keski-suomen ict it-tiedekunnan juhlalehti Helmikuu / 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "keski-suomen ict it-tiedekunnan juhlalehti Helmikuu / 2014"

Transkriptio

1 keski-suomen ict it-tiedekunnan juhlalehti Helmikuu / 2014

2 SISÄLLYS IT-tiedekunta 15 vuotta IT-tiedekunta kouluttaa tulevaisuuden ammattilaisia Menestystarina alkoi tyhjästä ja pitkien työpäivien kautta Tiedekunnan synty ei ollut sattumien summa Tulevaisuus perustuu osaavien ihmisten arkiselle työlle Opiskelijatoiminta tuo ainejärjestöt ja yritykset lähemmäksi toisiaan Tukkoisesta läpiajokaupungista IT-alan pysäyttäjäksi IT-alan ammattinimistö hämmentää Nezer Zaidenberg etenee karhun voimalla piratismin vastaisessa taistossa Aatelisnainen etsii kaapattuja vanhempiaan Kyber iskee miehen katuun Keski-Suomen ICT helmikuu 2014 Päätoimittaja: Timo Siukonen Painopaikka: Fram Oy Toimitussihteeri: Sofia Anton Painosmäärä: 3000 Tuottaja: Siukin Sanomat Kannen kuva, Agoran ranta: Jussi Jäppinen Julkaisija: Jyväskyn yliopisto, IT-tiedekunta Kannen grafiikka: Rahel Flechtner ICT= tieto- ja viestintäteknologia, IT= informaatioteknologia 2

3 IT-tiedekunta 15 vuotta Pääkirjoitus Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta juhli 15-vuotista historiaansa Maistereita tiedekunnasta on valmistunut 1 600, joista 10 % on ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita, ja tohtoreita 190, joista 30 % on ulkomaalaisia. Myös julkaisujen määrä on vaikuttava: referoituja artikkeleja on julkaistu lähes ja tieteellisiä monografioita yli 40. IT-tiedekunnalla on ollut kansainvälisiä vieraita lähes 3 000, ja kansainvälisiä tieteellisiä konferensseja on järjestetty yli 30. Tiedekunta on ollut merkittävällä tavalla vaikuttamassa alueellisten yhteistyötahojen (yritykset, kehitysyhtiöt, ELY-keskus, Tekes) kanssa noin IT-alan työpaikan syntymiseen Keski-Suomeen. Informaatioteknologian tiedekunta selvitti vuosina maisterin tutkinnon suorittaneiden tämänhetkiset työtehtävät. Eri medioita käyttäen (LinkedIn, Facebook, puhelin) saatiin selville noin opiskelijasta peräti 1 164:n eli yli 70 prosentin tilanne. Alumnien työllistymisaste, 98 prosenttia, on huippuluokkaa. IT-tiedekunnasta valmistuneiden työllistymisprosentti on selvästi korkeampi kuin alalla keskimäärin. Alumnit ovat edenneet erinomaisesti työurallaan ja he työskentelevät 478:n eri työnantajan palveluksessa. Heidän suurimmat työnantajansa ovat Jyväskylän yliopisto, Tieto Oyj ja Digia Oyj. Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneet ovat pääosin erittäin tyytyväisiä saamaansa opetukseen. Osa haastatelluista alumneista kuvasikin ITtiedekunnassa viettämäänsä opiskeluaikaa elämänsä parhaaksi ajaksi. Selvityksen mukaan yli neljä prosenttia alumneista toimii yrittäjinä. IT-tiedekunnasta valmistuneet yrittäjät työllistävät 1 50 työntekijää. Yritykset on perustettu liiketoimintamahdollisuuden avauduttua tai halusta käyttää omaa ammattitaitoaan ja kokeilla omia siipiään. IT-alan alumneista yhä useampi alkaa yrittäjäksi. IT-tiedekunnassa tehtiin syksyllä 2013 opiskelijoille kysely kiinnostuksesta yrittäjyyteen. Vastanneesta 344 opiskelijasta 145:llä (45 %) oli vähintään yksi tuote-, palvelu- tai liiketoimintaidea ja 31 eli 9 % toimi jo yrittäjänä. Tiedekunnasta tulee merkittävä tekijä uudistettaessa valtion ja kuntien ICTjärjestelmiä. IT-tiedekunta tähtää neljään huippuosaamiskeskittymään, joiden teemat ovat: 1. tietojärjestelmät, 2. tieteellinen laskenta ja data-analyysi, 3. kyberturvallisuus ja 4. viihtyminen, pelit ja oppiminen. Tavoitteet ovat varsin kunnianhimoiset, mutta realistiset. ICT-ala on Nokian jälkeisessä tilassa uudessa kehitysvaiheessa. Strategiamme on osunut oikeaan. Tiedekunnan koulutus- ja tutkimusosaaminen sopivat erinomaisesti kansallisiin ICT-strategioihin. Pääosaamisalamme eli tietojärjestelmät, kyber, data, pelit, oppiminen, kompleksisten järjestelmien hallinta ja optimointi ovat kansallisen kehityksen ytimessä. Nyt tuulet ovat meille myönteisiä. Esimerkkinä onnistumisista mainittakoon, että Jyväskylä on saanut koordinointivastuulleen Innovatiiviset kaupungit (INKA) kuuluvan kyberturvallisuusteeman ja Jyväskylä on valtion uuden yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottavan palvelukeskuksen Valtorin päätoimipaikka. Valintojen perusteluina oli muun muassa IT-tiedekunnan monipuolinen tutkimus- ja koulutustoiminta. Pekka Neittaanmäki IT-tiedekunnan dekaani IT-tiedekunta kouluttaa tulevaisuuden ammattilaisia Kolumni Erilaiset palvelut pohjautuvat yhä enemmän informaatioteknologiaan (IT). Tämän takia nykyään on hankala löytää palveluita, joissa palveluiden käyttäjä ei olisi missään tekemisissä tietojärjestelmien kanssa. Tietojärjestelmiin käyttäjä törmää myös kotona, esimerkiksi kotitietokoneen, älypuhelimen, internet-television tai tablet-tietokoneen muodossa. IT on löytänyt tiensä myös erilaisiin käyttöhyödykkeisiin, kuten autoihin. IT on siis läsnä kaikkialla ihmisen elämässä, mikä tarkoittaa sitä, että kansainvälisesti kilpailukykyisille informaatioteknologian ammattilaisille on töitä nyt ja tulevaisuudessa. Suomen kilpailuvaltti globaalissa markkinataloudessa ei tule olemaan maailman halvimmat tuotteet, vaan huippuosaaminen, joka mahdollistaa innovaatioiden kehittämisen. Ainoastaan korkeatasoinen yliopistotutkimus ja opetus takaavat valmiudet uusien korkealaatuisten tuotteiden ja palveluiden tuotteiden syntymiselle. Tieteelliseen tutkimukseen ja ajatteluun perustuva opetus mahdollistaa sellaisten rautaisten ammattilaisten kouluttamisen, jotka pystyvät ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita, soveltamaan parasta olemassa olevaa tietoa, arvioimaan tiedon laatua ja itsenäisesti päivittämään tietoa. Näitä ammattilaisia Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on kouluttamassa nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Siponen laitoksen johtaja, tietojärjestelmätieteen professori 3

4 15-VUOTISJUHLA Menestystarina alkoi tyhjästä ja pitkien työpäivien kautta Teksti Kuva Sofia Anton, Timo Siukonen Sofia Anton T iedekunnan juhlassa ansiomitalin numero 1 saanut Aarni Perko tuli 1972 Jyväskylän yliopistoon Turusta sovelletun matematiikan professoriksi painopistealueenaan eksaktien luonnontieteiden tarvitsema tietojenkäsittely. Alkuaikoina tietojenkäsittelyn opetuksen sujumiseksi henkilökunta teki töitä lähes ympärivuorokautisesti. Ei ollut mitään valmista, vaan kaikki materiaalit oli tuotettava itse ja usein viime tipassa. Tietokoneiden ja ohjelmointikielten vaihtuminen aiheutti Perkon mukaan sen, että edelliselle laitteistolle tehdyt ohjelmat olivat seuraavassa koneessa miltei käyttökelvottomia. Niiden uusiin ohjelmointikieliin ja käyttöjärjestelmiin perehtyminen sekä ohjelmien uudelleen kirjoittaminen vei paljon aikaa. Perko tunnustaa, että kaikenlaista sähläämistä oli runsaasti. Reikäkortit juuttuivat joskus lukulaitteisiin, joista niitä piti sitten kiskoa irti ja niitä yritettiin lävistää uudelleen kortinkappaleita tutkimalla. Vuoden 2013 IT-tilanteen hän tiivistää: Kokonaisuutena koko ala on yhtä sekavassa tilassa kuin ennenkin. Kehitystäkin on tapahtunut. Aikaisemmin tehtiin ohjelmoinnissa möhläyksiä, jotka maksoivat ehkä euroa. Nyt tehdään 100 miljoonan euron tyräyksiä. Opetuksen ja tutkimuksen johtoryhmään tietojenkäsittelyopin apulaisprofessoriksi tuli 1981 Tampereelta Vesa Savolainen, joka oli väitellyt tohtoriksi legendaarisella päivämäärällä Väittelin alalla ensimmäisenä niistä opiskelijoista, jotka olivat Suomessa aloittaneet yliopisto-opintonsa pääaineena tietojenkäsittelyoppi. Tuon ajan professorit olivat pioneereja. Yliopiston silloisella rehtorilla Ilppo Simo Louhivaaralla oli erinomainen kyky houkutella Jyväskylään osaavia ammattilaisia. Heitä olivat Auvo Sarmannon, Aarni Perkon ja Vesa Savolaisen ohella Heikki Laitinen, Pertti Järvinen ja Eero Peltola. Savolainen muistaa, että ja 1980-luvuilla tohtoreiden ja professoreiden piirissä ei ollut vakiintunut intensiivistä tieteellisten tutkimusten tuotanto- ja julkaisuprosessia. Vanhemmat professorit 4 eivät julkaisseet juuri mitään eivätkä siten antaneet hyvää mallia meille nuoremmille tutkijoille, hän sanoo. Kolmannella ansiomitalilla palkittu Rovion tutkimusjohtaja Veikko Hara on valmistunut tohtoriksi Jyväskylän yliopiston informaatiotekniikan laitokselta 1988 ja toiminut siellä osa-aikaisena professorina Hän on pitkäjänteisesti kehit- tänyt yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä Suomessa luvulla Hara on ollut Samsungin, Intelin ja Diamondhead Venturesin neuvottelukunnissa ainoana eurooppalaisena, minkä lisäksi hän on vaikuttanut useiden kansainvälisten instituutioiden ja järjestöjen jäsenenä. Hara korostaa verkostoitumisen tärke-

5 AIKAISEMMIN TEHTIIN OHJELMOINNISSA MÖHLÄYKSIÄ, JOTKA MAKSOIVAT EHKÄ EUROA. NYT TEHDÄÄN 100 MILJOONAN EURON TYRÄYKSIÄ. yttä, jotta toimialalle ja erityisesti yrityksiin saadaan dynamiikkaa. Pitää olla hyvä reaktiokyky, koska markkinat muuttuvat erityisen nopeasti. Ulkopuolelta löytää ideoita ja heikkoja signaaleja. Kun hyvä brändi on olemassa, kaikki tekevät yhteistyötä. Sen avulla on pääsy mihin tahansa. Kasvu- ja sarjayrittäjä Juha Harju, ansiomitalisti numero neljä, on vaikuttanut merkittävästi IT-alan kehittymiseen KeskiSuomessa. Hän on edistänyt ELMO-ekosysteemillä yhteistyötä alan opiskelijoiden ja yritysten välillä Jyväskylässä sekä osallistunut Jyväskylän kaupungin elinkeinopolitiikan KELPO-työryhmään kasvuyrityksen edustajana. Kasvuyrittämisessä Harju pitää luontevana, että yrittäjät ovat verkostoituneita ja valmiita toimimaan kansainvälisessä ympäristössä. IT-liiketoiminta on globaalia. Työtä on mahdollista tehdä paikasta riippumatta, kunhan osaamista on. Yrittäjyys on mahdollisuus, joskus jopa pakko, jos haluaa jäädä Keski-Suomeen. Traktorinvalmistaja Valtra Oy:n toimitusjohtaja Jari Rautjärvi huomioitiin tiedekunnan juhlassa viidennellä ansiomitalilla. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi pääaineenaan tietojenkäsittelytiede. Sivuaineena hän on opiskellut laskentatoimea. Rautjärvi on toiminut Keski-Suomen kauppakamarin varapuheenjohtajana joulukuusta 2013, minkä lisäksi hän vaikuttaa aktiivisesti useissa muissa suomalaisissa alan järjestöissä. Kansainvälisen uran luonut Rautjärvi palkittiin Keski-Suomen kauppakamarin Maineteko Maailmalla -palkinnolla työstään keskisuomalaisen teknologiateollisuuden viennin edistämisessä kesäkuussa Teknologiateollisuuden haaste on Rautjärven mukaan pienet kotimarkkinat. Kilpailijat ovat siellä, missä markkinat ovat. Jos me olemme täällä niin paljon parempia, se korvaa kaiken. Menestyminen vaatii uskallusta, visiota. Ansiomitalin numero 6 saanut Kelan ITjohtaja Markku Suominen ei ole Jyväskylän, vaan Helsingin yliopiston kasvatteja. Tultuaan valituksi kansaneläkelaitos Kelaan hän muutti 1998 perheineen Jyväskylään, jonne Kelan keskustietokone oli kuljetettu kesällä Nykyisin Kelan IT-tehtävissä työskentelee noin 600 henkilöä, joista Jyväskylässä hieman yli 200. Yliopiston ja Kelan yhteistyö sujuu saumattomasti. Edellinen tekee tutkimusta ja tuottaa osaavaa työvoimaa markkinoille. Jälkimmäinen soveltaa tutkimustietoa kansalaisten turvaksi ja hyödyksi. Yliopisto on valinnut opetusohjelmaansa teemoja, jotka osuvat Suomisen mielestä ajan hermolle: tietoturva, kyberturvallisuus, Data-analyysit, Big Data, käyttäjäläheinen teknologiasuunnittelu sekä pilviteknologian hyödyntäminen. Kuvassa ansiomitalistit Markku Suominen (vas.), Jari Rautjärvi, Juha Harju, Veikko Hara, Aarni Perko ja Vesa Savolainen. 5

6 15-VUOTISJUHLA Aarni Perko 1Aarni Perko on taustaltaan varsinaissuomalainen, syntynyt Velkuan saaristolaiskunnassa papin perheeseen, käynyt oppikoulunsa Somerolla ja yliopistonsa Helsingissä. Ensin hänestä tuli filosofian maisteri ja matematiikanopettaja. Tutkimus alkoi pian kiinnostaa nuorta miestä. Filosofian lisensiaatin tutkinto 1961 avasi tien Turun Laskentakeskuksen kautta Turun yliopistoon vuosiksi Siellä hän myös väitteli tohtoriksi Perko valittiin 1972 Jyväskylän yliopistoon sovelletun matematiikan professoriksi painopisteenä eksaktien luonnontieteiden tarvitsema tietojenkäsittely, ja eläkkeelle hän jäi 1994 tietojenkäsittelyopin professorin virasta. Perkon tutkimusaloina ovat olleet sovellettu todennäköisyysteoria ja tietorakenteet, erityisesti verkostot. Hänen tieteelliset julkaisunsa käsittelevät operaatioanalyysiä ja tietojenkäsittelyoppia. Kukitetut ansiomitalistit Veikko Hara (vas.), Aarni Perko ja Vesa Savolainen. Perkon uran aikana tietotekniikan kehitys on ollut huimaava. Alkuvaiheessa Wegematicissa 32 x 32 matriisin diagonaalisointi Jacobi-rotaatioilla kesti melkein tunnin, kun taas nykyisin samanlainen laskutoimitus hoituu omalla työasemalla noin sekunnissa. Tavallisessa PC:ssä on tehoa saman verran kuin 1970 Suomeen hankitussa tosi kalliissa Univacissa. Vesa Savolainen 2Vesa Savolainen on Etelä- Karjalan poikia. Hän syntyi vuonna 1944 Ruokolahdella, kävi kansa- ja kansalaiskoulun Ruokolahden Jäppilänniemessä (1959) sekä keskikoulun Kansanvalistusseuran Kirjeopistossa (1964). Savolainen kirjoitti ylioppilaaksi Imatralla Vuoksenniskan Yhteiskoulussa Akateemiset tutkintonsa hän suoritti Tampereen yliopistossa: fil.maist. 1971, fil. lis ja fil.tri Väitöskirja oli hallinnollisen tietojenkäsittelyn alalla ensimmäinen Suomessa. Savolainen työskenteli useissa tehtävissä Tampereen yliopistossa, Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa ja Suomen Akatemiassa sekä vuoden 1980 apulaisprofessorina Vaasan Kauppakorkeakoulussa. Jyväskylän yliopistoon hän sai nimityksen tietojenkäsittelyopin apulaisprofessoriksi 1981 ja professoriksi Tietojärjestelmätieteen professoriksi hänet nimitettiin Lisäksi hän toimi useissa vt., vs. ja ma. professorin sekä neljästi Suomen Akatemian varttuneen tieteenharjoittajan tehtävissä. Verkkoteoriaa hän opetti dosenttina Tampereen yliopistossa. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen johtajana hän toimi neljästi. Hän käynnisti 1993 laitoksen multimedialaboratorion, jonka toiminta laajeni koko yliopiston laajuiseksi Eläkkeelle Savolainen jäi

7 Veikko Hara 3Informaatiotekniikan dosentti ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekniikan kunniatohtori Veikko Hara (s. 1958) on työskennellyt merkittävissä IT- ja telekommunikaatioalojen yrityksissä yli 25 vuoden ajan. Työuransa hän aloitti Nokialla 1984 GSM:ää kehittäen. 90-luvun alussa VTT:llä hän oppi insinöörijohtamista Suomen kovimmilta osaajilta. Nopealiikkeisyys, innovatiivisuus ja vahva brändi ovat ehdottomia edellytyksiä menestymiselle. TeliaSoneralla teknologiajohtajana toiminut Hara pääsi kokemaan fuusion mukanaan tuomat synergiaedut 2000-luvulla sekä kehittämään yhteistyötä niin Suomessa kuin ulkomailla. Henkilökohtaisesti tuhat yritystä kolmessa vuodessa läpikäynyt Hara uskoo yhteisyrityksiin ison organisaation sijaan. Roviolla hän soveltaa samaa ajattelumallia panostamalla strategisiin yhteistöihin. Juha Harju 4Descom Oy:n toimitusjohtaja Juha Harju (s. 1966) on valmistunut tietojärjestelmätieteiden laitokselta kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistossa. Harjulla on merkittävä ura kasvu- ja sarjayrittäjänä. Hänen yrittäjäuransa alkoi 1992, kun yhdessä kurssikavereiden kanssa käynnistetty IT-yhtiö Yomi perustettiin. Myöhemmin yritys myytiin Keski-Suomen Puhelimelle Harju perusti yhdessä neljän kollegansa kanssa Integware Oy:n, joka kasvoi neljässä vuodessa 40 hengen yritykseksi. Fuusio toisen jyväskyläläisen it-yrityksen, Descom Oy:n, kanssa toteutettiin Samassa yhteydessä Harju siirtyi yrityksen toimitusjohtajaksi. Nykyään Descom työllistää yli 200 IT-ammattilaista. Markku Suominen 6Markku Suominen syntyi entisessä Pusulan kunnassa (nykyisin osa Lohjan kaupunkia), muutti vanhempiensa mukana ennen kouluikää pääkaupunkiseudulle, ensin Espooseen ja sitten Helsinkiin. Kansakoulun, oppikoulun ja lukion hän kävi Espoossa. Varusmiespalveluksen jälkeen hän aloitti tietojenkäsittelyopin Jari Rautjärvi 5Valtra Oy:n toimitusjohtaja Jari Rautjärven (s. 1963) monipuolinen ura teknologiateollisuuden parissa alkoi silloisen Sisu-konsernin (myöh. Partek-konsernin traktoriryhmä) liiketoiminta-alueen Group Controllerina Kansainvälisen näköalapaikan myötä hän muutti perheineen Brasiliaan vuosikymmenen lopulla. Valtran Latinalaisen Amerikan toimintojen talousjohtajana hän oli keskeisessä roolissa toteuttamassa liiketoiminnan kokonaisvaltaista uudistusta Ennen siirtymistään Valtran toimitusjohtajaksi 2007 Rautjärvi toimi yrityksen tietohallinnosta ja prosessien kehittämisestä vastaavana johtajana sekä Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän alueiden markkinointijohtajana. Rautjärvi uskoo, että yhteisöllisyyden avulla ala voidaan viedä uudelle tasolle. Avoin kulttuuri on avain. Jos jakaa avointa tietoa, pystyy seuraamaan, mitä muut yritykset tekevät samanaikaisesti. Silloin pitää olla etulinjassa. Jos on seuraaja, on myöhässä. opinnot Helsingin yliopistossa. Laudaturvaiheessa hän erikoistui tietoliikenteeseen ja käyttöjärjestelmiin, erityisesti hajautettuun tapahtumakäsittelyyn. Työura alkoi 1981 atk-suunnittelijana Tapiola-yhtiöiden omistamassa Akapo Oy:ssä, josta hän siirtyi Helsingin osakepankin, IBM:n ja KOP/Meritan kautta Kelaan atk-käytön kehittämispäälliköksi Jyväskylään Kelan IT-johtajaksi hänet Ylhäällä: Seminaarissa ansiomitalinsa noutaneet Markku Suominen (vas.), Jari Rautjärvi ja Juha Harju. Alhaalla: Vesa Savolainen saapui palkittavaksi hymyssä suin. valittiin Osaston vuosibudjetti on noin 60 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa 460. IBM:llä ollessaan Suominen kuului Kelan tukijoukkoihin, minkä seurauksena hän tunsi talon ja henkilöstön hyvin. Keski- Suomi oli tullut tutuksi vaimon synnyinseutuna, ja kun perhe päätti muuttaa Jyväskylään, oli pankkien ja vakuutusyhtiöiden jälkeen Kela varsin sopiva työpaikka. 7

8 HISTORIA Tiedekunnan synty ei ollut sattumien summa Helsinkiläinen filosofian maisteri Auvo Sarmanto toimi kolme vuotta ensimmäisenä professorina. Teksti Kuva Timo Siukonen Sofia Anton J 8 yväskylän yliopisto aloitti syksyllä 1967 tietojenkäsittelyn opetuksen räväkästi kaksi vuotta Tampereen yliopiston jälkeen, ensimmäisten joukossa Suomessa ja Euroopassa. Vastuu työn käynnistämisestä annettiin 32-vuotiaalle fyysikolle, helsinkiläiselle filosofian maisterille, Auvo Sarmannolle, joka toimi ravintolapianistina ja tanssiorkesterien muusikkona oman toimen ja opiskelun ohella. Tietotekniikan kumous alkoi toden teolla Suomessa ja jokainen kynnelle kykenevä pantiin töihin. Fyysikon identiteettini haalistui tässä prosessissa niin paljon, etten ole pitkään aikaan enää pitänyt itseäni aitona luonnontieteilijänä, Sarmanto kirjoitti 2008 muistelmissaan Internetissä. Hän kertoi Jyväskylän yliopiston rehtori Ilppo Simo Louhivaaran houkuttelevasta tarjouksesta: Minut pestattaisiin vain vuodeksi, saisin 90 % professorin palkasta, matematiikan laitoksen tilat olisivat käytettävissä, tehtävänäni olisi tietojenkäsittelyopin approbatur-opetuksen käynnistäminen, minkä jälkeen voisin palata takaisin Helsinkiin.

9 Auvo Sarmanto on aiemmin toiminut ammattimuusikkona. Pianonsoitto on säilynyt harrastuksena vuosikymmenten ajan. FYYSIKON IDENTITEETTINI HAALISTUI TÄSSÄ PROSESSISSA. Mitä oli tapahtunut taustalla, jotta Sarmannon palkkaaminen professoriksi onnistui? Prosessi oli alkanut jo kolme vuotta aiemmin. Huhtikuussa 1964 Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiössä oli virinnyt ajatus tietojenkäsittelykoneiden opetuskurssin tarpeesta. Lakkitehtailija, konsuli Eero Fredrikson Kauppalaisseuran hallituksesta lähetti Tietokoneyhdistys ry:lle kirjeen, jossa kerrottiin talouselämän tarpeesta käyttää tietokoneita hyödykseen. Fredriksonin mukaan tietokoneoppi oli muodostumassa välttämättömäksi osaksi erikoisekonomien ammattiosaamista. Kauppalaisseuran säätiö lupasi yliopistolle kymmenen vuoden määrärahat tietojenkäsittelyopin professuuria ja assistentuuria varten. Virat myös perustettiin. Siten Jyväskylän elinkeinoelämä pääsi nopeasti hyötymään kauppalaisseuran lahjoituksesta. Opetus käynnistyi filosofisen tiedekunnan matemaattis-luonnontieteellisellä osastolla. Sarmannon mukaan se tapahtui näin: Tutustuin heinäkuussa (1967) paikan päällä olosuhteisiin. Sain samalla tietää, että Heikki Laitinen IBM:stä olisi valmis ottamaan vastaan tietojenkäsittelyopin assistentin tehtävät. Uskoin suoriutuvamme urakasta yhdessä. Laadin Jyväskylän yliopistolle muistion, jossa kaavailin tietojenkäsittelyopin opetuksen tavoitteita ja sisältöä. Vaihe oli tärkeä Sarmannolle. Olen edelleenkin ylpeä kirjeestä, jolla opetusministeri Reino Oittinen ja toimistopäällikkö Markku Linna oikeuttivat allekirjoittaneen hoitamaan yhdessä professori Ilppo Simo Louhivaaran kanssa tietojenkäsittelyopin professuuria vuoden verran. Tuo paperi taitaa olla arvokkain määräyskirjani vuosien saatossa. Valinnan perusteena oli Sarmannon käytännön kokemus. Hän oli toiminut Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella opiskelijana, opettajana ja tutkijana sekä kuulunut yliopiston tietokoneiden suurkäyttäjiin. Vuonna 1968 perustettiin tietojenkäsittelyopin yhteyteen laitosneuvosto, vaikka tietojenkäsittelyopin laitosta ei ollut virallisesti edes olemassa. Siihen valittiin edustajat mies ja ääni -periaatteen mukaisesti. Sen merkitys jäi kuitenkin vähäiseksi, koska samana vuonna aloittanut opiskelijajärjestö Dumppi tuotti perusopetuksessa tarvittavan opetusmonisteen Sarmannon ja hänen assistenttiensa laatiman käsikirjoituksen pohjalta. Sarmannon kolmivuotiseksi venähtänyt matkalaukkuprofessorin aika Jyväskylässä päättyi kesällä Yliopisto halusi professuuriin vakinaisen hoitajan ja julisti viran haettavaksi. Sarmanto kutsuttiin Helsinkiin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) tietokoneprojektin vetäjäksi. Jyväskylän yliopisto perusti vihdoin 1974 tietojenkäsittelyopin laitoksen, joka jakautui aluksi yhteiskuntatieteelliseen ja matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon. Toinen erikoistui tietojärjestelmätieteisiin ja toinen matemaattiseen tietojenkäsittelyoppiin, mikä nimi pian muuttui tietotekniikaksi. Informaatioteknologian tiedekunta perustettiin 1998, ja sen toiminta keskitettiin uuteen Agora-rakennukseen Jyväsjärven rannalla vuonna Opetus ja tutkimus on jaettu tietojenkäsittelyn ja tietojärjestelmätieteen laitosten vastuulle. 9

10 Kaisa Miettinen pitää tärkeänä, että opiskelijat pystyvät tulevaisuudessa soveltamaan oppimaansa toimialan vaatimusten mukaisiksi. KUKA? Syntynyt 1965 Sulkavalla. Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, infrastruktuureista ja tutkijakoulusta vastaava vararehtori. Tutkimusala monitavoiteoptimointi. Jyväskylän yliopiston teollisen optimoinnin professori. Kehittämässä mm. maailman ensimmäistä Internetissä toimivaa interaktiivista monitavoiteoptimoinnin ohjelmistoa, WWW-NIMBUS:ta. International Society on Multiple Criteria Decision Making -seuran puheenjohtaja (lähes 2000 jäsentä noin 95 maasta). Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-palkinto vuonna TULEVAISUUS perustuu osaavien ihmisten arkiselle tyo lle Vararehtori Kaisa Miettisen mukaan edistystä ei synny sormia napsauttamalla vaan kehitysprosessi perustuu luovien ja osaavien ihmisten tyo lle. Teksti Kuva Sofia Anton Sofia Anton S itä on joka paikassa, kaikkialla: informaatioteknologiaa. Vuosien myötä käsitys it:stä on vain muuttunut, kiteyttää vararehtori Kaisa Miettinen. Tiedekunta haluaa kouluttaa opiskelijoistaan muuntautumiskykyisiä, jotta he pystyvät tulevaisuudessa toimimaan toistaiseksi tuntemattomien menetelmien ja ongelmien parissa. Miettinen korostaa, ettei opiskelijoiden ole tarkoitus valmistua tiettyyn ammattiin. Sen sijaan heille taataan hyvät valmiudet omaksua uutta ja pysyä ajassa mukana. Alan käytäntöjen tai toimintamallien muuttuessa kertynyttä pääomaa voi soveltaa tarpeiden mukaan. Menetelmien kehittyminen tuo mukanaan haasteita. Muutosten ennustaminen on vaikeaa, ja kehitystahtia voi etukäteen vain arvailla. 15 vuotta sitten käytössä olleet tietokoneet ovat nykyään museotavaraa. Samaan aikaan tehty ennustus matkapuhelinten käyttöominaisuuksista on vielä joiltain osin täyttymättä, eikä se välttämättä koskaan toteudu. Miettinen näkee, että tiedon tarpeen analysointi korostuu sitä mukaa, kun informaation määrä lisääntyy. Ammattilaisen on löydettävä olennainen epäolennaisen joukosta. Puutteellisen tiedon perusteella on tehtävä johtopäätöksiä ajautumatta harhapoluille. Viimeisteltyjen tietojärjestelmien arvo nousee viimeistään siinä vaiheessa, kun palvelu kaatuu. Esimerkiksi, kun VR:n lipunvarausjärjestelmä ei toimi, silloin muistetaan, että tällaisten asioiden taitaminen ja osaaminen on todella tärkeää. Tarpeet eivät ole mihinkään katoamassa. Ne vain hakevat uusia muotoja ja mahdollisuuksia. Tiedekunnan perustamisen aikaan Itävallassa IIASA-tutkimuslaitoksessa (International Institute for Applied Systems Analysis) työskennellyt Miettinen toteaa, että kansainvälisyys on säilynyt luontevana osana alan opinnoissa ja tutkimuksessa. Kansainvälisen yhteistyön myötä tiedekunta on kehittänyt omaa toimintaansa maailmalta ja asiantuntijoilta poimittujen ideoiden avulla. Miettisen mukaan globaalien muutosten tutkimisessa maiden väliset rajat eivät ole olennaisia. Tärkeämpää on löytää malli, jolla eri alojen asiantuntemusta voidaan yhdistää. Sen myötä kehittyvät myös alan valmiudet reagoida haasteisiin. Tulevaisuudessakin olennaisia ovat ohjelmointikielet. Vaikka kielet ja ohjelmointialustat muuttuvat vuosien saatossa, kaikkia koneita ja laitteita täytyy yhä ohjata. Miettinen painottaa ohjelmoinnin taidon tärkeyttä, koska tiedon tarve ei vähene. Pitää osata tehdä koodia, joka toimii. Siten, että eri järjestelmät pelaavat yhteen. Miettisen mukaan tulevaisuuden tekijöiden on oltava yhdessä tiedekunnan kanssa etunojassa katsomassa, millaisia ideoita voi kehittää tai parantaa. Uusien asioiden keksiminen tuo motivaatiota ja voimaa viedä kehitystä alalla eteenpäin. 10 OPISKELIJOIDEN EI OLE TARKOITUS VALMISTUA TIETTYYN AMMATTIIN.

11 KIEHTOVAT OPINTOSISÄLLÖT HOUKUTTELEVAT OPISKELIJOITA ALALLE OPISKELIJATOIMINTA tuo ainejärjestöt ja yritykset lähemmäksi toisiaan Ainejärjesto t pyrkivät eroon paikalleen jämähtäneistä mielikuvista kehittämällä yhteistyo tä niin yritysten kuin toisten ainejärjesto jen kanssa. Teksti Kuva Sofia Anton Anssi Toivakka A inejärjestö Dumppi ry:n edellisen hallituksen puheenjohtaja Joel Latto on opintojensa aikana joutunut selittämään toistuvasti alaa tuntemattomille, mistä IT-alan opinnoissa on kyse. Ainejärjestö on ollut 45 vuotta ja opiskelijoita tulee järjestäen kysymään, onko tietojärjestelmätiede sama asia kuin tietotekniikka. Toisten opiskelijoiden lisäksi osa alan yrityksistäkään ei tiedä, mitä kaikkea tietojärjestelmätieteen opiskelu pitää sisällään. Jyväskylässä IT-yritykset tuntevat ja tietävät tietojärjestelmätieteen opiskelijoiden arvon, sillä ne ovat olleet merkittäviä työllistäjiä. Osaa on ollut perustamassa entiset ainejärjestön jäsenet. Alalla ei ole selkeää polkua. Firmat, johon opiskelijat hakevat, ovat muuttuneet paljon. Jyväskylässä opiskelijoita työllistyy paljon IT-firmoihin toisin kuin Helsingissä. Opintoihin hakeutuu kahta eri ihmistyyppiä; joko kaupallisiin tai teknisiin tehtäviin suuntautuvat opiskelijat. Laitokselta valmistuu kauppatieteiden maistereita. Dumppi ry panostaa työelämäkontaktien luomiseen yhdessä Pörssi ry:n, yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ainejärjestön, kanssa. Yritysyhteistyökumppaneita on löytynyt tutkinnon kummaltakin osa-alueelta. Työelämäyhteyksien lisäksi Dumppi ry on verkostoitunut omasta alasta poikkeavien ainejärjestöjen, kuten psykologian opiskelijoiden ainejärjestö Stimuluksen kanssa. Yhteistyön ja tapahtumien avulla tapaa ihmisiä, joita ei muuten kohtaisi yliopistolla, Latto sanoo. Uudet suuntaukset ovat kasvattaneet alan suosiota. Kiehtovat opintosisällöt houkuttelevat lisää opiskelijoita alalle, toteaa Kalle Häkkänen, Linkki ry:n vuoden 2013 hallituksen puheenjohtaja. Erityisesti pelillisyys ja tietoturva ovat tuoneet tiedekuntaan ja ainejärjestöjen toimintaan enemmän naisia. Latto yhtyy näkemykseen siitä, että ala on nostanut profiiliaan naisten keskuudessa. On tervettä, että lähdetään kokeilemaan Jyväskyläläinen Joel Latto aloitti opintonsa IT-tiedekunnassa vuonna jotain uutta, kuten nyt pelillisyyttä. Kokonaiskuva tulee säilyttää, että muistetaan tehdä muutakin, kun buumi menee ohi. MIKÄ? Linkki Jyväskylä ry on vuonna 2006 perustettu tietotekniikan pääaineopiskelijoiden ainejärjestö, joka valvoo opiskelijoiden asemaa ja auttaa opiskelijoita luomaan yhteyksiä työelämään varhaisessa vaiheessa. Tietotekniikan laitos, informaatioteknologian tiedekunta sekä useat yliopistojen ainejärjestöt ja alan organisaatiot ovat mukana Linkki ry:n toiminnassa. Dumppi ry on vuonna 1968 perustettu Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opiskelijoiden ainejärjestö ja Tietotekniikan opiskelijoiden liiton (TiTOL ry.) jäsenyhdistys. Dumppi ry osallistuu opetussuunnitelmien suunnitteluun yliopiston kanssa. Ainejärjestöllä on edustus informaatioteknologian tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa sekä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen laitosneuvostossa. 11

12 MENESTYSTARINA tukkoisesta läpiajokaupungista IT-ALAN PYSÄYTTÄJÄKSI Millainen IT-kaupunki Jyväskylä oli 1980-luvulla? Teksti Kuva Timo Siukonen Timo Siukonen E spotel Oy:n toimitusjohtaja Kari Liuska kertoo, että hän opiskeli 1980-luvulla tietotekniikkaa Oulun ammattikorkeakoulussa. Jyväskylä jäi mieleen läpiajokaupunkina. Ohitustietä ei ollut ja sisääntuloväylät olivat suttuisia. Pohjoisesta etelään ja päinvastoin piti ajaa keskikaupungin läpi. Kadut olivat kapeita ja tukkoisia. Opiskelijan kannalta Jyväskylässä ei ollut mitään kiehtovaa IT-alaan liittyvää, vain jotain julkisen sektorin toimintaa. Jyväskylä oli yksinkertaisesti vain paikkakunta, joka sijaitsi Pohjois-Suomen ja Etelä- Suomen rajalla. Liuska valmistui 1987 ja pääsi töihin Nokialle. Yhtiö oli tuolloin moniyritys, jossa telekommunikaatio oli yksi useista liiketoiminnoista. Minäkin ostin wc-paperia ja kumisaappaita tehtaan myymälästä 1980-luvulla. Liuska muutti pian Keski-Suomeen Äänekoskelle Nokian yksikköön matkapuhelimien suunnittelu- ja valmistusyksikköön. Ennen 1990-luvun puoliväliä hän siirtyi Nokian Mobile Data -yksiköstä irtaantuneeseen Aplicomiin. Yhtiön päätuotteita olivat ajoneuvoihin asennettavat paikannus- ja viestintälaitteet. Aplicomin aikoihin Liuska tunsi olevansa valmis yrittäjäksi, koska hänellä oli monenlaista tietotekniikka-alan kokemusta tuotannosta, tietohallinnasta, tuotekehityksestä, kaupallista toiminnoista ja johtamisesta. Ennen yritystoiminnan käynnistämistä hän ehti toimia muutaman vuoden projektipäällikkönä Jyväskylän Teknologiakeskuksessa. Jyväskylän IT-alan menestys lähti 1990-luvulla nousukiitoon, jossa yhtenä tärkeänä osatekijänä on ollut yliopiston uusi IT-tiedekunta. Liuskan ensimmäinen oma yritys oli televerkkojen hallintaratkaisuja ja suunnittelupalveluita tarjoava WTS Oy, joka sittemmin myytiin Tieto-X Oyj:lle (nykyinen Ixonos Oyj). Seuraavat 10 vuotta hän työskenteli Ixonosin telekommunikaatio-yksikön liiketoimintajohtajana. Muita yhtiöitä, joissa hän toimii aktiivisesti, ovat ihmisen hyvinvointia ja suoristuskykyä mittavia laitteita ja ratkaisuja kehittävä FirstBeat Technologies Oy, ohjelmistosuunnittelupalveluita tarjoava Kilosoft ja nykyinen työnantaja Espotel Oy. Espotel on Pohjoismaiden johtavia sulautettujen järjestelmien ja laitteiden suunnittelutaloja. Pitää olla uskoa ja rohkeutta tehdä asioita yhteistyössä muiden kanssa siihen suuntaan, mihin omat ideat, innovaatiot ja verkostot vievät. Yksin ei kukaan menesty, Liuska painottaa. Opiskeluaikojen näkemystään Jyväskylästä Liuska on joutunut muuttamaan perusteellisesti. Hän kuvaa kaupungin asemaa 2010-luvulla näin: Jyväskylä on tunnettu IT-teollisuudesta ja yliopiston IT-tiedekunnasta. Alan työpaikkoja on jo paljon. Ne eivät olisi syntyneet ilman tiedekuntaa. Suomessa toimii hänen mukaansa neljä merkittävää IT-alan keskittymää: pääkau- 12

13 punkiseutu, Tampere, Oulu ja Jyväskylä. Siinä joukossa pysyminen on kovan työnteon takana. Hetken päästä kaikki ihmiset, koneet ja laitteet eli koko maailma ovat verkossa. Ihmiset ja laitteet kommunikoivat keskenään. IT-markkinoille on syntymässä sitä kautta miljardien eurojen edestä lisää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Liuskan mielestä on tärkeää havaita ajoissa heikot signaalit, olla kehittämässä laitteistoja ja ohjelmistoja yhteistyössä tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä muiden alalla toimivien verkostojen kanssa. Kilpailu on globaalia ja vain parhaat menestyvät. KUKA? Kari Liuska (s ) on Espotel Oy:n toimitusjohtaja. Espotel on pohjoismaiden johtavia sulautettujen järjestelmien ja laitteiden suunnittelutaloja. Hänen aikaisempia työnantajiaan ovat olleet mm. Nokia, Aplicom, Jyväskylän Teknologiakeskus, WTS, ja Ixonos (Tieto-X). Hänellä on vankka kokemus ITalan kansainvälisistä markkinoista, erityisesti palveluyrityksen kehittämisessä ja johtamisessa. Liuska on koulutukseltaan tietotekniikan insinööri (1987, Oulu) ja filosofian maisteri (2000, Jyväskylä). 13

14 TUTKIMUS it-alan ammattinimistö hämmentää Teksti Grafiikka Timo Siukonen Sofia Anton Jyväskylän yliopiston projektitutkija Pertti Kärppä selvitti , millaisiin ammatteihin tietojenkäsittelytieteiden ja tietotekniikan laitoksilta valmistuneet opiskelijat ovat sijoittuneet. Tiedekunnan historian aikana on myo nnetty 1537 tutkintoa, joista 1178 miestä ja 359 naista. Ulkomaalaisia heistä oli 127. Kärppä tyo ryhmineen pystyi lo ytämään 1164 entisen opiskelijan eli alumnin ammatit. He olivat valmistuneet Tyo llisyysaste oli huikeat 98 prosenttia. Tyo tto minä oli vain 27. Suunnilleen yhtä monta, 28, oli vaihtanut alaa. Heistä yksi oli pokeriammattilainen, toinen jalkapalloanalyytikko ja kolmas kalastaja. Selvitykseen vastanneet tyo skentelivät 470 tyo nantajan palveluksessa. 470 Niistä 399 oli yrityksiä ja 71 julkisia tahoja. Oman yrityksen oli perustanut 5 naista ja 46 miestä. Yrittäjien joukossa oli kaksi hallitusammattilaista ja pääomasijoittajaa, jotka olivat mukana useissa yrityksissä sijoittajina ja yritysten hallituksissa. TYÖNANTAJAA YRITTÄJÄÄ

15 10 SUOSITUINTA NIMIKETTÄ 1. Senior Project Manager 2. Doctoral Student 3. Group Manager 4. Senior Software Engineer 5. Service Manager 6. System Specialist 7. Manager 8. Postdoctoral Researcher 9. CIO 10. Development Manager Ammattinimisto n kirjo oli valtava. Tulokset kertovat, miten englannin kieli on tunkeutunut suomalaiseen IT-yhteiskuntaan. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään, millaisia tyo tehtävien ammattinimikkeen taakse kuului. Erilaisia ammattinimiä lo ytyi lähes 500. Yleisimmin se liittyi ohjelmointiin, kuten ohjelmistosuunnittelija, ohjelmistokehittäjä tai englanninkieliset software designer ja software developer. Ohjelmointitehtävissä oli 15,5 prosenttia vastanneista, joista 75 prosenttia oli valmistunut tietotekniikan laitokselta. Ohjelmoijien ammattiryhmässä miehiä oli 156 ja naisia 13, tutkijoissa 64 miestä ja 19 naista. Opettajan uran oli valinnut 23 miestä ja 10 naista. Johto- tai päällikko tason tehtäviin oli Jyväskylän IT-tiedekunnasta valmistuneista edennyt enemmän kuin joka neljäs, tarkemmin 304 alumnia eli 28 prosenttia kaikista. Miehiä oli 236 (77,7 prosenttia) ja naisia 68 (22,3 prosenttia). Valmistuneista miehistä johtotasolla tyo skenteli 25 prosenttia ja naisista 29 prosenttia % +172% tietotekniikan laitos tietojärjestelmätiede Pomoportaalle nousseista oli opiskellut tietojenkäsittelytieteiden laitoksella 66,7 prosenttia ja tietotekniikan laitoksella 33,3 prosenttia. Projektipäälliko itä oli 72, joista 48 oli lukenut pääaineenaan tietojärjestelmätiedettä ja 24 tietotekniikkaa. Konsultin ammattinimike oli 54:llä, joista 41 tietojenkäsittelytieteiden laitokselta. Johtopääto sten mukaan informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneet ovat pääosin erittäin tyytyväisiä saamaansa opetukseen. Useat haastatellut kuvasivat opiskeluaikaa elämänsä parhaaksi ajaksi. IT-alan suosio Jyväskylän yliopistossa on kasvussa. Keväällä 2007 hakijoita oli tietotekniikan laitoksella 360 ja tietojärjestelmätieteeseen 228. Vuonna 2013 luvut ovat ennätyksellisiä: 532 ja

16 INNOVAATIO NEZER Zaidenberg etenee karhun voimalla piratismin vastaisessa taistossa Truly Protect -hankkeen ohjelmistopohjainen menetelmä tekee laittoman kopioinnin lähes mahdottomaksi. Teksti Kuvitus Sofia Anton Sofia Anton K un israelilainen Nezer Zaidenberg tuli Suomeen, hän luuli saapuneensa lämpimään maahan. Onnekkaan väärinkäsityksen myötä Zaidenberg päätyi Jyväskylän yliopistoon tekemään tohtoritutkimustaan. Myöhemmin Zaidenberg houkutteli samoin keinoin maanmiehensä Michael Kiperbergin tekemään tutkimusta hänen kanssaan. Ketjureaktion myötä alkunsa sai Truly Protect -hanke. Startup-yrityksen tavoitteena on tehdä pelien laiton kopioiminen lähes mahdottomaksi. Zaidenberg ja Kiperberg tapasivat kahviloissa, huusivat ja toisinaan kiljuivat hyvien ideoiden toivossa. Ajatustenvaihdon seurauksena syntyi näkemys siitä, mikä on hyvä tapa piilottaa tietoa. Mitä, jos sen tekisi tuotteelle? Truly Protect on kehitetty suojaamaan pelien lisäksi musiikkia, elokuvia, kirjoja ja jopa luottokortteja. Virallisesti marraskuussa 2012 alkanut hanke eteni patenttien ja demon kautta noin vuodessa tilanteeseen, jossa Zaidenberg, Kiperberg ja kolmas perustaja Amit Resh ovat alkaneet harkita ulkoisen rahoituksen etsimistä mahdollisesti tulevan kevään aikana. Koska ohjelmistopohjaisen menetelmän kehitystyö on vielä kesken ja Tekesin tukema hanke ei voi samanaikaisesti saada tukea yksityiseltä ja julkiselta puolelta, päätöksessä ei hosuta. Kiinnostusta yritystä kohtaan on niin Suomessa kuin ulkomailla. Tässä vaiheessa ei ole järkeä korvata yliopiston rahoja sijoittajan rahoilla, joka vie yrityksestä osan. Olemme käyneet neuvotteluja, että siirrymme mahdollisimman KUKA? Syntynyt 1979 Israelissa. Tutkijana ja luennoitsijana Jyväskylän yliopistossa vuodesta Koulutukseltaan ohjelmistoinsinööri. Filosofian tohtori, 2012 Sarjayrittäjä; Truly Protect, vtrails, Warp speed solution. Truly Protect palkittiin parhaana liiketoimintasuunnitelmana CCSU Business Plan and Incubation Competition -kilpailussa kesäkuussa

17 pian kehittämään yritystä yksityisesti. Keskeneräisen kehitystyön lisäksi Zaidenberg haluaa kerätä palautetta markkinoilta. Hän mainitsee tapahtumien järjestämisen, jossa hakkerit yrittäisivät palkintoa vastaan päästä ohjelmiston suojan läpi. Kilpailu olisi yritykselle oppimisprosessi. Perinteisellä yliopistorahoituksella se ei ole toteutettavissa. Peliyritykset eivät usko meihin, ne ovat kyllästyneet lupauksiin. Jos näytämme, että suojaus on hyvä, he käyttävät sitä tuotteessa. Ne haluavat todisteita, että pelit selviävät muutamia kuukausia ilman piraattikopioita. Truly Protectin tavoitteena on saada asiakkaaksi AAA-pelikehittäjä, jotta ohjelmisto pääsisi maailmanlaajuisesti useiden hakkereiden kohteeksi. Kaksi itsenäistä pelikehittäjää on jo sitou- tunut vuoden 2014 aikana toteutettavaan kokeiluun, mikä yhdessä pelimessuilla saadun palautteen lisäksi auttaa Zaidenbergia kumppaneineen parantamaan menetelmää entistä vahvemmaksi. Tutustu hankkeeseen: YRITYKSET HALUAVAT TODISTEITA, ETTÄ PELIT SELVIÄVÄT MUUTAMIA KUUKAUSIA ILMAN PIRAATTIKOPIOITA 17

18 PELIT Aatelisnainen etsii kaapattuja vanhempiaan Opiskele maisteriksi, kehity pelimaailmassa, luo miljoonabisnes! Teksti Kuva Timo Siukonen Timo Siukonen R ikolliset kaappaavat aatelisnainen Aibellin vanhemmat ja piilottavat nämä keskiaikaiseen Worchenin maakuntaan Britanniassa. Aibell lähtee etsimään ja vapauttamaan heitä, mutta joutuukin monenlaisiin vaikeuksiin linnojen, kylien ja asumattomien alueiden yllättävissä ympäristöissä. Ongelmien takana olevat Nechten ja Arlys näyttäytyvät salaperäisinä, ja heidän osuutensa rikokseen paljastuu vasta vähitellen. Worchenissa toteutuu vaihtoehtoinen historia, jossa ihminen ei menesty koulussa opittujen tietojen tai totuttujen käyttäytymismallien mukaan. Etenemisen eväät on löydettävä uutta oppimalla, ympäristöä tutkimalla, yksilöllisiä ja luovia ratkaisuja kehittämällä. Worchenissa eletään mielikuvituksen varassa ja sitäkin toistaiseksi vain suunnitelmatasolla. Jyväskylän yliopiston opiskelijat Joonas Mäkinen, Janne Mehtälä, Jani-Matti Pulkkanen ja Riku Mikkonen esittelivät ajatuksiaan joulukuussa Agorassa IT-tiedekunnan näyttelyssä opiskeli- 18 jakaverinsa Nico Häggblomin tuottamien julisteiden edessä. Pelin nimi on Binding Ties. Rooli- ja seikkailupelin yhdistelmässä esiin nousevat osanottajan omat sidonnaisuudet menneisyyteen. Voiko niistä vapautua, tekijät miettivät. Pelin aikana vaihtuvat tunnelmat ja taustatarinat antavat pelaajalle mahdollisuuden viedä juonta eteenpäin tietokoneen näppäilykomennoilla. Agoran näyttelyssä oli esillä kymmeniä näytteitä opiskelijatyöryhmien osaamisesta. Lopputuotteen arvostelivat lehtori Jukka Varsaluoma IT-tiedekunnasta sekä tieto- ja viestintätekniikan opettaja Tanja Välisalo humanistisesta tiedekunnasta. Jyväskylän yliopistossa panostetaan maailmanlaajuisen IT-kehityksen sanelemana kirjainyhdistelmään EGL, mikä tarkoittaa tietotekniikan soveltamista viihtymisen, pelaamisen ja opetuksen maailmoissa. Kirjainyhdistelmä EGL syntyy sanoista entertainment, games ja learning. Kansainväliset selvitykset ja suomalais- yritysten avainhenkilöiden haastattelut osoittavat, että Jyväskylän yliopiston opetus ja tutkimus vastaavat kansainvälisiä vaatimuksia. Esimerkiksi näyttöpohjaisten tutkimustulosten pohjalta on luotu Grafogame lukemaan oppimispeli, joka on päässyt kansainväliseen kaupalliseen levitykseen. EGL-alalta on valmisteilla useita väitöskirjoja ja menossa Suomen Akatemian ja Tekesin tukemia tutkimushankkeita. Pelialan yrityksiä on Jyväskylässä noin 20, joista yli puolet on perustettu Työntekijöitä on noin 100, mikä on noin viisi prosenttia pelialan kaikista työpaikoista Suomessa. EGL-alan koulutus- ja tutkimusjärjestelmään on nivottu kansainvälistä osaamista USA:n, Japanin, Etelä-Korean, Kiinan ja Singaporen yliopistojen kanssa. Opiskelijoille luodaan kehitysympäristö, jossa he voivat rakentaa prototyypin tai jopa valmiin tuotteen omasta IT-ideastaan. Opiskelija voi toteuttaa ja testata ideansa turvallisessa ja valvotussa ympäristössä.

19 Kyber iskee miehen katuun Informaatioturvallisuuden opetus, koulutus ja tutkimus keskittyvät Jyväskylään. Teksti Kuvitus Timo Siukonen Sofia Anton J yväskylän yliopiston IT-tiedekunta on erikoistunut informaatioturvallisuuden tutkimukseen, opetukseen ja koulutukseen. Maisteriohjelmien kautta valmistuneet osaavat tunnistaa ja estää informaatioturvallisuuteen liittyviä ongelmia. He pystyvät myös johtamaan ja kehittämään toimintaa vaikeuksien keskellä sekä valistamaan kansalaisia ongelmien aikana. Pahimmillaan kyberuhkissa kyse on valtioiden välisistä vihamielisyyksistä, joiden yhteydessä pyritään tuhoamaan tai häiritsemään elintärkeitä kohteita sähköntuotannossa ja -jakelussa, pankkien raha- ja yritysten tietojärjestelmissä, sairaaloissa, lento- ja junaliikenteessä, valtionhallinnossa ja kaikkialla siellä, missä tietokoneita, tietoliikennettä ja tietojärjestelmiä on käytössä. Vakoiluohjelmia voi olla asennettuina paitsi tietokoneisiin myös matkapuhelimien, tiedonsiirtoon liittyvien reitittimien, skannerien, kameroiden tai erilaisten ohjelmien järjestelmiin. Uusimmat tutkimukset paljastavat, että Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden virasto NSA on kehittänyt vakoilulaitteita, joiden avulla voidaan varastaa aineistoja tietokoneilta etäyhteyksien kautta. Virasto on ulottanut lonkeroitaan tehtaiden tuotantolinjoille niin, että laitteistoihin on asennettu vakoiluun liittyviä osia, jotka voidaan aktivoida myöhemmin välittämään verkostossa liikkuvaa tietoa NSA:lle. Venäjä on kehittänyt tele- ja internetyhteyksien valvontaan sopivaa tiedustelujärjestelmää SORM vuodesta Sen uusimmalla versiolla kyetään keräämään tietoja kaikista viestivälineistä. Arvioiden mukaan FSB:llä on suora yhteys internetin palveluntarjoajien palvelimille reaaliaikaista seuranta varten. FSB:llä on sosiaalisen median tiedustelua varten Semanttinen arkisto, jota käytetään esimerkiksi median, blogien, internetin ja sosiaalisen median seuraamiseen. Kyberuhka teollisuuden ohjausjärjestelmissä nousi otsikoihin Stuxnet-verkkomadon myötä vuonna Stuxnet kykeni pääsemään haluttuun kohteeseen eli Iranin ydinpolttoainerikastamoon Bušehrissa ja sen sentrifugien ohjausjärjestelmään. Ohjausjärjestelmän kautta vaikutettiin sentrifugien toimintaan niin, että rikastusprosessi epäonnistui. Lisäksi ohjausjärjestelmässä kyettiin esittämään normaaleja arvoja niin, ettei sabotaasia aluksi huomattu. Hyökkääjälle riittää, että hän löytää yhden heikon kohdan vastustajan järjestelmässä, kun taas puolustajan on osattava rakentaa suojamuurinsa kaikenlaisia hyökkäyksiä vastaan. Siten hyökkääminen on halvempaa kuin puolustautuminen. IT-tiedekunnan yhteistyökumppanina on Jyväskylän kaupunki, jonka työ- ja elinkeinoministeriö valitsi johtamaan kansallisessa Innovatiiviset kaupungit -ohjelmassa kyberturvallisuusteemaa vuosiksi INKA:n perusteella Jyväskylä järjestää, verkottaa ja johtaa kyberturvallisuuden koulutusta, tutkimusta ja yritystoimintaa. Kansanvälisen toiminnan yhteistyöverkostossa kehitetään alan osaamista ja liiketoimintaa, luodaan uusia alan yrityksiä ja houkutellaan ulkomaisia yrityksiä laajentumaan Suomeen. INKA tukee Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa ja kansallista tavoitetta olla vuonna 2016 maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa. INKA liittyy myös Euroopan unionin kyberturvallisuusstrategiaan. Tavoitteen mukaan EU:n olisi turvattava kansalaisilleen verkkoympäristö, joka tarjoaa mahdollisimman laajan vapauden ja tietoturvan kaikkien hyödyksi. Jyväskylän yliopistolla on keskeinen rooli luotaessa kansainvälisen tason kyberturvallisuuden innovaatiokeskittymää Jyväskylään. 001

20 IT-tiedekuntaa onnittelevat Panu Silvasti

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Orientaatiopäivät 27.8.2014

Orientaatiopäivät 27.8.2014 Orientaatiopäivät 27.8.2014 Teollisuusekonomi-koulutus tietotekniikka ja tuotantotalous taloudellinen, tuotantotekninen ja tietotekninen näkökulma opinnoista on suuri osa kaikille yhteistä tutkinnon loppuvaiheessa

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Kokeileva kehittäminen työelämäyhteistyössä

Kokeileva kehittäminen työelämäyhteistyössä Kokeileva kehittäminen työelämäyhteistyössä tai siis Ajatuksista tekoihin! Mikko Markkanen Business Arena Oy 11.2.2015 Levi! 12 KESKISUOMALAINEN TORSTAINA 19.6.2014 Kotimaa Operaatio Metsonpesä -raportti:

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE OPISKELUVAIHTOEHTOJA Yliopistossa n. 5 vuotta Ammattikorkeakoulussa n. 4 vuotta Yliopisto-opinnoissa keskitytään enemmän teoriaan, ammattikorkeakouluopinnoissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO 24.04.2013. Jussi Ylinen. Siviilisääty Avioliitossa, tytöt syntyneet 2004 ja 2009

ANSIOLUETTELO 24.04.2013. Jussi Ylinen. Siviilisääty Avioliitossa, tytöt syntyneet 2004 ja 2009 Eerolantie 22 40270 Palokka ANSIOLUETTELO 24.04.2013 040 5829493 jussi.ylinen@suomi24.fi http://koti.mbnet.fi/jusylin Henkilötiedot Nimi Syntymäaika ja paikka Ylinen Jussi Heikki 04.07.1973 Espoo Siviilisääty

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Minkälaista osaamista kansainvälistyvä yritys arvostaa tohtoreissa?

Minkälaista osaamista kansainvälistyvä yritys arvostaa tohtoreissa? Minkälaista osaamista kansainvälistyvä yritys arvostaa tohtoreissa? Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari 10.4.2008 Riitta Korpela Tutkimusjohtaja, Valio Oy Ravitsemusfysiologian

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyopin pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen

Tietojenkäsittelyopin pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Tietojenkäsittelyopin pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 tietojenkäsittelyopin oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Vastuullisuuden Advisory Group. 12.2.2015 Advisory Group 1

Vastuullisuuden Advisory Group. 12.2.2015 Advisory Group 1 Vastuullisuuden Advisory Group 12.2.2015 Advisory Group 1 Mikael Fogelholm Mikael Fogelholm (ETT) on toiminut Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorina vuodesta 2011. Aikaisemmin hän on toiminut

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Tommi Talasto Citrus Talent Management Oy

Tommi Talasto Citrus Talent Management Oy Ratkaisut ICT-ammattilaisia työsuhteeseen nopeasti ja hyvin ehdoin välittäjä yritys ICT-alan työmarkkinat Talent Statistics TALENT STATISTICS TALENT POOL Tilastotieto ja analyysi ICT-alan työmarkkinoista

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) 9 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimitusjohtajan virkaan ottaminen HEL 2013-011522 T 01 01 01 01 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Android jatkaa kasvua

Android jatkaa kasvua Liiketoiminta kehittyy, kehity sinäkin! Android jatkaa kasvua Millä eväin? Anssi Rusanen, asiantuntija Helsinki, Tampere, Turku, Tukholma, Göteborg www.tieturi.fi Copyright Tieturi 14.1.2011 1 17.1.2011

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutuksen uudet suuntaukset Jarmo Perttula 1. Suhdanteiden vaikutus Hakijoiden määrä lisääntyy jopa moninkertaistuu Lomautusten sijaan lomautuskoulutus esim. telakka

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot

Tietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot Tietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot 1. vuosi Perusopinnot 2. vuosi 3. vuosi ELEKTRONIIKAN SUUNNITTELU JA TESTAUS MOBIILI TIETOLIIKENNE OHJELMISTOJEN KEHITYS 4. vuosi Ohjelmistojen kehitys

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot