suomen sote uudistuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "suomen sote uudistuu"

Transkriptio

1 suomen toivo -ajatuspaja suomen sote uudistuu näin saadaan asioita tapahtumaan aatos HalliPelto ilmo ParviNeN markku PyykkÖlä ari vesikkala

2

3 suomen toivo -ajatuspaja suomen sote uudistuu näin saadaan asioita tapahtumaan aatos HalliPelto ilmo ParviNeN markku PyykkÖlä ari vesikkala

4 Julkaisija: Suomen Toivo -ajatuspaja Runeberginkatu 5.B.7.krs Helsinki Suomen Toivo -ajatuspaja edistää tutkimus-, koulutus- ja julkaisutoiminnallaan vastuullisen markkinatalouden vahvistumista Suomessa Kirjoittajat: Aatos Hallipelto, Ilmo Parvinen, Markku Pyykkölä ja Ari Vesikkala ULKOASU ja taitto Juuso Joutsela / Takomo Tuotanto Oy Paino Erweko Oy ISBN:

5 Sisällysluettelo KIRJOITTAJIEN ESITTELY... 8 Johdanto... 9 Suomen SOTEn tulevaisuuden rakentaminen Lain periaatteelliset lähtökohdat Case Sitran raportti 82/ Miten rahat saadaan riittämään? kansakunnan kysymys Case terveysmenot/bkt: Suomen vertailu (a) muutamiin EU-maihin ja (b) Pohjoismaihin Johtopäätökset Lain tarkoitus ja tavoitteet Johtopäätökset Kansalaisen asema Johtopäätös Perusvalinnat Case Lindén: Vaihtoehtojen analyysi (Huhtikuu 2014) Johtopäätökset Rahoitus Johtopäätökset Yhdenvertaisten palvelujen tarjoaminen Case aivohalvaus: tilanne Case keinonivelleikkausten hoitotulokset Johtopäätökset Tiedonhallinnan uudistaminen Case VA: Esimerkki veteraanien palvelun taloudellisuuden parantamisesta tiedonhallinnan avulla USA:ssa Johtopäätökset

6 9. Tuotannon ohjaaminen ja tavoitteiden saavuttaminen käytännössä Case Tampere: Kotitori Case THL: Erikoissairaanhoitopalvelujen tuottavuuden kehitys Case NHS: Kansalaisten ohjauksen kehityslinjaukset Englannissa Case Tanska: Riittävätkö rahat? Case Oulu: 10 prosenttia väestöstä käyttää 81% SOTE-rahoituksesta Case Suomen työterveyshuolto: Menestystarina? Case Yleislääkäritoiminnan laatu Suomessa Case Kaiser Permanente (KP): Kuuluisin kansainvälinen menestyjä Johtopäätökset Järjestämis- ja ohjausvastuun toteuttaminen käytännössä Johtopäätökset Pohdintaa Mitä viisikkoratkaisu merkitsee? Mitkä keskeiset ratkaisut pitää vielä tehdä? Miten perusvalintojen tulisi muuttua? Mistä suurimmat taloudelliset optimointihyödyt saadaan ja saamisen edellytykset? Kokoavat johtopäätökset ja toimintaehdotukset Liite

7 SOTE-UUDISTUKSEN KULMAKIVET: VALINNANVAPAUS, VASTUU JA MARKKINAT Valinnanvapauden lisääminen Valinnanvapausjärjestelmä asiakkaan kannalta Valinnanvapausjärjestelmä tuottajan kannalta Valinnanvapausjärjestelmä sote-alueen kannalta Monituottajajärjestelmä - julkinen vai yksityinen? Sote-markkinoiden kehittäminen Palvelusektori tarvitsee kotimarkkinoita Järjestäjän erottaminen tuottajasta Kilpailu ja kilpailuneutraliteetti - yhtiöittäminen Yhtiöittäminen ja demokratiavaje Yhtiöittäminen ja markkinoiden toimivuus Raha seuraa asiakasta mutta miten? Ruotsissa raha seuraa asiakasta Ohjausjärjestelmän perusteet TOIVON KÄYTTÖOHJEET Lukijalle Onko SOTEn perusratkaisu oikea? Virvoittaako kilpailu mitään uutta? Osaako kuluttaja, asiakas valita? Ovatko yksityiset yritykset pahoja? Miten löytyy keskusohjauksen ja hajautuksen tasapaino? Viitteet

8 KIRJOITTAJIEN ESITTELY Kauppat. maist. Aatos Hallipelto omaa yhteensä yli kolmen vuosikymmenen kokemus sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Hän on toiminut muun muassa Turun kaupungin rahatoimiston päällikkönä, sisäasiainministeriön neuvottelevana virkamiehenä sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n talousjohtajana. Yksityiseltä sektorilta hänellä on pitkäaikainen kokemus kahdesta investointipankista sekä julkisen sektorin neuvonantopalveluista PwC:llä. Nykyisin hän toimii toimitusjohtajana ja osakkaana Aalto Capital Public Oy:ssä. Aatos Hallipelto on erikoistunut julkisen ja yksityisen sektorin välisiin rahoitus- ja investointiprojekteihin, kumppanuushankkeisiin sekä rakennemuutosratkaisuihin. Hänellä on toimialatuntemusta muun muassa sosiaali- ja terveyssektorin sekä teknisen sektorin hankkeista. Aatos Hallipelto on FWBC Finland Oy:n (Finnish Wellbeing Center) hallituksen puheenjohtaja sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) valtuuston ja tarkastuslautakunnan jäsen. Aatos Hallipelto on kirjoittanut useita oppikirjoja ja julkaisuja. Hän on ollut kirjoittajana muun muassa Sitran julkaisussa Terveydenhuollon uusi rahoitus- ja ohjausjärjestelmä, sekä kirjoittanut teokset Paras tuottakoon hyvinvointipalvelujen tulevat markkinat (Kunnallisalan kehittämissäätiö) ja Palveluhaaste (Suomen Toivo -ajatuspaja). ILMO PARVINEN on pitkän linjan asiantuntijalääkäri. Toiminta kunnanlääkärinä, Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtajana, johtavana terveystoimen vetäjänä (Laitilassa, Härkätien ktt:n kuntayhtymässä ja Turun kaupungissa), STM:n erityisavustajana sekä Suomen itsenäisyyden Juhlarahasto Sitran terveydenhuollon kehityshankkeista vastuullisena toimialajohtajana, antavat poikkeuksellisen laajan perspektiivin, joiden myötä Ilmosta kasvoi yhteiskuntalääkäri. Näiden tehtävien parissa monimuotoinen kansainvälinen yhteistyö on ollut osa arkipäivää. Hänen väitöskirjansa rintasyöpäseulontojen vaikuttavuudesta on par aikaa tarkastettavana. Markku Pyykkölä työskentelee Suomen Toivo -ajatuspajan toiminnanjohtajana ja osallistuu kunnallispolitiikkaan Keravan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä, HUSn valtuuston ja tarkastuslautakunnan sekä Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri. ARI VESIKKALA on uusmaalainen juristi ja monilla tahoilla toimiva kuntavirkailija. Hän on toiminut useiden kuntatutkijoiden taustatukijana ja oli tuomassa Ruotsin 1990-luvun vapaakuntakokeilua Suomeen. Johdettuaan ministeriön itsehallintoprojektia, hän osallistui v kuntalain kokoamiseen, tuntee kuntia koskevan lainsäädännön edut ja haitat sekä teorian että käytännön kannalta. 8

9 Johdanto Markku Pyykkölä Niin kauan kuin kuolema on väistämätön ja ikuisen nuoruuden lähde pysyy piilossa, terveydenhuolto on kriisissä. Se on luonnollinen olotila, johon vaikuttaa varsin vähän käytetty rahamäärä ja hallintotapa. 1 Näistä, perspektiiviä sote-uudistukselle antavista, kommenteista huolimatta on selvää, että kuluvana keväänä valmistelussa olevalla lainsäädännön uudistushankkeella on kauaskantoiset seuraukset suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Maan hallituksen ja opposition sopimus sosiaali- ja terveyspalvelujen perusteellisesta uudistamisesta etenee pikaisella valmisteluaikataululla. Tämä julkaisu pyrkii avaamaan yhden perustellun näkemyksen tarvittavista uudistuksista. Kukin kirjoittajista vastaa omalta osaltaan sisällöstä, joka on laadittu ennen lakiehdotuksen julkistamisen ajankohtaa eli ns. puhtaalta pöydältä. Erityiskiitoksen haluamme antaa professori Mats Brommelsille Karoliinisesta Instituutista. Hänen antamaansa taustamateriaalia on hyödynnetty jäljempänä erityisesti Ruotsin kokemuksia kuvaavissa osioissa. Keskeiset periaateratkaisut Hallituspuolueet ja oppositio päätyivät siis sopuun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmä-uudistuksesta. Tarkoitus on järjestää sote-palvelut viiden alueellisen järjestäjän toimesta nykyisten erityisvastuualueiden (erva) pohjalta. Uudistuksella haetaan ennen muuta peruspalvelujen vahvistamista, kansalaisten yhdenvertaisuutta, hallinnon ja palvelutuotannon päällekkäisyyksien purkamista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen parempaa integraatiota niin vertikaalisesti kuin horisontaalisestikin. Uusi järjestämisvastuun hallintomalli perustuu kuntien muodostamien viiden kuntayhtymän varaan. Niiden työ on tarkoitus käynnistää Jokaisen kunnan on kuuluttava omaan sote-alueeseensa. Lakiluonnos sote-uudistuksesta lähtee tällä tietoa lausunnolle kesäkuussa ja eduskuntakäsittelyyn tartutaan jo syksyllä Ilmeistä siis on, että järjestämislaki on luonteeltaan puitelaki, jota täydennetään myöhemmin yksityiskohtaisemmalla toimeenpanolailla. Koska lainsäädännöllisen kokonaisuuden peruskivet muurataan jo puitelain säätämisen yhteydessä, koimme Suomen Toivo ajatuspajassa tarpeelliseksi koota oma ehdotuksemme Suomen sote-palvelujen tulevaisuuden järjestämismallista. Halusimme kuvata lakiin liittyviä keskeisiä periaatteellisia linjauksia, joita nyt tarvitaan, mutta samalla valottaa myös käytännön toimeenpanoon liittyviä yksityiskohtia, koska yksityiskohdissahan piru joskus istuu. 9

10 Esittämämme malli voidaan visualisoida professori Antti Hautamäen luentodiasarjassa 2 esittämää kuvaa mukaillen seuraavasti: RAHAN LÄHTEET - Kansalaiset (epäsuoraan kuten verotus, sotu- maksut) (suoraan kuten käyn;maksut) - Työnantajat (työterveyden rahoitus, Kela- maksut ym.) RAHOITTAJA Rahoituksen koordinaa/ori JÄRJESTÄJÄ, TILAAJA 5 JÄRJESTÄJÄÄ valtakunnallisen ohjauksen alaisuudessa TUOTTAJAT Kunnat Kuntayhtymät/ - yh4öt Järjestöt Yritykset, osuuskunnat, amma4nharjoi?ajat ASIAKAS, KANSALAINEN (valitsee) Lähde: AnB Hautamäki, SustainableInnova;on JärJestämis- Ja tuottamisvastuun erottaminen Keskeisenä linjauksena esitämme, että uudet viisi laajaa sote-aluetta eivät voi olla sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia. Palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuut pitää selkeästi erottaa toisistaan. Tilaajan eli tarjonnan johtajan tehtävänä on palveluihin liittyvien tarpeiden ja vaatimusten määrittely, julkisen vallan käyttäminen ja viranomaispäätösten tekeminen, palvelujen ostaminen, tuottajien auktorisointi ja eri tuottajien arvioiminen. Roolien erottaminen varmistaa, että julkisessa toiminnassa painopiste säilyy strategisena, eikä huomio siirry yhteiskunnalliselta kannalta katsoen vähempiarvoiseen funktioon ts. tuotantoon. Myös vaatimustaso on helpompi pitää korkeana, kun toiminnan tavoitteet ja arviointi ovat eri tahon vastuulla kuin tuotanto. Kun palveluja tilataan ulkopuolisilta tahoilta, tilaaja joutuu aina täsmentämään, mitä palveluilta ylipäänsä edellytetään ja mitkä tulostavoitteet halutaan saavuttaa. aito kilpailu Toinen selkeä linjaus on, että tuottajapuolella on päästävä eri tuottajatahoja kilpailuneutraalisti kohtelevaan tilanteeseen eli sote-alueen tilauksista voivat tasa-arvoisesti kilpailla niin kuntien ja kuntayhtymien hallussa olevat tuottajat kuin järjestöt ja yritykset. Tilaajalle eli sote-alueelle ei pidä sallia suoraa hankintaoikeutta esim. kunnilta, vaan kilpailutus on aina määräajoin toistettava. Tilaajan kilpailuttamiseen perustuvassa mallissa kuntien palveluntuotantoyksiköt on tarkoituksenmukaisinta yhtiöittää. 10

11 kansalaisten valinnat Kolmas periaate on, että tuottajien rahoitus perustuu osaltaan kansalaisten/asiakkaiden tekemiin valintoihin, eli raha seuraa asiakasta. Valinnanvapausjärjestelmien piiriin kuuluvien palvelujen määrää on asteittain lisättävä. Erittäin tärkeää on ymmärtää, että sote-alueet voivat käyttää rinnakkain kahta erilaista menettelytapaa hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja kansalaisten hyväksi: sekä kilpailuttamalla että perustamalla valinnanvapausjärjestelmiä. Tämä keskeisen tärkeä vaihtoehtoinen periaate on jäänyt suomalaisessa keskustelussa pahasti katveeseen, josta syystä haluamme tuoda sen korostetusti esille. Suorahankintojen osuus pitää siis minimoida. Käsitys asiakkaan kyvyttömyydestä tehdä valintoja on myytti. Asiakas ei ehkä ole kykenevä valitsemaan tuottajaa onnettomuustilanteessa tai vaativan erityisoperaation kohdalla, mutta valtaosa palvelutuotannosta liittyy kiireettömiin volyymipalveluihin. Suurkuluttajaongelmaa käsitellään tässä julkaisussa erikseen esimerkin muodossa. Asiakasta ei tietenkään pidä jättää yksin valintojensa kanssa, valinnat pitää tehdä yhdessä ammattilaisten kanssa - vertailutietoon tukeutuen. Jaettu ja tuettu päätöksenteko edellyttää konkreettisella tasolla mm. sitä, että kansalaisten ja asiantuntijoiden tueksi saadaan aikaan valtakunnallinen tiedonhallintajärjestelmä ja portaali, jonka avulla asiakas ja tuottajat sekä järjestäjät saavat tietoa päätöksentekonsa pohjaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen suurkuluttajille on lisäksi tarpeen osoittaa palveluohjaajat ( case manager ). PALVELUT TILAAJA HankintameneGely (kilpailutus) Akuu$hoito ASIAKAS, KANSALAINEN OhjaGu hakeutuminen Keskitetyt erikoispalvelut (valtakunnallinen työnjako) AuktorisoinI- menegely (valinnanvapaus- järjestelmä) Lähi- ja volyymipalvelut Valinta Lähde: An* Hautamäki, SustainableInnova:on keskusohjauksen rooli Neljäs linjauksemme on, että viisi sote-aluetta tarvitsevat tiukan keskusohjauksen ennen kaikkea markkinoiden toimivuuden turvaamiseksi ja kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi, mutta myös mm. tietojärjestelmien yhteensovittamiseksi, valtakunnallisten tehtävien työnjaosta sopimiseksi sekä näyttöön perustuvien hoitoratkaisujen käyttöönottamisen nopeuttamiseksi. 11

12 Tämän rinnalle tarvitaan myös alueiden itsehallinnollisesta asemasta kumpuavaa erilaisuutta, - eli alueiden mahdollisuutta kulkea omia teitään ja kehittää sekä testata paikallisista resursseista ja olosuhteista käsin järkeviä ratkaisuja esim. vaikuttavuusperusteisten tuotepakettien hinnoittelun osalta. Päätöksenteon keskittämisen ja hajauttamisen tasapainon löytäminen on haasteellinen, mutta välttämätön tehtävä, yhden totuuden torjumiseksi. Tällaisissa kehitystehtävissä esim. Sitran ja Tekesin tukirooleja on tarkoituksenmukaista tulevaisuudessa jatkuvasti kehittää sekä ohjata myös EU-rahoitusta nykyistä taitavammin näiden ratkaisujen tueksi. Rahoitusmallin rakentaminen on vielä kesken Viidenneksi esitämme. että kapitaatio-perusteinen rahoitusmalli pitää arvioida vielä uudestaan. Kenen intressinä on uudessa mallissa valvoa ja suitsia kustannusten kehitystä? Jos kapitaatiomalliin eli painotetun asukasmäärän mukaiseen kustannustenjakoon päädytään, on pohdittava onko sote-alueiden rahoituksen lainkaan kierrettävä kuntien kautta vai pitäisikö kuntien ja valtion sote-palveluihin käyttämä raha sekä asiakasmaksut kerätä suoraan sote-alueille, - ja voisiko kansalainen tulevaisuudessa valita Kelan ja sote-alueiden välillä palveluntuottajaa koskevissa asioissa, vai liitetäänkö Kela-korvaukset suoraan sote-alueiden rahoitukseen? Mikäli näin menetellään, on välttämätöntä perustaa uusi kansallinen rahoituksen koordinaattori (ks. Hautamäen kuva edellä). Yhteenvetoa Perusteltu käsityksemme on siis se, että erottamalla tilaajan ja tuottajan roolit, mahdollistamalla eri tuottajatahojen tasavertainen kilpailu tilauksista sekä sallimalla asiakkaille valinnanvapaus sote-palvelujen tuottajan suhteen, saavutetaan aivan uudenlaista asiakasohjautuvuutta ja kehittämisdynamiikkaa. Tämän arvokkaan uudistuksen sote-palvelujen tilaaja- ja tuotantosektorit, saatikka kansalaiset, viimeinkin ansaitsevat. Hierarkioita ja monopoleja - eli voimakasta keskusohjausta toki tässäkin mallissa tarvitaan, mutta vain tarkkaan tällaisille menettelyille osoitetuissa tehtävissä. 12

13 Näyttöön perustuvaa politiikkaa Suomen tulevaisuuden suunta löytyy oppimalla myös Ruotsin parhaista puolista Miksi uskomme, että edellä kuvatun tyyppinen järjestämismalli voisi toimia Suomessa ja olla tavoittelemisen arvoinen? Löytyykö linjaustemme tueksi näyttöä maailmalta? Löytyy. Ruotsissa kyseisen tyyppisellä toimintatavalla on saatu hyviä tuloksia aikaan - varsin samanlaisissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Ruotsissa sosiaalipalveluista vastaa kunnat ja terveydenhuollosta maakäräjät. Tämän seurauksena maassa on 21 erilaista terveydenhuollon järjestämismallia. Tässä on yksi opetus: koko maata ei ole puristettu yhteen muottiin, vaan alueille on annettu itsenäisyyttä palvelujen järjestämisessä. Toisaalta ongelmaksi Ruotsissa on koettu sosiaali- ja terveyspalvelujen heikko integraatio. Siihen meillä ei ole varaa. Emme voi siis matkia suoraan Ruotsin mallia. Meidän on pantava paremmaksi: uusi, juuri Suomelle kohdistettu ratkaisu, pystyy käsityksemme mukaan viemään tällä sektorilla maamme kansainväliselle huipputasolle ohi Ruotsin. Ruotsissa astui vuonna 2009 voimaan valinnanvapausjärjestelmiä koskeva laki (Lag om valfrihetssystem), joka sääti vuoden 2010 alusta valinnanvapausjärjestelmän pakolliseksi perusterveydenhuollossa. Valinnanvapausjärjestelmä merkitsi sitä, että terveyspalvelumarkkinat avattiin kaikille niille palvelujen tuottajille, jotka saavat maakäräjiltä tai kunnilta auktorisoinnin. Auktorisoinnin kautta varmistettiin tuottajien ammatillinen ja taloudellinen suorituskyky sekä laatu- ja turvallisuuskriteerien noudattaminen. Kansalaiset saavat siis valita vapaasti palvelun tuottajan omalla alueellaan toimivien auktorisoitujen tuottajien joukosta. Palveluista kansalaiset suorittavat joko maakäräjän tai kunnan määräämän asiakasmaksun, joka on riippumaton tuottajasta. Tuottajat saavat niin ikään palveluista tilaajalta saman maksun, riippumatta siitä, onko tuottaja julkinen, yksityinen tai kolmatta sektoria edustava. Toiminnan järjestäjä (ja rahoittaja) säätelee siis markkinoita hyväksymällä markkinoille pääsyn sekä määrittelemällä tuottajille maksettavat taloudelliset korvaukset. Tuottajat kilpailevat laadulla. Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen valinnanvapausjärjestelmistä on nyt kuuden vuoden kokemus, ja eri kuntien sekä maakäräjien sovelluksista on laadittu useita arviointeja. Valinnanvapausjärjestelmät ovat arvioiden perusteella suurimpien maakäräjien osalta laajenemassa myös erikoissairaanhoitoon, koska arviointien tulokset kannustavat siihen. Perusterveydenhuoltoa koskevien arviointien mukaan paljon palveluja tarvitsevien potilasryhmien syrjimistä ei ole havaittavissa ja esim. kotikäynnit ovat tämän ryhmän potilaiden luona lisääntyneet. Myös palvelujen tuotanto on lisääntynyt sekä saatavuus merkittävästi parantunut. Tällä haavaa 75% väestöstä ilmoittaa olevansa tyytyväinen mahdollisuuteensa valita palvelun tuottaja. Perusterveydenhuollon osuus polikliinisista palveluista on lisääntynyt erikoissairaanhoidon kustannuksella. Perusterveydenhuollon tuotannon lisääntymisestä huolimatta kokonaiskustannukset eivät ole kasvaneet, vaan kustannusraami on pysynyt muuttumattomana eli tuottavuus on kasvanut. Myös palvelun tuottajien määrä on kasvanut ja sen seurauksena tuotantorakenne on monipuolistunut. Etenkin uusia yksityisiä terveyskeskuksia on perustettu, jolloin maakäräjien omistamien yksiköiden määrä on vastaavasti vähentynyt. Uusia yrityksiä on Tukholman seudulla syntynyt erityisesti sellaisille alueille, joilla palvelujen saatavuus on aiemmin ollut huonoa (mm. maahanmuuttajien suosimille alueille). Valinnan mahdollisuudet ja kilpailu ovat siis lisääntyneet, mutta omistus ei ole seuranta-aikana keskittynyt, koska valinnanvapausjärjestelmät ovat mahdollistaneet myös pienten palvelujen tuottajien markkinoille pääsyn. Hankintalain mukaiseen tarjouskilpailuun osallistuminen olisi nimittäin ollut monelle pienelle yritykselle ylivoimaista. 13

