Jaakko Nuotio, toiminnanjohtaja Nuorten Palvelu ry Hitaan löytämisen oikeus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jaakko Nuotio, toiminnanjohtaja Nuorten Palvelu ry Hitaan löytämisen oikeus"

Transkriptio

1 Jaakko Nuotio, toiminnanjohtaja Nuorten Palvelu ry Hitaan löytämisen oikeus Järjestötyö etsivän työn taustalla Nuorten Palvelu ry on yli 40 vuotta vanha kansalaisjärjestö, joka syntyi 1960 luvun loppumainingeissa vastauksena silloisen raittiustyön kohtaamiin haasteisiin. Tuolloin havaittiin, että nuorille suunnattu päihdevalistus ei toiminut, eikä tuottanut toivottuja tuloksia. Nuoret reagoivat päinvastaisesti. Nuorten määrittäminen pelkäksi toiminnan kohteeksi selitti tehottomuutta ja oli vahvasti nuorten omien käsitysten aliarvioimista. Jo ensimmäisistä vuosista lähtien huomattiin, että vaikeassa elämäntilanteessa elävien auttamisessa toisten nuorten panos on arvokas. Yhteys, luottamus ja kohtaaminen nuorten välillä oli laadullisesti vahvaa ja toiminnallisuus nuorten keskellä teki autettavista nuorista auttajia. Ajatus nuorten tuesta nuorille kiteytyi tuolloin kirjoittamattomaksi periaatteeksi luvulla osattiin nuorten auttamishalua ja kykyä hyödyntää toiminnassa, joka sijoittui kaduille ja toreille. Nuorten Palvelussa tehtiin nuorten asioista kiinnostuneitten vapaaehtoisten voimin eri kaupungeissa systemaattista katupäivystystyötä seurakuntien Saapas toiminnan tapaan. Kyse oli siis työstä, jossa viikonloppuisin vapaaehtoiset (täysiikäiset) nuoret ja nuorten asioista kiinnostuneet auttoivat tyypillisesti päihtyneitä nuoria suojaan pakkaselta selviämisasemille ja edelleen koteihin. Tätä toimintaa tehdään edelleen mm. Lappeenrannassa ja Lahdessa jäsenjärjestöissä. Tuolloiseen katupäivystystoimintaan liittyi systemaattinen ja pitkäjänteisen kartoitustyön tekeminen nuorten reviireistä, eli paikoista joissa nuoret kokoontuvat, käyttävät ja välittävät päihteitä. Saatiin kuva katujen nuorisokulttuurista. Yksittäisten nuorten kannalta toiminta keräsi systemaattista tietoa toistuvasti päihtyneenä tai huonovointisena tavattavien kohtaloista. Toki vapaaehtoistoiminta kartutti paljon tietoa ja kokemuksia nuorten vapaaaikaan liittyvästä arkisesta hyvästä, ystävyyksistä, porukkahengestä, juhlan aiheista ja arkisen onnellisuuden tekijöistä. Kerätyn tiedon perusteella pystyttiin läsnäoloa lisäämään sellaisten nuorten lähellä, joiden arveltiin hyötyvän mahdollisuudesta tehdä aloite omien asioiden esiin ottamisessa. Joskus vihjeen antoi kaveri. Nuorelle tieto siitä, että joku etsii häntä, toi turvallisuuden tunnetta, vaikka ei itse antautuisi löydettäväksi. Tietojen kerääminen osoitti myös tarpeen ryhtyä miettimään systemaattisempia lähestymistapoja auttaa nuoria heidän kokemissaan ongelmissa järjestössä ryhdyttiin selvittämään missä päin kaduilla tehtävää toimintaa tehtiin systemaattisimmin ja ammattimaisemmin miten autettaisiin niitä nuoria, joiden tiedettiin hengailevan omissa oloissa muulloinkin kuin viikonloppuisin luvun alkuun mennessä tiedettiin Euroopassa tehdystä etsivästä työstä. Etenkin Norjassa, Oslon alueella tehtävä ammatillinen etsivä työ herätti kiinnostusta (Hjort 1995) i. Norjassahan oli jo vuosia tehty työtä sekä nuorten huumeittenkäyttäjien parissa, että lähiötyössä ja toiminnan systematisointi oli pitemmällä kuin Suomessa. Nuorten Palvelu ry haki ja sai rahoituksen ENT etsivän nuorisotyön hankkeelle Tampereelle, jossa toiminta 1

2 alkoi syksyllä 1991 (Pihlaja 1997) ii. Nelivuotisessa projektissa valettiin perusta Tampereen etsivälle työlle, josta kuullaan Tarja Laukkasen esityksessä. Kahden viime vuosikymmenen aikana etsivää nuorisotyötä on tehty useissa suomalaisissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Joensuussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Tampereella ja Turussa. Etsivästä työotteesta on ollut kyse myös seurakuntien Saapas toiminnassa. Tänä syksynä Nuorten Palvelu ry on aloittanut etsivän nettityön, joka nimensä mukaisesti toimii internetympäristössä ollen läsnä ja kohdaten siellä nuoria arki-iltaisin klo välisenä aikana arki-iltaisin. Alkuvuoden aikana järjestö aloitti kehittämisyhteistyön valtakunnallisen ABC liikenneasemaketjun kanssa. ABC liikenneasemat ovat tärkeitä nuorisotiloja Suomessa ja tavoitteena on lisätä henkilökunnan kykyä kohdata nuoria ja auttaa sellaisia asiakkaita, jotka hakevat suojaa ja huolenpitoa asemilta säännöllisesti. Päivi Häkkistä, Tero Äijälää ja minua yhdistää 2007 alkanut ja 2009 päättynyt Nuorissa on vapaaehtoistoiminnan huominen hanke, jonka tavoitteena oli löytää keinoja lisätä nuorten yhteisvastuuta ja kykyä toimia vapaaehtoistoiminnassa. Ajateltiin, että erilaisia aktiviteettejä tuottamalla yhdessä päijät-hämäläisten yhdistysten kanssa, voidaan vapaaehtoisuuden eetosta nuorissa levittää. Tavoitteena oli lisätä vuorovaikutusta koulun ulkopuolisen oppimisen ja kouluoppimisen välillä. Jo hankkeen alkumetreillä huomattiin, että tärkeämpää kuin lasten kuuluminen järjestöön tai ylipäätään johonkin järjestäytyneeseen yhteisöön, oli kuulua omaan luokkaan tai koulun kaveripiiriin. Tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohdalla ratkaisevaksi tekijäksi muodostui turvallisuuden tunteen - kuulluksi, nähdyksi, huomatuksi ja ymmärretyksi tulemisen vahvistuminen eli samat asiat, kuin etsivässä työssä muutoinkin. Etsiväverkosto tihenee - takaa-ajo kovenee? Hukassako lasten ja nuorten paikkaa etsimässä ryhmän esityksiä yhdistää löyhästi etsivän työn lähestymistapa. Työtapa ei sinänsä ole uusi, mutta asian tekee ajankohtaiseksi ensi vuoden alussa voimaan tulevat muutokset nuorisolakiin ja lakiin opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta. Nuorten pariin on viimeisten vuosien aikana tullut kymmeniä etsivän työn tekijöitä työpajoille, nuorisotyöhön, alan järjestöihin ja säätiöihin. Heidän tehtävänään on ohjata nuoria koulun penkille ja työhön, työpajoihin ja muiden palveluiden piiriin. Lain muutoksen tavoitteena on myös parantaa eri viranomaisten välistä tiedonsiirtoa ja monialaista alueellista ja paikallista yhteistyötä. Puhumisen helpottamiseksi pelkistän etsivän työn toiminnaksi; a) jossa työ tapahtuu siellä missä kohteen arkielämä tapahtuu (elämänympäristö jossa nuori elää), b) jossa työn keskeisin sisältö perustuu kahdenvälisen luottamuksellisen suhteen syntymiseen (etsivän ja nuoren luottamus edellyttää molemminpuolista uteliaisuutta, kunnioitusta ja myötätuntoa) 2

3 c) jossa työhön liittyvä osaaminen tarjotaan kohteelle resurssiksi (nuori oppii käyttämään hyödyksi etsivän lämpöä ja inhimillisyyttä, tietoja, taitoja, kykyjä, asenteita) d) jossa toiminnan vahvuutena on mahdollisuus toimia tasavertaisesti toimijan (etsijä) ja toiminnan kohteen (nuori) välillä ja jossa kohde nähdään kokonaisuutena, sellaisena kun hän on. (jokainen nuoria on ainutlaatuinen ja arvokas ilmaisemaan itseään. Jokaisella nuorella on riittävästi voimavaroja osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon, itseä koskeviin aloitteisiin ja valintoihin ja tarvittaviin elämän muutoksiin), e) jossa toiminta edellyttää vahvaa aikakäsitystä työprosessista Etsivä työ tarjoaa hyvän tilaisuuden lapselle ja nuorelle tulla kuulluksi ja arvostetuksi siitä lähtökohdasta, jossa hän elämässään on. Hitaan löytämisen oikeus on oikeutta ymmärtää tilanne vähitellen, varovasti. Usein on hankala saada kuvaa toimeksiannon laajuudesta tai sen alasta etsimällä ongelmia, diagnosoimalla, luokittelemalla, haastattelemalla, terapoimalla tai yrittämällä kategorisoida kohdetta etuuskriteereihin. Hitaan löytämisen oikeus tarkoittaa etsijälle oikeutta käyttää riittävästi aikaa paikalla olemiseen, läsnäoloon, tutustumiseen ja luottamuksen rakentamiseen. Hitaan löytämisen oikeus on oikeutta riittävään aikaresurssiin ja löydetyn oikeuteen kertoa merkityksellisistä asioista pikkuhiljaa, pala kerrallaan. Hitaan löytämisen oikeudella haluan viitata oikeuteen ja myös velvollisuuteen kohdata lapsi ja nuori siellä, missä hän on konkreettisesti omillaan ja missä he tuntevat olevansa vahvoilla. Myöhemmin tästä esimerkkinä mainitaan ABC liikenneasemat, jotka ovat onnistuneet siinä, missä kunnallinen nuorisotyö ei. Nuoret kokoontuvat sankoin joukoin asemille viettämään vapaa-aikaansa. Etsivän työn lähestymistavalla tekee töitä toki moni muukin kuin varsinaiset etsivät mennään sinne missä nuoret ovat. Työtapa on voimavarakeskeinen ja se sopii hyvin vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kanssa tehtävään työhön. Näyttää siltä, että tulevina vuosina etsivien verkostotyö tihenee. Tieto liikkuu entistä paremmin, yhteistyö tiivistyy ja nuorille pystytään tarjoamaan entistä parempia palveluita siellä missä nuoret ovat. Kaiken innostuksen keskellä on kuitenkin muistettava erään muinoin lastensuojelun piirissä olleen tytön kertomus. Hän sanoi, että koki tulleensa moniammatillisen verkoston takaaajamaksi. Kukaan verkostosta ei lopulta välittänyt hänen mielipiteistään. Hän ei omasta mielestään ollut avuton, vailla kykyä hyödyntää palveluita, mutta hän koki palveluissa joutuvansa selittämään samat asiat moneen kertaan ja tulleensa leimatuksi samoista asioista toistuvasti pakkotahtisesti. Jos nuoria pitää etsiä - kuka on hukassa? Lasten ja nuorten paikka tulevaisuuden tekijöinä on tunnustettu. Turvaamalla nuorten aktiivinen kansalaisuus, pääsy koulutukseen ja työhön sekä ehkäisemällä mahdollinen syrjäytyminen varmistetaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta (Hallituksen esitys 1/2010). Samoin on tunnustettu lapsen ja nuoren oikeus saada kasvulleen tukea ja vakaita kasvuoloja. Kokemus kasvatusjärjestön sekatyöläisenä tarjoaa riittävän näkökulman pohtia sitä, missä vaiheessa me aikuiset hukkaamme itsemme lapsen ja nuoren elämässä. Maapalloistuvassa 3

4 maailmassa olemme siirtämässä seuraaville sukupolville yksin pärjäämisen suurta kertomusta, jossa parhaiten pärjäävät ne, jotka nopeasti oppivat kilpailukeskeisen elämän pelisäännöt 24 tuntia vuorokaudessa muuttuvassa elinympäristössä. Vaikuttaa usein siltä, että haluamme jatkuvaa kasvua tuhoamalla sen inhimilliset edellytykset. Olemme eliminoimassa kasvun edellyttämän rauhan, tasaisen lämmön, läsnäolon ja valon. Joidenkin lasten ja nuorten kodit muistuttavat lentokenttää aikatauluja, tulemisia, menemisiä, pakkaamista ja purkamista, nousuja ja laskuja aamuvarhaisesta yömyöhään. Osalla tämä johtuu aikuisten työkiireistä, harrastuksista, osalla yksinkertaisesti siitä, että elämä on jakautunut useisiin osoitteisiin uusperhetilanteiden ja muutosten seurauksena. Kuten lentokentistä tiedetään, on sinne helppo eksyä ja jäädä kysymyksineen yksin myös harhailu ilman määränpäätä on mahdollista. Osa perheistä haluaa lähettää nuoren maailmalle mahdollisimman nopeasti kuvitellen että nuori pärjää tietää ja osaa. Osa kodeista on kuormitettu aikuisten päihde-, terveys- ja mielenterveyssairauksilla, toimeentulo- ja taloushuolilla, ihmissuhdeongelmilla, uupumuksella elämään. Syystä tai toisesta huolenpito, välittäminen, läsnäoleminen ja perustarpeista huolehtiminen voi olla puutteellista lapsi ja nuori voi jäädä yksin keskelle tätä. Koulussa kasvun tuen inhimillisiä edellytyksiä on nakerrettu sitä mukaan kun oppimiseen on satsattu. Koulujen talonmiehet, vahtimestarit, keittäjät, siivoojat ja monet muut siellä työskentelevät aikuiset on koulutettu oman alansa osaajiksi, huipputaitajiksi ja mestareiksi. Mahdollisuudet kohdata, olla läsnä ei ole mahtunut kenenkään tehtäväkuvaan. Sen sijaan olemme täyttäneet kasvua ympäröivät instituutiot analyyttisella, sektoroivalla ja siilomaisella osaamisella. Valinnaisuustarjottimet ja luokattomat lukiot, erikoistumiset eivät välttämättä tarjoa kasvun tukea nuorelle. Olemme erottaneet kasvun kentät oppimisen paikoista. Olemme erottaneet kyvyn huomioida lapsen ja nuoren erilaisten kykyjen, taitojen, ominaisuuksien kokonaisuutta sitä kokonaisuutta, joka tekee jokaisesta lapsesta ja nuoresta ainutlaatuisen ja arvokkaan. Emme välttämättä tunnista sitä, mikä on nuorelle merkityksellistä. Harrastukset tarjoavat nuorelle usein mahdollisuuden toteuttaa omia taipumuksiaan, itselle tärkeitä kiinnostuksen kohteita. Jos onnistuminen ei satu olemaan sama kuin koulussa tulee esiin, voi tämä lahjakkuuden aarre jäädä huomaamatta. Olemme kasvatuksen ja oppimisen ammattilaisina luoneet pysyvät olosuhteet mosaiikkimaiselle kehitykselle, epävakaalle kasvulle ja kylmälle erikoistuneelle ammattimaisuudelle. Olemme menettäneet kyvyn ja osaamisen kohdata nuori erilaisine lahjoineen, välittää hänestä ja pitää hänestä huolta. Yllätymme, kun nuori tekee itsemurhan tai silmittömän verityön. Murehdimme, ettemme huomanneet, ettemme tienneet, että meillä ei ollut aikaa, ettei yhteistyötä johtanut kukaan, että aselaki ei ollut tiukempi, että terveydenhoitajia on liian vähän. Onneksi olemme onnistuneet luomaan maailman parhaimmat oppimistulokset. Kaduilla on perinteisesti ollut nuoria kasvattava vaikutus. Kadut ovat tarjonneet nuorille paikan irtaantua, itsenäistyä ja hakea omaa paikkaa ja viiteryhmää, johon kuulua. Kadut ovat olleet nuorten reviireitä, joissa on osittain rauhassa saanut harjoitella aikuistumista. Kadut 4

5 ovat aina toimineet turvapaikkoina kodin ollessa turvaton. Aivan kuten kouluissa on käynyt, on myös katujen kasvatus erikoistunut osaaja- ja tapahtumapohjaiseksi. Koulun päättäjäisviikonloppujen iloisessa nuorten juhlinnassa törmää lähinnä toisiin nuorisoalan ammattilaisiin, kriisi- ja ensiapuosaajiin, poliisiin ja järjestyksen valvojiin ja hyvä niin. Toisinaan on kuitenkin pulmallista, että aikuiset eivät ole paikalla sen enempää fyysisesti kuin henkisestikään. Arvailemme yhdessä, että mitähän siellä tapahtuu, kannamme huolta. Nuoret ihmettelevät, miksi vanhempia ei kiinnosta, miksi he jättävät meidät yksin. Herää kysymys kumpi on enemmän hukassa nuoret vai aikuiset? Joskus muinoin aikuiset jakoivat keskenään aikuisuutta yhdistäviä salaisuuksia, jotka liittyivät seksiin, päihdyttäviin aineisiin ja väkivaltaan nyt nuoret jakavat nuo salaisuudet. Romanttisen suomikodin, uskonnon ja isänmaan jaetut kasvatusarvot ovat vaihtuneet rikkaaseen ja moniarvoiseen todellisuuteen, jossa on ollut vaikea päättää, mikä meitä erilaisia arvoja edustavia aikuisia voisi yhdistää lasten ja nuorten silmin ajateltuna. Käytännön esimerkit kertovat, miten vaikeaa voi olla nähdä lapsen hyvinvoinnin vastuita ja velvollisuuksia. Eräs äiti totesi, että hän ostaa 14 vuotiaalle pojalleen keskikaljaa, mutta tarjoaa sitä pojan ikäkauden ja kasvuedellytysten mukaan. Toinen vanhempi puolestaan soitti koululle ja vaati, että on koulujen siivoojat on pätevöitettävä pedagogisesti, jotta heillä olisi oikeus ja osaaminen puuttua lapseen. Hänen lapsensa valitti, ettei saanut asianmukaista kohtelua, kun oli jättänyt hupparinsa väärään paikkaa ja siistijä ojensi tästä asiasta. Olemme ehkä itse hieman eksyksissä erilaisten kasvatuskäsitysten, vaatimusten, velvollisuuksien ja vastuiden keskellä. Jokaisella aikuisella on, ammatista tai asemasta riippumatta kyky ja velvollisuus välittää, kantaa huolta ja viljellä yhteisvastuuta, yhdessä olemisen ja tekemisen mahdollisuuksia. Jos nuoria joudutaan etsimään, ovat aikuiset hukassa. Huolehdimme sinusta 24 H vuoden jokaisena päivänä Kuinka moni nuori kuulee kotona saman, jonka ABC liikenneasemalla viettävä nuori kuule liikenneasemilla; huolehdimme sinusta 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä. Vaikka tämä välittämisen sanoma on läpikaupallinen, ilmastaan kasvatuksen kannalta tärkeää olla huolehtimassa jatkuvasti. Nuoret kokoontuvat entistä enemmän kauppakeskuksiin ja liikenneasemille. Nuoret itse kertovat, että heille paikka tarjoaa mahdollisuuden kokoontua hengailemaan ja olla muiden kavereiden kanssa. Moni mainitsee myös, että saa olla rauhassa, saa itse ostaa ja rahalla saa laadukasta palvelua. Nuorten Palvelu ry käynnisti tänä vuonna ABC kohtaa nuoria hankkeen yhteistyössä S- ryhmän liikenneasemaketjuohjauksen ja alueosuuskauppojen kanssa. Tavoitteena on kehittää liikenneasemilla työtään tekevien myyjien ammattitaitoa kohdata nuoria. Siis antaa valmiuksia sekä ymmärtää että puuttua nuorten hengailuun liikenneasemaketjuilla. Liikenneasemat ovat tällä hetkellä nuorten reviireitä, joissa nuoret hakevat toistensa seuraa, mutta toisinaan myös suojaa, kun kodit eivät voi suojaa tarjota. Silloin on hyvä, jos henkilökunnalla on taitoa ottaa huolet puheeksi ja auttaa lapsia ja nuoria. 5

6 Koska hanke on vasta alkamassa, ei ole mahdollista tehdä pitemmälle meneviä johtopäätöksiä. On kuitenkin ilmeistä, että ABC liikenneasemat, kuten toki muidenkin kaupparyhmien liikepaikat tarjoavat hämmästyttävän paljon tasapainoiselle kasvulle ominaisia elementtejä: - varmuus turvallisen ja vakaan paikan olemassa olemisesta, paikan saada ruokaa, juomaa ja lämpöä (tarjoaa paikan perustarpeiden tyydyttämiselle), - turvallisuus toiminnan, palveluiden ja tuotteiden samasisällöllisyydestä, jatkuvuudesta ja johdonmukaisuudesta, (tarjoaa paikan liittyä kaupalliseen kulttuuriin) - mahdollisuus saada vaikuttaa saamansa kohteluun ja rakentaa yhteyttä muuhun yhteiskuntaan kuluttajana ja asiakkaana (tuottaa hallinnan tunnetta), - mahdollisuus kodista irtautumiseen, itsenäistymiseen ja identiteetin rakentamiseen (on paikka itsenäistyä ja liittyä muihin), - mahdollisuus hakea suojaa ilmaisematta oman suojattomuuden tilaa, leimautumatta minkään erityispalvelun käyttäjäksi. On turvapaikka silloin kuin mitkään muut paikat eivät suojaa tarjoa (tarjoaa apua ja lämpöä), - ABC liikenneasemakonsepti tarjoaa aikaa se on aina auki, se ei sulje ovia, eikä aja pois lämmöstään. Siinä on kulttuurisesti tuttu pikaruokaominaisuus, (tarjoaa kiinnostavan aikakäsityksen, joka ei lopu, jota ei säännöstellä, mutta jota voi itse säännöstellä), - liikenneasema tarjoaa kokonaisvaltaisuutta, ilman sektoroituneita ammattilaisia tai siilomaisia palvelurakenteita (tarjoaa eheyttä). Etsimisen monialainen ratkaisu Sitten 1990 luvun Tampereen etsivän työn projektin ajoista on tultu pitkä matka nuorille suunnatuiden palveluiden kehittämisessä. 20 vuotta sitten keskeinen haaste oli palveluiden konkreettinen puute ei ollut olemassa monipuolista palvelutarjontaa, jonne nuoria voisi ohjata. Tilanne on ratkaisevasti toisentyyppinen. Palveluiden määrä ja laatu on kasvanut huomattavasti samalla kun nuorten laadun on sanottu muuttuneen vastaavasti. Nykyisistä syrjäytyneistä nuorista sanotaan, että he ovat entistä moniongelmaisempia, entistä avuttomampia, entistä passiivisempia. Nuoret eivät tunne, eivätkä tavoita palveluita. Monien nuorten arvellaan kärsivän yhteiskunnan monimutkaistumisesta. Eräs syrjäytymisen syy on, ettei nuori pääse viiveettä palveluiden piiriin. Kuten entistä enemmän korostetaan, on nuorten vitkastelematta siirryttävä koulutuksen kautta työelämän palvelukseen. Monipuolista ja monimutkaista julkista palvelua leimataan sektoroituneeksi, jossa tehdään liian vähän yhteistyötä ja jossa nuorta koskeva informaatio ei kulje. Koulupolun nivelvaiheiden on havaittu olevan vaarallisimpia. Yläkoulun jälkeen jopa tuhansien tiedetään karkaavan lintujen kirjoille. On arveltu, ettei nuorten itsensä näkökulmaa ole otettu riittävästi huomioon kunkin sektorin kehittäessään omaa työtään. Useimmilta on hämärtynyt kokonaisuus niin syrjäytyneiltä nuorilta kuin heille palveluita tuottavilta viranomaisilta. 6

7 Nuorisolain muutoksen tavoitteena on tehostaa nuorten pääsyä oikean palvelun piiriin, lisätä palveluiden tuottajien yhteistyötä, käsitystä nuorten huono-osaisuudesta ja varmistaa paremmalla tietojen välittämisellä. Istuvan eduskunnan Sivistysvaliokunnan tavoitteena lienee määritellä palveluidentuottajien työnjako ja seurantavastuu aina siihen saakka kun nuori peruskoulun jälkeen täyttää 25 vuotta. Viime vuosina etsivään työhön rekrytoiduille etsijöille on asetettu selkeä tehtävä. Etsivien on: 1. löydettävä nuori, joka on syrjäytymisuhanalaisesti palveluverkoston (ml. koulu) ulkopuolella tai uhkaa liukua ulkopuolelle, 2. solmittava kontakti, luotava luottamus, selviteltävä tilanne ja motivoitava ja etsittävä yhdessä tie palveluiden piiriin, 3. löydettävä tarkoituksenmukaisia palveluita, palvelukokonaisuuksia, palveluketjuja ja verkostoja, 4. solmittava yhteistyötavat ja verkostoa sitovat toimet nuoren edun mukaisesti. Etsivän työn lähtökohtana ei ole moniongelmainen nuori mutta usein moniongelmainen palvelujärjestelmä. Eri ammattilaiset pyrkivät omasta näkökulmastaan hyvään asiantuntijaratkaisuun. Ehkä toisinaan pyritään yhteiseen ongelmanmäärittelyyn, mutta käytännössä joskus ajaudutaan määrittelykilpailuun, jossa oman tulkinnan kautta esitetään muille kokonaisratkaisua jopa kuulematta nuorta itseään. Jos nuorella on mielenterveysongelma, on tärkeää hoitaa ja parantaa sairaus, jos nuori juo, on myös se este eteenpäin menemiseen. Monialaiset ammattilaiset kukin pystyvät analysoimaan, 7

8 diagnosoimaan ja selvittämään ongelmia, puutteita, vajeita omasta näkökulmastaan. Tänä päivänä pystytään entistä enemmän yhteistyöorientoituneeseen työhön, jossa haetaan yhteisiä, toisiaan täydentäviä ratkaisumalleja. Nuoren ympärille voi muodostua laaja verkosto, joka pahimmassa tapauksessa käsittelee ongelmanuorta verkoston solmukohdasta solmukohtaan. Solmuttaminen kuvaa tilannetta, jossa nuoren elämästä keriytyy vyyhti, jossa virastoajan aikataulut, odottaminen ja tavoiteaikataulut, kiire ja ajanpuute näyttelevät tärkeää roolia. Tällöin voi perustellusti epäillä nuoren eksyvän tai hukkuvan palveluihin itseensä. - Onko monialaisten verkostojen mahdollista käyttää omaa työaikaa riittävästi muodostamaan kustakin nuoresta ja hänen elämästään kokonaiskuvan, kuinka paljon on mahdollista käyttää tähän vai tarvitaanko sitä riittääkö, että etsivällä olisi siihen aikaa? - Onko mahdollista, että monialaisessa verkostossa voidaan muodostaa kuva nuoren elämästä vähitellen, nuorta kuunnellen ja kunnioittaen ja miten verkosto voi säilyttää, välittää ja kannatella nuorelle merkityksellisiä asioita vai tarvitaanko sitä riittääkö että harvat tunnistavat nuorelle merkitykselliset asiat? Hitaan löytämisen velvollisuus Onnistuakseen etsivässä työssä, mutta mielestäni kaikessa lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä, on ihmiskuvan oltava kokonaisvaltainen. On oltava riittävästi läsnä nuoren elämässä, on mentävä toistuvasti samoihin paikkoihin, jossa nuori elää, on kohdattava nuoria sellaisena kun hän on. On annettava nuorten tehdä ensimmäinen siirto. Kaikissa nuorissa on hyvää ja jokainen on arvokas. Jokainen lapsi on aarre tai salaisuus, joka on kätketty keskellemme. Sekä lapsella että nuorella on itselleen tärkeitä, merkittäviä asioita, jotka pitää ymmärtää ottaa huomioon siinä merkityksessä, kun lapsi tai nuori sen esittää. Jokaisella nuorella on elämänympäristönsä tärkeitä, merkityksellisiä ihmisiä, joiden läsnäolo tai poissaolo on tunnistettava. Jokaisella on elinympäristössä hyviä puolia. Nämä hyvät puolet on voimavara yhteistyössä ja etsittäessä ratkaisuja eteenpäin. Riippumatta siitä, oletko vähemmistön tai etnisen ryhmän edustaja, on tärkeää tunnistaa lapsessa ja nuoressa hyvä ja kaunis. Esitin alussa hitaan löytämisen oikeuden ammattilaisella mahdollisuutena ymmärtää nuorta koskeva tilanne vähitellen. Esitin hitaan löytämisen oikeuden nuorelle mahdollisuutena tulla kuulluksi, ymmärretyksi arvokkaasti siinä elinympäristössä jossa elää omalla elämäntyylillään. Toivoisin, että etsivä työ ei liikaa ole palveluohjausta, jossa nuorta lähestytään palveluiden, päämäärien ja aikataulujen näkökulmasta siellä missä palvelut ovat. Monialaisen verkoston hitaan löytämisen velvollisuuksiksi esitän: 8

9 1. velvollisuuden olla valmiutta ja kiinnostusta mennä nuoren luo ymmärtäen ne periaatteet, jotka nuoren luona ovat, antaa nuoren tehdä ensimmäinen siirto, 2. velvollisuuden kunnioittaa ja arvostaa nuorta sekä uskoa siihen, että nuoret kykenevät itse ratkaisemaan asioitaan ja tekemään valintoja. Muutoksen avaimet ovat nuorella itsellään ja nuorta on autettava tekemään omat ratkaisunsa, 3. velvollisuuden kerätä tietoa nuoren tärkeistä pitämistään asioista (kotona, kaveripiirissä, koulussa, vapaa-ajalla), hyvistä puolista elinympäristössään, tärkeistä ihmisistä ja välittää tätä tietoa yhteistyöprosessin voimavaraksi vahvistaen nuoren ääntä, 4. velvollisuuden kunnioittaa nuoren aikakäsitystä, elämäntilanteen edellyttämää rytmiä ja tempoa, 5. velvollisuuteen luottaa etsivään tai muuhun luotettuun ja hänen työhönsä nuoren kanssa, 6. velvollisuus odottaa tulosten ja vaikutusten syntyä niin pitkään kun nuori ilmaisee tästä. Ennen kaikkea on varattava riittävästi aikaa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus täytti 20 vuotta viime vuonna. Eräs kolmesta lapsen (ja siis nuoren) oikeudesta maailmassa on oikeus saada riittävästi yhteiskunnan voimavaroja. Hitaan löytämisen oikeus on velvollisuus riittävään aikaan, riittävän rauhalliseen tapaan kohdata jokainen lapsi ja nuori sellaisena kuin on. i Haldis Hjort Etsivän työn psykologia. Gummerus. Jyväskylä. ii Pihlaja, Juha Ne eivät ainakaan laula mitään eteenpäin. Tutkimus etsivän nuorisotyön projektista Tampereella Kuopion Liikekirjapaino. Kuopio. 9

Hitaan löytämisen oikeus

Hitaan löytämisen oikeus Hitaan löytämisen oikeus Hukassako, lasten ja nuorten paikkaa etsimässä? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turussa 12-.14.10.2010 Toiminta-ajatus: Nuorten Palvelu ry toimii nuorten hyvinvoinnin puolesta

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Uudistunut nuorisolaki

Uudistunut nuorisolaki Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Nuoret nuorten tukena

Nuoret nuorten tukena Kieltoja vai kohtaamista 8.5.2012 Jaakko Nuotio, tj. Puh 0400 916569 Vauraus lisääntyy - kuilut kasvavat Arvot kovenevat - keinot vähenevät? Aikuisuus murenee - lapsuus lyhenee Vastuuta siirretään - velvollisuutta

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palvelujärjestelmät Etelä-Savossa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Katja Komonen

Nuorten ohjaus- ja palvelujärjestelmät Etelä-Savossa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Katja Komonen Nuorten ohjaus- ja palvelujärjestelmät Etelä-Savossa Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 2.-3.9.2015 Katja Komonen Mitä on monialainen yhteistyö (Kuure & Lindman 2013)? Yhden hallinnonalan sisäinen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015 SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015 Yhteistyösopimus 19.11.2014 1. Sopijaosapuolet: Palvelun tilaaja: Luumäen kunta Linnalantie 33 54501 TAAVETTI Palvelun

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa?

Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa? Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa? KT, nuorisotyöntekijä Katariina Soanjärvi Helsinki Katariina Soanjärvi 1 Tuskin muuttuu tässä(kään) rytinässä Nuoret ikävaiheena edelleen

Lisätiedot

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Avata uusi ikkuna jokaisen työntekijän oman työn tarkastelulle uudesta näkökulmasta. Antaa rohkeutta lähteä rakentamaan uusia yhteistyömuotoja eri

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä

Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä Uusi paikallisuus - hanke Uusi paikallisuus on Suomen Setlementtiliiton hanke Hanke alkoi 2011 ja jatkuu vuoteen

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin. - Miten nuorisolaki muuttuu?

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin. - Miten nuorisolaki muuttuu? Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin - Miten nuorisolaki muuttuu? Taustaa Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja henkinen syrjäytyminen on lasten

Lisätiedot