Mitä minusta tulee isona?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä minusta tulee isona?"

Transkriptio

1 Mitä minusta tulee isona?

2 2 Helsingissä 2014 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Graafinen suunnittelu ja taitto: Matti Ahlgren Kuvat: Matti Ahlgren, Dora Cheffi, Ilmari Huhtala Tekstit: Essi Vesterinen, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen,Harri Leinikka Tutkimustiedot: T-Media/TAT, Kun koulu loppuu 2014 Kustantaja: Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Kirjapaino: Redfina Oy ISBN

3 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 3 Mitä minusta tulee isona?

4 4 Sisällys Mitä minusta tulee isona? 6 Johdanto 8 Koulu ja työelämä 11 Suomalainen ei usko ennen kuin näkee 14 Case: Elisa 18 Koulutus periytyy 23 Tytöt, koulu ja itseluottamus 28 Case: Karla 30

5 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 5 TV-kokit kiinnostavat, teollisuus ei 34 Case: Ilmari 38 Oppisopimus ja yrittäjyys 42 Vain hulluko ryhtyy yrittäjäksi? 45 Case: Matti 48 Rohkeasti tuntemattomaan! 53 Mitä pitäisi tehdä? 55

6 6 Mitä minusta tulee isona? Mitä sinusta tulee isona? kysymys on esitetty varmaan kaikille meille. Jo silloin kun olimme ihan pieniä, jopa niin pieniä, ettemme osanneet välttämättä edes puhua. Kysymys mitä sinusta tulee isona? -pitäisi olla positiivinen asia. Sitä ei se ole kaikille nuorille. Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) ja T-Median Kun koulu loppuu tutkimusten mukaan tytöistä jopa neljännes aikoo pitää välivuoden, koska ovat epävarmoja tulevaisuuden koulutusvalinnoista. Pojat eivät ahdistu tulevaisuuden valinnoistaan yhtä paljon kuin tytöt, mutta pojistakin 12 prosenttia aikoo pitää välivuoden. Jokainen meistä myös voi omalla tarinallaan ja nuorta kuuntelemalla auttaa häntä omien vahvuuksien ja intohimon tunnistamisessa. Taustalla on mm. tiedon puute, mitä eri mahdollisuuksia työelämässä on tarjolla ja millaiselle osaamiselle on tulevaisuudessa kysyntää. Nuoret toivovat myös tietoa työn hakemisesta ja yrittäjyydestä. Tapoja tiedon lisäämiseen ovat kohtaamiset eri alojen ammattilaisten kanssa sekä yritysten kanssa tehtävä yhteistyö kaikessa opetuksessa. Sekä koulujen että yritysten on molempien oltava aktiivisia luurikammo ei saa estää soittamasta lähikouluun/yritykseen ja ehdottaa vierailua. Kyse ei ole rakettitieteestä, vaan tekemisestä: eri tahot tarjoavat kouluille mahdollisuuksia yhteistyöhön ja videoiden sekä virtuaalivierailujen käyttö on jo arkea. Jokainen meistä myös voi omalla tarinallaan ja nuorta kuuntelemalla auttaa häntä omien vahvuuksien ja intohimon tunnistamisessa. Nuorelle on tärkeää, että edes joku uskoo, rohkaisee ja innostaa sekä auttaa näkemään muuttuvan työelämän tuomat mahdollisuudet.

7 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 7 Rohkaisulle ja tiedolle on tarvetta, kuten erään nuoren palaute TA- Tin ja yrittäjien Kun koulu loppuu kiertueelta kertoo: Kiertue oli ehdottomasti paras "Mitä tehdä lukion jälkeen?" esittely, sillä meidän lukiossa aikaisemmin vierailleet esittelijät, heitä yhtään väheksymättä, oli valittu vain näistä yleisistä vaihtoehdoista kauppis, lääkis ja oikis. Se, että kiertueen vetäjät kannustivat nuoria miettimään laajemmin ja kulkemaan omaa polkua oli upeaa, koska usein tulee ahdistava olo kun koulussa korostetaan lähes aina samoja jatkovaihtoehtoja. Nykyään on pakottava tarve onnistua ja olla hyvä sekä menestyä, mutta tämän päivän ohjelman jälkeen olen lähdössä luottavaisemmin mielin lukiosta. Opin että on okei ja oikeastaan hyväkin mokata, tajuta ettei tämä ollutkaan se mun juttu ja lähteä etsimään uutta tienhaaraa elämän polulla. Annatko sinä mahdollisuuden nuorelle kulkea kohti unelmiaan ja uusiutuvaa työelämää? Harri Leinikka T-Media Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

8 8 Johdanto Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) ja T-Median tutkimukset ovat jo vuosia viestineet karua kieltä. Yläkoululaiset ja lukiolaiset ovat hukassa tulevaisuudensuunnitelmiensa kanssa ja kaipaavat kiperästi lisätietoa valintojensa tueksi. Koulun ja työelämän välinen kuilu on kasvanut entisestään. Samaan aikaan puhutaan kestävyysvajeesta ja työurien pidentämisestä. Tutkimustulokset ovat rajussa ristiriidassa näiden ilmiöiden ja tavoitteiden kanssa. Nuoret pitäisi saada suuntautumaan oikeille aloille ja valmistumaan nopeasti sekä pysymään terveenä työelämässä mahdollisimman pitkään. He ovat kuitenkin entistä enemmän hukassa valintojensa kanssa ja välivuoden suosio ei ole ainakaan laskussa. Koulun ja työelämän välinen kuilu on kasvanut entisestään. Miten nämä ristiriidat tulisi ratkaista? Tarvitaanko keppiä vai porkkanaa? Tarkastelemme nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ja valintoja toisaalta tutkimustulosten ja toisaalta neljän case-esimerkin kautta. Esimerkeissä neljä nuorta kertoo oman Mikä minusta tulee isonatarinansa ja sen, miten koulu on ollut osallisena oman jutun löytymisessä tai mitkä muut tahot ovat valintaan vaikuttaneet. Tutkimustulokset pohjautuvat Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:n ja T-Median vuosittain toteuttaman Kun koulu loppuu tutkimuksen sekä keväällä 2014 toteutetun Opettajien asenneselvityksen tuloksiin. Kun koulu loppuu -tutkimus selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ja uravalintoja. Uusin tutkimus toteutettiin tammi-maaliskuussa 2014 sähköisellä verkkolomakkeella yhteistyössä yläkoulujen ja lukioiden rehtorien kanssa. Myös T-Median tutkimusrekisteristä poimittiin otos. Tutkimukseen vastasi noin 5000 nuorta, joista noin 3000 lukiolaisia ja 2000 yläkoululaisia. TAT ja T-Media ovat tutki-

9 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 9 neet nuorten tulevaisuudensuunnitelmia vuodesta 2006 lähtien. Opettajien asenneselvitys toteutettiin myös sähköisellä verkkolomakkeella yhteistyössä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa. Tutkimukseen vastasi 804 peruskoulun, lukion sekä ammatillisten oppilaitosten opettajaa OAJ:n jäsenistöstä. Opettajien asenneselvitys toteutettiin edellisen kerran vuonna Työelämään liittyviä taitoja käsitellään lukiossa melko vähän Miten paljon työelämään liittyviä taitoja on käsitelty oppitunneilla/koulussa? Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Ei lainkaan 0% 50% 100% Lukiolaiset Naiset Miehet Yläkoululaiset Naiset Miehet 0% 50% 100%

10 10 Yli puolet lukiolaisista kaipaa lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta Kaipaisitko lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta? Kyllä En osaa sanoa En Naiset Miehet Lukio % 50% 100% Keskiarvo ,0 tai yli 8,0-8,9 7,0-7,9 alle 7,0 Naiset Miehet Yläkoulu % 50% 100% Keskiarvo ,0 tai yli 8,0-8,9 7,0-7,9 alle 7,0

11 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 11 Koulu ja työelämä -edelleen kaksi eri maailmaa? Työuria halutaan pidentää sekä alku että loppupäästä. Ratkaisuna on esitetty mm. yhteishaun uudistusta, jonka tarkoituksena on saada nuoret hakemaan nopeasti ilman välivuosia seuraavalle koulutusaseelle, pysymään valitsemallaan koulutuspolulla, valmistumaan tavoiteajassa ja siirtymään nopeasti työelämään tuottamaan verotuloja ja paikkaamaan huoltovajetta. Nuoret halutaan nopeasti työelämään, vaikka sitten pakolla. Voisiko ongelmaa lähestyä myös toisesta suunnasta? Eikö olisi myös nuorten omien intressien mukaista, että he löytäisivät nopeasti oman juttunsa, eivätkä haahuilisi ja poukkoilisi oppilaitoksesta toiseen kuluttaen opintotukensa loppuun ennen aikojaan. Jos nuoret tietäisivät, mitä haluavat tehdä tulevaisuudessa, tahtoisivat he varmasti myös valmistua nopeasti ja päästä tekemään sitä omaa juttuaan. Nuoret kyllä hakeutuisivat nopeasti opiskelemaan omaa alaa ja sitä kautta työelämään, jos vain saisivat riittävästi tietoa ja kokemuksia päätöstensä tueksi. Nuorten mielestä ongelmaa ei ratkaista opiskelupaikan valintaa sääntelemällä, tapahtui se sitten yhteishaun tai opintotuen kautta tai muilla keinoin. Siihen tulisi tarttua jo paljon varhaisemmassa vaiheessa, yläkoulussa ja lukiossa. Nuoret kyllä hakeutuisivat nopeasti opiskelemaan omaa alaa ja sitä kautta työelämään, jos vain saisivat riittävästi tietoa ja kokemuksia päätöstensä tueksi. Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan työelämäasioita käsitellään koulussa vähän. Lukiolaisista 63 prosentin mukaan työelämään liittyviä taitoja on käsitelty oppitunneilla melko vähän tai ei lainkaan. Yli puolet lukiolaisista kaipaa kouluun lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta.

12 12 Vain 16 prosenttia yläkoululaisista nuorista tietää varmasti, mille alalle he haluavat suunnata tulevaisuudessa. Lukiossa tilanne ei juuri kohene, lukiolaisista tulevaisuuden alansa tietää varmasti edelleen alle 20 prosenttia nuorista. Näiden lukujen valossa tuntuu lähes brutaalilta, että nuoret yritetään tuupata opintoputken läpi pakkokeinoin. Ratkaisu pitäisi löytää jostain muualta. Vain 16 prosenttia yläkoululaisista nuorista tietää varmasti, mille alalle he haluavat suunnata tulevaisuudessa. Avoimissa kommenteissa nuoret kertovat, että voisivat kiinnostua jostakin alasta, jos he saisivat siitä enemmän tietoa. Nuoret kaipaavat tietoa, mitä eri aloilla tehdään ja millaisia aloja ja työmahdollisuuksia on olemassa. Paitsi tietoa aloista, nuoret haluaisivat tietää ihan perusasioita työelämästä muutenkin kuin yhteiskuntaopin tunneilla. Nuoret haluaisivat tietää sellaisista asioista, kuin miten olla työhaastattelussa, miten hakea työpaikkaa ja normaaleja käytännönläheisiä taitoja työelämään liittyen. Myös opettajat ovat samoilla linjoilla nuorten kanssa. 57 prosenttia heistä toivoo lisää yhteyksiä elinkeinoelämään. Keskeistä näyttäisi olevan nimenomaan se, miten kukin oppiaine voitaisiin kytkeä työelämään ja miten työelämätietous saataisiin sijoitettua luontevasti osaksi muuta opetusta. Miten nämä kaksi maailmaa saataisiin lähemmäs toisiaan?

13 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 13

14 14 Suomalainen ei usko ennen kuin näkee Suomea uhkaa kestävyysvaje. Sosiaali- ja terveysalalle pitäisi saada huomattavasti enemmän työntekijöitä. Myös vientiä kannatteleville perinteisille teollisuudenaloille kaivataan tekijöitä. Erityisesti tyttöjä haluttaisiin enemmän tekniikan alalle. Lääkis, oikis ja kauppis puolestaan hukkuvat hakijoihin. Näille aloille harkitaan jopa opiskelupaikkojen lisäämistä, jotta isompi osa hakijoista saisi opiskelupaikan. Miksi nuoret hakevat aina näihin suosittuihin opinahjoihin? Ja miten heidät saataisiin kiinnostumaan noista muista, Suomen talouden kannalta vähintään yhtä tärkeistä, aloista? Nuorten mukaan koulu ei nykyisellään tarjoa riittävästi tietoa eri koulutus- ja alavaihtoehdoista. Nuoret sanovat suoraan, että he voisivat kiinnostua jostakin alasta, jos he saisivat siitä tietoa. Eniten he kaipaavat tietoa nimenomaan käytännön tasolla; he haluavat kuulla, mitä kullakin alalla ja kussakin tehtävässä käytännössä tehdään. Monen nuoren mielestä yksi parhaista keinoista tutustua työelämään onkin TET-harjoittelu. Mieluiten nuoret kuulisivat aloista joltakin siellä työskentelevältä, joka osaisi kertoa nimenomaan omista kokemuksistaan. Vielä parempi olisi, jos eri aloja ja työtehtäviä pääsisi itse kokeilemaan. Monen nuoren mielestä yksi parhaista keinoista tutustua työelämään onkin TET-harjoittelu. Suomalainen ei usko ennen kuin näkee. Yläkoululaisten mielestä TET-harjoitteluja saisi olla useampikin yläkoulun aikana. Myös lukiolaiset ovat lähes yhtä mieltä siitä, että TET-harjoittelu tulisi saada myös lukioon. Samaa mieltä ovat myös

15 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 15 opettajat, joista TET-harjoittelua lukioon toivoo 68 prosenttia. 59 prosenttia opettajista toivoo lisää käytännön harjoittelua ja kokeilemista kouluun, alakoulun opettajista jopa 74 prosenttia. Työelämätietouden sekä koulu-yritys -yhteistyön tuomista kouluun ja varsinkin lukioon on problematisoitu paljon. Sanotaan ettei lukion kurssimuotoisuus mahdollista pitkiä poissaoloja. Usein nojataan myös näkemykseen, että lukio on yleissivistävä opinahjo, ja sen kuuluukin olla erillään työelämästä. On kuitenkin sekä nuoren että koko yhteiskunnan edun mukaista, että nuori saa lukio-opiskelun ohessa tuntumaa työelämään ja sitä kautta siihen, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Lukion tarkoitus on olla yleissivistävä eikä valmistaa suoraan mihinkään ammattiin. On kuitenkin sekä nuoren että koko yhteiskunnan edun mukaista, että nuori saa lukio-opiskelun ohessa tuntumaa työelämään ja sitä kautta siihen, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Opettajat voisivat näyttää videoita työelämästä. -mies, yläkoulu Enemmän pitäisi olla vierailijoita, jotka kävisivät kertomassa omista kokemuksista työelämässä. -nainen, yläkoulu Koulussa pitäisi käydä läpi sitä, millä eri tutkinnoilla pääsee millekin alalle, mihin opistoon kannttaa mennä jos haluaa tiettyyn työhön yms. -mies, yläkoulu Kerrottaisiin enemmän mitä ihmiset tekevät töissä ja mitä tehdään milläkin alalla. -nainen, yläkoulu

16 16 Jotta TET-harjoittelu olisi mahdollinen myös lukiossa, opetussuunnitelman pitää raivata sille tilaa ja yritysten sekä julkisen sektorin on oltava halukkaita ottamaan TET-harjoittelijoita vastaan. Nämä haasteet ovat kuitenkin toissijaisia ja helposti ratkaistavissa, jos ne suhteutetaan saatavaan hyötyyn. Vaakakupissa painaa paitsi työurien pidentäminen ja Suomen talous, ennen kaikkea nuorten työttömyys ja pahimmillaan syrjäytyminen. Jos TET-harjoittelu kuitenkin nähdään liian vaativaksi toteuttaa perinteisellä tavalla, työelämä voidaan tuoda kouluun myös virtuaalisesti, joko etäyhteydellä oppitunneille asiantuntijavierailujina* tai virtuaalisena TET-harjoitteluna. Tarvittava teknologia ja toimintatavat koulun ja työelämän saattamiseksi lähemmäs toisiaan ovat jo olemassa, nyt niitä pitäisi soveltaa käytäntöön. *Asiantuntijaverkosto.fi-palvelu: Virtuaalinen vierailu oppitunnin aikana ammattilaisten arkeen.

17 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 17 Tet-harjoittelu nähdään tarpeellisena myös lukiossa -Erityisesti tytöt ovat tätä mieltä Olisiko TET-jakso mielestäsi tarpeellinen myös lukiossa? Erittäin tarpeellinen Melko tarpeellinen Ei kovin tarpeellinen Ei lainkaan tarpeellinen Kaikki lukiolaiset % 50% 100% Naiset Miehet % 50% 100% Keskiarvo ,0 tai yli 8,0-8,9 7,0-7,9 Luokka-aste alle 7,

18 18

19 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 19 Case: Elisa 29 v. kätilö Tuntuu, että kouluaikana tuleva ammatti olisi pitänyt keksiä aivan yhtäkkiä. Peruskoulun jälkeen keväällä 2001 minulla ei ollut mitään haaveammattia. Tulevaisuuteni oli aivan auki. Selvää oli ainoastaan se, että menen lukioon. Lukiossa ehkä selviäisi mitä haluan tehdä isona. Innostuin historian opiskelemisesta. Huomasin menestyväni kokeissa hyvin, pystyväni hahmottamaan isoja kokonaisuuksia ja muistamaan toisaalta myös pieniä yksityiskohtia. Halusin kuitenkin valmistua tulevaisuudessa johonkin selkeään ammattiin, eikä historian opiskelu tuntunut istuvan siihen muottiin. Valmistuttuani lukiosta en edelleenkään tuntenut vetoa mihinkään käytännön ammattiin. Myöskään suurta osaa elämässäni näytelleestä hevosharrastuksesta en halunnut itselleni ammattia. Koska sain hyvät paperit, ajattelin, että yliopisto on minulle oikea paikka. Ja opiskelihan siskokin tuolloin yliopistossa. Muistaakseni äitini oli törmännyt artikkeliin ravitsemusterapeutista ja ajatteli että ala saattaisi kiinnostaa minua. Olin lukioikäisenä kiinnostunut terveellisestä syömisestä ja urheilin paljon. Muistaakseni äitini oli törmännyt artikkeliin ravitsemusterapeutista ja ajatteli että ala saattaisi kiinnostaa minua. Etsin tietoa ravitsemusterapeutin ammatista, ja pienen tutkiskelun jälkeen päätinkin hakea opiskelemaan alaa. Tarkoitukseni oli hakea yliopistoon heti lukion jälkeen, mutta rankan opiskeluajan ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen huomasin keväällä olevani täysin väsähtänyt opiskelemiseen. Päädyin vuodeksi töihin apteekkiin, josta sain yllätyksekseni vuoden sopimuksen teknisenä

20 20 apulaisena. Sain pitää lukulomaa milloin halusin ja viihdyin hyvin. Keväällä 2005 hain ja pääsin sitten opiskelemaan ravitsemustiedettä Kuopioon. Olin ajatellut ravitsemustieteen yhdistävän eri mielenkiinnonkohteitani kemiaa, biologiaa ja psykologiaa. Kiinnostavat oppiaineet ja todellinen ammatti ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Puoli vuotta ravitsemustiedettä opiskeltuani tulin siihen tulokseen, ettei ala ole minua varten. Oli hieman liikaa miettiä syömiseen liittyviä asioita koko ajan. En löytänyt motivaatiota opiskeluun ja se näkyi kurssiarvosanoissa. Kiinnostavat oppiaineet ja todellinen ammatti ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Muutin takaisin vanhemmilleni ja keväällä 2006 istuin jälleen, kolmatta kevättä putkeen, kirjastossa pänttäämässä, tällä kertaa kansatieteen pääsykokeisiin. Kansatieteen keksin etsiskellessäni tietoa lukion lempiaineestani historiasta. Mietin, että historiaa opiskelemaan on vaikea päästä ja valitsin siksi hieman pienemmän alan, jossa pääsisi opiskelemaan Suomen kansan historiaa. Pääsin sisään Helsinkiin ja Turkuun. Asuin tuon kesän parhaan ystäväni kanssa ja päädyin sen vuoksi ottamaan vastaan Helsingin opiskelupaikan. Oli kivaa ja helppoa asua ystävän kanssa, eikä tarvinnut taas pakata koko elämää ja lähteä itselle vieraaseen kaupunkiin. Pari vuotta kansatiedettä opiskeltuani aloin kuitenkin miettimään, onko minusta markkinoimaan itseäni alan työmarkkinoille. Mikä olisi minun vahvuuteni ja osaamisalueeni kansatieteen alalta? Tulevaisuus ja sen tuntemattomuus ahdisti taas. Kesällä 2008 törmäsin lehdessä artikkeliin kätilön työstä. Huomasin kätilön ammatin vaatimuksien kuvaavan minua hyvin. Puhuessani läheisteni kanssa asiasta he tukivat minua ajatuksissani. Olenhan aina ollut tyyppi, joka tekee ja toteuttaa asioita, eikä jää liiaksi miettimään ja pohtimaan. Päätin hakea seuraavana keväänä kätilökoulutuksen pääsykokeisiin Metropolia ammattikorkeakouluun. Aiemmin en olisi voinut kuvitellakaan että minusta tulisi sairaanhoitaja/kätilö. Vuosien varrella sattuneet tapahtumat ja kokemukset kuitenkin valmistelivat minua

21 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 21 kyseiseen ammattiin. Tiesin että voisin hyvin auttaa muita ja toimia muiden parhaaksi olematta liian empaattinen. Kätilökoulutuksen pääsykokeisiin oli paljon vähemmän luettavaa kuin yliopistolle. Lisäksi olin opiskellut ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa osana ravitsemustieteen opintojani. Hakuprosessiin kuulunut ryhmähaastattelukaan ei oikeastaan jännittänyt. Sisäänpääsyni kätilökoulutukseen vuonna 2009 oli minulle pieni yllätys. Koulutus oli juuri sitä mitä tarvitsin säännöllistä ja kavereita joiden kanssa jakaa koulupäivät. Olin kyllästynyt yksinäiseen puurtamiseen ja kirjastossa lukemiseen päivät pitkät. Sitähän kansatieteen opiskelu oli ollut. Kansatieteestä sain kuitenkin kandin paperit. Kätilökoulutuksen aikana minun ei tarvinnut miettiä alan vaihtoa. Koulunkäynti ei toki aina ollut kivaa, mutta tenteistä pääsi paljon helpommin läpi kuin yliopistolla. Työharjoittelut sujuivat hyvin ja sain hyviä arvosanoja. Tuntui, että olin löytänyt oikean suunnan. Ilman intohimoa oman ammatin löytäminen on vaikeaa ja olisin kaivannut apua uravalinnan tekemiseen. Valmistuttuani joulukuussa 2013 halusin päivätöihin. Päivätyö mahdollistaa minulle sen, mitä haluan juuri nyt eniten tehdä pystyn harrastamaan koirieni kanssa niin paljon kuin haluan ja suunnittelemaan menojani pitkälle eteenpäin. Tulevaisuus näyttää hyvältä. Kätilönä ja sairaanhoitajana voin tehdä monenlaisia töitä ja työskennellä hyvin erilaisissa työpaikoissa kiinnostukseni mukaan. Saan koko ajan lisää työkokemusta ja sen avulla minun on myös mahdollista hakea itseäni kiinnostaviin työpaikkoihin. Koin lukioikäisenä olevani kunnianhimoinen ajatellessani tulevaa työuraani, mutta tällä hetkellä muu elämäni on minulle niin paljon tärkeämpää kuin työ. Pidän työstäni, mutta pidän myös siitä, että se ei rajoita liikaa omaa elämääni. Löysin viimein oman juttuni, mutta tarvitsin siihen kaikki nämä polut ja kokeilut. Ilman intohimoa oman ammatin löytäminen on vaikeaa ja olisin kaivannut apua uravalinnan tekemiseen. En tiedä millaista avun olisi pitänyt olla, mutta koulusta sitä en ainakaan saanut. Itse koin, ettei auta muu kuin kokeilla.

22 22 Vanhemmilla käytännön kokemusta eri aloista ja vaihtoehdoista Miten vanhemmat ja sukulaiset vaikuttavat koulutusalan ja -paikan valintaan? Veljeni on kertonut erilaisista koulutusvaihtoehdoista. -mies, yläkoulu He voivat kertoa omista kokemuksistaan. He tuntevat minut ja osaavat kertoa mikä sopisi minulle. -nainen, yläkoulu Vanhemmilla ja sukulaisilla on kokemusta eri aloista ja opiskelupaikoista. -mies, yläkoulu He suosittelevat, ohjaavat ja neuvovat, mutta antavat silti itse valita. -nainen, yläkoulu Nuorten tärkeimmät tietolähteet opiskelu(ala)valintoja mietittäessä Yläkoulu Lukio Ystävät ja tutut Vanhemmat tai sukulaiset Tämän hetkisen kouluni opo Oppilaitoksen nettisivut Työelämän tutustumisjaksot (Tet) Oppilaitoksen nettisivut Tämän hetkisen kouluni opo Ystävät ja tutut Vanhemmat tai sukulaiset Koulutusalan messut

23 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 23 Koulutus periytyy Lasten koulutustaso heijastelee vanhempien koulutustasoa. Myös alat periytyvät, toiset enemmän toiset vähemmän. Selitykseksi ilmiölle on ehdotettu milloin genetiikkaa, periytyvää älykkyyttä, milloin korkeakoulutettujen perheiden terveellisempiä elämäntapoja, tarjottuja virikkeitä ja kannustusta, milloin vanhempien varallisuutta, jonka sanotaan avaavan laajemmat mahdollisuudet opiskelu- ja alavalinnoille. Ajatellaan myös, että joissakin suvuissa nyt vaan on perinteenä kouluttautua esimerkiksi lääkäriksi. Suomalaisen koulujärjestelmän yksi menestystekijöistä on tasa-arvoisuus, se että kaikilla on mahdollisuus kouluttautua riippumatta vanhempien sosiaalisesta asemasta. Koulutustason periytyvyys onkin vähentynyt tasaisesti ainakin vuoteen 2005 asti. Kaikilla meillä on periaatteessa yhtäläinen mahdollisuus valita niin opiskelualamme, kuin koulutustasommekin. Korkeakoulutukseen päästääkseen tulee läpäistä pääsykokeet, mutta haku on avoin kaikille taustaan katsomatta ja opintotuen pitäisi taata mahdollisuus opiskeluun ilman vanhempien tukea. Ensimmäinen ja kriittinen valinta koulutuksen suunnasta tehdään yläkoulussa Edelleen puhutaan kuitenkin epätasa-arvosta koulutuksessa ja tilastoissa on nähtävissä jopa viitteitä koulutuksen periytyvyyden kääntymisestä jälleen kasvuun. Miksi nuoret edelleen tekevät yllättävän usein samoja valintoja kuin vanhempansakin? Koulutuksen periytyminen selittyy ainakin osaksi, kun tarkastellaan sitä prosessia ja niitä tahoja, jotka vaikuttavat nuoren uravalinnan taustalla. Ensimmäinen ja kriittinen valinta koulutuksen suunnasta tehdään yläkoulussa. Perinteisesti valinta on tehty lukion ja ammattikoulun välillä. Lukio mahdollistaa korkeamman koulutustason ja antaa lisäaikaa lopullisen alan valintaan. Oppisopimuksen tai ammattikoulun valitsevan nuoren puolestaan pitää tehdä jo yläkoulussa valinta myös tulevan alansa suhteen.

24 24 Kun yläkoululaisilta kysytään, mitkä ovat heidän tärkeimmät tietolähteensä opiskelu- ja alavalintoja mietittäessä. Yllättäen kärjessä eivät ole sellaiset tietolähteet kuin opo tai opettajat. Kärkisijoille eivät yllä myöskään oppilaitosten verkkosivut tai koulutusmessut. Näiden sijaan yläkoululaiset kertoivat saavansa tietonsa vanhemmilta, sukulaisilta sekä ystäviltä. Nuoret kertovat, että vanhemmat osaavat kertoa omista kokemuksistaan ja erilaisista vaihtoehdoista. Heillä on kokemusta eri aloista ja opiskelupaikoista. Samaan aikaan nuoret kokevat, ettei koulu tarjoa riittävästi tietoa koulutus- ja uravalintojen tueksi. Näyttääkin siltä, että koulutus periytyy ainakin osittain siksi, että vanhemmat ovat nuoren ainoa tai ainakin paras tietolähde uranvalintatilanteessa. Näyttääkin siltä, että koulutus periytyy ainakin osittain siksi, että vanhemmat ovat nuoren ainoa tai ainakin paras tietolähde uranvalintatilanteessa. Toinen asia on, miten ajan tasalla vanhempien tiedot ovat ja miten monipuolisesti he osaavat kertoa vaihtoehdoista. Vanhemmat aloittivat työelämässä vuosikymmeniä sitten, maailma on muuttunut ja tulee muuttumaan ennen kuin yläkoululainen ehtii työelämään saakka. Ja miten sitten ne kaikki muut ammattivaihtoehdot? Ne, joista vanhemmilla ja tuttavilla ei ole kokemusta? Jos koulutuksen periytymistä halutaan hillitä, nuorille on tarjottava käytännön tietoa laajasti eri aloista ja koulutusvaihtoehdoista ja kannustaa heitä tekemään rohkeita omia valintoja. Koululla on tässä kohtaa merkittävä rooli.

25 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 25 Vain 18 prosenttia lukiolaisista tietää varmasti mihin aikoo pyrkiä opiskelemaan lukion jälkeen Kuinka tarkasti tiedät tällä hetkellä, mihin aiot pyrkiä opiskelemaan lukion jälkeen? Täysin varmasti Ei kovinkaan tarkasti Melko varmasti Ei lainkaan varmasti En aio pyrkiä opiskelemaan lukion jälkeen Kaikki lukiolaiset % 50% 100% (1% ei aio pyrkiä opiskelemaan lukion jälkeen) Naiset Miehet % 50% 100% Keskiarvo ,0 tai yli 8,0-8,9 7,0-7,9 Luokka-aste alle 7,

26 26 Yläkoululaisista opinnoissaan parhaiten menestyvät sekä tytöt ovat epävarmimpia tulevaisuuden alavalinnastaan Kuinka tarkasti tiedät tällä hetkellä, minkä alan töitä haluat tehdä tulevaisuudessa siirtyessäsi työelämään? Täysin varmasti Melko varmasti Ei kovinkaan tarkasti Ei lainkaan varmasti Naiset Miehet 0% 50% 100% Keskiarvo 9,0 tai yli ,0-8, ,0-7, alle 7, % 50% 100%

27 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 27 Lähes joka neljäs tyttö harkitsee välivuotta lukion jälkeen -Välivuoden suosio kasvaa, mitä lähempänä valmistuminen on Mitä aiot tehdä lukion jälkeen? -Pidän välivuoden. Täysin varmasti Aika varmasti Todennäköisesti en En missään tapauksessa Kaikki lukiolaiset % 50% 100% Naiset Miehet % 50% 100% Luokka-aste % 50% 100%

28 28 Tytöt, koulu ja itsetuntemus Vain vajaa 20 prosenttia nuorista tietää varmasti, mikä heistä tulee isona, tai edes millä alalla he haluavat työskennellä tulevaisuudessa. Kaikkein epävarmimpia ovat tytöt ja erityisesti parhaiten koulussa menestyvät. Eikö hyvän koulumenestyksen nimenomaan pitäisi taata menestymisen työelämässä tai ainakin pääsyn työelämään, mihin sitten haluaakin? Hyvä koulumenestys avaa kyllä ovet työelämään, mutta samalla se kasaa paineita valita oikein. Kun ovet ovat auki mihin tahansa, nuoren tehtäväksi jää valita se oikea ala, joka kiinnostaa häntä kaikkein eniten ja jossa hänen taidoistaan ja ahkeruudestaan olisi tulevaisuudessa kaikkein eniten hyötyä, jossa hän olisi onnellisin. Valinnan teko on kuitenkin hyvin vaikeaa, jos tietoa toimialoista ja opiskeluvaihtoehdoista käytännön tasolla on vain vähän. Tilanne kääntyy päälaelleen. Kun vaihtoehtoja on paljon, valinnan pitäisi olla helppo, mutta kun tietoa on vähän, vaihtoehtojen paljous ainoastaan vaikeuttaa tulevaa valintaa. Hyvä koulumenestys avaa kyllä ovet työelämään, mutta samalla se kasaa paineita valita oikein. Kriittiseksi kysymykseksi yläkoulussa ja lukiossa, ja erityisesti näiden hyvin menestyvien tyttöjen kohdalla, näyttää muodostuvan itsetuntemus. Vähintään yhtä tärkeää kuin ahkeruus, taito ja luovuus on nykytyöelämässä itsetuntemus. Missä minä olen hyvä ja millainen minä olen? Paitsi teknistä osaamista ja sosiaalisia taitoja koulun pitäisi pystyä myös tukemaan nuoren itsetuntemusta. Vaikka koulumenestys olisi hyvä ja ovet avoinna mihin tahansa, tulevaisuuden valinnat ovat lopulta hyvin henkilökohtaisia. Opettaja tai kukaan muukaan ei voi tehdä valintaa oppilaan puolesta. Valinnan

29 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 29 tulisi perustua nuoren omaan tuntemukseen, tietenkin osaamisen ja mahdollisuuksien rajoissa. Paitsi itsetuntemusta, päätöksessä vaaditaan myös itseluottamusta. Jos koulu opettaa nuorelle ainoastaan käskyjen noudattamista ja ohjeiden mukaan toimimista, mitä tapahtuu, kun nuori joutuu ensimmäisen kerran itse päättämään tulevaisuudestaan, tekemään sen ratkaisevan päätöksen tulevaisuutensa suunnasta? Paitsi taitoja ja osaamista, työelämässä tarvitaan ennen kaikkea siis itsetuntemusta ja itseluottamusta. Opettaja tai vanhemmat voivat antaa vinkkejä valinnan edessä olevalle nuorelle. Jos nuorella on kuitenkin taitoja ja kykyjä monelle alalle, hänen pitäisi itse uskaltaa kuunnella sydäntään löytääkseen oman alansa, jossa voisi tehdä sen hallituksen toivoman pitkän työuran ja jaksaisi työssään ilman sairastumista tai loppuun palamista. Paitsi taitoja ja osaamista, työelämässä tarvitaan ennen kaikkea siis itsetuntemusta ja itseluottamusta. Vaikuttaisi siltä, ettei koulu pysty näitä tällä hetkellä riittävästi vahvistamaan. Eniten itsetuntemuksen ja itseluottamuksen puute vaivaa nimenomaan tyttöjä ja etenkin niitä parhaiten koulussa menestyviä. Koulumenestys ei itsessään takaa menestystä työelämässä. Mediassa puhutaan paljon poikien huonosta koulumenestyksestä ja syrjäytymisvaarasta, mutta jos menestyvien tyttöjen problematiikkaan ei kiinnitetä huomiota ajoissa, muhimassa on seuraava ongelmaryhmä. Koulumenestys ei itsessään takaa menestystä työelämässä. Myös kympin tytöt ja pojat tarvitsevat tukea ja roolimalleja uravalintojensa taakse.

30 30

31 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 31 Case: Karla 19 v. ylioppilas Minulla ei ole oikeastaan ikinä ollut niin sanottua "unelma-ammattia". Yläasteen jälkeen tuntui oikealta vaihtoehdolta mennä lukioon, sillä minulla ei ollut vielä mitään tietoa siitä, mitä haluaisin tehdä ammatikseni. Pidin lukemisesta sekä lukuaineista. Olisin kaivannut enemmän eri alojen esittelyjä ja tunnetta siitä, että koulussa oltaisiin oikeasti oltu kiinnostuneita, mihin päädyn opiskelemaan. Pidin lukiossa opiskelusta, mutten saanut sielläkään "suurta valaistumista" liittyen tulevaisuuden opiskeluihin. Koeviikot ja ylioppilaskirjoitukset olivat pääosassa, eikä opinto-ohjaukseen juurikaan panostettu. Opinto-ohjaajamme sanoi kurssinsa alussa, että aikoo järjestää kaikille ajan, jolloin tulevaisuudesta keskusteltaisiin kahdestaan, mutta aikaa ei riittänytkään kaikille. Opon huoneeseen oli toki mahdollista mennä juttelemaan esimerkiksi välitunnilla, mutta silloinkin huoneen eteen oli kertynyt jonoa. Opinto-ohjaukseen perustuva kurssi oli vain puolikas, eli aikaa ei millään riittänyt kaikkien alojen esittelyyn. Lukiossamme oli vain yksi opinto-ohjaaja, joten välillä tunteja myös peruttiin. Esimerkiksi alaa, jota itse olen nyt lähdössä opiskelemaan, ei mainittu sanallakaan koko kurssin aikana. Olisin kaivannut enemmän eri alojen esittelyjä ja tunnetta siitä, että koulussa oltaisiin oikeasti oltu kiinnostuneita, mihin päädyn opiskelemaan. Omalla kohdallani tunnetta ei päässyt valitettavasti syntymään. Kun kevään yhteishaku ammattikorkeisiin ja yliopistoihin alkoi lähestyä, minulla ei ollut vieläkään selkeitä suunnitelmia tulevaisuuden

32 32 opiskeluista. Olin kuitenkin tutustunut Tampereen yliopiston opinto-oppaaseen, jossa esiteltiin eri tieteenaloja ja päätin opinto-oppaan sekä netistä lukemani tiedon perusteella hakea opiskelemaan sosiaalitieteitä. Varmuutta asiaan sain lähinnä kavereilta, jotka kertoivat kokemuksistaan ja tutuistaan tieteenalan parissa, sekä vanhemmilta, jotka kannustivat ja keskustelivat aiheesta kanssani. Koulun rooli oli omassa tapauksessani hyvin pieni. Lisäksi minulla on vielä yliopistossakin aikaa saada selkeyttä kysymykseen mikä minusta tulee isona? Vähän aikaa sitten sain tietää päässeeni opiskelemaan hakemaani alaa eli sosiaalitieteitä Tampereen yliopistoon. Ajatukset tulevaisuudesta ovat hyvät, vaikkakin hieman epävarmat. Onko tieteenala varmasti oma juttuni? Viihdynkö yliopistossa? Olisiko pitänyt tutustua myös esimerkiksi ammattikorkean tarjontaan paremmin? Toisaalta olen nyt jo melko varma, että tulen pitämään syksyllä alkavia opiskeluja mielenkiintoisina, enkä löydä yhtäkään syytä, miksen pitäisi opiskelusta yliopistossa. Lisäksi minulla on vielä yliopistossakin aikaa saada selkeyttä kysymykseen "mikä minusta tulee isona?". Nyt tiedän kuitenkin jo sen, että olen oikeilla jäljillä kohti unelma-ammattiani.

33 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 33 Yläkoululaisten suosikkialat top 10 0% 10% 20% 30% Ravitsemis- ja matkailuala 27 Terveyspalvelut 26 Sosiaalipalvelut 26 Kulttuuri ja viihde 26 Media ja viestintä 22 Opetus ja koulutus 21 Taidealat 19 Tietotekniikka-ala 19 Kaupanala 18 Yliopistot ja tutkimuslaitokset (akateeminen tutkimus) 18 Lukiolaisten suosikkialat top 10 Opetus ja koulutus Kulttuuri ja viihde Media ja viestintä Kaupanala Terveyspalvelut Ravitsemis- ja matkailuala Yliopistot ja tutkimuslaitokset (akateeminen tutkimus) Sosiaalipalvelut Taidealat Tietotekniikka-ala % 10% 20% 30%

34 34 TV-kokit kiinnostavat, teollisuus ei Automaatio, robotiikka ja ubiteknologia, automaation päälle syntyneet uudet palveluammatit, pelimaailma ja pelillisyyden leviäminen muille aloille, cleantech, 3D-tulostaminen, älyverkot, tietoturva. Mm. nämä ovat niitä niin sanottuja tulevaisuuden toimialaoja, joiden sanotaan työllistävän meitä tulevaisuudessa. Näille aloille kannattaisi kouluttautua, jos haluaa taata työllistymisensä valmistumisen jälkeen. Yläkoululaisten suosikkitoimiala on vuodesta toiseen ravitsemis- ja matkailuala. Suosikkilistan kärjen tuntumassa keikkuvat myös sosiaali- ja terveysalan työt ja mukaan on viime vuosina tullut myös muita aloja, joissa töitä riittää. Lukiolaisten suosikkialat ovat puolestaan vuodesta toiseen samat, opetus ja koulutus, kulttuuri ja viihde sekä media ja viestintä. Miksi juuri nämä alat kiinnostavat? Miksei teknologia ja perinteiset teollisuuden alat mahdu suosikkilistaan? Nuoria kiinnostavat alat, jotka ovat läheisesti osa heidän arkeaan tai toisaalta esillä heidän seuraamissaan medioissa. Ravitsemis- ja matkailuala ja ennen kaikkea sosiaali- ja terveysala ovat toki Suomen talouden ja kestävyyden kannalta tärkeitä aloja. Mutta jos katsotaan nuorten suosikkialoja tarkemmin, voidaan kiinnostuksen kohteista löytää yhtenevyys. Nuoria kiinnostavat alat, jotka ovat läheisesti osa heidän arkeaan tai toisaalta esillä heidän seuraamissaan medioissa. Ne ovat niitä aloja, joista nuorilla on jokin käsitys, jotakin konkreettista, muutakin kuin opintosuunnan nimi hakuoppaassa tai titteli aamulehden sivuilla.

35 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 35 Mikä saisi kiinnostuksesi heräämään jotakin alaa tai ammattia kohtaan? Jos pääsisi seuraamaan ammattia joksikin aikaa. -mies, lukio Tietoa ammatissa työskentelevältä, esim. haastattelu, jossa hän kertoisi työstään. -nainen, lukio Jos joku sen alan henkilö tulisi esittelemään työtään ja/tai työpaikkaansa. -mies, yläkoulu Ammattiin perehtyminen ja tutustuminen sekä alan kokeileminen saattaisi auttaa. -nainen, yläkoulu Kun työelämätietoa ei ole muualta saatavilla, nuoret samaistuvat ja imevät tietoa paitsi vanhemmiltaan ja lähipiiriltään myös mediasta. Nuoret rakentavat oman tulevaisuudenkuvansa siihen näyttämöön ja niihin lavasteisiin, jotka he näkevät ympärillään. Nuoret toivovat kuulevansa työ- ja uramahdollisuuksista suoraan eri aloilla työskenteleviltä. Jos nuoria halutaan ohjata tulevaisuuden aloille, heille on voitava tarjota ymmärrettävä ja samaistuttava kuva myös heidän arjestaan irrallisista aloista. Toki nuoret osaavat myös itse etsiä tietoa kiinnostavista aloista ja mahdollisuuksista, mutta miten etsiä tietoa työtehtävistä, joista ei ole koskaan kuullutkaan? Jotta tulevaisuuden aloille saadaan koulutettuja osaajia, nuorille on tarjottava tietoa ala- ja koulutusvaihtoehdoista, riittävän aikaisin, ja nimenomaan käytännön tasolla. Nuoret toivovat kuulevansa työ- ja uramahdollisuuksista suoraan eri aloilla työskenteleviltä. Vielä parempi olisi jos erilaisia työtehtä-

36 36 viä pääsisi itse seuraamaan tai jopa kokeilemaan. Vierailut ja haastattelut eri toimialoilta voidaan toteuttaa helposti ja kustannustehokkaasti virtuaalisesti. Kokeilemisen taas mahdollistaa luontevimmin TET-harjoittelu, joka olisi saatava yläkoulujen lisäksi myös lukioihin, tapahtui se sitten virtuaalisesti tai perinteiseen tapaan. Nuoret hakeutuvatkin vuodesta toiseen aina samoille aloille ja samalla monet tulevaisuuden kannalta tärkeät alat kaipaisivat lisää opiskelijoita. Nuoret tarvitsevat tietoa valintojensa tueksi. Jos tietoa ei tarjota koulussa, se haetaan jostain muualta, usein vanhemmilta ja ystäviltä sekä mediasta. Vanhemmilta ja mediasta saatava tieto puolestaan rajoittuu usein vain hyvin tunnettuihin aloihin ja on usein värittynyttä. Nuoret hakeutuvatkin vuodesta toiseen aina samoille aloille ja samalla monet tulevaisuuden kannalta tärkeät alat kaipaisivat lisää opiskelijoita. Jos tämä kehä halutaan katkaista, helpoin tapa on tarjota työelämätietoa koulussa, kattavasti ja käytännönläheisesti.

37 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 37

38 38

39 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 39 Case: Ilmari 19 v. ylioppilas Yläasteella en vielä kokenut painetta ammatinvalintaan, koska tiesin, että menen lukioon ja saan kolme vuotta lisää miettimisaikaa. Olin halunnut Kallion lukioon jo pienestä pitäen. Luokallamme lukioon meno oli myös enemmän sääntö kuin poikkeus, vain yksi koko luokasta valitsi ammattikoulun. Myös korkeakouluopinnot siinsivät jo silloin haaveissani. Yläasteikäisenä tutustuin ensikertaa media-alaan, kun lopetin pitkäaikaisen harrastukseni taitoluistelun. Kaipasin uutta harrastusta ja olin aina pitänyt esiintymisestä, joten päätin ilmoittautua Nuorisokeskuksen teatteriryhmään. Ryhmät olivat kuitenkin jo täynnä. Tutkin netistä muita vaihtoehtoja ja löysin Nuorten Ääni -toimituksen. Siellä pääsisi tekemään juttuja esimerkiksi Ylelle ja Helsingin Sanomiin. Kuulostaa tarpeeksi mielenkiintoiselta, tuumin ja lähdin mukaan. ensimmäisenä vuonna keskityttiin lukiosysteemin ymmärtämiseen, toisena vuonna ylioppilaskirjoituksiin ja kolmantena pitikin olla keksittynä jo joku opiskeluala Nyt olen kuulunut Nuorten Ääni -toimitukseen neljä vuotta. Viime vuosina osallistuminen ei ole ollut niin aktiivista, koska ylioppilaskirjoitukset, omat freelancer-työt ja yliopistohaut ovat verottaneet aikaa. Nuorten Ääni -toimitus on kuitenkin saanut minut kiinnostumaan media-alasta. Syksyllä lähden opiskelemaan media- ja viestintätieteitä Göteborgin yliopistoon. Suhtaudun tulevaisuuteen jännittyneenä ja odottavaisesti. Varsinkin muutto ulkomaille aiheuttaa kihelmöintiä vatsanpohjassa.

40 40 Koen, että koululla ei ole ollut vaikutusta omaan alanvalintaani. En kokenut opinto-ohjausta ryhmässä kovin hyvänä. Varsinkin lukiossa tuntui, että ensimmäisenä vuonna keskityttiin lukiosysteemin ymmärtämiseen, toisena vuonna ylioppilaskirjoituksiin ja kolmantena pitikin olla keksittynä jo joku opiskeluala. Yksilöllinen ohjaus ja kahdenkeskeiset tuokiot opinto-ohjaajan kanssa sen sijaan olivat onnistuneita. Kaverini ovat kertoneet, miten heille on tehty esimerkiksi suunnitelma oman jutun löytämiseen. Suunnitelmaan kuuluu tapaamisia opinto-ohjaajan kanssa, pohdittavaa kotona sekä tiedonhakutehtäviä. Vaikka kuulun niihin onnekkaisiin, jotka ovat saaneet opiskelupaikan, pohdin tulevaisuutta varsin avarasti. Media-alalle koulutetaan liikaa väkeä eikä esimerkiksi journalismin opetusta ammattikorkeakouluissa ole Journalistiliiton pyynnöistä huolimatta lopetettu. Työttömyys on tietenkin yksi huolenaiheistani. Arvostetaanko Suomessa ulkomaalaista tutkintoa? Mitä jos en saa töitä? Onko alalla työpaikkoja, kun valmistun? median herättämät kuvat sosiaalityöstä olivat luotaantyöntäviä: työ on todella raskasta ja vaihtuvuus suurta Pohdin myös olenko tehnyt oikeat valinnat. Abivuotena harkitsin vaihtoehtona sosiaalityön opintoja. Sosiaalialalla on hyvin paljon työpaikkoja tarjolla. En kuitenkaan tuntenut varsinaista paloa alalle. Myös median herättämät kuvat sosiaalityöstä olivat luotaantyöntäviä: työ on todella raskasta ja vaihtuvuus suurta. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden työtä arvostelevat rankasti niin asiakkaat kuin media ja päättäjät. Valitsin siis toisin. Minun kokemusteni mukaan opinto-ohjauksessa pitäisi keskittyä yksilöllisiin tapaamisiin. Tulevaisuuden suuntaa on hankala päättää ryhmäluennoilla ja yleispätevien ohjeiden perusteella kolmenkymmenen ihmisen luokassa. Tärkeää on myös aika. Tulevaisuuden pohtimiseen tarvitaan paljon aikaa, mutta nykyisessä koulujärjestelmässä tavoite on kulkea kustannustehokkaasti koulusta toiseen. Esimerkiksi välivuoden mahdollisuuksia voisi esitellä paremmin. Oman jutun löytää helpommin kokeilemalla kuin miettimällä kotisohvalla.

41 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 41 Oppisopimuskoulutus - tuntematon vaihtoehto nuorille Alle 1% Vajaa 4% yläkoululaisista aikoo valita Lukiolaisista valitsee melko varmasti tai varmasti Miksi et valitsisi oppisopimuskoulutusta? Lukio on mielestäni varmempi ratkaisu tulevaisuudelle. -nainen, yläkoulu Olen kiinnostunut esim. lääkärin ammatista, jota ei voi saada oppisopimuskoulutuksen kautta. -nainen, yläkoulu Mikä on oppisopimuskoulutus? -nainen, yläkoulu Haluan opiskella kurssit ammattikoulussa. -mies, yläkoulu

42 42 Oppisopimus ja yrittäjyys, rohkeita valintoja! Oppisopimusta on ehdotettu lääkkeeksi nuorten syrjäytymiseen ja työttömyysongelmaan. Sillä on suuri rooli Nuorisotakuun toimenpideohjelmassa ja siihen on tarkoitus panostaa rahallisesti myös tulevina vuosina. Mallimaaksi on nostettu Saksa, jossa oppisopimus on suosittua ja nuorisotyöttömyys todella alhaista. Saksan ohella oppisopimuskoulutuksen (duaalikoulutuksen) mallimaita ovat mm. Itävalta ja Sveitsi. Näissä kaikissa oppisopimuskoulutukseen lähtevien osuus vuotiaiden ikäluokasta on runsas puolet. Myös esimerkiksi Tanskassa, Hollannissa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Italiassa oppisopimuskoulutuksen valitsee % ikäluokasta. Suomessa ja Norjassa vastaava luku jää alle kymmeneen prosenttiin. Oppisopimusta pidetään ainoastaan rajatun pienen porukan juttuna, jolloin siitä myös kenties kerrotaan vain niille, joiden nähdään kuuluvan tähän lokeroon. Kun koulu loppuu tutkimuksessa vain alle yksi prosentti yläkoululaisista kertoi valitsevansa peruskoulun jälkeen oppisopimuskoulutuksen, lukiolaisistakin vain alle 4 prosenttia harkitsee sitä. Miksi oppisopimus ei kiinnosta suomalaisia nuoria? Kysyttäessä oppisopimuksesta yläkoululaisilta yleinen vastaus on, että lukio antaa paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa tai että olen jo valinnut ammattikoulun. Lähes yhtä usein vastataan: Mikä oppisopimuskoulutus? Tutkimuksen valossa näyttäisikin siltä, että nuoret eivät valitse oppisopimuskoulutusta, koska eivät tiedä, mikä se sellainen on.

43 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 43 Kenelle oppisopimuskoulutus mielestäsi sopii? Opettajat vastaavat Motivoituneille, jotka pystyvät kantamaan itse vastuuta opinnoistaan ja oppimisestaan. -nainen, ammatillinen oppilaitos Iällä ei niinkään merkitystä, motivaatio ja asenne tärkeintä (mikä aikuisilla yleensä kohdallaan). -mies, ammatillinen oppilaitos Sellaiselle, joka oppii parhaiten tekemisen kautta. Aikuisopiskelijoille varmaan sopii parhaiten. -mies, alakoulu Vahvasti motivoituneille oppijoille ja opettajille. Pitää olla halu oppia ja opettaa hyvin. -nainen, lukio Opettajien asenneselvityksen mukaan opettajat suhtautuvat oppisopimukseen positiivisesti. Heidän mielestään siihen tarvitaan tietynlaista kypsyyttä, sitoutumista ja vastuunkantoa molemmilta osapuolilta, niin oppilaalta, kuin yritykseltäkin. Tämän takia koulutusmalli saattaa opettajien mukaan usein sopia paremmin vähän vanhemmalle opiskelijalle kuin nuorelle, mutta ei välttämättä. Opettajien mielestä oppisopimuskoulutus sopii myös oivallisesti sellaisille opiskelijoille, jotka eivät ehkä sovellu niin hyvin istumaan luokassa tai opiskelemaan perinteisellä tavalla. Suhtautuminen on siis positiivista, mutta varauksellista. Tämä varauksellisuus heijastuu myös tavassa, jolla oppisopimuksesta viestitään opiskelijoille. Oppisopimusta pidetään ainoastaan rajatun pienen porukan juttuna, jolloin siitä myös kenties kerrotaan vain niille, joiden nähdään kuuluvan tähän lokeroon. Näyttäisikin siltä, että oppisopimuskoulutus on saanut Suomessa, aivan turhaan, kakkosluokan koulutuksen leiman, josta olisi aika päästä eroon. Jos oppisopimuskoulutuksen suosiota halutaan Suo-

44 44 messa hilata lähemmäs Keski-Euroopan tasoa, pitäisi jokaisen peruskoululaisen vähintäänkin tietää, että oppisopimus vaihtoehtona on olemassa, ja suurin piirtein mistä siinä on kysymys. Vaikka oppisopimus ei heti peruskoulun jälkeen kiinnostaisikaan, parempi maine ja tietoisuus oppisopimuksesta mahdollistaisivat sen valitsemisen kenties myöhemmässä elämänvaiheessa, sitten kun sitä opettajien penäämää kypsyyttä, sitoutumista ja vastuunkantoa jo löytyy. Toisekseen, jos oppisopimus todella halutaan nostaa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi nuorelle, lukion ja ammattikoulun rinnalle, kaivataan aitoa yhteistyötä ja toimeen tarttumista. Jotta oppisopimuksesta saadaan konsepti, joka palvelee niin nuoren kuin yrityksenkin tarpeita, kehitystalkoissa tarvitaan tiivistä yhteistyötä, koulun, yritysten ja nuorten kesken. Miten suhtaudut oppisopimuskoulutukseen? Opettajat vastaavat Hyvin myönteisesti. Erinomainen tapa oppia ammatti. -nainen, lukio Monille nuorille hyvä mahdollisuus. Kaikille koulunkäynti ei sovi periteisessä muodossaan. -mies, lukio Hyvä vaihtoehto opiskelijoille, joilla on hankaluuksia oppia asioita teoreettisesti. -nainen, yläkoulu Positiivisesti, se on yksi väylä työelämään. -mies, ammatillinen oppilaitos

45 Kun koulu loppuu - Mitä minusta tulee isona? 45 Vain hulluko ryhtyy yrittäjäksi? Yrittäjyyskasvatus on virallisesti ollut koulun opetussuunnitelmassa 1990-luvun puolivälistä alkaen. Tutkimuksiemme perusteella peruskoulu ja lukio eivät kuitenkaan edelleenkään varsinaisesti kannusta yrittäjyyteen tai yrittäjähenkisyyteen. Normien mukaisia valintoja arvostetaan enemmän kuin omien juttujen etsimistä ja kokeilua. Lukiossa teoreettisuus korostuu entisestään. Siirryttäessä ensimmäiseltä vuosikurssilta kohti ylioppilaskirjoituksia, tiedonjano kasvaa ja kiinnostus yrittäjyyteen puolestaan vähenee. Viimeistään yliopistossa kiinnostus yrittämiseen lopahtaa yleensä täysin. Professorit sanovat suoraan, että vain hullut ja kouluttamattomat lähtevät yrittäjiksi. Koulutettu ihminenhän ymmärtää, että yrittämisen riski on järjettömän suuri eikä sitä kukaan tervejärkinen ota kantaakseen. Eipä sellaista taidettu kauheasti opettaa. Se on sitten jokaisen omissa käsissä myöhemmin; luoko yhteyksiä vai ei ja käyttääkö niitä millä tavalla. 63 prosenttia opettajista on samaa mieltä siitä, että nykyinen koululaitos ei viljele riittävästi yrittämisen henkeä. Yrittäjyyskasvatuksen ydintä on kannustaminen luovuuteen, tekemällä oppiminen, ideointi ja kokeilu. Opettajien mielestä koulu onnistuu heikosti nimenomaan luovuuden, ongelmanratkaisukyvyn sekä yritteliäisyyden vahvistamisessa. 59 prosenttia opettajista kaipaisikin enemmän käytännön harjoittelua ja kokeilemista kouluun. Ylemmillä luokilla yrittäjyyskasvatukseen kuuluvat kiinteästi myös yhteydet elinkeinoelämään. Opettajista 57 prosentin mielestä yhteyksiä kaivattaisiin lisää. Opettajat myös tunnistavat syyn puutteellisten yhteyksien taustalla. 87 prosenttia opettajista on sitä mieltä, ettei opettajankoulutus anna valmiuksia koulu-yritys yhteistyöhön.

46 46 Lukio kasvattaa tiedonjanoa mutta vähentää yritteliäisyyttä Kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavien väittämien kanssa? Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Olen tiedonjanoinen % 50% 100% Luokkaaste Luokkaaste Haluaisin perustaa oman yrityksen % 50% 100%

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Kun koulu loppuu -kiertue

Kun koulu loppuu -kiertue Kun koulu loppuu -kiertue Kiertueen tavoitteet ja tulokset Aicha Manai Kun koulu loppuu -kiertue Kiertuetta olivat toteuttamassa yhteistyössä Taloudellisen tiedotustoimisto TATin kanssa Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Nuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011

Nuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Nuoret ja ammatinvalinta 2011 Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Tutkimuksen toteutus Taloudellisen tiedotustoimiston ja Fountain Parkin toteuttamaan verkkohaastatteluun oli mahdollista osallistua 4.4.

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 Koulutustarjonnan ja työmarkkinatilanteen toivotaan kohtaavan TUTKIMUKSESTA YLEISESTI Studentum.fi Studentum.fi-koulutussivustolla

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Minun tulevaisuuteni. 3. Arvaa, mikä työ! A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää.

Minun tulevaisuuteni. 3. Arvaa, mikä työ! A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää. Minun tulevaisuuteni 3. Arvaa, mikä työ! Ohessa on ammattilaisten kuvauksia omasta koulutuksestaan. Päättele tai ota selvää, A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää. B. mihin töihin kuvattu koulutus

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit:

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit: Ammattiportfolio Ammattiprojektissa tutustutaan 3 5 ammattiin. Lisäksi projektin on tarkoitus auttaa löytämään omia vahvuuksia ja helpottaa tulevaa ammatinvalintaa. Projekti antaa myös valmiuksia työnhakuun.

Lisätiedot

Kun KOULU LOPPUU? -Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista 2013

Kun KOULU LOPPUU? -Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista 2013 Kun KOULU LOPPUU? -Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista 2013 2012 1 Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Kirsi Ikonen Fysiikan ja matematiikan laitos Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät - esiselvityshanke Työ- ja koulutusurien sukupuolen

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Puheenjohtaja Teppo Säkkinen Suomen Lukiolaisten Liitto. Elinikäisen ohjauksen työseminaari, OKM 12.11.

Puheenjohtaja Teppo Säkkinen Suomen Lukiolaisten Liitto. Elinikäisen ohjauksen työseminaari, OKM 12.11. Puheenjohtaja Teppo Säkkinen Suomen Lukiolaisten Liitto Elinikäisen ohjauksen työseminaari, OKM 12.11. Taustaa: lukiolaisten siirtyminen jatkoopintoihin Tutkimustietoa opintojen ohjauksesta Opinto-ohjauksen

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea. T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen? Hakuinfo abeille 14.1.2014

Mitä lukion jälkeen? Hakuinfo abeille 14.1.2014 Mitä lukion jälkeen? Hakuinfo abeille 14.1.2014 Ajankohtaista abivuonna Jatko-opinto-ohjauskeskustelut Yo-kokeisiin keskittyminen Jatko-opintoihin hakeutuminen 30.10.2013 Tikkurilan lukio, Minna Kattelus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

ympäristöalan opinto opas Opiskelu ammattikorkeakoulutuksessa Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa Opiskelu yliopistossa

ympäristöalan opinto opas Opiskelu ammattikorkeakoulutuksessa Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa Opiskelu yliopistossa opinto opas ympäristöalan 2015 Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa Opiskelu ammattikorkeakoulutuksessa Opiskelu yliopistossa 06 30 58 ESIPUHE Ympäristöalan opinto-opas SUOMESSA YMPÄRISTÖ on ollut aina

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Taivas+Helvettikirjan. opetuksessa. Opettajan ohje. One on One Publishing Oy, Henry Fordin Katu 6, 00150 Helsinki www.taivasjahelvetti.

Taivas+Helvettikirjan. opetuksessa. Opettajan ohje. One on One Publishing Oy, Henry Fordin Katu 6, 00150 Helsinki www.taivasjahelvetti. Taivas+Helvettikirjan käyttäminen opetuksessa Opettajan ohje Taivas+Helvetti Taivas+Helvetti Vol. 1 julkaistiin vuonna 2013 ja sen suosio ylitti kaikki odotukset. Lukijat inspiroituivat kirjan rehellisistä

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016 Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta Ajankohtaista abien ohjauksessa OP1-kurssin abivuoden opotunnit ovat olleet 1. ja 3. jaksossa. Hakuinfo järjestetään

Lisätiedot

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Kyselyn taustatiedot Kysely lähetettiin kaikkiaan neljään lukioon ja yhteen ammattioppilaitokseen Rauman Kauppakamarin alueella Kysely kohdistettiin

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuudensuunnitelmista. Toimialakohtainen raportti: Metsäteollisuus

Tutkimus nuorten tulevaisuudensuunnitelmista. Toimialakohtainen raportti: Metsäteollisuus 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuudensuunnitelmista Toimialakohtainen raportti: Metsäteollisuus Tervetuloa toimialakohtaisen erikoisraportin pariin! Tässä erikoisraportissa on tarkasteltu useilla eri muuttujilla

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot