Tässä numerossa keinoja oppia, opettaa ja kehittyä hyväksi alaiseksi ja hyväksi johtajaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä numerossa keinoja oppia, opettaa ja kehittyä hyväksi alaiseksi ja hyväksi johtajaksi"

Transkriptio

1 Tässä numerossa keinoja oppia, opettaa ja kehittyä hyväksi alaiseksi ja hyväksi johtajaksi Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen tutkimusklubien avulla opiskelijaohjausta kehittämisverkoston toimintana asiantuntijuutta urakehityksn keinoin ryhmäohjauksella oppimisuloksia simulaatio-oppimisella vuorovaikutustaitoja ja potilasturvallisuutta miten täydennyskoulutus vaikuttaa? Osaava lähihoitaja 2020

2 Pääkirjoitus Hyvät alaiset hyvät johtajat Irma Kiikkala 4 Johtaminen uuden Kaste-ohjelmanm kehittämiskohteena Marjukka Vallimies-Patomäki 7 Tajan puheenjohtajan palsta Palkkaatko ulkomaisia työntekijöitä? Helena Vertanen 8 Alaistaidot - Johdettavat esimiehen resurssina Ari Heiskanen 10 Kirjauutuudet 11 Päivityksen tarpeessa? Ida Mielityinen 12 Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen tutkimusklubien avulla Kuvaus tieteellisen tiedon käytöstä näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisessä Tuovi Erkkilä, Anneli Sarajärvi, Kirsi Johansson ja Tarja Poikkeus 16 Opiskelijaperehdytyksen kehittäminen näyttöön perustuen - valtakunnallisen opiskelijaohjauksen kehittämisverkoston toimintana Taija Hujanen, Minna Taam-Ukkonen, Susanna Teuho, Elina Koota, Pirkko Sivonen, Tiina Tarr, Kaisa Laatikainen, Anne Kylmälä ja Tove Ikonen 21 Väitökset lyhyesti 26 Henkisiin ja hengellisiin kysymyksiin vastaaminen gerontologisessa hoitotyössä asiantuntijuutta urakehityksen keinoin Ikali Karvinen ja Liss Eriksson-Tapio 28 Simulaatio-oppiminen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella tavoitteena vuorovaikutustaitojen ja potilasturvallisuuden kehittäminen Terhi Saaranen, Heikki Paakkonen, Anne Vaajoki, Annamari Aura ja Kerttu Tossavainen 31 Työkaluja johtamisen haasteisiin Nollatoleranssi Taltuta tuloksen tuhoojat Ann-Marie Turtiainen 32 Ryhmäohjauksella oppimistuloksia: Esimerkkinä terveystieteiden kandidaatintutkielma Eeva Liikanen, Sanna-Mari Ahonen, Kati Utriainen ja Mari Kangasniemi 36 Ylihoitajat avainasemassa hoitotyön kehittämisessä Minna Anttila, Maritta Välimäki, Anneli Pitkänen ja Raija Kontio 38 Vanhakin taitaa miten täydennyskoulutus vaikuttaa? Kokemuksia gerontologisen päihdetyön kurssista Sisko Salo-Chydenius 42 Hyviä käytänteitä muistisairaiden ikäihmisten hoitoon ja palveluihin Minna Stolt, Jaana Koskenniemi, Merete Luoto, Maija Hupli, Riitta Suhonen ja Helena Leino-Kilpi 44 Osaava lähihoitaja 2020 Raili Hakala, SirpaTahvanainen, Tiina Ikonen ja Annemari Siro 48 Ikääntymisen haasteet Euroopassa Irma Mikkonen ja Ritva Väistö 40. vuosikerta Pro terveys -lehti ilmestynyt vuodesta 1972 (Ylihoitajalehti ) JULKAISIJA/TOIMITUS Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki puh , fax PÄÄTOIMITTAJA Irma Kiikkala, puh SIVUNVALMISTUS Suunnittelutoimisto M.Gardemeister Oy Pohjoinen Hesperiankatu 15 A, Helsinki, puh PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa Teollisuustie 19, Porvoo, puh TILAUSHINNAT 2012 Hinnat ovat nettohintoja, alv 0 % vuosikerta 65 e irtonumero 10 e ISSN: ILMESTYMIS- JA AINEISTOAJAT 2012 Nro Viimeinen Aineisto Ilmestymisvarauspäivä päivä päivä

3 Pääkirjoitus Hyvät alaiset hyvät johtajat Vuosi on jo pitkällä tämän lehden ilmestyessä. Maahan on saatu uusi missi ja uusi presidentti, joten näkyvät henkilöt ovat jo hoitamassa tehtäviään. Taustalla on tasainen humina: Euro maat kriisissä, Kreikan kohtalo veitsen terällä, kuntarakennetta uudistettava, varuskuntia lakkautettava, säästöjä saatava, korkeakouluuudistus tehtävä, eläkeikää korotettava, kuntavaalit lähestyvät, työttömyys lisääntyy, verot nousevat, hyvinvointipalveluita uudistettava, flunssa-aalto iskemässä Tässä todellisuudessa tehdään työtä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, sairaiden hoitamiseksi ja kuntoutumiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja vähemmistöjen integroimiseksi yhteiskuntaan. Uudistuksia peräänkuulutetaan kuntauudistusten myötä ja muutenkin. Tehdäänkö 70 kuntaa vai muutama maakunta vai uudet viisi terveyspiiriä vai löydetäänkö jokin muu ratkaisu? Miten taltutetaan köyhyys, kuinka saadaan nuoriso löytämään paikkansa yhteiskunnassa? Pro terveys lehden tämän numeron sisältö ja sen asiantuntevat kirjoittajat tukevat reipasta uudistumista. Tarvitaan johtamista, jonka kehittäminen on nyt uuden Kaste ohjelman painoalue, siitä kirjoittaa Marjukka Vallimies- Patomäki. Ari Heiskanen ottaa esiin alaistaidot ja kirjoituksesta käy ilmi, että hyviä, työhönsä sitoutuvia alaisia on siellä, missä hyvät johtajat tukevat, kannustavat ja auttavat kehittymään. Ei siis ole hyviä alaisia ilman hyviä johtajia, eikä hyviä johtajia ilman hyviä alaisia. Hyviä ammattilaisia kehittyy koulutuksen, harjoittelun ja perehdytyksen myötä, hyviä asiantuntijoita kehittyy edelleen työssä. Ammatillisen kehityksen tueksi ja asintuntijuuden syventämiseksi hyvät johtajat voivat käyttää tutkimusklubeja, kehittämisverkostoja, simulaatio-oppimista, urakehitysmalleja, ryhmäohjausta ja ajankohtaisiin haasteisiin pureutuvaa täydennyskoulutusta. Välitöntä asiakkaiden ja potilaiden hoitamista opitaan kehittämällä potilasopetuksen toimintamalleja ja kehittämällä uusia käytänteitä toimintatutkimusta hyödyntäen. Kaikki toimintamuodot ovat tarpeen ja kaikelle uudistamiselle on tilaa. Tämän lehden kirjoittajat kuvaavat näitä menetelmiä ja niiden käyttöä erilaisissa konteksteissa. Minna Stolt ja työryhmä muistuttaa artikkelinsa myötä kasvavasta muistisairaiden joukosta ja Irma Mikkonen ja Ritva Väistö ikääntymisen haasteista. Kirjoittajat nostavat esiin myös sen, että alkanut vuosi on nimetty EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden vuodeksi Teemavuoden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ikääntymisestä, edistää ikäystävällisiä ympäristöjä ja kääntää ikääntyminen mahdollisuudeksi, lisätä tietoisuutta tärkeistä aihealueista ja löytää hyviä toimintamalleja ja ratkaisuja niihin. Ystävällisiä ympäristöjä ja mahdollisuuksien näkemistä tarvitaan ja siihen tarvitaan hyviä alaisia, hyviä johtajia ja myönteisiä asenteita. Luin jo väitteen, että ammattijärjestöt ovat yhteiskunnassa kehityksen jarruja! Voihan se jossakin määrin niinkin olla, mutta uskoisin tajalaisten voivan olla todellisia maailman parantajia ja inhimillisten voimien kokoajia. Siihen meitä haastetaan nopeasti ikääntyvässä niukkojen taloudellisten voimavarojen yhteiskunnassa. Hyviä keinoja voi oppia tämän lehden kirjoittajilta ja sieltä, missä niitä jo on keksitty. Perustetaan kansalaisraateja vaasalaisilta oppien, kutsutaan yhteisöjä tukemaan jäseniään, kasvatetaan luottamusta ja vauhditetaan voimaantumista. Irma Kiikkala 3

4 Marjukka Vallimies-Patomäki Johtaminen uuden Kaste-ohjelman kehittämiskohteena Valtioneuvosto vahvisti uuden Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) vuosille (STM 2012). Kaste-ohjelma on hallinnonalan pääohjelma, jossa määritellään kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Uudessa ohjelmassa korostetaan johtamisen merkitystä palveluiden toimivuuden ja vaikuttavuuden kehittämisessä sekä henkilöstön saatavuuden, osaamisen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kaste-ohjelma perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta (733/1992). Kaste-ohjelmassa kuvataan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden ohella niihin liittyvät keskeiset lainsäädäntöhankkeet, ohjelmat, suositukset ja valvonnan painoalueet. Näin ollen Kaste-ohjelma kokoaa yhteen hallitusohjelmaan sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiaan perustuvan vuorovaikutus-, säädös- ja resurssiohjauksen. Kaste-ohjelma on saatavissa sosiaali- ja terveysministeriön kotisivuilta (www. stm.fi/kaste). Kaste-ohjelman tavoitteet Kaste-ohjelman tavoitteiden taustalla ovat terveys- ja hyvinvointierot väestöryhmien välillä, köyhyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen, lastensuojelun kasvava tarve sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien yleisyys. Haasteena on lisäksi pitkäaikais- ja muistisairaiden lisääntyvä määrä väestön ikääntyessä. Taustalla ovat myös puutteet ja alueelliset erot sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa. Toimintatapojen uudistamisessa ovat keskeisessä asemassa ehkäisevä työ ja varhainen tuki, asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelukokonaisuudet, omahoidon tukeminen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät elämäntavat ja yhteiskunnalliset ratkaisut. Sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavaan palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellista ja toiminnallista uudistamista. Palvelurakenteen uudistaminen tapahtuu kuntarakenneuudistuksen pohjalta. Toimintatapojen uudistamisessa ovat keskeisessä asemassa ehkäisevä työ ja varhainen tuki, asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelukokonaisuudet, omahoidon tukeminen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät elämäntavat ja yhteiskunnalliset ratkaisut. Kasvavaan palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää myös alan työvoimatarvetta vastaavaa koulutustarjontaa ja työurien pidentämistä sekä tuottavuuden parantamista. Kaste-ohjelman tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti. Päätavoitteet täsmennetään seuraaviksi alatavoitteiksi: 1) Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat: Riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys lisääntyvät Ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia Lähisuhde- ja perheväkivalta vähentyvät 2) Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti: Asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen Johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat Kaste-ohjelmassa kuusi osaohjelmaa Marjukka Vallimies-Patomäki Kaste-ohjelmassa on kuusi osaohjelmaa, joissa on yhteensä 13 toimenpidettä. Osaohjelmista yksi kohdistuu riskiryhmien mahdollisuuksien parantamiseen, osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen. Osaohjelmista kaksi suunnataan kahden asiakasryhmän, lasten, nuorten ja lapsiperheiden sekä ikääntyneiden palveluiden uudistamiseen. Kolme muuta osaohjelmaa luovat edellytyksiä vaikuttavalle ja asiakaslähtöiselle palvelutarjonnalle. Osaohjelmat ja toimenpiteet on koottu taulukkoon 1. Johtaminen ja henkilöstön kehittäminen osaohjelmissa Johtamisen kehittämistoimenpiteet sisältyvät pääosin osaohjelmaan Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Tämän osaohjelman lähtökohtana on palvelutarpeen kasvun edellyttämä työvoiman saatavuuden turvaaminen. Osaohjelman tavoitteena on vastata johtamisella asiakaslähtöisistä ja vaikuttavista palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon uusissa rakenteissa. Tämä edellyttää henkilöstön saatavuuden varmistamista, osaamisen kehittämistä ja työpaikkaan sitoutumisen edistämistä, jotta voidaan turvata väestön palvelutarpeita vastaava sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonta. Myös kolmessa muussa osaohjelmassa on toimenpiteitä tiedolla johtamisen, palveluita yhteensovittavan johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Nämä toimenpiteet on koottu taulukkoon 2. 4

5 Kaste-ohjelman osaohjelma I. Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan II. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan III. Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan IV. Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan Kaste-ohjelman toimenpide 1. Tuetaan riskiryhmien selviytymistä kehittämällä osallisuutta edistäviä työmuotoja. 2. Lisätään kohdennettuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen muotoja ja matalan kynnyksen palveluja. 3. Lisätään osaamista väkivallan ehkäisemiseksi. 4. Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. 5. Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä kehitetään lastensuojelutyötä. 6. Toteutetaan ikäihmisten palvelujen rakennemuutos. 7. Kehitetään palvelujen sisältöä ja lisätään vanhenemiseen liittyvää osaamista. 8. Tehdään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia. 9. Varmistetaan tarpeenmukaisten palvelujen oikeudenmukainen saatavuus. sekä arvioimalla niihin liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan säädöstarpeita. Sosiaali- ja terveysministeriössä vuoden 2011 loppuun toiminut, hoitotyön kansallisen toimintaohjelman (STM 2009) laatinut työryhmä teki alustavat ehdotukset (STM 2011) terveysalan kliinisten osaamiskokonaisuuksien laatimisesta ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta valmistuneiden lisäkoulutusta varten. Lisäksi toimenpiteet sisältävät moniammatillisten oppimisympäristöjen kehittämisen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelua ja työssöoppimista varten. Työhyvinvoinnin edistäminen ja työurien pidentäminen Työnantajalla on vastuu työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä työkykyyn vaikut- V. Tieto ja tietojärjestelmät 10. Tuetaan tietovarantojen ja tietojärjestelmien uudistamista saatetaan asiakkaiden ja ja hyödyntämistä. ammattilaisten tueksi 11. Vahvistetaan sähköistä asiointia. tavien tekijöiden hallinnasta. Kaste-ohjelmassa hyvällä johtamisella edistetään työhyvinvointia VI. Johtamisella tuetaan 12. Vahvistetaan johtamista uudistamaan palvelupalvelurakenteen uudistamista rakennetta ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja sekä ja tuetaan työurien pidentämistä huolehtimal- ja työhyvinvointia edistämään henkilöstön osallisuutta ja työhyvinvointia la eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden 13. Vahvistetaan johtamista edistämään henkilöstön riittävyyttä ja kehittämään osaamista. työkyvystä sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisesta. Tämä edellyttää myös työnantajan, Taulukko 1. Kaste-ohjelman osaohjelmat ja toimenpiteet vuosille työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyön vahvistamista sekä työhyvinvoinnin systemaattista seurantaa. Johtamisen ja työhyvinvoinnin osaohjelmassa käsitellään johtamisen kehittämistä useista näkökulmista. Ne liittyvät (1) henkilöstösuunnitteluun, (2) osaamisen johtamiseen ja (3) työhyvinvoinnin edistämiseen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sekä (4) toiminnan kehittämiseen uusissa palvelurakenteissa ja (5) sen edellyttämään osallistavaan johtamiseen. Lisäksi johtamista käsitellään (6) muutosjohtamisen ja esimiestyön sekä (7) johdon alueellisen yhteistyön näkökulmista. käynnistää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön kansainvälisen rekrytoinnin eettisten periaatteiden ja toimintamallien selkeyttämisen WHO:n suositusten (WHO 2010) mukaisesti. Osaamisen johtaminen Henkilöstön osaamisen suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kehittäminen on keskeinen osa henkilöstöjohtamista. Osaamisen johtamiseen Johtamisen vahvistaminen Uudet palvelurakenteet edellyttävät asiakaslähtöisten ja monialaisten toimintatapojen käyttöön ottamista. Tässä on kyse moniammatillisen toimintakulttuurin luomisesta ja asiakkaan näkökulmasta toimivan palvelukokonaisuuden luomisesta monialaisessa yhteistyössä. Henkilöstön työpaikkaan sitoutumisen ja työhyvinvoinnin edistäminen edellyttävät sellaisia uusia Henkilöstösuunnittelu liittyvässä Kaste-ohjelman toimenpiteesdollistetaan ja tuetaan henkilös- johtamiskäytäntöjä, joilla mah- Hyvällä johtamisella edistetään työhyvinvointia sä on kyse työntekijän ja tuetaan työurien tön osallistumista toimintatapojen Uudessa Kaste-ohjelmassa on tavoitteena jatkaa osaamistarpeiden arvioinnista pidentämistä ja oman työnsä kehittämiseen henkilöstövoimavarojen hallinnan työkalujen kehittämistä edellisen Kaste-ohjelman pohjalta. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan työkaluja kehitettiin VeTe-hankkeen VeTeHHhankkeessa (www.vete.fi). Henkilöstön riittävyyden turvaaminen edellyttää myös terveydenhuollon toimintayksiköiden osallistumista työvoima- ja koulutustarpeiden ja niiden ver- taamisesta organisaation osaamisvaatimuksiin sekä osaamisen kehittämisestä työntekijän kehittymissuunnitelman ja organisaation täydennyskoulutusstrategian mukaisesti. Myös eri ammattiryhmien välisen työnjaon kehittämistä jatketaan. Kaste-ohjelmassa on määritelty toimenpiteet uusien palvelurakenteiden sekä toimintayksikön perustehtävän ja kehittämisstrategian mukaisesti. Osallistavan johtamistavan kehittäminen sisältyi jo hoitotyön toimintaohjelmaan (STM 2009) ja sen alueelliseen toimeenpanoon VeTe-hankkeessa (www.vete.fi). Johtamistavan uudistamisen ohella Kaste-ohjelman tavoitteena on strategisen ja muutosjohtamisen alueelliseen ennakointiyhteistyöhön terveydenhuoltolain myös koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämiseksi vahvistaminen sosiaali- ja tervey- (1326/2010) 35 :n ja 42 :n mukaiseksi. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö luomalla kansallisesti yhtenäiset sosiaali- ja terveysalan osaamiskokonaisuudet denhuollon rakenteellisessa ja toiminnallisessa uudistamisessa. Esimiestyön kehittämisessä ko- 5

6 rostetaan myös potilasturvallisuuden ja asiakkaan oikeuksien toteutumisen johtamiselle asettamia erityisvaatimuksia. Johtamisen vahvistamiseksi onkin ratkaistava se, miten uusissa integroiduissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa organisoidaan hoitotyön ja sosiaalialan ammatillisen työn ja asiantuntijatyön ohjaus ja osaamisen varmistaminen sekä moniammattilisen asiantuntemuksen käyttö toiminnan asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden kehittämisessä. Kaste-ohjelman toimenpiteet johtamisen ja henkilöstövoimavarojen kehittämiseksi II. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan 4. Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Vahvistetaan lapsiperhepalvelujen monialaista, poikkihallinnollista ja yhteensovittavaa johtamista. III. Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan Kaste-ohjelmassa on tavoitteena kehittää johtamisen tueksi alueellisia yhteistyöverkostoja uusien palvelurakenteiden mukaisesti. VeTe-hankkeessa (www.vete.fi) luotiin hoitotyön toimintaohjelman (STM 2009) pohjalta hoitotyön johdon ja asiantuntijoiden alueellisia yhteistyöverkostoja kuuden sairaanhoitopiirin alueella. Uuden Kaste-ohjelman hankerahoituksella on mahdollista kehittää näiden alueellisten yhteistyöverkostojen toimintaa edelleen esimerkiksi erityisvastuualueilla sekä laajentaa verkostojen toimintaa sosiaalihuoltoon uusien palvelurakenteiden pohjalta. 7. Kehitetään palvelujen sisältöä ja lisätään vanhenemiseen liittyvää osaamista. Vahvistetaan gerontologista, ihmissuhde- ja yhteistyöosaamista yhteistyössä koulutuksesta vastaavien toimijoiden kanssa. V. Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi 10. Tuetaan tietovarantojen ja tietojärjestelmien uudistamista ja hyödyntämistä. Tuetaan tietojärjestelmäratkaisuja, jotka mahdollistavat ajantasaisen ja kattavan tilasto- ja rekisteritiedonkeruun sekä tiedolla johtamisen. Palvelujen johtamisessa, kehittämisessä, valvonnassa ja tutkimuksessa lisätään ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja palveluja koskevan tiedon kansallista, alueellista ja paikallista hyödyntämistä. VI. Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia 12. Vahvistetaan johtamista uudistamaan palvelurakennetta ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja sekä edistämään henkilöstön osallisuutta ja työhyvinvointia. Vahvistetaan strategista ja muutosjohtamista sekä esimiestyötä kaikilla tasoilla asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien rakenteellisessa ja toiminnallisessa uudistamisessa. Johtamisen tueksi kehitetään alueellisia yhteistyöverkostoja palvelujärjestelmän uudistamisen linjausten pohjalta. Luodaan ja juurrutetaan käytäntöjä edistämään henkilöstön osallistumista prosessien toimivuuden parantamisessa. Kehitetään henkilöstön monialaista työskentelyä ja yhteisvastuullisuutta asiakaspalvelun joustavuuden turvaamiseksi. Edistetään hyvällä johtamisella eri elämäntilanteissa olevien ja eri työkykyisten työntekijöiden työkykyä, työhön osallistumista sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista. Toteutetaan henkilöstön työhyvinvointia lisääviä toimenpiteitä. Samalla arvioidaan niiden toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia yhteistyössä työpaikan, työterveyshuollon ja muiden toimijoiden kanssa. Kehitetään työhyvinvoinnin systemaattista seurantaa ja kerätyn tiedon hyödyntämistä. 13. Vahvistetaan johtamista edistämään henkilöstön riittävyyttä ja kehittämään osaamista. Kehitetään suunnittelun, mitoittamisen ja seurannan työkaluja henkilöstövoimavarojen hallintaan, henkilöstön koulutustarpeiden valtakunnalliseen ja alueelliseen ennakointiin, osaamisen arviointiin ja kehittämiseen. Selkiytetään henkilöstön kansainvälisen rekrytoinnin toimintamalleja. Luodaan yhteistyössä koulutusyksiköiden ja muiden toimijoiden kanssa perustutkintojen jälkeisiä, kansallisia sosiaali- ja terveysalan osaamiskokonaisuuksia ja arvioidaan niihin liittyviä hallinnonalan säädöstarpeita. Edistetään moniammatillista työssä oppimista ja jatketaan tehtäväkuvien ja -rakenteiden kehittämistä. Kaste-hankkeiden suunnittelu ja valtionavustuksen hakeminen Kaste-ohjelman mukaiseen kuntien ja sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymien kehittämistyöhön on varattu valtionavustuksia vuosittain 17,5 M. Koko ohjelmakaudella määrä on yhteensä 70 M. Valtionavustus voi olla enintään 75 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja vastaavasti kuntien ja kuntayhtymien omarahoitusosuus vähintään 25 %. Hankkeissa voi olla mukana myös esimerkiksi alan koulutus- ja tutkimusyksiköitä. Valtionavustuksen hakuajan on suunniteltu päättyvän vuosittain syyskuun loppuun, jolloin hakerahoituspäätökset tehtäisiin seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Opas hankerahoituksen hakijoille julkaistaan maalis-huhtikuussa ministeriön sivuilla. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi yhteistyössä esimerkiksi Tekesin, RAY:n, Sitran ja ESR:n kanssa myös muuta kunnille, kuntayhtymille, yrityksille ja järjestöille tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta edistämään Kaste-ohjelman tavoitteita. Kaste-ohjelman osaohjelmissa viittaan näihin rahoittajatahoihin. Kaste-ohjelman toimeenpanosta vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta ja sen alainen johtoryhmä sekä viisi alueellista johtoryhmää. Kaste-ohjelman toimeenpanoa ohjataan valtakunnallisen ja alueellisten toimeenpanosuunnitelmien avulla. Uusi Kasteohjelma jatkaa osin edellisen ohjelmakauden kehittämistyötä. Kehittämishankeen voi rakentaa eri osaohjelmien toimenpiteiden pohjalta. Hankehakemusten tulee vastata kansallisten toimenpiteiden ohella alueellisia kehittämisen painoalueita. Hankehakemuksiin tulee liittää alueellisen johtoryhmän lausunto hankkeista. Näin ollen yhteistyö alueellisten johtoryhmien kanssa on tärkeää hakemuksia valmisteltaessa. Jokaisessa alueellisessa johtoryhmässä on myös hoitotyön asiantuntijoita. Kirjallisuus Marjukka Vallimies-Patomäki TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Taulukko 2. Kaste-ohjelman toimenpiteet johtamisen ja henkilöstövoimavarojen kehittämiseksi. 6

7 Tajan hallituksen puheenvuoro Palkkaatko ulkomaisia työntekijöitä? Sosiaali- ja terveydenhuoltoon hakeutuu ulkomailta työntekijöitä ja heitä myös haetaan ulkomailta kotimaisen koulutetun työvoiman vähentyessä. Suomessa työskentelee eripituisia aikoja useasta maasta tulleita asiantuntijoita, opettajia, tutkijoita ja ammattihenkilöitä. Heitä palkattaessa yleensä on helppoa tarkistaa tutkinto- ym. työsuhteeseen liittyvät asiat, mutta ongelmia tulee työlupa- ja palkkausasioissa (verottaja jne.). Ulkomaalaisen tilapäiseen työskentelyyn tai maahanmuuttoon liittyy useita viranomaistahoja: poliisi, maistraatti, verottaja ja Kela. Jokaisella viranomaisella on omat ohjeensa, jotka voivat pahimmillaan olla jopa ristiriidassa keskenään. Työntekijä tarvitsee Suomessa työskentelyä varten mahdollisen oleskeluluvan lisäksi suomalaisen henkilötunnuksen palkan maksamista varten, Kela-kortin ja verotoimistosta lyhyttäkin työsuhdetta varten joko lähdeverokortin tai verokortin. Suomalaisen henkilötunnuksen ja EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville ja maahanmuuttajille myöntää Maistraatti poliisin lausunnon perusteella. Verottajalla on oikeus vastaanottaa henkilötunnushakemuksia tilapäistä työskentelyä varten (alle 1 vuosi). Tiedot verottaja välittää maistraatille, kunnes veronumeroa koskevan uudistuksen yhteydessä verottaja voi antaa henkilötunnuksen tilapäisesti töihin saapuville ulkomaalaisille. Helena Vertanen Sosiaali- ja terveydenhuoltoon töihin tuleville Valvira myöntää hakemuksen perusteella oikeuden harjoittaa ammattia laillistettuna ammattihenkilönä (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/94) tai oikeuden käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön nimikesuojattua ammattinimikettä (asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/94). Ulkomaalaisen palkkaamisessa on huomioitava; mistä maasta, mihin tehtävään ja kuinka pitkäksi aikaa henkilö tulee Suomeen työhön. EU/ETA-maiden, Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaiset saavat työskennellä Suomessa kolme kuukautta ilman työntekijän oleskelulupaa. Yli kolmen kuukauden työskentelyyn tarvitaan oleskelulupa, joka haetaan paikallispoliisilta. EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevat tarvitsevat aina työntekijän oleskeluluvan (=työlupa). Kun työntekijä hakee poliisilta oleskelulupaa, hänellä täytyy olla mukanaan työsopimus tai tiedot työnteosta: pääasialliset työtehtävät, työn kesto ja luonne, palkka, sovellettava työehtosopimus ja irtisanomisaika. Työnantajan on tarkastettava, että ulkomaalaisella työntekijällä on tarvittava työlupa siihen työhön, johon hänet on palkattu ja tehtävän edellyttämät tutkintotodistukset (Valvira). Työnantajan täytyy säilyttää kaikki ulkomaalaisen palkkaamiseen liittyvät asiakirjat vähintään neljä vuotta työsuhteen päättymisestä ja lisäksi on huomioitava arkistolain mukaiset säilytysajat. Näitä tietoja tarkastavat esimerkiksi Valvira, työsuojeluviranomaiset ja ulkomaalaispoliisi. Ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen liittyy monia lakisääteisiä työnantajan velvoitteita, jotka yleensä hoidetaan palkkapalveluiden toimesta samalla tavalla kuin kotimaisia työntekijöitä koskevat velvoitteet. Työnantaja ilmoittaa kuukausittain ja vuosittain viranomaisille työntekijöiltä perityt verot, eläkeja työttömyysvakuutusmaksut. Työnantaja maksaa myös työnantajan lakisääteisiä sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja. Viranomaiset ilmoittavat edellä mainitut tiedot tarvittaessa kyseessä oevan työntekijän kotimaahan. Kun olet palkkaamassa ulkomaalaista työntekijää, tarkista oman työnantajasi ohjeet tai palkkapalveluista, miten tulee toimia ja mitä lupia tarvitaan. Silloin olet voiton puolella eri viranomaistahojen ohjeviidakossa. Verottajan ja Kelan yhteinen infopiste ulkomaalaisille Suomeen töihin tulevalle on Helsingissä: In To Finland. Muita hyödyllisiä nettiosoitteita: fi, www. kela.fi, hakemusohjeet Onnea alkaneelle vuodelle kansainvälistyvässä työelämässä! Helena Vertanen Tajan hallituksen jäsen 7

8 Ari Heiskanen Alaistaidot - Johdettavat esimiehen resurssina Artikkelissa tulee esiin uusi näkökulma alaistaitoihin: huippualaisia ei synny ilman huippujohtamista, joten parhaat organisaatiot saavat aina parhaat lahjakkuudet. Moderneista asiantuntijaorganisaatioista terveydenhuollon organisaatio on yksi monitahoisimmista, ellei monitahoisin. Sen osaaminen ja perustehtävän mukainen lopputulos potilaalle tuotettu terveyshyöty rakentuu monien eri ammattilaisten ja ammattiryhmien yhteistyön tuloksena. Tämänkaltainen tietointensiivinen organisaatio vaatii siellä työskenteleviltä johdettavilta poikkeuksellisen hyviä alaistaitoja. Olennaista on kuitenkin oivaltaa se, että esimiesten odotusarvoon vastaavat huippualaiset eivät synny ilman johtamista. Heikko johtamisen laatu sammuttaa tehokkaasti liekehtivänkin lahjakkuuden ja suistaa sen suorituskyvyn mittapuulla tasolle keskinkertainen. Tietointensiivisessä maailmassa ja organisaatiossa yksilön resurssit ovat ratkaisevassa asemassa saavutettavien tulosten kannalta. Yksilön tiedot, taidot ja kokemus eivät kuitenkaan ole riittäviä arviointikriteerejä, vaikka näiden CV:hen hyvin tarkasti dokumentoitujen tietojen perusteella usein muodostammekin käsityksen yksilön sopivuudesta työtehtävään sekä yksilön potentiaalisesta arvosta koko tiimille ja organisaatiolle. Tietojen, taitojen ja kokemusten lisäksi pitäisi kyetä aina arvioimaan myös yksilön halua ja kykyä ajatella sekä tuottaa uutta tietoa, kasvattaa osaamispääomaansa ja kykyä nähdä oma osaamisensa tiimin ja koko organisaation työpanoksen tärkeänä osana ja täydentäjänä. Siten ihmisen muodon ottaneen lahjakkuuden kova ydin muodostuu kolmesta keskeisestä osa-alueesta: 1. Yksilön suorituskyvyn ydin: muisti, oppiminen, ajattelu, havainnointi, ongelmanratkaisukyky, tiedot, taidot ja kokemus. 2. Strateginen itseohjautuvuus, joka tarkoittaa yksilön valmiutta työn omaehtoiseen muotoiluun ja työroolinsa vastuunkantoon organisaation perustehtävän, päämäärien, tavoitteiden, arvojen ja strategian mukaisesti. 3. Työyhteisötaidot, joita voidaan kuvata myös ilmaisulla sosiaalinen käyttöliittymä. Tämän käyttöliittymän kuvakkeita ovat itsehillintä, empatia, kuunteleminen, ristiriitojen ratkaisukyky, kompromissitaidot ja toisten osaamisen arvostus. Mitä useampi kuvake on yksilön sosiaalisessa käyttöliittymässä, sitä parempi tiimipelaaja on kyseessä. Mitä enemmän yksilön työtehtävä edellyttää yhteistyötä toisten kanssa, sitä enemmän kuvakkeita yksilön sosiaalisessa käyttöliittymässä tulee olla. Luokittelin Kartoituksen ja artikkelin tausta informaatiolaatikossa mainitsemani 356 kannanottoa ja keinoa lahjakkuuden kovan ytimen kolmen tekijän mukaan piirtääkseni niiden avulla kuvan esimiesten odotusarvoon vastaavasta huippualaisesta. Koko aineisto jakaantui seuraavasti mainittuihin pääluokkiin ja niiden alaluokkiin (luokkien yhteydessä mainittu kannanottojen absoluuttinen määrä ja prosenttiosuus kaikista kannanotoista): 1. Yksilön suorituskyvyn ydin (yhteensä 72 kannanottoa; 20,2 %:a) Johdettava havainnoi kehittämiskohteita työssään ja työyhteisössään ja kehittää työyhteisön toimintoja ja itseään (51 kannanottoa; 14,3 %:a) Johdettava antaa koko osaamisensa työyhteisön käyttöön ja välittää aktiivisesti informaatiota organisaatiossa (21 kannanottoa; 5,9 %:a) 2. Strateginen itseohjautuvuus (yhteensä 78 kannanottoa; 21,9%:a): Luokitellun aineiston tämän osa-alueen kannanotot liittyivät johdettavan työtehtävän ja roolin sekä organisaation perustehtävän, päämäärien, tavoitteiden ja strategian ymmärtämiseen ja niihin sitoutumiseen ja niiden onnistuneesta suorituksesta vastuun kantamiseen. Lisäksi kannanotoissa korostettiin johdettavan Ari Heiskanen muutosvalmiutta nopeasti muuttuvassa ympäristössä, joka erityisesti vaatii johdettavalta taitoa motivoitua ja kykyä asennoitua optimistisestikin turhauttavissa tilanteissa. 3. Työyhteisötaidot (yhteensä 206 kannanottoa; 57,9 %:a): Johdettava on avoin ja keskusteleva (92 kannanottoa; 25,8 %:a) Johdettava on toisia kannustava ja toisten osaamista arvostava (10,4 %:a) Johdettava antaa palautetta esimiehelle (43 kannanottoa; 12,1 %:a) Johdettava ymmärtää esimiesroolin vaatimukset (empatiakyky) sekä luottaa esimieheen ja antaa tälle tukensa esimiestyössä onnistumiseen (34 kannanottoa; 9,6 %:a) Keskeisiä johtopäätöksiä kannanottojen perusteella Olemme hiljalleen siirtyneet useammilla toimialoilla aikakauteen, jossa työyhteisöissä aineeton pääoma on ottanut ylivallan aineellisesta. Terveydenhuollon organisaatiossa tämä on ollut totuus monia toimialoja pidempään. Monet terveydenhuollon organisaatioista analysoimani kyselyiden ja tutkimusten tulokset herättävät kuitenkin mielessäni kysymyksen: Onko 8

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS. pr io ri s oi nt i*

ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS. pr io ri s oi nt i* ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS TAVOITEKOKONAISUUDET Kaste-ohjelmasta I HYVINVOINTI- JA TEE- VYSEROT KAVENTUVAT Riskiryhmien osalli

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012 Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa 1 (2) Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Ajankohtaista Väli-Suomessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Ajankohtaista Väli-Suomessa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 Ajankohtaista Väli-Suomessa Leena-Kaisa Nikkarinen, Kaste-ohjelmapäällikkö, Väli-Suomen alue 24.5.2012 Kaste-ohjelman toimeenpanosuunnitelmien

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla

Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla Riitta Sauni, dos., lääkintöneuvos STM työsuojeluosasto 1 17.5.2017 2 17.5.2017 3 17.5.2017 Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä Sosiaali-

Lisätiedot

päätösseminaari Inari i

päätösseminaari Inari i SaKaste-hankkeen päätösseminaari Inari i2092013 20.9.2013 Kaste-ohjelman mahdollisuudet saamelaisten palvelujen kehittämisessä Apulaisosastopäällikkö p Olli Kerola SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali-

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 Johdanto Hoitotyön toimintaohjelma perustuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan vuosiksi 2014-2016 antaen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot