ARVO. peruste 2/2010 vasemmistofoorumi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVO. peruste 2/2010 vasemmistofoorumi"

Transkriptio

1 ARVO peruste 2/2010 vasemmistofoorumi

2 ARVO peruste 2/2010 vasemmistofoorumi

3 Peruste 2/2010 toim. Ruurik Holm & Laura Tuominen Toimituskunta Markku Hongisto, Jussi Silvonen ja Elina Turunen. Julkaisija Vasemmistofoorumi Hakapaino, Helsinki 2010 ISSN X

4 sisällysluettelo esipuhe johanna perkiö Miten yhteis kunnallinen arvotodellisuus muuttuu? amartya sen Onnellisuus, hyvinvointi ja kykenevyys jouko kajanoja Hyvinvointivaltio tarvitsee uuden suunnan philippe van parijs Poliittinen ekologia: autonomian tasosta perustuloon katariina mäkinen Sukupuolittuneen ruumiin arvo beverley skeggs Luokan ja suku puolen tekeminen visualisoimalla moraalisen subjektin muodostumista miika salo Gramsci ja arvoteorian poliittisuus riina simonen Eläinten arvo yhteiskunnassamme edla niemi Ihmisen arvoista hoitoa vilma poikolainen Moraaliton talous vai moraalitalous? Syitä, seurauksia ja ymmärryksiä suomalaiseen uusliberalismin voittokulkuun kirjoittajat

5 rikkautta jolla on arvoa. vasemmistoliiton slogan Politiikassa on kyse arvoista. Poliitikkojen tehtävänä ei ole pelkästään maailman selittäminen, vaan myös sen muuttaminen. Muutospyrkimysten suunta riippuu siitä, millaista maailmaa tavoitellaan ja tämä puolestaan kytkeytyy siihen, millaisia muutoksia pidetään tavoittelemisen arvoisina eli arvokkaina. Arvopolitiikasta on tullut väheksyvä ilmaus sellaiselle politiikan teon tavalle, joka kiinnittyy abstrakteihin arvosanoihin, kuten lähimmäisenrakkaus, turvallisuus, hyvinvointi tai oikeudenmukaisuus, määrittelemättä kuitenkaan, millaisia arvoja noilla sanoilla tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Arvopolitiikan korvaaminen jollain muulla ei mielekkäästi tulkittuna merkitse sitä, että arvot voitaisiin eliminoida politiikasta, vaan että epämääräisen arvopuheen sijaan vaaditaan poliitikoilta tarkkaan muotoiltuja näkemyksiä siitä, miten kaikki hienolta kuulostavat arvosanat oikein ymmärretään. Arvopuheen taustalla on politiikassa yhä yleistynyt pyrkimys miellyttää kaikkia. Luokkakantainen äänestäminen on korvautunut (ainakin osittain) liikkuvuudella, yksilöllisyydellä ja samastumisella muihin kuin oman (taloudellisen) luokan etuihin. Poliitikot puolestaan haluavat voittaa vaalit eli saada liikkuvat äänestäjät puolelleen. Tällöin tulee välttää sellaisia kannanottoja, joista vallitsee erimielisyys äänestäjäkunnan keskuudessa. Kannattaa pikemminkin vedota ihmisiä yhdistäviin asioihin. Kukapa ei ajattelisi että politiikan pitää olla oikeudenmukaista ja sen pitää edistää turvallista ja hyvää elämää? Kun sisällöllinen variaatio on hyytynyt taktisen pattitilanteen aiheuttamaan varovaisuuteen, pyrkivät puolueet äänestäjien tietoisuuteen mielikuvien ja näkyvien henkilöhahmojen turvin. Kriittisen politiikan tutkimuksen tehtävänä on pureutua tämän ilmiön taakse. Politiikka ei ole kokonaan kadonnut, puolueiden välillä on eroja (vaikka uusliberaalina aikana politiikan ns. reaalinen liikkumavara onkin kaventunut ja toisaalta vallitseva hegemonia asettaa rajoitteita sille mitä julkisessa keskustelussa pidetään uskottavana). Poliitikkojen ajamat arvot ajautuvat keskinäiseen konfliktiin siinä vaiheessa kun heitä pyydetään määrittelemään, mitä he noilla arvoilla oikeastaan ymmärtävät. Toisaalta vaatimus arvopuheen korvaamisesta konkretialla sisältää ajatusvirheen, samoin kuin arvopolitiikan korvaaminen luokka- tai intressipolitiikalla. Mitä tämä tarkoittaa? Intressit (esim. luokan etu ) eivät ole maailmas- 4

6 ta löydettävissä olevia asioita, joihin politiikka voitaisiin ankkuroida, vaan ne pitää erikseen määritellä. Mikä on kenenkin etu, riippuu siitä, mikä on arvokasta tuolle henkilölle tai ryhmälle. Toisaalta intressipolitiikka sivuuttaa arvoihin perustuvan politiikan yhden peruspiirteen, nimittäin yleistettävyyden vaatimuksen. Ei riitä, että politiikka on johdettavissa hyvinä pidetyistä asioista, vaan se täytyy myös noudattaa korkeamman tason arvoja, joiden avulla kyseinen politiikka voidaan oikeuttaa. Tällaisiin arvoihin kuuluu esimerkiksi oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuus ei ole arvokas asia siksi, että jotkut pitävät sitä arvokkaana omien mieltymystensä vuoksi, vaan sen arvo on diskursiivisesti määräytynyt, ts. oikeudenmukaisuuden oikeutus riippuu sen perusteluiden vahvuudesta diskursiivisissa käytännöissä. Isompi palkka ja toinen BMW omakotitalon pihalle voi olla arvokas asia paperityöläisen mielestä, mutta tästä ei vielä seuraa että paperityöläisten palkankorotukset olisivat oikein (tai väärin). Konkretian vaatimus sisältää sellaisen ajatusharhan, että se puhuisi omasta puolestaan ja samalla tuottaisi automaattisesti merkityksen abstraktille arvopuheelle. Konkreettiset poliittiset toimet eivät ole hyviä tai huonoja itsessään, vaan ne pitää päinvastoin arvioida sitä taustaa vasten, millaisia arvoja ne edistävät. Toisaalta voi olla, että tiettyjen arvojen edistämiseen tarvittaisiin tosiasiassa aivan toisenlaisia konkreettisia toimia kuin sellaisia, jotka ovat esimerkiksi päivänpolitiikan agendalla. Todella tärkeät arvot voivat jäädä kokonaan pimentoon, vaikka poliittinen puhe olisi hyvinkin konkreettista. Peruste-aikakauskirjan Arvo-teemanumerossa käsitellään niitä monenlaisia tapoja, joilla arvot ja arvo käsitteenä ilmenevät yhteiskunnassa ja politiikassa. Tavoitteena on tuoda esiin, kuinka arvokysymykset kietoutuvat poliittisten kysymysten ja vastakkainasetteluiden olennaisiksi tekijöiksi. Johanna Perkiö tarkastelee artikkelissaan arkisessa toiminnassa tapahtuvaa asioiden arvottamista. Artikkelin yleisenä viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi ja Harold Garfinkelin etnometodologinen toimintateoria. Perkiö kiinnittää huomiota niihin sosiaalisen toiminnan mekanismeihin, joiden varassa yhteisesti jakamaamme arvotodellisuutta ylläpidetään. Samalla hän pyrkii etsimään keinoja arvojen muutokseen. Amartya Sen esittelee artikkelissaan taloustieteen ja talouspolitiikan suhdetta onnellisuuden käsitteeseen. Toinen hänen käsittelemänsä kysymys koskee sitä, kuinka tarkoituksenmukainen onnellisuuden näkökulma on arvioi- 5

7 taessa yksilön hyvinvointia tai etuja. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin välisen yhteyden tarkastelun lisäksi on syytä kysyä, mikä on onnellisuuden suhde vapauden tai kykenevyyden käsitteisiin. Kolmanneksi Sen pohtiikin sitä, miten kykenevyys linkittyy yksilön hyvinvointiin. Onko kykenevyyden lisääntyminen aina hyvinvointia vahvistava muutos? Jouko Kajanojan mukaan hyvinvointivaltio on saavuttanut alkuperäiset tavoitteensa, joten nyt tulee määritellä seuraava vaihe. Tavoitteet ovat perustavalla tavalla erilaisia kuin hyvinvointivaltion rakentamisen vaiheessa. Nyt tulee pyrkiä hyvään elämään eikä vain kurjuuden poistamiseen ja entistä tuottavamman työvoiman tuottamiseen. Mahdollisuuksien rakentaminen ei kuitenkaan poistu asialistalta. Se saa uutta painoa ja perustelua, kun palkkatyön ja yrittämisen mahdollisuuksien lisäksi korostuvat elämänhallinnan ja hyvän yhteisön mahdollisuudet. Philippe Van Parijs esittää André Gorzin ajatuksiin nojaten, että poliittinen ekologia edellyttää markkinoista ja valtiosta irrallaan olevan autonomisen tason luomista. On ymmärrettävä, kuinka lähellä toisiaan poliittinen ekologia tässä muodossaan ja idea vastikkeettomasta perustulosta ovat. Katariina Mäkisen artikkeli lähestyy ruumiillisuuden, työvoiman ja arvon kysymyksiä yhtenä mahdollisena näkökulmana siihen, minkälainen merkitys sukupuolella voi olla osana kapitalistista järjestelmää ja tuotantoa. Mäkinen kysyy millaisia ovat prosessit, joissa sukupuolitetusta ruumiillisuudesta uutetaan lisäarvoa? Hän pohtii lisäksi, millaista arvoa minkäkinlainen ruumis voi saada tai tuottaa. Mäkinen tarkastelee kysymystä kahden esimerkin kautta: naisrintojen kiertokulkuna ostamisen, myymisen ja haluamisen kehissä sekä miehistä ruumiillisuutta portsarin työssä. Beverley Skeggs käsittelee työväenluokkaisten naisten roolia julkisen moraalin rajapintoina. Hänen artikkelinsa kartoittaa niitä yhteiskunnallistaloudellisia muutoksia, joiden voidaan osoittaa olevan vastuussa sekä soveliaisuuden järjestyksen murtumisesta että tämän kriisin heijastamisesta työväenluokkaisen valkoisen naisen ruumiiseen. Nämä muutokset voidaan tunnistaa tarkastelemalla neljää erillistä prosessia, joita käsitellään artikkelin eri luvuissa. Miika Salo kirjoittaa Antonio Gramscin arvoteoreettisista näkemyksistä. Gramsci tarkastelee Marxin arvoteoriaa kiinteässä yhteydessä politiikkaan ja hegemonian kysymyksiin. Gramscin käsityksen mukaan toiminnallinen ja tu- 6

8 levaisuuteen suuntautuva pyrkimys on merkittävästi läsnä Marxin Pääomassa. Hän katsoo, että Pääoma on projekti, jolla pyritään luomaan luokkaidentiteettiä ja poliittista liikettä vallankumouksellisen muutoksen toteuttamiseksi. Gramscin luennan mukaan arvoteoria ja siitä käytävä ideologinen kamppailu vaikuttaa yhteiskuntaluokkien välisiin voimasuhteisiin ja on merkittävä osa hegemonian ylläpitoa ja tavoittelua. Riina Simonen pohtii artikkelissaan eläinten hyväksikäytön historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Millainen on länsimaisen ihmisen eläinkuva ja mitä siitä on seurannut? Edla Niemi kirjoittaa ihmisarvosta terveydenhuollossa. Terveydenhuoltojärjestelmämme on jatkuvassa murroksessa. Niemi kysyy, säilyykö hoito tasaarvoisena ja ihmisen arvoisena? Artikkeli tuo näkökulmia hoidon nykytilaan ja tulevaisuuteen. Vilma Poikolainen kirjoittaa moraalitaloudesta. Talous ja vallitseva moraali eivät ole kaksi eri asiaa, vaan ne muodostavat yhden kokonaisuuden, moraalitalouden. Nykyinen uusliberaali moraalitalous kytkeytyy moraalikoodiston yksilöllistymiseen postmodernina aikana. Yksilöllisyyden diskurssi legitimoi yhteisvastuullisen hyvinvointivaltion purkua. Helsingissä Ruurik Holm toiminnanjohtaja Vasemmistofoorumi Laura Tuominen tiedottaja Vasemmistofoorumi 7

9

10 miten yhteis - kunnallinen arvotodellisuus muuttuu? johanna perkiö Artikkeli tarkastelee arkisessa toiminnassa tapahtuvaa asioiden arvottamista. Yleisenä viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi ja Harold Garfinkelin etnometodologinen toimintateoria. Huomiota kiinnitetään niihin sosiaalisen toiminnan mekanismeihin joiden varassa yhteisesti jakamaamme arvotodellisuutta ylläpidetään. Samalla pyritään etsimään keinoja arvojen muutokseen.

11 peruste 2/2010 arvo 1. johdanto Miksi Volvo maksaa enemmän kuin Lada? Miksi syntymättömän ihmiselämän suojelu voi joskus venyä absurdeihin mittoihin kun samaan aikaan toisaalla olevia ihmisiä voi huoletta tappaa? Miksi pankinjohtaja saa yhteiskunnassa parempaa kohtelua kuin työtön? Asioiden arvottaminen liittyy kaikkeen mitä teemme. Valitsen juoksulenkille menon facebookkaamisen sijaan, koska arvostan terveyttä ja hyvää kuntoa enemmän kuin tietoa siitä, mitä Facebook-ystävilleni kuuluu. Suhtaudun yliopiston professoriin eri tavoin kuin opiskelutoveriini. Toisaalta saatan arvostaa eläinoikeusaktivisteja ja halveksia Suomen jääkiekkomaajoukkueen pelaajia siinä missä joku toinen kokee nämä arvostukset täysin päinvastaisina. Yhteiskunnallinen todellisuus on arvojen läpitunkemaa. Kaikki yhteiskunnan jäsenet eivät jaa samoja arvoja, mutta kaikki ovat yleensä jollain tasolla tietoisia siitä, millaisia arvostuksia yhteiskunnassa esiintyy. En esimerkiksi arvosta uusimman elektroniikan omistamista kovinkaan paljon, mutta tiedän, että on ihmisiä jotka sitä arvostavat. Arvot ovat syntyneet, kuolleet ja muuttaneet muotoaan historian kuluessa. Esimerkiksi luonnon arvostus on läpikäynyt viime vuosikymmeninä suuria muutoksia. Luontoarvot ovat saaneet lisää kannatusta ja toisaalta myös niiden tulkinnat ovat muuttuneet. Luontoa ei enää arvosteta ainoastaan sen ihmiselle tuottaman esteettisen elämyksen kautta, vaan luonnon monimuotoisuus on arvo itsessään. Arvot ovat sopimuksenvaraisia asioita, jotka kytkeytyvät tiukasti yhteiskunnallisiin instituutioihin. Esimerkiksi perheinstituutio laittaa erilaisia ihmisten yhteiselämän malleja keskinäiseen arvojärjestykseen. Taideinstituutio puolestaan määrittää taideteosten arvon tavalla, joka ei aina sovi maallikon esteettiseen silmään. Yksilöillä on tietyssä määrin mahdollisuus valita elämäntapansa myös institutionaalisen arvoasteikon alapäästä: perustaa kahden eri sukupuolta olevan vanhemman ja lasten muodostaman ydinperheen sijaan vaikkapa homoseksuaalinen tai yksin- 10

12 miten yhteiskunnallinen arvotodellisuus muuttuu? huoltajaperhe. Instituution edustamat arvot voivat kuitenkin tuntua tällöin elämässä hyvinkin konkreettisesti, esimerkiksi syrjintänä. Artikkelini tarkastelee yhteiskunnallista arvotodellisuutta Harold Garfinkelin etnometodologisen toimintateorian pohjalta (Heritage 1996/1984). Etnometodologia on suosittu lähestymistapa vuorovaikutusta tutkivien sosiaalipsykologien keskuudessa. Arvoja on kuitenkin sosiaalipsykologiassa yleensä tutkittu perinteisemmin menetelmin, kuten kyselyin. Esitän artikkelin alussa lyhyen katsauksen perinteisempään arvotutkimukseen ja sen jälkeen pohdin arvoja etnometodologian näkökulmasta. Tarkastelua taustoittavana teoriana toimii Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin (2005/1966) esitys tiedonsosiologiasta arkitietoa tarkastelevana tutkimussuuntauksena. Artikkelin lopussa pohdin yhteiskunnallisten instituutioiden luonnetta arvojärjestelminä, arvostusten merkitystä yksilön elämässä sekä yhteiskunnallisen arvojärjestyksen muutosta esimerkkinä palkkatyöinstituutio. Ymmärrän arvot yhtäältä yleisluontoisina ideoina koskien sitä, mikä on tavoiteltavaa ja hyvää, toisaalta spesifeihin kohteisiin ja toimintaan suuntautuvina arvostuksina, jotka näkyvät esimerkiksi esineiden hinnoissa tai suhtautumisessamme eri ihmisryhmien edustajiin. 2. arvoja ei pääse pakoon Perinteisessä sosiaalipsykologisessa arvotutkimuksessa arvot on totuttu näkemään yhteisön tai yksilön suhteellisen kiinteinä ja selvärajaisina käsityksinä, joita voidaan kartoittaa esimerkiksi kyselytutkimuksin. Arvoiksi on määritelty yleisiä ihanteita ja päämääriä, joita ihmiset asettavat toiminnalleen ja joiden perusteella he tekevät valintoja ja arviointeja. Arvoina pidetään erilaisia hyviä asioita, kuten vapautta, oikeudenmukaisuutta tai uskollisuutta. Kyselytutkimuksissa ihmisiä yleensä pyydetään laittamaan eri arvoja tärkeysjärjestykseen. Näin arvoja voidaan tyypitellä, tarkastella niissä tapahtuneita muutoksia tai vaikkapa pohtia, toimivatko ihmiset si- 11

13 peruste 2/2010 arvo säistetyn arvomaailmansa mukaisesti. Arvojen tutkiminen liittyy läheisesti moraalin ja asenteiden tutkimukseen. Arvojen nähdään viittaavan yleisluontoisesti siihen, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa, moraalin siihen, mikä on oikein ja asenteiden taas tuovan esiin spesifeihin kohteisiin liittyviä mielipiteitä. (Schwartzt 2005, ; Ahokas & al. 2005, 7; Pohjanheimo 2005, ) Harold Garfinkelin (Heritage 1996/1984) teorian pohjalta otan hiukan toisenlaisen lähestymistavan arvoihin. Toki arvot ovat osaltaan julkilausuttuja yleviä julistuksia, jotka otetaan toiminnassa tai poliittisessa päätöksenteossa tietoisesti huomioon. Jos arvostan solidaarisuutta, otan tämän arvon huomioon niin ostopäätöksissä kuin äänestyskäyttäytymisessäni. Näen julkilausuttujen ideaalien lisäksi arvot kuitenkin jonain paljon arkisempana, epämääräisempänä ja näkymättömämpänä. Näen niiden liittyvän siihen julkilausumattomaan sosiaaliseen tietoon, jonka jaamme muiden kanssa ja jonka perusteella osaamme toimia sosiaalisissa tilanteissa oikein. Näin hahmotettuna arvot ovat jotain jatkuvassa liikkeessä olevaa, joka vaikuttaa toimintaamme usein tiedostamatta ja jonka paikantaminen voi olla hankalaa. Jokainen uusi yksilö syntyy valmiiseen sosiaaliseen maailmaan, jonka muut ovat historian kuluessa luoneet. Toimintoja elämän eri osa-alueilla säätelevät yhteiskunnalliset instituutiot 1. Instituutiot syntyvät ihmisten yhteistoiminnan saadessa vakiintuneita muotoja, joiden sisällä yksilöt alkavat toimia tiettyjen roolien edustajina. Toiminnan totunnaistuminen säästää energiaamme, kun meidän ei tarvitse määritellä kutakin tilannetta ja sen vaatimia toimintatapoja aina uudelleen, vaan voimme toimia tutun mallin perusteella. Instituutioista muodostuu kuitenkin helposti ainoan oikean toiminnan malleja, jotka säätelevät inhimillistä toimintaa ja harjoittavat sosiaalista kontrollia. Maailmaan syntyvälle yksilölle ne näyttäytyvät luonnollisena ja itsestään selvänä todellisuutena, joita vastaan hän ei 1 Tarkoitan tässä instituutiolla sekä konkreettisia julkisia organisaatioita (esim. koulu- tai oikeuslaitos) että totunnaistuneita sosiaalisen yhteistoiminnan malleja (esim. perhe tai työ). Instituutiot ovat elämässämme läsnä fyysisinä rakennuksina ja muina esineinä, lainsäädäntönä, erilaisten ammattiryhmien edustajina ja sekä tapoina ja tottumuksina. 12

14 miten yhteiskunnallinen arvotodellisuus muuttuu? voi asettua. (Berger & Luckmann 2005/1966, ) Instituutioiden luonnollista ja itsestään selvää luonnetta ylläpidetään ja vahvistetaan päivittäisessä rutiininomaisessa toiminnassa. Emme toimiessamme yleensä tietoisesti pohdi todellisuuden luonnetta, vaan todellisuutta koskevat taustaoletukset ovat ikään kuin sisäänrakennettuina rutiineihin. Toimiessamme kuten normaalit ihmiset normaalissa maailmassa hyödynnämme jatkuvasti itsestään selvää näkymätöntä käytännön tietoa siitä, millainen sosiaalinen todellisuus on ja miten siinä toimitaan. Usein tämä toiminta tapahtuu jonkin institutionaalisen roolin kautta, kuten opettajana, potilaana, asiakkaana tai aviovaimona. Roolit sisältävät erilaisia niissä toimimisen vakiomalleja, joihin yksilön on helppo astua asiaa sen koommin pohtimatta. Tämä arkinen, merkityksettömän oloinen toiminta ylläpitää totuttuja instituutioita ja niiden kantamia arvojärjestyksiä. Vaikka ihmistoimintaa säätelevät myös viralliset tietoisesti laaditut lait ja säännöt, yhteiselämän organisaatio pysyy pystyssä vain sen varassa, että totunnaistuneet toimintamallit uusinnetaan päivittäin. (Berger & Luckmann 2005/1966, 13, 86-89; Suoninen 2001: ) Olisi psyykkisesti liian kuormittavaa havainnoida todellisuutta jatkuvasti kaikkine vivahteineen ja yksityiskohtineen. Tämän vuoksi orientaatiomme maailmaan on tyypittelevää. Havainnoimme maailmaa asettelemalla ilmiöitä, olioita ja toimintaa erilaisiin totuttuihin kategorioihin, kuten romani kerjäämässä, perheenäiti leipomassa tai insinööri ohjelmoimassa. Käytännön tietomme maailmasta koskee sitä, mikä on tyypillistä ja järkevää toimintaa tietyntyyppisissä tilanteissa ja mitkä ovat tuohon toimintaan sopivia tyypillisiä motiiveja ja identiteettejä. Astuessani sisään ruokakauppaan tiedän, että sinne mennään tarkoituksena ostaa jotain eikä vain katsella. Tiedän minkä tyyppisestä hyllystä tarvitsemani tavara löytyy. Tiedän, että juustot maksavat enemmän kuin kauraryynit. Tiedän myös miten minun tulee kassalla käyttäytyä asiakkaan roolissa ja miten myyjän tulee käyttäytyä myyjän roolissaan. Tämä päivittäisessä toiminnassamme hyödyntämä tieto ei kuitenkaan koskaan kata täydellisesti kaikkia tilanteen konkreettisia yksityiskohtia, vaan jättää tilaa myös luo- 13

15 peruste 2/2010 arvo vuudelle. Oletamme, että toiset saman kulttuurin jäsenet jakavat saman tiedon riittävissä määrin, jotta toistemme ymmärtäminen on mahdollista ja päivittäinen elämä sujuu ilman sekaannuksia. (Heritage 1996/1984, ; Suoninen 2001, ; Berger & Luckmann 2005/1966, ) Suhteemme maailmaan on aina merkitysvälitteinen. Emme voi havaita todellisuutta sellaisenaan, merkityksistä riisuttuna. Toimiminen maailmassa edellyttää aina tulkintaa siitä, mitä kulloisessakin tilanteessa on meneillään ja millaiset toimintatavat siinä ovat järkeviä ja mahdollisia. Tärkein väline tulkintojen tekoon on kieli. Kieli on varasto, jossa merkitykset, kokemukset ja arvostukset säilyvät sukupolvelta toiselle. Kieli kategorisoi asioita ja pakottaa meidät mukautumaan lainalaisuuksiinsa. Emme voi käyttää suomen kielioppisääntöjä puhuessamme englantia emmekä voi puhua muulla kuin sillä sanavarastolla, jonka kieli meille tarjoaa. Kielenkäyttö on aina valikoivaa. Se nostaa tiettyjä ulottuvuuksia etualalle ja jättää toisia huomiotta. Se, millaisten kielellisten kategorioiden kautta asioihin orientoidutaan, tai millaisia merkityksiä niille annetaan, on arvosidonnainen ja yhteiskunnan valtasuhteisiin kytköksissä oleva asia. (Berger & Luckmann 2005/1966, 46-51; Heritage 1996/1984, ; Alasuutari 1994, 51; Ruusuvuori 2001, ) Jotkut puhetavat saattavat saavuttaa hegemonisen aseman ja peittää alleen vaihtoehtoiset tavat asian hahmottamiseen. Esimerkiksi markkinataloudessa oman hyödyn maksimointi on yleensä melko itsestään selvä taustalla vaikuttava lähtökohta. Ajasta puhuttaessa taas nopeutta on tapana arvostaa enemmän kuin hitautta. Muiden ihmisten kanssa käymämme keskustelu ylläpitää sitä sosiaalista todellisuutta, johon olemme tottuneet. Kuitenkin keskustelu useimmissa tapauksissa ylläpitää todellisuutta epäsuorasti, sillä vain harvoin keskustelua käydään nimenomaisesti maailman määrittelystä. Useimmiten sitä käydään jo selviönä pidetyn maailman taustaa vasten. (Berger & Luckmann 2005/1966, 172.) Esimerkiksi yhteiskunnallista aikainstituutiota ylläpidämme viittaamalla kuukausiin, viikonpäiviin ja kellonaikoihin, yleensä pohtimatta sen koommin mitä näillä viittauksilla tarkoitamme. Lisäksi puhumme aikatauluista, sovituista tapaamisista tai vaikkapa 14

16 miten yhteiskunnallinen arvotodellisuus muuttuu? viikonloppusuunnitelmista. Samalla uusinnamme sen todellisuuden, joka koostuu kellon ja kalenterin strukturoimasta ajasta, tulevaisuutta suunnittelevista ihmisistä, sekä ajan lohkomisesta erilaisiin sektoreihin (työ- ja vapaa-aika sekä näiden alalohkot) joille tyypilliset toiminnot ovat erilaisia. (Perkiö 2007, 42.) Ne kategoriat joiden kautta maailmaa havainnoimme, toimintamme, puheemme ja valintamme ovat aina arvovärittyneitä. Ne myös kantavat mukanaan historian painolastia. Eri kategorioihin liittyviä historian kuluessa muotoutuneita arvostuksia voidaan tarkastella sen kautta, millaista kohtelua tietyn kategorian edustajat yhteiskunnassa saavat. Helsingin piispan puhe arvoista saa runsaasti mediahuomiota toisin kuin vaikkapa Helsingin työttömien yhdistyksen puheenjohtajan. Kärpäsen voi huoletta läiskäistä kuoliaaksi, perhosen tappaminen taas voisi herättää kanssaihmisissä paheksuntaa. Kerran luetun sanomalehden voi heittää roskiin, kirjalle niin ei ole tapana tehdä. Myös sanat itsessään ovat arvolatautuneita. Esimerkiksi sanassa neekeri yhdistyy vuosisatojen tieto orjuudesta, riistosta ja kolonialismista. Sana vapaus taas yleensä herättää positiivisia mielikuvia, vaikka markkinoiden vapautta edistämällä saadaan usein aikaan yksilönvapauksien kannalta haitallisia asioita. Toisaalta sanojen merkitykset ovat myös jatkuvan uudelleentulkinnan kohteena. Esimerkiksi sana vallankumous on saanut uusia merkityksiä kun se on liitetty pesuaine- tai kosmetiikkamainosten yhteyteen. 3. miksi sosiaalisia normeja noudatetaan? Arkitiedossamme kognitiivinen ja moraalinen kietoutuvat toisiinsa. Tieto maailmasta sisältää tiedon siitä, kuinka maailmassa kuuluu toimia. Yhteiskunta pysyy pystyssä totunnaistuneen toiminnan varassa; jos kaikki ihmiset yllättäen lakkaisivat ottamasta päivittäistä käyttäytymistä sääteleviä näkymättömiä normeja huomioon, koko yhteiskunta hajoaisi. Sosiaaliset normit eivät kuitenkaan ole koskaan ehdottoman sitovia eikä 15

17 peruste 2/2010 arvo niiden noudattaminen ole mitenkään mekaanista. Vaikka yhteiskunta on yksilölle valmiina olemassa oleva todellisuus, yksilön ja yhteiskunnan suhde on dialektinen. Toimijat luovat toiminnallaan tapahtumien kulun ja niissä muotoutuvat merkitykset. Tämän myötä sosiaalinen todellisuus on jatkuvassa muuntumisen ja uudelleentulkinnan prosessissa. (Heritage 1996/1984, , ; Berger & Luckmann 2005/1966, 47, 74, ) Etnometodologian mielenkiinnon kohteena ei ole yksilö ja hänen sisäiset mielipiteensä ja arvonsa, vaan yksilöiden jakama intersubjektiivinen todellisuus. Etnometodologit tutkivat yksilöiden yhteistoimintaa ja niitä tulkintoja ja päättelyjä, mitä he vuorovaikutustilanteessa tekevät. (Heritage 1996/1984, 45; ten Have 2004, 14 15; Suoninen 2001, ) Tämän lähestymistavan pohjalta myös arvoja voidaan empiirisesti lähestyä siten kun ne vuorovaikutuksessa ilmenevät. Vuorovaikutuksessa ihmisten toimintaa ohjaa sisäistettyjen arvojen lisäksi vähintään yhtä paljon se, että he itse yksilöinä pyrkivät saamaan kanssaihmisten arvostusta ja välttämään halveksuntaa. Siten yhteiskunnallisista arvostuksista kertoo arvokyselyissä annettujen vastausten lisäksi aika paljon myös se, miten ihmiset toimivat ja argumentoivat toimintaansa ollakseen muiden silmissä arvokkaita yhteiskunnan jäseniä. Arkielämässään ihmiset olettavat toistensa toimivan motivoidusti ja jonkun järjellisen logiikan ohjaamina. Toimintaamme määrittävät eräänlaiset kirjoittamattomat säännöt, joita noudatamme rutiininomaisesti. Luotamme siihen, että toiset noudattavat osaltaan näitä näkymättömiä sääntöjä. Jos yksilö perustelematta lakkaa toimimasta kuten normaaleiden ihmisten kuuluu, muut yrittävät keksiä oudolle toiminnalle jonkun järjellisen selityksen. Se voi liittyä esimerkiksi moraaliseen turmeltuneisuuteen, mielisairauteen tai tietämättömyyteen. Kaikkia näitä yhdistää alempiarvoinen sosiaalinen status. Arkielämän näkymättömiä sääntöjä voidaan hyväksytysti rikkoa vain yhdellä ehdolla: rikkojan on tarjottava toiminnalleen riittävän hyvä selitys. Garfinkel kutsuu tätä selontekovelvollisuudeksi. Garfinkel kehitteli teoriaansa kuuluisien sääntöjenrikko- 16

18 miten yhteiskunnallinen arvotodellisuus muuttuu? miskokeidensa avulla, jossa kokeen suorittaja (yleensä hänen oppilaansa) kieltäytyi noudattamasta arkielämän totuttuja toimintatapoja tai toimi ikään kuin ei jakaisi yhteistä tietoa siitä minkä jokainen tietää. Kokeen suorittaja saattoi esimerkiksi reagoida ystäviensä tervehdyksiin normaalista poikkeavalla tavalla tai keskustelussa kysellä loputtomasti tarkennuksia johonkin mitättömään pikkuasiaan liittyen. Tahtomattaan koehenkilöiksi joutuneet yrittivät aluksi löytää jonkin järjellisen selityksen toisen epänormaalille käytökselle, ja lopulta sanktioivat tätä voimakkaasti yleensä suuttumalla. Näin toiminnan taustalla vaikuttavia tiedostamattomia sääntöjä saatiin tehtyä näkyviksi. (Heritage 1996, 86 90; ten Have 2004, ) Usein toimintamme urautuu kulttuuristen käytäntöjen mukaiseksi siksi, ettei tarvitsisi jatkuvasti selitellä. Toimintamme on siis aina periaatteessa valinnan tulos: valitsemme toimimisen normien mukaisesti tai normeista poikkeamisen ja selittämisen. Valintamme, kuten myös selontekojen, on kuitenkin tapahduttava olemassa olevien kulttuuristen konventioiden puitteissa. Meidän on toimittava ja puhuttava tavoilla, jotka ovat ymmärrettäviä muille. Luovilla selonteoilla voimme kuitenkin saada melko paljon liikkumavaraa suhteessa normeihin, ja sitä kautta sosiaalisesti hyväksytyn henkilökohtaisen statuksen säilyttäen kyseenalaistaa tai muuttaa asioiden arvostuksia ainakin paikallisesti. (Heritage 1996/1984: , ; Suoninen 2001: ) 4. instituutioiden kantamat arvot Se, miten sosiaalinen elämämme on strukturoitu ja minkälaisia sääntöjä se noudattaa, ei ole neutraali asia. Se on kytköksissä yhteiskuntaelämän valtasuhteisiin ja niihin arvoihin, joita yhteiskunnassa pidetään tavoiteltavina. (Adam 1990, & 1995, 63; Tabboni 2001, 6.) Joillain yhteiskunnan jäsenillä on jossain määrin oikeus päättää toisten toiminnasta. Mitä alemmaksi yhteiskunnallisessa arvohierarkiassa yksilö sijoittuu, sitä 17

19 peruste 2/2010 arvo enemmän hän kokee muiden suoraa puuttumista elämäänsä. Työnantajat voivat edellyttää työntekijöiltä tietynlaista toimintaa ainakin työaikana ja lapset joutuvat toimimaan pitkälti vanhempiensa tahdon mukaisesti. Sosiaalitoimiston tai mielenterveyspalvelujen asiakkaat kokevat jo aika kovaakin moraalista kontrollia viranomaisten taholta. Yhteiskunnallinen valta ei kuitenkaan viime kädessä yksilöidy kehenkään tiettyyn toimijaan, vaan toisiinsa nähden hierarkkisissa asemissa olevat yksilöt ainoastaan toteuttavat institutionaalisia tehtäviään. (Foucault 2005/1975; Berger & Luckmann 2005/1966.) Eri instituutiot kantavat erilaisia arvoja ja niiden puitteissa toimiminen vahvistaa yksilöissä erilaisia persoonallisuuden piirteitä. Esimerkiksi markkinatalousinstituution puitteissa tavoiteltavia arvoja ovat kilpailuhenkisyys, henkilökohtainen hyöty, nopeus ja tehokkuus. Markkinataloudessa toimiminen kouluttaa ihmisiä käyttämään tiettyjä kykyjään samalla kun toiset (esimerkiksi solidaarisuus, empatia tai kyky kollektiiviseen päätöksentekoon) näivettyvät, koska markkinat yleensä rankaisevat näiden käytöstä (Hahnel 2008, ). Perheinstituutio taas korostaa välittämisen, epäitsekkään uhrautumisen ja huolenpidon arvoja rajattuna tiettyyn sulkeutuneeseen sisäryhmään, perheeseen ja sukulaisiin. Yhteiskunnassamme sekä markkinataloudella että perheellä on vahva asema omilla sektoreillaan. Puhutaan siitä, että markkinatalouden arvomaailma tunkeutuu omalta tontiltaan muidenkin instituutioiden alueille ja vaikuttaa kielenkäyttöömme ja ajattelutapaamme. Toisaalta perhettä voisi pitää instituutiona, joka on jossain määrin onnistunut hylkimään markkinatalouden arvoja. Toki perheenjäsenet toteuttavat yhdessäoloaan usein osana markkinataloutta, mutta perheenjäsenten välisiin suhteisiin ei ole tapana soveltaa markkinatalouden edustamia arvoja. Yksilöiden henkilökohtainen ratkaisu asettaa perhe uran edelle herättää yleensä kanssaihmisissä arvostusta. Emme usein pysty yksilöinä välttämään instituutioita tai päättämään niiden ilmentämistä arvoista, mutta ne päättävät kuitenkin pitkälle meidän elämästämme (Berger & Luckmann 2005/1966, 73). Ihmisyhteisön 18

20 miten yhteiskunnallinen arvotodellisuus muuttuu? olisi todennäköisesti hankala tulla toimeen ilman jonkinlaista talous- perhe- aika- tai työinstituutiota. Se, millaisia arvoja ne edistävät, tai kuinka paljon ne sallivat arvojen moninaisuutta, on kuitenkin neuvoteltavissa. Yksikään instituutio ei edistä vaan yhdenlaista, selkeärajaista arvomaailmaa, vaan niiden sisältä löytyy aina kilpailevia tulkintoja. Esimerkiksi kapitalistisen markkinatalouden laitamille on syntynyt erilaiselta arvopohjalta toimivia järjestelmiä; osuuskuntia, reilun kaupan järjestelmä sekä yhteiskunnallisia rahoituslaitoksia ja yrityksiä. Marginaalista lähtöisin olevat arvojärjestelmät saattavat toisinaan saavuttaa suosiota ja tarjota todellisen haasteen hegemonisille arvoille. Marginaalisempien arvotulkintojen voimistumisesta instituution sisällä tarjoaa esimerkin paljon mediahuomiota saanut evankelis-luterilaisen kirkon sisäinen arvokeskustelu. Arvokamppailun toi julkisuuteen Helsingin ensimmäisen naispiispan Irja Askolan virkaanvihkimispäivänään pitämä kirkon arvoja käsittelevä saarna (HS ). Piispan saarna oli selvästi suunnattu kirkon sisällä eläviä konservatiivisia, hierarkioita ja ulossulkemista korostavia arvoja vastaan, vahvistaen kristinuskon tulkintoja ihmisten välisestä tasa-arvosta ja suvaitsevaisuudesta. Keskustelu kirkon arvoista yltyi Ylen Homoillan ( ) jälkeen. Julkisuuteen välittyy kirkon sisällä todennäköisesti jo pitkään käynnissä ollut arvokonflikti, jossa marginaalista lähtöisin olevat ajatukset ovat lopulta saavuttaneet niin paljon suosiota sekä arvostetussa yhteiskunnallisessa asemassa olevia kannattajia, että ne tarjoavat perinteisille arvotulkinnoille haasteen, jota ei enää voida sivuuttaa. 5. arvot yksilön elämässä Osa arvoista on niin itsestään selviä, että voi vaikuttaa siltä, että ne ovat ihmisen sisäsyntyisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi kapitalistista talousjärjestelmää kuulee joskus perusteltavan sillä, että ihminen on luonnostaan omaa etuaan tavoitteleva olento (Lausti 2008, 16). Kuitenkin jo Marxilta 19

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen?

Hyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen? Hyvä johtaja? Aleksanteri Suuri Napoleon Hitler Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 1 Hyvä johtaminen? Riippuu siitä, minkälaisia yksilöitä johtaa. Pitää vain saada

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku Riitta Hämäläinen-Bister Dirikka Oy Gsm. 050 336 4056 riitta.hamalainen-bister@dirikka.fi Dirikka Oy 1 Ryhmätöiden pelisäännöt: Lennokkaat ja villit näkemykset ovat

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

Lisätiedot

KUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI

KUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI KIELTENOPETTAJASTA KIELI-INNOSTAJAKSI? VAIHTOEHTOJA OPETTAJAKESKEISYYDELLE SANNA RYYNÄNEN, FT, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ISTUMINEN ON HEIKOIN OPPIMISASENTO -EPÄKONFERENSSI TAMPERE 03.05.2013 IHAN LYHYT JOHDANTO

Lisätiedot

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Työn arvojen monimuotoistuminen. 18.06.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy

Työn arvojen monimuotoistuminen. 18.06.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Työn arvojen monimuotoistuminen 18.06.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Taustaa Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa uutta ymmärrystä Suomalaisen Työn Liitolle kuluttajakansalaisten

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot