22 22

24 SISÄLLYSLUETTELO Tilastojen tiedot ovat aluejaon mukaiset, ellei muuta mainita. Kiikoinen liittyi Sastamalaan ja Pirkanmaahan ja tämä on huomioitu vain vaalituloksissa. Taulu 1 Pirkanmaan profiili Kuva 1 Pirkanmaa Suomessa Taulu 2 Pinta-alat Väestö Huoltosuhde 2011 Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 vuoteen 2020 Kuva 2 Väestöllinen huoltosuhde 2011, 2015, 2020 ja 2025 Taulu 3 Tuloveroprosentit 2012 ja 2013 Kiinteistöveroprosentit 2013 Taulu 4 Kuntien verotulot verovuonna 2011 Taulu 5 Kuntien talouden toimintamenot /asukas 2011 Kesämökit 2011 Asuntokanta 2011 Asuntotuotanto 2011 Asuntokunnat 2011 Taulu 6 Työpaikat toimialoittain 2010 Työpaikkaomavaraisuus 2010 Kuva 3 Työllinen työvoima toimialoittain 2010 Taulu 7 Työttömyys 2012 Liiketoimipaikat 2011 Maatilat ja metsätilat 2011 Kuva 4 Työttömyysaste joulukuussa 2012 Kuva 5 Teollisuuden työpaikkojen osuus toimialoittain 2010 Kuva 6 Bruttokansantuote 2010 Kuva 7 Arvonlisäys toimialoittain 2010 Taulu 8 Ryhmittymien äänimäärät ja -osuudet viimeksi toimitetuissa kunnallis- ja eduskuntavaaleissa Taulu 9 Kunnallisvaalit 2012, kunnanvaltuustojen jäsenmäärä ja poliittinen jakauma Taulu 10 Kunnallisvaalit 2012, ryhmittymien äänimäärät Pirkanmaalla Taulu 11 Suomen alueluokitukset

25 2013 Taulu 1. Pirkanmaan profiili Kuntien lukumäärä Maapinta-ala 2012 (km2) Asukasluku Alle 15-vuotiaiden osuus 16, vuotiaiden osuus 65,6 65 v. täyttäneiden osuus 18,1 Ulkomaalaisväestö osuus maakunnan väestöstä 3,5 Korkea-asteen tutk. suorittaneita Työllinen työvoima Työttömyysaste ,4 BKT markkinahintaan 2010, M Yrityskanta Perustetut yritykset Lopettaneet yritykset Työpaikat Toimialoittaiset osuudet: Maa- ja metsätalous 2,7 Teollisuus 20,4 Rakentaminen 6,5 Kauppa ja yksityiset palvelut 37,7 Julkiset palvelut 31,5 Lähteet: Tilastokeskus, TEM (työttömyystiedot) ja Maanmittauslaitos 24

26 Kuva 1. Pirkanmaan osuus koko maan osuudesta väestön osuus 9,1 % Kuntien lukumäärä ,9 Maapinta-ala ,1 Asukasluku ,1 Alle 15-vuotiaat , vuotiaat ,1 65 v. täyttäneet ,1 Ulkomaalaisväestö ,7 Koulutusaste 2011 Keskiaste 9,4 Korkea-aste 9,3 Tutkijakoulutus 9,4 Työllinen työvoima ,1 Työttömät ,2 Alle 25-vuotiaat ,6 Pitkäaikais ,6 BKT markkinahintaan ,5 Yrityskanta ,1 Perustetut yritykset ,2 Lopettaneet yritykset ,9 Työpaikat ,9 Toimialoittain: Maa- ja metsätalous 6,5 Teollisuus 11,6 Rakentaminen 8,8 Kauppa ja yksityiset palvelut 8,4 Julkiset palvelut 8,4 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Lähteet: Tilastokeskus, TEM (työttömyystiedot) ja Maanmittauslaitos Pirkanmaan liitto