MOSTRE ital. (mon.) näyttelyt, mallit, esittelyt, festivaalit

Transkriptio

1

2 MOSTRE ital. (mon.) näyttelyt, mallit, esittelyt, festivaalit Kustantaja ja julkaisija: Vakka-Suomen Taideyhdistys ry:n Kirjovakka-hanke Toimitus: Valto Vaalikivi / Saaristokeskus Seksmiilari Oy Graafinen suunnittelu ja taitto: Antti Vaalikivi Painosmäärä 2000 kpl Painopaikka: Newprint Oy, Raisio

3 AKATEEMIKKO OUTI HEISKANEN: OHEISTAIDEKODIN TAIDE KUULUU KAIKILLE Outi Heiskanen isänsä eläinlääkäri Tauno Kanervon muotokuvan äärellä. Lähes kaikkien tuntema akateemikko, taidegraafikko Outi Heiskanen osti Vehmaan kunnalta v vanhan eläinlääkäritalon, oman lapsuudenkotinsa. Piirieläinlääkäri Tauno Kanervo, Outi Heiskasen isä, asui perheineen vastavalmistuneessa talossa vuosina Outi on kuvannut lapsuudenmuistojaan useissa grafiikoissaan. Päärakennus entisöitiin arkkitehti Matti Hartikan suunnitelman mukaan näyttelytilaksi ja OHEISTAIDEKOTI avattiin yleisölle kesäkuun 19. päivänä vuonna OHEISTAIDEKODIN kiinteistöön kuuluu myös piharakennus, alkujaan hevoissairaala. Outin lapsuudessa sodan aikana, miesten palvellessa rintamalla, eläinlääkäriä myöten, täällä oli varsinainen toimintatila. Paikkakunnan naiset kerääntyivät valmistamaan kaikkea taloudessa tarvittavaa, saippuasta perunajauhoihin, pellava loukutettiin, kasvimaan tuotteet säilöttiin tarkkaan. Nyt tämä vanha sairastalli valmistuu ison remontin jälkeen uudelleen toimintatilaksi. Kesällä toimintatilassa järjestetään näyttelyitä, työpajoja ja teatteri- ja musiikkiesityksiä. 3

4 sisällys AKATEEMIKKO OUTI HEISKANEN: OHEISTAIDEKODIN TAIDE KUULUU KAIKILLE 3 1. Tapahtumat MALL NUKKE JA VIROLAINEN TAIDE RIHTNIEMEN MONITAIDELEIRI Vanhojen valokuvien näyttely KAMERATAITEEN KURSSI Storklyndanissa Vakka-Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttely 2. Kaupunkien ja kuntien visuaalisen kulttuurin tarjonta 21 kustavi laitila Pyhäranta taivassalo Uusikaupunki vehmaa Museot ja kirkot 35 KALANNIN KIRKko, PIETARI HENRIKINPOJAN SEINÄMAALAUKSET Taivassalon Pyhän Ristin kirkko Taivassalon museo Taiteilija Arvid Liljelund Uudessakaupungissa 3. Näyttelyt ja tapahtumat 47 OHEISTAIDEKODIN KESÄNÄYTTELYT 2013 Kustaa Hiekan Lukutupa, Laitila KULTTUURIA UNTAMALASSA Kulttuurikeskus Cruselli Raimon kammari, KALANnin kirjasto Vehmaan kirjaston näyttelyt Taidetoimintaa lapsille 4. Ateljee-galleriat ja tapahtumakeskukset 71 Tull toril, taide-ja käsityötapahtuma Ravintola-ja tapahtumakeskus Kartanon Karkuri Hannulan galleria Taidetalo Pilvilinna - Suomen ensimmäinen naivistinen taidetalo Ateljee-galleria Putsaari Pinipajun taidepajat Ateljee-galleria Irjala 4

5 Kustavin Savipaja Taidekeskus Kipinä taidegalleria Katriina Karikoski PuutaloarkkitehtuurI 89 Uusikaupunki elämän laatua Taidetta ravintolamiljöössä Pookin pihalla 5. Taiteilijat, valokuvaajat ja käsityöntekijät 97 Kerttu Aaltonen Raimo Aarras Katriina Karikoski Markus Kotiranta Solja Laakso Rauno Luttinen Mikko Mannonen Noora Mannonen Raija Nokkala Mika Reinholm Heli Sammalisto Auli Sormunen Peter Silvendoin Antti Vaalikivi Valto Vaalikivi Tiina Vainio Juhani Vuorisalmi Pasi Välimaa 6. Taideteollinen TUOTANTO 153 Keramiikka Auli Sormunen ky Kustavin savipaja Noitavasara Valokuvaus, videokuvaus ja kuvallinen viestintä 159 Olavi Ruusuvuoren valokuva-arkisto Vakka-tv 7. kilpailuja, näyttelyitä ja MatkailutietojA 163 muistiinpanoja Kartat 5

