ARVO. peruste 2/2010 vasemmistofoorumi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVO. peruste 2/2010 vasemmistofoorumi"

Transkriptio

1 ARVO peruste 2/2010 vasemmistofoorumi

2 ARVO peruste 2/2010 vasemmistofoorumi

3 Peruste 2/2010 toim. Ruurik Holm & Laura Tuominen Toimituskunta Markku Hongisto, Jussi Silvonen ja Elina Turunen. Julkaisija Vasemmistofoorumi Hakapaino, Helsinki 2010 ISSN X

4 sisällysluettelo esipuhe johanna perkiö Miten yhteis kunnallinen arvotodellisuus muuttuu? amartya sen Onnellisuus, hyvinvointi ja kykenevyys jouko kajanoja Hyvinvointivaltio tarvitsee uuden suunnan philippe van parijs Poliittinen ekologia: autonomian tasosta perustuloon katariina mäkinen Sukupuolittuneen ruumiin arvo beverley skeggs Luokan ja suku puolen tekeminen visualisoimalla moraalisen subjektin muodostumista miika salo Gramsci ja arvoteorian poliittisuus riina simonen Eläinten arvo yhteiskunnassamme edla niemi Ihmisen arvoista hoitoa vilma poikolainen Moraaliton talous vai moraalitalous? Syitä, seurauksia ja ymmärryksiä suomalaiseen uusliberalismin voittokulkuun kirjoittajat

5 rikkautta jolla on arvoa. vasemmistoliiton slogan Politiikassa on kyse arvoista. Poliitikkojen tehtävänä ei ole pelkästään maailman selittäminen, vaan myös sen muuttaminen. Muutospyrkimysten suunta riippuu siitä, millaista maailmaa tavoitellaan ja tämä puolestaan kytkeytyy siihen, millaisia muutoksia pidetään tavoittelemisen arvoisina eli arvokkaina. Arvopolitiikasta on tullut väheksyvä ilmaus sellaiselle politiikan teon tavalle, joka kiinnittyy abstrakteihin arvosanoihin, kuten lähimmäisenrakkaus, turvallisuus, hyvinvointi tai oikeudenmukaisuus, määrittelemättä kuitenkaan, millaisia arvoja noilla sanoilla tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Arvopolitiikan korvaaminen jollain muulla ei mielekkäästi tulkittuna merkitse sitä, että arvot voitaisiin eliminoida politiikasta, vaan että epämääräisen arvopuheen sijaan vaaditaan poliitikoilta tarkkaan muotoiltuja näkemyksiä siitä, miten kaikki hienolta kuulostavat arvosanat oikein ymmärretään. Arvopuheen taustalla on politiikassa yhä yleistynyt pyrkimys miellyttää kaikkia. Luokkakantainen äänestäminen on korvautunut (ainakin osittain) liikkuvuudella, yksilöllisyydellä ja samastumisella muihin kuin oman (taloudellisen) luokan etuihin. Poliitikot puolestaan haluavat voittaa vaalit eli saada liikkuvat äänestäjät puolelleen. Tällöin tulee välttää sellaisia kannanottoja, joista vallitsee erimielisyys äänestäjäkunnan keskuudessa. Kannattaa pikemminkin vedota ihmisiä yhdistäviin asioihin. Kukapa ei ajattelisi että politiikan pitää olla oikeudenmukaista ja sen pitää edistää turvallista ja hyvää elämää? Kun sisällöllinen variaatio on hyytynyt taktisen pattitilanteen aiheuttamaan varovaisuuteen, pyrkivät puolueet äänestäjien tietoisuuteen mielikuvien ja näkyvien henkilöhahmojen turvin. Kriittisen politiikan tutkimuksen tehtävänä on pureutua tämän ilmiön taakse. Politiikka ei ole kokonaan kadonnut, puolueiden välillä on eroja (vaikka uusliberaalina aikana politiikan ns. reaalinen liikkumavara onkin kaventunut ja toisaalta vallitseva hegemonia asettaa rajoitteita sille mitä julkisessa keskustelussa pidetään uskottavana). Poliitikkojen ajamat arvot ajautuvat keskinäiseen konfliktiin siinä vaiheessa kun heitä pyydetään määrittelemään, mitä he noilla arvoilla oikeastaan ymmärtävät. Toisaalta vaatimus arvopuheen korvaamisesta konkretialla sisältää ajatusvirheen, samoin kuin arvopolitiikan korvaaminen luokka- tai intressipolitiikalla. Mitä tämä tarkoittaa? Intressit (esim. luokan etu ) eivät ole maailmas- 4

6 ta löydettävissä olevia asioita, joihin politiikka voitaisiin ankkuroida, vaan ne pitää erikseen määritellä. Mikä on kenenkin etu, riippuu siitä, mikä on arvokasta tuolle henkilölle tai ryhmälle. Toisaalta intressipolitiikka sivuuttaa arvoihin perustuvan politiikan yhden peruspiirteen, nimittäin yleistettävyyden vaatimuksen. Ei riitä, että politiikka on johdettavissa hyvinä pidetyistä asioista, vaan se täytyy myös noudattaa korkeamman tason arvoja, joiden avulla kyseinen politiikka voidaan oikeuttaa. Tällaisiin arvoihin kuuluu esimerkiksi oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuus ei ole arvokas asia siksi, että jotkut pitävät sitä arvokkaana omien mieltymystensä vuoksi, vaan sen arvo on diskursiivisesti määräytynyt, ts. oikeudenmukaisuuden oikeutus riippuu sen perusteluiden vahvuudesta diskursiivisissa käytännöissä. Isompi palkka ja toinen BMW omakotitalon pihalle voi olla arvokas asia paperityöläisen mielestä, mutta tästä ei vielä seuraa että paperityöläisten palkankorotukset olisivat oikein (tai väärin). Konkretian vaatimus sisältää sellaisen ajatusharhan, että se puhuisi omasta puolestaan ja samalla tuottaisi automaattisesti merkityksen abstraktille arvopuheelle. Konkreettiset poliittiset toimet eivät ole hyviä tai huonoja itsessään, vaan ne pitää päinvastoin arvioida sitä taustaa vasten, millaisia arvoja ne edistävät. Toisaalta voi olla, että tiettyjen arvojen edistämiseen tarvittaisiin tosiasiassa aivan toisenlaisia konkreettisia toimia kuin sellaisia, jotka ovat esimerkiksi päivänpolitiikan agendalla. Todella tärkeät arvot voivat jäädä kokonaan pimentoon, vaikka poliittinen puhe olisi hyvinkin konkreettista. Peruste-aikakauskirjan Arvo-teemanumerossa käsitellään niitä monenlaisia tapoja, joilla arvot ja arvo käsitteenä ilmenevät yhteiskunnassa ja politiikassa. Tavoitteena on tuoda esiin, kuinka arvokysymykset kietoutuvat poliittisten kysymysten ja vastakkainasetteluiden olennaisiksi tekijöiksi. Johanna Perkiö tarkastelee artikkelissaan arkisessa toiminnassa tapahtuvaa asioiden arvottamista. Artikkelin yleisenä viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi ja Harold Garfinkelin etnometodologinen toimintateoria. Perkiö kiinnittää huomiota niihin sosiaalisen toiminnan mekanismeihin, joiden varassa yhteisesti jakamaamme arvotodellisuutta ylläpidetään. Samalla hän pyrkii etsimään keinoja arvojen muutokseen. Amartya Sen esittelee artikkelissaan taloustieteen ja talouspolitiikan suhdetta onnellisuuden käsitteeseen. Toinen hänen käsittelemänsä kysymys koskee sitä, kuinka tarkoituksenmukainen onnellisuuden näkökulma on arvioi- 5

7 taessa yksilön hyvinvointia tai etuja. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin välisen yhteyden tarkastelun lisäksi on syytä kysyä, mikä on onnellisuuden suhde vapauden tai kykenevyyden käsitteisiin. Kolmanneksi Sen pohtiikin sitä, miten kykenevyys linkittyy yksilön hyvinvointiin. Onko kykenevyyden lisääntyminen aina hyvinvointia vahvistava muutos? Jouko Kajanojan mukaan hyvinvointivaltio on saavuttanut alkuperäiset tavoitteensa, joten nyt tulee määritellä seuraava vaihe. Tavoitteet ovat perustavalla tavalla erilaisia kuin hyvinvointivaltion rakentamisen vaiheessa. Nyt tulee pyrkiä hyvään elämään eikä vain kurjuuden poistamiseen ja entistä tuottavamman työvoiman tuottamiseen. Mahdollisuuksien rakentaminen ei kuitenkaan poistu asialistalta. Se saa uutta painoa ja perustelua, kun palkkatyön ja yrittämisen mahdollisuuksien lisäksi korostuvat elämänhallinnan ja hyvän yhteisön mahdollisuudet. Philippe Van Parijs esittää André Gorzin ajatuksiin nojaten, että poliittinen ekologia edellyttää markkinoista ja valtiosta irrallaan olevan autonomisen tason luomista. On ymmärrettävä, kuinka lähellä toisiaan poliittinen ekologia tässä muodossaan ja idea vastikkeettomasta perustulosta ovat. Katariina Mäkisen artikkeli lähestyy ruumiillisuuden, työvoiman ja arvon kysymyksiä yhtenä mahdollisena näkökulmana siihen, minkälainen merkitys sukupuolella voi olla osana kapitalistista järjestelmää ja tuotantoa. Mäkinen kysyy millaisia ovat prosessit, joissa sukupuolitetusta ruumiillisuudesta uutetaan lisäarvoa? Hän pohtii lisäksi, millaista arvoa minkäkinlainen ruumis voi saada tai tuottaa. Mäkinen tarkastelee kysymystä kahden esimerkin kautta: naisrintojen kiertokulkuna ostamisen, myymisen ja haluamisen kehissä sekä miehistä ruumiillisuutta portsarin työssä. Beverley Skeggs käsittelee työväenluokkaisten naisten roolia julkisen moraalin rajapintoina. Hänen artikkelinsa kartoittaa niitä yhteiskunnallistaloudellisia muutoksia, joiden voidaan osoittaa olevan vastuussa sekä soveliaisuuden järjestyksen murtumisesta että tämän kriisin heijastamisesta työväenluokkaisen valkoisen naisen ruumiiseen. Nämä muutokset voidaan tunnistaa tarkastelemalla neljää erillistä prosessia, joita käsitellään artikkelin eri luvuissa. Miika Salo kirjoittaa Antonio Gramscin arvoteoreettisista näkemyksistä. Gramsci tarkastelee Marxin arvoteoriaa kiinteässä yhteydessä politiikkaan ja hegemonian kysymyksiin. Gramscin käsityksen mukaan toiminnallinen ja tu- 6

8 levaisuuteen suuntautuva pyrkimys on merkittävästi läsnä Marxin Pääomassa. Hän katsoo, että Pääoma on projekti, jolla pyritään luomaan luokkaidentiteettiä ja poliittista liikettä vallankumouksellisen muutoksen toteuttamiseksi. Gramscin luennan mukaan arvoteoria ja siitä käytävä ideologinen kamppailu vaikuttaa yhteiskuntaluokkien välisiin voimasuhteisiin ja on merkittävä osa hegemonian ylläpitoa ja tavoittelua. Riina Simonen pohtii artikkelissaan eläinten hyväksikäytön historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Millainen on länsimaisen ihmisen eläinkuva ja mitä siitä on seurannut? Edla Niemi kirjoittaa ihmisarvosta terveydenhuollossa. Terveydenhuoltojärjestelmämme on jatkuvassa murroksessa. Niemi kysyy, säilyykö hoito tasaarvoisena ja ihmisen arvoisena? Artikkeli tuo näkökulmia hoidon nykytilaan ja tulevaisuuteen. Vilma Poikolainen kirjoittaa moraalitaloudesta. Talous ja vallitseva moraali eivät ole kaksi eri asiaa, vaan ne muodostavat yhden kokonaisuuden, moraalitalouden. Nykyinen uusliberaali moraalitalous kytkeytyy moraalikoodiston yksilöllistymiseen postmodernina aikana. Yksilöllisyyden diskurssi legitimoi yhteisvastuullisen hyvinvointivaltion purkua. Helsingissä Ruurik Holm toiminnanjohtaja Vasemmistofoorumi Laura Tuominen tiedottaja Vasemmistofoorumi 7

9

10 miten yhteis - kunnallinen arvotodellisuus muuttuu? johanna perkiö Artikkeli tarkastelee arkisessa toiminnassa tapahtuvaa asioiden arvottamista. Yleisenä viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi ja Harold Garfinkelin etnometodologinen toimintateoria. Huomiota kiinnitetään niihin sosiaalisen toiminnan mekanismeihin joiden varassa yhteisesti jakamaamme arvotodellisuutta ylläpidetään. Samalla pyritään etsimään keinoja arvojen muutokseen.

11 peruste 2/2010 arvo 1. johdanto Miksi Volvo maksaa enemmän kuin Lada? Miksi syntymättömän ihmiselämän suojelu voi joskus venyä absurdeihin mittoihin kun samaan aikaan toisaalla olevia ihmisiä voi huoletta tappaa? Miksi pankinjohtaja saa yhteiskunnassa parempaa kohtelua kuin työtön? Asioiden arvottaminen liittyy kaikkeen mitä teemme. Valitsen juoksulenkille menon facebookkaamisen sijaan, koska arvostan terveyttä ja hyvää kuntoa enemmän kuin tietoa siitä, mitä Facebook-ystävilleni kuuluu. Suhtaudun yliopiston professoriin eri tavoin kuin opiskelutoveriini. Toisaalta saatan arvostaa eläinoikeusaktivisteja ja halveksia Suomen jääkiekkomaajoukkueen pelaajia siinä missä joku toinen kokee nämä arvostukset täysin päinvastaisina. Yhteiskunnallinen todellisuus on arvojen läpitunkemaa. Kaikki yhteiskunnan jäsenet eivät jaa samoja arvoja, mutta kaikki ovat yleensä jollain tasolla tietoisia siitä, millaisia arvostuksia yhteiskunnassa esiintyy. En esimerkiksi arvosta uusimman elektroniikan omistamista kovinkaan paljon, mutta tiedän, että on ihmisiä jotka sitä arvostavat. Arvot ovat syntyneet, kuolleet ja muuttaneet muotoaan historian kuluessa. Esimerkiksi luonnon arvostus on läpikäynyt viime vuosikymmeninä suuria muutoksia. Luontoarvot ovat saaneet lisää kannatusta ja toisaalta myös niiden tulkinnat ovat muuttuneet. Luontoa ei enää arvosteta ainoastaan sen ihmiselle tuottaman esteettisen elämyksen kautta, vaan luonnon monimuotoisuus on arvo itsessään. Arvot ovat sopimuksenvaraisia asioita, jotka kytkeytyvät tiukasti yhteiskunnallisiin instituutioihin. Esimerkiksi perheinstituutio laittaa erilaisia ihmisten yhteiselämän malleja keskinäiseen arvojärjestykseen. Taideinstituutio puolestaan määrittää taideteosten arvon tavalla, joka ei aina sovi maallikon esteettiseen silmään. Yksilöillä on tietyssä määrin mahdollisuus valita elämäntapansa myös institutionaalisen arvoasteikon alapäästä: perustaa kahden eri sukupuolta olevan vanhemman ja lasten muodostaman ydinperheen sijaan vaikkapa homoseksuaalinen tai yksin- 10

12 miten yhteiskunnallinen arvotodellisuus muuttuu? huoltajaperhe. Instituution edustamat arvot voivat kuitenkin tuntua tällöin elämässä hyvinkin konkreettisesti, esimerkiksi syrjintänä. Artikkelini tarkastelee yhteiskunnallista arvotodellisuutta Harold Garfinkelin etnometodologisen toimintateorian pohjalta (Heritage 1996/1984). Etnometodologia on suosittu lähestymistapa vuorovaikutusta tutkivien sosiaalipsykologien keskuudessa. Arvoja on kuitenkin sosiaalipsykologiassa yleensä tutkittu perinteisemmin menetelmin, kuten kyselyin. Esitän artikkelin alussa lyhyen katsauksen perinteisempään arvotutkimukseen ja sen jälkeen pohdin arvoja etnometodologian näkökulmasta. Tarkastelua taustoittavana teoriana toimii Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin (2005/1966) esitys tiedonsosiologiasta arkitietoa tarkastelevana tutkimussuuntauksena. Artikkelin lopussa pohdin yhteiskunnallisten instituutioiden luonnetta arvojärjestelminä, arvostusten merkitystä yksilön elämässä sekä yhteiskunnallisen arvojärjestyksen muutosta esimerkkinä palkkatyöinstituutio. Ymmärrän arvot yhtäältä yleisluontoisina ideoina koskien sitä, mikä on tavoiteltavaa ja hyvää, toisaalta spesifeihin kohteisiin ja toimintaan suuntautuvina arvostuksina, jotka näkyvät esimerkiksi esineiden hinnoissa tai suhtautumisessamme eri ihmisryhmien edustajiin. 2. arvoja ei pääse pakoon Perinteisessä sosiaalipsykologisessa arvotutkimuksessa arvot on totuttu näkemään yhteisön tai yksilön suhteellisen kiinteinä ja selvärajaisina käsityksinä, joita voidaan kartoittaa esimerkiksi kyselytutkimuksin. Arvoiksi on määritelty yleisiä ihanteita ja päämääriä, joita ihmiset asettavat toiminnalleen ja joiden perusteella he tekevät valintoja ja arviointeja. Arvoina pidetään erilaisia hyviä asioita, kuten vapautta, oikeudenmukaisuutta tai uskollisuutta. Kyselytutkimuksissa ihmisiä yleensä pyydetään laittamaan eri arvoja tärkeysjärjestykseen. Näin arvoja voidaan tyypitellä, tarkastella niissä tapahtuneita muutoksia tai vaikkapa pohtia, toimivatko ihmiset si- 11

13 peruste 2/2010 arvo säistetyn arvomaailmansa mukaisesti. Arvojen tutkiminen liittyy läheisesti moraalin ja asenteiden tutkimukseen. Arvojen nähdään viittaavan yleisluontoisesti siihen, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa, moraalin siihen, mikä on oikein ja asenteiden taas tuovan esiin spesifeihin kohteisiin liittyviä mielipiteitä. (Schwartzt 2005, ; Ahokas & al. 2005, 7; Pohjanheimo 2005, ) Harold Garfinkelin (Heritage 1996/1984) teorian pohjalta otan hiukan toisenlaisen lähestymistavan arvoihin. Toki arvot ovat osaltaan julkilausuttuja yleviä julistuksia, jotka otetaan toiminnassa tai poliittisessa päätöksenteossa tietoisesti huomioon. Jos arvostan solidaarisuutta, otan tämän arvon huomioon niin ostopäätöksissä kuin äänestyskäyttäytymisessäni. Näen julkilausuttujen ideaalien lisäksi arvot kuitenkin jonain paljon arkisempana, epämääräisempänä ja näkymättömämpänä. Näen niiden liittyvän siihen julkilausumattomaan sosiaaliseen tietoon, jonka jaamme muiden kanssa ja jonka perusteella osaamme toimia sosiaalisissa tilanteissa oikein. Näin hahmotettuna arvot ovat jotain jatkuvassa liikkeessä olevaa, joka vaikuttaa toimintaamme usein tiedostamatta ja jonka paikantaminen voi olla hankalaa. Jokainen uusi yksilö syntyy valmiiseen sosiaaliseen maailmaan, jonka muut ovat historian kuluessa luoneet. Toimintoja elämän eri osa-alueilla säätelevät yhteiskunnalliset instituutiot 1. Instituutiot syntyvät ihmisten yhteistoiminnan saadessa vakiintuneita muotoja, joiden sisällä yksilöt alkavat toimia tiettyjen roolien edustajina. Toiminnan totunnaistuminen säästää energiaamme, kun meidän ei tarvitse määritellä kutakin tilannetta ja sen vaatimia toimintatapoja aina uudelleen, vaan voimme toimia tutun mallin perusteella. Instituutioista muodostuu kuitenkin helposti ainoan oikean toiminnan malleja, jotka säätelevät inhimillistä toimintaa ja harjoittavat sosiaalista kontrollia. Maailmaan syntyvälle yksilölle ne näyttäytyvät luonnollisena ja itsestään selvänä todellisuutena, joita vastaan hän ei 1 Tarkoitan tässä instituutiolla sekä konkreettisia julkisia organisaatioita (esim. koulu- tai oikeuslaitos) että totunnaistuneita sosiaalisen yhteistoiminnan malleja (esim. perhe tai työ). Instituutiot ovat elämässämme läsnä fyysisinä rakennuksina ja muina esineinä, lainsäädäntönä, erilaisten ammattiryhmien edustajina ja sekä tapoina ja tottumuksina. 12

14 miten yhteiskunnallinen arvotodellisuus muuttuu? voi asettua. (Berger & Luckmann 2005/1966, ) Instituutioiden luonnollista ja itsestään selvää luonnetta ylläpidetään ja vahvistetaan päivittäisessä rutiininomaisessa toiminnassa. Emme toimiessamme yleensä tietoisesti pohdi todellisuuden luonnetta, vaan todellisuutta koskevat taustaoletukset ovat ikään kuin sisäänrakennettuina rutiineihin. Toimiessamme kuten normaalit ihmiset normaalissa maailmassa hyödynnämme jatkuvasti itsestään selvää näkymätöntä käytännön tietoa siitä, millainen sosiaalinen todellisuus on ja miten siinä toimitaan. Usein tämä toiminta tapahtuu jonkin institutionaalisen roolin kautta, kuten opettajana, potilaana, asiakkaana tai aviovaimona. Roolit sisältävät erilaisia niissä toimimisen vakiomalleja, joihin yksilön on helppo astua asiaa sen koommin pohtimatta. Tämä arkinen, merkityksettömän oloinen toiminta ylläpitää totuttuja instituutioita ja niiden kantamia arvojärjestyksiä. Vaikka ihmistoimintaa säätelevät myös viralliset tietoisesti laaditut lait ja säännöt, yhteiselämän organisaatio pysyy pystyssä vain sen varassa, että totunnaistuneet toimintamallit uusinnetaan päivittäin. (Berger & Luckmann 2005/1966, 13, 86-89; Suoninen 2001: ) Olisi psyykkisesti liian kuormittavaa havainnoida todellisuutta jatkuvasti kaikkine vivahteineen ja yksityiskohtineen. Tämän vuoksi orientaatiomme maailmaan on tyypittelevää. Havainnoimme maailmaa asettelemalla ilmiöitä, olioita ja toimintaa erilaisiin totuttuihin kategorioihin, kuten romani kerjäämässä, perheenäiti leipomassa tai insinööri ohjelmoimassa. Käytännön tietomme maailmasta koskee sitä, mikä on tyypillistä ja järkevää toimintaa tietyntyyppisissä tilanteissa ja mitkä ovat tuohon toimintaan sopivia tyypillisiä motiiveja ja identiteettejä. Astuessani sisään ruokakauppaan tiedän, että sinne mennään tarkoituksena ostaa jotain eikä vain katsella. Tiedän minkä tyyppisestä hyllystä tarvitsemani tavara löytyy. Tiedän, että juustot maksavat enemmän kuin kauraryynit. Tiedän myös miten minun tulee kassalla käyttäytyä asiakkaan roolissa ja miten myyjän tulee käyttäytyä myyjän roolissaan. Tämä päivittäisessä toiminnassamme hyödyntämä tieto ei kuitenkaan koskaan kata täydellisesti kaikkia tilanteen konkreettisia yksityiskohtia, vaan jättää tilaa myös luo- 13

15 peruste 2/2010 arvo vuudelle. Oletamme, että toiset saman kulttuurin jäsenet jakavat saman tiedon riittävissä määrin, jotta toistemme ymmärtäminen on mahdollista ja päivittäinen elämä sujuu ilman sekaannuksia. (Heritage 1996/1984, ; Suoninen 2001, ; Berger & Luckmann 2005/1966, ) Suhteemme maailmaan on aina merkitysvälitteinen. Emme voi havaita todellisuutta sellaisenaan, merkityksistä riisuttuna. Toimiminen maailmassa edellyttää aina tulkintaa siitä, mitä kulloisessakin tilanteessa on meneillään ja millaiset toimintatavat siinä ovat järkeviä ja mahdollisia. Tärkein väline tulkintojen tekoon on kieli. Kieli on varasto, jossa merkitykset, kokemukset ja arvostukset säilyvät sukupolvelta toiselle. Kieli kategorisoi asioita ja pakottaa meidät mukautumaan lainalaisuuksiinsa. Emme voi käyttää suomen kielioppisääntöjä puhuessamme englantia emmekä voi puhua muulla kuin sillä sanavarastolla, jonka kieli meille tarjoaa. Kielenkäyttö on aina valikoivaa. Se nostaa tiettyjä ulottuvuuksia etualalle ja jättää toisia huomiotta. Se, millaisten kielellisten kategorioiden kautta asioihin orientoidutaan, tai millaisia merkityksiä niille annetaan, on arvosidonnainen ja yhteiskunnan valtasuhteisiin kytköksissä oleva asia. (Berger & Luckmann 2005/1966, 46-51; Heritage 1996/1984, ; Alasuutari 1994, 51; Ruusuvuori 2001, ) Jotkut puhetavat saattavat saavuttaa hegemonisen aseman ja peittää alleen vaihtoehtoiset tavat asian hahmottamiseen. Esimerkiksi markkinataloudessa oman hyödyn maksimointi on yleensä melko itsestään selvä taustalla vaikuttava lähtökohta. Ajasta puhuttaessa taas nopeutta on tapana arvostaa enemmän kuin hitautta. Muiden ihmisten kanssa käymämme keskustelu ylläpitää sitä sosiaalista todellisuutta, johon olemme tottuneet. Kuitenkin keskustelu useimmissa tapauksissa ylläpitää todellisuutta epäsuorasti, sillä vain harvoin keskustelua käydään nimenomaisesti maailman määrittelystä. Useimmiten sitä käydään jo selviönä pidetyn maailman taustaa vasten. (Berger & Luckmann 2005/1966, 172.) Esimerkiksi yhteiskunnallista aikainstituutiota ylläpidämme viittaamalla kuukausiin, viikonpäiviin ja kellonaikoihin, yleensä pohtimatta sen koommin mitä näillä viittauksilla tarkoitamme. Lisäksi puhumme aikatauluista, sovituista tapaamisista tai vaikkapa 14

16 miten yhteiskunnallinen arvotodellisuus muuttuu? viikonloppusuunnitelmista. Samalla uusinnamme sen todellisuuden, joka koostuu kellon ja kalenterin strukturoimasta ajasta, tulevaisuutta suunnittelevista ihmisistä, sekä ajan lohkomisesta erilaisiin sektoreihin (työ- ja vapaa-aika sekä näiden alalohkot) joille tyypilliset toiminnot ovat erilaisia. (Perkiö 2007, 42.) Ne kategoriat joiden kautta maailmaa havainnoimme, toimintamme, puheemme ja valintamme ovat aina arvovärittyneitä. Ne myös kantavat mukanaan historian painolastia. Eri kategorioihin liittyviä historian kuluessa muotoutuneita arvostuksia voidaan tarkastella sen kautta, millaista kohtelua tietyn kategorian edustajat yhteiskunnassa saavat. Helsingin piispan puhe arvoista saa runsaasti mediahuomiota toisin kuin vaikkapa Helsingin työttömien yhdistyksen puheenjohtajan. Kärpäsen voi huoletta läiskäistä kuoliaaksi, perhosen tappaminen taas voisi herättää kanssaihmisissä paheksuntaa. Kerran luetun sanomalehden voi heittää roskiin, kirjalle niin ei ole tapana tehdä. Myös sanat itsessään ovat arvolatautuneita. Esimerkiksi sanassa neekeri yhdistyy vuosisatojen tieto orjuudesta, riistosta ja kolonialismista. Sana vapaus taas yleensä herättää positiivisia mielikuvia, vaikka markkinoiden vapautta edistämällä saadaan usein aikaan yksilönvapauksien kannalta haitallisia asioita. Toisaalta sanojen merkitykset ovat myös jatkuvan uudelleentulkinnan kohteena. Esimerkiksi sana vallankumous on saanut uusia merkityksiä kun se on liitetty pesuaine- tai kosmetiikkamainosten yhteyteen. 3. miksi sosiaalisia normeja noudatetaan? Arkitiedossamme kognitiivinen ja moraalinen kietoutuvat toisiinsa. Tieto maailmasta sisältää tiedon siitä, kuinka maailmassa kuuluu toimia. Yhteiskunta pysyy pystyssä totunnaistuneen toiminnan varassa; jos kaikki ihmiset yllättäen lakkaisivat ottamasta päivittäistä käyttäytymistä sääteleviä näkymättömiä normeja huomioon, koko yhteiskunta hajoaisi. Sosiaaliset normit eivät kuitenkaan ole koskaan ehdottoman sitovia eikä 15

17 peruste 2/2010 arvo niiden noudattaminen ole mitenkään mekaanista. Vaikka yhteiskunta on yksilölle valmiina olemassa oleva todellisuus, yksilön ja yhteiskunnan suhde on dialektinen. Toimijat luovat toiminnallaan tapahtumien kulun ja niissä muotoutuvat merkitykset. Tämän myötä sosiaalinen todellisuus on jatkuvassa muuntumisen ja uudelleentulkinnan prosessissa. (Heritage 1996/1984, , ; Berger & Luckmann 2005/1966, 47, 74, ) Etnometodologian mielenkiinnon kohteena ei ole yksilö ja hänen sisäiset mielipiteensä ja arvonsa, vaan yksilöiden jakama intersubjektiivinen todellisuus. Etnometodologit tutkivat yksilöiden yhteistoimintaa ja niitä tulkintoja ja päättelyjä, mitä he vuorovaikutustilanteessa tekevät. (Heritage 1996/1984, 45; ten Have 2004, 14 15; Suoninen 2001, ) Tämän lähestymistavan pohjalta myös arvoja voidaan empiirisesti lähestyä siten kun ne vuorovaikutuksessa ilmenevät. Vuorovaikutuksessa ihmisten toimintaa ohjaa sisäistettyjen arvojen lisäksi vähintään yhtä paljon se, että he itse yksilöinä pyrkivät saamaan kanssaihmisten arvostusta ja välttämään halveksuntaa. Siten yhteiskunnallisista arvostuksista kertoo arvokyselyissä annettujen vastausten lisäksi aika paljon myös se, miten ihmiset toimivat ja argumentoivat toimintaansa ollakseen muiden silmissä arvokkaita yhteiskunnan jäseniä. Arkielämässään ihmiset olettavat toistensa toimivan motivoidusti ja jonkun järjellisen logiikan ohjaamina. Toimintaamme määrittävät eräänlaiset kirjoittamattomat säännöt, joita noudatamme rutiininomaisesti. Luotamme siihen, että toiset noudattavat osaltaan näitä näkymättömiä sääntöjä. Jos yksilö perustelematta lakkaa toimimasta kuten normaaleiden ihmisten kuuluu, muut yrittävät keksiä oudolle toiminnalle jonkun järjellisen selityksen. Se voi liittyä esimerkiksi moraaliseen turmeltuneisuuteen, mielisairauteen tai tietämättömyyteen. Kaikkia näitä yhdistää alempiarvoinen sosiaalinen status. Arkielämän näkymättömiä sääntöjä voidaan hyväksytysti rikkoa vain yhdellä ehdolla: rikkojan on tarjottava toiminnalleen riittävän hyvä selitys. Garfinkel kutsuu tätä selontekovelvollisuudeksi. Garfinkel kehitteli teoriaansa kuuluisien sääntöjenrikko- 16

18 miten yhteiskunnallinen arvotodellisuus muuttuu? miskokeidensa avulla, jossa kokeen suorittaja (yleensä hänen oppilaansa) kieltäytyi noudattamasta arkielämän totuttuja toimintatapoja tai toimi ikään kuin ei jakaisi yhteistä tietoa siitä minkä jokainen tietää. Kokeen suorittaja saattoi esimerkiksi reagoida ystäviensä tervehdyksiin normaalista poikkeavalla tavalla tai keskustelussa kysellä loputtomasti tarkennuksia johonkin mitättömään pikkuasiaan liittyen. Tahtomattaan koehenkilöiksi joutuneet yrittivät aluksi löytää jonkin järjellisen selityksen toisen epänormaalille käytökselle, ja lopulta sanktioivat tätä voimakkaasti yleensä suuttumalla. Näin toiminnan taustalla vaikuttavia tiedostamattomia sääntöjä saatiin tehtyä näkyviksi. (Heritage 1996, 86 90; ten Have 2004, ) Usein toimintamme urautuu kulttuuristen käytäntöjen mukaiseksi siksi, ettei tarvitsisi jatkuvasti selitellä. Toimintamme on siis aina periaatteessa valinnan tulos: valitsemme toimimisen normien mukaisesti tai normeista poikkeamisen ja selittämisen. Valintamme, kuten myös selontekojen, on kuitenkin tapahduttava olemassa olevien kulttuuristen konventioiden puitteissa. Meidän on toimittava ja puhuttava tavoilla, jotka ovat ymmärrettäviä muille. Luovilla selonteoilla voimme kuitenkin saada melko paljon liikkumavaraa suhteessa normeihin, ja sitä kautta sosiaalisesti hyväksytyn henkilökohtaisen statuksen säilyttäen kyseenalaistaa tai muuttaa asioiden arvostuksia ainakin paikallisesti. (Heritage 1996/1984: , ; Suoninen 2001: ) 4. instituutioiden kantamat arvot Se, miten sosiaalinen elämämme on strukturoitu ja minkälaisia sääntöjä se noudattaa, ei ole neutraali asia. Se on kytköksissä yhteiskuntaelämän valtasuhteisiin ja niihin arvoihin, joita yhteiskunnassa pidetään tavoiteltavina. (Adam 1990, & 1995, 63; Tabboni 2001, 6.) Joillain yhteiskunnan jäsenillä on jossain määrin oikeus päättää toisten toiminnasta. Mitä alemmaksi yhteiskunnallisessa arvohierarkiassa yksilö sijoittuu, sitä 17

19 peruste 2/2010 arvo enemmän hän kokee muiden suoraa puuttumista elämäänsä. Työnantajat voivat edellyttää työntekijöiltä tietynlaista toimintaa ainakin työaikana ja lapset joutuvat toimimaan pitkälti vanhempiensa tahdon mukaisesti. Sosiaalitoimiston tai mielenterveyspalvelujen asiakkaat kokevat jo aika kovaakin moraalista kontrollia viranomaisten taholta. Yhteiskunnallinen valta ei kuitenkaan viime kädessä yksilöidy kehenkään tiettyyn toimijaan, vaan toisiinsa nähden hierarkkisissa asemissa olevat yksilöt ainoastaan toteuttavat institutionaalisia tehtäviään. (Foucault 2005/1975; Berger & Luckmann 2005/1966.) Eri instituutiot kantavat erilaisia arvoja ja niiden puitteissa toimiminen vahvistaa yksilöissä erilaisia persoonallisuuden piirteitä. Esimerkiksi markkinatalousinstituution puitteissa tavoiteltavia arvoja ovat kilpailuhenkisyys, henkilökohtainen hyöty, nopeus ja tehokkuus. Markkinataloudessa toimiminen kouluttaa ihmisiä käyttämään tiettyjä kykyjään samalla kun toiset (esimerkiksi solidaarisuus, empatia tai kyky kollektiiviseen päätöksentekoon) näivettyvät, koska markkinat yleensä rankaisevat näiden käytöstä (Hahnel 2008, ). Perheinstituutio taas korostaa välittämisen, epäitsekkään uhrautumisen ja huolenpidon arvoja rajattuna tiettyyn sulkeutuneeseen sisäryhmään, perheeseen ja sukulaisiin. Yhteiskunnassamme sekä markkinataloudella että perheellä on vahva asema omilla sektoreillaan. Puhutaan siitä, että markkinatalouden arvomaailma tunkeutuu omalta tontiltaan muidenkin instituutioiden alueille ja vaikuttaa kielenkäyttöömme ja ajattelutapaamme. Toisaalta perhettä voisi pitää instituutiona, joka on jossain määrin onnistunut hylkimään markkinatalouden arvoja. Toki perheenjäsenet toteuttavat yhdessäoloaan usein osana markkinataloutta, mutta perheenjäsenten välisiin suhteisiin ei ole tapana soveltaa markkinatalouden edustamia arvoja. Yksilöiden henkilökohtainen ratkaisu asettaa perhe uran edelle herättää yleensä kanssaihmisissä arvostusta. Emme usein pysty yksilöinä välttämään instituutioita tai päättämään niiden ilmentämistä arvoista, mutta ne päättävät kuitenkin pitkälle meidän elämästämme (Berger & Luckmann 2005/1966, 73). Ihmisyhteisön 18

20 miten yhteiskunnallinen arvotodellisuus muuttuu? olisi todennäköisesti hankala tulla toimeen ilman jonkinlaista talous- perhe- aika- tai työinstituutiota. Se, millaisia arvoja ne edistävät, tai kuinka paljon ne sallivat arvojen moninaisuutta, on kuitenkin neuvoteltavissa. Yksikään instituutio ei edistä vaan yhdenlaista, selkeärajaista arvomaailmaa, vaan niiden sisältä löytyy aina kilpailevia tulkintoja. Esimerkiksi kapitalistisen markkinatalouden laitamille on syntynyt erilaiselta arvopohjalta toimivia järjestelmiä; osuuskuntia, reilun kaupan järjestelmä sekä yhteiskunnallisia rahoituslaitoksia ja yrityksiä. Marginaalista lähtöisin olevat arvojärjestelmät saattavat toisinaan saavuttaa suosiota ja tarjota todellisen haasteen hegemonisille arvoille. Marginaalisempien arvotulkintojen voimistumisesta instituution sisällä tarjoaa esimerkin paljon mediahuomiota saanut evankelis-luterilaisen kirkon sisäinen arvokeskustelu. Arvokamppailun toi julkisuuteen Helsingin ensimmäisen naispiispan Irja Askolan virkaanvihkimispäivänään pitämä kirkon arvoja käsittelevä saarna (HS ). Piispan saarna oli selvästi suunnattu kirkon sisällä eläviä konservatiivisia, hierarkioita ja ulossulkemista korostavia arvoja vastaan, vahvistaen kristinuskon tulkintoja ihmisten välisestä tasa-arvosta ja suvaitsevaisuudesta. Keskustelu kirkon arvoista yltyi Ylen Homoillan ( ) jälkeen. Julkisuuteen välittyy kirkon sisällä todennäköisesti jo pitkään käynnissä ollut arvokonflikti, jossa marginaalista lähtöisin olevat ajatukset ovat lopulta saavuttaneet niin paljon suosiota sekä arvostetussa yhteiskunnallisessa asemassa olevia kannattajia, että ne tarjoavat perinteisille arvotulkinnoille haasteen, jota ei enää voida sivuuttaa. 5. arvot yksilön elämässä Osa arvoista on niin itsestään selviä, että voi vaikuttaa siltä, että ne ovat ihmisen sisäsyntyisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi kapitalistista talousjärjestelmää kuulee joskus perusteltavan sillä, että ihminen on luonnostaan omaa etuaan tavoitteleva olento (Lausti 2008, 16). Kuitenkin jo Marxilta 19

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 20.4.2016 Sari Kuusela YTT, tietokirjailija, HR johtaja LähiTapiola ryhmä sari.kuusela@lahitapiola.fi 20.4.2016 1 Kulttuuri on kaikkialla monitasoisesti läsnä.

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen elämä

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Osallisuus, mutta missä? Lasten suojelua ennen lastensuojelua. Johanna Hurtig HY

Osallisuus, mutta missä? Lasten suojelua ennen lastensuojelua. Johanna Hurtig HY Osallisuus, mutta missä? Lasten suojelua ennen lastensuojelua Johanna Hurtig HY 8.10.08 Lähtökohta: tutkimuksellisuudesta tunnustuksellisuuteen? Väsymys, ulkopuolisuus, epäily Turtumus, tottumus, hämäryys?

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen. Susan Meriläinen - 5/28/2016 1

JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen. Susan Meriläinen - 5/28/2016 1 JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen Susan Meriläinen - 5/28/2016 1 Fleming & Spicer 2006 Valta pakottamisena perinteinen näkemys vallasta valta on kuin hyödyke, jonka joku omistaa ja

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Anna-Maria Isola, Mariitta Vaara & Sokra-koordinaatio 26.09.2016 Osallisuuden olot Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot