Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti. kevät 2011

Transkriptio

1 Lähde liikkeelle Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti kevät 2011 Aikuisopiskelijan ohjaus Henkilökohtaistaminen aikuiskoulutuksen lähtökohtana Hyvät koulutustulokset ja hyvä maine tulevat käytännön teoista Oppimisvaikeudet tulee kartoittaa jo koulutuksen alussa

2 Pääkirjoitus Opiskelijan ohjauksesta oppilaitosten myyntivaltti Kannen kuva: Amiedun ohjaava kouluttaja Juha Sinisalo ja tuotantotekniikan kouluttaja Reetta Krook. Aikuisopiskelijoiden ryhmässä jokaisella on erilainen lähtötaso. Haasteeseen voidaan vastata opiskelun ohjauksella. Se parantaa oppimistuloksia ja antaa opiskelijalle myönteisemmän kokemuksen koko opiskelusta. Tällaisessa oppilaitoksessa opiskelijat huomioidaan yksilönä, asiakkaana! Opiskelijan ohjaus ei ole asiana uusi. Jo Aleksis Kivi kirjoitti Seitsemässä veljeksessä, kuinka lukkari käytti ohjauskeinoina tukistusta ja nurkassa seisottamista. Opettajan ilmeisenä tarkoituksena oli tehostaa lukutaidon oppimista. Ohjauskeinot ovat onneksi muuttuneet noista ajoista. Tukistus toimisi nykyisin muutoinkin huonosti, koska aikuisten opinnoista yhä suurempi osa toteutuu etäopetuksena. Silloin muodostuu erittäin tärkeäksi se, kuinka opiskelijaa ohjataan tekemään ammattitaitoaan kehittäviä toimia joko työpaikalla tai omalla ajallaan. Hyvä oppimistulos syntyy opetushenkilöstön ja opiskelijan yhteistyönä. Yhteistyö muodostuu siitä, että molemmilla toimijoilla on yhteinen päämäärä, ja asiakkaana olevan aikuisen oppimiseen ja aikaisempaan kokemukseen liittyvät asiat huomioidaan ammattitaidon hankkimiskeinoja valittaessa. Tämä vaatii kuitenkin oppilaitoksessa monen asian uudelleenajattelua. Ei riitä, että vähennetään lähiopetusta ja siinä sivussa säästetään opettajien palkkakustannuksista. Opettajilta vapautuva työpanos pitää käyttää uudenlaiseen työhön. Paras toimintamalli löytynee siten, että pohditaan koko etäopiskelupainotteinen koulutusprosessi uudestaan ja mietitään asiakaslähtöisesti uudet toimintatavat. Niihin kuulunee silloin melkoinen määrä ohjauksellisia toimia, jotka voivat olla opettajallekin aiempaa mielenkiintoisempia. Opiskelun ohjaaja ei välttämättä ole kouluttaja. Useissa oppilaitoksissa on erikseen henkilöitä, jotka auttavat etsimään opiskelijalle sopivia tutkintoja tai jopa oikeaa tutkintotasoa, ammattialasta puhumattakaan. Usein tämä työ tehdään jo ennen kuin asiakas on opiskelijana oppilaitoksessa. Uudelleen ajattelu voisi olla paikallaan myös viranomaisrahoittajalle. Nykyisin rahoituspäätöksissä puhutaan vain opiskelijatyöpäivistä. Suomessa luotetaan koulutuksen vaikuttavuuteen. Tämä näkyy myös yhteiskunnan taloudellisena panostuksena koulutukseen. Kilpailu koulutusvaroista on kovaa. Hyvät koulutustulokset ja hyvä maine tulevat käytännön teoista. Siten eturivin aikuiskoulutus- oppilaitokset antavatkin ohjaukseen liittyvät tehtävät laajimman asiantuntemuksen hankkineille henkilöille. Kun koulutuksen tavoite ja toteutustapa on valittu hyvin, ovat perusasiat hallinnassa. Koulutuksen aikana tapahtuvaa ohjausta ei tietenkään saa unohtaa. Sen avulla varmistetaan tavoitteiden toteutuminen ja tyytyväinen asiakas, joka kertoo hyvästä palvelusta, virallisten palautteiden ohella, myös työpaikallaan ja vapaa-ajallaan. Olen vakuuttunut siitä, että aikuisopiskelijan ohjaus on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kannattavaa. Hyvä, nykyaikaisin keinoin toteutettu ohjaus on aikuiskoulutusoppilaitoksen ja kouluttajan myyntivaltti. Se tuo uusia ja ehkä myös entistä maksukykyisempiä asiakkaita. Veikko Ollila päätoimittaja, johtaja ALVAR 2

3 Sisällysluettelo 2 Pääkirjoitus 4 Aikaa, huomiota, kunnioitusta aikuisohjaus Amiedussa 7 Aikuisopiskelijan ohjaus hakeutumisen ja henkilökohtaistamisen yhteydessä 10 Haasteena laadukas aikuiskoulutus 12 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut yksilön urapolulla 15 Opin Ovi -auton matkassa Pirkanmaalla 17 Näyttötutkinnon suorittaminen on kannattanut teknologiateollisuudessa 18 Etkö auttaa vois, mulla asiaa ois? 21 Erilainen oppija tutkinnon suorittajana 22 Osaava Ohjaus -projekti on käynnistynyt 27 Kengitysseppä tuntee hevosen perin pohjin 30 Oppisopimuskoulutus tarjoaa yksilöllisiä ratkaisuja 34 Yrittäjät innostuivat opiskelemaan 38 Pallen vikinä: Ohjauksen merkitys näyttötutkinnossa 39 Hyvä tietää Julkaisija Lähde liikkeelle lehti tiedottaa näyttötutkintotoiminnasta ja ammatillisen aikuiskoulutukseen en liittyvistä kokemuksista ja ajankohtaista asioista. Päätoimittaja Veikko Ollila johtaja ALVAR Toimitussihteeri Satu Henttinen Toimitus Eija Hampinen Marja Koivunen Veijo Kykkänen Jouni Kyllönen Tarja Raninen, Texthouse Ulkoasu ja taitto Asser Jaaro Painopaikka Scanweb Oy Painosmäärä kpl Ilmoitusmyynti Suoramarkkinointi Mega Oy Yhteystiedot puh (09) ALVAR, Kaarnatie 4, Helsinki ISSN X (painettu) ISSN (netti) 3

4 TEKSTI: OHJAAVA KOULUTTAJA, ANJA TARHALA JA KEHITYSPÄÄLLIKKÖ TAPANI LEINO, AMIEDU KUVAT: AMIEDU Aikaa, huomiota, kunnioitusta Ohjaus- ja oppimiskeskus Tuutori toimii Amiedun oppimisen tukikeskuksena. Tuutorin kautta opiskelija voi saada tarvittaessa erityistä tukea ja ohjausta omaan oppimisprosessiinsa. 4

5 aikuisohjaus Amiedussa Visio Amiedussa on pitkät perinteet aikuisohjauksen saralla. Ohjausta on kehitetty aktiiviseksi työkaluksi opettamisen rinnalle samanarvoiseksi koulutuskokonaisuuden osaksi. Oppilaitoksen yhteisen ohjauskäsityksen varmistamiseksi ja ohjauksen laadun takaamiseksi Amiedussa on laadittu Ohjaussuunnitelma. Suunnitelma määrittelee ohjauksen vision: Amiedun ohjaustoiminta perustuu ammatillisen kehittymisen henkilökohtaistamiseen ja vahvaan ohjausosaamiseen aikuisoppijoiden, yritysten ja kumppanien ohjaus- ja tukitoimien tuottamisessa. Ohjaus-käsite Työhön tai koulutukseen ohjaaminen ja neuvonta ovat edelleen ohjauksen tärkeitä osia, minkä lisäksi ohjauksesta on tullut ammatillisten kouluttajien tärkeä työväline. Ohjauskeskustelu on ohjaajan ja ohjattavan tasaveroinen, dialoginen suhde, jossa ohjattava tuo esille sen hetkiset kokemuksensa, vahvuutensa ja kehittymisen tarpeensa. Keskustelu auttaa opiskelijaa tuomaan näkyviin omaan elämäntilanteeseensa vaikuttavat seikat ja jäsentämään niitä niin, että hän pystyy työstämään identiteettiään osaavana, elämäänsä hallitsevana yksilönä. Ohjaukseen kuuluu opiskelijaa voimavaraistava näkökulma, uusien ratkaisujen ja vaihtoehtojen löytyminen erilaisissa valintatilanteissa. Ohjauksen yleistavoitteena on siis auttaa ohjattavaa auttamaan itse itseään. Henkilökohtaistamisen näkökulmasta ohjauksella pyritään tutkinnonsuorittajan kannalta mielekkäiden ratkaisujen syntymiseen. Amiedussa ohjaus- ja tukitoimien periaatteet perustuvat humanistiseen ihmiskäsitykseen ja konstruktiiviseen oppimisnäkemykseen. Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta edellyttää, että koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon henkilökohtaistamisesta. Kun hakija ottaa yhteyttä Amieduun, hän saa tietoja eri koulutusmahdollisuuksista asiakasneuvojilta ja koulutusassistenteilta, minkä jälkeen hänet ohjataan tutkinnosta vastaavan kouluttajan luokse. Mikäli hakijalla ei ole selkiytynyt tavoitetutkinto, hänet ohjataan ohjaus- ja oppimiskeskus Tuutorin opintoneuvontaan. Teknologiateollisuuden osaamiskeskuksessa työskentelevä ammatillinen kouluttaja Reima Mäkeläinen kertoo henkilökohtaistamisen toteutumisesta sähkö- ja automaatioyksikössä: Kun alan opintoja suunnitteleva ottaa hakeutumisvaiheessa yhteyttä, hänet haastatellaan ja selvitetään, mitkä ovat hakijan ammatilliset tavoitteet. Samalla selvitetään opintojen rahoitusvaihtoehdot ja hakijan taustatiedot mahdolliseen työnantajaan liittyen. Työnantajaan otetaan yhteyttä, esim. oppisopimukseen hakeutuvien opiskelijoiden kohdalla, ja selvitetään sekä työmaalla tarvittava ammattitaito että työnantajan opiskelijalle tarjoama tuki. Tässä vaiheessa hakeutujan on tärkeä myös tutustua ao. tutkinnon perusteisiin ja selvittää tutkintovaatimukset ja tutkinnon suorittamisen edellytykset Amiedussa. Tarvittaessa hakeutuja ohjataan toiseen oppilaitokseen. Keskustelujen perusteella laaditaan henkilökohtainen suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseksi. Kartoitusvaiheessa opiskelijaksi pyrkivän ammatillista osaamista tunnistetaan esimerkiksi erilaisten dokumenttien, testien ja työnäytteiden avulla. Tuotantotekniikan kouluttaja Reetta Krook kertoo hitsaajaksi hakeutuvan kartoitukseen kuuluvan hitsaus-, mittaus- ja sorvaus/koneistusrastit. Niiden lisäksi kouluttajan kanssa selvitetään edellytykset opinnoista suoriutumiseksi ja oikean ammatillisen valinnan varmistamiseksi. Teknologiateollisuuden kouluttajien tukena kartoituksessa toimivat ns. kummiohjaajat eli ohjaavat kouluttajat ja suomen kielen taitotasoarviota tarvittaessa kielen opettajat. Kummiohjaaja selvittää hakijan oppimisedellytyksiä ja elämäntilannetta haastatteluin ja esim. erilaisilla seuloilla. Niiden avulla voidaan todentaa tarve esim. matematiikan, lukemisen, kirjoittamisen ja psykososiaalisen tuen osalta. Tarvittaessa ohjaava kouluttaja auttaa hakijaa löytämään paremmin soveltuvan alan ja tekee jatkosuunnitelman yhdessä hänen kanssaan. Kouluttaja Reima Mäkeläinen toteaa: Opiskelijaksi hakevan tehtävä on selvittää itselleen, Ohjauksen yleistavoitteena on auttaa ohjattavaa auttamaan itseään. mitä kyseessä olevaan ammattiin hakeutumisesta hänelle seuraa: valinnat ohjaavat koko loppuelämää. Väärästä valinnasta johtuva koulutuksen epäonnistuminen ja siitä seuraava koulutuksen keskeytyminen eivät palvele ketään. Yhteistyöllä ammatillisen ja ohjaavan kouluttajan avulla kartoituksessa saadaan hakijan tausta laajasti selville. Henkilökohtaistaminen on ohjaamista opiskelijan eduksi, erilaisten mahdollisuuksien ja keinojen käyttämistä optimaalisen ratkaisun saavuttamiseksi. Ohjauksella on kysyntää työpaikoilla maahanmuuttajat työyhteisön jäseniksi Teknologiateollisuudessa esim. tuotantotekniikan alalla maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut ja lähentelee jo 50 %. Se tuo haasteita mm. ohjaukseen työpaikoilla ja näyttötutkintoihin. Monimuotoistumi- 5

6 Henkilökohtaisessa ohjauksessa tarvitaan aikaa, huomiota ja kunnioitusta voimavaraistavan ilmapiirin synnyttämiseksi. sen edistämiseksi Amiedussa on järjestetty sekä monimuotoisen työyhteisön johtamiskoulutusta että kulttuuritietoista työpaikkaohjaajakoulutusta. Koulutus on suunnattu työyhteisöille, jotka henkilöstö- tai asiakasrakenteensa vuoksi tarvitsevat kulttuuritietoista lähestymistapaa vuorovaikutustilanteissa. Koulutuksen kohderyhmänä työpaikoilla ovat olleet työpaikkaohjaajat, esimiehet, työnopastajat, perehdyttäjät, henkilöstön kehittäjät ja opettajat. Kulttuuritietoinen työpaikkaohjaaja -koulutuksen tavoitteena on antaa tietoa oppimisesta, perehtyä työssäoppimisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin sekä tarjota käytännön työkaluja kulttuuri- ja kielierojen huomioimiseksi ohjaustilanteissa. Kehitystyöhön ohjasi työelämän tarve monimuotoisuuden uudenlaiseen huomioimiseen. Kulttuuritietoisessa lähestymistavassa otettiin huomioon kulttuurin kaksisuuntainen vaikutus. Työpaikkaohjaajat tarkastelivat omaa kulttuurisidonnaisuuttaan ja oman kulttuurin mukanaan tuomia odotuksia vuorovaikutustilanteissa. Amiedussa kulttuuritietoista työpaikkaohjaajakoulutusta on järjestetty kaupan, IT-alan, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan, rakennus-, kiinteistönhuolto- ja puhdistuspalvelualan työyhteisöille. Ohjausosaamisen varmistaminen Ohjausosaamisen jatkuva kehittyminen varmistetaan Amiedussa henkilökunnan sisäisellä ja ulkoisella kouluttamisella. Osaava Ami-koulutuksissa on tarjolla sekä pedagogisia että ohjauksellisia opintoja ja henkilökohtaistamiseen ja monikulttuurisuuteen liittyviä opintoja. Tämän lisäksi vuosittain valmistuu runsaasti uusia näyttötutkintomestareita. Vastavalmistuneessa Amisäätiön työvoimapoliittisen koulutuksen kehittämisohjelmassa ohjaus on nostettu keskeiseen asemaan aina hakeutumisvaiheesta koulutuksen päättymiseen asti, koko koulutusputken kattavaksi opiskelijaa tukevaksi toimintamuodoksi. 6

7 TEKSTI JA GRAAFI: EEVA HELLSTÉN, PEDAGOGINEN PÄÄLLIKKÖ, OMNIAN AIKUISOPISTO KUVA: KAISU VENHO Aikuisopiskelijan ohjaus hakeutumisen ja henkilökohtaistamisen yhteydessä Tässä artikkelissa tarkastelen yksilöasiakkana olevan aikuisopiskelijan hakeutumisvaiheen ohjausta ja henkilökohtaistamista. Kyseistä käytäntöä toteutetaan Omnian aikuisopistossa näyttötutkintona suoritettavissa ammatillisissa perustutkinnissa. Tulevaisuudessa käytäntö laajennetaan koskemaan myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoja huomioiden niiden erityispiirteet. Periaatteena on asiakaslähtöinen toiminta. Ohjauksen ja henkilökohtaistamisen käynnistyminen Aikuisopiskelijan ohjaus ja hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen käynnistyvät siinä vaiheessa, kun hakija ottaa meihin yhteyttä. Hakija saa halutessaan neuvontaa käytännön asioissa opintosihteeriltä tai opinto-ohjaajalta, joka myös neuvoo ja ohjaa uravalinnassa, soveltuvassa tutkinnossa ja koulutusmuodoissa. Yleensä ensimmäinen kontakti syntyy, kun hakija täyttää Omnian sähköisen hakeutumislomakkeen. Lomakkeen täyttäminen ohjaa hakijaa pohtimaan tulevaa uravalintaa, toiveita, tarpeita, aikaisemmin hankittua osaamista, elämäntilannetta, resursseja, opiskeluvalmiuksia ja mahdollisen tuen tarvetta. Hakijalla on tarvittaessa mahdollisuus saada neuvontaa ja ohjausta soittamalla, sähköpostilla tai varaamalla opinto-ohjaajalta ajan ohjausta varten. Tavoitteenamme on tukea jokaisen hakijan onnistumista uravalinnassa sekä motivoida häntä kehittämään ja/tai ylläpitämään ammatillista osaamistaan. Valintatilaisuudet Hakemuksensa meille jättäneille hakijoille järjestämme kielitestauksia ja valintatilaisuuksia. Kielitestaus on suunnattu niille hakijoille, joilla äidinkieli on muu kuin suomi. Valintatilaisuudet järjestetään kaikille hakijoille ja niissä hakijat saavat tietoa näyttötutkintojärjestelmästä, itseään kiinnostavasta tutkinnosta ja tutkinnon suorittamisesta, uramahdollisuuksista, mahdollisista jatkoopinnoista, valmistavasta koulutuksesta ja opintososiaalisista eduista. Valintatilaisuuteen voi tarvittaessa kuulua alakohtaisia tehtäviä, esimerkiksi kädentaidot ja vuorovaikutus. Omnian valintatilaisuuteen kuuluu aina henkilökohtainen haastattelu, johon hakija varaa itselleen sopivan ajan sähköisestä kalenterista. Haastattelussa hakija voi vielä tarkentaa itselleen tärkeitä asioita ja saada henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Valintatilaisuuden tavoitteena on selvittää soveltuvuus ja edellytykset alalle sekä käynnistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen. Valintatilaisuudessa hakijaa ohjataan alustavasti tunnistamaan omaa osaamistaan ja varmistumaan uravalinnastaan sekä sitoutumaan tutkinnon suorittamiseen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen Hakijan otettua vastaan opiskelupaikan Omnian aikuisopistosta jatkuu aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen. Yhdessä kouluttajien kanssa selkiytetään tavoitteita ja tutkinnon perusteissa edellytettävää osaamista. Lisäksi mietitään tarvittavia mahdollisia eri oppimisympäristöjä, oppimismenetelmiä, työssä oppimista, opiskelutaitoja sekä ohjauksen ja tukitoimien tarvetta. Opiskelijan/tutkinnon suorittajan neuvonta voi kartuttaa osaamistaan myös eri hankkeissa, yrittäjämäisenä toimintana ja kansainvälisissä työssäoppimispaikoissa. Opiskelijan / tutkinnon suorittajan neuvonta ja ohjaus tapahtuu ryhmässä, pienryhmis- 7

8 Osaamisen tunnistaminen sä ja tarvittaessa henkilökohtaisesti. Ohjauksen tukena käytetään Moodle-oppimisalustaa. Ohjaajina toimivat pääsääntöisesti kouluttajat ja tarvittaessa on käytettävissä opinto-ohjaajan ja erityisopettajan tuki. Aikaisemmin hankittua osaamista tunnistetaan eri dokumenteista, työelämän lausunnoista, keskusteluilla ja konkreettisten työtehtävien kautta. Opiskelu-, tieto- ja viestintätekniikkataitoja sekä tarvittavaa muuta kielitaitoa kartoitetaan testein. Tavoitteena on selvittää opiskelijan tarvitsema ohjaus ja tuki. Kartoituksia tekevät erityisopettajat ja alan substanssiosaajat. Opiskelijan ohjaus tapahtuu pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Henkilökohtaistamissuunnitelman työstäminen Tunnistettu hankittu osaaminen kirjataan johtopäätöksineen yhdessä opiskelijan / tutkinnon suorittajan kanssa Omniassa käytössä olevaan sähköiseen henkilökohtaistamissuunnitelmaan. Näin jokaiselle opiskelijalle / tutkinnon suorittajalle muodostuu henkilökohtainen strategia siitä, miten hän osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen ja miten hän hankkii tarvittaessa lisää osaamista päämääränsä saavuttamiseksi. Mikäli johtopäätöksien tekemisen yhteydessä käy ilmi, että opiskelijalla / tutkinnon suorittajalla on jo riittävästi saavutettua osaamista, ohjataan hänet suoraan suorittamaan tutkintoa. Mikäli osaamisen tunnistamisessa käy ilmi, että opiskelijalla/tutkinnon suorittajalla on runsaasti tuen tarvetta, voidaan hänelle anoa erityisopiskelijan statusta. Statuksen saaminen on mahdollista, jos asialle on riittävät perusteet, suunnitellut Ohjauksessa käytämme monipuolisesti eri menetelmiä. tukitoimet ja seurantajärjestelmä toteutettujen tukitoimien seuraamista varten. Erityisopiskelijan statuksen saamisen perusteluja ovat oppimisen vaikeudet, elämäntilanteen vaikeudet, vuorovaikutuksen vaikeudet ja muut toiminnan rajoitteet ja pitkäaikaissairaudet. Erityisopettaja laatii hakemuksen perusteluineen. Edellä esitetyt asiat kirjataan henkilökohtaistamissuunnitelmaan muistaen salassapitovelvoitteet. Henkilökohtaistamissuunnitelma toimii myös toteutettujen tukitoimien 8

9 Kuvio 1. Henkilökohtaistamisen prosessi hakeutumisvaiheesta työelämän ammattilaisiksi. seurantavälineenä ja siihen kirjataan, mitä on tehty, milloin on tehty ja kenen kanssa. Tuki ja ohjaus voi olla henkilökohtaista tai pienryhmissä tapahtuvaa, se voi tapahtua työssä oppimisena tai se voi liittyä tutkinnon suorittamisen järjestelyihin. Henkilökohtaistamissuunnitelma arjen työvälineenä Omnian henkilökohtaistamissuunnitelma on vuorovaikutteinen työväline opiskelijan/tutkinnon suorittajan ja ohjaajien välillä. Opiskelija / tutkinnon suorittaja voi tuoda sinne omia liitetiedostoja oman osaamisensa karttumisesta, tutkintotilaisuuksiensa suunnitelmat ja itsearvioinnit sekä työssä oppimisen suunnitelmansa. Opiskelijalla / tutkinnon suorittajalla on useampia ohjaajia riippuen siitä, suorittaako hän tutkintoa, opiskeleeko hän valmistavassa koulutuksessa vai onko hän työssä oppimassa. Muina opiskelijan / tutkinnon suorittajan ohjaajina toimivat tarvittaessa opinto-ohjaaja ja / tai erityisopettaja. Ohjauksessa käytämme monipuolisesti eri menetelmiä. Sähköisellä henkilökohtaistamissuunnitelmalla varmistamme, että kaikilla ohjaukseen osallistuvilla on yhtenäinen tieto tehdystä suunnitelmasta, tutkintojen suorittamisesta, opintojen etenemisestä, ohjauksesta ja muusta sovitusta tuesta. Ohjauksen merkitys hakeutumisessa ja henkilökohtaistamisessa Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisessa painopiste on ennen kaikkea ohjauksessa. Hakijaa, opiskelijaa/tutkinnon suorittajaa ohjataan tunnistamaan ja analysoimaan osaamistaan ja tekemään itsearviointia edellytyksistään selviytyä tutkinnon suorittamisesta ja tunnistaa mielekkäät tavat hankkia tarvittaessa lisää osaamista. Tämä vaatii ja edellyttää hyvää ohjaukseen liittyvää osaamista kaikilta eri toimijoilta, mutta ennen kaikkea kouluttajilta ja työelämän ohjaajilta. Se, miten ohjaaja ohjaa ohjattavaansa, vaikuttaa ohjattavan ammatilliseen kasvuun ja työelämän valmiuksien saavuttamiseen, positiiviseen minäkuvaan ja itseluottamukseen. 9

10 TEKSTI: HEIKKI KOKKO, KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTO KUVA: SIMO HYYRYLÄINEN, KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTO Haasteena laadukas aikuiskoulutus Ammatillisen aikuiskoulutuksen laadunvarmistus nousee entistä tärkeämmäksi asiakas- ja työelämälähtöisen koulutuksen järjestämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus pyrkivät laadunhallintasuosituksilla kannustamaan oppilaitoksia ja koulutuksen järjestäjiä kehittämään menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään koulutuksen laatua. Keskeisiä kohtia laadunhallinnan näkökulmasta ovat, että koulutus on asiakaslähtöistä ja työelämän tarpeet huomioivaa, mikä näkyy kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Oppilaitoksella tulee olla koulutuksen toteuttamiseen toimivat prosessit, joissa huomioidaan henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen. Myös toiminnan johtaminen ja koko organisaation toiminta ovat merkittäviä korkealaatuisen aikuiskoulutuksen järjestämisessä. Oppilaitoksen systemaattinen kehittäminen edellyttää, että johto määrittelee organisaatiolle selkeän suunnan ja luo edellytykset vision suuntaiselle toiminnalle. Osaamistarpeiden ennakoinnilla tarpeellista koulutusta työelämälle Oppilaitosten antaman ammatillisen koulutuksen tarpeellisuus on vuosien saatossa ollut lähes itsestäänselvyys ja koulutusta on järjestetty, jos vain koulutukseen hakeutuvia on riittänyt. Hakeutuvien määrä ei kuitenkaan yksistään tarkoita sitä, että koulutus on tarpeellista työelämän kannalta. Aikuiskoulutuksessa voidaan hyödyntää osaamisen kartoitus- ja hallintajärjestelmiä, joiden avulla kartoitetaan yritysten osaamistarpeet ja tehdään henkilöstölle osaamiskartoituksia. Kartoitusten perusteella voidaan tarjota yrityksille sopivaa koulutusta joko valmiista oppilaitoksen koulutusvalikoimasta tai suunnitella yksilöllisiä koulutusratkaisuja yritysten tarpeisiin. Kartoituksen taustalla on laaja jatkuvasti päivitettävä työn osaamisvalmiuksien luokitusjärjestelmä, jonka avulla yritysten osaaminen määritellään. Työn osaamisvalmiudet on laadittu ammattialakohtaisesti, mikä mahdollistaa niiden tilastollisen käsittelyn ja ryhmittelyn. Käytännössä osaamiskartoitukset tehdään haastattelujen avulla yhteistyössä oppilaitoksen ja yrityksen kanssa, jonka jälkeen ne tilastoidaan hallintajärjestelmään. Henkilökohtaistamisprosessi aikuiskoulutuksen lähtökohtana Laadukkaan aikuiskoulutuksen järjestämisessä asiakkaan eli koulutukseen hakeutuvan henkilökohtaistamisprosessia pidetään kaiken toiminnan lähtökohtana. Asiakas ohjataan sopivien koulutusmuotojen ja rahoitusten avulla kehittämään osaamistaan monipuolisissa oppimisympäristöissä tulevaisuuden ammattiosaajaksi. Myös oppilaitoksen omien prosessien hallinta henkilökohtaistamisessa on laadukkaan ja kehittyvän toimintaympäristön perusasioita. Prosessikuvauksissa määritetään henkilökohtaistamisen eri vaiheissa niiden toimijat, tehtävät ja vastuuhenkilöt, millä varmistetaan prosessin laadukas toiminta. Lisäksi laadituissa prosessikuvauksissa jokainen toimija osallistuu palautetiedon käsittelyyn, minkä avulla saadaan tietoa koko prosessin toimivuudesta. Henkilökohtaistamisprosessin läpivieminen oppilaitoksessa vaatii selkeän ohjeistuksen lisäksi koko organisaation sitoutumisen koulutuksen järjestämiseen. Osaava henkilöstö aikuiskoulutuksen tärkein voimavara Henkilöstön kehittäminen ja henkilöstöjohtaminen ovat nousseet merkittävään asemaan myös aikuiskoulutuksen opetuksen kehittämisestä puhuttaessa. Yhä useampi koulutuksen järjestäjä on huomannut, että myös oppilaitosmaailmassa osaava ja sitoutunut henkilöstö on työyhteisön tärkein resurssi, jonka osaamiseen ja motivaatioon on 10

11 kiinnitettävä erityistä huomiota. Henkilöstön osaamisella ja sen kehittämisellä on keskeinen merkitys siinä, millä tavoin oppilaitos kykenee vastaamaan asiakkaiden ja työelämän muuttuviin osaamis- ja kehittämistarpeisiin. Henkilöstövoimavarojen muodostumisen tärkeimpiä näkökulmia ovat henkilöstön sitoutuminen tehtäviinsä ja henkilöstön rekrytointi. Henkilöstön sitouttamisen keinoja ovat hyvä henkilöstöpolitiikka, johon kuuluvat kilpailukykyinen palkkataso ja muut edut, hyvä johtaminen, mahdollisuus oppimiseen ja kehittymiseen, mahdollisuus työn ja perheen yhteensovittamiseen, kiinnostava ja motivoiva työ sekä toimiva ja avoin organisaatio ja työyhteisö. Oppilaitokset joutuvatkin tulevina vuosina suunnittelemaan ja linjaamaan entistä tarkemmin, mistä rekrytoidaan tulevaisuuden aikuiskoulutuksen osaajat ja kouluttajat, jotta asiakas- ja työelämälähtöinen laadukas koulutus on mahdollisia. Oppilaitosten tuleekin arvioida jatkuvasti oman henkilöstönsä osaamistarpeita ja ennakoida työelämän koulutustarpeita sekä kehittää niitä jatkuvasti laadukkaan koulutuksen aikaansaamiseksi. Arviointi- ja palautetiedon merkittävä rooli koulutuksen kehittämisessä Aikuiskoulutuksen toimintaan ja opetukseen liittyvä palaute ja arviointi ovat oppilaitoksen kehittämisen kannalta välttämättömiä, sillä omaa toimintaa on vaikea kehittää, ellei siitä saa jatkuvaa palautetietoa. Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön toteutumista, tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Oppilaitoksen tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla monipuolisesti. Sisäisellä arvioinnilla tarkoitetaan oppilaitoksen omaan toimintaan, sen edellytyksiin ja tuloksiin kohdistuvaa arviointia, ja sen voi toteuttaa oma henkilöstö tai ulkopuoliset asiantuntijat. Merkittävä arvioinnin kohde on asiakkaan henkilökohtaistamisprosessin onnistuminen. Prosessin arviointiin on kehitetty sähköisiä palautejärjestelmiä, joista saadun palautetiedon avulla oppilaitos voi parantaa ja kehittää toimintaansa. Työvoimaviranomaiset voivat puolestaan suositella ja hankkia laadukasta koulutusta asiakkailleen palautetiedon avulla ja opetusviranomaiset voivat koordinoida oppilaitosten laadunhallinnallista kehittymistä toimivana koulujärjestelmänä sekä ohjeistaa sitä haluamaansa suuntaan. Koulutuksen ulkoista arviointia voidaan toteuttaa mm. eurooppalaisella vertaisarviointimenettelyllä, joka on kehitetty erityisesti ammatillisten oppilaitosten vapaaehtoista arviointia varten. Sen tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen laadun läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta Euroopassa. Vertaisarviointi toteutetaan ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta, jotka kutsutaan arvioimaan oppilaitoksen Oppilaitoksella tulee olla koulutuksen toteuttamiseen toimivat prosessit, joissa huomioidaan henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen. Heikki Kokko toimii Kouvolan seudun ammattiopiston lehtorina ja aikuiskoulutusvastaavana. Teksti pohjautuu Kokon laatimaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön Laadunhallinta ja toimintaprosessit aikuiskoulutuksen kehittämisessä. eri toimintojen laatua. Arvioijat ovat riippumattomia ja arvioivat vastaavalla organisaatiotasolla olevien henkilöiden tehtäviä ja toimintaa. Ulkoisen arvioinnin suorittaminen on oppilaitoksen vastuulla ja se voi halutessaan pyytää Opetushallitukselta arvioinnin (auditoinnin) suorittamista omassa oppilaitoksessaan. Opetushallituksen auditointi kannustaa ja kehittää oppilaitoksen laadunhallintaa ja sen vaikuttavuutta sekä antaa kilpailuetua koulutuksien järjestämisessä. Kaikentasoisen palaute- ja arviointitiedon saaminen omasta toiminnasta edellyttää toimivalta organisaatiolta selkeää palautteen käsittelyprosessia, jossa saatu tieto hyödynnetään toiminnan kehittämisessä jatkuvan parantamisen periaatteella. 11

12 TEKSTI: RAIJA MERILÄINEN, OPETUSNEUVOS, OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Tieto-, neuvontaja ohjauspalvelut yksilön urapolulla Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksessa (OKM 2010:15) todetaan seuraavasti: Työllisyysastetta on nostettava nykyistä korkeammalle tasolle, työuria on pidennettävä ja työelämää on kehitettävä. Yksilön näkökulmasta se tarkoittaa sitä, että työuran aikana työntekijän työtehtävät ja jopa työala muuttuvat useamman kerran. Kuinka yksilö selviytyy muuttuvassa työelämässä? Jo vuonna 2004 Uraohjauspalvelut osaksi elinikäistä oppimista ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa opetus- ja työministeriön virkamiehet pohtivat yhdessä kysymykseen vastausta. Vastauksen työstäminen alkoi siten, että asetettiin kahden ministerin asettamiskirjeellä opetusja työministeriön yhteinen valmisteluryhmä laatimaan toimenpideohjelmaa aikuisopiskelun tieto- ja neuvontapalvelujen ja ohjauksen kehittämiseksi. TNOkehittämisohjelma on valtakunnallinen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on vaikuttavuus ja pitkäjänteisyys siten, että saadaan aikaan konkreettisia ja pysyviä muutoksia. Työryhmä sai työnsä valmiiksi maaliskuussa 2006, jolloin se julkaisi toimenpideohjelman (www. mol.fi./2006:365). Sen valmistelun aikana järjestetyssä kuulemistilaisuudessa nousi esiin tarve ja toive tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisesta kehittämisestä. OECD ja Euroopan komissio nostivat myös uraohjauspalvelut osaksi elinikäistä oppimista ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Samalla esitettiin ajatus kahden ministeriön yhteisestä ESR-ohjelmasta, jolla toimenpideohjelman ideaa voitaisiin testata koko Suomessa. Ohjelman jälkeen tavoitteeksi tuli asettaa yksilön näkökulmasta helposti saavutettavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (TNO-palvelut), jotka yksilö löytää joko sähköisesti tai palvelupisteestä. Ohjelmaan sidottiin mukaan myös yksilön henkilökohtainen ohjaus. Manner-Suomen ESRohjelmat Valtakunnallisen kehittämisohjelman tavoitteet lähtevät kansallisista tavoitteista, joten vuonna Raija Meriläinen toimii opetusneuvoksena opetus- ja kulttuuriministeriössä ja kehittämisohjelman koordinaatio- ja seurantaryhmän toisena puheenjohtajana alkamassa ollut ESR-ohjelmakausi sopi hyvin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kokeilupohjaksi. Kehittämisohjelmien sisällöt pohjautuvat kehittämisohjelmista vastaavien ministeriöiden strategioihin, jolloin kehittämisohjelman toteuttaminen voi tapahtua yhtenä tai useampana Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamana hankkeena. Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallinen kehittämisohjelma asemoitui vuonna 2007 ESR-ohjelmien osalta toimintalinjaan 3. Sen tarkoituksena on edesauttaa työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittämistä. TNO-kehittämisohjelma on ensimmäinen laaja kahden eri hallinnonalan yhdessä hallinnoima valtakunnallinen kehittämisohjelma, jonka taustalta löytyvät kaksi hallitusohjelman tavoitetta: yksilöiden ohjaaminen koulutukseen, työelämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen sekä palveluiden saatavuuden turvaaminen muun muassa sähköisen asioinnin avulla. Kyseessä olevan kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa aikuisille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Palveluilla tarkoitetaan eri hallinnonalojen yhteistyönä tuotettua palvelukokonaisuutta, joka on suunnattu koulutus- ja uravalin- 12

13 tatilanteessa oleville henkilöille sekä yritysasiakkaille henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Kehittämisohjelmasta saa nopeasti katsauksen opinovi -sivustolta ( ), jossa näkyvät valtakunnan taso, projektit ja ohjelmaan rakennetut koulutusohjelmat (STUDIO ja ERKKERI) ja klinikkapalvelut. Ohjelman sisään rakennettujen koulutusohjelmien on tarkoitus parantaa ohjauksellista osaamista oppilaitoksissa, yrityksissä ja järjestöissä. Kehittämisohjelman ohjaus ja sen toimijat set tieto- ja neuvontapalvelut ja kaikkien aikuiskoulutusta järjestävien oppilaitosten ja korkeakoulujen käyttöön myös aikuisopiskeluun soveltuvat ohjausjärjestelyt. Tämän lisäksi haluttiin edistää osaamisen tunnustamista ja tunnistamista, oppimisvaikeuksien voittamista ja aikuisopiskelussa aliedustettujen ryhmien entistä laajempaa osallistumista koulutukseen. Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kansallista ESR-kehittämisohjelmaa johtamaan asetettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen valtakunnallinen koordinaatio- ja seurantaryhmä (ks. kuvio 1). Sen tehtäväksi tuli joh- Kansallisia TNOpalveluita on edistetty mm. Aivossa ja Urabaarissa. Kehittämisohjelman lähtökohta oli vuonna 2006 valmistunut toimenpideohjelma, jonka 5 tiivistettyä tavoitetta näkyvät taulukossa 1. Tarkoituksena oli kehittää koulutustarjonnalle kattavat monipuoliset ja asiakaslähtöitaa laajaa horisontaalista kehittämisohjelmaa vuosina sekä kehittää kansallisia TNO-palveluja. Kansallisia TNO-palveluita on edistetty muun muassa Aivossa Joensuussa ja Urabaarissa Helsingissä. Aivo-hanke saavutti tuloksia varsin nopeasti, koska Perloksen lopettamispäätös loi alueella kysyntää. Molemmissa palvelupisteissä annettiin myös henkilökohtaista neuvontaa. Palvelupisteiden kokeilussa oppilaitokset näkivät kilpailun sijaan myös yhteistyön tarpeen TNOpalvelujen tuottamisessa. Niiden avulla voidaan ehkäistä keskeyttämisiä, joiden taustalla saattavat olla yksilön väärät opintovalinnat. Kehittämisohjelman toimijoita ovat oppilaitokset, järjestöt, kolmas sektori ja yritykset. Toimijat vaihtelevat paikallisesti ja alueittain, mutta yhteistä kaikille on tuottaa verkossa olevien toimijoiden kanssa palvelut alueen aikuisten tarpeisiin. Kehittämisohjelmassa ovat nousseet esille aikuisten oppimisvaikeudet ja erilaiset oppimisympäristöt, esimerkiksi vankila. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituspäätösten valmistelu on keskitetty Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen, mikä on ollut hyvä tuki haastavan horisontaalisen ohjelman toteutuksessa. Koordinaatio- ja seurantaryhmän toiminta Koordinaatio- ja seurantaryhmä kokoontuu 2-4 vuodessa. Sen työtä tukee kehittämistiimi, joka valmistelee koordinaatioja seurantaryhmän kokoukset. Taulukko 1. Työryhmän toimenpide-ehdotukset 1. Tietopalvelut on kehitettävä aikuisille soveltuviksi ja helppokäyttöisiksi. Aikuisopiskelun suunnitelmallisuuden lisäämiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi tarvitaan verkkopalvelut, joissa aikuisväestön tutkinto- ja koulutusmahdollisuudet esitellään. 2. Neuvonta- ja ohjauspalveluiden saatavuutta on parannettava. Työelämä ja työikäinen aikuisväestö tarvitsevat ammattitaitoiset ja monipuoliset neuvonta- ja ohjauspalvelut. Monikanavaisten palvelujen saatavuutta, sisältöä ja käytettävyyttä parannetaan. Koulutus- ja urasuunnittelutaitojen kehittäminen työelämän ja yhteiskunnan muutoksessa edellyttää henkilökohtaisten palveluiden saatavuutta. 3. Ohjauksen tueksi on kehitettävä työikäisen aikuisväestön osaamisen tunnustamiseen uusia välineitä ja toimintatapoja. Tavoitteena on, että aikuiskoulutusta järjestävät organisaatiot pystyvät nykyistä paremmin ennakoimaan työelämän osaamistarpeita sekä toimimaan yritysten yhteistyökumppaneina osaamistarpeiden analysoinnissa ja koulutusjärjestelyjen organisoinnissa. Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut on integroitava osaksi elinikäisen oppimisen strategiaa. Kehitetään aikuisväestölle soveltuvia ja monipuolisia tutkintoja ja tutkintoon valmistavaa sekä muuta koulutusta. Ohjaus- ja neuvontapalveluiden on toimittava myös koulutukseen hakeutumisvaiheessa. 4. Ohjauksen strategista asemaa ja tutkimusta on vahvistettava ja ohjaustehtävien hoitavien koulutusta on lisättävä. Ohjaus- ja opetustyötä tekevän henkilöstön osaamista on kehitettävä myös eri kulttuuritaustaa edustavien, puutteellisen pohjakoulutuksen omaavien sekä oppimisvaikeuksista kärsivien opetuksessa ja ohjauksessa. Ohjausalan tutkimustoimintaa tarvitaan erityisesti ohjauksen kokonaisjärjestelyjen laadunvarmistuksen ja kustannustehokkuuden arvioimiseksi. 5. Kehittämispolitiikka vaatii yhteistyötä ja verkostoitumista. Kehittäminen ja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen toimivuus edellyttävät eri toimijoiden määrätietoista yhteistyötä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallistasolla. 13

14 ESR-kehittämisohjelman arviointi käynnistyi varsin pian ohjelman aloittamisen jälkeen, joten koordinaatio- ja seurantaryhmä on jo saanut kokouksissaan käsitellä sekä ESR-ohjelman arviointia että ohjauksen arviointivälineiden kehittämisen arviointia. Tämän lisäksi kokouksissa on sivuttu opetus- ja kulttuuriministeriön ohjelmakauden kehittävää arviointia. Arvioinnin sitominen kehittämisohjelman etenemiseen mahdollistaa hankkeiden juurruttamisen ja kehittämisohjelman jälkeisen toiminnan tarpeiden analysoinnin jo ohjelmakauden aikana. Koordinaatio- ja seurantaryhmän vuonna 2009 hyväksymän strategian visio on seuraava: Suomessa on vuonna 2014 elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva, hallinnonrajat ylittävä moniammatillinen TNO-palvelujen kokonaisuus, joka vastaa aikuisten ja työelämän tarpeisiin. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä (henkilö- ja yritysasiakkaiden tarpeet huomioivia), monikanavaisia ja helposti saavutettavia. Visio lähtee yksilön tarpeesta ja siitä, että palvelut tuotetaan yhteistyössä hallinnossa. TNO-palveluiden tulevaisuus Kehittämisohjelmaan kuuluvassa Neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisprojektissa (NUOVE, ks. kuvio 1.) keskitytään muun muassa sähköisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen ja ohjausta antavan henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Projektissa painottuu vuosina ohjaustyön tutkimus, arviointijärjestelmien ja -menetelmien kehittäminen sekä valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnistyneen Oppijan verkkopalvelukokonaisuuden tavoitteena on tuottaa kansalaisille kattavasti opiskelua ja siihen hakeutumista, oppimista ja urasuunnittelua tukevia palveluita elinikäisen oppimisen periaatteella. Leikillisesti ajatellen kyseessä on siis ikään kuin NUOVE:n laajennus siten, että nyt pyritään parantamaan kansalaisten ja viranomaisten välistä sähköistä asiointia muun muassa siten, että palvelut löytyvät helposti eikä palvelun käyttäjän tarvitse toimittaa samoja tietoja eri viranomaisille useampaan kertaan. Myös ohjauksen on seurattava aikaansa ja löydettävä uusia tapoja lähestyä yksilöä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön on tarkoitus julkistaa helmikuussa 2011 elinikäisen ohjauksen strategia. Sen yksi taustavaikuttaja on meneillään olevan Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kansallinen ESR-kehittämisohjelma. Tulevaisuutta visioitaessa TNO-palvelut eivät saa olla aikaan ja paikkaan sidottuja, jotta yksilön on helppo saada tarpeeseensa nähden oikeaa ja ajantasaista palvelua. Palvelujen tuottamisessa täytyy alueen kaikki koulutuksen järjestäjät olla mukana siten, että yksilö on kohde, jolle palvelut tuotetaan. 14

15 TEKSTI: PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ MAIJA PEKKANEN JA PROJEKTITYÖNTEKIJÄ PERTTI NURMI TAMPEREEN AIKUISKOULUTUSKESKUS Opin Ovi -auto valmiina palvelemaan asiakkaitaan Narvan markkinoilla. Opin Ovi -auton matkassa Pirkanmaalla Kuva: Pertti Nurmi Vuonna 2008 käynnistettiin Opin Ovi Pirkanmaa -projekti, joka on yksi yli 30:stä valtakunnalliseen ESR-kehittämisohjelmaan kuuluvista alueellisista hankkeista. TEM:n ja OKM:n yhteisesti koordinoiman kehittämisohjelman tavoitteena on turvata tasalaatuisia ja helposti saatavilla olevia neuvonta- ja ohjauspalveluja niin ura- ja koulutusvalintatilanteessa oleville aikuisille kuin myös yrityksille osaamisen johtamisen tueksi. Opin Ovi Pirkanmaan -projektissa näitä palveluja kehitetään 40 aikuiskoulutusorganisaatioiden, työelämää ja yrityksiä palvelevien ja työmarkkinajärjestöjen, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja alueen TE-toimistojen muodostamassa verkostossa. Verkostoyhteistyössä kehitetään myös aikuiskoulutusta tarjoavien organisaatioiden ja työelämän välistä yhteistyötä, jotta koulutus entistä paremmin vastaisi tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Projektin yhtenä tavoitteena on myös Pirkanmaan aikuisohjausstrategian laatiminen. Strategia on nyt luonnosvaiheessa ja se on kevään 2011 aikana lähdössä laajalle lausuntakierrokselle. Yksi Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen hallinnoiman Opin Ovi Pirkanmaa -projektin toimintamalleista on tammikuussa 2010 startannut ns. liikkuva ohjauksen ja neuvonnan palvelupiste, Opin Ovi -auto. Opin Ovi -auton palvelut Opin Ovi -auto palvelee pirkanmaalaisia koulutuksesta kiinnostuneita yksilö- ja yritysasiakkaita. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat vastauksen koulutukseen liittyviin kysymyksiin yhdeltä luukulta. Autosta saatavien palvelujen avulla koulutus- ja yritysneuvonta tuodaan lähelle asiakasta erityisesti siellä, missä näitä palveluja ei ole riittävästi saatavilla. Auton palvelumalli on asiakaslähtöistä, asiakkaan tarpeista lähtevää ja henkilökohtaista. Opin Ovi Pirkanmaa -projektin verkoston laaja asiantuntijuus on autossa tapahtuvan neuvonta- ja ohjaustyön tukena. Asiakkaiden kysymyksiin on vastausta hakemassa projektityöntekijä Pertti Nurmi ja hänen lisäkseen verkostosta kutsutut asiantuntijat. Opin Ovi Opin Ovi -auto on liikkuva ohjauksen ja neuvonnan palvelupiste. 15

16 -auto pyrkii palvelemaan kaikkia asiakasryhmiä ja asiantuntijat kootaan sen mukaan, mitä asiantuntemusta milloinkin ja mihinkin tilaisuuteen tarvitaan. Henkilöasiakkaiden kysymykset saattavat koskea mm. Pirkanmaan aikuiskoulutusmahdollisuuksia, opiskelun rahoitusta, tutkintojen suorittamista, tutkintotilaisuuksien järjestämistä ja koko tutkintojärjestelmää. Yritysasiakkaat taas kaipaavat usein tietoa esim. henkilöstön ammatilliseen täydennyskoulutukseen, toiminnan laajentamiseen, rekrytointiin, yritysten verkostoitumiseen tai yrittäjän itsensä kouluttautumiseen liittyvistä teemoista. Tarvittaessa asiakas ohjataan myös eri organisaatioiden, kuten esim. oppilaitosten, kuntien tarjoamien palvelujen ja yrityspalvelujen äärelle. Auton toiminnasta kertova video on nähtävissä osoitteessa com/watch?v=-jo6j9ftgoq. Opin Ovi -auton hakeva toiminta Opin Ovi-auto kulkee koko Pirkanmaan alueella. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana auto on liikkunut 19 kunnan alueella yhteensä 90 eri tilaisuudessa ja tapahtumassa. Auto on tavoittanut yhteensä 1009 henkilöasiakasta ja 116 yritysasiakasta. Hakevaa toimintaa toteutetaan mm. osallistumalla erilaisiin tori- ja markkinatapahtumiin. Vuoden 2010 aikana Opin Ovi -auto osallistui mm. Kuhmalahden Maalaismarkkinoille, Sata-Häme Soi-tapahtumaan, Kangasalan Yrittäjien Kevätmarkkinoille sekä Narvan markkinoille. Auto voidaan pysäköidä myös mm. kauppaliikkeiden ja kirjastojen edustalle, jolloin palvelut ovat avoimesti tarjolla kaikille niitä haluaville. Näiden tilaisuuksien lisäksi auto on vieraillut TE-toimistojen työnhakuryhmissä sekä eri organisaatioiden järjestämissä ns. ohjaavissa koulutuksissa. Valtakunnallisen kehittämisohjelman ja alueelliset Opin ovi -hankkeet löytyvät osoitteesta Projektityöntekijä Pertti Nurmi ja aikuiskoulutustietoutta kaipaavat asiakkaat Ammatinvaihto Keskustorilla -tapahtumassa. 16

17 Näyttötutkinnon suorittaminen on kannattanut teknologiateollisuudessa Työelämälähtöinen näyttötutkintojärjestelmä, joka tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamista, on toiminut hyvin teknologiateollisuudessa. Näyttötutkinnon suorittaminen on edistänyt työntekijöiden ansiokehitystä ja työllisyyttä. Erityisen selvästi tutkinnosta ovat hyötyneet pienipalkkaiset, ilman alan peruskoulutusta olevat vanhemmat työntekijät. Näyttötutkinnon suorittamisen myötä ammattitaito, itseluottamus, motivaatio ja kiinnostus koulutukseen ovat kasvaneet. Näyttötutkinnot ovat kohentaneet toimipaikkojen mainetta hyvänä työpaikkana ja parantaneet työntekijöiden ja työnantajan välistä luottamusta. Tutkinnot ovat lisänneet myös työntekijöiden kykyä tehdä vaativampia, vastuullisempia ja monipuolisempia tehtäviä. Tulokset käyvät ilmi Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) julkaisemasta ja Mari Kangasniemen, Reija Liljan ja Eija Savajan laatimasta loppuraportista Näyttö ratkaisee? Tutkimus näyttötutkintojen työelämävaikutuksista teknologiateollisuudessa. Tutkimushanke toteutettiin Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n aloitteesta ja Työsuojelurahaston tuella. Toimipaikat, joissa suoritetaan näyttötutkintoja, näyttävät myös selvästi saavuttaneen niille asetettuja yleisiä tavoitteita. Näyttötutkinnot olivat kohentaneet toimipaikkojen mainetta hyvinä työpaikkoina ja parantaneet työntekijöiden ja työnantajan välistä luottamusta. Tietoisuutta rahoitusjärjestelmästä ja näyttötutkinnon suorittamiseen liittyvistä korvauksista tulisi kuitenkin edelleen parantaa. Ne toimipaikat, joissa näyttötutkintoja ei ollut suoritettu, arvelivat käytännön järjestelyjen vievän paljon työaikaa. Työelämän osapuolet pitivät näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta pääsääntöisesti hyvänä. Sekä toimipaikat että tutkinnon suorittajat olivat tyytyväisiä valmistavaan koulutukseen ja näyttöjen toteutukseen omalta kannaltaan. Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Reija Lilja, puh. (09) ,reija. Vanhempi tutkija Mari Kangasniemi, puh. (09) , labour.fi. Lähde: Lehdistötiedote , Palkansaajien Tutkimuslaitos 17

18 TEKSTI: YLIOPETTAJA JARMO SALO JA LEHTORI HANNU KORKALA, OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU / AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Etkö auttaa vois, mulla asiaa ois? On tärkeää saada oppijaksi hakeutuvan henkilön kanssa aikaan yhteinen näkemys siitä, miten hänen oppimispolkunsa tulee etenemään. Kutsumme tuota näkemystä oppijan visioksi oppimispolustaan. Kuvaamme myös ohjauksen tärkeyttä. Koska aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen eli henkilökohtaistamiseen liittyvä käsitteistö ei ole vakiintunut, kuvaamme ensin lyhyesti käyttämiämme käsitteitä. Aikaisemmin hankitulla osaamisella tarkoitamme tässä artikkelissa oppijan aikaisemmin hankkimaa tiedostamatonta tai tiedostettua osaamista. Osaamisen tunnistaminen tarkoittaa sekä oppijan että ohjaajan yhteistyönä tapahtuvaa aikaisemman osaamisen tietoisuuteen saattamista. Osaamisen osoittamisella tarkoitetaan puolestaan kaikkia niitä erikseen sovittuja yksilöllisiä tapoja ja keinoja, joilla oppija osoittaa hallitsevansa vaaditut osaamisalueet. pidettävä kaiken toiminnan lähtökohtana. Jokaisen pysyväksi tarkoitetun toiminnan on kyettävä osoittamaan, miten ansiokasta ja laadukasta toiminta on ja millaista edistystä on tapahtunut. Tällöin arviointiin on sisällytettävä evaluaatiojohtopäätöksiä, joissa on kyse toiminnan tarpeellisuuteen ja mielekkyyteen liittyvästä informaatiosta. Arviointi on siten nähtävä arvon määrittämisenä. Ohjaus lähtee aina arvioinnista. Määrittelemme ammatillisen osaamisen arvioinnin seuraavasti: Ammatillisen osaamisen arvioinnista annetun palautteen avulla ohjataan oppimisprosessia. Periaatteessa minkäänlaista osaamisen arviointia ei tule tehdä, ellei siitä anneta arvioitavalle henkilölle ohjaavaa palautetta. Ohjaustyössä on kysymys siitä, että oppija tehdään tietoiseksi omasta sen hetkisestä osaamisestaan tämä on ohjauksen päätarkoitus. Aikuiselle oppijalle palautteen saaminen omasta osaamisestaan on yhtä tärkeää niin nuorille kuin lapsioppijoillekin. Ohjaustilanteessa saatu palaute ohjaa oppijan toimintaa haluttuun suuntaan. Ohjauksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus Jotta henkilökohtaistaminen onnistuisi ja oppimispolut mahdollistuisivat, on ohjaustyön tekemiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Ohjauksen on oltava relevanttia eli tarkoitukseen sopivaa: sen on oltava vaikuttavaa. Ohjauksen avulla pyrimme saamaan aikaan oppijan kanssa positiivisia oppimistuloksia, mikä on kaikkien koulutusorganisaatioiden perustehtävä. Raivola (2000) painottaa, että nykyisiin organisaatioteorioihin ja laatujärjestelmiin kiinteästi liittyvää asiakaskeskeistä ajattelua on Näyttötutkintomestariopiskelija Tarja Huovinen Kainuun ammattiopistosta saa ohjausta opintoihinsa lähiopiskelupäivän tauolla opettajiltaan Jarmo Salolta ja Hannu Korkalalta 18

19 Olemme työskennelleet ammatillisten opettajien ohjaajina pitkään. Eräs tärkeimmistä tekemistämme havainnoista on se, kuinka paljon viime kädessä ammatillinen opettaja tarvitsee ohjausta opinnoissaan. Esimerkiksi näyttötutkintomestariksi opiskelevan ammatillisen opettajan onnistuminen opinnoissaan perustuu systemaattiseen ja luottamukselliseen ohjaustyöhön. Mielenkiintoista on sekin, että kun ammatilliset opettajat ovat oman ammattialansa korkeatasoisia osaajia ja heidän pitäisi olla malliesimerkkejä nykyisen oppimiskäsityksen mukaisesta itseohjautuvasta aikuisoppijasta, niin ohjauksen tarve on kuitenkin päivittäinen ilmiö. Online ohjausprosessi Käytämme työssämme päivittäin ryhmiin ja oppijaan kohdistuvaa online-ohjaamisprosessiksi kutsumaamme toimintatapaa. Orientointi: Aloitamme opinnot orientaatiojaksolla, jonka aikana luomme oppijan kanssa yhteisen käsityksen opintokokonaisuuden tavoitteista ja osaamisvaatimuksista. Orientaatiojaksolla toteutamme ohjauksen suurryhmä- ja pienryhmäohjauksena sekä työparityöskentelyllä. Merkittävässä roolissa orientaatiojakson ryhmäohjauksessa on oppimisklinikkatyöskentely. Oppimispolku, kartta on oppijalle tarkoitettu opintopolkukuvaus, eli eräänlainen mentaalinen malli ja itseohjauksen väline siitä, miten osaamista tulee osoittaa opintojen aikana. Kyseinen kartta sisältää myös aikuisoppijalle tarkoitetun oppimispäiväkirjan, jonka avulla aikuinen oppija pystyy arvioimaan mm. sitä, missä vaiheessa hän on polullaan. Oppijanpolkukarttaa oppija peilaa koko opintojensa ajan osaamisvaatimuksiin ja se on oppijalla mukana, kunnes hän saa osaamisensa osoitettua. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (AHOT) tapahtuu vaiheittain. Tunnistamisen onnistuminen edellyttää tunnistajina toimivilta ohjaajilta taitoa kunnioittaa aikuista oppijaa oman osaamisensa asiantuntijana. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen aloitetaan henkilön hakeutuessa ohjelmaan. Hakeutumisvaiheessa perehdymme hakijoiden dokumentoimaan aikaisempaan työ- ja kokemushistoriaan sekä vertaamme niitä kuvaavia dokumentteja ohjelman osaamisvaatimuksiin. Aikaisemman osaamisen tunnistaminen jatkuu siten, että yhteistyössä Ohjaus lähtee aina arvioinnista. Opetus on yksi ohjauksen muoto. Online ohjausprosessi ohjelmaan valittujen oppijoiden kanssa laadimme alustavat henkilökohtaiset suunnitelmat aikaisemman osaamisen tunnistamiseksi ja osoittamiseksi, eli henkilökohtaistamisen asiakirjan. Asiakirjan laatiminen on oppijan kannalta tärkeä väline aikaisemman osaamisen tunnistamisessa: oppijan polku, kartta on osa henkilökohtaistamisen asiakirjaa. Suurryhmässä tapahtuva ohjaus pitää sisällään avointa keskustelua ajankohtaisista aiheista. Opinnoista saaduista palautteista (Salo 2008) olemme havainneet, että opiskelijat pitävät kyseisiä suurryhmäkeskusteluja oman oppimisensa kannalta erittäin merkitsevinä. Myös pienryhmissä käydyt pohdinnat ovat opiskelijapalautteiden mukaan erittäin tärkeitä oppimisen ohjaamisen välineitä. Sama pitää myös paikkaansa työparityöskentelyn osalta, jossa syntyvää vertaistuutorointia pidetään arvokkaana ohjauksen välineenä. Sähköinen ohjaus on pääroolissa etäopintojen aikana. Erittäin tärkeää on se, että reagoimme välittömästi oppijoiden tarpeisiin. Oppijan tulee saada ohjausta välittömästi eli online. Työssä tapahtuva ohjaus on muodoltaan sitä, että työpaikan esimies- ja mahdollinen vertaisohjaaja ohjaavat oppijaa hänen työskentely-ympäristössään heti, kun tarvetta esiintyy. Työssä tapahtuvaa ohjausta ohjaa ja valmentaa puolestaan koulutuksen järjestäjä. On tärkeää, että oppija on omalta osaltaan tuonut työyhteisössään julki, mitä hän on opiskelemassa, jolloin kollegoilta on saatavissa vertais- 19

20 Näyttötutkintomestariopiskelija, yrittäjä Juha Ahola Helpmaxista saa näyttötutkintomestariopintoihinsa ohjausta opettajiltaan Jarmo Salolta ja Hannu Korkalalta. ohjausta heti tarvittaessa. Tätä asiaa edistetään myös ohjaajien toimilla ja ohjeistuksilla. Myös Tutor/Alumni-toiminta on oppijalla oppimisprosessin tukena. Jokaiselle oppijalle löytyy muita kokeneita saman asian osaajia, esimerkiksi samat opinnot aikaisemmin tehneitä. Peräänkuulutamme systemaattista aikuisopintojen ohjausta koko maahan. Tarkastelua Laulaja Fredin kappale Isä kulje hitaammin pitää sisällään kohdan, joka kuvastaa mielestämme osuvasti ihmisen tarvetta ohjaukseen. Lapsi sanoo isälleen: Etkö auttaa vois, mulla asiaa ois? Mielestämme myös aikuisten oppijoiden opintojen ja tutkintosuoritusten ohjaamisessa on kyse juuri tuosta samasta asiasta, eli siitä, että oppijoilla on ohjaajilleen juuri nyt asiaa. Myös aikuisilla on tarve saada ohjausta, vaikka hieman kärjistetysti todeten nykyisin vallalla oleva oppimiskäsitys olettaakin sen, että jokainen aikuinen oppija on huippuun asti itseohjautuva. Tuo kyseinen oletus on mielestämme johtanut jo siihen, että osa maassamme tehtävistä aikuisopinnoista vaikuttaa melkein heitteille jätöltä. Me peräänkuulutamme systemaattista aikuisopintojen ohjausta koko maahan. Peruskouluissa, lukioissa, ammatillisella toisella asteella, niin tiede-, taide- kuin ammattikorkeakouluissakin on systemaattista opintojen ohjausta, mutta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa kyseinen toiminta pääosin puuttuu. Oikeastaan se ei puutu, vaan se on sysätty yksittäisten ammatinopettajien harteille, kaiken muun työn lisäksi. Kaikesta huolimatta ohjaajien tulee pysähtyä ja keskittyä päätyöhönsä, ohjaamiseen, juuri nyt, kun oppijan oppimisprosessin ohjaus sitä vaatii. Siis kulkea hitaammin ja ohjata juuri nyt, kun siihen on oppijalla suurin tarve. Online -ohjauksen tulee olla ohjaajan prioriteettilistalla numero 1. Ohjaajan tulee olla sitoutunut ja hänen tulee antaa oppijan tarvitsemaa ohjausta sillä tavoin, kun oppija ohjausta tarvitsee, esim. sähköpostin, verkko-ohjauksen, puhelinkeskustelujen, sosiaalisen median ja jopa työpaikkakäyntien muodossa. Kun ohjaus onnistuu, niin AHOT-toimintaan perustuva järjestely tuottaa tuloksena oppijalle vision, joka onnistuessaan toimii oppijan oppimispolkuna. Myös organisaatiolle syntyy strategia siitä, miten jokaisen oppijan kohdalla toimitaan. Aikaisemman osaamisen tunnistamisessa oleellista on se, että oppijaa ohjataan tunnistamaan sekä aikaisempaa että nykyistä osaamistaan. Ilman suunnitelmallista online -ohjausta AHOT-toiminta saattaa olla hankalaa. Joskus ohjaus käsitetään vain lomakkeiden täyttämiseksi. Tuolloin ymmärretään ohjauksen olevan sitä, että oppija merkitsee lomakkeisiin opinnot, joita hän aikoo suorittaa, ja tehtävät, joita hän aikoo tehdä. Näkemys todennäköisesti toimii hyvin lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa, jossa osaamisen odotetaan syntyvän opintoja suorittamalla. Mikäli ohjauksen ajatellaan olevan vain muodollisten opintojen suorittamisjärjestelyjä, korvaamista ja hyväksi lukua, niin kyseessä lienee harhakäsitys ohjaustyöstä. Koulutusorganisaatioiden velvollisuus on tarjota ohjaustyöhön taloudelliset ja hallinnolliset puitteet siten, että esimerkiksi tarvittava aikaresurssi ohjaajille löytyy. Voisimmeko jo vihdoinkin ajatella siten, että opetus on yksi ohjauksen muoto, jolloin voisimme nykyisessä yhteiskunnassa opettaa vähemmän ja ohjata enemmän? Suunta olisi siis myös kohti opetushenkilöstön kokonaistyöaikaa. Raivola, R Tehoa vai laatua koulutukseen? Helsinki: WSOY. Salo, J Aikaisemman osaamisen tunnistaminen näyttötutkintomestariohjelmassa. Teoksessa Toom, A, Onnismaa, J, Kajanto, A. (toim.) Hiljainen tieto, tietämistä, toimimista, taitavuutta. Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura. 20