14 Tästä Ruotsin kehityskaaresta pitää oppia se, että yksioikoinen, pelkään hankintalakiin nojaavan kilpailutuksen suosiminen saattaa johtaa tuotannon keskittymiseen. Valinnanvapauden hallittu salliminen ja käyttö näyttäisi tehokkaasti estävän tällaista kehitystä. Erikoissairaanhoidon osalta mielenkiintoinen asia liittyy vaikuttavuutta (= terveyshyötyjen tuottaminen) palkitsevien rahoitusmallien luomiseen. Esimerkiksi toimenpiteistä aiheutuneiden komplikaatioiden vastuun kohdentamisessa tuottajalle on onnistuttu. Ratkaisun ydin on ollut pakettihinnoittelun käyttö. Sosiaalipalvelujen osalta valinnanvapausjärjestelmiä on otettu käyttöön 181:ssa maan 290:sta kunnasta (lokakuun 2013 tieto). Tavallisin valinnanvapauden piiriin kuuluva palvelu on kotipalvelu, johon useimmiten liittyy myös turvapuhelin ja hoivapalveluja. Tyypillisiä valittavia palveluja ovat myös vammaisten tukipalvelut, saattajapalvelut, tuettu palveluasuminen, vanhusten päivätoiminta sekä perheneuvonta. Hyvin usein sosiaalipalvelujen tuottaja on profiloitunut esimerkiksi tarjoamalla palveluja asiakkaan äidinkielellä tai erikoistumalla tiettyihin asiakasryhmiin, kuten dementia- tai afasiapotilaisiin. Laatu on parantunut, mutta kokonaiskustannukset eivät ole nousseet. Johtopäätös Ruotsissa tuottajien välinen kilpailu - yhdistettynä asiakkaiden vapaaseen valinnanvapauteen - on lukuisten arviointiraporttien mukaan tuottanut uusia palveluja ja palvelujen tuottajia markkinoille, lisännyt kilpailua laadulla, parantanut palvelujen saatavuutta sekä nostanut tuottavuutta, johtamatta kuitenkaan kokonaiskustannusten karkaamiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoon liittyviä haittoja ei ole voitu osoittaa. Vastaavanlaisia, asiakasvalintoihin perustuvia malleja on menestyksellä käytössä mm. Iso-Britanniassa, Saksassa, Itävallassa ja Tanskassa. Olisiko tässä riittävästi näyttöä Suomen sote-uudistusten erääksi johtotähdeksi? Kirjan lukuohje Kirjan sisältö perustuu kirjoittajien tutkimuksiin ja omiin kokemuksiin toimittuaan monissa eri rooleissa kuntasektorilla. Edellä johdannossa Pyykkölä vetää yhteen pohjoismaisen vertailun näköaloja. Ilmo Parvisen ja Aatos Hallipellon osiot ovat itsenäisiä artikkeleita. Parvinen keskittyy sote- ratkaisun jatkokehittämiseen ja Hallipelto arvioi sen ohella yhtiömuodon soveltuvuutta palvelutuotannon harjoittamiseen. Tutkimuksellisesti aiheitaan lähestyneitä artikkelikirjoittajia haastanut Ari Vesikkala on koonnut näiden asiatekstien käytännöllistämiseksi väittämiä ja vastaväittämiä. Niillä kansanomaistetaan ja konkretisoidaan sitä keskustelua, mitä monisäikeinen sote-uudistus tulee herättämään. Kaikki kirjoittajat kannattavat ruotsalaiseen kokemukseen perustuvaa raha seuraa asiakasta -linjausta, eli lähtökohtana on yhteiskunnan tuen kohdentaminen suoraan kuluttajalle, tuotannon ohjauksen sijasta. Kirjan luettavuuden vuoksi käsitteet asiakas-asukas-potilas-hallintoalamainen on artikkeleissa kuvattu sanalla kuluttaja. 14

15 Suomen SOTEn tulevaisuuden rakentaminen Ilmo Parvinen Lukijalle Maallemme avautui mahdollisuus astua uuteen vaiheeseen kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Hallituksen ja opposition yhdessä tekemät peruslinjaukset avasivat portin muutokselle, joka voisi olla laajakantoisin sitten Kansanterveyslain, joka tuli voimaan 1973 eli noin 40 vuotta sitten. Kansanterveyslain säätämisen jälkeen WHO nosti Suomen uutta polkua hakevaksi maaksi (piloting country), mutta ei kuitenkaan mallimaaksi, jolla tavalla status haluttiin silloin Suomessa esitellä. Sittemmin maamme on tästä asemasta joutunut luopumaan, uusien polkujen hakeminen on hiipunut, eikä maamme ole enää kansainvälisissä vertailuissa noussut kärkisijoille. Päinvastoin, muutostarpeet ovat vuosi vuodelta tulleet yhä selvemmin esille. Väestöryhmien terveys- ja hyvinvointierot ovat lisääntyneet. Nyt, kun suuren muutosmahdollisuuden nielu avautui, päätettiin antaa järjestämisvastuu viidelle suuralueelle ja ottaa se pois yksittäisiltä kunnilta. Itse asia on kuitenkin hyvin paljon laajempi ja vaatii sen myötä myös monia muitakin perustavanlaatuisia muutoksia lainsäädäntöön. Niitä voidaan nyt valmistella, jos tahtoa on. Tällaiselle valmistelutyölle on viime vuosien ajan tehty pohjaa, jossa ratkaisun tausta oli monella tavalla toinen: kuntaremontti ja suurkuntien tai isäntäkuntien järjestämisvastuu. Siitä ei syntynyt poliittista sopua - joten portti oli jo sulkeutumassa. Työ oli taas kerran valumassa hukkaan ja kansalaisen asema unohduksiin. Tämä julkaisu pyrkii osaltaan antamaan lähtökohdan uudelle valmistelumahdollisuudelle. Ratkaistavia asioita on siis paljon ja uudistustarve paljon merkittävämpi kuin viisikkoratkaisu. Pohjan luominen uudelle valmistelulle innostavasti, tiiviillä tavalla ja perustellusti, on hyvin haastava tehtävä. Tässä julkaisussa asiaa on lähestytty piirtämällä kokonaiskuvaa ja arvioimalla sitä, sekä kotimaisten että kansainvälisten tapauskuvausten (case) avulla. Käytetyt tapauskuvaukset on valittu hyvin suuresta joukosta, joten tältä osin kirjoittajan objektiivisuus joutuu perusteltuun puntariin ja sen myötä myös arvostelun kohteeksi. Toisaalta esiin nostetut tapaukset ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, eivätkä kirjoittajan aikaansaannoksia. Onkin aiheellista ihailla niitä, jotka ovat saaneet hyviä asioita tapahtumaan ja kiitää niitä, joiden kanssa on voitu tehdä yhteistyötä näiden julkaisemiseksi. Tämä artikkeli lähtee siis liikkeelle rakenteellisesti periaatteellisista linjakysymyksistä ja etenee sitten pohtimaan, miltä osin lainsäädäntöä tulee muuttaa ja miten suomalaisten asemaa voidaan aidosti vahvistaa. Tämä asetelma on se väylä, jota pitkin voidaan edetä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen tiellä. Jos tälläkin kertaa päätetään taas jatkaa vanhaan pitäytymistä, edellä tavoiteltuja edistysaskelia ei tulla lähivuosina saavuttamaan. 15

16 1. Lain periaatteelliset lähtökohdat Jokaisella hyvällä lailla on keskeinen, pohdinnan tuloksena kirkastunut lähtökohta, joka luo lain hengen. Uuden SOTE-järjestämislain periaatteellisiksi lähtökohdiksi otetaan tässä artikkelissa jo viisi vuotta sitten Suomen Terveydenhuollon uusi tuleminen-seminaarissa ( ) esitetyt kaksi perussanomaa: Ensimmäisen niistä esitti ministeri Risikko, ja toisen professori Porter Harvardista: Risikko totesi, että ei ole eettisesti oikein alistaa väestöä ei-vaikuttaville terveystoimenpiteille, ja että ainoa eettisesti kestävä keino priorisoida rajallisia rahoja on toimiminen vaikuttavuustutkimuksiin perustuen (I). Porter puolestaan katsoi, että tuotetun terveysarvon määrä on pyrittävä maksimoimaan käytettävissä oleviin varoihin suhteutettuna (II). Risikko ja Porter eivät toki ole mielipiteidensä kanssa yksin liikkeellä. Näyttöön perustuvista kansainvälisistä tutkimustuloksista on saatavissa paljon lisää evidenssiä näiden linjauksien taakse. Tässä artikkelissa esitetyt ratkaisut ja suositukset rakentuvat näiden kahden pääperiaatteen varaan ja asian ymmärtämisen helpottamiseksi nekin käsitellään päinvastaisessa järjestyksessä: Rahat on saatava riittämän (II) Kaiken ohjauksen ja lainsäädännön on perustuttava terveys- ja hyvinvointiarvojen näyttöön perustuvaan saavuttamiseen (I). Edellä mainitun seminaarin perusteella laadittiin neljän huippuammattilaisen toimesta tiivis dokumentti eli Sitran raportti 82/2009: THE FINNISH HEALTH CARE SYSTEM: A Value-Based Perspective (115 s.), johon on kahden amerikkalaisen ja kahden suomalaisen asiantuntijan toimesta koottu maamme terveydenhuollon tilaa koskeva kuvaus, kokonaisarvio ja suositukset. 1.1 CASE Sitran raportti 82/2009 MIKSI TÄMÄ CASE? Tämän julkaisun kokonaispohdinnalle oli välttämätöntä saada viitekehykseksi jokin riittävän tiivis katsaus, joka ei rajoitu Suomeen mutta joka tarkastelee asioita sekä: tässä ja nyt -perspektiivillä - että laajemmin: mikä on kestävää -perspektiivillä. Nämä ehdot Sitran raportti täytti. Tilannearvion pohjaksi ja osviitaksi uuden SOTE-ratkaisun suunnalle seuraavassa on lainattu joitakin edellä mainitun raportin avainkohtia ja lausumia: Suomen tilanne kokonaisuutena Nykyisiä terveydenhuoltojärjestelmiä ei ole organisoitu tuottamaan tehokkaasti terveyttä. Nyt niiden tärkein tuotos näyttäisi olevan hoito, ei terveys. Terveyden tehokas tuottaminen hillitsee kustannuksia kestävästi. Hoito on järjestettävä potilaan terveysongelman mukaisesti yhtenä kokonaisuutena. Hoitoa ei pidä pilkkoa erillään tuotettuihin ja erillään rahoitettuihin osiin. Pelisäännöt eivät riitä, jos hoidon vaikutuksia terveyteen ja kustannuksiin - siis arvoa ei seurata kattavasti. Rahoitus Monet asiantuntija-arviot ovat kiinnittäneet huomiota Suomen rinnakkaisten rahoituskanavien luomiin ongelmiin. Uudistuksia on tehty lisäämällä uusia malleja entisten rinnalle. Näin on syntynyt kannustimia siirtää kustannuksia toisten kannettavaksi. Monikanavainen palvelujen rahoitus estää mm. ikääntyvän väestön palvelujen linjakkaan kehittämisen. 16

17 Kilpailu On syntynyt tilanne, jossa palvelutuottajien ei ole tarvinnut kilpailla keskenään kyvyllä tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä. Kannustimet palvelujen ja niitä tuottavien organisaatioiden uudistamiseen ovat jääneet heikoiksi. Kilpailu ei ole tavoite itsessään, vaan työkalu ja käyttövoima palvelujen kehittämiselle. Kilpailun lisääminen ei ole kannanotto julkisen tai yksityisen palvelutuotannon paremmuuteen. Kilpailua tarvitaan kenties enemmän julkisen tuotannon sisällä kuin julkisen ja yksityisen välillä. Järjestäminen Suomessa palvelujen järjestämisestä ovat vastanneet kunnat, ja niillä on vaikeuksia ohjata erityisesti erikoissairaanhoitoa tehokkaampaan suuntaan. Palvelun järjestäjälle on luotava kannustimet ja työkalut ohjata potilaita palveluihin terveyshyödyn mukaan, ei maantieteeseen tai palveluorganisaation omistajuuteen perustuen. Palvelujen järjestäjän roolin vahvistamiseksi on selkeytettävä yksityisen työterveyshuollon ja muun yksityisen palvelutuotannon suhdetta kuntien järjestämään erikoissairaanhoitoon. Hinnoittelu Ratkaiseva uusi näkökulma liittyy palvelujen hinnoitteluun. Yksittäisistä toimenpiteistä, hoitojaksoista tai käynneistä maksamisen sijasta tulisi palkita terveysongelman ratkaisemisesta. Erikoistuminen Suomessa pienetkin sairaalat pyrkivät tuottamaan mahdollisimman laajaa palveluvalikoimaa. Tuottavuus- ja laatuhyödyt jäävät saavuttamatta, kun terveystuloksiin perustuvaa kilpailua ei ole ja potilasmäärät ovat pieniä. Organisaatioiden pitää erikoistua. Samalla on otettava riittävästi huomioon palvelujen saatavuus Tilaaminen Terveydenhuollon kehittämiseen on suunnattu runsaasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta. Vaikutukset uudistuneina palveluina eivät ole vastanneet tehtyjä investointeja. Syynä on osin ollut terveyshyötyyn perustuvan kilpailun puuttuminen ja heikot uudistumisen kannustimet. Tulosten mittaamisen ja siihen perustuvan kilpailun lisäksi tarvitaan uusia tapoja tilata palveluja. Julkisilta ja yksityisiltä tuottajilta palveluja tilattaessa tulee siirtyä pitkäaikaisiin, koko hoitokokonaisuuden kattaviin ja terveyshyötyihin sidottuihin sopimuksiin. Informaatioteknologia Informaatioteknologian käyttöä palvelutuotannon uudistamisessa on hidastanut terveydenhuollon järjestämisvastuun pirstaleisuus. Viime vuosina on otettu lupaavia edistysaskeleita, mutta vauhti ei riitä. Nyt tarvitaan laaja-alainen konsensus vahvasta kansallisesta ohjauksesta ja voimavaroista informaatioteknologian hyödyntämiseen Asiakkaan/potilaan rooli Asiakkaan/potilaan rooli on liian passiivinen. Hänen asemansa vahvistaminen aktiiviseksi toimijaksi lisää terveydenhuollon tuottamaa arvoa monella tavalla. Sekä ehkäisyn että pitkäaikaissairauksien hoidon tulokset riippuvat paljolti niistä päätöksistä, joita suomalaiset tekevät omista elintavoistaan. Usein potilas/kuluttaja on oman sairautensa hoidon paras asiantuntija. 17

18 Valinnan vapaus Oikein toteutettuna potilaan/asiakkaan valinnan vapauden lisääminen vahvistaa palvelutuotannon kannustimia kehittyä yhä tehokkaammin terveyttä ja hyvinvointia tuottavaksi kokonaisuudeksi. Kun edellä sanotun käy ajatuksella läpi, voi vain todeta, että lainsäädännön kehittäminen ei todellakaan ole kiinni siitä, etteikö oleellisia asioita olisi kyetty ilmaisemaan selkeäsanaisesti ja analyyttisen monipuolisesti jo vuosia sitten. Tiivistetysti voi todeta, että terveyshyödyn maksimoinnin tulee olla uudistuksen ydin niin, että myös rahat saadaan riittämään (kustannus-vaikuttavuus). Uusi järjestelmä on rakennettava aidosti kuluttajakeskeiseksi hallintohimmeleihin (keskuskunta- / maakuntamallieihin) keskittymisen sijaan. Uudessa järjestelmässä potilas voisi siis valita koko maan kattavasta palvelujen kirjosta (ja osin jopa Euroopan tasolta). Tuottajan omistuspohja ei olisi keskeisin asia, vaan se, että tuottajat ovat yhdenvertaisessa asemassa. Tämä nyt käsillä oleva artikkeli seuraa edellä esitellyn raportin avaamaa tietä - tarkoituksenaan viitoittaa maallemme kestävä sote-polku tästä eteenpäin - sekä esittää lisäperustelut sille, miksi juuri tällainen ehdotettu polku olisi nyt suositeltava, perusteltu tai välttämätön. 18

19 2. miten rahat saadaan riittämään? kansakunnan kysymys Nykytermiä käyttäen kestävyysvajeen saapuminen Suomeen ei ole yllätys. Siitä on raportoitu monella tavalla, mutta silti viesteihin ei ole pystytty poliittisin päätöksin reagoimaan. Tämä kysymys ei kosketa vain Suomea, se on polttava mm. EU:n piirissä. Seuraavaksi tuodaan ensin Suomen osalta esille lyhyesti joitakin faktoja siitä, miten tähän on tultu. Tämän jälkeen EU:n joidenkin esimerkkivaltioiden ja Pohjoismaiden vertailujen avulla tarkastellaan sitä, mihin ollaan menossa. Kestävyysvajeen oleellinen muutosajurihan on väestön ikä-, työllistymis- ja asumissijaintirakenteessa tapahtuneet ja edelleen tapahtuvat muutokset. Kuvaan 1 on pelkistetysti hahmotettu huoltosuhteen muutos 90 vuoden aikaperspektiivissä ja kuvaan 2, millaisia paineita se aiheuttaa maamme terveys- ja vanhainhoitomenoja koskien jo 2020-luvulla (kuvan harmaa alue). Kun näiden muutosten vaikutukset nyt alkavat toden teolla näkyä, syntyi eduskunnassa yhteistoimintaa opposition ja hallituksen välillä - ja oppositiojohtajan sanoja lainaten isänmaan etu vaati yhteisymmärrystä sote-järjestämislain säätämisen käynnistämiseksi. Puoluepoliittiset etupyrkimykset väistyivät siis ainakin säätämisen aloitusvaiheessa taka-alalle. kuva 1. Huoltosuhteen suvantovaihe oli pitkä johtuen siitä, että vanhushuoltosuhteen kasvu kompensoitui lapsihuoltosuhteen alenemalla, mutta 2010 alkaen tilanne on alkanut muuttua radikaalisti. 5 19

20 kuva 2. terveydenhuollon ja vanhainhoidon kokonaismenot suomessa 2002 ja Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kokonaismenot ikäryhmittäin 2002 ja MEUR yhteensä Stakes / CHESS / Markku Pekurinen Ikäryhmä Sananlasku ehdottaa vanhojen muistelijalle silmään tikuttamista, mutta siitä huolimatta yksi historiasta kertova kuva saattaa auttaa ymmärtämään, milloin on konkreettisesti ollut sellainen hetki, jolloin sote-rahojen riittävyydestä on näyttöön perustuen viimeksi kannettu kestävyysvajeen hallitsemiseksi merkittävää huolta. Se tapahtui ennen vuosituhannen vaihdetta Lipposen I hallituksen aikana (Niinistön ollessa valtiovarainministerinä). Kuva 3 kuva 3. sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kasvun vertailu edellisen vuoden Bkt:n kasvun antamaan jakovaraan siniset nuolet osoittavat, että ennen vuosituhannen vaihdetta toteutettiin merkittävä tasapainotus. sen jälkeen on jaettu enemmän kuin tienattu (l i = lipposen i hallitus, l ii = lipposen ii hallitus, v i= vanhasen i hallitus) 20

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi 5.5.2017 1 Sote-järjestämislain ennakkoarviointi THL on toteuttanut STM:n toimeksiannosta sote-uudistuksen eri vaiheissa valmisteltavan lainsäädännön vaikutusten

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5. Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. Hallituksen info

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. Hallituksen info Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli Hallituksen info 9.5.2017 9.5.2017 Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa, jotka hoitavat myös rahoituksen 2. Palvelujen integraatio palvelut

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamelaisten sote-palvelujen tulevaisuusseminaari 20.1.2016 Pekka Järvinen, STM 6.5.2016 1 Sote-uudistuksen

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle

Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta, 1 Valinnanvapaus on osa sote-uudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus

Lisätiedot

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Palvelulupaus - alustava hahmotelma Palvelulupaus - alustava hahmotelma 18.5.2016 1 Palvelulupaus hallitusohjelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden 10 v tavoite: eriikäisten vastuuta omasta terveydestä sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö SOTE JA MAKU TAVOITTEET + Terveys ja hyvinvointi + Yhdenvertaisuus Terveyserot VÄLINEET Digitalisaatiolla

Lisätiedot

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Markku Pekurinen haastaa tutkijat Science slam tyyliin Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki

Lisätiedot

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Tiedote KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Sivu 1 Suomalaisista kaksi kolmesta (2 %) suhtautuu myönteisesti (3 %) tai neutraalisti ( %) siihen, että julkiset sote-palvelut tuotetaan

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS Toteutuuko valinnanvapaus soteuudistuksessa? Lääkäripalveluyritykset ry www.lpy.fi Toiminnanjohtaja Ismo Partanen ; ismo.partanen@lpy.fi SOTE UUDISTUS HALLITUKSEN ESITYS

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto ja valmiusyksikkö 1 17.5.2017 - Uusi sote-rakenne 1.1.2019 2 17.5.2017 - - Uuden

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät 19.5.2008 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Hallintoylilääkäri (tilanteen 6.5.2008 mukaan) Perustuslaista Julkisen vallan, valtion ja kuntien turvattava

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta SOTE Ennakointikamari 30.3.2017 Olli Tolkki olli.tolkki@nhg.fi 0400 339 195 100% Suomen sote-markkina on kokonaisuudessaan ~31 mrd., josta palvelut kattavat

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari 13.3.2017 Kerttu Perttilä MISSÄ MENNÄÄN SOTESSA? Lähde: www.alueuudistus.fi 1. Miksi sote-uudistus? 2. Mitä uudistus tarkoittaa? 3. Uudistuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ?

MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ? MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ? Jussi Huttunen SGF VUOSIKOKOUSSYMPOSIO 6.4.2017 1 NYKYJÄRJESTELMÄN VAHVUUDET, HEIKKOUDET JA HAASTEET Vahvuudet - koko väestön kattava järjestelmä - osaava ja sitoutunut henkilökunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus?

Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus? Liite 1. Salpausselän kuntajakoselvitys ja sote-uudistus? Keskustelupohjaa Jyrki Myllyvirta 7.4.2014 Sote-uudistus On hienoa, että nyt on poliittisen kentän kattava yksimielisyys uudistuksen suunnasta.

Lisätiedot