Tässä numerossa keinoja oppia, opettaa ja kehittyä hyväksi alaiseksi ja hyväksi johtajaksi

Transkriptio

1 Tässä numerossa keinoja oppia, opettaa ja kehittyä hyväksi alaiseksi ja hyväksi johtajaksi Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen tutkimusklubien avulla opiskelijaohjausta kehittämisverkoston toimintana asiantuntijuutta urakehityksn keinoin ryhmäohjauksella oppimisuloksia simulaatio-oppimisella vuorovaikutustaitoja ja potilasturvallisuutta miten täydennyskoulutus vaikuttaa? Osaava lähihoitaja 2020

2 Pääkirjoitus Hyvät alaiset hyvät johtajat Irma Kiikkala 4 Johtaminen uuden Kaste-ohjelmanm kehittämiskohteena Marjukka Vallimies-Patomäki 7 Tajan puheenjohtajan palsta Palkkaatko ulkomaisia työntekijöitä? Helena Vertanen 8 Alaistaidot - Johdettavat esimiehen resurssina Ari Heiskanen 10 Kirjauutuudet 11 Päivityksen tarpeessa? Ida Mielityinen 12 Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen tutkimusklubien avulla Kuvaus tieteellisen tiedon käytöstä näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisessä Tuovi Erkkilä, Anneli Sarajärvi, Kirsi Johansson ja Tarja Poikkeus 16 Opiskelijaperehdytyksen kehittäminen näyttöön perustuen - valtakunnallisen opiskelijaohjauksen kehittämisverkoston toimintana Taija Hujanen, Minna Taam-Ukkonen, Susanna Teuho, Elina Koota, Pirkko Sivonen, Tiina Tarr, Kaisa Laatikainen, Anne Kylmälä ja Tove Ikonen 21 Väitökset lyhyesti 26 Henkisiin ja hengellisiin kysymyksiin vastaaminen gerontologisessa hoitotyössä asiantuntijuutta urakehityksen keinoin Ikali Karvinen ja Liss Eriksson-Tapio 28 Simulaatio-oppiminen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella tavoitteena vuorovaikutustaitojen ja potilasturvallisuuden kehittäminen Terhi Saaranen, Heikki Paakkonen, Anne Vaajoki, Annamari Aura ja Kerttu Tossavainen 31 Työkaluja johtamisen haasteisiin Nollatoleranssi Taltuta tuloksen tuhoojat Ann-Marie Turtiainen 32 Ryhmäohjauksella oppimistuloksia: Esimerkkinä terveystieteiden kandidaatintutkielma Eeva Liikanen, Sanna-Mari Ahonen, Kati Utriainen ja Mari Kangasniemi 36 Ylihoitajat avainasemassa hoitotyön kehittämisessä Minna Anttila, Maritta Välimäki, Anneli Pitkänen ja Raija Kontio 38 Vanhakin taitaa miten täydennyskoulutus vaikuttaa? Kokemuksia gerontologisen päihdetyön kurssista Sisko Salo-Chydenius 42 Hyviä käytänteitä muistisairaiden ikäihmisten hoitoon ja palveluihin Minna Stolt, Jaana Koskenniemi, Merete Luoto, Maija Hupli, Riitta Suhonen ja Helena Leino-Kilpi 44 Osaava lähihoitaja 2020 Raili Hakala, SirpaTahvanainen, Tiina Ikonen ja Annemari Siro 48 Ikääntymisen haasteet Euroopassa Irma Mikkonen ja Ritva Väistö 40. vuosikerta Pro terveys -lehti ilmestynyt vuodesta 1972 (Ylihoitajalehti ) JULKAISIJA/TOIMITUS Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki puh , fax eva.tilander@taja.fi PÄÄTOIMITTAJA Irma Kiikkala, puh irma.kiikkala@gmail.com SIVUNVALMISTUS Suunnittelutoimisto M.Gardemeister Oy Pohjoinen Hesperiankatu 15 A, Helsinki, puh PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa Teollisuustie 19, Porvoo, puh TILAUSHINNAT 2012 Hinnat ovat nettohintoja, alv 0 % vuosikerta 65 e irtonumero 10 e ISSN: ILMESTYMIS- JA AINEISTOAJAT 2012 Nro Viimeinen Aineisto Ilmestymisvarauspäivä päivä päivä

3 Pääkirjoitus Hyvät alaiset hyvät johtajat Vuosi on jo pitkällä tämän lehden ilmestyessä. Maahan on saatu uusi missi ja uusi presidentti, joten näkyvät henkilöt ovat jo hoitamassa tehtäviään. Taustalla on tasainen humina: Euro maat kriisissä, Kreikan kohtalo veitsen terällä, kuntarakennetta uudistettava, varuskuntia lakkautettava, säästöjä saatava, korkeakouluuudistus tehtävä, eläkeikää korotettava, kuntavaalit lähestyvät, työttömyys lisääntyy, verot nousevat, hyvinvointipalveluita uudistettava, flunssa-aalto iskemässä Tässä todellisuudessa tehdään työtä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, sairaiden hoitamiseksi ja kuntoutumiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja vähemmistöjen integroimiseksi yhteiskuntaan. Uudistuksia peräänkuulutetaan kuntauudistusten myötä ja muutenkin. Tehdäänkö 70 kuntaa vai muutama maakunta vai uudet viisi terveyspiiriä vai löydetäänkö jokin muu ratkaisu? Miten taltutetaan köyhyys, kuinka saadaan nuoriso löytämään paikkansa yhteiskunnassa? Pro terveys lehden tämän numeron sisältö ja sen asiantuntevat kirjoittajat tukevat reipasta uudistumista. Tarvitaan johtamista, jonka kehittäminen on nyt uuden Kaste ohjelman painoalue, siitä kirjoittaa Marjukka Vallimies- Patomäki. Ari Heiskanen ottaa esiin alaistaidot ja kirjoituksesta käy ilmi, että hyviä, työhönsä sitoutuvia alaisia on siellä, missä hyvät johtajat tukevat, kannustavat ja auttavat kehittymään. Ei siis ole hyviä alaisia ilman hyviä johtajia, eikä hyviä johtajia ilman hyviä alaisia. Hyviä ammattilaisia kehittyy koulutuksen, harjoittelun ja perehdytyksen myötä, hyviä asiantuntijoita kehittyy edelleen työssä. Ammatillisen kehityksen tueksi ja asintuntijuuden syventämiseksi hyvät johtajat voivat käyttää tutkimusklubeja, kehittämisverkostoja, simulaatio-oppimista, urakehitysmalleja, ryhmäohjausta ja ajankohtaisiin haasteisiin pureutuvaa täydennyskoulutusta. Välitöntä asiakkaiden ja potilaiden hoitamista opitaan kehittämällä potilasopetuksen toimintamalleja ja kehittämällä uusia käytänteitä toimintatutkimusta hyödyntäen. Kaikki toimintamuodot ovat tarpeen ja kaikelle uudistamiselle on tilaa. Tämän lehden kirjoittajat kuvaavat näitä menetelmiä ja niiden käyttöä erilaisissa konteksteissa. Minna Stolt ja työryhmä muistuttaa artikkelinsa myötä kasvavasta muistisairaiden joukosta ja Irma Mikkonen ja Ritva Väistö ikääntymisen haasteista. Kirjoittajat nostavat esiin myös sen, että alkanut vuosi on nimetty EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden vuodeksi Teemavuoden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ikääntymisestä, edistää ikäystävällisiä ympäristöjä ja kääntää ikääntyminen mahdollisuudeksi, lisätä tietoisuutta tärkeistä aihealueista ja löytää hyviä toimintamalleja ja ratkaisuja niihin. Ystävällisiä ympäristöjä ja mahdollisuuksien näkemistä tarvitaan ja siihen tarvitaan hyviä alaisia, hyviä johtajia ja myönteisiä asenteita. Luin jo väitteen, että ammattijärjestöt ovat yhteiskunnassa kehityksen jarruja! Voihan se jossakin määrin niinkin olla, mutta uskoisin tajalaisten voivan olla todellisia maailman parantajia ja inhimillisten voimien kokoajia. Siihen meitä haastetaan nopeasti ikääntyvässä niukkojen taloudellisten voimavarojen yhteiskunnassa. Hyviä keinoja voi oppia tämän lehden kirjoittajilta ja sieltä, missä niitä jo on keksitty. Perustetaan kansalaisraateja vaasalaisilta oppien, kutsutaan yhteisöjä tukemaan jäseniään, kasvatetaan luottamusta ja vauhditetaan voimaantumista. Irma Kiikkala 3

4 Marjukka Vallimies-Patomäki Johtaminen uuden Kaste-ohjelman kehittämiskohteena Valtioneuvosto vahvisti uuden Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) vuosille (STM 2012). Kaste-ohjelma on hallinnonalan pääohjelma, jossa määritellään kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Uudessa ohjelmassa korostetaan johtamisen merkitystä palveluiden toimivuuden ja vaikuttavuuden kehittämisessä sekä henkilöstön saatavuuden, osaamisen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kaste-ohjelma perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta (733/1992). Kaste-ohjelmassa kuvataan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden ohella niihin liittyvät keskeiset lainsäädäntöhankkeet, ohjelmat, suositukset ja valvonnan painoalueet. Näin ollen Kaste-ohjelma kokoaa yhteen hallitusohjelmaan sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiaan perustuvan vuorovaikutus-, säädös- ja resurssiohjauksen. Kaste-ohjelma on saatavissa sosiaali- ja terveysministeriön kotisivuilta (www. stm.fi/kaste). Kaste-ohjelman tavoitteet Kaste-ohjelman tavoitteiden taustalla ovat terveys- ja hyvinvointierot väestöryhmien välillä, köyhyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen, lastensuojelun kasvava tarve sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien yleisyys. Haasteena on lisäksi pitkäaikais- ja muistisairaiden lisääntyvä määrä väestön ikääntyessä. Taustalla ovat myös puutteet ja alueelliset erot sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa. Toimintatapojen uudistamisessa ovat keskeisessä asemassa ehkäisevä työ ja varhainen tuki, asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelukokonaisuudet, omahoidon tukeminen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät elämäntavat ja yhteiskunnalliset ratkaisut. Sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavaan palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellista ja toiminnallista uudistamista. Palvelurakenteen uudistaminen tapahtuu kuntarakenneuudistuksen pohjalta. Toimintatapojen uudistamisessa ovat keskeisessä asemassa ehkäisevä työ ja varhainen tuki, asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelukokonaisuudet, omahoidon tukeminen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät elämäntavat ja yhteiskunnalliset ratkaisut. Kasvavaan palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää myös alan työvoimatarvetta vastaavaa koulutustarjontaa ja työurien pidentämistä sekä tuottavuuden parantamista. Kaste-ohjelman tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti. Päätavoitteet täsmennetään seuraaviksi alatavoitteiksi: 1) Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat: Riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys lisääntyvät Ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia Lähisuhde- ja perheväkivalta vähentyvät 2) Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti: Asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen Johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat Kaste-ohjelmassa kuusi osaohjelmaa Marjukka Vallimies-Patomäki Kaste-ohjelmassa on kuusi osaohjelmaa, joissa on yhteensä 13 toimenpidettä. Osaohjelmista yksi kohdistuu riskiryhmien mahdollisuuksien parantamiseen, osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen. Osaohjelmista kaksi suunnataan kahden asiakasryhmän, lasten, nuorten ja lapsiperheiden sekä ikääntyneiden palveluiden uudistamiseen. Kolme muuta osaohjelmaa luovat edellytyksiä vaikuttavalle ja asiakaslähtöiselle palvelutarjonnalle. Osaohjelmat ja toimenpiteet on koottu taulukkoon 1. Johtaminen ja henkilöstön kehittäminen osaohjelmissa Johtamisen kehittämistoimenpiteet sisältyvät pääosin osaohjelmaan Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Tämän osaohjelman lähtökohtana on palvelutarpeen kasvun edellyttämä työvoiman saatavuuden turvaaminen. Osaohjelman tavoitteena on vastata johtamisella asiakaslähtöisistä ja vaikuttavista palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon uusissa rakenteissa. Tämä edellyttää henkilöstön saatavuuden varmistamista, osaamisen kehittämistä ja työpaikkaan sitoutumisen edistämistä, jotta voidaan turvata väestön palvelutarpeita vastaava sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonta. Myös kolmessa muussa osaohjelmassa on toimenpiteitä tiedolla johtamisen, palveluita yhteensovittavan johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Nämä toimenpiteet on koottu taulukkoon 2. 4

5 Kaste-ohjelman osaohjelma I. Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan II. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan III. Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan IV. Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan Kaste-ohjelman toimenpide 1. Tuetaan riskiryhmien selviytymistä kehittämällä osallisuutta edistäviä työmuotoja. 2. Lisätään kohdennettuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen muotoja ja matalan kynnyksen palveluja. 3. Lisätään osaamista väkivallan ehkäisemiseksi. 4. Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. 5. Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä kehitetään lastensuojelutyötä. 6. Toteutetaan ikäihmisten palvelujen rakennemuutos. 7. Kehitetään palvelujen sisältöä ja lisätään vanhenemiseen liittyvää osaamista. 8. Tehdään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia. 9. Varmistetaan tarpeenmukaisten palvelujen oikeudenmukainen saatavuus. sekä arvioimalla niihin liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan säädöstarpeita. Sosiaali- ja terveysministeriössä vuoden 2011 loppuun toiminut, hoitotyön kansallisen toimintaohjelman (STM 2009) laatinut työryhmä teki alustavat ehdotukset (STM 2011) terveysalan kliinisten osaamiskokonaisuuksien laatimisesta ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta valmistuneiden lisäkoulutusta varten. Lisäksi toimenpiteet sisältävät moniammatillisten oppimisympäristöjen kehittämisen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelua ja työssöoppimista varten. Työhyvinvoinnin edistäminen ja työurien pidentäminen Työnantajalla on vastuu työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä työkykyyn vaikut- V. Tieto ja tietojärjestelmät 10. Tuetaan tietovarantojen ja tietojärjestelmien uudistamista saatetaan asiakkaiden ja ja hyödyntämistä. ammattilaisten tueksi 11. Vahvistetaan sähköistä asiointia. tavien tekijöiden hallinnasta. Kaste-ohjelmassa hyvällä johtamisella edistetään työhyvinvointia VI. Johtamisella tuetaan 12. Vahvistetaan johtamista uudistamaan palvelupalvelurakenteen uudistamista rakennetta ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja sekä ja tuetaan työurien pidentämistä huolehtimal- ja työhyvinvointia edistämään henkilöstön osallisuutta ja työhyvinvointia la eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden 13. Vahvistetaan johtamista edistämään henkilöstön riittävyyttä ja kehittämään osaamista. työkyvystä sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisesta. Tämä edellyttää myös työnantajan, Taulukko 1. Kaste-ohjelman osaohjelmat ja toimenpiteet vuosille työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyön vahvistamista sekä työhyvinvoinnin systemaattista seurantaa. Johtamisen ja työhyvinvoinnin osaohjelmassa käsitellään johtamisen kehittämistä useista näkökulmista. Ne liittyvät (1) henkilöstösuunnitteluun, (2) osaamisen johtamiseen ja (3) työhyvinvoinnin edistämiseen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sekä (4) toiminnan kehittämiseen uusissa palvelurakenteissa ja (5) sen edellyttämään osallistavaan johtamiseen. Lisäksi johtamista käsitellään (6) muutosjohtamisen ja esimiestyön sekä (7) johdon alueellisen yhteistyön näkökulmista. käynnistää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön kansainvälisen rekrytoinnin eettisten periaatteiden ja toimintamallien selkeyttämisen WHO:n suositusten (WHO 2010) mukaisesti. Osaamisen johtaminen Henkilöstön osaamisen suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kehittäminen on keskeinen osa henkilöstöjohtamista. Osaamisen johtamiseen Johtamisen vahvistaminen Uudet palvelurakenteet edellyttävät asiakaslähtöisten ja monialaisten toimintatapojen käyttöön ottamista. Tässä on kyse moniammatillisen toimintakulttuurin luomisesta ja asiakkaan näkökulmasta toimivan palvelukokonaisuuden luomisesta monialaisessa yhteistyössä. Henkilöstön työpaikkaan sitoutumisen ja työhyvinvoinnin edistäminen edellyttävät sellaisia uusia Henkilöstösuunnittelu liittyvässä Kaste-ohjelman toimenpiteesdollistetaan ja tuetaan henkilös- johtamiskäytäntöjä, joilla mah- Hyvällä johtamisella edistetään työhyvinvointia sä on kyse työntekijän ja tuetaan työurien tön osallistumista toimintatapojen Uudessa Kaste-ohjelmassa on tavoitteena jatkaa osaamistarpeiden arvioinnista pidentämistä ja oman työnsä kehittämiseen henkilöstövoimavarojen hallinnan työkalujen kehittämistä edellisen Kaste-ohjelman pohjalta. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan työkaluja kehitettiin VeTe-hankkeen VeTeHHhankkeessa ( Henkilöstön riittävyyden turvaaminen edellyttää myös terveydenhuollon toimintayksiköiden osallistumista työvoima- ja koulutustarpeiden ja niiden ver- taamisesta organisaation osaamisvaatimuksiin sekä osaamisen kehittämisestä työntekijän kehittymissuunnitelman ja organisaation täydennyskoulutusstrategian mukaisesti. Myös eri ammattiryhmien välisen työnjaon kehittämistä jatketaan. Kaste-ohjelmassa on määritelty toimenpiteet uusien palvelurakenteiden sekä toimintayksikön perustehtävän ja kehittämisstrategian mukaisesti. Osallistavan johtamistavan kehittäminen sisältyi jo hoitotyön toimintaohjelmaan (STM 2009) ja sen alueelliseen toimeenpanoon VeTe-hankkeessa ( Johtamistavan uudistamisen ohella Kaste-ohjelman tavoitteena on strategisen ja muutosjohtamisen alueelliseen ennakointiyhteistyöhön terveydenhuoltolain myös koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämiseksi vahvistaminen sosiaali- ja tervey- (1326/2010) 35 :n ja 42 :n mukaiseksi. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö luomalla kansallisesti yhtenäiset sosiaali- ja terveysalan osaamiskokonaisuudet denhuollon rakenteellisessa ja toiminnallisessa uudistamisessa. Esimiestyön kehittämisessä ko- 5

6 rostetaan myös potilasturvallisuuden ja asiakkaan oikeuksien toteutumisen johtamiselle asettamia erityisvaatimuksia. Johtamisen vahvistamiseksi onkin ratkaistava se, miten uusissa integroiduissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa organisoidaan hoitotyön ja sosiaalialan ammatillisen työn ja asiantuntijatyön ohjaus ja osaamisen varmistaminen sekä moniammattilisen asiantuntemuksen käyttö toiminnan asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden kehittämisessä. Kaste-ohjelman toimenpiteet johtamisen ja henkilöstövoimavarojen kehittämiseksi II. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan 4. Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Vahvistetaan lapsiperhepalvelujen monialaista, poikkihallinnollista ja yhteensovittavaa johtamista. III. Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan Kaste-ohjelmassa on tavoitteena kehittää johtamisen tueksi alueellisia yhteistyöverkostoja uusien palvelurakenteiden mukaisesti. VeTe-hankkeessa ( luotiin hoitotyön toimintaohjelman (STM 2009) pohjalta hoitotyön johdon ja asiantuntijoiden alueellisia yhteistyöverkostoja kuuden sairaanhoitopiirin alueella. Uuden Kaste-ohjelman hankerahoituksella on mahdollista kehittää näiden alueellisten yhteistyöverkostojen toimintaa edelleen esimerkiksi erityisvastuualueilla sekä laajentaa verkostojen toimintaa sosiaalihuoltoon uusien palvelurakenteiden pohjalta. 7. Kehitetään palvelujen sisältöä ja lisätään vanhenemiseen liittyvää osaamista. Vahvistetaan gerontologista, ihmissuhde- ja yhteistyöosaamista yhteistyössä koulutuksesta vastaavien toimijoiden kanssa. V. Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi 10. Tuetaan tietovarantojen ja tietojärjestelmien uudistamista ja hyödyntämistä. Tuetaan tietojärjestelmäratkaisuja, jotka mahdollistavat ajantasaisen ja kattavan tilasto- ja rekisteritiedonkeruun sekä tiedolla johtamisen. Palvelujen johtamisessa, kehittämisessä, valvonnassa ja tutkimuksessa lisätään ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja palveluja koskevan tiedon kansallista, alueellista ja paikallista hyödyntämistä. VI. Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia 12. Vahvistetaan johtamista uudistamaan palvelurakennetta ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja sekä edistämään henkilöstön osallisuutta ja työhyvinvointia. Vahvistetaan strategista ja muutosjohtamista sekä esimiestyötä kaikilla tasoilla asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien rakenteellisessa ja toiminnallisessa uudistamisessa. Johtamisen tueksi kehitetään alueellisia yhteistyöverkostoja palvelujärjestelmän uudistamisen linjausten pohjalta. Luodaan ja juurrutetaan käytäntöjä edistämään henkilöstön osallistumista prosessien toimivuuden parantamisessa. Kehitetään henkilöstön monialaista työskentelyä ja yhteisvastuullisuutta asiakaspalvelun joustavuuden turvaamiseksi. Edistetään hyvällä johtamisella eri elämäntilanteissa olevien ja eri työkykyisten työntekijöiden työkykyä, työhön osallistumista sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista. Toteutetaan henkilöstön työhyvinvointia lisääviä toimenpiteitä. Samalla arvioidaan niiden toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia yhteistyössä työpaikan, työterveyshuollon ja muiden toimijoiden kanssa. Kehitetään työhyvinvoinnin systemaattista seurantaa ja kerätyn tiedon hyödyntämistä. 13. Vahvistetaan johtamista edistämään henkilöstön riittävyyttä ja kehittämään osaamista. Kehitetään suunnittelun, mitoittamisen ja seurannan työkaluja henkilöstövoimavarojen hallintaan, henkilöstön koulutustarpeiden valtakunnalliseen ja alueelliseen ennakointiin, osaamisen arviointiin ja kehittämiseen. Selkiytetään henkilöstön kansainvälisen rekrytoinnin toimintamalleja. Luodaan yhteistyössä koulutusyksiköiden ja muiden toimijoiden kanssa perustutkintojen jälkeisiä, kansallisia sosiaali- ja terveysalan osaamiskokonaisuuksia ja arvioidaan niihin liittyviä hallinnonalan säädöstarpeita. Edistetään moniammatillista työssä oppimista ja jatketaan tehtäväkuvien ja -rakenteiden kehittämistä. Kaste-hankkeiden suunnittelu ja valtionavustuksen hakeminen Kaste-ohjelman mukaiseen kuntien ja sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymien kehittämistyöhön on varattu valtionavustuksia vuosittain 17,5 M. Koko ohjelmakaudella määrä on yhteensä 70 M. Valtionavustus voi olla enintään 75 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja vastaavasti kuntien ja kuntayhtymien omarahoitusosuus vähintään 25 %. Hankkeissa voi olla mukana myös esimerkiksi alan koulutus- ja tutkimusyksiköitä. Valtionavustuksen hakuajan on suunniteltu päättyvän vuosittain syyskuun loppuun, jolloin hakerahoituspäätökset tehtäisiin seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Opas hankerahoituksen hakijoille julkaistaan maalis-huhtikuussa ministeriön sivuilla. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi yhteistyössä esimerkiksi Tekesin, RAY:n, Sitran ja ESR:n kanssa myös muuta kunnille, kuntayhtymille, yrityksille ja järjestöille tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta edistämään Kaste-ohjelman tavoitteita. Kaste-ohjelman osaohjelmissa viittaan näihin rahoittajatahoihin. Kaste-ohjelman toimeenpanosta vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta ja sen alainen johtoryhmä sekä viisi alueellista johtoryhmää. Kaste-ohjelman toimeenpanoa ohjataan valtakunnallisen ja alueellisten toimeenpanosuunnitelmien avulla. Uusi Kasteohjelma jatkaa osin edellisen ohjelmakauden kehittämistyötä. Kehittämishankeen voi rakentaa eri osaohjelmien toimenpiteiden pohjalta. Hankehakemusten tulee vastata kansallisten toimenpiteiden ohella alueellisia kehittämisen painoalueita. Hankehakemuksiin tulee liittää alueellisen johtoryhmän lausunto hankkeista. Näin ollen yhteistyö alueellisten johtoryhmien kanssa on tärkeää hakemuksia valmisteltaessa. Jokaisessa alueellisessa johtoryhmässä on myös hoitotyön asiantuntijoita. Kirjallisuus Marjukka Vallimies-Patomäki TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Taulukko 2. Kaste-ohjelman toimenpiteet johtamisen ja henkilöstövoimavarojen kehittämiseksi. 6

7 Tajan hallituksen puheenvuoro Palkkaatko ulkomaisia työntekijöitä? Sosiaali- ja terveydenhuoltoon hakeutuu ulkomailta työntekijöitä ja heitä myös haetaan ulkomailta kotimaisen koulutetun työvoiman vähentyessä. Suomessa työskentelee eripituisia aikoja useasta maasta tulleita asiantuntijoita, opettajia, tutkijoita ja ammattihenkilöitä. Heitä palkattaessa yleensä on helppoa tarkistaa tutkinto- ym. työsuhteeseen liittyvät asiat, mutta ongelmia tulee työlupa- ja palkkausasioissa (verottaja jne.). Ulkomaalaisen tilapäiseen työskentelyyn tai maahanmuuttoon liittyy useita viranomaistahoja: poliisi, maistraatti, verottaja ja Kela. Jokaisella viranomaisella on omat ohjeensa, jotka voivat pahimmillaan olla jopa ristiriidassa keskenään. Työntekijä tarvitsee Suomessa työskentelyä varten mahdollisen oleskeluluvan lisäksi suomalaisen henkilötunnuksen palkan maksamista varten, Kela-kortin ja verotoimistosta lyhyttäkin työsuhdetta varten joko lähdeverokortin tai verokortin. Suomalaisen henkilötunnuksen ja EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville ja maahanmuuttajille myöntää Maistraatti poliisin lausunnon perusteella. Verottajalla on oikeus vastaanottaa henkilötunnushakemuksia tilapäistä työskentelyä varten (alle 1 vuosi). Tiedot verottaja välittää maistraatille, kunnes veronumeroa koskevan uudistuksen yhteydessä verottaja voi antaa henkilötunnuksen tilapäisesti töihin saapuville ulkomaalaisille. Helena Vertanen Sosiaali- ja terveydenhuoltoon töihin tuleville Valvira myöntää hakemuksen perusteella oikeuden harjoittaa ammattia laillistettuna ammattihenkilönä (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/94) tai oikeuden käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön nimikesuojattua ammattinimikettä (asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/94). Ulkomaalaisen palkkaamisessa on huomioitava; mistä maasta, mihin tehtävään ja kuinka pitkäksi aikaa henkilö tulee Suomeen työhön. EU/ETA-maiden, Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaiset saavat työskennellä Suomessa kolme kuukautta ilman työntekijän oleskelulupaa. Yli kolmen kuukauden työskentelyyn tarvitaan oleskelulupa, joka haetaan paikallispoliisilta. EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevat tarvitsevat aina työntekijän oleskeluluvan (=työlupa). Kun työntekijä hakee poliisilta oleskelulupaa, hänellä täytyy olla mukanaan työsopimus tai tiedot työnteosta: pääasialliset työtehtävät, työn kesto ja luonne, palkka, sovellettava työehtosopimus ja irtisanomisaika. Työnantajan on tarkastettava, että ulkomaalaisella työntekijällä on tarvittava työlupa siihen työhön, johon hänet on palkattu ja tehtävän edellyttämät tutkintotodistukset (Valvira). Työnantajan täytyy säilyttää kaikki ulkomaalaisen palkkaamiseen liittyvät asiakirjat vähintään neljä vuotta työsuhteen päättymisestä ja lisäksi on huomioitava arkistolain mukaiset säilytysajat. Näitä tietoja tarkastavat esimerkiksi Valvira, työsuojeluviranomaiset ja ulkomaalaispoliisi. Ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen liittyy monia lakisääteisiä työnantajan velvoitteita, jotka yleensä hoidetaan palkkapalveluiden toimesta samalla tavalla kuin kotimaisia työntekijöitä koskevat velvoitteet. Työnantaja ilmoittaa kuukausittain ja vuosittain viranomaisille työntekijöiltä perityt verot, eläkeja työttömyysvakuutusmaksut. Työnantaja maksaa myös työnantajan lakisääteisiä sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja. Viranomaiset ilmoittavat edellä mainitut tiedot tarvittaessa kyseessä oevan työntekijän kotimaahan. Kun olet palkkaamassa ulkomaalaista työntekijää, tarkista oman työnantajasi ohjeet tai palkkapalveluista, miten tulee toimia ja mitä lupia tarvitaan. Silloin olet voiton puolella eri viranomaistahojen ohjeviidakossa. Verottajan ja Kelan yhteinen infopiste ulkomaalaisille Suomeen töihin tulevalle on Helsingissä: In To Finland. Muita hyödyllisiä nettiosoitteita: fi, www. kela.fi, hakemusohjeet Onnea alkaneelle vuodelle kansainvälistyvässä työelämässä! Helena Vertanen Tajan hallituksen jäsen 7

8 Ari Heiskanen Alaistaidot - Johdettavat esimiehen resurssina Artikkelissa tulee esiin uusi näkökulma alaistaitoihin: huippualaisia ei synny ilman huippujohtamista, joten parhaat organisaatiot saavat aina parhaat lahjakkuudet. Moderneista asiantuntijaorganisaatioista terveydenhuollon organisaatio on yksi monitahoisimmista, ellei monitahoisin. Sen osaaminen ja perustehtävän mukainen lopputulos potilaalle tuotettu terveyshyöty rakentuu monien eri ammattilaisten ja ammattiryhmien yhteistyön tuloksena. Tämänkaltainen tietointensiivinen organisaatio vaatii siellä työskenteleviltä johdettavilta poikkeuksellisen hyviä alaistaitoja. Olennaista on kuitenkin oivaltaa se, että esimiesten odotusarvoon vastaavat huippualaiset eivät synny ilman johtamista. Heikko johtamisen laatu sammuttaa tehokkaasti liekehtivänkin lahjakkuuden ja suistaa sen suorituskyvyn mittapuulla tasolle keskinkertainen. Tietointensiivisessä maailmassa ja organisaatiossa yksilön resurssit ovat ratkaisevassa asemassa saavutettavien tulosten kannalta. Yksilön tiedot, taidot ja kokemus eivät kuitenkaan ole riittäviä arviointikriteerejä, vaikka näiden CV:hen hyvin tarkasti dokumentoitujen tietojen perusteella usein muodostammekin käsityksen yksilön sopivuudesta työtehtävään sekä yksilön potentiaalisesta arvosta koko tiimille ja organisaatiolle. Tietojen, taitojen ja kokemusten lisäksi pitäisi kyetä aina arvioimaan myös yksilön halua ja kykyä ajatella sekä tuottaa uutta tietoa, kasvattaa osaamispääomaansa ja kykyä nähdä oma osaamisensa tiimin ja koko organisaation työpanoksen tärkeänä osana ja täydentäjänä. Siten ihmisen muodon ottaneen lahjakkuuden kova ydin muodostuu kolmesta keskeisestä osa-alueesta: 1. Yksilön suorituskyvyn ydin: muisti, oppiminen, ajattelu, havainnointi, ongelmanratkaisukyky, tiedot, taidot ja kokemus. 2. Strateginen itseohjautuvuus, joka tarkoittaa yksilön valmiutta työn omaehtoiseen muotoiluun ja työroolinsa vastuunkantoon organisaation perustehtävän, päämäärien, tavoitteiden, arvojen ja strategian mukaisesti. 3. Työyhteisötaidot, joita voidaan kuvata myös ilmaisulla sosiaalinen käyttöliittymä. Tämän käyttöliittymän kuvakkeita ovat itsehillintä, empatia, kuunteleminen, ristiriitojen ratkaisukyky, kompromissitaidot ja toisten osaamisen arvostus. Mitä useampi kuvake on yksilön sosiaalisessa käyttöliittymässä, sitä parempi tiimipelaaja on kyseessä. Mitä enemmän yksilön työtehtävä edellyttää yhteistyötä toisten kanssa, sitä enemmän kuvakkeita yksilön sosiaalisessa käyttöliittymässä tulee olla. Luokittelin Kartoituksen ja artikkelin tausta informaatiolaatikossa mainitsemani 356 kannanottoa ja keinoa lahjakkuuden kovan ytimen kolmen tekijän mukaan piirtääkseni niiden avulla kuvan esimiesten odotusarvoon vastaavasta huippualaisesta. Koko aineisto jakaantui seuraavasti mainittuihin pääluokkiin ja niiden alaluokkiin (luokkien yhteydessä mainittu kannanottojen absoluuttinen määrä ja prosenttiosuus kaikista kannanotoista): 1. Yksilön suorituskyvyn ydin (yhteensä 72 kannanottoa; 20,2 %:a) Johdettava havainnoi kehittämiskohteita työssään ja työyhteisössään ja kehittää työyhteisön toimintoja ja itseään (51 kannanottoa; 14,3 %:a) Johdettava antaa koko osaamisensa työyhteisön käyttöön ja välittää aktiivisesti informaatiota organisaatiossa (21 kannanottoa; 5,9 %:a) 2. Strateginen itseohjautuvuus (yhteensä 78 kannanottoa; 21,9%:a): Luokitellun aineiston tämän osa-alueen kannanotot liittyivät johdettavan työtehtävän ja roolin sekä organisaation perustehtävän, päämäärien, tavoitteiden ja strategian ymmärtämiseen ja niihin sitoutumiseen ja niiden onnistuneesta suorituksesta vastuun kantamiseen. Lisäksi kannanotoissa korostettiin johdettavan Ari Heiskanen muutosvalmiutta nopeasti muuttuvassa ympäristössä, joka erityisesti vaatii johdettavalta taitoa motivoitua ja kykyä asennoitua optimistisestikin turhauttavissa tilanteissa. 3. Työyhteisötaidot (yhteensä 206 kannanottoa; 57,9 %:a): Johdettava on avoin ja keskusteleva (92 kannanottoa; 25,8 %:a) Johdettava on toisia kannustava ja toisten osaamista arvostava (10,4 %:a) Johdettava antaa palautetta esimiehelle (43 kannanottoa; 12,1 %:a) Johdettava ymmärtää esimiesroolin vaatimukset (empatiakyky) sekä luottaa esimieheen ja antaa tälle tukensa esimiestyössä onnistumiseen (34 kannanottoa; 9,6 %:a) Keskeisiä johtopäätöksiä kannanottojen perusteella Olemme hiljalleen siirtyneet useammilla toimialoilla aikakauteen, jossa työyhteisöissä aineeton pääoma on ottanut ylivallan aineellisesta. Terveydenhuollon organisaatiossa tämä on ollut totuus monia toimialoja pidempään. Monet terveydenhuollon organisaatioista analysoimani kyselyiden ja tutkimusten tulokset herättävät kuitenkin mielessäni kysymyksen: Onko 8