Mitä minusta tulee isona?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä minusta tulee isona?"

Transkriptio

1 Mitä minusta tulee isona?

2 2 Helsingissä 2014 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Graafinen suunnittelu ja taitto: Matti Ahlgren Kuvat: Matti Ahlgren, Dora Cheffi, Ilmari Huhtala Tekstit: Essi Vesterinen, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen,Harri Leinikka Tutkimustiedot: T-Media/TAT, Kun koulu loppuu 2014 Kustantaja: Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Kirjapaino: Redfina Oy ISBN

3 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 3 Mitä minusta tulee isona?

4 4 Sisällys Mitä minusta tulee isona? 6 Johdanto 8 Koulu ja työelämä 11 Suomalainen ei usko ennen kuin näkee 14 Case: Elisa 18 Koulutus periytyy 23 Tytöt, koulu ja itseluottamus 28 Case: Karla 30

5 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 5 TV-kokit kiinnostavat, teollisuus ei 34 Case: Ilmari 38 Oppisopimus ja yrittäjyys 42 Vain hulluko ryhtyy yrittäjäksi? 45 Case: Matti 48 Rohkeasti tuntemattomaan! 53 Mitä pitäisi tehdä? 55

6 6 Mitä minusta tulee isona? Mitä sinusta tulee isona? kysymys on esitetty varmaan kaikille meille. Jo silloin kun olimme ihan pieniä, jopa niin pieniä, ettemme osanneet välttämättä edes puhua. Kysymys mitä sinusta tulee isona? -pitäisi olla positiivinen asia. Sitä ei se ole kaikille nuorille. Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) ja T-Median Kun koulu loppuu tutkimusten mukaan tytöistä jopa neljännes aikoo pitää välivuoden, koska ovat epävarmoja tulevaisuuden koulutusvalinnoista. Pojat eivät ahdistu tulevaisuuden valinnoistaan yhtä paljon kuin tytöt, mutta pojistakin 12 prosenttia aikoo pitää välivuoden. Jokainen meistä myös voi omalla tarinallaan ja nuorta kuuntelemalla auttaa häntä omien vahvuuksien ja intohimon tunnistamisessa. Taustalla on mm. tiedon puute, mitä eri mahdollisuuksia työelämässä on tarjolla ja millaiselle osaamiselle on tulevaisuudessa kysyntää. Nuoret toivovat myös tietoa työn hakemisesta ja yrittäjyydestä. Tapoja tiedon lisäämiseen ovat kohtaamiset eri alojen ammattilaisten kanssa sekä yritysten kanssa tehtävä yhteistyö kaikessa opetuksessa. Sekä koulujen että yritysten on molempien oltava aktiivisia luurikammo ei saa estää soittamasta lähikouluun/yritykseen ja ehdottaa vierailua. Kyse ei ole rakettitieteestä, vaan tekemisestä: eri tahot tarjoavat kouluille mahdollisuuksia yhteistyöhön ja videoiden sekä virtuaalivierailujen käyttö on jo arkea. Jokainen meistä myös voi omalla tarinallaan ja nuorta kuuntelemalla auttaa häntä omien vahvuuksien ja intohimon tunnistamisessa. Nuorelle on tärkeää, että edes joku uskoo, rohkaisee ja innostaa sekä auttaa näkemään muuttuvan työelämän tuomat mahdollisuudet.

7 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 7 Rohkaisulle ja tiedolle on tarvetta, kuten erään nuoren palaute TA- Tin ja yrittäjien Kun koulu loppuu kiertueelta kertoo: Kiertue oli ehdottomasti paras "Mitä tehdä lukion jälkeen?" esittely, sillä meidän lukiossa aikaisemmin vierailleet esittelijät, heitä yhtään väheksymättä, oli valittu vain näistä yleisistä vaihtoehdoista kauppis, lääkis ja oikis. Se, että kiertueen vetäjät kannustivat nuoria miettimään laajemmin ja kulkemaan omaa polkua oli upeaa, koska usein tulee ahdistava olo kun koulussa korostetaan lähes aina samoja jatkovaihtoehtoja. Nykyään on pakottava tarve onnistua ja olla hyvä sekä menestyä, mutta tämän päivän ohjelman jälkeen olen lähdössä luottavaisemmin mielin lukiosta. Opin että on okei ja oikeastaan hyväkin mokata, tajuta ettei tämä ollutkaan se mun juttu ja lähteä etsimään uutta tienhaaraa elämän polulla. Annatko sinä mahdollisuuden nuorelle kulkea kohti unelmiaan ja uusiutuvaa työelämää? Harri Leinikka T-Media Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

8 8 Johdanto Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) ja T-Median tutkimukset ovat jo vuosia viestineet karua kieltä. Yläkoululaiset ja lukiolaiset ovat hukassa tulevaisuudensuunnitelmiensa kanssa ja kaipaavat kiperästi lisätietoa valintojensa tueksi. Koulun ja työelämän välinen kuilu on kasvanut entisestään. Samaan aikaan puhutaan kestävyysvajeesta ja työurien pidentämisestä. Tutkimustulokset ovat rajussa ristiriidassa näiden ilmiöiden ja tavoitteiden kanssa. Nuoret pitäisi saada suuntautumaan oikeille aloille ja valmistumaan nopeasti sekä pysymään terveenä työelämässä mahdollisimman pitkään. He ovat kuitenkin entistä enemmän hukassa valintojensa kanssa ja välivuoden suosio ei ole ainakaan laskussa. Koulun ja työelämän välinen kuilu on kasvanut entisestään. Miten nämä ristiriidat tulisi ratkaista? Tarvitaanko keppiä vai porkkanaa? Tarkastelemme nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ja valintoja toisaalta tutkimustulosten ja toisaalta neljän case-esimerkin kautta. Esimerkeissä neljä nuorta kertoo oman Mikä minusta tulee isonatarinansa ja sen, miten koulu on ollut osallisena oman jutun löytymisessä tai mitkä muut tahot ovat valintaan vaikuttaneet. Tutkimustulokset pohjautuvat Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:n ja T-Median vuosittain toteuttaman Kun koulu loppuu tutkimuksen sekä keväällä 2014 toteutetun Opettajien asenneselvityksen tuloksiin. Kun koulu loppuu -tutkimus selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ja uravalintoja. Uusin tutkimus toteutettiin tammi-maaliskuussa 2014 sähköisellä verkkolomakkeella yhteistyössä yläkoulujen ja lukioiden rehtorien kanssa. Myös T-Median tutkimusrekisteristä poimittiin otos. Tutkimukseen vastasi noin 5000 nuorta, joista noin 3000 lukiolaisia ja 2000 yläkoululaisia. TAT ja T-Media ovat tutki-

9 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 9 neet nuorten tulevaisuudensuunnitelmia vuodesta 2006 lähtien. Opettajien asenneselvitys toteutettiin myös sähköisellä verkkolomakkeella yhteistyössä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa. Tutkimukseen vastasi 804 peruskoulun, lukion sekä ammatillisten oppilaitosten opettajaa OAJ:n jäsenistöstä. Opettajien asenneselvitys toteutettiin edellisen kerran vuonna Työelämään liittyviä taitoja käsitellään lukiossa melko vähän Miten paljon työelämään liittyviä taitoja on käsitelty oppitunneilla/koulussa? Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Ei lainkaan 0% 50% 100% Lukiolaiset Naiset Miehet Yläkoululaiset Naiset Miehet 0% 50% 100%

10 10 Yli puolet lukiolaisista kaipaa lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta Kaipaisitko lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta? Kyllä En osaa sanoa En Naiset Miehet Lukio % 50% 100% Keskiarvo ,0 tai yli 8,0-8,9 7,0-7,9 alle 7,0 Naiset Miehet Yläkoulu % 50% 100% Keskiarvo ,0 tai yli 8,0-8,9 7,0-7,9 alle 7,0

11 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 11 Koulu ja työelämä -edelleen kaksi eri maailmaa? Työuria halutaan pidentää sekä alku että loppupäästä. Ratkaisuna on esitetty mm. yhteishaun uudistusta, jonka tarkoituksena on saada nuoret hakemaan nopeasti ilman välivuosia seuraavalle koulutusaseelle, pysymään valitsemallaan koulutuspolulla, valmistumaan tavoiteajassa ja siirtymään nopeasti työelämään tuottamaan verotuloja ja paikkaamaan huoltovajetta. Nuoret halutaan nopeasti työelämään, vaikka sitten pakolla. Voisiko ongelmaa lähestyä myös toisesta suunnasta? Eikö olisi myös nuorten omien intressien mukaista, että he löytäisivät nopeasti oman juttunsa, eivätkä haahuilisi ja poukkoilisi oppilaitoksesta toiseen kuluttaen opintotukensa loppuun ennen aikojaan. Jos nuoret tietäisivät, mitä haluavat tehdä tulevaisuudessa, tahtoisivat he varmasti myös valmistua nopeasti ja päästä tekemään sitä omaa juttuaan. Nuoret kyllä hakeutuisivat nopeasti opiskelemaan omaa alaa ja sitä kautta työelämään, jos vain saisivat riittävästi tietoa ja kokemuksia päätöstensä tueksi. Nuorten mielestä ongelmaa ei ratkaista opiskelupaikan valintaa sääntelemällä, tapahtui se sitten yhteishaun tai opintotuen kautta tai muilla keinoin. Siihen tulisi tarttua jo paljon varhaisemmassa vaiheessa, yläkoulussa ja lukiossa. Nuoret kyllä hakeutuisivat nopeasti opiskelemaan omaa alaa ja sitä kautta työelämään, jos vain saisivat riittävästi tietoa ja kokemuksia päätöstensä tueksi. Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan työelämäasioita käsitellään koulussa vähän. Lukiolaisista 63 prosentin mukaan työelämään liittyviä taitoja on käsitelty oppitunneilla melko vähän tai ei lainkaan. Yli puolet lukiolaisista kaipaa kouluun lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta.

12 12 Vain 16 prosenttia yläkoululaisista nuorista tietää varmasti, mille alalle he haluavat suunnata tulevaisuudessa. Lukiossa tilanne ei juuri kohene, lukiolaisista tulevaisuuden alansa tietää varmasti edelleen alle 20 prosenttia nuorista. Näiden lukujen valossa tuntuu lähes brutaalilta, että nuoret yritetään tuupata opintoputken läpi pakkokeinoin. Ratkaisu pitäisi löytää jostain muualta. Vain 16 prosenttia yläkoululaisista nuorista tietää varmasti, mille alalle he haluavat suunnata tulevaisuudessa. Avoimissa kommenteissa nuoret kertovat, että voisivat kiinnostua jostakin alasta, jos he saisivat siitä enemmän tietoa. Nuoret kaipaavat tietoa, mitä eri aloilla tehdään ja millaisia aloja ja työmahdollisuuksia on olemassa. Paitsi tietoa aloista, nuoret haluaisivat tietää ihan perusasioita työelämästä muutenkin kuin yhteiskuntaopin tunneilla. Nuoret haluaisivat tietää sellaisista asioista, kuin miten olla työhaastattelussa, miten hakea työpaikkaa ja normaaleja käytännönläheisiä taitoja työelämään liittyen. Myös opettajat ovat samoilla linjoilla nuorten kanssa. 57 prosenttia heistä toivoo lisää yhteyksiä elinkeinoelämään. Keskeistä näyttäisi olevan nimenomaan se, miten kukin oppiaine voitaisiin kytkeä työelämään ja miten työelämätietous saataisiin sijoitettua luontevasti osaksi muuta opetusta. Miten nämä kaksi maailmaa saataisiin lähemmäs toisiaan?

13 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 13

14 14 Suomalainen ei usko ennen kuin näkee Suomea uhkaa kestävyysvaje. Sosiaali- ja terveysalalle pitäisi saada huomattavasti enemmän työntekijöitä. Myös vientiä kannatteleville perinteisille teollisuudenaloille kaivataan tekijöitä. Erityisesti tyttöjä haluttaisiin enemmän tekniikan alalle. Lääkis, oikis ja kauppis puolestaan hukkuvat hakijoihin. Näille aloille harkitaan jopa opiskelupaikkojen lisäämistä, jotta isompi osa hakijoista saisi opiskelupaikan. Miksi nuoret hakevat aina näihin suosittuihin opinahjoihin? Ja miten heidät saataisiin kiinnostumaan noista muista, Suomen talouden kannalta vähintään yhtä tärkeistä, aloista? Nuorten mukaan koulu ei nykyisellään tarjoa riittävästi tietoa eri koulutus- ja alavaihtoehdoista. Nuoret sanovat suoraan, että he voisivat kiinnostua jostakin alasta, jos he saisivat siitä tietoa. Eniten he kaipaavat tietoa nimenomaan käytännön tasolla; he haluavat kuulla, mitä kullakin alalla ja kussakin tehtävässä käytännössä tehdään. Monen nuoren mielestä yksi parhaista keinoista tutustua työelämään onkin TET-harjoittelu. Mieluiten nuoret kuulisivat aloista joltakin siellä työskentelevältä, joka osaisi kertoa nimenomaan omista kokemuksistaan. Vielä parempi olisi, jos eri aloja ja työtehtäviä pääsisi itse kokeilemaan. Monen nuoren mielestä yksi parhaista keinoista tutustua työelämään onkin TET-harjoittelu. Suomalainen ei usko ennen kuin näkee. Yläkoululaisten mielestä TET-harjoitteluja saisi olla useampikin yläkoulun aikana. Myös lukiolaiset ovat lähes yhtä mieltä siitä, että TET-harjoittelu tulisi saada myös lukioon. Samaa mieltä ovat myös

15 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 15 opettajat, joista TET-harjoittelua lukioon toivoo 68 prosenttia. 59 prosenttia opettajista toivoo lisää käytännön harjoittelua ja kokeilemista kouluun, alakoulun opettajista jopa 74 prosenttia. Työelämätietouden sekä koulu-yritys -yhteistyön tuomista kouluun ja varsinkin lukioon on problematisoitu paljon. Sanotaan ettei lukion kurssimuotoisuus mahdollista pitkiä poissaoloja. Usein nojataan myös näkemykseen, että lukio on yleissivistävä opinahjo, ja sen kuuluukin olla erillään työelämästä. On kuitenkin sekä nuoren että koko yhteiskunnan edun mukaista, että nuori saa lukio-opiskelun ohessa tuntumaa työelämään ja sitä kautta siihen, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Lukion tarkoitus on olla yleissivistävä eikä valmistaa suoraan mihinkään ammattiin. On kuitenkin sekä nuoren että koko yhteiskunnan edun mukaista, että nuori saa lukio-opiskelun ohessa tuntumaa työelämään ja sitä kautta siihen, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Opettajat voisivat näyttää videoita työelämästä. -mies, yläkoulu Enemmän pitäisi olla vierailijoita, jotka kävisivät kertomassa omista kokemuksista työelämässä. -nainen, yläkoulu Koulussa pitäisi käydä läpi sitä, millä eri tutkinnoilla pääsee millekin alalle, mihin opistoon kannttaa mennä jos haluaa tiettyyn työhön yms. -mies, yläkoulu Kerrottaisiin enemmän mitä ihmiset tekevät töissä ja mitä tehdään milläkin alalla. -nainen, yläkoulu

16 16 Jotta TET-harjoittelu olisi mahdollinen myös lukiossa, opetussuunnitelman pitää raivata sille tilaa ja yritysten sekä julkisen sektorin on oltava halukkaita ottamaan TET-harjoittelijoita vastaan. Nämä haasteet ovat kuitenkin toissijaisia ja helposti ratkaistavissa, jos ne suhteutetaan saatavaan hyötyyn. Vaakakupissa painaa paitsi työurien pidentäminen ja Suomen talous, ennen kaikkea nuorten työttömyys ja pahimmillaan syrjäytyminen. Jos TET-harjoittelu kuitenkin nähdään liian vaativaksi toteuttaa perinteisellä tavalla, työelämä voidaan tuoda kouluun myös virtuaalisesti, joko etäyhteydellä oppitunneille asiantuntijavierailujina* tai virtuaalisena TET-harjoitteluna. Tarvittava teknologia ja toimintatavat koulun ja työelämän saattamiseksi lähemmäs toisiaan ovat jo olemassa, nyt niitä pitäisi soveltaa käytäntöön. *Asiantuntijaverkosto.fi-palvelu: Virtuaalinen vierailu oppitunnin aikana ammattilaisten arkeen.

17 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 17 Tet-harjoittelu nähdään tarpeellisena myös lukiossa -Erityisesti tytöt ovat tätä mieltä Olisiko TET-jakso mielestäsi tarpeellinen myös lukiossa? Erittäin tarpeellinen Melko tarpeellinen Ei kovin tarpeellinen Ei lainkaan tarpeellinen Kaikki lukiolaiset % 50% 100% Naiset Miehet % 50% 100% Keskiarvo ,0 tai yli 8,0-8,9 7,0-7,9 Luokka-aste alle 7,

18 18

19 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 19 Case: Elisa 29 v. kätilö Tuntuu, että kouluaikana tuleva ammatti olisi pitänyt keksiä aivan yhtäkkiä. Peruskoulun jälkeen keväällä 2001 minulla ei ollut mitään haaveammattia. Tulevaisuuteni oli aivan auki. Selvää oli ainoastaan se, että menen lukioon. Lukiossa ehkä selviäisi mitä haluan tehdä isona. Innostuin historian opiskelemisesta. Huomasin menestyväni kokeissa hyvin, pystyväni hahmottamaan isoja kokonaisuuksia ja muistamaan toisaalta myös pieniä yksityiskohtia. Halusin kuitenkin valmistua tulevaisuudessa johonkin selkeään ammattiin, eikä historian opiskelu tuntunut istuvan siihen muottiin. Valmistuttuani lukiosta en edelleenkään tuntenut vetoa mihinkään käytännön ammattiin. Myöskään suurta osaa elämässäni näytelleestä hevosharrastuksesta en halunnut itselleni ammattia. Koska sain hyvät paperit, ajattelin, että yliopisto on minulle oikea paikka. Ja opiskelihan siskokin tuolloin yliopistossa. Muistaakseni äitini oli törmännyt artikkeliin ravitsemusterapeutista ja ajatteli että ala saattaisi kiinnostaa minua. Olin lukioikäisenä kiinnostunut terveellisestä syömisestä ja urheilin paljon. Muistaakseni äitini oli törmännyt artikkeliin ravitsemusterapeutista ja ajatteli että ala saattaisi kiinnostaa minua. Etsin tietoa ravitsemusterapeutin ammatista, ja pienen tutkiskelun jälkeen päätinkin hakea opiskelemaan alaa. Tarkoitukseni oli hakea yliopistoon heti lukion jälkeen, mutta rankan opiskeluajan ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen huomasin keväällä olevani täysin väsähtänyt opiskelemiseen. Päädyin vuodeksi töihin apteekkiin, josta sain yllätyksekseni vuoden sopimuksen teknisenä

20 20 apulaisena. Sain pitää lukulomaa milloin halusin ja viihdyin hyvin. Keväällä 2005 hain ja pääsin sitten opiskelemaan ravitsemustiedettä Kuopioon. Olin ajatellut ravitsemustieteen yhdistävän eri mielenkiinnonkohteitani kemiaa, biologiaa ja psykologiaa. Kiinnostavat oppiaineet ja todellinen ammatti ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Puoli vuotta ravitsemustiedettä opiskeltuani tulin siihen tulokseen, ettei ala ole minua varten. Oli hieman liikaa miettiä syömiseen liittyviä asioita koko ajan. En löytänyt motivaatiota opiskeluun ja se näkyi kurssiarvosanoissa. Kiinnostavat oppiaineet ja todellinen ammatti ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Muutin takaisin vanhemmilleni ja keväällä 2006 istuin jälleen, kolmatta kevättä putkeen, kirjastossa pänttäämässä, tällä kertaa kansatieteen pääsykokeisiin. Kansatieteen keksin etsiskellessäni tietoa lukion lempiaineestani historiasta. Mietin, että historiaa opiskelemaan on vaikea päästä ja valitsin siksi hieman pienemmän alan, jossa pääsisi opiskelemaan Suomen kansan historiaa. Pääsin sisään Helsinkiin ja Turkuun. Asuin tuon kesän parhaan ystäväni kanssa ja päädyin sen vuoksi ottamaan vastaan Helsingin opiskelupaikan. Oli kivaa ja helppoa asua ystävän kanssa, eikä tarvinnut taas pakata koko elämää ja lähteä itselle vieraaseen kaupunkiin. Pari vuotta kansatiedettä opiskeltuani aloin kuitenkin miettimään, onko minusta markkinoimaan itseäni alan työmarkkinoille. Mikä olisi minun vahvuuteni ja osaamisalueeni kansatieteen alalta? Tulevaisuus ja sen tuntemattomuus ahdisti taas. Kesällä 2008 törmäsin lehdessä artikkeliin kätilön työstä. Huomasin kätilön ammatin vaatimuksien kuvaavan minua hyvin. Puhuessani läheisteni kanssa asiasta he tukivat minua ajatuksissani. Olenhan aina ollut tyyppi, joka tekee ja toteuttaa asioita, eikä jää liiaksi miettimään ja pohtimaan. Päätin hakea seuraavana keväänä kätilökoulutuksen pääsykokeisiin Metropolia ammattikorkeakouluun. Aiemmin en olisi voinut kuvitellakaan että minusta tulisi sairaanhoitaja/kätilö. Vuosien varrella sattuneet tapahtumat ja kokemukset kuitenkin valmistelivat minua

21 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 21 kyseiseen ammattiin. Tiesin että voisin hyvin auttaa muita ja toimia muiden parhaaksi olematta liian empaattinen. Kätilökoulutuksen pääsykokeisiin oli paljon vähemmän luettavaa kuin yliopistolle. Lisäksi olin opiskellut ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa osana ravitsemustieteen opintojani. Hakuprosessiin kuulunut ryhmähaastattelukaan ei oikeastaan jännittänyt. Sisäänpääsyni kätilökoulutukseen vuonna 2009 oli minulle pieni yllätys. Koulutus oli juuri sitä mitä tarvitsin säännöllistä ja kavereita joiden kanssa jakaa koulupäivät. Olin kyllästynyt yksinäiseen puurtamiseen ja kirjastossa lukemiseen päivät pitkät. Sitähän kansatieteen opiskelu oli ollut. Kansatieteestä sain kuitenkin kandin paperit. Kätilökoulutuksen aikana minun ei tarvinnut miettiä alan vaihtoa. Koulunkäynti ei toki aina ollut kivaa, mutta tenteistä pääsi paljon helpommin läpi kuin yliopistolla. Työharjoittelut sujuivat hyvin ja sain hyviä arvosanoja. Tuntui, että olin löytänyt oikean suunnan. Ilman intohimoa oman ammatin löytäminen on vaikeaa ja olisin kaivannut apua uravalinnan tekemiseen. Valmistuttuani joulukuussa 2013 halusin päivätöihin. Päivätyö mahdollistaa minulle sen, mitä haluan juuri nyt eniten tehdä pystyn harrastamaan koirieni kanssa niin paljon kuin haluan ja suunnittelemaan menojani pitkälle eteenpäin. Tulevaisuus näyttää hyvältä. Kätilönä ja sairaanhoitajana voin tehdä monenlaisia töitä ja työskennellä hyvin erilaisissa työpaikoissa kiinnostukseni mukaan. Saan koko ajan lisää työkokemusta ja sen avulla minun on myös mahdollista hakea itseäni kiinnostaviin työpaikkoihin. Koin lukioikäisenä olevani kunnianhimoinen ajatellessani tulevaa työuraani, mutta tällä hetkellä muu elämäni on minulle niin paljon tärkeämpää kuin työ. Pidän työstäni, mutta pidän myös siitä, että se ei rajoita liikaa omaa elämääni. Löysin viimein oman juttuni, mutta tarvitsin siihen kaikki nämä polut ja kokeilut. Ilman intohimoa oman ammatin löytäminen on vaikeaa ja olisin kaivannut apua uravalinnan tekemiseen. En tiedä millaista avun olisi pitänyt olla, mutta koulusta sitä en ainakaan saanut. Itse koin, ettei auta muu kuin kokeilla.

22 22 Vanhemmilla käytännön kokemusta eri aloista ja vaihtoehdoista Miten vanhemmat ja sukulaiset vaikuttavat koulutusalan ja -paikan valintaan? Veljeni on kertonut erilaisista koulutusvaihtoehdoista. -mies, yläkoulu He voivat kertoa omista kokemuksistaan. He tuntevat minut ja osaavat kertoa mikä sopisi minulle. -nainen, yläkoulu Vanhemmilla ja sukulaisilla on kokemusta eri aloista ja opiskelupaikoista. -mies, yläkoulu He suosittelevat, ohjaavat ja neuvovat, mutta antavat silti itse valita. -nainen, yläkoulu Nuorten tärkeimmät tietolähteet opiskelu(ala)valintoja mietittäessä Yläkoulu Lukio Ystävät ja tutut Vanhemmat tai sukulaiset Tämän hetkisen kouluni opo Oppilaitoksen nettisivut Työelämän tutustumisjaksot (Tet) Oppilaitoksen nettisivut Tämän hetkisen kouluni opo Ystävät ja tutut Vanhemmat tai sukulaiset Koulutusalan messut

23 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 23 Koulutus periytyy Lasten koulutustaso heijastelee vanhempien koulutustasoa. Myös alat periytyvät, toiset enemmän toiset vähemmän. Selitykseksi ilmiölle on ehdotettu milloin genetiikkaa, periytyvää älykkyyttä, milloin korkeakoulutettujen perheiden terveellisempiä elämäntapoja, tarjottuja virikkeitä ja kannustusta, milloin vanhempien varallisuutta, jonka sanotaan avaavan laajemmat mahdollisuudet opiskelu- ja alavalinnoille. Ajatellaan myös, että joissakin suvuissa nyt vaan on perinteenä kouluttautua esimerkiksi lääkäriksi. Suomalaisen koulujärjestelmän yksi menestystekijöistä on tasa-arvoisuus, se että kaikilla on mahdollisuus kouluttautua riippumatta vanhempien sosiaalisesta asemasta. Koulutustason periytyvyys onkin vähentynyt tasaisesti ainakin vuoteen 2005 asti. Kaikilla meillä on periaatteessa yhtäläinen mahdollisuus valita niin opiskelualamme, kuin koulutustasommekin. Korkeakoulutukseen päästääkseen tulee läpäistä pääsykokeet, mutta haku on avoin kaikille taustaan katsomatta ja opintotuen pitäisi taata mahdollisuus opiskeluun ilman vanhempien tukea. Ensimmäinen ja kriittinen valinta koulutuksen suunnasta tehdään yläkoulussa Edelleen puhutaan kuitenkin epätasa-arvosta koulutuksessa ja tilastoissa on nähtävissä jopa viitteitä koulutuksen periytyvyyden kääntymisestä jälleen kasvuun. Miksi nuoret edelleen tekevät yllättävän usein samoja valintoja kuin vanhempansakin? Koulutuksen periytyminen selittyy ainakin osaksi, kun tarkastellaan sitä prosessia ja niitä tahoja, jotka vaikuttavat nuoren uravalinnan taustalla. Ensimmäinen ja kriittinen valinta koulutuksen suunnasta tehdään yläkoulussa. Perinteisesti valinta on tehty lukion ja ammattikoulun välillä. Lukio mahdollistaa korkeamman koulutustason ja antaa lisäaikaa lopullisen alan valintaan. Oppisopimuksen tai ammattikoulun valitsevan nuoren puolestaan pitää tehdä jo yläkoulussa valinta myös tulevan alansa suhteen.

24 24 Kun yläkoululaisilta kysytään, mitkä ovat heidän tärkeimmät tietolähteensä opiskelu- ja alavalintoja mietittäessä. Yllättäen kärjessä eivät ole sellaiset tietolähteet kuin opo tai opettajat. Kärkisijoille eivät yllä myöskään oppilaitosten verkkosivut tai koulutusmessut. Näiden sijaan yläkoululaiset kertoivat saavansa tietonsa vanhemmilta, sukulaisilta sekä ystäviltä. Nuoret kertovat, että vanhemmat osaavat kertoa omista kokemuksistaan ja erilaisista vaihtoehdoista. Heillä on kokemusta eri aloista ja opiskelupaikoista. Samaan aikaan nuoret kokevat, ettei koulu tarjoa riittävästi tietoa koulutus- ja uravalintojen tueksi. Näyttääkin siltä, että koulutus periytyy ainakin osittain siksi, että vanhemmat ovat nuoren ainoa tai ainakin paras tietolähde uranvalintatilanteessa. Näyttääkin siltä, että koulutus periytyy ainakin osittain siksi, että vanhemmat ovat nuoren ainoa tai ainakin paras tietolähde uranvalintatilanteessa. Toinen asia on, miten ajan tasalla vanhempien tiedot ovat ja miten monipuolisesti he osaavat kertoa vaihtoehdoista. Vanhemmat aloittivat työelämässä vuosikymmeniä sitten, maailma on muuttunut ja tulee muuttumaan ennen kuin yläkoululainen ehtii työelämään saakka. Ja miten sitten ne kaikki muut ammattivaihtoehdot? Ne, joista vanhemmilla ja tuttavilla ei ole kokemusta? Jos koulutuksen periytymistä halutaan hillitä, nuorille on tarjottava käytännön tietoa laajasti eri aloista ja koulutusvaihtoehdoista ja kannustaa heitä tekemään rohkeita omia valintoja. Koululla on tässä kohtaa merkittävä rooli.

25 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 25 Vain 18 prosenttia lukiolaisista tietää varmasti mihin aikoo pyrkiä opiskelemaan lukion jälkeen Kuinka tarkasti tiedät tällä hetkellä, mihin aiot pyrkiä opiskelemaan lukion jälkeen? Täysin varmasti Ei kovinkaan tarkasti Melko varmasti Ei lainkaan varmasti En aio pyrkiä opiskelemaan lukion jälkeen Kaikki lukiolaiset % 50% 100% (1% ei aio pyrkiä opiskelemaan lukion jälkeen) Naiset Miehet % 50% 100% Keskiarvo ,0 tai yli 8,0-8,9 7,0-7,9 Luokka-aste alle 7,

26 26 Yläkoululaisista opinnoissaan parhaiten menestyvät sekä tytöt ovat epävarmimpia tulevaisuuden alavalinnastaan Kuinka tarkasti tiedät tällä hetkellä, minkä alan töitä haluat tehdä tulevaisuudessa siirtyessäsi työelämään? Täysin varmasti Melko varmasti Ei kovinkaan tarkasti Ei lainkaan varmasti Naiset Miehet 0% 50% 100% Keskiarvo 9,0 tai yli ,0-8, ,0-7, alle 7, % 50% 100%

27 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 27 Lähes joka neljäs tyttö harkitsee välivuotta lukion jälkeen -Välivuoden suosio kasvaa, mitä lähempänä valmistuminen on Mitä aiot tehdä lukion jälkeen? -Pidän välivuoden. Täysin varmasti Aika varmasti Todennäköisesti en En missään tapauksessa Kaikki lukiolaiset % 50% 100% Naiset Miehet % 50% 100% Luokka-aste % 50% 100%

28 28 Tytöt, koulu ja itsetuntemus Vain vajaa 20 prosenttia nuorista tietää varmasti, mikä heistä tulee isona, tai edes millä alalla he haluavat työskennellä tulevaisuudessa. Kaikkein epävarmimpia ovat tytöt ja erityisesti parhaiten koulussa menestyvät. Eikö hyvän koulumenestyksen nimenomaan pitäisi taata menestymisen työelämässä tai ainakin pääsyn työelämään, mihin sitten haluaakin? Hyvä koulumenestys avaa kyllä ovet työelämään, mutta samalla se kasaa paineita valita oikein. Kun ovet ovat auki mihin tahansa, nuoren tehtäväksi jää valita se oikea ala, joka kiinnostaa häntä kaikkein eniten ja jossa hänen taidoistaan ja ahkeruudestaan olisi tulevaisuudessa kaikkein eniten hyötyä, jossa hän olisi onnellisin. Valinnan teko on kuitenkin hyvin vaikeaa, jos tietoa toimialoista ja opiskeluvaihtoehdoista käytännön tasolla on vain vähän. Tilanne kääntyy päälaelleen. Kun vaihtoehtoja on paljon, valinnan pitäisi olla helppo, mutta kun tietoa on vähän, vaihtoehtojen paljous ainoastaan vaikeuttaa tulevaa valintaa. Hyvä koulumenestys avaa kyllä ovet työelämään, mutta samalla se kasaa paineita valita oikein. Kriittiseksi kysymykseksi yläkoulussa ja lukiossa, ja erityisesti näiden hyvin menestyvien tyttöjen kohdalla, näyttää muodostuvan itsetuntemus. Vähintään yhtä tärkeää kuin ahkeruus, taito ja luovuus on nykytyöelämässä itsetuntemus. Missä minä olen hyvä ja millainen minä olen? Paitsi teknistä osaamista ja sosiaalisia taitoja koulun pitäisi pystyä myös tukemaan nuoren itsetuntemusta. Vaikka koulumenestys olisi hyvä ja ovet avoinna mihin tahansa, tulevaisuuden valinnat ovat lopulta hyvin henkilökohtaisia. Opettaja tai kukaan muukaan ei voi tehdä valintaa oppilaan puolesta. Valinnan

29 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 29 tulisi perustua nuoren omaan tuntemukseen, tietenkin osaamisen ja mahdollisuuksien rajoissa. Paitsi itsetuntemusta, päätöksessä vaaditaan myös itseluottamusta. Jos koulu opettaa nuorelle ainoastaan käskyjen noudattamista ja ohjeiden mukaan toimimista, mitä tapahtuu, kun nuori joutuu ensimmäisen kerran itse päättämään tulevaisuudestaan, tekemään sen ratkaisevan päätöksen tulevaisuutensa suunnasta? Paitsi taitoja ja osaamista, työelämässä tarvitaan ennen kaikkea siis itsetuntemusta ja itseluottamusta. Opettaja tai vanhemmat voivat antaa vinkkejä valinnan edessä olevalle nuorelle. Jos nuorella on kuitenkin taitoja ja kykyjä monelle alalle, hänen pitäisi itse uskaltaa kuunnella sydäntään löytääkseen oman alansa, jossa voisi tehdä sen hallituksen toivoman pitkän työuran ja jaksaisi työssään ilman sairastumista tai loppuun palamista. Paitsi taitoja ja osaamista, työelämässä tarvitaan ennen kaikkea siis itsetuntemusta ja itseluottamusta. Vaikuttaisi siltä, ettei koulu pysty näitä tällä hetkellä riittävästi vahvistamaan. Eniten itsetuntemuksen ja itseluottamuksen puute vaivaa nimenomaan tyttöjä ja etenkin niitä parhaiten koulussa menestyviä. Koulumenestys ei itsessään takaa menestystä työelämässä. Mediassa puhutaan paljon poikien huonosta koulumenestyksestä ja syrjäytymisvaarasta, mutta jos menestyvien tyttöjen problematiikkaan ei kiinnitetä huomiota ajoissa, muhimassa on seuraava ongelmaryhmä. Koulumenestys ei itsessään takaa menestystä työelämässä. Myös kympin tytöt ja pojat tarvitsevat tukea ja roolimalleja uravalintojensa taakse.

30 30

31 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 31 Case: Karla 19 v. ylioppilas Minulla ei ole oikeastaan ikinä ollut niin sanottua "unelma-ammattia". Yläasteen jälkeen tuntui oikealta vaihtoehdolta mennä lukioon, sillä minulla ei ollut vielä mitään tietoa siitä, mitä haluaisin tehdä ammatikseni. Pidin lukemisesta sekä lukuaineista. Olisin kaivannut enemmän eri alojen esittelyjä ja tunnetta siitä, että koulussa oltaisiin oikeasti oltu kiinnostuneita, mihin päädyn opiskelemaan. Pidin lukiossa opiskelusta, mutten saanut sielläkään "suurta valaistumista" liittyen tulevaisuuden opiskeluihin. Koeviikot ja ylioppilaskirjoitukset olivat pääosassa, eikä opinto-ohjaukseen juurikaan panostettu. Opinto-ohjaajamme sanoi kurssinsa alussa, että aikoo järjestää kaikille ajan, jolloin tulevaisuudesta keskusteltaisiin kahdestaan, mutta aikaa ei riittänytkään kaikille. Opon huoneeseen oli toki mahdollista mennä juttelemaan esimerkiksi välitunnilla, mutta silloinkin huoneen eteen oli kertynyt jonoa. Opinto-ohjaukseen perustuva kurssi oli vain puolikas, eli aikaa ei millään riittänyt kaikkien alojen esittelyyn. Lukiossamme oli vain yksi opinto-ohjaaja, joten välillä tunteja myös peruttiin. Esimerkiksi alaa, jota itse olen nyt lähdössä opiskelemaan, ei mainittu sanallakaan koko kurssin aikana. Olisin kaivannut enemmän eri alojen esittelyjä ja tunnetta siitä, että koulussa oltaisiin oikeasti oltu kiinnostuneita, mihin päädyn opiskelemaan. Omalla kohdallani tunnetta ei päässyt valitettavasti syntymään. Kun kevään yhteishaku ammattikorkeisiin ja yliopistoihin alkoi lähestyä, minulla ei ollut vieläkään selkeitä suunnitelmia tulevaisuuden

32 32 opiskeluista. Olin kuitenkin tutustunut Tampereen yliopiston opinto-oppaaseen, jossa esiteltiin eri tieteenaloja ja päätin opinto-oppaan sekä netistä lukemani tiedon perusteella hakea opiskelemaan sosiaalitieteitä. Varmuutta asiaan sain lähinnä kavereilta, jotka kertoivat kokemuksistaan ja tutuistaan tieteenalan parissa, sekä vanhemmilta, jotka kannustivat ja keskustelivat aiheesta kanssani. Koulun rooli oli omassa tapauksessani hyvin pieni. Lisäksi minulla on vielä yliopistossakin aikaa saada selkeyttä kysymykseen mikä minusta tulee isona? Vähän aikaa sitten sain tietää päässeeni opiskelemaan hakemaani alaa eli sosiaalitieteitä Tampereen yliopistoon. Ajatukset tulevaisuudesta ovat hyvät, vaikkakin hieman epävarmat. Onko tieteenala varmasti oma juttuni? Viihdynkö yliopistossa? Olisiko pitänyt tutustua myös esimerkiksi ammattikorkean tarjontaan paremmin? Toisaalta olen nyt jo melko varma, että tulen pitämään syksyllä alkavia opiskeluja mielenkiintoisina, enkä löydä yhtäkään syytä, miksen pitäisi opiskelusta yliopistossa. Lisäksi minulla on vielä yliopistossakin aikaa saada selkeyttä kysymykseen "mikä minusta tulee isona?". Nyt tiedän kuitenkin jo sen, että olen oikeilla jäljillä kohti unelma-ammattiani.

33 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 33 Yläkoululaisten suosikkialat top 10 0% 10% 20% 30% Ravitsemis- ja matkailuala 27 Terveyspalvelut 26 Sosiaalipalvelut 26 Kulttuuri ja viihde 26 Media ja viestintä 22 Opetus ja koulutus 21 Taidealat 19 Tietotekniikka-ala 19 Kaupanala 18 Yliopistot ja tutkimuslaitokset (akateeminen tutkimus) 18 Lukiolaisten suosikkialat top 10 Opetus ja koulutus Kulttuuri ja viihde Media ja viestintä Kaupanala Terveyspalvelut Ravitsemis- ja matkailuala Yliopistot ja tutkimuslaitokset (akateeminen tutkimus) Sosiaalipalvelut Taidealat Tietotekniikka-ala % 10% 20% 30%

34 34 TV-kokit kiinnostavat, teollisuus ei Automaatio, robotiikka ja ubiteknologia, automaation päälle syntyneet uudet palveluammatit, pelimaailma ja pelillisyyden leviäminen muille aloille, cleantech, 3D-tulostaminen, älyverkot, tietoturva. Mm. nämä ovat niitä niin sanottuja tulevaisuuden toimialaoja, joiden sanotaan työllistävän meitä tulevaisuudessa. Näille aloille kannattaisi kouluttautua, jos haluaa taata työllistymisensä valmistumisen jälkeen. Yläkoululaisten suosikkitoimiala on vuodesta toiseen ravitsemis- ja matkailuala. Suosikkilistan kärjen tuntumassa keikkuvat myös sosiaali- ja terveysalan työt ja mukaan on viime vuosina tullut myös muita aloja, joissa töitä riittää. Lukiolaisten suosikkialat ovat puolestaan vuodesta toiseen samat, opetus ja koulutus, kulttuuri ja viihde sekä media ja viestintä. Miksi juuri nämä alat kiinnostavat? Miksei teknologia ja perinteiset teollisuuden alat mahdu suosikkilistaan? Nuoria kiinnostavat alat, jotka ovat läheisesti osa heidän arkeaan tai toisaalta esillä heidän seuraamissaan medioissa. Ravitsemis- ja matkailuala ja ennen kaikkea sosiaali- ja terveysala ovat toki Suomen talouden ja kestävyyden kannalta tärkeitä aloja. Mutta jos katsotaan nuorten suosikkialoja tarkemmin, voidaan kiinnostuksen kohteista löytää yhtenevyys. Nuoria kiinnostavat alat, jotka ovat läheisesti osa heidän arkeaan tai toisaalta esillä heidän seuraamissaan medioissa. Ne ovat niitä aloja, joista nuorilla on jokin käsitys, jotakin konkreettista, muutakin kuin opintosuunnan nimi hakuoppaassa tai titteli aamulehden sivuilla.

35 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 35 Mikä saisi kiinnostuksesi heräämään jotakin alaa tai ammattia kohtaan? Jos pääsisi seuraamaan ammattia joksikin aikaa. -mies, lukio Tietoa ammatissa työskentelevältä, esim. haastattelu, jossa hän kertoisi työstään. -nainen, lukio Jos joku sen alan henkilö tulisi esittelemään työtään ja/tai työpaikkaansa. -mies, yläkoulu Ammattiin perehtyminen ja tutustuminen sekä alan kokeileminen saattaisi auttaa. -nainen, yläkoulu Kun työelämätietoa ei ole muualta saatavilla, nuoret samaistuvat ja imevät tietoa paitsi vanhemmiltaan ja lähipiiriltään myös mediasta. Nuoret rakentavat oman tulevaisuudenkuvansa siihen näyttämöön ja niihin lavasteisiin, jotka he näkevät ympärillään. Nuoret toivovat kuulevansa työ- ja uramahdollisuuksista suoraan eri aloilla työskenteleviltä. Jos nuoria halutaan ohjata tulevaisuuden aloille, heille on voitava tarjota ymmärrettävä ja samaistuttava kuva myös heidän arjestaan irrallisista aloista. Toki nuoret osaavat myös itse etsiä tietoa kiinnostavista aloista ja mahdollisuuksista, mutta miten etsiä tietoa työtehtävistä, joista ei ole koskaan kuullutkaan? Jotta tulevaisuuden aloille saadaan koulutettuja osaajia, nuorille on tarjottava tietoa ala- ja koulutusvaihtoehdoista, riittävän aikaisin, ja nimenomaan käytännön tasolla. Nuoret toivovat kuulevansa työ- ja uramahdollisuuksista suoraan eri aloilla työskenteleviltä. Vielä parempi olisi jos erilaisia työtehtä-

36 36 viä pääsisi itse seuraamaan tai jopa kokeilemaan. Vierailut ja haastattelut eri toimialoilta voidaan toteuttaa helposti ja kustannustehokkaasti virtuaalisesti. Kokeilemisen taas mahdollistaa luontevimmin TET-harjoittelu, joka olisi saatava yläkoulujen lisäksi myös lukioihin, tapahtui se sitten virtuaalisesti tai perinteiseen tapaan. Nuoret hakeutuvatkin vuodesta toiseen aina samoille aloille ja samalla monet tulevaisuuden kannalta tärkeät alat kaipaisivat lisää opiskelijoita. Nuoret tarvitsevat tietoa valintojensa tueksi. Jos tietoa ei tarjota koulussa, se haetaan jostain muualta, usein vanhemmilta ja ystäviltä sekä mediasta. Vanhemmilta ja mediasta saatava tieto puolestaan rajoittuu usein vain hyvin tunnettuihin aloihin ja on usein värittynyttä. Nuoret hakeutuvatkin vuodesta toiseen aina samoille aloille ja samalla monet tulevaisuuden kannalta tärkeät alat kaipaisivat lisää opiskelijoita. Jos tämä kehä halutaan katkaista, helpoin tapa on tarjota työelämätietoa koulussa, kattavasti ja käytännönläheisesti.

37 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 37

38 38

39 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 39 Case: Ilmari 19 v. ylioppilas Yläasteella en vielä kokenut painetta ammatinvalintaan, koska tiesin, että menen lukioon ja saan kolme vuotta lisää miettimisaikaa. Olin halunnut Kallion lukioon jo pienestä pitäen. Luokallamme lukioon meno oli myös enemmän sääntö kuin poikkeus, vain yksi koko luokasta valitsi ammattikoulun. Myös korkeakouluopinnot siinsivät jo silloin haaveissani. Yläasteikäisenä tutustuin ensikertaa media-alaan, kun lopetin pitkäaikaisen harrastukseni taitoluistelun. Kaipasin uutta harrastusta ja olin aina pitänyt esiintymisestä, joten päätin ilmoittautua Nuorisokeskuksen teatteriryhmään. Ryhmät olivat kuitenkin jo täynnä. Tutkin netistä muita vaihtoehtoja ja löysin Nuorten Ääni -toimituksen. Siellä pääsisi tekemään juttuja esimerkiksi Ylelle ja Helsingin Sanomiin. Kuulostaa tarpeeksi mielenkiintoiselta, tuumin ja lähdin mukaan. ensimmäisenä vuonna keskityttiin lukiosysteemin ymmärtämiseen, toisena vuonna ylioppilaskirjoituksiin ja kolmantena pitikin olla keksittynä jo joku opiskeluala Nyt olen kuulunut Nuorten Ääni -toimitukseen neljä vuotta. Viime vuosina osallistuminen ei ole ollut niin aktiivista, koska ylioppilaskirjoitukset, omat freelancer-työt ja yliopistohaut ovat verottaneet aikaa. Nuorten Ääni -toimitus on kuitenkin saanut minut kiinnostumaan media-alasta. Syksyllä lähden opiskelemaan media- ja viestintätieteitä Göteborgin yliopistoon. Suhtaudun tulevaisuuteen jännittyneenä ja odottavaisesti. Varsinkin muutto ulkomaille aiheuttaa kihelmöintiä vatsanpohjassa.

40 40 Koen, että koululla ei ole ollut vaikutusta omaan alanvalintaani. En kokenut opinto-ohjausta ryhmässä kovin hyvänä. Varsinkin lukiossa tuntui, että ensimmäisenä vuonna keskityttiin lukiosysteemin ymmärtämiseen, toisena vuonna ylioppilaskirjoituksiin ja kolmantena pitikin olla keksittynä jo joku opiskeluala. Yksilöllinen ohjaus ja kahdenkeskeiset tuokiot opinto-ohjaajan kanssa sen sijaan olivat onnistuneita. Kaverini ovat kertoneet, miten heille on tehty esimerkiksi suunnitelma oman jutun löytämiseen. Suunnitelmaan kuuluu tapaamisia opinto-ohjaajan kanssa, pohdittavaa kotona sekä tiedonhakutehtäviä. Vaikka kuulun niihin onnekkaisiin, jotka ovat saaneet opiskelupaikan, pohdin tulevaisuutta varsin avarasti. Media-alalle koulutetaan liikaa väkeä eikä esimerkiksi journalismin opetusta ammattikorkeakouluissa ole Journalistiliiton pyynnöistä huolimatta lopetettu. Työttömyys on tietenkin yksi huolenaiheistani. Arvostetaanko Suomessa ulkomaalaista tutkintoa? Mitä jos en saa töitä? Onko alalla työpaikkoja, kun valmistun? median herättämät kuvat sosiaalityöstä olivat luotaantyöntäviä: työ on todella raskasta ja vaihtuvuus suurta Pohdin myös olenko tehnyt oikeat valinnat. Abivuotena harkitsin vaihtoehtona sosiaalityön opintoja. Sosiaalialalla on hyvin paljon työpaikkoja tarjolla. En kuitenkaan tuntenut varsinaista paloa alalle. Myös median herättämät kuvat sosiaalityöstä olivat luotaantyöntäviä: työ on todella raskasta ja vaihtuvuus suurta. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden työtä arvostelevat rankasti niin asiakkaat kuin media ja päättäjät. Valitsin siis toisin. Minun kokemusteni mukaan opinto-ohjauksessa pitäisi keskittyä yksilöllisiin tapaamisiin. Tulevaisuuden suuntaa on hankala päättää ryhmäluennoilla ja yleispätevien ohjeiden perusteella kolmenkymmenen ihmisen luokassa. Tärkeää on myös aika. Tulevaisuuden pohtimiseen tarvitaan paljon aikaa, mutta nykyisessä koulujärjestelmässä tavoite on kulkea kustannustehokkaasti koulusta toiseen. Esimerkiksi välivuoden mahdollisuuksia voisi esitellä paremmin. Oman jutun löytää helpommin kokeilemalla kuin miettimällä kotisohvalla.

41 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 41 Oppisopimuskoulutus - tuntematon vaihtoehto nuorille Alle 1% Vajaa 4% yläkoululaisista aikoo valita Lukiolaisista valitsee melko varmasti tai varmasti Miksi et valitsisi oppisopimuskoulutusta? Lukio on mielestäni varmempi ratkaisu tulevaisuudelle. -nainen, yläkoulu Olen kiinnostunut esim. lääkärin ammatista, jota ei voi saada oppisopimuskoulutuksen kautta. -nainen, yläkoulu Mikä on oppisopimuskoulutus? -nainen, yläkoulu Haluan opiskella kurssit ammattikoulussa. -mies, yläkoulu

42 42 Oppisopimus ja yrittäjyys, rohkeita valintoja! Oppisopimusta on ehdotettu lääkkeeksi nuorten syrjäytymiseen ja työttömyysongelmaan. Sillä on suuri rooli Nuorisotakuun toimenpideohjelmassa ja siihen on tarkoitus panostaa rahallisesti myös tulevina vuosina. Mallimaaksi on nostettu Saksa, jossa oppisopimus on suosittua ja nuorisotyöttömyys todella alhaista. Saksan ohella oppisopimuskoulutuksen (duaalikoulutuksen) mallimaita ovat mm. Itävalta ja Sveitsi. Näissä kaikissa oppisopimuskoulutukseen lähtevien osuus vuotiaiden ikäluokasta on runsas puolet. Myös esimerkiksi Tanskassa, Hollannissa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Italiassa oppisopimuskoulutuksen valitsee % ikäluokasta. Suomessa ja Norjassa vastaava luku jää alle kymmeneen prosenttiin. Oppisopimusta pidetään ainoastaan rajatun pienen porukan juttuna, jolloin siitä myös kenties kerrotaan vain niille, joiden nähdään kuuluvan tähän lokeroon. Kun koulu loppuu tutkimuksessa vain alle yksi prosentti yläkoululaisista kertoi valitsevansa peruskoulun jälkeen oppisopimuskoulutuksen, lukiolaisistakin vain alle 4 prosenttia harkitsee sitä. Miksi oppisopimus ei kiinnosta suomalaisia nuoria? Kysyttäessä oppisopimuksesta yläkoululaisilta yleinen vastaus on, että lukio antaa paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa tai että olen jo valinnut ammattikoulun. Lähes yhtä usein vastataan: Mikä oppisopimuskoulutus? Tutkimuksen valossa näyttäisikin siltä, että nuoret eivät valitse oppisopimuskoulutusta, koska eivät tiedä, mikä se sellainen on.

43 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 43 Kenelle oppisopimuskoulutus mielestäsi sopii? Opettajat vastaavat Motivoituneille, jotka pystyvät kantamaan itse vastuuta opinnoistaan ja oppimisestaan. -nainen, ammatillinen oppilaitos Iällä ei niinkään merkitystä, motivaatio ja asenne tärkeintä (mikä aikuisilla yleensä kohdallaan). -mies, ammatillinen oppilaitos Sellaiselle, joka oppii parhaiten tekemisen kautta. Aikuisopiskelijoille varmaan sopii parhaiten. -mies, alakoulu Vahvasti motivoituneille oppijoille ja opettajille. Pitää olla halu oppia ja opettaa hyvin. -nainen, lukio Opettajien asenneselvityksen mukaan opettajat suhtautuvat oppisopimukseen positiivisesti. Heidän mielestään siihen tarvitaan tietynlaista kypsyyttä, sitoutumista ja vastuunkantoa molemmilta osapuolilta, niin oppilaalta, kuin yritykseltäkin. Tämän takia koulutusmalli saattaa opettajien mukaan usein sopia paremmin vähän vanhemmalle opiskelijalle kuin nuorelle, mutta ei välttämättä. Opettajien mielestä oppisopimuskoulutus sopii myös oivallisesti sellaisille opiskelijoille, jotka eivät ehkä sovellu niin hyvin istumaan luokassa tai opiskelemaan perinteisellä tavalla. Suhtautuminen on siis positiivista, mutta varauksellista. Tämä varauksellisuus heijastuu myös tavassa, jolla oppisopimuksesta viestitään opiskelijoille. Oppisopimusta pidetään ainoastaan rajatun pienen porukan juttuna, jolloin siitä myös kenties kerrotaan vain niille, joiden nähdään kuuluvan tähän lokeroon. Näyttäisikin siltä, että oppisopimuskoulutus on saanut Suomessa, aivan turhaan, kakkosluokan koulutuksen leiman, josta olisi aika päästä eroon. Jos oppisopimuskoulutuksen suosiota halutaan Suo-

44 44 messa hilata lähemmäs Keski-Euroopan tasoa, pitäisi jokaisen peruskoululaisen vähintäänkin tietää, että oppisopimus vaihtoehtona on olemassa, ja suurin piirtein mistä siinä on kysymys. Vaikka oppisopimus ei heti peruskoulun jälkeen kiinnostaisikaan, parempi maine ja tietoisuus oppisopimuksesta mahdollistaisivat sen valitsemisen kenties myöhemmässä elämänvaiheessa, sitten kun sitä opettajien penäämää kypsyyttä, sitoutumista ja vastuunkantoa jo löytyy. Toisekseen, jos oppisopimus todella halutaan nostaa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi nuorelle, lukion ja ammattikoulun rinnalle, kaivataan aitoa yhteistyötä ja toimeen tarttumista. Jotta oppisopimuksesta saadaan konsepti, joka palvelee niin nuoren kuin yrityksenkin tarpeita, kehitystalkoissa tarvitaan tiivistä yhteistyötä, koulun, yritysten ja nuorten kesken. Miten suhtaudut oppisopimuskoulutukseen? Opettajat vastaavat Hyvin myönteisesti. Erinomainen tapa oppia ammatti. -nainen, lukio Monille nuorille hyvä mahdollisuus. Kaikille koulunkäynti ei sovi periteisessä muodossaan. -mies, lukio Hyvä vaihtoehto opiskelijoille, joilla on hankaluuksia oppia asioita teoreettisesti. -nainen, yläkoulu Positiivisesti, se on yksi väylä työelämään. -mies, ammatillinen oppilaitos

45 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 45 Vain hulluko ryhtyy yrittäjäksi? Yrittäjyyskasvatus on virallisesti ollut koulun opetussuunnitelmassa 1990-luvun puolivälistä alkaen. Tutkimuksiemme perusteella peruskoulu ja lukio eivät kuitenkaan edelleenkään varsinaisesti kannusta yrittäjyyteen tai yrittäjähenkisyyteen. Normien mukaisia valintoja arvostetaan enemmän kuin omien juttujen etsimistä ja kokeilua. Lukiossa teoreettisuus korostuu entisestään. Siirryttäessä ensimmäiseltä vuosikurssilta kohti ylioppilaskirjoituksia, tiedonjano kasvaa ja kiinnostus yrittäjyyteen puolestaan vähenee. Viimeistään yliopistossa kiinnostus yrittämiseen lopahtaa yleensä täysin. Professorit sanovat suoraan, että vain hullut ja kouluttamattomat lähtevät yrittäjiksi. Koulutettu ihminenhän ymmärtää, että yrittämisen riski on järjettömän suuri eikä sitä kukaan tervejärkinen ota kantaakseen. Eipä sellaista taidettu kauheasti opettaa. Se on sitten jokaisen omissa käsissä myöhemmin; luoko yhteyksiä vai ei ja käyttääkö niitä millä tavalla. 63 prosenttia opettajista on samaa mieltä siitä, että nykyinen koululaitos ei viljele riittävästi yrittämisen henkeä. Yrittäjyyskasvatuksen ydintä on kannustaminen luovuuteen, tekemällä oppiminen, ideointi ja kokeilu. Opettajien mielestä koulu onnistuu heikosti nimenomaan luovuuden, ongelmanratkaisukyvyn sekä yritteliäisyyden vahvistamisessa. 59 prosenttia opettajista kaipaisikin enemmän käytännön harjoittelua ja kokeilemista kouluun. Ylemmillä luokilla yrittäjyyskasvatukseen kuuluvat kiinteästi myös yhteydet elinkeinoelämään. Opettajista 57 prosentin mielestä yhteyksiä kaivattaisiin lisää. Opettajat myös tunnistavat syyn puutteellisten yhteyksien taustalla. 87 prosenttia opettajista on sitä mieltä, ettei opettajankoulutus anna valmiuksia koulu-yritys yhteistyöhön.

46 46 Lukio kasvattaa tiedonjanoa mutta vähentää yritteliäisyyttä Kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavien väittämien kanssa? Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Olen tiedonjanoinen % 50% 100% Luokkaaste Luokkaaste Haluaisin perustaa oman yrityksen % 50% 100%

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 Koulutustarjonnan ja työmarkkinatilanteen toivotaan kohtaavan TUTKIMUKSESTA YLEISESTI Studentum.fi Studentum.fi-koulutussivustolla

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (5) 209 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mirka Vainikan ym. työelämään tutustumisjaksojen saamista lukioihin koskevasta valtuustoaloitteesta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Jatko-opintoihin hakeminen

Jatko-opintoihin hakeminen Jatko-opintoihin hakeminen Jatko-opintovaihtoehtoja Yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammattiopisto, YO-pohjainen koulutus nuorisokoulutus aikuiskoulutus oppisopimus Valintakriteerit AMK ja yliopisto YO-todistusvalinta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen 19.4.2013 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Anu Turunen Lyseonpuiston lukio Taustaa Syksyllä 2010 OKM myönsi rahoituksen lukioiden opintoohjauksen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016 Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta Ajankohtaista abien ohjauksessa OP1-kurssin abivuoden opotunnit ovat olleet 1. ja 3. jaksossa. Hakuinfo järjestetään

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Tausta: Omassa ryhmässäni on opiskelijoita, joita on todella vaikea saada kouluun, töihin, työssäoppimaan tai ylipäärään

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAUN ALOITTAMINEN Moni lähtee heti hakemaan töitä huomattuaan kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Tavallaan se onkin juuri oikea tapa: usein hakijoita aletaan haastatella heti

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? MYÖTÄTUULESSA TOIMINTAA JA TULOKSIA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 6-8.5.2013 Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut-

Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut- Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut- Suvi Lakkala, yliopistonlehtori, kasvatustiede Erkki Kuure, tutkija, sosiaalityö Lapin yliopisto 20.4.2015 Koulusiirtymä alakoulu-yläkoulu

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT Anu Turunen 24.8.2016 TYÖELÄMÄTAIDOT ERI HANKKEISIIN OSALLISTUMINEN Tulevaisuutta koulutusneuvonnalla 2003-2006 Opinto-ohjauksen kehittämishanke 2004-2006 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishanke

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot