Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti. syksy 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti. syksy 2007"

Transkriptio

1 Lähde liikkeelle Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti syksy 2007 Työelämän ja koulutuksen yhteistyö on näyttötutkintojen kivijalka Tutkintojärjestelmän toimivuus ja tuloksellisuus arvioitu s. 8 Tutkinnoilla kehitetään myös työelämää s. 11 Merenkulkualan opetuksen monet vaatimukset s. 24

2 Toimiva työelämäyhteistyö on ammatillisen aikuiskoulutuksen elinehto Työelämässä ammattitaitovaatimukset kasvavat. Tämä haaste konkretisoituu yritysten toiminnassa ja siitä tulee pitkälti myös ammatillisen aikuiskoulutuksen olemassa olon perusta. Oppilaitosten yhteistyö työelämän kanssa perustuu siihen, että ne kouluttavat uusia osaajia niille aloille, joilla siihen on tarvetta. Samoin on pystyttävä tarjoamaan korkeatasoista yritysten tarpeisiin kohdennettua lisäkoulutusta jo työssä oleville ammattilaisille. Näyttötutkintojen ydinajatus on, että tutkintoihin liittyvässä toiminnassa työelämän ja koulutuksen yhteistyö toimii kaikilla tasoilla. Tämä nyky-yhteiskuntaan erinomaisesti sopiva piirre on siivittänyt tutkintojen osallistujajoukot hyvin suuriksi. Tämän syksyn näyttötutkintomestariseminaarissa FT Jarmo Salo Oulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta antoi tutkintomestareille haasteen siitä, että työelämään ei saa lähettää yhtään näyttötutkinnon suorittanutta, jonka ammattitaito ei ole tutkintoon nähden riittävä. Tämä varmistetaan sillä, että työelämän tutkinnoissa arvioinnin suorittavat ammatillisen osaamisen arviointiin perehdytetyt työnantaja- ja työntekijäarvioijat, opettaja-arvioijien toimiessa tutkinnoissa vaadittavan osaamisen asiantunti- joina ja tiedon välittäjinä työelämästä tutkintotoimikunnille. Opettajien ja työelämän yhteistyöhön panostaminen on tärkeää pitkällä tähtäyksellä. Avainasemassa ovat opettajien lisäksi resursseista päättävät johtoryhmän jäsenet. Ammattikasvatustyön arjessa on otettava realiteettina se, että työelämän edustajilla on usein kiire juuri tämän hetken työssä. Siten yhteistyön muotojen tulee liittyä työpaikan arkeen ja perustehtävään. Meidän täytyy siis oppia näkemään entistä enemmän työ oppimisympäristönä. Parhaimmillaan saamme aikaan aitoa yritysten ja oppilaitosten kumppanuutta. Tuolloin aikuisoppilaitos huolehtii yrityksen henkilöstön kehittämisestä ja yrityksen johto voi paneutua yritystoimintaan. Tämä ihannetila ei kuitenkaan muodostu itsestään. Oppilaitosten ja opettajien tulee olla aktiivisia ja pyrkiä tutustumaan yrityksiin laaja-alaisesti. Mukana ei saa olla valmiita opetussuunnitelmia. Tarpeet ja tavoitteet tulevat aikanaan yrityksen arjesta. Kolmikantaisuudesta eli työelämän ja koulutuksen yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Sen avulla autetaan koko työelämää menestymään kotimaisessa ja kansainväli- sessä kilpailussa. Palvelualoilla yhteistyö tuottaa yhä parempia palveluja kotimarkkinoille. Tutkinnon suorittajalle tutkinto muodostaa työpaikkavakuutuksen. Nämä asiat muodostavatkin kansantalouden näkökulmasta aikuiskoulutuksen ja koko näyttötutkintojärjestelmän tarkoituksen. Näyttötutkintojärjestelmän alkuperäinen perusajatus oli ja on edelleen: Suomi aidoksi kehittyväksi osaamisyhteiskunnaksi. Tietäminen ei riitä, on osattava. Toivotan menestystä kaikille työelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön edistäjille ja siinä jo toimiville. Veikko Ollila 2

3 SISÄLLYSLUETTELO JULKAISIJA ALVAR Lähde liikkeelle -lehti jakaa näyttötutkintotoimintaan ja ammatillisen aikuiskoulutukseen liittyviä kokemuksia ja ajankohtaista tietoa. Tavoitteena on saada tutkintotoiminta ja sen hyödyt tunnetuksi käytännön työpaikoilla. Pyrimme tiedotuksellamme siihen, että tutkintoja koskeva kiinnostus lisääntyy ja niihin tulee yhä enemmän osallistujia. Tutkintojen järjestäjien työtä pyrimme auttamaan jakamalla uutta ajankohtaista tietoa. PÄÄTOIMITTAJA Veikko Ollila Projektijohtaja ALVAR TOIMITUSSIHTEERI Marja Koivunen Projektisihteeri Pedaklusteri-hanke TOIMITUS Pertti Haanpää Tarja Haapala Petri Kallionpää Jouni Kyllönen Rauno Mäkelä-Lammi Arto Vänttinen ULKOASU JA TAITTO Asser Jaaro PAINOPAIKKA ArtPrint PAINOSMÄÄRÄ YHTEYSTIEDOT puh. (09) AEL, Kaarnatie 4, Helsinki ILMOITUSMYYNTI Marja Koivunen (09) Tarja Haapala (09) SUORAMARKKINOINTI Mega Oy Toimiva työelämäyhteistyö on ammatillisen aikuiskoulutuksen elinehto... 2 Näyttötutkinto seisoo tukevasti kolmella jalalla... 4 Kolmikantaisuus on näyttötutkintojen kivijalka... 6 Näyttötutkintojärjestelmä arvioinnin kohteena... 8 Tutkinnoilla kehitetään myös työelämää Näyttötutkintoasiaa nyt myös DVD:llä Ammattilainenkin tarvitsee lisäkoulutusta Kirjastovirkailijan paperit taskuun pelkällä työkokemuksella Vuoden 2007 näyttötutkinto mestari on valittu Merenkulkijalta on aina vaadittu paljon Yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset Eräopas toteuttaa itseään ja suojelee luontoa Arviointisopassa on kärpänen Utbildning för bedömare i vasa Liikkeessä mukana -hakemisto Hyvä tietää Toimitamme yhteistyökumppaneillemme ensimmäisen toimituksen toistaiseksi veloituksetta. Sen jälkeen perimme toimitus- ja postituskuluja seuraavasti: 10 kpl 10 + alv 22 % 20 kpl 20 + alv 22 % 50 kpl 40 + alv 22 % 100 kpl 70 + alv 22 % 150 kpl alv 22 % 200 kpl alv 22 % seuraavat 100 kpl alv 22 % ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu (178 x 242 mm) alv 22 % ½ sivu (178 x 120 mm) alv 22 % ¼ sivu (87 x 120 mm) alv 22 % Hakemistosivu Liikkeessä mukana (L 90 mm. x K 50 mm) 250 euroa + alv 22 % ISSN

4 Näyttötutkinto seisoo tukevasti kolmella jalalla Työelämän ja oppilaitosten yhteistyö eli kolmikantaisuus on näyttötutkintojärjestelmän kulmakivi. Toimiva yhteistyö takaa tutkinnon arvostuksen työmarkkinoilla sekä helpottaa molempien osapuolten työtä. TEKSTI JA KUVAT: ARTO VÄNTTINEN Suomalaista näyttötutkintojärje s tel mää on kehitetty alusta alkaen työelämälähtöisesti ja se on varmistanut tutkinnon arvostuksen yritysmaailmassa. Oppilaitosverkosto ja koulutuksen infrastruktuuri ovat kuitenkin lähes kokonaan yhteiskunnan ylläpitämiä ja rahoittamia. SAK:n koulutusasiantuntija Jari-Pekka Jyrkänteen mukaan näyttötutkinnon kolmikantaisuus ilmenee siinä, että työelämän asiantuntijuus on vahvasti mukana aikuisten tutkintojärjestelmässä. Tässä mielessä meidän systeemi poikkeaa esimerkiksi Keski-Euroopasta. Siellä eri elinkeinoilla on omia yleensä huippuammattilaisiin keskittyvää koulutusta. Suomessa tällainen ei ole mahdollista ja siksi kolmikantayhteistyö on erityisen tärkeää, SAK:n Jyrkänne toteaa. Jyrkänteen mukaan yhteistyö on viety erittäin pitkälle, kun näyttötutkintojen laadunvalvonta on kolmikantaelinten eli tutkintotoimikuntien vastuulla. Aikuiskoulutus poikkeaa tässä nuorisoasteen koulutuksesta, jossa järjestäjä vastaa opetuksen laadusta. Uskoisin, että tämä on suunta, johon ammatillisessa koulutuksessa mennään tulevaisuudessakin. Laadunvarmistus jää yhä enemmän työmarkkinaosapuolten vastuulle. Sen vuoksi on kehitettävä järjestelmiä, joiden avulla tutkinnot saadaan yhteismitallisiksi oppilaitoksesta riippumatta, Jyrkänne sanoo. Työelämälähtöisyys tuo arvostusta EK:n koulutusasiantuntija Heikki Suomalaisen mukaan näyttötutkintojärjestelmä kehitettiin alusta alkaen rakenteellisesti sel- laiseksi, että se vastaa työelämän odotuksia. Kolmikanta on ollut kehitystyössä alusta asti mukana. Tutkinnon arvostuksen kannalta on ollut tärkeää, että tutkinnot ja niiden osat johdettiin työelämästä. Tutkinnon suorittajalle ei myöskään asetettu mitään pohjakoulutusvaatimuksia, Suomalainen sanoo. Tärkeässä roolissa ovat olleet kolmikantaisesti muodostetut tutkintotoimikunnat, jotka vastaavat tutkinnoista. Niissä työelämällä on enemmistö, kun palkansaajat ja työnantajat yhdessä muodostavat kaksi kolmasosaa niiden kokoonpanosta. Kun tutkintotoimikunnissa istuu enemmistö työelämän edustajia, niin silloin ongelmatilanteissa katseet on käännettävä itseensä ja korjattava epäkohdat. Tämä on erittäin arvokas ja käytännössä tärkeä asia, Suomalainen jatkaa. Työelämän tarpeet huomioitava Suomalaisen mukaan yritysten kannalta on tärkeää, että tutkinnot vastaavat työelämässä vaadittavia työkokonaisuuksia. Myös opiskelun tehokkuus hyödyttää sekä opiskelijaa että työnantajia, kun koulun penkillä ei tarvitse istua turhaan. Suomalainen nostaa esimerkkinä esiin rakennusalan, jonka tilanne on yhteistyön tekemisen kautta parantunut merkittävästi. Rakennusalalla työsuhteiden luonteesta johtuen tutkintopaperit ovat tärkeitä. Työntekijät liikkuvat paljon, ja molemmat osapuolet hyötyvät siitä, että työntekijällä on paperit, johon työnantaja voi luottaa. Näyttötutkintosuoritusten lisääntyessä SAK:n koulutusasiantuntija Jari-Pekka Jyrkänne uskoo, että näyttötutkintojen laadunvarmistus siirtyy tulevaisuudessa yhä enemmän työelämän vastuulle. yhteistyö on mutkistunut, koska tutkintotoimikuntien työ vie yhä enemmän aikaa. Toimikuntatyötä hoidetaan oman työn ohessa, joten se kuluttaa sekä työntekijän että työnantajan työaikaa. Tämän takia jäsenten löytäminen toimikuntiin ei aina ole helppoa. Työnantajapuolella pyritään myös aina löytämään henkilöitä, jotka ovat innostuneita ottamaan tehtävän vastaa. Näin toimikuntien toiminta pysyy varmemmin laadukkaana, Suomalainen toteaa. Toimialakohtainen yhteistyö kannattaa Jyrkänne peräänkuuluttaa toimialakohtaista yhteistyötä. Sen avulla saadaan työmarkkinaosapuolten välille yhteisymmärrys, että uuteen osaamiseen on panostettava. Toimialakohtainen vuoropuhelu aloitettiin pari vuotta sitten Lauri Ihalaisen aloitteesta. Vuoropuhelun tarkoituksena on katsoa yhdessä tulevaisuuteen ja sopeutua aktiivisesti sen tarjoamiin haasteisiin. Maailmanlaajuisen työnjaon uudelleen järjestyminen tarkoittaa, että meilläkin tunnistetaan selvästi niin sanotut iltaruskon alat. Näillä aloilla globaalin talouden kehitys tulee pyyhkäisemään tuotannon pois sen takia, että se ei kannata. On kuitenkin tärkeää myös miettiä mikä alalla on kasvussa ja mitkä uudet tuotanto- 4

5 EK:n aikuiskoulutusasiantuntija Heikki Suomalainen haluaa, että tutkintotoimikuntien toimintaedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa. menetelmät voivat nostaa tuotteen laatua niin paljon, että tuotanto Suomessa on kannattavaa ja siihen kannattaa investoida, Jyrkänne aprikoi. Tieto hyödyksi koulutuksessa Jyrkänteen mielestä vuoropuhelun täytyy olla jatkuvaa. Sitä kautta syntyy tietoa, jota voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä. Tietoa käyttävät toimialakohtaiset koulutustoimikunnat, jotka vastaavat muun muassa tutkintojen perusteiden ajantasaisuudesta. Näyttötutkintopuolella iso haaste on vanhojen tutkintojen päivittäminen. Järjestelmän pitäisi elää niin, että kymmenen vuotta sitten tutkinnon suorittanut voisi vaivattomasti pätevöittää ammattitaitoansa lisämoduulilla, Jyrkänne suunnittelee. Nykyisin osaamisen päivitys hoidetaan lyhytkestoisella koulutuksella, jonka yritykset usein järjestävät. Jyrkänteen mukaan olisi syytä pohtia pitäisikö täydennyskoulutus tuoda tutkintojärjestelmän sisään. Myös Jyrkänne pitää rakennusalaa hyvänä esimerkkinä kolmikantayhteistyön toimivuudesta. Ala oli pitkään yksi vähiten arvostetuista ammatillisessa koulutuksessa. Rakennusalalla on nähty miten yhteistyö nostaa alan arvostusta. Nykyisin tulijoita joudutaan jo karsimaan ja muutos aikaisempaan on ollut iso 70- ja 80-luvuilta. Työmarkkinaosapuolten vastuulle on pitkälti jätetty tutkintojen laadun varmistaminen. Se on ollut viisas ratkaisu ja vaikuttanut siihen, että tutkintoja arvostetaan, Jyrkänne lausuu. Toimikuntatyötä kehitettävä Tulevaisuuden haasteena Suomalainen pitää tutkintotoimikuntien työn kehittämistä niin, että Opetushallitus pystyy palvelemaan yhä paremmin toimikuntia. Samalla työn määrän kasvua on seurattava ja mietittävä mitä tehdään, jos toimikuntatyöstä muodostuu jo puolipäiväistä. En kuitenkaan usko, että näyttösuoritusten määrä tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana kasvamaan samaa tahtia kuin viime vuosina. Siinä tulevat vastaan jo Suomen väestörajat, Suomalainen laskee. Näyttötutkintojärjestelmä on kuitenkin työelämälle erittäin tärkeä nyt ja tulevaisuudessa. Sitä on kuitenkin jatkuvasti kehitettävä, koska mikään ei koskaan ole täydellistä. Suomalaisen mukaan työnantajien ja palkansaajien tavoitteet näyttötutkintojärjestelmälle ovat samansuuntaiset. Kaikkien osapuolten yhteinen tavoite on, että järjestelmä vastaa työelämän tarpeisiin. Nykyisin työntekijät vaihtavat työpaikkaa yhä useammin, ja näyttötutkintojen avulla heidän on mahdollista kouluttautua uudelleen nopeasti, Suomalainen tiivistää. Työntekijäjärjestöt ovat yksi kolmikannan kulmakivistä. Tasapainoisiin ratkaisuihin tarvitaan myös työnantajien ja oppilaitoksen panokset. Opiskelu osaksi työuraa Jyrkänne pitää jatkossa tärkeänä, että opiskelu ja lisäpätevyyden hankkiminen saadaan normaaliksi osaksi työuraa. Julkisen talouden liikkumatila on kuitenkin aika kapea eikä valtio voi kustantaa kaikkea. Tarvitaan työelämän aktiivista panosta, jotta asiassa päästään eteenpäin. Suomessa on vielä liikaa se asetelma osaamispuolella, että yritykset odottavat valmista työvoimaa lyhyellä toimitusajalla. Jos kulttuuri ei muutu, niin silloin tulee ongelmia. Esimerkiksi, kun telakalla takavuosina alettiin tehdä alumiinista laivojen ylimpiä kerroksia, tarjouksiin kyllä laskettiin uudet työvälineet, mutta ei uuden osaamisen hankintaa, Jyrkänne summaa. 5

6 Kolmikantaisuus on näyttötutkintojen kivijalka Kolmikantaiseen yhteistyöhön ja sen toimivuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, on kyseessä sitten koko järjestelmää koskevat kehittämistehtävät tai yksittäisen näyttötutkinnon suorittajan tutkintosuorituksen arviointi. TEKSTI: JOUNI KYLLÖNEN Näyttötutkintojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1994, ja nyt on takana 13 toimintavuotta. Nykyiset suuntaviivat aikuisten näyttötutkintojärjestelmälle vahvistettiin vuonna 1998, kun laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998) tuli voimaan. Lain keskeisimpiä kohtia ovat säädökset, joissa korostetaan, että tutkinnoissa ja koulutuksessa tulee erityisesti ottaa huomioon työelämän tarpeet ja että näyttötutkintoja tulee suunnitella ja järjestää yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Näin vahvistettiin kolmikannan ehdottomuus näyttötutkintojärjestelmässä ja sen kehittämisessä. Näyttötutkintojärjestelmä on laadunvarmennusjärjestelmä, jossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti tunnustaa riippumatta siitä, miten henkilö on osaamisensa hankkinut. Tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta sekä ammattitaidon osoittaminen tutkintotilaisuuksissa ovat näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita. Mutta toimiakseen uskottavasti ja vakuuttavasti myös työmarkkinoiden tarpeisiin tarvitaan kolmikantayhteistyötä. Kolmikantayhteistyöllä tarkoitetaan näyttötutkintojärjestelmässä työnantaja-, työntekijätahojen ja opetusalan tiivistä yhteistyötä mm. tutkintorakenteesta päätettäessä, tutkinnon perusteita laadittaessa, tutkintotilaisuuksia suunniteltaessa, tutkintosuorituksia arvioitaessa sekä koko ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisessä. Kuten edellä olevista tehtävistä on havaittavissa, kolmikannalla on hyvin merkittävä rooli kaikissa näyttötutkintojärjestelmään kuuluvissa tehtävissä. Siksi kolmikannan toimivuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, on kyseessä sitten koko järjestelmää koskevat kehittämistehtävät tai yksittäisen näyttötutkinnon suorittajan tutkintosuorituksen arviointi. Näyttötutkintoihin osallistuu kuluvana vuonna yli näyttötutkinnon suorittajaa. Kun vielä otetaan huomioon suoritettavien tutkinnon osien määrät, järjestetään vuosittain maassamme lähes tutkintotilaisuutta. On selvää, että näinkin laajamittainen toiminta asettaa kolmikannalle vaatimuksia, miten yhteisesti sovitut pelisäännöt käytännössä toimivat. Suorittajamäärien kasvu on herättänyt kysymyksiä, kuinka kauan nykyisillä kolmikantayhteistyön toimintamalleilla selvitään tutkintotilaisuuksien järjestämisessä ja tutkintosuoritusten arvioinnissa. Tutkintotilaisuuksien suunnitteluun on ollut vaikea saada työelämän edustajia etenkin, jos suunnittelu on tapahtunut jossain muualla kuin heidän työpaikoillaan. Työelämän edustajat mielellään kommentoivat näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmaa, mutta uusien toimintamallien ideointiin, suunnitteluun ja toimeenpanoon ei tahdo löytyä kiinnostusta ja aikaa. Jos työelämän edustajat antavat oman työpanoksensa näyttötutkintojen suunnitteluun ja pääsääntöisesti vielä oman leipätyönsä ohella, on jo myönteinen suhtautuminen nähtävä positiivisena merkkinä. Toimivien näyttötutkintojen ja tutkintotilaisuuksien järjestämisen suunnittelussa tarvitaan kolmikantaista verkostoa, jonka edustajat ovat myönteisesti, avoimesti ja kehittymishaluisesti suhtautuneet näyttötutkintoihin. Hyvien tulosten aikaansaaminen edellyttää kuitenkin koulutuksen ja tutkinnon järjestäjältä pitkäaikaista yhteistyötä sekä peräänantamatonta tahtoa löytää oikeat yhteistyön muodot. Näyttötutkintotoiminnan hyötyjä on vaikea nähdä, jos pyrkii tarkastelemaan asiaa vain yhdestä näkökulmasta. Vaikka taloudelliset tekijät ovat usein jopa ensisijaisia, ovat myönteiset kokemukset näyttötutkinnoista merkittävämpiä työelämän edustajille, jos ja kun he havaitsevat niin sanotusti metsän puilta. Työelämän edustajat arvostavat, että heidän osaamistarpeitaan kuunnellaan ja heillä on siten mahdollisuus vaikuttaa alan tulevaisuuden osaajiin. Yhteistyön sydän on siinä, että työelämän edustajat saavat omaan yritykseensä tai henkilökohtaiseen osaamiseensa sellaista lisäarvoa, jolla on toiminnallista ja tuloksellista vaikutusta. Näitä lisäarvoja voivat olla mm. uudet ja jäsennetymmät työskentelytavat, työprosessien 6

7 kehittyminen ja tuotekehityksen aktivointi. Tutkinnon järjestäjän ei kannata pyrkiä hyötymään yhdestä työelämän asiantuntijasta niin totaalisesti, että hän kunnianhimoisena turhautuu ja ahdistuu odotusten paineessa. Kolmikantayhteistyö vaatii tutkinnon järjestäjältä suunnitelmallisuutta ja roolitusta yhteistyön tehostamiseksi. Jotta näyttötutkintotoiminnan vastuut ja työn organisointi saadaan toimimaan kolmikantayhteistyössä onnistuneesti, tutkinnon järjestäjä tarvitsee hyvin laaditun ja käytännössä toteutettavan näyttötutkintostrategian. Organisoidut toimintaprosessit selkiyttävät tutkinnon järjestäjän näyttötutkintotoimintaa ja lisäävät toiminnan luotettavuutta sekä sitä kautta myös työelämän asiantuntijoiden halukkuutta työskennellä tutkinnon järjestäjän kanssa. Laajasta asiantuntijaverkosta on suuri apu kolmikantayhteistyötä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kolmikantaista yhteistyötä tarvitaan useissa eri näyttötutkintotoiminnan vaiheissa. Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman laadinnassa mukana olevilta työelämän edustajilta edellytetään kokemusta näyttötutkinnoista ja koko järjestelmästä. Heidän on osattava tarkastella näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman laadintaa kokonaisuutena. Heidän keskeisenä tehtävänä onkin huolehtia ja varmistaa, että suunnitelmassa esitetyt toimintamallit ovat työelämälähtöisiä ja ammattitaidon osoittamistavat vastaavat työelämässä edellytettävää osaamista. Tutkintosuoritusten arvioinnissa kolmikannan yhteistyön tulee olla saumatonta. Onhan kyseessä koko näyttötutkintotoiminnan keskeisin asia näyttötutkinnon suorittajan ammattitaidon arviointi. Kaikilla kolmikannan edustajilla tulee olla vankka työkokemus kyseisen tutkinnon ammattialasta ja työtehtävistä. Arvioijan oma monipuolinen ja kattava kokemus ammattialalta auttaa ymmärtämään näyttötutkinnon suorittajan työskentelyä ja työn taustalla olevaa tiedon hallintaa. Arvioijien ammatti- ja arviointiosaamisen kokemus auttaa heitä tekemään jäsennettyjä ja perusteltuja arviointiesityksiä monipuolisesti tuotetun arviointitiedon pohjalta. Niinpä näyttötutkintojen arviointiin soveltuvien henkilöiden rekrytointi on ensiarvoisen tärkeää. Näyttötutkintojen suorittajamäärien kasvu ei ole tapahtunut sattumalta. On selvää, että hyvin järjestetyt tutkintotilaisuudet toimivat parhaiten näyttötutkintojen hyötyjä osoittavina tapahtumina. Suuremmat volyymit eivät kuitenkaan takaa tutkintojen laadukkuutta, jolleivät näyttötutkintotoiminnassa mukana olevat tahot tee aidosti ja rakentavasti yhteistyötä. Näyttötutkintojärjestelmässä kolmikantaisuus perustuu toimijoiden keskinäiseen kunnioitukseen, arvostukseen ja sitoutumiseen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tällä yhteistyöllä luodaan edellytykset elinikäiselle ammatillisen osaamisen kehittämiselle monipuolisesti eri koulutuksen menetelmin ja varmistetaan tutkinnon suorittajien ammattitaidon ajantasaisuus näyttötutkinnoilla. 7

8 Opetusministeriön toimeksiannosta koulutuksen arviointineuvosto on kaksivaiheisena tehnyt selvityksen ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja myös vapaasta sivistystyöstä. TEKSTI: PROFESSORI REIJO RAIVOLA, TAMPEREEN YLIOPISTO Näyttötutkintojärjestelmä arvioinnin kohteena Ensimmäinen tehtävä koski aikuisten opiskelumahdollisuuksia ja koulutuksen järjestäjäverkon toimintaa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa (Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 15) ja toinen sitä, miten näyttötutkintojärjestelmä kykenee ottamaan huomioon työelämän tarpeet, millaisia kehittämistarpeita on olemassa ja mitkä tekijät (erityisesti lainsäädäntö, rahoitusjärjestelmä ja järjestämistavat) vaikuttavat näyttötutkintojärjestelmän tulokseen, esimerkiksi kokonaisten tutkintojen suorittamiseen, opiskeluaikoihin ja opiskelun henkilökohtaistamiseen. Aineistonaan arvioinnin tehnyt työryhmä käytti tehtävässään eri lähteiden julkaisemia tilastoja, julkaistuja dokumentteja, haastatteluja ja jälkimmäisessä tehtävässä tutkintotoimikunnille ja koulutuksen järjestäjille kohdistettua laajaa kyselyä, jossa oli runsaasti avoimia osioita vastaajien ennalta luokittelemattomien mielipiteiden saamiseksi esiin. Lähtökohtinaan työryhmän raportti esittelee tehtävänannossakin esiin tulleita, ongelmiksi katsottuja seikkoja. Tutkintojärjestelmän perusidea, osaamisen hankkimistavasta riippumattoman ammatillisen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, uhkaa jäädä toteutumatta, koska vain alle viisi prosenttia tutkintoon yltäneistä suorittaa tutkinnon ilman oppilaitosten järjestämää valmistavaa koulutusta. Oppilaitoskeskeinen koulutus on siis uusiintumassa uudessa kuosissa. Koulutukseen osallistuneiden määrään verrattuna suoritettujen tutkintojen määrä on ennakoitua selvästi pienempi. Esimerkiksi vuonna 2000 valmistavassa koulutuksessa opiskelleista miehistä suoritti tavoitteena olevan ammattitutkinnon vuoden 2004 loppuun mennessä vain 40 prosenttia ja parhaimmillaankin suoritusprosentti oli 58 (naisilla perustutkinto). Erot koulutusalojen välillä ovat suuret. Tekniikan ja liikenteen alalla koulutukseen osallistuneista suoritti ammattitutkinnon 35 prosenttia, kun sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla vastaava prosenttiluku oli 73,5. Tutkinnon suorittaneiden työllistymisluvutkaan eivät olleet kovin rohkaisevia. Vuosina oppilaitosmuotoisen perustutkinnon suorittaneista oli 2004 lopussa työllisiä 64 prosenttia, oppisopimusmuotoisen suorittaneista 89. Sama suhde vallitsi myös ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon kohdalla, jossa luvut olivat 75 ja 92 prosenttia. Yleensäkin oppilaitosmuotoinen koulutus johtaa tavallisemmin kuin oppisopimusmuotoinen välittömään lisäopiskeluun. Oppisopimusopiskelijoista opintojaan jatkaa 3 prosenttia, kun vastaava luku oppilaitospuolella oli 13. Arviointiraportissa työryhmä pohtii valmistavan koulutuksen järjestämistä, erityisesti tutkinnon kahden osan, valmistavan koulutuksen ja osaamisen osoittamisen, suhdetta, eri intressiryhmiä edustavien arvioijien roolia ja tutkinnon työelämälähtöisyyttä sekä tutkinnon perusteiden pitämistä ajan tasal- 8

9 la. Tutkinnon ja sen osien suorittamisen henkilökohtaistamisen ongelmia ja vaikeuksia pohditaan laajasti. Eri toimijoiden (opetusministeriö, Opetushallitus, tutkintotoimikunnat ja koulutuksen järjestäjät) roolia, tehtäviä ja vastuita tarkastellaan eri näkökulmista. Rahoitusta ja sen ongelmien esiin nostamia mielipiteitä kuvataan perusteellisesti. Vastaajia pyydettiin myös nostamaan esiin kehittämiään hyviä käytänteitä tutkinnon organisoimisessa ja henkilökohtaistamisen toteuttamisessa. Perusteellisia vastauksia tuottivat myös kysymykset järjestelmän vahvuuksista, heikkouksista ja kehittämistarpeista. Raportista syntyi liiankin perusteellinen siitä syystä, että siinä on annettu runsaasti tilaa vastaajien omalle puheelle suorien lainauksien muodossa. Ne tekevät raportin raskaaksi lukea, mutta toisaalta tarjoavat kullekin valintansa mukaan mahdollisuuden perehtyä tarkasti vastaajien tuntemuksiin. Lyhyessä artikkelissa ei ole mahdollisuutta tarkastella raportin eri lukujen sisältöä edes kursorisesti, mikä tietenkin olisi tarpeen, koska nämä luvut muodostavat perustan vedetyille johtopäätöksille. Työryhmän johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Hyvin toteutettu näyttöjärjestelmä vaatii paljon resursseja eikä nykyinen rahoitusmäärältään ja kohdentumiseltaan mahdollista kaikille koulutuksen järjestäjille näyttöjen henkilökohtaistamista riittävässä määrin. Erityisopiskelijoiden ja maahanmuuttajien tarpeiden huomioimiseen ei ole riittävästi resursseja. Monen kyselyyn vastaajan mielestä näyttötutkintotoiminnalle tarvitaan oma rahoitus. Nyt se rahoitetaan osana valmistavaa koulutusta. Työelämästä suoraan näyttöihin ilman valmistavaa koulutusta tulevien näyttöjen järjestäminen on vaikeaa ilman riittävää rahoitusta. Jos koulutuksen järjestäjä ei itse järjestä näyttöä, sen ostaminen ulkopuolelta tulee kalliiksi. Rahoitusjärjestelmä tukee siis oppilaitoskeskistä toimintaa. Tämä tekee vaikeaksi työelämälähtöisyyden ja hankkimistavasta riippumattoman osaamisen tunnustamisen painottamisen. Vaihtoehtona on esimerkiksi osan rahoitusta osoittaminen työelämän organisaatioille. Näyttöjen kustannukset vaihtelevat aloittain tämä olisi huomioitava paremmin rahoituksessa. Rahoitus ja kustannusten korvaustaso eivät edistä riittävästi työelämän parista tulevien arvioijien rekrytoimista ja koulutusta eivätkä työpaikoilla tapahtuvaa panostusta näyttöihin. Tutkintotoimikuntien oma rahoitus on riittämätöntä, mikä vaikeuttaa jäsenten pysymistä ajan tasalla ja edellyttää liiaksi talkootyyppistä sitoutumista. Näyttötutkintotoimikuntien riittämättömät resurssit vaikeuttavat selvästi niiden tehtävien suorittamista. Yleisiä huomioita näyttötutkintojärjestelmästä Opetussuunnitelmaperusteisen järjestelmän ja näyttötutkintojärjestelmän ja toisaalta dynaamisen elinkeinoelämän tarpeiden välillä on jännitteitä ja epätasapainoa monissa kohdin. Tutkintojärjestelmä kolmine tasoineen (pt, at, eat) ei muodosta loogista jatkumoa eikä kokonaisuutta. Tutkintojen avaamat jatko-opintomahdollisuudet eivät myöskään ole kokonaiskoulutusjärjestelmään oikeudenmukaisesti synkronoituja. Ns. asemointityöryhmä on kahdessa raportissaan käsitellyt asiaa ja tehnyt kehittämisehdotuksia. Koulutusohjelman opetussuunnitelman perusteiden osa 1 sisältää monia sellaisia tavoitteita ja arviointiperusteita, joita on vaikea, ellei mahdoton todeta ilman valmistavaa koulutusta suoritetussa näyttötutkinnossa. Valmistavassa koulutuksessakaan taas ei ole pakko järjestää perustutkinnon yhteisiä opintoja, mutta niiden tavoitteet tulee ottaa huomioon opetuksen järjestelyissä. Epäloogista! Tavoitteiden saavuttamisen toteaminen on vaikeaa ilman valmistavaa koulutusta tutkintoa suorittavalla. Osaamispainotteinen terminologia ja ammattitaidon näkeminen painotetusti teknisinä hallintataitoina kaventavat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tavoitteenasettelua. Ammatillisen koulutuksenkin tulisi tukea kehittymistä tasapainoiseksi ihmiseksi ja kansalaiseksi, antaa jatko-opintokelpoisuus, tukea harrastusten ja persoonallisuuden kehittämistä sekä edistää elinikäistä oppimista. Opetussuunnitelmaperusteinen tai valmistava koulutus antaa näiden tavoitteiden edistämiseen ja saavuttamisen toteamiseen aivan toisenlaiset mahdollisuudet kuin ilman niitä lyhyenä validointiprosessina suoritettu näyttötutkinto. Valmistavaa koulutusta ei siis pidä nähdä järjestelmän perusidean loukkaamisena. Näyttötutkintoina suoritettujen perustutkintojen arvioinnissa noudatetaan ammatillisen peruskoulutuksen arviointiasteikkoa 1 5. Vasta kiitettävän (5) suoriutumisen katsotaan tuottaneen osaamista, jota työelämässä toimiminen ja sen kehittäminen edellyttävät. Tyydyttävä taso (1 2) vastaa tasoa, joka on hankittava työllistyäkseen. Viesti työelämään on kummallinen. Tutkintotodistus osoittaa, että työhön tulisi ottaa, mutta viestii samalla työnantajalle, että pyrkijä ei vielä ammattiaan hallitse. Arvioinnin logiikka ja ilman selvää kumulatiivista jatkumoa ammatillisten tutkintotasojen välillä johtavat tarkastelemaan perustutkintoja ainoastaan työelämään orientoivana, eräänlaisena valmistavana koulutuksena. Osaavasta työvoimasta kilpailuun, työvoiman tarjonnan vähenemiseen ja elinkeinorakenteen muutokseen sopeutumiseen näin alhainen vaatimustaso ei riitä. Työsuhteiden epävakaus ja pitkät työttömyyskaudet eivät tarjoa mahdollisuutta työssä ja työstä oppimiseen. Opinnollisesti haasteelliset ryhmät, jotka tarvitsevat erityistukea koulutuksessaan, joutuvat turvautumaan pitkään valmistavaan koulutukseen, joka alkaa muistuttaa perinteistä oppilaitoskeskeistä koulutusta. Varsinkin pienissä yrityksissä työskennelleiden työnkuva on epäselvä. He ovat tehneet hyvinkin monenlaisia tehtäviä, joita ei voi sisällyttää mihinkään tiettyyn ammattiin. Mistä he saavat perusteen tiettyyn ammattikoulutukseen hakeutumiseen ja miten määritellään näyttötutkinnon perusteista heidän käytännön kautta hankkimansa osaaminen? Yritysten odotukset saman ammattinimikkeen haltijalle vaihtelevat yritysten sangen heterogeenisen toiminnan vuoksi. Työelämän moninaisuus on johtamassa myös tutkintojen määrän paisumiseen ja samalla sisältöjen kapea-alaistumiseen, toisin sanoen siihen, mistä peruskoulutuksessa ja 1980-luvulla pyrittiin irti. Ammatilliset siirtymät ja ammatinvaihdot käyvät yhä yleisemmiksi. Jäykkä tutkintorakenne, jossa tutkinnon perusteet uudistetaan harvoin kokonaisuuksina eikä moduuleittain, ei pysy työelämän muutoksen tah- 9

10 dissa. Järjestelmä ei kykene tarkoituksenmukaisesti tekemään eroa peruskoulutettavien, uudelleen koulutettavien, täydennyskoulutettavien ja jatkokoulutettavien tarpeiden välillä. Henkilöstökoulutuksen ja tutkintotavoitteisen formaalin koulutuksen yhteensovittamisessa on vielä paljon tehtävää. Näyttötutkintojärjestelmä, varsinkin suoraan näyttötutkintoon tulevien osalta, on konservatiivinen. Se nojaa menneisyydessä hankittuun osaamiseen ja tämän hetkisten tarpeiden mukaiseen osaamisen mittaamiseen. Valmistautuminen työn vaatimusten kohtaamiseen edellyttää proaktiivista, tulevaisuuteen tähtäävää, strategista osaamisen ennakointia koulutushetken taktisen osaamistarpeen tyydyttämisen ohella. Jokainen näyttötutkinto on myös uniikki, mikä vaikeuttaa paikallisten innovaatioiden leviämistä. Näyttöaineistoon tulisikin valita luovaa suunnittelua ja ennakointia vaativia kehittämistehtäviä rutiinisuoritusten asemasta. Valmiit ja pysyvät rakenteet luokituksineen jatkavat ekspansiivisen ja tarjontakeskeisen koulutuspolitiikan aikaa. Kohonnut koulutustaso, joka näkyy mm. siinä, että yhä harvempi on jättänyt koulutuksensa oppivelvollisuuskoulun varaan, tuottaa järjestelmälle yhä vaativampia asiakkaita, jotka etsivät koulutuksesta juuri omien tarpeittensa tyydyttäjää. Yritykset haluavat kytkeä tiivisti yhteen henkilöstönsä kehittämisen ja yhteiskunnan tarjoaman formaalin koulutuksen sekä järjestelmän reagointia just on time. Aina niidenkään näkökulmasta paras ratkaisu ei ole kokonainen tutkinto. Yritykselle saattaa olla virheinvestointi osallistua usean työntekijän monien vuosien koulutusjärjestelyihin ja -kustannuksiin. Työntekijä on vapaa hyödyntämään lisääntyneen inhimillisen pääomansa toisen työnantajan palveluksessa. Pohdittava myös on, onko koko tutkinnon suorittamatta jättäminen osoitus järjestelmän toimimattomuudesta, jos koulutettavan alkuperäinen tavoite ja koulutukseen hakeutumisen motiivi ei ole tutkinnon suorittaminen vaan osaamisen päivittäminen. Järjestelmä ei voi luottaa pelkästään valistuneiden yksilöiden hyväntahtoisuuteen vaan sen on tarjottava kannusteita ja sekä välittömiä että pitkän tähtäyksen hyötyjä kaikille osapuolille palkkiona sitoutumisesta. Aikuisten ammatillinen koulutus on osa työelämän yleistä kehittämistä. Näyttötutkintojärjestelmä antaa siihen todennäköisesti paremmat mahdollisuudet kuin puhtaasti oppilaitoskeskeinen järjestelmä. Kysymys lieneekin tasapainosta ja vastuunjaosta oppilaitosten ja yritysten välillä: miten käyttää oppilaitosten suurta henkilöstökapasiteettia optimaalisesti työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen niin, että näkökulma on koko ajan yritysten, opiskelijoiden ja kansantalouden tarpeissa. Julkisen valinnan teoria näkee toimiryhmät oman intressin ajajana, mikä tuo tehottomuutta toimintaan ja vähentää toivotun vaikutuksen aikaansaantia: oikea määrä oikein koulutettua työvoimaa oikeaan aikaan oikealla paikalla! HYVINKÄÄN TERVEYDENHUOLTO-OPPILAITOKSESSA ALKAVAT KOULUTUKSET SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA, näyttötutkintoon valmistava koulutus Hakuaika: Soveltuvuustesti: , testiin kutsutaan (maksu 50 ) Kutsu koulutukseen: Viikolla 49 postitetaan kutsukirje koulutukseen valituille Koulutuksen ajankohta: Hakumenettely: Vapaamuotoinen hakemus, johon liitetään kopio peruskoulun /lukion päästötodis tuksesta. Hakemus lähetetään Hyvinkään oppilaitokseen. HYVINKÄÄN TERVEYDENHUOLTO-OPPILAITOS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA, TYÖVOIMAKOULUTUKSENA, näyttötutkintoon valmistava koulutus Hakuaika: Meneillään Lisätietoja: Työvoimatoimistoista SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA, OPPISOPIMUKSENA, näyttötutkintoon valmistava koulutus Hakuaika: Koulutukseen voi hakea koko syyslukukauden 2007 Soveltuvuustesti: Ajankohta sovitaan erikseen (maksu 50 ) Koulutuksen ajankohta: Tammikuu 2008 joulukuu 2010 Hakumenettely: Hakulomakkeen saa oppilaitoksesta tai oppisopimustoimistosta, se palautetaan oppisopimustoimistoon. LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO, OPPISOPIMUKSENA, näyttötutkintoon valmistava koulutus Hakuaika: Lokakuun loppuun 2007 Koulutuksen ajankohta: maaliskuu 2009 Hakumenettely: Hakulomakkeen saa oppilaitoksesta tai oppisopimustoimistosta, se palautetaan oppisopimustoimistoon. LÄHIHOITAJAN TUTKINNON VALINNAISET TUTKINNON OSAT (40 ov) Sairaanhoito ja huolenpito* ja Vanhustyö* Koulutusohjelmaan voi hakeutua lähihoitajan tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot tai aikaisemman sosiaali- tai terveysalan tutkinnon suorittanut. Opiskelu kestää vuoden. Opiskelun voi suorittaa myös oppisopimuksena tai aikuiskoulutuksena. Hakuaika: Hakuaika päättyy Kutsu koulutukseen: Viikolla 50 postitetaan kutsukirje koulutukseen valituille Koulutuksen ajankohta: Hakumenettely: Hakulomakkeen saa Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitoksesta, se palautetaan oppilaitokseen. KOULUTUSTA TYÖSSÄOPPIMISPAIKKOJEN HENKILÖKUNNALLE: LÄHIHOITAJAOPISKELIJOIDEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN PEREHDYTTÄVÄ KOULUTUS 1 ov (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) ja klo 13 16, ilmoittautuminen mennessä oppilaitoksen toimistoon LÄHIHOITAJAN NÄYTÖN ARVIOIJAKOULUTUS 1 ov, (näyttöön valmistava koulutus) 9.4 ja klo , ilmoittautuminen mennessä oppilaitoksen toimistoon Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitos Oppisopimuskeskus Oppisopimuskeskus Kauppalankatu 18 * Hyvinkää Hyvinkää Riihimäki Toimisto: Puh. (019) PL 34 (Hämeenkatu 9) * Hyvinkää Sakonkatu 1 * Riihimäki Puh. (019) , Puh. (019) Opinto-ohjaaja: Puh. (019) Kotisivu: HYVINKÄÄN KAUPPAOPPILAITOS HYVINKÄÄN KAUPPAOPPILAITOS Aikuiskoulutus Merkonomiksi työn ohessa opiskellen Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, 120 opintoviikkoa Näyttöihin valmistava koulutus Koulutuspäiviä on kerran viikossa, keskiviikkoisin Tutkintomaksu on 50, 50 euroa Koulutusaika on Sopii myös oppisopimuskoulutukseksi. Järjestetään myös iltakoulutuksena. Aloitus syksyllä. Opiskelupaikkoja voi tiedustella myös kesken lukukauden. Lisätietoja oppilaitoksen toimistosta puh. (019)

11 Tutkinnoilla kehitetään myös työelämää Vanhan Lehtiniemen kartanon alueella sijaitsee Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Lehtiniemi. Sen kauniissa ja arvokkaassa puistoympäristössä syvennyimme hetkeksi pohtimaan työelämän ja oppilaitoksen yhteispeliä tutkintotilaisuuksien järjestämisessä. KUVAT JA TEKSTI TYTTI KLÉN Lehtiniemen kartano rakennettiin 1600-luvulla Saimaan rannalle noin viidentoista kilometrin päähän Savonlinnan keskustasta. Parin kilometrin säteeltä löytyvät myös kuuluisa Rauhalinnan huvila sekä kirjailija Joel Lehtosen Putkinotko. Näihin historiallisiin maise miin on asettunut myös Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston sosiaali- ja terveysalan yksikkö Lehtiniemi. Sosiaali- ja terveysalalla työelämän ja oppilaitosten yhteydenpito on tuttua jo perinteisesti, sillä työharjoittelupaikkoja on tarvittu alan opiskelijoille aina. Nyt, kun uusien työntekijöiden tarve on päivänpolttava asia, hyvät yhteydet työelämän ja koulutuksen välillä korostuvat entisestään. Tutkintotilaisuuksia on alalla paljon, joten työelämältä vaaditaan suurta joustavuutta. Työelämän edustajien suhde tutkintotoimintaan on kuitenkin myönteinen. Savonlinnan kaupungin perhepäivähoidon ohjaaja Mirjam Ta kanen ja Savonlinnan Kellarpellon koulun vs. rehtori Merja Leppänen pitävät työelämän osallistumista tutkintotoimintaan ehdottomasti positiivisena asiana. Takanen on vastikään aloittanut tutkintosuoritusten arvioinnin työnantajapuolen edustajana muusta opiskelijoiden arvioinnista hänellä on jo vankka kolmenkymmenen vuoden kokemus. Leppänen on juuri siirtynyt nykyiseen tehtäväänsä, mutta on aiemmin arvioinut koulunkäyntiavustajien tutkintosuorituksia työntekijäpuolen edustajana. Perhepäivähoitajista pian pulaa Savonlinnassa jää seuraavien kymmenen vuoden kuluessa eläkkeelle suuri määrä perhepäivähoitajia. Koska kaupungin linjaus on, että perhepäivähoitoa on lisättävä, hoitopaikkoja onkin saatu. Ongelmana on vain se, ettei nuoria ole tullut alalle riittävästi, Takanen kertoo. Tässä tilanteessa yhteistyö alan kouluttajien kanssa koetaan hyvin mielekkääksi. Suorittajia arvioitaessa voidaan samalla myös tutkailla, löytyisikö heistä sopivia työntekijöitä. Takasen mukaan tutkintosuoritusten arvioinnista on koitunut sekin hyöty esimiesasemassa olevalle, että tulee paneuduttua tarkemmin siihen konkreettiseen työhön, jota perhepäivähoitajat tekevät. Koulunkäyntiavustajien tarve kasvaa Merja Leppänen on arvioinut aiemmin koulunkäyntiavustajien tutkintosuorituksia ja ohjannut Lehtori Ilta-Säde Kokkosella on takanaan pitkä ura Lehtiniemessä oppisopimusopiskelijoita. Mitä muuta voisi olla kuin etu, kun saadaan ammattitaitoinen työntekijä taloon, hän toteaa. Leppäsen mielestä tutkintoja koulussa suorittaneet henkilöt ovat tuoneet myös paljon uutta tietoa taloon. Lehtori Ilta-Säde Kokkonen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta kertookin, että erityisesti koulunkäyntiavustajien erikoisammattitutkinnon suorittajat ovat tehneet kouluissa projektitöinä selvityksiä muun muassa monikulttuurisuuden huomioimisesta koulutyössä, oppilashuollon kartoittamisesta ja kehittä- 11

12 Työelämän ja oppilaitoksen yhteistyötä pohtivat Mirjam Takanen (vas.), Merja Leppänen, Ilta-Säde Kokkonen, Kaisa Niemelä, Erja Hämynen ja Riitta Härkönen Lehtiniemen asuntola misestä sekä vertaisohjauksen käynnistämisestä. Nämä selvitykset toimivat erikoisammattitutkinnossa samalla myös näyttötöinä. Työelämän edustajat pääsevät osallistumaan suoraan tutkintotilaisuuksien suunnitteluun, koska kehittämistehtävän aihe valitaan työnantajan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Hyvä esimerkki koulutuksen ja työelämän yhteistyöstä on se, että varhaiskasvatussuunnitelma jalkautettiin työpaikoille ja oppilaitokseen perhepäivähoitajaopiskelijoiden avulla, kertoo koulutussuunnittelija Erja Hämynen, joka edustaa nykyisin oppisopimustoimistoa, mutta on itsekin toiminut opettajapuolen arvioijana. Työelämä vahvasti mukana Sosiaali- ja terveysalalla sekä työntekijä- että työnantajapuolen edustajat ottavat Ilta-Säde Kokkosen mukaan paljon vastuuta tutkintotilaisuuksien järjestämisestä. Alalla ei myöskään ole vaikeuksia löytää näyttötutkinnon suorittaneita työpaikkaohjaajia. Tutkintosuoritusten arvioinnissahan on paljon hyötyä siitä, että on itse käynyt läpi vastaavan prosessin. Perhepäivähoitajien kohdalla tilanne on hankalampi, koska alalla on vain vähän ammattitutkinnon suorittaneita. Erja Hämysen mukaan koulunkäyntiavustajien erikoisammattitutkinnon osalta taas ongelmaksi nousee se, että luokanopettajat saattavat tuntea riittämättömyyttä tutkintosuoritusten arviointiin, koska tässä tutkinnossa se vaatii syvällistä ammattitaitoa esimerkiksi erityispedagogiikassa. Hämynen kertoo, että oppisopimusprosessissa työelämää linkitetään entistä tiiviimmin mukaan. Jo opiskelun henkilökohtaistamissuunnitelma tehdään yhteisessä palaverissa, jossa on mukana opiskelijan lisäksi vastuuopettaja, työnantajan edustaja sekä oppisopimustoimiston edustaja. Hämysen mukaan työelämän edustajat ovat sitoutuneita tulemaan aloituspalavereihin, vaikka heillä kiirettä onkin. Palaverit ovat hyviä tilaisuuksia oppilaitoksen ja työelämän osapuolille tavata toisiaan. Tapaamiset voivat myös poikia uusia ideoita, jotka hyödyttävät kaikkia. Työpaikkakouluttajia on rohkaistu olemaan yhteydessä myös vastuuopettajiin, eikä pelkästään opiskelijaan. Lehtori Riitta Härkösen mukaan lähihoitajien tut- 12

13 Lehtiniemen kartanon vanha päärakennus kintotilaisuuksissa työelämän arvioijien rooli vielä korostuu, koska opettajapuolen arvioija on läsnä vain arviointikeskustelussa. Perehdytystä arvioijille Ilta-Säde Kokkonen kertoo, että arvioijille järjestetään yhden opintoviikon mittaisia perehdyttämiskoulutuksia. Kontaktiopetusta on neljänä päivänä, aina neljä tuntia kerrallaan. Ennakkotehtäväksi annetaan perehtyminen opintosuunnitelmaan ja arviointiohjeisiin. Myös välitehtäviä saattaa olla. Koulutukset on Kokkosen mukaan syytä järjestää siten, että niihin on arvioijien mahdollisimman helppo tulla esimerkiksi heidän tapauksessaan Savonlinnan keskustassa. Viimeksi siellä järjestettyyn tilaisuuteen saatiin mukaan noin 70 arvioijaa. Toinen koulutusmuoto on tutkinnonosakohtainen perehdyttäminen, jossa paikalla ovat sekä tutkinnon suorittajat että työelämän arvioijat. Suorittajalle ja arvioijalle varataan aikaa parityöskentelyyn, jolloin he voivat yhdessä tutkia arviointilomakkeita ja ohjeistuksia. Näin heillä on mahdollisuus myös miettiä, mi- ten näyttö toteutetaan heidän työyksikössään. Jos työelämän edustajat eivät ehdi mukaan koulutukseen, opettajat menevät suoraan työpaikalle kouluttamaan arvioijia. Tällöin mukana on myös tutkinnon suorittaja. Työpaikkakouluttajat omalle kurssille Oppisopimustoimisto järjestää perehdytystä myös työpaikkakouluttajille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijoita. Näitä koulutuksia on pidetty antoisina, koska kouluttajat saavat näin mahdollisuuden tavata toisiaan. Koulutuksia on kaksi kertaa vuodessa ja niissä ovat mukana yleensä myös opiskelijat. Koulutuksessa käydään läpi erilaisia teemoja, kuten ammattitaito, oppiminen ja ohjaaminen sekä arviointi. Jatkossa kutsuja on tarkoitus lähettää myös työpaikan yhteyshenkilöille eli työnantajan edustajille, jotta heitäkin saataisiin mukaan. Koulutettavaa riittää, sillä tutkintojärjestelmä kokonaisuudessaan on työelämän edustajille usein varsin epäselvä. Tutkinnon Työelämä on läsnä jo oppilaitoksessa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston sosiaali- ja terveysalalla toimii kahdeksan valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen ryhmää. Näistä viisi ryhmää on Lehtiniemessä, yksi kaupungissa ja kaksi muualla maakunnassa. Ryhmien opiskelijat saavat valmiuksia omaan elämään ja ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen. Osa valmentavan ja kuntouttavan opetuksen linjoista on tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät pysty suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Näillä linjoilla he opiskelevat alan aputehtäviin, mm. kotitaloustyöntekijän ja puualan tehtäviin. Erityisopiskelijat asuvat Lehtiniemen asuntolassa ja ovat mukana oppilaitoksen kaikessa toiminnassa. Näin esimerkiksi koulunkäyntiavustajiksi opiskelevilla on vahva yhteys työelämään jo opiskelun aikana. Oppilaitoksen erityisopettajat toimivat myös tutkintotilaisuuksien arvioijina. Kartanon vanha navettarakennus on nykyisin opiskelijakäytössä ja saanut nimekseen Töpölä. Sosiaali- ja terveysalan tutkintosuoritukset monimuotoisia Sosiaali- ja terveysalan tutkintosuoritukset ovat prosessinomaisia. Suorittamiselle ei ole määritetty aikaa, vaan tutkinto on valmis sitten, kun kaikki osat on suoritettu. Tutkintosuoritukset voivat koostua erilaisista osista, ja suoritustavat vaihtelevat eri aloilla. Tutkintosuoritus voi olla toiminnallinen, toisin sanoen tehdään alan työtä ja suoritus arvioidaan. Tutkintosuorituksena voi olla myös tapahtuman järjestäminen, tutustumiskäynti ja sen kirjallinen raportointi tai vaikkapa kehittämistehtävä erikoisammattitutkinnossa. Arviointikeskustelun rooli korostuu sosiaali- ja terveysalalla erityisesti. Työelämän edustajat osallistuvat tutkintotilaisuuksien suunnitteluun muun muassa varmistamalla yhdessä oppilaitoksen kanssa, että suorittajan työtehtävät vastaavat tutkinnon perusteita. 13

14 osia on paljon ja näyttötutkintosanasto vaatii oman opettelunsa. Hyödyllisintä olisi opettajien mukaan lisätä tutkinnonosakohtaista koulutusta, ja se on vietävä kokonaan työpaikoille. Koulutusta kannattaa järjestää vaikkapa viikonloppuisin, jolloin työpaikoilta ehdittäisiin hyvin mukaan. Työnantajakin ehtii arviointiin Mirjam Takanen toteaa, että tutkintosuorituksen arviointi on aina vaikea ja erittäin vastuullinen tehtävä. Työnantajapuolen edustajana hän on väistämättä hieman kauempana arjen työstä, jolloin arviointi on vaikeampaa. Tutkintotilaisuuteen tuleva perhepäivähoitaja on myös usein hänelle tuntematon, mikä vaikeuttaa arviointia. Näistä seikoista huolimatta hän on aina kokenut tutkintosuoritusten arvioinnin positiivisena. Eikä siihen Takasen mielestä mene liikaa aikaa kysymys saattaa olla vain asioiden TERVETULOA HAAGA-HELIA AMMATILLISEEN OPETTAJAKORKEAKOULUUN! NÄYTTÖTUTKINTOMESTARIN KOULUTUSOHJELMA (25 OP) Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma (25 op) valmistaa näyttötutkintojärjestelmän toimijoita kehittämään näyttötutkintojen järjestämisen ja ammattitaidon arvioinnin sekä näyttötutkintotoiminnan laadun kehittämisen ja johtamisen taidot asiantuntijatasolle. Koulutusohjelman tarkoitus on edistää näyttötutkintotoiminnan kehittämistä joustavaksi ja luotettavaksi sekä työelämän ja asiakkaiden vaatimukset huomioon ottavaksi kumppanuusyhteistyöksi. Koulutusohjelmassa noudatetaan Opetushallituksen 2007 koulutuksen suunnitelmaa. Otamme jatkuvasti vastaan ennakkoilmoittautumisia tuleviin koulutustoteutuksiin. Kysy myös maksullisia organisaatio- ja oppilaitoskohtaisia toteutuksia. Lisätietoja Assistentti Leena Tuomisto puh tai Rantasaunan pihalla pidetään sopivalla säällä oppituntejakin. järjestelystä. Arvioijia on työpaikalla hyvä olla useampia, jotta työtä voidaan tarvittaessa jakaa. Takasen mielestä on tärkeää, että tutkintosuorituksen arviointikriteerit käydään tarkasti läpi, jolloin opiskelijan osaaminen aukeaa. Kaiken kaikkiaan näyttötutkintotermistön selkiytyminen arvioijalle on oleellista ja siihen on Takasen mukaan hyvänä apuna arvioijakoulutus. Myös arvioija oppii Merja Leppänen puolestaan kertoo, että koulunkäyntiavustajia arvioitaessa suorittaja on tuttu ja hänen työskentelyään on voinut seurata jo pidemmän aikaa. Näin on selvästi nähtävissä kehitys, jonka voi myöhemmin tuoda esille arviointikeskustelussa. Tutkintosuorituksen arviointi on ohjaavaa, molempien arkipäivään kuuluvaa tuttua työtä. Leppäsen mukaan arvioinnissa oppii itsekin, sillä siinä voi peilata ajatuksiaan toisen näkemyksiin. Samalla tulee palautetta omastakin työstä. Myös Leppäselle tutkintosuoritusten arviointi on ollut kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus. Arviointilomakkeet ovat sitten asia erikseen, hän naurahtaa. Niitä on ollut joskus vaikea täyttää. Arviointilomakkeiden monimutkaisuus on ongelma, joka lienee tuttu kaikille työelämän arvioijille. Lomakkeita olisikin kehitettävä siihen suuntaan, että arviointityö ei niiden vuoksi ainakaan vaikeudu. Toisaalta koko tutkintojärjestelmä asettaa lomakkeille tietyt vaatimukset, joita ei voida sivuuttaa. Yhteistyötä kehitetään Vaikka yhteistyö oppilaitoksen ja työelämän välillä tuntuukin toimivan, aina on mahdollista luoda uusia kuvioita. Lehtori Kaisa Niemelä toteaa, että palautejärjestelmää tutkintotilaisuuksien osalta on hyvä kehittää. Palautetta tulisi kerätä järjestelmällisesti myös työpaikoilta, jolloin tutkintotilaisuudet saataisiin vastaamaan entistä paremmin kaikkien osapuolien tarpeita. Niemelän mukaan suunnitteilla on myös yhteisiä kehittämispäiviä, joihin osallistuisivat sekä oppilaitoksen että työelämän edustajat. Muutto keskustaan Ammatti- ja aikuisopiston Lehtiniemen yksikkö muuttaa ensi keväänä Savonlinnan keskustaan, jolloin koko sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala pääsee yhteen. Samaan paikkaan siirtyvät myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle kuuluvat parturi-kampaajat, kosmetologit, hierojat sekä maahanmuuttajien koulutus. Muutto Lehtiniemen vehreästä puutarhaympäristöstä saa Ilta- Säde Kokkosen mielen haikeaksi, mutta muuton hyvinä puolina hän mainitsee sen, että opiskelijoiden saaminen koulutukseen helpottuu Savonlinnan keskustassa. Tämä on ollutkin yksi tärkeä syy, miksi koulutus siirretään sinne. Myös päiväkodit, koulut ja vanhustentalot ovat keskustassa lähellä, jolloin tutkintotilaisuuksien järjestäminen ja arvioijien saaminen yksinkertaistuu. Erityisoppilaiden kannalta Lehtiniemi on ollut hyvin ihanteellinen paikka. Tuleva lukuvuosi toimitaan kuitenkin vielä Lehtiniemen maisemissa. 14

15 Näyttötutkintoasiaa nyt myös DVD:llä Näyttökumppanuus -projekti on tehnyt Työelämän näytöillä näyttötutkintoon DVD-videon näyttötutkinnon suorittamisesta. Video on tarkoitettu opiskelumateriaaliksi tutkinnon suorittajille, tutkinnon järjestäjien henkilökunnalle ja muille näyttötutkintojen kanssa tekemisessä oleville. TEKSTI: REIMA MÄKELÄINEN, ALVAR KUVA: MARKO KIVISTÖ Video on tehty työelämässä tapahtuvien näyttötilanteiden pohjalta, jotka on kuvattu YIT:n rakennustyömaalla. Videon sisältö on kohdennettu samanaikaisesti usealle eri näkökulmalle. Yksi keskeisimmistä on suorittajan ja tavoitteena on helpottaa suorituspaineita. Videota voi katsella myös muun muassa arvioijan, järjestäjän ja työnantajan näkökulmasta. Video kuvaa sähköasentajan ammattitutkintoa. Se toimii opiskelumateriaalina kuitenkin tutkintoalasta riippumatta, jos ei välitetä muutamista sähköalan termeistä. Videon sisältö on tiivistetty vajaaseen 15 minuuttiin. Koulutustilaisuuden järjestäjällä on mahdollisuus ennen videon katsomista kiinnittää katsojien huomio haluamiinsa yksityiskohtiin ja käynnistää videon katsomisen jälkeen keskustelu havainnoista. Palautekeskusteluun kannattaa valita prosessin seuraamisen lisäksi muitakin aiheita kuten esimerkiksi millainen on tutkinnon järjestäjää edustavan näyttötutkintomestarin rooli muihin tutkinnon arvioijiin nähden, tai miten näyttötutkinnon henkilökohtaistaminen tulee esille. Nettikatselulla on haluttu antaa kaikille eri näyttötutkintotoimijoille helppo kanava katsella videota. Kuvan tarkkuutta on tosin pitänyt hieman pudottaa tietoliikenneyhteyden rajoitusten takia ja videon latautuminen tietokoneen muistiin vie pienen tovin, mutta niinhän on asianlaita kaikkien videoleikkeiden kanssa nettiyhteyksillä. Nettivideo on nähtävänä näyttötutkinnot -portaalin osoitteessa /opiskelumateriaalit. DVD:n voi tilata osoitteesta tai numerosta (09) Aidot käsikirjoittajat ja näyttelijät Videolla esiintyvät näyttelijät ovat sillä tavalla aitoja, että he tekevät samoja tehtäviä oikeasti työelämässä kuin heidän roolihahmonsakin videolla. Tämä auttaa näyttelijäsuorituksia luonnolliseen esiintymiseen, vaikka kaikki näyttelijät ovat puhtaasti amatöörejä eikä heillä ole aiempaa näyttelijäkokemusta. Päähahmo on Timo Moisio, joka toimii sähköasentajana YIT:ssä Tampereella ja on taannoin suorittanut sähköasentajan ammattitutkinnon näyttötutkintona. Videon näyttötutkintomestari on Jukka Virtanen, joka työskentelee Tampereen AKK:ssa sähköosastolla kouluttajana ja toimii näyttötutkintojen järjestämistehtävissä. Videon käsikirjoittajat toimivat kaikki sähköasentajan ammattitutkinnon tutkintotoimikunnassa. Ohjaus, kuvaus- ja editointitekniikka sekä palvelut ovat peräisin Voionmaan opistosta, joka on viestintään erikoistunut oppilaitos. Videon vastuullisena ohjaajana on elokuva- ja TV-linjan vastaava opettaja Tapio Kivirinta, joka myös itse on näyttötutkintomestari. Katsottavissa DVD:nä tai netissä Näyttökumppanuus -projekti on jakanut yhteistyökumppaneilleen videota DVD:nä. Video on katsottavissa yhtenä kokonaisuutena myös netissä esimerkiksi kotitietokoneen laajakaistayhteyden kautta tai työpaikan lähiverkossa olevalla pöytätietokoneella. 15

16 TEKSTI JA KUVAT: PERTTI HAANPÄÄ, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, OSAAMISELLA MENESTYSTÄ PROJEKTI Ammattilainenkin tarvitsee lisäkoulutusta Hollming Works ja Metso Paper ovat jo pitkään panostaneet henkilöstön kouluttamiseen. Metsolla näyttötutkinto on osa koulutusjärjestelmää. Myös Hollmingilla näyttöjen joustavuuteen on herätty ja työntekijöitä kannustetaan opiskelemaan. Hollming Works Oy on perinteisesti ollut henkilöstönsä kouluttamisesta huolehtiva yritys. Koulutukset on tähän asti toteutettu melko pitkälti henkilöstökoulutuksena, jota on järjestetty lähinnä silloin, kun tuotannossa on ollut hiljaisempaa. Tämä on johtanut helposti siihen, että koulutus on kohdistunut henkilöihin sattumanvaraisesti, eikä tarpeen mukaan. Viime vuosina koulutusta on suunniteltu yhä enemmän näyttötutkintojen perusteiden mukaisesti. Tämä mahdollistaa jatkuvan kehittämisen ja elinikäisen oppimisen. Näyttötutkintoja ovat tähän asti suorittaneet nuorehkot henkilöt, joilla on kuitenkin melko pitkä työkokemus. Hollming Worksin Porin yksikössä tekniikan erikoisammattitutkintoa on suorittamassa kaksi nuorta ammattilaista Tero Anttila ja Antti Salminen. Molemmat ovat olleet Hollmingin palveluksessa muutaman vuoden. Tero Anttila aloitti TEAT:n suorittamisen maaliskuun alussa Tero on aikaisemmin suorittanut kone- ja metallialan perustutkinnon, levyseppä-hitsaajan ja yhden tutkinnon osan levytekniikan erikoisammattitutkinnosta. Tero kertoi lähteneensä koulutukseen kehittääkseen itseään ja päästäkseen Hollmingilla haastavampiin työtehtäviin, jotka olisivat fyysisesti kevyempiä, mutta henkisesti haastavampia. Tero kokee tutkinnon suorituksen auttavan myös työssä jaksamiseen pitkällä tähtäimellä. Tekniikan erikoisammattitutkinto antaa hyvän pohjan etenemiseen alalla vaativampiin tehtäviin. Tekniikan erikoisammattitutkinto on näyttötutkinto, jolloin osaaminen Työnantaja on tukenut opiskelua järjestelemällä joustavasti työvuoroja, jotta valmistavaan koulutukseen osallistuminen on ollut mahdollista. Kouluttautumista ja näyttötutkintojen suoritusta on tuettu myös rahallisesti. Metso Paperilla on pitkät perinteet koulutuksen ja näyttötutkintojen järjestämisessä. Tehdasalueella on Teollisuuden oppimispaikka -niminen teollisuuden oppilaitos, joka on järjestänyt valmistavaa koulutusta ja huolehtinut näyttötutkintojen järjestämisestä. Oppilaitoksessa on parhaillaan menossa koneistajamestarin erikoisammattitutkinnon suorituksia ja siihen liittyvää valmistavaa koulutusta. Nuorille lisää osaamista osoitetaan näyttötutkinnon suoritustilaisuuksissa. Yritys hyötyy näytöistä Näyttötutkintotilaisuudet ja opiskeluun liittyvät opinnäytetyöt pyritään aina tekemään niin, että ne sekä kehittävät henkilön omaa työtä että hyödyttävät yritystä toiminnan kehittämisessä. Tero kertoi haluavansa kehittyä ammattilaisena ja pyrkivänsä myös työnsä jatkuvaan kehittämiseen. Haastatteluhetkellä Teron opiskelujen henkilökohtaistaminen oli vielä suunnitteluasteella, samoin käsitteet tuntuivat osittain vierailta. Tutkinnon suorittaminen tutussa ympäristössä antaa kuitenkin turvallisuutta opintoihin. Lähiopetus järjestetään Porin Ammattiopistolla. Antti Salminen on Porin yksikön nuoremman polven ammattilaisia. Antti on suorittanut kone- ja metallialan perustutkinnon, automaatioasentajan ja silloisen levyseppä- 16

17 Tero Anttila. Antti Salminen. hitsaajan ammattitutkinnon näyttötutkintona työpaikallaan Porissa. Tekniikan erikoisammattitutkinnon suorituksen Antti aloitti tänä syksynä. Opiskelu on oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkinnon osat suoritetaan omalla työpaikalla. Antin opiskelun aloituksen syyt olivat samankaltaiset kuin Terollakin eli itsensä ja oman työnsä kehittäminen. Kehittämisen ote auttaa varmasti pitämään motivaatiota yllä niin opiskelussa kuin Tero Anttila, Jyrki Jäntti ja Antti Salminen. työssäkin. Toisaalta se auttaa myös työssä jaksamisessa. Antti kertoi, että työn ohella opiskelu tuntui tässä elämän vaiheessa parhaalta ratkaisulta, sillä hän rakentaa samaan aikaan omakotitaloa perheelleen. Tekniikan erikoisammattitutkinnon lähiopetuksen järjestää Porin ammattiopisto. Molempien tutkintoihin kuuluvat seuraavat osat: Pakolliset osat: Työn organisointi ja johtaminen Kannattavuus ja kustannushallinta Henkilöstön ja työyhteisön kehittäminen Toiminnan suunnittelu Valinnaiset osat: Tuotteen, prosessin ja työympäristön kehittäminen Yhteiset vaatimukset: Matematiikka Tietotekniikka Kielitaito Fysiikka tai kemia Tekninen osaaminen: Suoritettu teknisen alan ammattitutkinto tai vastaavan alan taitotieto Ammattitaidon kehittäminen tärkeää Hollming Worksin työsuhdepäällikkö Jyrki Jäntti kertoi, että ammattitaidon kehittämisen tarve on kova ja se on jatkuvaa, sillä tekniikka kehittyy ja maailma muuttuu koko ajan. Hollmingilla ymmärretään kehittämisen tarve nykyisessä kilpailutilanteessa. Jäntti sanoi uskovansa opiskelun motivoivaan vaikutukseen myös muilla ammattialoilla Hollmingilla. Yrityksessä suoritetaan muitakin näyttötutkintoja mm. laivanrakentajan ammattitutkinnon osia. Yrityksessä on suoritettu levytekniikan ammattitutkinnon osia ja levytyömestarin erikoisammattitutkinnon osia ja yksi ammattilainen on suorittanut koko levytyömestarin erikoisammattitutkinnon. Oppisopimuskoulutuksen kautta on suoritettu kone- ja metallialan perustutkintoja. Parhaillaan muutama esimies suorittaa johtamisen erikoisammattitutkintoa, joka on myös näyttötutkinto. Jäntti kertoi, että parhaillaan kootaan ryhmää ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen suorittajiksi. Näyttötutkinnot on tarkoitus suorittaa oikeissa työtehtävissä yrityksen koneita käyttäen. 17

18 Koneistajat lisäoppiin Metsolla Metso Paper Oy:ssä Jyväskylän Rautpohjassa suorittaa koneistajamestarin erikoisammattitutkintoa 13 koneistajaa, joilla on varsin mittava kokemus alan töistä. Koulutuspäällikkö Matti Pölhö Teollisuuden Oppimispaikka TOP:sta kertoi valmistavan koulutuksen alkaneen maaliskuussa 2007 ja päättyvän lokakuun lopussa Pölhön mukaan tietopuolinen koulutus suoritetaan ensimmäisen vuoden aikana. Teorian opiskelua on kerran viikossa. Suuri osa opiskelusta on etäopiskelua, johon liittyy paljon työssä- ja työstäoppimista. Opinnäytetyöt tehdään opintojen aikana. Opinnäytetyöt tehdään oman työn kehittämiseksi. Mitään ei opiskella siksi, että se on kirjoitettu opetussuunnitelmaan, vaan siksi, että saadaan kehitetyksi omaa työtä ja työympäristöä. Kouluttaja Jaakko Blom selvitti koulutuksen järjestelyjä. Koulutusaika on 1,5 vuotta. Teorian opetus on järjestetty niin, että siihen voivat osallistua myös vuorotyötä tekevät. Yövuorossa oleva voi valita sen ajankohdan, mikä tuntuu parhaiten sopivan. Oma työ opettaa Blomin mukaan valmistava koulutus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaa seurataan mahdollisimman tarkasti, mutta tarvittaessa siihen tehdään muutoksia. Valmistavan koulutuksen järjestää Teollisuuden Oppimispaikka, mutta suuri osa opiskelusta tapahtuu työssä oppimisena ja etäopiskeluna kotona tai ainakin työpaikan ulkopuolella. Opintoviikon pituudeksi on laskettu 40 tuntia, josta 16 tuntia on lähiopetusta ja loput itsenäistä opiskelua ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Kouluttajat ovat pääosin Metso Paper Oy:n omaa henkilökuntaa, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita ja tuntevat opetettavan asian erittäin hyvin. Yksi kouluttajista on laa- Tero Heimonen ja Heikki Puisto. Matti Immonen, Janne Huuskonen ja Ilmo Moilanen, jotka opiskeltavat laatuasiat ovat saaneet mietteliäiksi. Paavo Jerkku. 18

19 tupäällikkö Paavo Jerkku, joka on toiminut erilaisissa laadunvarmistuksen tehtävissä jo parikymmentä vuotta. Koneistajamestarin erikoisammattitutkinnon suorittaminen sisältää kahdeksan tutkinnon osan suoritusta, mutta perustutkinnon ja ammattitutkinnon suoritukset luetaan hyväksi. Tutkinnon periaate selviää oheisesta kaaviosta. Koneistajamestarin erikoisammattitutkintoa suorittavien ikäjakautuma on vuotta. Työnantaja tukee Metso Paperin ammattilaisten näyttötutkintojen suorittamista maksamalla ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorituksesta stipendin. Tämän lisäksi tulevat työehtosopimuksen mukainen 300 euron kertakorvaus, mikä maksetaan erikoisammattitutkinnon suorittamisesta ja tietyin edellytyksin koulutusrahastosta haettava 339 euron stipendi. Näyttötutkinnoista voi hakea lisätietoa nettisivuilta: tai www. alvar.fi. Toivotan kaikille näyttötutkintojen suorittajille menestystä tutkinnoissa ja työelämässä. 19

20 Kirjastovirkailijan paperit taskuun pelkällä työkokemuksella Rovaniemeläinen kirjastovirkailija Jarkko Seppänen, 34, suoritti informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinnon näyttötutkintona kesällä 2007 ilman valmistavaa koulutusta. TEKSTI JA KUVAT: JENNI KOIVUMÄKI, SEINÄJOEN KOULUTUSKESKUS, AIKUISKOULUTUS Jarkko Seppänen suoritti informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinnon näyttötutkintona. Esa Kallinen Seppänen aloitti työt kirjastossa työllistettynä heti peruskoulun jälkeen. Muutaman työpätkän jälkeen Seppänen aloitti oppisopimuksella kirjastovirkailijan koulutuksen, mutta aika loppui kesken ja paperit jäivät saamatta. Hetken työttömyyden jälkeen Seppänen teki syrjähypyn rakennuspuolelle kolmeksi vuodeksi. Kirjastoon tuli kuitenkin kirjastoavustajan paikka auki ja Seppänen haki paikkaa, mutta ei saanut sitä. Samana päivänä tuli tieto vuoden sijaisuudesta musiikkiosastolla, johon Seppänen valittiin. Vuoden sijaisuuden lähestyessä loppuaan avustajaksi aiemmin valittu irtisanoutui ja Seppänen haki paikkaa uudelleen ja tällä kertaa sai sen. Kirjastoavustajan vakituinen toimi alkoi vuoden 2004 alusta. Seppänen tutki omin päin mahdollisuuksia suorittaa informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto kirjastovirkaili jan pätevyyden saamiseksi. Hän sai selville, että tutkinto on mahdollista suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Apulaisjohtaja Pasi Rantanen kannusti suorittamaan tutkintoa, joten Seppänen päätti lähteä mukaan. Lapin maakuntakirjaston johtaja Heli Saarinen otti yhteyttä Seinäjoen palvelualojen oppilaitokseen ja prosessi alkoi edetä. Informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkintokoulutus ei kuulu jokaisen oppilaitoksen koulutustarjontaan, joten Seppänen valitsi tutkinnon suorittamispaikakseen alan Suomen pohjoisimman suorituspaikan, Seinäjoen. Vastuukouluttaja Päivi Kuitusen kanssa läpikäyty henkilökohtaistamissuunnitelma mahdollisti tutkinnon suorittamisen kokonaan työelämän näytöillä. Kolmikannan tapaaminen jännitti Vastuukouluttaja Kuitunen arvioi tutkinnon suorituksen Rovaniemellä yhdessä paikallisen työelämäarvioijan kanssa ja kolmikanta-arviointi tehtiin Seinäjoella. Seppänen tuli arviointivaiheessa Seinäjoelle arviointikokoukseen ja koki tilanteen todella hienoksi. Kolmikannan tapaaminen jännitti, mutta kaikki meni lopulta hyvin ja rennossa ilmapiirissä. Tapaamisessa tarkistettiin tutkintosuoritukset ja käytiin läpi, että arvioinnin kriteerit täyttyvät. Täydennettävissä kohdissa asioita käytiin keskustellen läpi ja lopuksi kaikki arvioinnin kohteet todettiin hyväksyttävästi suoritetuiksi. Seppänen on valmis suosittelemaan näyttötutkinnon suorit- 20

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista syksyllä 2011 (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Helsinki 19.3.2015 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

HIEROJAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN KEHITTÄMISPÄIVÄ

HIEROJAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN KEHITTÄMISPÄIVÄ HIEROJAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN KEHITTÄMISPÄIVÄ 23.10.2014 Hierojan tutkintotoimikunta, Kaisa Räisänen Muutoksia aikaisempiin käytänteisiin Arviointiesitykset ja dokumentit: Hyväksytyistä tutkintosuorituksista

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27) OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO SISÄLTÖ 1 TUTKINNON SUORITTAMINEN... 1 2 HENKILÖKOHTAINEN TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITELMA (HENSU/TOTEUTTAMISSUUNNITELMA)... 1 3 TUTKINTOTILAISUUTTA TÄYDENTÄVÄ AINEISTO...

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Tutkintosuoritusten arviointi

Tutkintosuoritusten arviointi Tutkintosuoritusten arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkinnon perusteet (1) Ammattitaitovaatimukset kertovat sen, mitä

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 1/2015 1 (6) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala Näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ohje näyttötutkintojen järjestämissopimuksen laadintaan

Ohje näyttötutkintojen järjestämissopimuksen laadintaan OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNNAT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta Elokuu 2012 Ohje näyttötutkintojen järjestämissopimuksen laadintaan

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

VST. Osaamisen ja sivistyksen asialla

VST.  Osaamisen ja sivistyksen asialla VST www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Näyttötutkinnot Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja Työkokemuksella, opinnoissa tai muun toiminnan kautta hankittu osaaminen osoitetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET MUISTIO X.4.2014 LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON Voimassa olevat lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan 1.8.2010. Perusteiden luku kolme on muokattu Euroopan lentoturvallisuusviraston

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Minna Bálint Opetushallitus AMPA Henkilökohtaistaminen A 794/2015 voimaan 1.8.2015 Laatu Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Ohjeet tutkintojen järjestäjille

Ohjeet tutkintojen järjestäjille Ohjeet tutkintojen järjestäjille 2.6.2008 Leipomoalan tutkintotoimikunta nro 8086 Leipomoalan tutkintotoimikunnan toimialaan kuuluvat tutkinnot: elintarvikealan perustutkinto; leipomoalan osaamisala, leipuri-kondiittori

Lisätiedot

JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1.

JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1.2011 Ammatin perusteet- lähtökohta Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan ammatillista

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla

ARVIOIJAKOULUTUS. Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla ARVIOIJAKOULUTUS Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla Käsiteltävät aiheet: Näyttötutkinnon suorittamisen yleisiä periaatteita Mihin systeemiin sitä on

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Lähiesimiestyön ammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Näyttötutkinnot Joustava tapa suorittaa tutkinto työn ohessa Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien kehittämispäivä

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien kehittämispäivä Ajankohtaista näyttötutkinnoista Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien kehittämispäivä 9.11.2012 Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Teemat Näyttötutkintojen

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. Laadukas arvionti On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. (E.Hubbar) Pirkko Huuhka Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 29.9.2015 Erikoisammattitutkinnon

Lisätiedot

Johtamisen tutkintotoimikunta

Johtamisen tutkintotoimikunta Johtamisen tutkintotoimikunta 27.8.2015 Lähiesimiestyön ammattitutkinto 38/011/2015 Tutkintotoimikuntien tehtävänä on: vastata näyttötutkintojen järjestämisestä vastata näyttötutkintojen valvonnasta sopia

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA. VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ Anne Mårtensson Opetushallitus

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA. VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ Anne Mårtensson Opetushallitus AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ 23.5.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen kehittäminen TUTKE2-säädösten toimeenpano

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arviointi

Näyttötutkinnon arviointi Näyttötutkinnon arviointi Maria Kallio ja Päivi Lindström syksy 2016 Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä Mitä ovat näyttötutkinnot? Näyttötutkinnot ovat erityisesti aikuisia varten luotu joustava tapa

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Osaamisen tunnustaminen

Osaamisen tunnustaminen Osaamisen tunnustaminen Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 12.2.2014 Markku Karkama Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Työpaikkaohjaaja. Tutkinnon suorittajan osaamisen arviointi tutkintotilaisuudessa. Mitä tarkoittavat.. Erilaisia tutkintoja.

Työpaikkaohjaaja. Tutkinnon suorittajan osaamisen arviointi tutkintotilaisuudessa. Mitä tarkoittavat.. Erilaisia tutkintoja. Tutkinnon suorittajan osaamisen arviointi tutkintotilaisuudessa Työpaikkaohjaajakoulutus 3ov OULUN TOPPI 2015 Paula Helakari ja Anu Holappa Työpaikkaohjaaja arvioi tutkinnon suorittajan osaamista tutkinnon

Lisätiedot

VASTUUTA Tervetuloa!

VASTUUTA Tervetuloa! VASTUUTA 2020 Tervetuloa! Miksi kannattaa opinnollistaa työtoimintoja? Kehittää pajan/järjestön omaa työtoimintaa ammatillisempaan suuntaan, kun sitä verrataan tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteet

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Tutkintovastaavan ja sihteerin yhteistyö Omnian aikuisopistossa

Tutkintovastaavan ja sihteerin yhteistyö Omnian aikuisopistossa Tutkintovastaavan ja sihteerin yhteistyö Omnian aikuisopistossa Tutkintovastaava Katri Hemmilä, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Opintosihteeri, näyttötutkintotoiminta Sirpa Virolainen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot