Hämeenlinnan Linnanniemi konsepti ja kehittämispolku

Transkriptio

1 Hämeenlinnan Linnanniemi konsepti ja kehittämispolku Linnanniemi-valmisteluryhmän loppuraportti

2 Aluksi Tämä Hämeenlinnan Linnanniemen alueen kehittämiseksi asetetun valmisteluryhmän raportti on tarkoitettu päätöksenteon tueksi ja kannustukseksi tehdä uusia avauksia ja rohkeita valintoja alueen kokonaisvaikuttavuuden eduksi. Olemme vakuuttuneita siitä, että Linnanniemen poikkeuksellisen suurten mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii myös isoja askeleita. Olemme silti pitäneet kiinni toteuttamisen realismista ja onnistumisen todennäköisyydestä. Emme ehdota Linnanniemeä muutettavan vesipuistoksi, vaikka se visiona voisikin olla houkutteleva. Museovirasto on kutsunut valmisteluryhmäämme edustajat kustakin päätoimijoiden välisen aiesopimuksen osapuolten edustajaorganisaatiosta. Näin on varmistettu, että ryhmässä on ollut hyvä ja tasapuolinen asiantuntemus alueella vallitsevista omistajaintresseistä. Ennen muuta ryhmän jäsenet kuitenkin edustavat henkilökohtaista, laaja-alaista asiantuntijuutta ja kehittämisosaamista, vankkaa kokemusta kulttuuri- ja kulttuuriperintökohteiden johtamisesta tai kehittämisestä sekä avointa ja rohkeaa tavoitteellisuutta. Kiitän lämpimästi valmisteluryhmän jäseniä Timo Kukkoa, Antti Vihistä, Harri Huuskoa ja Selja Flinkiä sekä sihteeriämme Janne Tielistä keskittyneestä ja sitoutuneesta työskentelystä arvokkaan kohteen kehittämiseksi. Lisäksi kiitän kaikkia työn kuluessa kuultuja asiantuntijoita sekä Ramboll Oy:tä hankkeen konsulttituesta. Helsingissä, Elina Anttila

3 Kasarmi Linna Vankila Linnanniemestä muodostuu kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuinen kohde, jossa laadukkaat kulttuuri-, opetus- ja hyvinvointipalvelut elävöittävät kulttuurihistoriallista kokonaisuutta. Linnanniemi lisää osaltaan Hämeenlinnan kaupungin vetovoimaa matkailu- ja asumiskaupunkina. HÄMEENLINNAN LINNANNIEMEN KEHITTÄMINEN 2015 / AIESOPIMUS

4 Taustaa Hämeenlinnan Linnanniemen museotoimijoiden yhteistyö alueen kehittämiseksi käynnistyi tammikuussa 2011 Sitran rahoittamassa Museot hyvinvoinnin edistäjinä hankkeessa, ja yhteistyötä tiivistettiin edelleen sen jatkohankkeessa vuosina Hankkeiden tavoitteena oli edistää alueella toimivien museoiden palveluiden asiakaslähtöisyyttä, kehittää sitä tukevia työkaluja sekä muodostaa uudenlaisia johtamis- ja yhteistyömalleja. Jatkohankkeen loppuraportti valmistui Hämeenlinnan kaupunki, Museovirasto, Senaatti-kiinteistöt sekä puolustusvoimat järjestivät Hämeenlinnassa alueen päätoimijatahojen välisen huippukokouksen, jossa päätettiin, että osapuolet tekevät aiesopimuksen Linnanniemen kehittämiseksi. Kehittämistyön koordinointivastuu päätettiin antaa Museovirastolle. Sopimusosapuolet näkivät alueen kannalta keskeisiksi vetovoimaiset korkean profiilin museopalvelut monimuotoisen yhteistyön paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa alueen kehittämisen kokonaisuutena Hämeenlinnan kaupunkirakenteessa Aiesopimus allekirjoitettiin Museoviraston, Hämeenlinnan kaupungin, puolustusvoimien, Senaatti-kiinteistöjen sekä lisäksi metsähallituksen kesken Metsähallituksen rooli liittyi erityisesti alueen ympäristöhistoriallisiin arvoihin ja niihin perustuvaan kehittämispotentiaaliin. Sopijaosapuolien tavoitteena on, että Hämeenlinnan Linnanniemestä muodostuu kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuinen kohde, jossa laadukkaat kulttuuri-, opetus- ja hyvinvointipalvelut elävöittävät kulttuurihistoriallista kokonaisuutta. Linnanniemi lisää osaltaan Hämeenlinnan kaupungin vetovoimaa matkailu- ja asumiskaupunkina. Yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin kaksinkertaistaa alueen kävijämäärä lisäämällä Linnanniemen houkuttelevuutta matkailu- ja tapahtumakohteena. Tavoitteiden toteuttamisen edellytyksenä oli yhteisen vision selkiyttäminen ja konkretisointi sekä alueen päätoimijoiden ja muiden kumppanien sitoutuminen vision toteuttamiseen. Aiesopimuksen tarkoittaman kehittämispolun laatiminen annettiin tehtäväksi valmisteluryhmälle, jonka Museovirasto oli yhteisneuvottelussa sovitun mukaiseksi asettanut. Valmisteluryhmän toimikaudeksi asetettiin

5 Valmisteluryhmä Museovirasto kutsui valmisteluryhmään osapuolten edustajiksi Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttilan (pj), metsähallituksen kehittämispäällikkötimo Kukon, Hämeenlinnan juhlavuosien projektipäällikkö Antti Vihisen, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Selja Flinkin ja Sotamuseon johtaja Harri Huuskon. Ryhmä kutsui sihteerikseen Museoviraston erikoisasiantuntijan Janne Tielisen. Tehtäväksi annettiin laatia esitys Linnanniemen alueen visioksi ja toimintakonseptiksi alueen vetovoiman ja kävijämäärän lisäämiseksi, laatia visiota ja toimintakonseptia tukeva tilankäyttöluonnos koskien Museoviraston ja Puolustusvoimien Senaatti-kiinteistöiltä vuokraamia tiloja alueella, laatia esitys alueen yhteistoiminnan hallintomallista, laatia alustava arviolaskelma taloudellisista vaikutuksista ja kustannusrakenteesta. Työnsä tukena valmisteluryhmä käytti mm. seuraavia aineistoja: Linnanniemi-hanke, , loppuraportti, Antti Vihinen 2014 Linnanniemen kehittäminen: Markkina-analyysi, Ramboll Oy 2014 Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hankkeen Linnanniemen pilotin työpajaaineistot, yhteistyömallit sekä väli- ja loppuraportit Suomen luontokeskusten toimintamallit, Piia Kaskinen 2007 Museotilastot 2013 ja 2014, Museovirasto Museoiden taloudellinen vaikuttavuus, Vaasan yliopisto 2013 Suomen tykistö-, pioneeri- ja viestimuseoyhdistys ry:n hallituksen muistio Linnaniemi-hankkeen jatkosta / Esko Hasila 2015 Hämeenlinnan uuden kaupunkibrändin esittelyaineisto Valmisteluryhmä kokoontui kevään aikana kuusi kertaa. Asiantuntijoina kuultiin Museoviraston lakimies Tiina Tähtistä ja kiinteistöpäällikkö Erno Nolvia sekä arkkitehtejä Sari Schulmania ja Johanna Luhtalaa. Senaatti-kiinteistöt tilasi työryhmän työn tueksi arkkitehtitoimisto Schulman Oy:ltä tilankäyttöselvityksen, joka on raportin liitteenä. Tämän raportin sisällössä ei ole toistettu yllä mainituissa aineistoissa esitettyjä, alueen toimintaa koskevia perustietoja. Valmisteluryhmä on edennyt työssään aiemman selvitystyön pohjalta ja halunnut tämän kehittämisvaiheen raportissa keskittyä suoraan toimeksiannon tarkoittamiin kehittämissuosituksiin.

6 Visio

7 Vahvuudet Linnanniemen alueen kehittämisvahvuudet liittyvät Hämeen keskiaikaisen linnan ainutlaatuiseen, valtakunnalliseen merkitykseen, alueen monikerrokseen historiaan ja linnan keskeiseen rooliin Hämeenlinnan kaupungin identiteetin kannalta. Hämeen linna on alueen ydin ja valtakunnallisesti merkittävä nähtävyyskohde. Linnanniemen tarinallisuutta täydentävät venäläisajan kasarmialue sekä lähimenneisyydestä kertova vankila. Sisältötarjonnan oma profiili löytyy luontevasti kulttuuri- ja luonnonperinnön yhdistämisestä. Linnanniemellä on sekä kansallinen että paikallinen merkitys. Kävijämäärän kasvu tuottaa kaupungille sekä välitöntä että välillistä taloudellista hyötyä. Linnanniemellä on hyvät edellytykset välittää ja luoda tunneyhteys vuosituhansien tarinaan, jolla on sekä paikallista että valtakunnallista merkitystä. Maantieteen ja luonnonhistorian näkökulmasta alueen kehityskaaressa kuvastuu koko jääkauden jälkeinen historia. Lähivuosien monitieteiset tutkimukset ovat lisänneet tietoa alueen esihistoriasta, luonnon ja sen lajien kehittymisestä, ihmisten toiminnasta sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön vuorovaikutuksesta. Linnarakennuksen historia ulottuu satojen vuosien taakse ja heijastaa konkreettisena dokumenttina Suomen valtiollista kehittymistä. Venäläinen kasarmialue luo yhteyden Suomen autonomian aikaan. Kasarmit ja sotilaselämä ovat sukupolvien ajan olleet kaupungissa näkyvästi läsnä. Vankilan historia ulottuu meidän päiviimme asti. Kun viimeiset vangit poistuivat, rakennuksesta tehtiin ainutlaatuinen, sosiaalista lähihistoriaa dokumentoiva kohde. Rikkaan sisällön rinnalla alueen kehittymistä tukee linnan kiinteä yhteys kaupungin kehityspotentiaaliin ja visioihin. Kohteen sijainti on optimaalinen. Yli puolet Suomen väestöstä asuu 150 kilometrin säteellä kaupungista, ja kaupungin läpi ajaa yli ajoneuvoa vuorokaudessa. Linnanniemen alue sijaitsee ydinkeskustan ja väestösekä työpaikkakeskittymien tuntumassa. Linna on keskeinen elementti uudessa kaupunkibrändissä, ja kaupungin visiossa historia on olennainen voimavara. Verrokkikaupunkeihin nähden linna on Hämeenlinnan merkittävin erottautumistekijä. Linnanniemen alueen kehittämisen tulisi erityisesti nojautua yllä oleviin vahvuuksiin. Historia muodostaa sisällöllisesti ehyen ja kestävän perustan elämyksellisille kulttuuripalveluille, joita kehittäjäosapuolten visio alueelta edellyttää.

8 Kehittämiskohteet Kohteen vetovoimaisuus ja kilpailukyky edellyttävät huomattavia käytännön tason kehittämistoimia sekä niiden määrätietoista ja keskitettyä johtamista. Avaintekijänä on ehyen, korkean profiilin kokonaisvaltainen luominen ja hallinta. Museo- ja kulttuuritarjontaa on eteläisessä Suomessa runsaasti, etenkin Tampereen ja Helsingin museot keräävät runsaita kävijämääriä samalta alueelta. Hämeenlinnalaisille linnan alue on lähellä, mutta ei kuitenkaan läpikulkupaikka, jossa tulisi pistäydyttyä arkireittien varrella. Alueen tarjonta ja kehittämistavoitteet voidaan asiakkaan näkökulmasta jakaa seuraavasti: Pysyvät vetovoimatekijät Asiakas tietää, että kohde on varmasti aina käymisen arvoinen, riippumatta ajankohdasta silloin kun Sinä haluat. Vaihtuvat vetovoimatekijät Asiakas lähtee linnalle aina uudelleen, koska ohjelma on houkuttelevaa, näkyvää ja herättää puhetta. Palvelut Asiakas saa hinta-laatusuhteeltaan hyviä palveluita, joihin historia tuo ainutlaatuista lisäarvoa. Arkiliikenne Alue koetaan eläväksi, siellä liikkuu päivittäin ihmisiä eri syistä ja poikkeamiseen on matala kynnys. Konkreettisia kehittämistarpeita nykytilanteessa ovat: Linnaan tarvitaan enemmän ja nykypäivän yleisöä kiehtovaa nähtävää. Alueella on oltava vetovoimaisia tapahtumia tiheästi ympäri vuoden. Tiloja on avattava laajemmin yleisöjen käyttöön. Arkista ihmisliikennettä alueella tulee lisätä. Kehittämisen olennaiset edellytykset ovat: Linnanniemi ja sen brändi tarvitsevat määrätietoista kokonaisjohtamista. Alueen tulee kiinnittyä vahvasti sekä Kansallismuseon että Hämeenlinnan kaupungin brändiin. Nykyisiä resursseja tulee käyttää tehokkaammin yhdessä, mutta todelliset muutokset edellyttävät myös lisäresursointia. Kehittämistoimet on kohdistettava kaikkiin osa-alueisiin tehokkaasti eikä vähitellen, jotta muutos saa huomattavaa näkyvyyttä.

9 Visio: Kansallisaarre ja kohtaamispaikka Linnan perusnäyttely Tuhat vuotta Hämeen linnan historiaa ja luontoa Kansainvälisen tason vaihtuvat erikoisnäyttelyt Ainutlaatuinen linnanravintola avoinna ympäri vuoden Avoimet ovet vankilaan Museo Militaria ja kasarmin tykkipiha Harrastuspaikat, koululaisten iltapäiväkerhot Kokouskeskus ja leirikoulut Tapahtumia, elämyksiä ja juhlia Tykkitornin kiipeilyviikot, Kasarmin Sirkus, Buhurt SM, Kaupunkiluonto tutuksi kurssit, Trubaduuripäivät, Vanajan kirjamessut, kanoottivuokrausta, kaupunkilaisten oma yrttitarha Suomen kansallismuseo Hämeenlinnan kaupunki

10 Kehittämisaskeleet

11 Hämeen linnan uusi perusnäyttely Linna on alueen ydin ja valtakunnallisesti ainutlaatuinen historiallinen nähtävyyskohde. Osana Suomen kansallismuseon museoperhettä Hämeen linna on yksi Kansallismuseon aarteista. Kansallismuseo on vahvasti uudistumassa. Usean kohteen sirpaloituneesta kokonaisuudesta on siirrytty kokonaisvaltaiseen brändistrategiaan ja yhteiseen ilmeeseen. Myös Hämeenlinnan kehittäminen liittyy Kansallismuseon kokonaisstrategiaan ja brändin lujittamiseen. Linna restauroitiin 1970-luvulla ensisijaisesti tilaksi, joka tarjoaisi historialliset puitteet erityislaatuisille tapahtumille ja tilaisuuksille, ei niinkään museaaliselle näyttelylle. Kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta juuri linnan tulisi kuitenkin lunastaa roolinsa alueen pysyvänä vetovoimatekijänä ja tarjota kävijöille merkityksellinen, tämän päivän yleisöjä koskettava perusnäyttely. Näyttelyssä tulisi havainnollistaa alueellista luonnon- ja kulttuurihistorian kehitystä ja sen merkityksiä nykypäivän kaupunkiympäristölle, sekä luoda hedelmällinen viitekehys oman luonto- ja kulttuuriperintösuhteemme syventämiselle. Perusnäyttelyn tuottaminen on Kansallismuseon vastuulla, mutta tarvitsee kumppaneikseen myös muita osapuolia. Ottaen huomioon Linnanniemen alueen tarinallisesti laajan sisältökonseptin, uusi perusnäyttely olisi suotavaa rakentaa yhteistyössä mm. Metsähallituksen luontopalveluiden ja Hämeenlinnan historiallisen museon kanssa sekä uusimpaan akateemiseen tutkimukseen nojautuen. Näyttelyn toteutus edellyttää ulkopuolisia rahoituslähteitä ja mahdollisuuksien mukaan myös EU-rahoitusta, joiden suhteen Hämeen maakuntaliitolla on keskeinen rooli.

12 Kansainvälisen tason erikoisnäyttelyt Vaihtuvana vetovoimatekijänä kansainvälisen tason erikoisnäyttelyt ovat tehokas keino kasvattaa kävijämäärää. Ne ovat myös pitkällä tähtäimellä välttämätön ja vaikuttavin tapa kehittää Hämeenlinnan sekä Linnanniemen tunnettuutta. Sisältökonseptit on luotava huolella ja Linnanniemen omia arvoja vahvistaen. Hämeenlinnassa on keskeisen sijaintinsa johdosta hyvät mahdollisuudet saavuttaa samanlaisia kävijälukuja kuin pääkaupunkiseudulla tai Tampereella. Linnassa on tilaa järjestää näyttäviä museonäyttelyitä, vaikka puutteelliset olosuhteet ja hankalat kuljetusreitit tuovatkin niille omat haasteen. Sekä ulkopuolelta hankitut että itse tuotetut korkealuokkaiset näyttelyt vaativat infrastruktuuria, huolellista konseptisuunnittelua, kumppanuuksien ja rahoituksen hankintaa sekä markkinointia, joiden kustannukset tulee laskea mukaan näyttelyiden tuotantokustannuksiin. Kansallismuseolla on ammattitaitoa hankkia ja tuottaa korkean profiilin näyttelyitä linnaan, mutta se ei voi yksin kantaa taloudellista riskiä kalliista hankkeista. Vaihtuvien näyttelyiden osalta kustannusriski tulisi jakaa Kansallismuseon ja Hämeenlinnan kaupungin kesken. Korkean profiilin näkyvyys kaupungissa tulee rakentaa ja pitää esillä yhdessä kaupunkiorganisaation ja alueen yritysten kanssa. Haarniskoja 1500-luvulta. Universalmuseum Joanneum, Graz, Itävalta. Näyttely on mahdollista tuoda Hämeen linnaan huhtikuussa 2016.

13 Tapahtumat Runsas ja korkealaatuinen tapahtumatarjonta houkuttelee käymään Linnanniemellä yhä uudelleen ja nostaa kohteen tunnettuutta. Tapahtumatuotannon tulisi olla ympärivuotista ja viikoittaista. Linnanniemellä on erinomaiset edellytykset ja runsaasti kumppanuusmahdollisuuksia tapahtumatarjonnan lisäämiseen ja monipuolistamiseen. Sidosryhmät osallistuvat myös tapahtumien toteuttamiseen. Tapahtumakonseptien ja sisältöjen tulisi olla riittävän uusiutuvia, vaihtelevia ja nykypäivän trendeihin vastaavia laajentaakseen ja lujittaakseen yleisöpohjaa. Tärkeää on tarjota myös perinteisille ja pitkään alueella järjestetyille tapahtumille mahdollisuus uusien kumppanuuksien, tilojen ja keskitetyn markkinoinnin avulla kehittää toimintamuotoja ja sitoutua osaksi yhteistä alueen profiilia. Tapahtumat rakentavat alueen profiilia vain, jos niiden laatu on kauttaaltaan korkeaa ja sisällöt uusia asiakasryhmiä kiinnostavia. Nostaakseen alueen koko profiilia johdonmukaisesti ja synnyttääkseen alueelle kestävää kävijävirtaa tapahtumatoiminta tarvitsee erityistä ammattitaitoa, keskitettyä kehittämistä sekä johdonmukaista linjaamista. Tapahtumien tulee näkyä kaupungilla laajemminkin. Yhteistyötä on kehitetty mm. Goodman-kauppakeskuksen kanssa. Olavinlinna Boxing Night. Kuva Marita Waenerberg/Itä-Savo

14 Oheispalvelut Näyttely- ja tapahtumatoiminnan selkeä profiilin nostaminen toisi mukanaan keskeisiä heijastusvaikutuksia. Valmisteluryhmän mukaan kokonaiselävyyden kasvu tehostaisi eri rakennuksissa olevien vuokrattavien tilojen käyttöastetta, ja tilojen aktiivinen käyttö lisäisi arkiliikennettä madaltaen alueelle tulemisen kynnystä. Alueen kokonaisvilkastuminen mahdollistaisi ympärivuotisen, myös iltaisin auki olevan ja viihtyisän, Suomen oloissa ainutlaatuisen linnaravintolan menestymisen. Vastaavat linnaravintolat ovat turistien ja paikallistenkin suosikkeja muualla Euroopassa. Linnassa olisi mahdollista avata osa tiloista ulkopuolisten tahojen ja kaupunkilaisten pysyväisluonteisempaan käyttöön. Esimerkiksi iltapäivätoiminnan tarjoaminen linnassa koululaisille olisi hedelmällinen tapa tuoda linnan vahvat sisällöt kiinteämmin osaksi kaupunkilaisten arkista toimintaympäristöä. Toimintavolyymin laajentuminen ja monimuotoistuminen mahdollistuu osana kokonaiskehittämistä, mutta tilojen ja oheispalveluiden kysyntä ei yksittäisten kehittämistoimenpiteiden varassa lähde kasvuun. Oheispalveluihin ja alueen ydinsisältöihin perus- ja vaihtuviin näyttelyihin sekä tapahtumatarjontaan tulee panostaa määrätietoisesti ja nopealla aikajänteellä. Kaupungin oma linna voisi olla osa Hämeenlinnan koululaisten arkea. Linnani on kotini. Maija Teräsvirta 2014.

15 Visio ja kehittämispolku toimijoiden näkökulmasta

16 Kansallismuseo Kansallismuseo vastaa Museoviraston museotoiminnasta. Valtakunnallisesti ja kansallisesti merkittävän Hämeen linnan ohjelmatoiminta on osa sen ydintehtävää. Kansallismuseon eri kohteilla kuten Hämeen linnalla ei ole omia kokoelmia, vaan museon yli puolen miljoonan esineen kulttuurihistorialliset kokoelmat ovat kaikkien sen omien kohteiden toiminnan perustana ja käytettävissä. Kansallismuseo huolehtii myös Museoviraston arkeologisten kokoelmien esittelystä näyttelyissä. Ohjelmatarjonta Kansallismuseon kohteissa tuotetaan sekä omana sisällöntuotantona ja omia kokoelmia hyödyntäen että yhdessä ulkopuolisten tahojen, sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa. Kansallismuseon uusi organisaatio tuottaa museon eri kohteissa järjestettävät näyttelyt, tapahtumat ja opetustoiminnan sekä markkinoinnin keskitetysti, ja toiminta linjataan kokonaisvaltaisesti Kansallismuseon strategisten tavoitteiden mukaisesti. Kansallismuseo kehittää palveluitaan ja tunnettuuttaan kokonaisuutena. Kansallismuseolla on vahvasti kehittyvä brändi, johon myös Hämeen linnan ohjelmatarjonta näyttelyineen ja oheistapahtumineen on koko alueen kannalta hyvä tunnistettavasti kiinnittää. Valmisteluryhmä näkee Kansallismuseon museoammatillisen osaamisresurssin ja kokoelmat keskeisenä voimavarana Linnanniemen kehittämisessä. Kansallismuseo on kaikkien suomalaisten identiteetin pohjapiirros. Historian huoneita, oivalluksia, havaintoja, aarteita ja näkökulmia tähän päivään sekä ikkuna tulevaisuuteen.

17 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo vastaa yhdessä alueen muiden museoiden kanssa Kanta-Hämeen alueen historian tallentamisesta, tutkimisesta ja välittämisestä. Museon kokoelmaan kuuluu noin esinettä sekä laaja valokuvaarkisto ja kirjasto. Kanta-Hämeen maakuntamuseona historiallisen museon tehtävänä on lisäksi edistää museotoimintaa, kulttuuriympäristön säilymistä sekä visuaalista kulttuuria toiminta-alueellaan, huolehtia alueensa museoyhteistyöstä ja kulttuuriperintötiedon saatavuudesta sekä antaa asiantuntija-apua toimialallaan. Historiallinen museo saa maakuntamuseon tehtävien hoitoon korotettua valtionosuutta ja neuvottelee määrävuosin alueellisen toiminnan painopisteistä ja tavoitteista Museoviraston kanssa. Laki edellyttää maakuntamuseolta, että museolla on päätoiminen museonjohtaja ja riittävä määrä museoalan koulutuksen saanutta henkilöstöä, museon näyttely-, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoito- ja säilytystilat ovat tarkoituksenmukaisia, museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat käyttäjien tavoitettavissa. Historiallisen museon Hämeenlinnan ydinkeskustaan kaupunkilaisten arkireiteille tuomat vitriininäyttelyt luovat oivaltavalla ja tärkeällä tavalla vuoropuhelua nykypäivän ja menneen arjen välille. Historiallisen museon päätehtävät eivät ensisijaisesti kiinnity Linnanniemeen lukuun ottamatta Vankilamuseota, jonka konseptista ja kehittämisestä se vastaa. Linnassa historiallinen museo on Kansallismuseolle keskeinen yhteistyötaho, ja näyttelyiden osalta on tarkoituksenmukaista jakaa asiantuntemusta sekä tehdä yhteistyötä. Historiallisen museon profiilin ja tunnettuuden keskeinen kehittämispotentiaali on valmisteluryhmän näkemyksen mukaan uusissa toimintamuodoissa ja kaupunkilaisten oman historian tuomisessa tämän päivän konteksteihin. Museon rooli paikallisen arjen historian tallentajana ja tulkitsijana on ensiarvoisen tärkeä ja erottuu luontevasti Kansallismuseon valtakunnallisesti ja kansainvälisesti painottuvista sisällöistä.

18 Museo Militaria Museo Militaria vastaa museotoiminnasta kasarmin alueella, joka on keskeinen osa Linnanniemen aluekokonaisuutta ja sen monikerroksista historiallista identiteettiä. Koko Linnanniemen sisältökokonaisuudessa kasarmin historialla ja siihen liittyvillä, kaupunkilaisia koskettavilla tarinoilla on tärkeä rooli. Valmisteluryhmän näkemyksen mukaan Museo Militaria tulisi ehyemmin osaksi Linnanniemen kokonaisuutta, jos alueen eri kohteiden välillä olisi nähtävää sekä runsaasti arkista liikkumista. Tämän vuoksi valmisteluryhmä on merkinnyt tilankäyttöluonnoksessa Militarian edustalle tykkipihan. Valmisteluryhmän näkemyksen mukaan Militarialla on museona mahdollisuus käsitellä nykypäivän yleisöjä laajasti koskettavia teemoja. Linnanniemellä kävijälle voisi avata nykyistä vahvemminkin kasarmin venäläisaikaa ja sen roolia Hämeenlinnan kaupungin rakentumisessa. Sota- ja puolustushistoriaan liittyy Suomen museokentällä varsin vähälle käsittelylle jääneitä laajoja ja ajankohtaisia teemoja, joiden avaaminen kiinnostaisi uudenlaista yleisöä. Näitä ovat esimerkiksi kansainväliset kysymykset kuten rauha ja rauhanturvaaminen, sotilaallinen yhteistyö tai sota- ja puolustushistoriaan liittyvät poliittiset kysymykset. Maanpuolustuksen ja sodankäynnin historiaa tulisi tarkastella selkeämmin pitkällä aikaperspektiivillä, nyt painotus toisen maailmansodan aikaan on korostunut. Tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien toiminnan esittely on luonnollisesti Museo Militarian taustayhteisöjen keskeinen tehtävä. Valmisteluryhmän näkemyksen mukaan myös niitä kohtaan heräisi tuoretta kiinnostusta, jos museon sisältöihin tuotaisiin laajempia, erilaisia ja rohkeita teemoja. Militaria näyttää linnasta käsin kaukaiselta kuten linnakin Militarian kupeesta. Etäisyyden tuntua keventäisi osaltaan, jos tykkejä ja muuta kalustoa esittelevä ulkonäyttely tuotaisiin rakennusten takaa piilosta Militarian edessä olevalle kentälle.

19 Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinna tunnetaan linnastaan. Linna on korvaamaton osa kaupunkilaisten identiteettiä. Muualta tulijoille Hämeen linna on merkki, josta kaupungin tuntee ja erottaa muista matkakohteista. Hämeenlinnan kaupungin näkyvyys Linnanniemen alueella on heikko. Uuden kaupunkibrändin näkökulmasta juuri kaupungin tulisi valmisteluryhmän näkemyksen mukaan profiloitua alueella vahvasti. Linna on kaupungille ja myös kaupungin yrityksille keskeinen vetovoima- ja erottumistekijä. Hyödyntääkö kaupunki riittävästi linnaa ja aluetta oman profiilinsa vahvistamisessa, ja kehittyykö Linnanniemi kokonaisuutena riittävästi kaupungin imagon tueksi? Raportin hallintomalleja esittelevässä osiossa on nostettu kaupunki keskeiseksi toimintaa linjaavaksi ja kehitystä johtavaksi osapuoleksi Kansallismuseon rinnalle.

20 Alueen tilankäytön kehittäminen Raportin liitteenä on arkkitehtitoimisto Schulman Oy:n valmisteluryhmälle toteuttama tilankäyttöluonnos. Luonnoksessa on alueen yhtenäisyyden lisäämiseksi uudelleenarvioitu mm. piha-alueiden käyttöä ja parkkialueiden sijaintia. Linnaa ja vankilarakennuksia erottava aita esitetään madallettavaksi Ojennuslaitoksen kohdalla. Rantaan suositellaan sijoitettavaksi venelaituri.

21 Museo Militaria ja kasarmin tykkipiha Kokouskeskus ja leirikoulut Kansainvälisen tason vaihtuvat erikoisnäyttelyt Avoimet ovet vankilaan Harraste- ja kokoustiloja työpajatoimintaa Linnan perusnäyttely Tuhat vuotta Hämeen linnan historiaa ja luontoa Ainutlaatuinen linnaravintola avoinna ympäri vuoden Tapahtumia, elämyksiä ja juhlia Rakennusten tilankäyttöä on tarkasteltu suhteessa valmisteluryhmän laatimaan toimintakonseptiin ja kehittämispolkuun. Tilankäyttöluonnoksen tarkoituksena on todentaa Linnanniemen tilojen konseptinmukainen käyttöpotentiaali sekä muut tiloihin liittyvät mahdollisuudet kehittää aluekokonaisuuden toimivuutta ja viihtyisyyttä toimijoiden ja kävijöiden näkökulmasta.

22 Keskeiset muutosehdotukset tilojen käyttöön Hämeen linna Sisäänkäynti linnaan järjestetään vartiotuvan kautta, johon sijoitetaan lipunmyynti ja museokauppa. Pohjoisen ja läntisen kehämuurin tiloja kehitetään korkeatasoiselle näyttelytoiminnalle teknisesti soveltuviksi. Eteläisen ja läntisen kehämuurin 1. kerroksiin sekä eteläisen kehämuurin 2. kerrokseen tehdään varaus monitoimitiloille esim. työpaja- ja kokouskäyttöön. Kruunuleipomon tiloihin voidaan myös pohjakerrokseen sijoittaa kahvilatoimintaa ja laajentaa sitä kesäkaudella rakennuksen ulkopuolelle. Tila on ensimmäisessä kerroksesta käsin esteetön, mutta saavutettavuuden parantamiseen linnapihalla tulee kiinnittää huomiota. Mahdollisuudet esteettömyyden parantamiseen linnan alueella yleensä ovat rajalliset ja vaativat erillisen selvityksen, mutta 1970-luvun uudisosaan voidaan tehdä varaus hissille. Ojennuslaitos Ojennuslaitoksessa voidaan toteuttaa majoitus-, kokous- ja koulutustiloja. Luonnoksen vaihtoehdoista valmisteluryhmä pitää retkeilymajoitusta todennäköisemmin kannattavana kuin hotellimajoitusta. Sellitilojen sekä nykyisen Säästöpankkimuseon tilojen ohella majoitustiloja sijoitettaisiin Historiallisen museon varastokäytössä oleviin 3. kerroksen asuntotiloihin. Kokoelmavarastot tulisi keskittää asianmukaisiin tiloihin historiallisen rakennuskokonaisuuden ulkopuolelle. Ojennuslaitoksen toimistotiloihin voisi keskittää myös linnassa nyt olevia toimistotyöpisteitä. Vankilamuseo Vankilamuseon tilojen muuttaminen muuhun käyttöön on erittäin haastavaa eikä arkkitehtitoimisto / valmisteluryhmä suosittele sitä. Aluesuunnitelma Alueen jakava pääakseli kuvaa tulosuuntia alueelle. Aluetta halkovaa aitaa esitetään madallettavaksi Ojennuslaitoksen kohdalta, mikä avaisi näkyvyyttä. Suunnitelmassa on optio venelaiturin sijoittamiselle rantaan, Museo Militarian puoleisen kanavan suun tuntumaan.

23 Hallintomalli

24 Hallintomallivaihtoehtojen lähtökohdat Museovirasto vuokraa Hämeen linnan tilat Senaatti-kiinteistöiltä, koska ne ovat valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriperintökohde. Museovirasto on jatkossakin alueen päävuokralainen. Kansallismuseo vastaa Museoviraston museotoiminnasta. Strategiansa mukaisesti Kansallismuseo tuo brändinsä aiempaa kokonaisvaltaisemmin näkyviin eri kohteissaan. Myös Hämeen linnan profiilin tulee kiinnittyä Kansallismuseoon. Hämeenlinnan kaupungin tulisi olla alueella vahvemmin läsnä ja näkyvissä, jotta kaupunkilaiset kokisivat alueen omakseen. Pelkkä toimijatason yhteistyö ei ole riittävää kokonaisuuden kehittämisen kannalta eikä tehostettunakaan ole tuonut olennaisia muutoksia asiakkaan näkökulmasta. Nyrkkisääntönä on, että kaikki alueella tapahtuva toiminta joko lisää tai heikentää alueen vetovoimaisuutta. Siksi aluetta on johdettava määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Keskitetyllä johtamisella turvataan johdonmukainen profiilin luominen ja brändin hallinta. Linnanniemen profiilia ei vahvisteta pelkällä yhteismarkkinoinnilla, vaan ensisijaisesti on linjattava palveluiden laatua ja vetovoimaisuutta. Mikäli hallintomallilla halutaan lisätä myös palveluiden taloudellisuutta, tulisi infrastruktuuriin avoinnapitoon, siivoukseen ja turvallisuuteen liittyvien resurssien olla yhteisiä. Hallintomallivaihtoehdoissa ei oteta kantaa eri vaihtoehtojen mahdollisiin henkilöstövaikutuksiin. Vaihtoehdoissa ei myöskään oteta kantaa Museo Militarian rooliin, josta on tarkoituksenmukaista sopia valitun ratkaisun osalta erikseen. Kustannusten ja tuottojen jakautuminen kummassakin hallintomallissa edellyttää erillistä selvitystä ja yksityiskohtaisempia tietoja toimijoiden taloudesta, kuin mitä valmisteluryhmällä on ollut saatavillaan.

25 Linnaniemi 1 - sopimusmalli Linnanniemi Kansallismuseo Johtoryhmä Linjaukset, kokonaiskonseptin johtaminen Hämeenlinnan kaupunki Linnan kävijäpalvelut, näyttelyja museotoiminta, tapahtumat YHTEISTYÖ- HANKKEET Vankilan kävijäpalvelut, näyttely- ja museotoiminta, tapahtumat Kansallismuseon ja Hämeenlinnan kaupungin muodostama johtoryhmä kehittää ja linjaa Linnanniemen toimintaa. Alueen museot vastaavat omista palveluistaan. Mallilla varmistetaan, että Linnanniemellä on yhteinen suunta ja että se palvelee sekä Kansallismuseon että Hämeenlinnan kaupungin päämääriä. Malli voidaan ottaa helposti käyttöön heti, mutta ei tuo synergiaa tai resurssisäästöjä kävijäpalveluiden osalta.

26 Linnaniemi 2 - osakeyhtiömalli Linnanniemi Kansallismuseo Linnanniemen palveluosakeyhtiö Hämeenlinnan kaupunki Linnan näyttelyt ja museotoiminta Linjaukset, kokonaiskonseptin johtaminen Kävijäpalvelut, tapahtumatoiminta, yhteinen markkinointi, muut palvelut YHTEISTYÖ- HANKKEET Vankilamuseon näyttelyt ja museotoiminta Linnanniemen toimintaa johtaa toimijoiden taustayhteisöjen omistama, voittoa tavoittelematon palveluosakeyhtiö, jonka hallitus linjaa Linnanniemen toiminnan kehittämistä. Yhtiö vastaa alueen toiminnan kokonaiskonseptin johtamisesta sekä markkinoinnista ja alueen kohteiden kävijäpalveluiden järjestämisestä. Kävijäpalveluita ovat lipunmyynti ja opaspalvelut, museomyymälä, valvonta ja siivous. Lisäksi yhtiö johtaa ja koordinoi alueen tapahtumatuotantoa. Toimijat ostavat palveluita palveluyhtiöltä, ja yhtiö tulouttaa kohteiden tulot toimijoille.

27 Taloudelliset vaikutukset

28 Linnanniemen rahoitusrakenne nykytilanteessa Senaatti-kiinteistöjen päävuokralaisena Hämeen linnassa sekä vankilamuseorakennuksessa ja ojennuslaitoksessa on Museovirasto. Museoviraston vuosittaiset vuokrakustannukset alueella ovat noin 3.4 miljoonaa euroa. Hämeenlinnan kaupungin vastatessa vankilamuseon ja ojennuslaitoksen osalta kiinteistöhoidon kustannuksista Museovirastolle kohdentuvasta vuokrasta hyvitetään vuodessa noin euroa. Päävuokralaisena Museo Militarian rakennuksissa on puolustusvoimat, jonka vuosittaiset vuokrakustannukset tiloista ovat noin euroa. Valtion rahoitus alueella on noin 4,3 miljoonaa euroa, kun lasketaan yhteen vuokramenot, Museoviraston Hämeen linnaan kohdentamat toimintamenot sekä Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon ja Militarian valtiontuet. Hämeenlinnan kaupunki rahoittaa alueen toimintaa historiallisen museon toimintamäärärahoin sekä käytössään olevien kiinteistöjen hoidosta huolehtimalla noin 0.6 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan Linnanniemen toiminnan kustannukset osapuolille yhteensä ovat yli 5 miljoonaa euroa. Linnanniemen rahoitus Militaria 14 % HML 12 % MV 74 % Museoviraston ja STPVMY ry:n rahoitusosuudet muodostavat nyt yhteensä 88 % kokonaisrahoituksesta. Kun huomioidaan puolustusvoimien vuokratuki Militarialle, valtion kokonaisosuus rahoituksesta on yhteensä 79 %.

29 Linnanniemen kehittämisen taloudelliset hyödyt Museotoiminta ei ole itse palveluita tuottaville toimijoille taloudellisesti tuottavaa. Parhaimmissa tapauksissa pääsymaksutulot voivat korvata esim. vaihtuvaan näyttelyyn suoranaisesti liittyvät tuotantokulut, mutta ottaen huomioon museon tila-, henkilöstö- ja infrastruktuurin kustannukset näyttelytoiminta ei ole museoille taloudellisesti kannattavaa. Museotoiminta on kuitenkin välttämätöntä väestön hyvinvoinnin, kansallisen ja paikallisen identiteetin sekä henkisen kasvun ja toimintakyvyn alustana. Linnanniemen alueella toimivien museoiden näkökulmasta alueen kehittämisen ensisijainen merkitys on kulttuuriperinnön vaikuttavuuden lisäämisessä. Linnanniemen alueen vetovoiman lisäämisestä koituu kuitenkin välillisiä taloudellisia hyötyjä, jotka kohdentuvat Hämeenlinnan kaupungille. Vaasan yliopiston Levoninstituutin museoiden taloudellisesta vaikuttavuudesta laatiman tutkimuksen (2013) mukaan vetovoimaiset museot ovat merkittävä matkailun ohjautumiseen vaikuttava tekijä. Museokävijät käyttävät museossa tapahtuvaan kulutukseen verrattuna moninkertaisen rahasumman museon ulkopuolella. Tutkimuksessa esitetyn minimimallin mukaan laskettuna museokävijä saa aikaan aluetalouteen vaikuttavan lisäkysynnän, jonka suuruus on keskimäärin 32,80 euroa. Vaihtoehtoisella tavalla tilastoituna päiväkävijöiden keskimääräisen alueella kohdistuvan kulutuksen arvio oli 15,20 euroa ja yöpyvien 73,80 euroa. Kaikkien museokävijöiden keskimääräiseksi kulutukseksi tutkimus arvioi 49,40 euroa. Minimimallilla laskettuna esimerkiksi Hämeen linnassa vuonna 2014 vierailleiden kävijän tulot museolle ovat noin euroa, mikä ei kata palvelun tuotantoon tarvittavaa infrastruktuuria ja suoranaisia kustannuksia. Hämeenlinnan kaupungin talouteen puolestaan kävijät tuottivat miniarvion mukaan laskettuna x 32,8 = Yllä mainitussa laskelmassa ei huomioida pitkän aikavälin kerrannaisvaikutuksia. Tutkimus arvioi, että museot tuottavat sijaintialueilleen lähes pelkkinä verotuloina takaisin kuntien niihin sijoittaman summan. Lisäksi museot parantavat alueen työllisyyttä ja tulotasoa sekä tuovat tämän kautta hyvinvointia monella eri tavalla. Hämeenlinnan kohdalla Hämeen linnalla on museona poikkeuksellisen suuri imagovaikutus.

30 Kehittämisessä huomioitavat kustannuslisäykset Kehittämisessä huomioitavia kustannuslisäyksiä syntyy sekä investointeina että toiminnan kuluina. Valmisteluryhmän työn puitteissa ei ole ollut mahdollista selvittää tässä raportissa esitettyjen kehittämistoimien kokonaiskustannusarvioita. Varsinkin tiloja koskevien ratkaisujen kustannukset edellyttävät erikseen tilattavat selvitykset. Myös muissa taloudellisissa laskelmissa, kuten hallintomallien kustannus- ja tuottojakaumissa, tarvitaan ammattilaisia sekä tarkempia lähtötietoja kuin mitä valmisteluryhmällä on ollut käytettävissään. Valmisteluryhmän näkemys on, että Linnanniemi tarvitsee tavoitetasosta riippuen henkilöresurssin lisäyksenä vähintään viestintäjohtajan sekä tapahtumatuotannon ammattilaisen. Toivottavaa lisäjoustoa resursseihin löytyisi todennäköisesti osakeyhtiömallissa, jossa alueen peruspalveluissa voitaisiin tehostaa ostopalveluiden sekä yhteisen henkilökunnan joustavaa käyttöä. Kävijämäärätavoitteen saavuttamiseksi ja tunnettuuden kasvattamiseksi korkeatasoisia vaihtuvia näyttelyitä tarvitaan vuosittain. Niiden kustannukset voivat vaihdella, mutta keskimäärin yhden kansainvälisen suurnäyttelyn tuottaminen maksaa noin Linnan perusnäyttelyn kustannukset riippuvat toteutuksen laajuudesta ja toteutustavasta. Sen toteuttaminen edellyttää ulkopuolista rahoitusta. Tarkennetut laskelmat kannattaa käynnistää heti, kun valinnat ja tavoitetaso toimenpiteiden ja kehitystoimien osalta ovat sopimusosapuolten kesken tarkentuneet. Aikataulu, jolla kehittämistoimissa voidaan edetä, riippuu valituista ratkaisuista.

31