6 6

7 7

8 8 Worlds Revolutions II, kollaasi,kultaus,akryyli 2008

9 Jaana Vasama KT, toiminnanjohtaja MALL NUKKE JA VIROLAINEN TAIDE Mall Nukke, professori, virolainen taiteilija Suomessa tunnetaan melko huonosti virolaisen kuvataiteen klassikoita tai virolaista nykytaidetta. Eurooppalaisesta näkökulmasta virolaista taidetta tunnetaan todella vähän. Suomi ja Viro edustavat eurooppalaisessa taidekentässä reuna-alueita, jonne vaikutukset ovat aina kulkeutuneet niin Euroopasta kuin Venäjältä. Taiteestamme löydetään helposti periferian eksotiikkaa, jossa näkyvät niin idän kuin lännen vaikutukset yhdistyneenä vahvaan kansalliseen traditioon. Virolaisen taiteen voidaan katsoa syntyneen 1800-luvun puolivälissä. Johannes Köler oli ensimmäinen virolainen taiteilija, joka tuolloin sai ammattikoulutuksen taiteilijan ammattiin Pietarin taideakatemiassa. Köler oli siis virolaisten klassikkotaiteilijoiden esi-isä, jonka jalanjäljissä tulivat mm. sellaiset kuuluisuudet kuin Kristjan Raud ja Eduard Viiralt. Mall Nukken näyttely avasi Kirjovakka-hankkeen toiminnat 9

10 Neuvostoaikana taide ja politiikka kulkivat käsikädessä. Politiikka määritteli estetiikan reunaehdot, joita taiteilijoiden tuli noudattaa. Neuvoastoajan taiteilijoiden rohkeat kannanotot pääsivät päivänvaloon vasta Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen 1990-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen Virossa kukoistivat grafiikka ja taideteollisuus. Turisteja kiinnostaa Virossa usein juuri neuvostoajan taide, mutta virolaiset itse ovat kiinnostuneita siitä, minkälaista taidetta tehtiin ennen ja jälkeen neuvostoajan. Virolaisista nykytaiteilijoista suomalainen taideyleisö tuntee melko hyvin seuraavat taiteilijat; Jüri Arrak, Villu Jaanisoo, Leonhard Lapin ja Priit Pärn. Suomalaiset turistit puolestaan ostavat eniten Kadi Kureman ja Jüri Mildebergin töitä kotiensa seinille. Mall Nukke on tunnettu virolainen taiteilija. Hänet tunnetaan poptaiteilijana, joka nousi esille 1990-luvun alussa samanaikaisesti, kun Urban Sun, kollaasi,akryyli,

11 In Dance Club, kollaasi,kultaus,akryyli, 2012 virolainen populäärikulttuuri nosti päätään. Mall Nukke tunnettiin aluksi rohkeasta värien käytöstä ja lainatuista kuuluisuuksista Ilona Stallerista Mick Jaggeriin. Ajan kuluessa kuuluisuuksian tilalle alkoi ilmestyä tuntemattomia ihmisiä, joista Nukke nosti esiin joitakin valitsemiaan ominaisuuksia. Kollaasista ja valokuvamontaasista tulivat hänen tavaramerkkinsä. Hänen teoksiinsa alkoi ilmeistyä kuvia ja tekstiä aikakauslehdistä ja mainoksista. Hän käsitteli valitsemiaan kuvia tietokoneella ja yhdisti niitä eri tavoin töihinsä. Viron vanhauskoisten ikonitaiteen motiivien käyttäminen taide-elementteinä herätti ristiriitoja Nukken taiteellista osaamista ei epäilty, mutta uskonnollisten motiivien käyttö irrallisina ei miellyttänyt kaikkia vanhauskoisia. Nukkella ei kuitenkaan ollut uskonnollisia tai yhteiskunnallisia motiiveja ikonimotiivien käyttöön, kuvat yksinkertaisesti kiehtoivat häntä. Mall Nukke on arvostettu taiteilija Virossa. Hän on omien polkujensa kulkija, joka tekee mitä tahtoo ja jolla on loputon tiedon jano taiteen kokeellisuuden suhteen. Hän on myös arvostettu pedagogi, jonka opeista on saanut nauttia moni suomalainenkin opiskelija. Uudenkaupungin Crusellissa järjestetty Mall Nukken näyttely oli yksi hienoimpia Nukken yksityisnäyttelyjen sarjassa. 11

12 Kerttu Aaltonen RIHTNIEMEN MONITAIDELEIRI Vakka-Suomen Taideyhdistys sekä Hannulan konsertti- ja taideyhdistys Hantla järjestivät osana Ravakan laajempaa Kirjovakka hanketta kaikenikäisille harrastajille tarkoitetun monitaideleirin Rihtniemen leirikeskuksessa Pyhärannassa , keskellä kauneinta merimaisemaa. Kuvataidepajassa opiskeltiin teoriaa, akvarelli- öljy- ja piirustustekniikkoja sekä käytiin arviointikeskusteluja. Välipaloiksi kuultiin keveitä pikku luentoja taidehistorian valtavirroista. Mozartin Taikahuilu- ja naamiopajassa opiskelijat johdatettiin musiikin maailmaan. Tuloksena pajassa työstettiin taikahuilunaamioita. Kurssien opettajiksi saatiin alan ammattiosaajien paikallista huippua: kuvataiteilijat ja kuvaamataidon opettajat Tiina Vainio ja Valto Vaalikivi, nukketeatteritaiteilija Kerttu Aaltonen, oopperalaulaja Essi Luttinen ja fil. maisteri Rauno Luttinen. 12

13 Kurssilaiset Vilma Raitanen ja Saga Tähtinen maalaamassa Kurssilla nähtiin myös naamiopajassa syntynyt varjoteatteriesitys, jonka toteutuksessa oli käytetty lasten tekemiä piirroksia Taikahuilun siivittämänä. Kurssin päätteeksi Hannulan suuligalleriaan ripustettiin oppilaiden töistä koottu päättönäyttely. Näyttelyn kaikille avoimet avajaiset pidettiin Hannulassa Eino Leinon päivänä. Ohjelmassa kuultiin päivänsankarin kauneinta lyriikkaa laulettuna ja lausuttuna. Esittäjinä olivat Sauli Luttinen ja Rauno Luttinen. 13

14 Rauno Luttinen Vanhojen valokuvien näyttely Pyhärannan Reilassa ja sen naapurikylissä toimiva Kyläyhdistys Reidu ry järjesti vuonna 2008 runsaan 70 vanhan valokuvan näyttelyn Reilan koululla. Suurennetut kuvat oli varustettu laajoilla kuvateksteillä. Ne liittivät kohteet laajempaan suomalaiseen talousja kulttuurihistoriaan. Kuvat on jaoteltu seuraaviin osa-alueisiin: Rakennuksia kylämaisemassa, Varttunutta väkeä, Nousevaa nuorisoa, Urheita urheilijoita, Työn raskaan raatajia, Merimiehet erimiehiä, Maallista ja hengellistä koulunkäyntiä, Häitä ja hautajaisia. Liikenteen ja elinkeinoelämän kehitys. Näyttely otettiin mukaan Kirjovakka- hankkeen projektina 100 kuvan kokoelmaksi laajennettuna Pyhärannan kunnan Reilan koululla järjestämälle Pyhärantapäivälle. Kaukan kyläyhdistys pyysi näyttelyn oman alueensa kuvilla laajennettuna Kyläkodilleen syyskuun 2012 ajaksi. Vakka-Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtaja Rauno Luttinen esitteli näyttelyn yleisölle Seuraavassa vaiheessa näyttelyyn otetaan mukaan Ihoden seudun vahat valokuvat. Kuvien keräys ja tunnistaminen käynnistettiin marraskuussa Näyttely ripustetaan kevään 2013 aikana Ihoden koululle. Vanhojen pyhärantalaiskuvien näyttely seikkaperäisine kuvaselostuksineen tuo konkreettisella tavalla kulttuuria ns. suurelle yleisölle. Se on yksi Kirjovakka hankkeen keskeisistä tavoitteista. 14

15 Vanhojen pyhärantalaisvalokuvien näyttely Reilan koululla keväällä 2008; , Kaukan kyläkodissa syyskuussa 2012; Ihoden koululla keväällä Kuvien valinta ja tekstitys Rauno Luttinen, tekninen toteutus Iiris Peltomaa. 191 pyhärantalaista nuorta miestä koottiin juhannuksena 1941 Rohdaisten kirkonkylään, josta he jatkoivat sinne jonnekin. 15

16 Leiriläiset ohjaajineen ja isäntineen ryhmäkuvassa Kerttu Aaltonen KAMERATAITEEN KURSSI Storklyndanissa Kirjovakka -hanke järjesti viime kesänä kamerataiteen kurssin Ahvenanmaan ulkosaaristossa, Storklyndanissa vanhalla kalastajatilalla. Kurssille osallistui tusinan verran kamerataiteesta kiinnostuneita henkilöitä. Osa heistä oli jo vuosia harrastanut valokuvaamista, osalle kurssi oli hyppy tuntemattomaan. Kurssi sai suuren suosion eri puolilta Vakka-Suomea olevien osallistujien keskuudessa. Kurssin luotseina toimivat valokuvaajat Mika Reinholm ja Peter Silvendoin. Heidän taitavassa ohjauksessaan toteutettiin kurssin teemaa maisema- ja muotokuvauksesta. Yhden päivän aikana kuvattiin paitsi ihmisiä myös maata, ilmaa ja vettä. Eräs kurssilainen otti myös vedenalaisia kuvia. Kurssin päätteeksi toteutettiin valokuvanäyttely Kulttuurikeskus Crusellissa osana suurempaa näyttelykokonaisuutta. 16

17 Rauno Luttinen Vakka-Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttely teemana valokuva: Hyvässä valossa, Naapurei syynämäs VAKKASUOMALAISTEN VALOKUVAAJIEN YHTEISNÄYTTELY UUDESSAKAUPUNGISSA JA LAITILASSA Uudenkaupungin kulttuurikeskus Crusellissa pidettiin Vakka-Suomen Taideyhdistyksen toteuttaman EU -rahoitteisen Kirjovakkahankkeen ja Laitilan kuvaajien järjestämä yhteinen, neljään osakokonaisuuteen jakautunut sadan valokuvan railakkaasti ripustettu näyttely. Osa näyttelystä siirtyi Crusellin jälkeen kuukaudeksi Laitilan kirjastoon. Näyttelyn ensimmäisen osan muodostivat näyttelyn kuraattoreiden Mika Reinholmin ja Peter Silvendoinin kolmekymmentä muotokuvaotosta. Niissä silmiinpistävintä oli korkeatasoinen ammattitaito kiinnostavine kuvakulmineen ja oivaltavine ideoineen. Toinen osa oli nelisenkymmentä kuvaa käsittänyt viidentoista kuvaajan yleinen sarja. Kuvien aihealueet edustivat muoto-, maisema- ja luontokuvia. Erityisesti makronäkökulmiin tähtäävissä omintakeisissa ja persoonallisissa rajauksissa onnistuttiin loistavasti. Katsojan ja kuvan välille syntyi jännittävä vuoropuhelu, yksi kuvataiteen tavoitteista. 17

18 Kalastajamaja, Rami Nummelin Rami Nummelin Näyttelyn kolmas osio koostui Uudenkaupungin ulkosaaristossa elokuussa pidetyn kamerataiteen kurssilaisten otoksista. Sellaiset teosten nimet kuin Meren hiomaa, Ahdin valtakunnasta, Tuulahdus ja Kivien ruostetta kertovat siitä, että maisema-aiheet meren keskellä syntyivät luonnostaan. Ei ollut tarvetta mennä merta edemmäs kalaan. Erityisen mielenkiintoiseksi tämän osakokonaisuuden teki oivallus antaa kurssilaisille jokin tehtävä ja otattaa heistä muotokuva siihen liittyvässä rooliasussa ja sijoittaa muotokuva kuvatun ottaman maiseman yhteyteen. 18

19 Valokuvanäyttely Laitilassa Neljännen näyttelyosan nimi oli Naapurei syynämäs. Se on näyttelyn suojelijan Heli Laaksosen ideasta kehitelty leikkimielinen Uusikaupunki - Laitila kuvakilpailu. Siinä laitilalaiset kuvasivat viime kevään ja kesän aikana Uuttakaupunkia ja uusikaupunkilaiset vastaavasti Laitilaa. Naapurikaupunkikuvia oli kaikkiaan viisitoista. Parasta antia niissä olivat arkielämän tilanteista napatut, poseeraamiselle vieraat henkilökuvat, kuten Uudenkaupungin ukkojen katukahvilaparlamentti tai Laitilan nuoria kuvaava automopojoukko. Kuviin liittyi myös näyttelyn interaktiivinen osa. Näyttelyvieraat saivat itse kertoa paperilapuin, mikä heidän mielestään oli kummassakin kaupungissa kiinnostavin paikka. Yleisö oli kiinnostunut näyttelystä. Vieraskirjassa on lähes 400 näyttelyvieraan nimi, täkäläisittäin varsin kunnioitettava lukumäärä. Avajaisyleisöä oli paikalla ennätyksellisesti yli 80. Heli Laaksonen kertoi avajaispuheessaan mukaansa tempaavalla tavallaan Naapurei syynämäs- näyttelyn ideasta ja sen positiivisuutta luovasta vaikutuksesta vakkasuomalaisessa kulttuurikentässä. Vakka-Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtaja Rauno Luttinen käsitteli puheessaan mm. valokuvauksen historiaa, valokuvataidetta yhtenä kuvataiteen osa-alueena, sen tasapainoilua taiteen ristiriitaisessa maastossa ja aseman vakiintumista luvulla. 19

20 20

21

22 Essi Vuontisjärvi kustavi Persoonallinen ja ainutlaatuinen Kustavi on idyllinen pieni kunta Saaristomeren syleilyssä. Huikean kaunis luonto ja perinteinen saaristomiljöö luovat mainiot puitteet niin erilaisille näyttelyille ja tapahtumille kuin itse luovalle työskentelyllekin. Kustavi toimiikin hyvänä ympäristönä usealle taiteilijalle, niin paikallisille kuin kesäasukkaillekin. Kesäaikaan Kustavissa voi kiertää tutustumassa taiteeseen mm. Taidekeskus Kipinässä ja Katriina Karikosken galleriassa. Lisäksi kunnantalolla on kuukausittain vaihtuva näyttely. Myös muut aktiiviset toimijat pitävät näyttelyitä kesäsesongin aikaan, joten Kustavissa kulkiessa kannattaa olla valppaana myös lyhyempiaikaisen näyttelytarjonnan osalta. Erityisen vilkasta aikaa kulttuurin saralla Kustavissa eletään heinäkuussa Volter Kilpi kirjallisuusviikolla. Tapahtuma tuo paikkakunnalle laajan kaartin luovan alan osaajia teatterintekijöistä kirjailijoihin. Viikon aikaan ohjelmassa on usein myös erilaisia aiheeseen sopivia näyttelyitä ja elokuvatarjontaa. Tärkeän osan Kustavin visuaalista tarjontaa muodostavat myös saaristolaisen käsityöperinteen jatkajat. Kustavista löytyy niin yksin toimivia käsityöläisiä kuin hieman suurempia taideteollisia toimijoita kuten Kustavin Savipaja, Paratiisipaja ja Merineule. Käsityötuotteita on nähtävillä toriaikaan Kustavin keskustassa tai kunkin yrityksen tiloissa ympäri Kustavia. Historiallisesti Kustavi on merenkävijöiden ja laivavarustajien seutua. Saarelta on lähdetty kaukasimpiinkin maailmankolkkiin vaikkapa kahvia tai teetä hakemaan. Nykypäivänä vanhat perinteet näkyvät 22

23 Kustavissa esimerkiksi perinneveneharrastuksen uudessa nousussa. Hiljattain perustetulla Kustavin Talonpoikaispurjehtijat ry:llä on uusia perinneveneitä, joita purjehtimisesta kiinnostuneet nuoret saavat vapaasti käyttää. Yhdistyksen tavoitteena on herättää erityisesti nuorissa kiinnostusta katoavaa saaristolaisperinnettä kohtaan mielekkään ja käytännöllisen tekemisen kautta, ja samalla yhdistää nuoria yli kunta- ja kielirajojen. Kauniit ja sulavalinjaiset veneet ovat nähtävillä Peterzensin vierasvenesatamassa. Kustavin matkailuinfo kunnantalolla neuvoo vierailijoita kesäaikaan maanantaista lauantaihin. Lisätietoja löytyy myös kunnan nettisivuilta sekä yritysten ja yhdistysten omilta sivuilta. Talonpoikaisveneitä Peterzensin ravintolan laiturissa vierasvenesatamassa 23

24 Jukka Vehmas Laitila Laitilan ensimmäinen julkinen taideteos oli Yrjö Liipolan veistämä teollisuusneuvos Kustaa Hiekan rintakuva, joka paljastettiin koruttomin menoin Suomen maaseudun ensimmäisen kirjastotalon, Kustaa Hiekan lukutuvan edessä vuonna Kyseessä oli toistovalu Hiekan taidemuseon edustalla Tampereella olevasta rintakuvasta. Pyhän Mikaelin kirkon vuodelta 1483 olevat holvimaalaukset olivat satojen vuosien ajan herättäneet hartautta kirkkokansassa, kunnes ne 1860-luvulla maalattiin ylitse luvun alussa esille otettuina niitä alettiin arvostaa taiteena. Jari Nordman 1988, Valkojärvi peltona 24

25 Kerttu Horila 1989, Muutoksen murros 25

26 Visuaalisen kulttuurin tarjonnan suhteen Laitila on vähäeleinen mutta sitkeä maaseutukaupunki, jossa taiteen hankinta on ollut sidoksissa Suomen kansan kohtalon vuosiin (Jussi Vikaisen sankaripatsas 1951, Kirsti Liimataisen Karjalaan jääneiden muistomerkki 1955) ja oman paikkakunnan merkkihenkilöihin (Jussi Vikaisen piispa Eerik Sorolaisen patsas 1968). Toteutumatta on jäänyt Valkojärven kuivattajien muistomerkki. Laitilan terveyskeskuksen edessä on vuonna 1974 paljastettu Aila Salon Elämän lähde ja Winnovan edessä saman tekijän Ammatin elementit vuodelta Vakka-Suomen Voiman toimitalon pihalla on Matti Nummelinin lintuveistos Tulevaisuuteen (1991). Laitilan kaupungintalolla on nähtävänä Kerttu Horilan keraaminen reliefi Muutoksen murros (1989) sekä mm. Hannes Siivosen ja Jari Nordmanin taidetta. Uudelle Kappelimäen koululle on hankittu Kati Immosen seinämaalaus Metsän sylissä sekä Maritta Nurmin teoksia. Koulun vanhassa osassa on Eino Kaurian seinämaalaus (1952). Näyttelytilat Laitilassa on kaksi julkista näyttelytilaa: kaupunginkirjasto ja Kustaa Hiekan lukutupa. Lisäksi kulttuurikeskus Untamalalla on kesänäyttelytoimintaa. Kirjaston näyttelytilana on kirjastosalin näyttelynurkkaus ripustuskiskoineen sekä Monikko-huoneen päätyseinät. Näyttelytoiminta on jatkuvaa ja siitä huolehtii kirjaston henkilökunta. Kirjastorakennus on valmistunut vuonna Kulttuurikeskus Kustaa Hiekan lukutuvassa järjestetään taidenäyttelyitä lähinnä kesäaikaan ja tammikuussa Kustaa Hiekka kulttuuriviikolla. Rakennuksen pääkäyttäjä on Vakka-Suomen musiikkiopisto, ja 26

27 näyttelytilat ovat yhteiskäytössä musiikkiopiston kanssa. Näyttelytilojen haku on syyskuussa, ja näyttelytoiminnasta vastaa kaupungin kulttuuritoimen ohella Vakka-Suomen näyttelytyöryhmä. Rakennuksen pohjakerroksessa on kuvataiteen työskentelytilaa, jota käyttävät kansalaisopiston kuvataide- ja grafiikkapiirit sekä lasten kuvataidekoulu. Valokuvaharrastajien käytössä on musta-valko laboratorio. Lukutupa on ollut nykyisessä käytössä vuodesta Hannes Siivonen 1962, Kukkia ikkunalla 27

28 Hannulan konserttien pitopaikkana on vanha umpipihamiljöö.taidenäyttelyt pidetään vasemmanpuoleisessa suuli- ja navettarakennuksessa. Pyhäranta Hannulan konsertti- ja taideyhdistys Hantla ry on järjestänyt vuodesta 1999 alkaen Pyhärannan Reilan luvulta peräisin olevan Hannulan pihapiirissä klassisen ja kevyen musiikin konsertteja ja kuvataidenäyttelyjä. Osallistujia näissä tilaisuuksissa on ollut parhaimmillaan yli 600. Hannulan suuli- ja navettagallerioissa järjestettävien kuvataidenäyttelyjen taiteilijoita ovat Tiina Vainio ja Rauno Luttinen 14- vuotiaan pojanpoikansa Jonnin kanssa. 28

29 Hannulan naapurissa Rihtniemen leirikeskuksessa pidetään KUVAKKA- niminen monitaideleiri teemana tango. KUVAKAN kursseja ovat maalaus, valokuvaus ja tuunaus. Opettajina toimivat kuvataiteilija Tiina Vainio ja valokuvataiteilija Renja Leino. Tuunauksesta vastaavat Tarja Suomi ja Essi Luttinen. Valokuva/tuunaus-kurssin saldo on näyttävästi esillä Hannulassa 6.7. pidettävässä musiikillisessa ja runollisessa päättötilaisuudessa sekä 3.8. pidettävässä tangokonsertissa. Tiina Vainion, Rauno Luttisen ja Jonni Luttisen kuvataidenäyttelyt Pyhärannan Reilan Hannulan suuli- ja navettagallerioissa , Rantatie 1131, REILA, , la 14-18, su tai sopimuksen mukaan. Rauno Luttinen vastaa myös KUVAKKAAN liittyviin tiedusteluihin. 29

30 Taivassalo Taivassalon kirjastossa järjestetään tapahtumia ja näyttelyitä. Näyttelyt vaihtuvat lähes kuukausittain. Yhteystiedot: Kirjastonhoitaja Pirjo Hyövelä puh Kirjasto avoinna ma ja ke klo sekä to klo Puh. kirjastoon Kirjaston osoite: Keskustie 8 pirjo.hyovela@taivassalo.fi Vuosittain heinäkuun ensimmäisenä lauantaina järjestettävä kesätapahtuma Silakrysäys on markkinarieha silakan ympärillä. Maittavia herkkuja sekä torimyyntiä Nuortenkodin alueella. Taivassalon Nuortenkodissa on samanaikaisesti suuri taidenäyttely. Taidenäyttelyssä on kymmeniltä taiteilijoilta maalauksia sekä erilaisia käden töitä. Tiedustelut: Pirjo Hyövelä puh Näyttely avoinna Silakrysäyslauantaina, klo Osoite: Taivassalon Nuortenkoti, Kisakuja 1 pirjo.hyovela@taivassalo.fi Lähteet: Taivassalon kunnan matkailuesite, Taivassalon srk:n Kirkkoesite, Taivassalon kirkkokirja, Taivassalon kotiseutuarkisto: Turun taidemuseon julkaisu: Turun koulun naiset 30

31 Uusikaupunki Kulttuurikeskus Cruselli Näyttelyt 2013: Huhti-toukokuussa: Vakka-opiston kevätnäyttelyt: kädentaidot ja kuvataide Touko-kesäkuussa: Lasten ja nuorten kuvataidekoulun kevätnäyttely Kesä-elokuussa: Uusikaupunki 4.biennaali: Rauman taiteilijaseuran näyttely ( ) Pasi Välimaan näyttely ( ) Taitelijaesittely MOSTRE 5 Syyskuu: Pentti Peura: merellisiä maalauksia KUVAKKA Lasten ja nuorten kuvataidenäyttely Vakka-Suomen Taideyhdistyksen avoin kritiikkinäyttely Marras-joulukuussa: Taiteilijaryhmä METKA: Aila Salo, Mirja Luukko, Mari Luukko, Kirsi Backman, Maija Kantanen, Marjaliisa Raponen-Boman ja Ulla Stenback Pasi Välimaa, Silkkirelieffi 31

32 Uudenkaupungin kirjaston näyttelytila Galleria Kirjava 2013 Tammikuu: Hannele Salmela Helmikuu: Pajalan toimintakeskus, valokuvia Maaliskuu: Suomen Rauhanpuolustajat, Uudenkaupungin yhdistys Huhtikuu: Crusell-naiset, "Naamiot ja kostyymit" - koululaisten töitä Toukokuu: Joni Kulmala, piirustuksia ja maalauksia Kesäkuu: Mauri Kivikoski, valokuvia Heinäkuu: Crusell-naiset 20 v. Elokuu: Jelena Pahomova, kollaasiteoksia Syyskuu: Martta Nurmi, käsitöitä Lokakuu: Olavi Ruusuvuori, Uusikaupunki-valokuvia Marraskuu: Lasten ja nuorten kuvataidekoulun näyttely Joulukuu: Pikku Puu ry Raimon kammari, Kalannin kirjasto 2013 Tammikuu: Kosonen Kyösti Helmikuu: Lamminen Toni : Valokuvaa + runoa Maaliskuu: Pirkko Koivisto : akvarelleja ja grafiikkaa Huhtikuu: Vakka-opisto: Kädentaidot, Kuvataiteet Toukokuu: Pirkko Holsti : akvarelleja Kesäkuu: Pia Klotz : valokuvia Heinäkuu: suljettu Elokuu: Raimo Aarras, Taitelijaesittely MOSTRE 5 Syyskuu: vapaa Lokakuu: vapaa Marraskuu: Martat Joulukuu: vapaa 32

33 Sirpa Ikala-Suomalainen Kirjasto- kulttuuritoimenjohtaja Vehmaa Jussi Vikaisen veistoskokoelma Vehmaalla Syksyllä 2004 kuvanveistäjä, professori Jussi Vikaisen perikunta lahjoitti Vehmaan kunnalle yhteensä yli 50 Jussi Vikaisen kipsiveistosta ja veistokset siirrettiin Vehmaan Rautilakeskukseen. Siirron jälkeen veistokset puhdistettiin ja sijoitettiin taidetilaan. Asiantuntijana toimi amanuenssi Riitta Kormano Turun Wäinö Aaltosen museosta. Veistokset ovat nyt asianmukaisissa tiloissa kuivassa ja lämpimässä, joten niiden säilyvyys on turvattu. Vuosien varrella kosteus ja lämpötilojen vaihtelut ovat aiheuttaneet rapautumista ja veistosten siirto lisäsi vaurioita. Veistosten konservointi onkin tulevaisuuden haasteena. Virallisia kutsuvierasavajaisia vietettiin ja ensimmäisenä vuonna taidetilassa vieraili yli 1500 kävijää. Vehmaan kunta on sitoutunut paitsi säilyttämään veistoksia, myös asettamaan veistokset yleisön nähtäville. Vehmaan kunnan myytyä Rautilakeskuksen yksityselle, taidetilaa markkinoidaan nykyisin erityisesti ryhmille, sillä ryhmäkäynnit ovat olleet kokonaisuudessaan onnistuneita. Lisätietoja ja ryhmävaraukset: Vehmaan kulttuuritoimi puh tai , 33

34 34

35

36 Kalannin kirkko Pietari Henrikinpojan seinämaalaukset Kirkon pohjoislaivan seinällä oleva maalaus kuvaa kristinuskon tuloa Suomeen. Kirkko on kesällä tiekirkkona ja silloin on maalausten edessä tekstitetty kuvallinen opastus maalausten tulkintaa auttaen. Tekstin on laatinut kuvataiteilija Raimo Aarras. Pietari Henrikinpojan seinämaalaukset nähtävillä Kalannin kirkossa ma-la 11-17, su

37 Taivassalon Pyhän Ristin kirkko Pyhälle Ristille omistettu ja 1300-luvulla rakennettu Taivassalon keskiaikainen harmaakivikirkko on arkkitehtonisesti harvinainen kirkkokokonaisuus. Edeltävään puukirkkoon kuulunut sakaristo on 1200-luvulta. Pyhälle Ristille omistettuja keskiaikaisia kivikirkkoja Suomessa on vain kolme. Näistä Taivassalon kirkko on vanhin. Kirkon runsaista maalauksista varhaisimmat ovat 1400-luvulta ja vanhin esine alttarilla sijaitseva taidokas puinen krusifiksi 1300-luvulta. Kirkon krusifiksi (triumfiristi) on mitä ilmeisimmin kuulunut jo puukirkon sisustukseen. Se on ajoitettu 1300-luvun alkupuolelle ja siinä näkyy ns. Liedon mestarin käsiala. Ristin päissä olevissa vinoneliöissä on kolmen evankelistan tunnuskuvat. Alun perin maalaamaton ristiinnaulitunkuva on saanut värinsä lukujen vaihteessa. Nykyiseen asuunsa krusifiksi konservoitiin vuosina Kirkon katto- ja seinämaalauksilla oli alun perin saarnan asema. Taivassalon kirkko on ensimmäisiä, joissa 1400-luvulla toteutettiin kaikkien pintojen kuvitus. Kielimuurin takaa maalaukset saivat puhutella tavallista kirkossakävijää. Taivassalon kirkon seinät on kuvitettu peräti kahdesti. Aluksi, kohta kirkon valmistuttua ja joka tapauksessa ennen sen holvausta, kirkon seiniä kiersi kehänä kuvasarja apostoleista uskontunnustuskatkelmineen. Tämä credo- eli uskontunnustussarja oli lajissaan Suomen ensimmäinen. Kattoa holvattaessa maalaukset peitettiin kalkilla luvun lopulla seinille tehtiin uudet maalaukset. Myös katto sai tällöin kuvansa. Tekijänä oli Uplannista saapunut Pietari Henrikinpoika ryhmineen, joka juuri täällä teki ensimmäiset työnsä Suomessa. Kuvien uskonnollinen aihepiiri on kattava. Seinien yläosassa on esitetty Vapahtajan elämän tärkeimmät vaiheet. 37

38 Kuoriholvia alttarin yläpuolella hallitsee Kristuksen kasvokuva. Seinien alaosaan on maalattu uusi, tosin vajavaisena säilynyt, credosarja. Pietarin kuva aloittaa sarjan etelälaivan itäseinältä. Lukuisista pyhimyksistä mainittakoon mm. P. Birgitta. Henkilökuvien ohella kasviornamentiikalla on näkyvä osuus varsinkin holviston koristelussa. Piispojen ja mahtihenkilöiden vaakunoita on runsaasti. Puhdasoppisuuden aikana 1600-luvun puolivälissä seinät peitettiin kalkilla. Maalauksia v paljastettaessa menettelytavat poikkesivat nykykäytännöstä. Paljastamistyön yhteydessä tuhoutuneista maalauksista tehtiin kopioita kirkon seinille, joskaan ei aina alkuperäisille paikoilleen. Myös säilyneet päällemaalattiin uudelleen. Kuoriholvin maalaukset on entisöity 1960-luvulla. Kirkon osoite: Keskustie 4 taivassalon.seurakunta@evl.fi 38

39 Taivassalon museo Museo toimii Viiasten kartanon entisessä päärakennuksessa. Wiialan kylän maat sai haltuunsa saksalaissyntyinen aatelismies Anders Garp 1370-luvulla. Näin sai alkunsa Viiasten kartano, joka oli Garp-Karpelainen-Carpelan suvulla Tämän jälkeen kartanon omistus siirtyi Wittfooth-suvulle. Kartanon historiaan ovat antaneet leimansa monet tunnetut suurmiehet, jopa Ruotsi-Suomen kuninkaat. Nykyinen museona toimiva päärakennus on rakennettu Taivassalo-Seura osti rakennuksen kotiseutumuseoksi v Kokoelmissa on yli 8000 esinettä, jotka kertovat elävästi paikallisesta historiasta. Opastetulla kierroksella kuulet monta kiehtovaa tarinaa Taivassalon ja kartanon historiasta. Päärakennuksen ensimmäisen kerroksen huoneet kertovat kartanokulttuurista ja on sisustettu siihen liittyvillä huonekaluilla ja 39

40 Agnes Wittfooth-Raaden meriaiheisia maalauksia esineillä. Agnes Wittfooth-Raaden maalaamia merellisiä maisemia ja E.Rautalan maalaama muotokuva nimimies A.O.Hornborgista on saatu lahjoituksena museolle. Taideteokset ovat esillä ensimmäisen kerroksen huoneissa. Agnes Wittfooth-Raade ( ) oli kotoisin nykyisin Taivassalon kotiseutumuseona toimivalta suurtilalta. Hän oli varakkaan kodin kasvatti. Agnes Raade oli nuorena opiskellut STY:n piirustuskoulussa Helsingissä sekä yhden kauden Pariisissa. Maalarina Agnes Raade liittyi lähinnä Önningebyn perinteeseen ja useimmat arvostelijat määrittelivät hänet impressionistiksi. Raade maalasi yksityiskohtia korostamatta, nopeasti ja impulsiivisesti, eikä hän juuri tehnyt muototutkielmia. Kukka-asetelmansa hän saattoi maalata kokonaan tai osittain ilman mallia, lisäten välillä maisemiin vapaasti sommiteltuja kasveja ja 1930-luvulla hän esitteli pelkästään maisemia; yleensä ranta-aiheita. Kukka-aiheet yleistyivät 1940-luvulla, ja vanhoilla päivillään hänet tunnettiin ja häntä arvostettiin lähinnä juuri kukkamaalarina. O.A.Hornborg ( ) toimi Taivassalossa nimismiehenä vuosina Hornborg kuului Taivassalon Säästöpankin perustajajäseniin. Pankin kamreerina ja kirjurina hän toimi 42 vuotta. Hän oli 40

41 E. Rautala: Muotokuva O.A. Hornborgista Taivassalon vaikutusvaltaisempia henkilöitä. Hornborg kuului mm. Auran ja Stanislauksen ritarikuntiin. Toisen kerroksen huoneissa on perinteisten elinkeinojen ja paikalliskulttuurin esineitä. Siellä sijaitsevat myös Siirtokarjalaisten- ja Sotamuistohuoneet. Museossa on kesäisin paikallishistoriaan liittyvä näyttely. Piharakennuksessa on mm. maanviljelystä ja ajokaluja esittelevät näyttelyt, muonamiehen asunto ja vaatturin huone sekä kahvio. Kahviossa on kesäaikaan vaihtuvia taidenäyttelyitä. Museo ja museon kahvio avoinna kesä-elokuussa ti-su klo Museon osoite: Hakkenpääntie 290. Tiedustelut: Sihteeri- rahastonhoitaja Eira Rouvali puh