TYÖTURVALLISUUS LABORATORIOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTURVALLISUUS LABORATORIOSSA"

Transkriptio

1 TYÖTURVALLISUUS LABORATORIOSSA

2 Kemian tekniikan osasto TYÖTURVALLISUUS LABORATORIOSSA Toimittanut: Kimmo Karinen Espoo, 2000

3 Esipuhe Työturvallisuus on yksi keskeisimpiä asioita työntekijöiden työn sekä työssäviihtyvyyden kannalta. Kemian tekniikan osastolle perustettiin vuonna 1998 työturvallisuustoimikunta, jonka tehtävänä on edistää työturvallisuutta sekä -hygieniaa osastomme opetuksessa sekä tutkimuksessa. Tämän työn seurauksena on kädessäsi opas, joka on tarkoitettu osastomme koko henkilökunnalle ja opiskelijoille sekä muillekin henkilöille, jotka työssään joutuvat käsittelemään kemikaaleja. Opas perustuu suurelta osin Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratoriossa vuodesta 1973 pidetyn turvakurssin monisteeseen. Sen laatija oli Marja-Liisa Surakka. Myöhemmin sitä ovat muokanneet ja uudistaneet Jukka Toivonen, Anna-Maija Antila sekä Anne Kosola. Tässä oppaassa on pyritty esittämään kattavasti kemikaaliturvallisuuteen liittyvät seikat, joten sitä käytetään myös oppimateriaalina osastomme oppilaslaboratorioissa. Oppaan lisäksi laboratorioissa laaditaan omat ohjeet kutakin laboratoriota koskevista erityismääräyksistä Jukka Seppälä Professori Osaston johtaja

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 KEMIALLISESSA LABORATORIOSSA ESIINTYVIÄ VAAROJA VÄLITTÖMÄT KEMIALLISET VAARATEKIJÄT Aineen pääsy elimistöön Aineiden vaikutustavat elimistössä Aineen kulku, muuttuminen ja erittyminen elimistössä Aineiden myrkyllisyyden vertailu VÄLILLISET KEMIALLISET VAARATEKIJÄT Palavat kaasut ja palavat nesteet Hapettavat aineet KEMIKAALILAINSÄÄDÄNTÖ Vaarallisten kemikaalien ryhmittely Vaarallisten kemikaalien luokittelu ja varoitusmerkinnät Kemikaalien päällysmerkinnät Kemikaalien indeksinumerot Käyttöturvallisuustiedotteet Työilman haitalliset epäpuhtaudet VAAROJEN VÄLTTÄMINEN Yleisiä ohjeita laboratoriotyöskentelyssä Operaatiot ja laitteet Kemikaalien käsittely Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet (OVA-ohjeet) LABORATORIOJÄTTEIDEN KÄSITTELY Jätelainsäädännön perusperiaatteita Ongelmajätteiden käsittely osastolla Viemäriin laskettavat jätteet Kemikaalijätteiden käsittely Lasijäte OHJEITA TAPATURMAN VARALTA Haavat Silmävammat Syövyttävä aine iholla Myrkytykset Sähkötapaturmat Tulipalo Palovammat Hätäpoistumisohjeet TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ JA KORVAUKSET Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslain velvoitteet Työturvallisuuslain valvonta Korvaukset työtapaturmista KIRJALLISUUTTA LIITTEET 1 Esimerkki käyttöturvallisuutiedotteesta 2 Työtapaturman raportointilomake 3 Kemian tekniikan osaston pohjapiirros

5 1 KEMIALLISESSA LABORATORIOSSA ESIINTYVIÄ VAAROJA Tilastojen mukaan melko harvinaisia, mutta sattuessaan vakavia kemian laboratorioissa tapahtuvia työtapaturmia ovat palo-, räjähdys-, sähkö- ja säteilyonnettomuudet sekä myrkytykset. Varsin vakavia ja valitettavasti myös suhteellisen yleisiä ovat erilaiset syövyttävien aineiden, lasinsirujen tms. aiheuttamat silmävammat. Vaikutukseltaan vähäisempiä, mutta usein esiintyviä (noin 80 % Suomessa ilmoitetuista laboratoriotyötapaturmista) ovat esimerkiksi lasin aiheuttamat haavat, ihon vahingoittuminen syövyttävien aineiden tai kuumien tai kylmien nesteiden vaikutuksesta, koneiden ja työkalujen aiheuttamat haavat ja ruhjevammat sekä kaatumiset ja putoamiset. Kemiallisten aineiden aiheuttamat vaarat ihmisen terveydelle ja turvallisuudelle voivat olla joko välittömiä tai välillisiä. Välittömillä vaaroilla tarkoitetaan sitä, että terveydelle vaaralliset kemialliset aineet voivat päästä ihmisen elimistöön tai muutoin kosketuksiin kudoksen kanssa. Välillisillä vaaroilla tarkoitetaan kemiallisten aineiden muiden kuin terveydelle vaarallisten ominaisuuksien aiheuttamia vaaroja, kuten palamisen, räjähtämisen ja korroosion aiheuttamien tapahtumien vaikutusta ihmiseen. 2 VÄLITTÖMÄT KEMIALLISET VAARATEKIJÄT Periaatteessa aineita ei voida jakaa myrkyllisiin ja ei-myrkyllisiin aineisiin, vaan lähtökohtana on pidettävä sitä, että kaikki aineet voivat aiheuttaa vaaroja terveydelle. Yleensä puhuttaessa myrkyistä tarkoitetaan sellaisia aineita, jotka aiheuttavat nopeasti vakavia elimistön toiminnan häiriöitä silloin, kun niitä on päässyt ihmisen elimistöön nielemällä. Kemikaalilain (744/1989, 1412/1992) mukaan terveydelle vaarallinen kemikaali on kemikaali (alkuaine, yhdiste tai seos), joka elimistöön joutuessaan voi aiheuttaa kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi jo vähäisenä määränä haittaa ihmisen terveydelle. Terveydelle vaarallinen kemikaali luokitellaan edelleen vaikutustapansa mukaan erittäin myrkylliseksi, myrkylliseksi, haitalliseksi, syövyttäväksi jne. (luku 4.1). Ympäristölle vaarallinen kemikaali on aine, joka ympäristöön joutuessaan voi aiheuttaa jo vähäisenä määränä haittaa elolliselle luonnolle. Kemiallisen aineen vaikutus elimistössä riippuu monista tekijöistä, joita ovat mm. - aineen pääsytie elimistöön - elimistöön päässeen aineen määrä - aineen spesifiset toksikologiset ominaisuudet - altistusaika - altistetun henkilökohtainen herkkyys. 2.1 Aineen pääsy elimistöön Fysiologisesti aineen katsotaan imeytyneen elimistöön silloin, kun se on päässyt verenkiertoon ja sitä kautta kaikkiin elimistön osiin. Tämä on edellytys sille, että systeeminen myrkyttyminen tai sairastuminen tapahtuu. Kemialliset aineet voivat aiheuttaa myös 1

6 paikallisia oireita esim. iholla tai keuhkoissa, vaikka kemikaalit eivät olisi päässeet verenkiertoon. Kemiallisten aineiden pääasialliset elimistöön pääsytavat ovat - hengityselimistön kautta - ihon läpi imeytymällä - ruoansulatuskanavan kautta nieltäessä näitä aineita. Aineiden imeytyminen hengityselimistön kautta on erityisen tehokasta, koska keuhkorakkuloissa ne pääsevät lähes välittömään kosketukseen verenkierron kanssa. Toisaalta hengitysteiden limakalvot ovat herkkiä kemiallisten aineiden ärsytys- ja syövytysvaikutuksille, jotka nekin voivat johtaa vakaviin terveydellisiin seuraamuksiin. Useat aineet voivat imeytyä elimistöön ihon läpi sekä haavojen ja naarmujen kautta. Tällaisia aineita ovat erityisesti kaikki orgaaniset liuottimet. Ruoansulatuselimistöön vahingollisia aineita voi joutua esimerkiksi, kun näitä aineita käsiteltäessä ei kunnolla pestä käsiä ennen ruokailua tai tupakanpolttoa. Aineen joutuminen ruoansulatuskanavaan ei välttämättä johda sen imeytymiseen elimistöön, vaan aineen liukoisuudesta ruoansulatusnesteisiin sekä sen reaktiokyvystä ja fysikaalisesta tilasta riippuu, imeytyykö se elimistöön vai erittyykö se sieltä. Yleensä imeytyminen hengityselimistön kautta on tehokkaampaa kuin ruoansulatuselimistöstä. Vahingossa ruoansulatuselimistöön joutuvan myrkyllisen aineen määrä on lisäksi tavallisesti suhteellisen pieni. 2.2 Aineiden vaikutustavat elimistössä Vahingollisten aineiden vaikutustavat elimistössä voidaan jakaa akuutteihin eli äkillisiin vaikutuksiin ja kroonisiin eli pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Kemiallisessa opetuslaboratoriossa esiintyy pääasiassa vain akuutteja vaikutuksia, koska krooniset vaikutukset vaativat yleensä pitkän altistusajan. Työelämässä krooniset vaikutukset ovat tavallisempia. Akuutit vaikutukset Ärsyttävät aineet vaikuttavat pääasiassa hengityselinten ja silmien limakalvoihin sekä ihoon (oireita: yskiminen, silmien kirvely, ihon punoitus ja kirvely). Helposti veteen liukenevat aineet, esim. lipeäsumu, ammoniakki ja suolahappo, ärsyttävät pääasiassa silmiä ja ylempiä hengitysteitä. Vaikeasti veteen liukenevat aineet, esim. typpidioksidi, ärsyttävät keuhkojen perimmäisiä osia. Tässä tapauksessa vaikutus saattaa tuntua vasta jonkin ajan kuluttua altistuksesta. Syövyttävät aineet tuhoavat kudosta. Ärsyttävän ja syövyttävän aineen välillä on vain aste-ero. Kaikki vahvat hapot ja emäkset tarpeeksi väkevinä liuoksina ovat syövyttäviä. Huumaavat aineet lamauttavat keskushermoston toimintaa aiheuttaen eräänlaisen humalatilan. Huumaavat aineet ovat pääasiassa rasvaliuottimia (esim. hiilivedyt, alkoholit, eetterit). Suuret pitoisuudet voivat aiheuttaa tajuttomuuden ja hengityshalvauksen. 2

7 Kemialliset hengitysmyrkyt lamauttavat hengitystoiminnan joko estämällä hapen kulkeutumisen elimistössä (esim. hiilimonoksidi, nitriitit) tai vaikuttamalla hengitystä säätelevään keskushermoston osaan (rikkivety). Syanidi (HCN) estävät soluhengityksen. Ilman hapen syrjäyttävät kaasut (esim. typpi, vety, jalokaasut) laimentavat ilman happipitoisuutta. Hapenpuutteen ensimmäiset oireet ilmenevät, kun happipitoisuus laskee alle 16 %:n. Krooniset vaikutukset Yleismyrkyt vaikuttavat samanaikaisesti moniin elimiin (esim. lyijy, elohopea). Kudosmyrkyt vaikuttavat johonkin määrättyyn kudokseen tai elimeen: esim. bentseeni vaikuttaa luuytimeen (häiritsee verisolujen muodostusta) ja kadmium munuaisiin. Hermostomyrkyt vaikuttavat keskushermostoon (esim. rikkihiili, metanoli ja etanoli). Herkistävät aineet: Työntekijän iho tai hengityselimet voivat pitkäaikaisen altistuksen jälkeen herkistyä joillekin aineille (esim. formaldehydi, nikkeli- ja kobolttiyhdisteet, kromaatit), minkä jälkeen pienetkin ainemäärät voivat aiheuttaa allergisen ihottuman, nuhan tai astman. Pölykeuhkoa aiheuttavat aineet aiheuttavat pitkäaikaisen altistuksen jälkeen pysyviä keuhkomuutoksia (esim. kvartsipöly, asbesti ja talkki). Karsinogeeniset aineet aiheuttavat kasvaimia; vaativat pitkän altistusajan (esim. kloroformi). Joillakin aineilla on myös muita vaikutuksia: esim. teratogeeniset eli sikiövaurioita aiheuttavat, mutageeniset eli perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset aineet. 2.3 Aineen kulku, muuttuminen ja erittyminen elimistössä Elimistöön imeytynyt aine joutuu ensimmäisessä vaiheessa vereen, jonka mukana se kulkeutuu kaikkiin elimistön osiin. Verestä aine voi siirtyä kudoksiin ja varastoitua tai rikastua niihin: esim. elohopea varastoituu pääasiassa aivoihin, maksaan ja munuaisiin sekä lyijy luustoon. Elimistön toiminnan häiriintyessä voivat kudoksiin varastoituneet aineet vapautua takaisin verenkiertoon ja joskus aiheuttaa myrkytysoireita paljon myöhemmin kuin aine on joutunut elimistöön. Elimistöön imeytyneen aineen haitalliset vaikutukset ilmenevät usein ensimmäisenä ns. kohde-elimissä. Tällaisia kohde-elimiä ovat esim. maksa ja munuaiset sekä aivot ja hermokudos. Kemialliset aineet voivat myös muuttua elimistössä muiksi yhdisteiksi. Esimerkiksi metanoli hapettuu elimistössä ensin formaldehydiksi ja sitten muurahaishapoksi, joka on erittäin myrkyllinen, silmähermoja vaurioittava aine. Kaikki elimistöön joutuneet aineet erittyvät ajan kuluessa pois. Jos erittymisnopeus on pienempi kuin nopeus, jolla ainetta joutuu elimistöön, puhutaan aineen rikastumisesta. 3

8 Aineen biologiseksi puoliintumisajaksi kutsutaan sitä aikaa, jossa puolet elimistöön joutuneesta aineesta erittyy pois. Tämä aika voi vaihdella useista tekijöistä johtuen, mutta se antaa kuitenkin jonkinlaisen kuvan siitä, miten kauan eri aineet viipyvät elimistössä. Esimerkiksi liuotinaineiden puoliintumisajat vaihtelevat muutamasta minuutista vuorokauteen, kun taas joidenkin raskasmetallien puoliintumisaika saattaa olla kymmeniä vuosia. 2.4 Aineiden myrkyllisyyden vertailu Aineiden myrkyllisyyden vertailu tapahtuu tavallisesti eläinkokeiden perusteella. Myrkyllisyyttä kuvataan useimmiten oraalisella LD 50 -arvolla (oraalinen = suun kautta tapahtuva altistus, LD = lethal dose). LD 50 -arvo ilmaisee sen annoksen suuruuden milligrammoina koeeläimen elopainokiloa kohden, joka tappaa puolet annoksen nielleestä koe-eläinjoukosta (rottia, hiiriä) tietyn ajan kuluessa. Ihmiselle vaarallinen annos voidaan arvioida kertomalla LD 50 -arvo ruumiinpainolla. Esim. As 2 O 3 :n LD 50 (suun kautta) on 1,5 mg/kg. 70 kg:n painoiselle ihmiselle hengenvaarallinen annos on tällöin 70 x 1,5 eli 105 mg. LD 50 -arvo voidaan määrittää myös ihon kautta tapahtuvalle altistukselle. LD Lo -arvo tarkoittaa alhaisinta kuolettavaa arvoa. Myrkyllisille kaasuille käytetään yksikkönä LC 50 -arvoa (LC = lethal concentration). Se ilmaisee pitoisuuden, joka tietyn aikaa hengitettynä tappaa määrätyn ajan kuluessa puolet koe-eläimistä. Ihmiselle vaarallinen pitoisuus on sama, koska keuhkojen pinta-alan voidaan katsoa olevan verrannollinen ruumiinpainoon. Aineiden luokittelussa erittäin myrkyllisiin ja myrkyllisiin huomioidaan LD 50 - ja LC 50 -arvojen lisäksi ihmisille sattuneista tapaturmista saatu kokemus sekä aineiden erityisominaisuudet, esim. nestemäisyys, haihtuvuus, imeytyvyys ihon läpi sekä biologiset erityisvaikutukset. 3 VÄLILLISET KEMIALLISET VAARATEKIJÄT Välilliset kemialliset vaaratekijät johtuvat aineiden epäsuorista vaikutuksista. Tärkeimpiä tällaisia vaaroja ovat palo- ja räjähdysvaarat. Kemikaalilain (744/1989, 1412/92) mukaan paloja räjähdysvaarallisella kemikaalilla tarkoitetaan kemikaalia, joka fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi voi aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen. Kun palaminen on nopeaa ja siihen liittyy huomattavaa paineennousua, on kyseessä räjähdys. Kaikki sopivassa suhteessa ilmaan tai muuhun palamista ylläpitävään aineeseen sekoittuneet syttyvät pölyt, höyryt ja kaasut saattavat räjähtää. Palavien nesteiden höyryt muodostavat syttyvän seoksen ilman kanssa vain tietyissä seosolosuhteissa, joista myös palamisnopeus riippuu. Palavien höyryjen alempi ja ylempi räjähdysraja (= syttymisraja) on se pitoisuusväli, jonka ala- ja yläpuolella kyseinen höyryilmaseos ei enää syty. Räjähdysrajat muuttuvat huomattavasti, jos paine tai lämpötila poikkeaa normaalista. Aineesta höyrystyvien aineosien räjähdysrajat ilmoitetaan tilavuusprosentteina ilmassa. Pölyävien kiinteiden aineiden alempi räjähdysraja ilmoitetaan, jos sellainen on määritetty, painoyksikköinä tilavuusyksikköä kohden (mg/m 3, g/m 3 ). 4

9 Esimerkkejä räjähdysrajoista (til.-%) ilmassa: alempi ylempi Ammoniakki Asetoni 2,5 13 Etyylieetteri 1,7 36 Propaani 2,2 9,5 Rikkivety 4,0 46 Vety 4, Palavat kaasut ja palavat nesteet Laboratoriossa käytettävien kemikaalien joukossa on erittäin syttymisherkkiä ja tulenarkoja aineita. Palaviksi kaasuiksi katsotaan kaasumaiset aineet, joiden kiehumispiste normaaliilmanpaineessa on enintään 20 C ja jotka muodostavat ilman kanssa syttyviä seoksia. Palaviksi nesteiksi katsotaan sellaiset nesteet, joiden leimahduspiste on 100 C tai sitä alempi. Leimahduspiste on alin lämpötila, jossa nesteestä normaalipaineessa haihtuu niin paljon höyryjä, että ne muodostavat nestepinnan päällä olevan ilman kanssa palavan kaasuseoksen. Palavat nesteet jaetaan syttymisherkkyyden mukaan neljään ryhmään: Erittäin helposti syttyvä neste: Leimahduspiste enintään 0 C Kiehumispiste enintään 35 C Helposti syttyvä neste: Leimahduspiste alle 21 C Syttyvä neste: Leimahduspiste C Palava neste: Leimahduspiste yli 55 C ja enintään 100 C Erittäin helposti syttyvät ja helposti syttyvät nesteet höyrystyvät voimakkaasti avonaisessa astiassa huoneenlämpötilassa, jolloin räjähdys- ja syttymisvaara on aina olemassa. Samoin monet syttyvät nesteet voivat syttyä kipinästä ja räjähtää, jos niitä säilytetään avonaisissa astioissa. Sen sijaan palavien nesteiden (leimahduspiste yli 55 C) sytyttäminenkin tuottaa usein jo vaikeuksia. Palavia nesteitä ovat mm. seuraavat: Leimahduspiste/ C Kiehumispiste/ C Bensiini -40 erittäin helposti syttyvä Etyylieetteri erittäin helposti syttyvä Asetoni helposti syttyvä Etanoli helposti syttyvä 1-Butanoli syttyvä Etikkahappo syttyvä Palavat ja muutkin nesteet syttyvät ilman kipinää, jos lämpötila on kyllin korkea. Itsesyttymislämpötila on alin lämpötila, jossa jokin aine syttyy itsestään lämmön vaikutuksesta ilman ulkopuolista sytytyslähdettä. Jos itsesyttymislämpötila on kyllin alhainen (esim. rikkihiili 90 C tai eetteri 170 C), voi neste syttyä esimerkiksi keittolevyllä lämmitettäessä. 5

10 3.2 Hapettavat aineet Hapettavat aineet eivät itse pala, mutta ne sytyttävät muita palavia aineita. Hapettuminen voi olla räjähdysmäistä. Esimerkiksi perkloorihappoa HClO 4, perkloraatteja ja nitraatteja käsiteltäessä on valvottava, etteivät ne pääse kosketuksiin orgaanisten aineiden kanssa. Käsiteltäessä hapettavia aineita tulee olla erityisen huolellinen. 4 KEMIKAALILAINSÄÄDÄNTÖ Suomen kemikaaleja koskevat säädökset perustuvat kemikaalilakiin (744/1989, 1412/1992), mutta samalla ne täyttävät työturvallisuuslain (299/1958, 144/1993) vaatimukset. Suomen kemikaalilainsäädäntö perustuu EU:n kemikaalisäädöksiin, joita kehitetään jatkuvasti. Siksi myös Suomen kemikaalimääräykset muuttuvat koko ajan. Kemikaalilaki ja siihen liittyvät asetukset antavat määräyksiä terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien valmistuksesta, maahantuonnista, kaupasta ja säilytyksestä. Turvallista käyttöä varten kemikaalin käyttäjä tarvitsee tietoja kemikaalin koostumuksesta ja ominaisuuksista. Tietoja vaaraa aiheuttavasta kemikaalista antaa kemikaalin valmistaja, maahantuoja ja markkinoille tai käyttöön luovuttaja päällysmerkintöjen ja käyttöturvallisuustiedotteiden avulla. 4.1 Vaarallisten kemikaalien ryhmittely Kemikaaliasetuksen (675/1993) mukaan kemikaalit jaetaan vaarallisten ominaisuuksiensa ja niiden voimakkuuden perusteella seuraaviin ryhmiin: Terveydelle vaaralliset kemikaalit: Kemikaali on 1. erittäin myrkyllinen, jos se aiheuttaa hyvin pieninä annoksina hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä kuoleman tai välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan 2. myrkyllinen, jos se voi pieninä annoksina hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä aiheuttaa kuoleman tai välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan 3. haitallinen, jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa kuoleman tai välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan 4. syövyttävä, jos se voi tuhota elävän kudoksen ollessaan kosketuksessa sen kanssa 5. ärsyttävä, jos se ei ole syövyttävä mutta voi aiheuttaa tulehduksen välittömässä, toistuvassa tai pitkäaikaisessa kosketuksessa ihon tai limakalvojen kanssa 6. herkistävä, jos se hengitettynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa immuunijärjestelmän reaktion (herkistymisen) siten, että altistuttaessa uudelleen kemikaalille siitä aiheutuu luonteenomaisia haittavaikutuksia 6

11 7. syöpää aiheuttava (karsinogeeninen), jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä saattaa aiheuttaa syövän tai lisätä sen esiintymistä 8. perimää vaurioittava (mutageeninen), jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa periytyviä geneettisiä vaurioita (mutaatio) tai lisätä niiden esiintymistä 9. lisääntymiselle vaarallinen, jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa jälkeläisille muita kuin periytyviä haittavaikutuksia, lisätä niiden esiintymistä tai heikentää miesten tai naisten lisääntymistoimintoja tai kykyä. Palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit: Kemikaali on 1. räjähtävä, jos se voi ilman ulkopuolista happea aiheuttaa reaktion, jossa vapautuu happea ja kehittyy nopeasti kaasuja, ja joka määrätyissä koeolosuhteissa kuumennettaessa räjähtää 2. hapettava, jos kemikaali voi aiheuttaa voimakkaasti lämpöä vapauttavan reaktion muiden, erityisesti syttyvien aineiden kanssa 3. erittäin helposti syttyvä, jos kemikaalilla on erittäin alhainen leimahduspiste ja alhainen kiehumispiste tai jos se muodostaa ilman kanssa syttyvän seoksen 4. helposti syttyvä, jos a) kemikaali voi kuumentua ja syttyä itsestään palamaan ilmassa ympäristön lämpötilassa ilman energian lisäystä b) kiinteä kemikaali voi välittömästi syttyä palamaan jouduttuaan lyhytaikaisesti kosketukseen sytytyslähteen kanssa ja jos se jatkaa palamista sytytyslähteen poistamisen jälkeen c) nestemäisellä kemikaalilla on hyvin alhainen leimahduspiste d) kemikaali veden tai kostean ilman vaikutuksesta muodostaa vaarallisia määriä helposti syttyviä kaasuja 5. syttyvä, jos nestemäisellä kemikaalilla on alhainen leimahduspiste. Ympäristölle vaaralliset kemikaalit: Kemikaali on ympäristölle vaarallinen, jos kemikaali ympäristöön jouduttuaan voi aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle tai sen osalle. 7

12 4.2 Vaarallisten kemikaalien luokittelu ja varoitusmerkinnät Kemikaaliasetuksen mukaan vaaralliset kemikaalit luokitellaan ryhmiin, jotka kuvaavat kemikaalien vaarallisia ominaisuuksia ja niiden voimakkuutta (Sosiaali- ja terveysministeriön STM päätös 979/1997, ns. luokitusperustepäätös). Kemikaalin päällyksessä luokitus osoitetaan kemikaalin varoitusmerkillä ja sen kirjaintunnuksella (kuva 1) sekä vaaraa osoittavilla standardilausekkeilla (R-lausekkeet). Luokitusperustepäätös määrää myös kemikaalien päällyksissä käytettävät turvallisuustoimenpiteitä osoittavat S-lausekkeet. F F+ O Helposti syttyvä Mycket brandfarlig Erittäin helposti syttyvä Ytterst brandfarlig Hapettava Oxiderande T T+ E Myrkyllinen Giftig Erittäin myrkyllinen Mycket giftig Räjähtävä Explosiv Xn Xi Haitallinen Hälsoskadlig Ärsyttävä Irriterande C N Syövyttävä Frätande Ympäristölle vaarallinen Miljöfarlig Kuva 1. Varoitusmerkkien kirjaintunnukset, varoitusmerkit ja niiden nimet. Kirjaintunnus merkin yläpuolella osoittaa varoitusmerkkiä aineluettelossa. Tavallisimmat vaaralliset aineet on lueteltu ns. aineluettelossa (STM:n päätös 164/1998). Tämä päätös vahvistaa varoitusmerkit, niiden nimet ja kirjaintunnukset sekä R- ja S- lausekkeet noin 3000 aineelle. Luetteloa täydennetään jatkuvasti. Syöpävaaralliset aineet on luetteloitu Työministeriön päätöksessä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (838/1993). Työnantajan tulee minimoida työntekijöiden altistuminen näille aineille sekä rekisteröidä aineille altistuneet työntekijät (ASA-rekisteri). Kuljetettaessa vaarallisia aineita tiellä merkitään ne vaarallisten aineiden kuljetus eli VAKtunnuksin (kuva 2). Tunnukset ovat saman tyyppisiä merkkejä kuin kemikaalien varoitusmerkit. 8

13 Räjähteet (oranssi) Kaasupullot (vihreä) Palavat nesteet (punainen) Helposti syttyvät kiinteät aineet (punainen ja valkoinen) Helposti itsestään syttyvät aineet (valkoinen ja punainen) Veden kanssa reagoidessaan palavia kaasuja kehittävät aineet (sininen) Hapettavat aineet (keltainen) Myrkylliset aineet (valkoinen) Tartuntavaaralliset aineet (valkoinen) Radioaktiiviset aineet (keltainen ja valkoinen) Syövyttävät aineet (valkoinen ja musta) Muut vaaralliset aineet (musta ja valkoinen) Kuva Vaarallisten aineiden kuljetusluokat ja niiden tunnukset. Suluissa on tunnuksen värit. 4.3 Kemikaalien päällysmerkinnät Kemikaalin valmistajan, maahantuojan ja luovuttajan on huolehdittava siitä, että pakkaus, jossa kemikaali luovutetaan, on kestävä ja turvallinen. Kemikaalin päällyksen tulee olla tiivis ja tarvittaessa uudelleen suljettavissa, ja sen tulee kestää tavanomaisesta käytöstä ja säilytysolosuhteista aiheutuva rasitus. Päällyksessä on oltava turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot, varoitusmerkinnät ja käyttöohjeet. Kemikaalien päällysten varoitusmerkinnät koostuvat varoitusmerkeistä sekä R- ja S-lausekkeista. Kuvassa 3 on esimerkki erään tuotteen merkinnöistä. 9

14 Kuva 3. Esimerkki vaarallisen aineen varoitusetiketistä. Vaarallisen kemikaalin päällyksessä olevaa merkintää ei saa poistaa tai turmella. Jos merkintä on käynyt epäselväksi tai päällys on vaihdettu, kemikaalia hallussaan pitävän on huolehdittava siitä, että päällykseen tehdään alkuperäistä vastaava merkintä, joka selvästi osoittaa pakkauksen sisältävän ko. vaarallista kemikaalia. 4.4 Kemikaalien indeksinumerot CAS-numero Chemical Abstracts Service -numero on American Chemical Societyn kemikaalille antama numerosarja, jota käytetään yleisesti aineen tunnistamisessa. RTECS-numero RTECS-numero on NIOSH:in (National Institute of Occupational Safety and Health) julkaisemassa rekisterissä Registry of Toxic Effects of Chemical Substances käytetty tunniste. ICSC-numero ICSC-numero on kansainvälisen kemikaalikortin numero. YK/UN-numero YK-numero liittyy aineiden kuljetukseen. Se on nelinumeroinen luku, jonka avulla voidaan tunnistaa kuljetettava vaarallinen aine tai vaaraominaisuuksiltaan samanlaisten aineiden ryhmä. Samalla aineella voi olla useampia YK-numeroita riippuen aineen pitoisuudesta tai olomuodosta. Aineiden YK-numerot on esitetty mm. Yhdistyneiden Kansakuntien suosituksessa "Transport of Dangerous Goods" ja Suomen palontorjuntaliiton julkaisussa "Vaarallisten aineiden YK-numerot" sekä eri kuljetusmuotojen kuljetusmääräyksissä. 10

15 ETY-indeksinumero ETY-indeksinumero on sosiaali- ja terveysministeriön vaarallisten aineiden luettelossa käytetty numero. Aineen ETY-numero on olemassa oleville aineille EINECS-numero ja uusille aineille ELINCS-numero (European List of New Chemical Substances). 4.5 Käyttöturvallisuustiedotteet Kemikaalin valmistaja, maahantuoja tai muu luovuttaja on velvollinen hankkimaan kemikaalin ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista tiedot, jotka ovat kohtuudella saatavissa kemikaalin luokittelemiseksi, merkitsemiseksi ja käyttöturvallisuustiedotteen laatimiseksi, sekä antamaan tietoja vaaraa aiheuttavasta kemikaalista. Käyttöturvallisuustiedotteesta on määrätty työministeriön päätöksessä (779/1993). Käyttöturvallisuustiedote (esimerkki liitteessä 1) laaditaan, jos kemikaali on luokiteltu terveydelle tai ympäristölle vaaralliseksi tai palo- ja räjähdysvaaralliseksi tai jos sen ominaisuudet voivat muuten aiheuttaa vaaroja. Tiedotteen laatii kemikaalin valmistaja tai maahantuoja ja se sisältää tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida kemikaalin aiheuttama vaara ja ryhtyä toimenpiteisiin sen välttämiseksi. Käyttöturvallisuustiedotteesta löytyvät asiat ovat: 1. Valmistajan ja maahantuojan tunnistustiedot 2. Koostumus ja tiedot aineosista 3. Vaarallisten ominaisuuksien kuvaus 4. Ensiapuohjeet 5. Ohjeet tulipalon varalta 6. Ohjeet päästöjen torjumiseksi 7. Käsittely ja varastointi 8. Altistumisen ehkäiseminen ja henkilökohtaiset suojaimet 9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 10. Stabiilisuus ja reaktiivisuus 11. Terveysvaikutuksiin liittyvät tiedot 12. Tiedot kemikaalin vaarallisuudesta ympäristölle 13. Jätteiden käsittely 14. Kuljetustiedot 15. Kemikaaleja koskevat määräykset 16. Muut tiedot (mm. käyttötarkoitus ja -ohjeet). Kemikaalin valmistaja, maahantuoja tai muu luovuttaja on velvollinen toimittamaan kemikaalin vastaanottajalle käyttöturvallisuustiedotteen kemikaalia ensimmäistä kertaa luovutettaessa. 4.6 Työilman haitalliset epäpuhtaudet Haitalliset aineet pääsevät hengitysteiden kautta vaikuttamaan elimistöön varsin tehokkaasti. Tästä syystä on työpaikan ilman laadulla suuri merkitys työntekijän terveydelle. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työpaikan ilman epäpuhtauksien enimmäispitoisuudet 11

16 (STM:n päätös 365/1998). Nämä ns. HTP-arvot (haitalliseksi tunnettu pitoisuus) ovat pienimpiä pitoisuuksia, joiden uskotaan voivan vahingoittaa työntekijää. HTP 8 -arvoa alemmissa pitoisuuksissa lähes kaikkien työntekijöiden uskotaan voivan jatkuvasti työskennellä 8 tuntia päivässä ja 5 päivää viikossa ilman haitallisia vaikutuksia. Äkillisiä vaikutuksia aiheuttaville ilman epäpuhtauksille voidaan vahvistaa HTP-arvot myös 15 minuutin ja/tai hetkelliselle keskipitoisuudelle. Työnantajan on otettava HTP-arvot ohjeellisena huomioon työntekijöiden altistumista arvioidessaan. Joillekin aineille on tämän lisäksi vielä vahvistettu sitova raja-arvo, jota ei saa hetkellisestikään ylittää. HTP-arvot ilmoitetaan joko tilavuuden miljoonasosina (ppm) tai massapitoisuuksina (mg/m 3 ). Esimerkkinä työilman haitallisesta epäpuhtaudesta tarkastellaan rikkivetyä H 2 S, joka on hyvin myrkyllinen, pahan hajuinen kaasu. Sen sallittu enimmäispitoisuus pitkäaikaisessa altistuksessa on 10 ppm (cm 3 /m 3 ) eli 15 mg/m 3. Rikkivedyn hajuraja on kuitenkin n. 0,015 ppm. Myrkytysoireet ilmenevät seuraavasti: mg/m 3 aiheuttaa silmien ärsytystä ja tulehdusta (pitkä altistusaika) mg/m 3 aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia ja limakalvojen ärsytystä mg/m 3 hengenahdistusta, sydämentykytystä ja huimausta yli 100 mg/m 3 akuutti myrkytys, hengenvaara. 5 VAAROJEN VÄLTTÄMINEN 5.1 Yleisiä ohjeita laboratoriotyöskentelyssä Kaikilla onnettomuuksilla on syynsä, ja useimmat onnettomuudet voidaan estää ennakolta. Laboratoriotyöskentely vaatii jo työn onnistumisen kannalta huolellisuutta, järjestelmällisyyttä ja siisteyttä. Nämä tekijät ovat myös erityisen tärkeitä onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Turvallisuuden perusedellytyksenä on tieto siitä, mitä tekee, järkevä varovaisuus ja vaaratilanteiden ennakointi. Seuraavassa on lyhyesti muutamia tärkeitä yleisohjeita laboratoriotyössä noudatettaviksi: Harkitse ennakolta mahdolliset vaaralähteet ennen työn aloittamista, esimerkiksi: - kehittyykö myrkyllisiä kaasuja - onko palo- tai räjähdysvaaraa - ovatko käytettävät kemikaalit myrkyllisiä tai syövyttäviä = lue käyttöturvallisuustiedotteet Ole koko ajan selvillä siitä mitä teet. Tarkista, että - käytät oikeita reagensseja (lue nimilappu ainakin kahdesti!) - käytät oikeita lämpötiloja - noudatat työohjetta tarkkaan Noudata siisteyttä ja järjestystä - kuivaa heti lattialle joutuneet nesteet (liukastumisvaara) - pidä työpöytä ja työvälineet siisteinä 12

17 - kuivaa heti reagenssipullojen pinnalle mahdollisesti roiskuneet aineet Käytä tarvittavia suojavälineitä - laboratoriossa käytetään aina työtakkia sekä suojalaseja! - käytä tarvittaessa myös oikeanlaisia suojakäsineitä sekä hengityssuojainta - vetokaappia käytetään aina tarvittaessa Ole koko ajan selvillä keitä muita laboratoriossa on - varoita muita laboratoriossa olevia vaarallisista töistä - asiaton oleskelu on kielletty laboratorioissa. Jos huomaat asiattomia ihmisiä osastolla, niin ilmoita siitä esim. vahtimestarille Sammuta tarpeettomat bunsenliekit sekä laitteet. Älä käsittele avotulta helposti syttyvien nesteiden lähettyvillä. Älä häiritse naapuriasi hänen suorittaessaan koetta, äläkä anna häiritä itseäsi, joten esim. matkapuhelimen pitää olla suljettuna oppilaslaboratoriossa. Jos mahdollista älä käytä piilolaseja työskennellessäsi laboratoriossa. Ota selvää etukäteen, missä ovat hälyttimet, hätäsuihkut, sammuttimet ja ensiapuvälineet ja opettele niiden käyttö. Syöminen, juominen ja tupakoiminen on laboratoriossa kielletty. Pese kätesi hyvin aina, kun lähdet laboratoriosta. 5.2 Operaatiot ja laitteet Seuraavassa esitetään lyhyesti muutamia turvallisuusnäkökohtia laboratoriotöissä kyseeseen tulevista laitteista ja operaatioista. Lasin käsittely Suojaa kädet katkaistessasi lasiputkea tai työntäessäsi putkea korkin läpi. (Lasin aiheuttamat haavat kuuluvat tavallisimpiin laboratoriotapaturmiin.) Älä käytä liiallista voimaa. Lasi liukuu paremmin, kun se on ensin kasteltu. Älä käytä särkynyttä lasitavaraa (kts. 6.5). Ole varovainen irrottaessasi kumiletkua lasista, leikkaa kiinni juuttunut letku irti. Pullot Älä täytä pulloa liian täyteen, vaan jätä nesteelle laajenemisvara (n. 10%.). Älä kanna pulloja kaulasta, äläkä liian monta yhdellä kertaa. Älä laita tulppaa kuumaa nestettä sisältävään pulloon, ettei pulloon syntyisi alipainetta nesteen jäähtyessä. Eräät aineet (esim. väkevä ammoniakki ja typpihappo) kehittävät varastoinnin aikana kaasuja, jotka samalla aiheuttavat paineen nousun pullossa. Avaa näitä aineita sisältävät pullot suojalevyn takana vetokaapissa ja suojaa kätesi. Menettele samoin, jos korkki on juuttunut kiinni. 13

18 Bunsenpoltin hapetusalue (vaalean violetti) liekin kuumin osa (n. 900 C) pelkistysalue (vaalean sininen) ilmanottoaukko Kuva 4. Normaali bunsenpoltin. Jos bunsenpoittimen (kuva 4) ilma-aukot ovat liian auki, syttyy kaasu jo polttimen putkessa. Tällöin kehittyy helposti myrkyllistä hiilimonoksidia ja putki kuumenee hyvin kuumaksi. Jos näin tapahtuu, sammuta poltin, pienennä ilmanottoaukkoja ja sytytä poltin uudelleen. Nesteiden kuumentaminen bunsenliekillä HUOM: Palavia nesteitä EI saa kuumentaa avotulella! Koeputkessa: Kuumenna putkessa olevaa nestettä varovaisesti pienellä liekillä putken sivusta juuri nesteen rajapinnan alta, putkea samalla liikutellen. Älä koskaan kuumenna putken pohjasta, äläkä suuntaa putken suuta itseäsi tai naapuriasi kohden. Käytä kuumennuksen kestävää, esim. Pyrex-putkea. Dekantterilasissa: Lasi asetetaan kolmijalan ja alumiinioksidiverkon päälle; lasin tulee olla ehjä. Vesihauteella: Tavallisin tapa kuumentaa koeputkessa olevia nesteitä. Vedellä täytettyyn dekantterilasiin asetetaan erityinen teline ja dekantterilasia kuumennetaan kuten edellä. Kiinteiden aineiden kuumentaminen Koeputkessa (pieni määrä): Varovasti pienellä liekillä putkea liikutellen. Älä suuntaa putken suuta itseesi tai naapuriisi. Upokkaassa: Kolmijalan varaan asetetun posliinikolmion varassa. Sähköuunissa: Tarvittaessa suurempaa kuumuutta käytetään sähköuunia. Huom! Upokas jäähtyy hitaasti, sitä ei pidä koskea sormin. Sähkölaitteet Lue käyttöohje, ennen kuin kytket laitteen päälle. Jos havaitset laitteessa vikaa, ilmoita siitä heti. Pidä sähkölaitteet ja johdot kuivina ja puhtaina. Jos laite kastuu, katkaise sähkövirta, irrota pistoke ja kuivaa laite. Älä kosketa sähkölaitetta märin käsin! 14

19 Kaasupullot Pullo on kiinnitettävä tukevasti esim. seinään. Tutustu paineenalennusventtiilin käyttöohjeisiin ennen kuin käytät kaasupulloa. 5.3 Kemikaalien käsittely Pidä tuntematonta kemikaalia aina vaarallisena. Ota selvää käyttämiesi kemikaalien mahdollisista vaarallisista ominaisuuksista (käyttöturvallisuustiedote) ja ryhdy tarpeellisiin varotoimenpiteisiin. Älä koskaan maista kemikaaleja ja vältä kehittyvien kaasujen haistelua. Jos haistaminen on aineen tunnistamiseksi tarpeen, suorita se varoen. Aineita, joista syntyy epämiellyttäviä tai myrkyllisiä höyryjä, täytyy aina käsitellä vetokaapissa. Vältä kemikaalien koskettelua paljain käsin. Myrkylliset aineet voivat myös imeytyä ihon läpi. Käytä analyysilusikkaa eli spaatelia. Pese kätesi, jos iholle on päässyt roiskahtamaan kemikaaleja. Nimilaput ja korkit Älä vaihda reagenssipullojen korkkeja. Pidä huoli siitä, että kaikissa käyttämissäsi reagenssipulloissa on kunnolliset nimilaput. Jos aine on myrkyllistä tai syövyttävää, pitäisi se näkyä nimilapusta. Älä käytä reagenssia, jonka nimilapusta et saa selvää. Kemikaalien ottaminen varastopullosta Liuoksia otetaan hanasta pieneen dekantterilasiin sopiva määrä. Mikäli pullossa ei ole pohjahanaa, kaadetaan liuos pullosta. Omaa pipettiä ei saa käyttää. Kiinteitä aineita kaadetaan esim. kellolasille tai paperille tarpeellinen määrä. Omaa spaatelia ei saa käyttää. Kemikaaleja on sekä ympäristön että kemikaalikustannusten säästämiseksi pyrittävä ottamaan vain tarvittava määrä. Jos kemikaalia kuitenkin jää käyttämättä, sitä ei saa kaataa varastopulloon takaisin. Väkevät hapot ja emäkset Pöydälle tai muualle roiskunut happo tai emäs on heti kuivattava. Suuremmat määrät happoa tai emästä on ensin neutraloitava. Happojen laimennus: Kaada aina laimennettava väkevä happo veteen. Veden kaataminen väkevään happoon aiheuttaa voimakkaan lämmönkehityksen ja roiskumisvaaran. Varsinkin rikkihappoa laimennettaessa tämä sääntö on ehdottomasti muistettava. Natrium- tai kaliumhydroksidia liuotettaessa kehittyy myös runsaasti lämpöä, joten niiden liuotus on tehtävä riittävän suuressa, kuumuutta kestävässä astiassa. 15

20 5.4 Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet (OVA-ohjeet) OVA-ohjeet on laatinut Työterveyslaitos ja ne on tarkoitettu kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteiksi pelastuslaitoksille, ympäristönsuojeluviranomaisille, työterveyshenkilöstölle ja kaikille kemikaalien vaaroista kiinnostuneille. OVA-ohjeita on 63 aineesta ja niistä on tehty tiivistelmät, joissa kerrotaan tärkeimmät asiat lyhyesti ja yksinkertaisesti. Tiivistelmät löytyvät mm. wwwstä Työterveyslaitoksen sivuilta (kts. kirjallisuutta). 6 LABORATORIOJÄTTEIDEN KÄSITTELY 6.1 Jätelainsäädännön perusperiaatteita Vuonna 1994 voimaan astuneen jätelain sekä jäteasetuksen tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Lain hengen mukaista on estää jätteen synty tai ainakin vähentää sen määrää. Syntyvä jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Jäte määritellään aineeksi tai esineeksi, jonka sen haltija on poistanut, aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnanharjoittajan yleisiä velvoitteita ovat selvilläolo-, huolehtimis- ja tiedonantovelvollisuus. Niin käytettävien kemikaalien kuin syntyvien jätteidenkin ominaisuudet on tiedettävä, jätteiden asianmukaisesta hävittämisestä on huolehdittava sekä jätteet pakattava ja merkittävä niin, että niiden kuljetus ja käsittely voidaan tehdä turvallisesti. Jotta syntyvä jäte voitaisiin hyödyntää, on erilaiset jätteet kerättävä erikseen. Erityisesti ongelmajätteiden keräys erilleen on ehdoton edellytys muun jätteen hyötykäytölle. Ongelmajätteet saa luovuttaa vain hyväksytylle vastaanottajalle. Jätteen tuottajan vastuu jätteen hävittämisestä poistuu vasta sen jälkeen, kun oikein pakatun ja merkityn jätteen vastaanottaa käsittelijä, jolla on jätelupa (edellytyksenä on myös, että jätteestä on annettu oikeat tiedot). 6.2 Ongelmajätteiden käsittely osastolla Jokaisessa laboratoriossa on ongelmajätevastaava, joka huolehtii laboratorion ongelmajätteiden oikeasta jatkokäsittelystä. Tuotettu jäte sekä pakataan että merkitään laboratorioissa ja siitä toimitetaan tiedot osaston ongelmajätevastaavalle. 16

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Kemikaaliasetuksen (Liite2) mukaan kemikaalit jaetaan vaarallisten ominaisuuksiensa ja niiden voimakkuuden perusteella seuraaviin ryhmiin:

Kemikaaliasetuksen (Liite2) mukaan kemikaalit jaetaan vaarallisten ominaisuuksiensa ja niiden voimakkuuden perusteella seuraaviin ryhmiin: 2 KEMIKAALIT Suomen kemikaaleja koskevat säädökset perustuvat kemikaalilakiin (liite 1), mutta samalla ne täyttävät työturvallisuuslain vaatimukset. Suomen kemikaalilainsäädäntö perustuu EU:n kemikaalisäädöksiin,

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Heti Yleispesu 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Heti Yleispesu 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 15.11141,

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 12.08.2002 Edellinen päiväys: 12.03.2002 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut

Lisätiedot

Raja-arvot: HTP(2000)=150/200 ppm (8 h/15 min) LD50=13100 mg/kg (suun kautta, rotta) TCLo=200 ppm; nenä, silmät, keuhkot ( hengittämällä, ihminen )

Raja-arvot: HTP(2000)=150/200 ppm (8 h/15 min) LD50=13100 mg/kg (suun kautta, rotta) TCLo=200 ppm; nenä, silmät, keuhkot ( hengittämällä, ihminen ) KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Päiväys: 01.01.2011 Edellinen päiväys: 10.7.2001 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Aineen tai valmisteen tunnistustiedot

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 04.06.2003 Edellinen päiväys 8.6.2000 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 31.05.2005 Edellinen päiväys 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

Tunnuskoodi EAN 6415409200687 (1 L), 6415402815000 (5 L), 6431205001006 (10 L) EAN 6415409200694 (1 L), 6431205070507 (5 L)

Tunnuskoodi EAN 6415409200687 (1 L), 6415402815000 (5 L), 6431205001006 (10 L) EAN 6415409200694 (1 L), 6431205070507 (5 L) x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE x KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi AITO

Lisätiedot

Päiväys 23.03.1995 Edellinen päiväys - 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE. Haraldit Oy. Aaltotie 6

Päiväys 23.03.1995 Edellinen päiväys - 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE. Haraldit Oy. Aaltotie 6 HardTefly Päiväys 23.03.1995 Edellinen päiväys 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Aineen tai valmisteen tunnistustiedot

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Casco Liquisole 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Casco Liquisole 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

TURVALLISEN LABORATORIOTYÖSKENTELYN YLEISOHJEET BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOKSELLA

TURVALLISEN LABORATORIOTYÖSKENTELYN YLEISOHJEET BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOKSELLA TURVALLISEN LABORATORIOTYÖSKENTELYN YLEISOHJEET BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOKSELLA ESIPUHE Laboratoriotyössä joudutaan usein tekemisiin aineiden kanssa, joihin liittyy tapaturmaja sairastumisriskejä.

Lisätiedot

4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI

4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI Kauppanimi: EASYWORK RTVsilikonikumitiiviste Päiväys 1.1.2006 Edellinen päiväys 4.4.2005 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Mitä on vaarallinen jäte?

Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 MoS2 Kuivavoiteluaine, painepakkaus MOLY HD MOS2

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 MoS2 Kuivavoiteluaine, painepakkaus MOLY HD MOS2 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 1170

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: TORRBOLLEN, Fuktslukaren Käyttöalue: Kosteussulku Yritys: Säljtema AB Osoite: Låsbomsgatan 14 Postinumero/toimipaikka:

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Hey'di Kiviliima 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Hey'di Kiviliima 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Päiväys: 30.10.2005 Edellinen päiväys: 15.01.2004

Päiväys: 30.10.2005 Edellinen päiväys: 15.01.2004 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 30.10.2005 15.01.2004 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT LUX COL-AK Päiväys 08.08.2005 Edellinen päiväys 1/4 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Clean & Shine 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Clean & Shine 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 3622 SCHÖNOX TX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 3622 SCHÖNOX TX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 19.02.2003 Edellinen päiväys: 27.12.2002 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Concrex Resin 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Concrex Resin 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Päiväys: 16.03.2003 Edellinen päiväys: 26.04.2001

Päiväys: 16.03.2003 Edellinen päiväys: 26.04.2001 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE X KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 16.03.2003 Edellinen päiväys: 26.04.2001 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Hyväksytty käyttöön Hyväksytty laboratoriokäyttöön Hyväksynyt: Diskteknik / Jasico KAUPPANIMI KÄYTTÖALUE Puhdistusaine Tuotenumero 211801

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 22.10.2002 Edellinen päiväys 14.03.1997 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: Korrek Vanne ja esipesu (Wheel & Prewash) Päiväys: 19.10.2006 Edellinen päiväys: 20.03.2006 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN

Lisätiedot

Terveydelle vaaralliset kemikaalit pääsevät elimistöön tai muuten kosketuksiin sen kanssa (mm. myrkyt, hapot, emäkset)

Terveydelle vaaralliset kemikaalit pääsevät elimistöön tai muuten kosketuksiin sen kanssa (mm. myrkyt, hapot, emäkset) KEMIALLINEN TYÖTURVALLISUUS KEMIALLISET VAARATEKIJÄT VÄLITTÖMÄT VAARAT Terveydelle vaaralliset kemikaalit pääsevät elimistöön tai muuten kosketuksiin sen kanssa (mm. myrkyt, hapot, emäkset) VÄLILLISET

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI. AINEEN/SEOKSEN liuotin KÄYTTÖ Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka

Lisätiedot

Päiväys:2009-11-21 Edellinen päiväys: 1997-11-20

Päiväys:2009-11-21 Edellinen päiväys: 1997-11-20 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALIILMOITUS Päiväys:20091121 Edellinen päiväys: 19971120 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi PSosienpesujauhe

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1809 CASCOL POLYURETAANILIIMA 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1809 CASCOL POLYURETAANILIIMA 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote (direktiivin 2001/58/EY mukaan)

Käyttöturvallisuustiedote (direktiivin 2001/58/EY mukaan) Sivu /4. Tuotteen nimi ja valmistaja.. Valmisteen tunnistustiedot Toilet cleaner.2. Valmisteen käyttötarkoitus Kiinteä, hajustettu, sininen WC:n puhdistusaine.3. Yrityksen tunnistustiedot: BUCK-Chemie

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 SINKKI / KYLMÄGALVANOINTI PAINEPAKKAUS 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 SINKKI / KYLMÄGALVANOINTI PAINEPAKKAUS 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 232520, TS4410 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 09.07.2002 Edellinen päiväys 1/6 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Aquastick 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Aquastick 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Kemikaalitietojen ilmoituslomake Päiväys: 08.05.2010 Sisäinen nro: Edellinen päiväys: 15.11.2007

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Kemikaalitietojen ilmoituslomake Päiväys: 08.05.2010 Sisäinen nro: Edellinen päiväys: 15.11.2007 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Hyväksytty käyttöön Hyväksytty laboratoriokäyttöön Hyväksynyt: A Clean Partner KAUPPANIMI KÄYTTÖALUE Rasvanpoistoaine Kotimainen valmistaja

Lisätiedot

(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote

(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote (EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 omnifit FD1042 SDB-nro : 172974 V002.0 Viimeistelty, pvm.: 30.05.2008 Painatuspäivä: 03.06.2009 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA

Lisätiedot

1.4 Hätäpuhelinnumero 1.4.1 Numero, nimi ja osoite (09) 471 977 Myrkytystietokeskus HUS, Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki

1.4 Hätäpuhelinnumero 1.4.1 Numero, nimi ja osoite (09) 471 977 Myrkytystietokeskus HUS, Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 03.04.2006 Edellinen päiväys: 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Työtason hoitoöljy nro 108 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Työtason hoitoöljy nro 108 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Päiväys: 11.10.2010 Edellinen päiväys: Versionumero 1 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 18.01.2003 Edellinen päiväys: 06.04.1995 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE P3-mip SP

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE P3-mip SP KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE P3-mip SP 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: Kemikaalin käyttötarkoitus: P3-mip SP Puhdistusaine ammattikäyttöön.

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT WAK Päiväys 29.11.2004 Edellinen päiväys 4.7.1997 1/6 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

www.xo1.fi KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE / KEMIKAALI-ILMOITUS 1/6 Päiväys 18.1.2013 Edellinen päiväys

www.xo1.fi KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE / KEMIKAALI-ILMOITUS 1/6 Päiväys 18.1.2013 Edellinen päiväys KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE / KEMIKAALIILMOITUS 1/6 Päiväys 18.1.2013 Edellinen päiväys 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi SOLID SOLVENT 1.2. Aineen

Lisätiedot

Kauppanimi: PLANATOL 315 Päiväys 14.08.2007 Edellinen päiväys - 1/5

Kauppanimi: PLANATOL 315 Päiväys 14.08.2007 Edellinen päiväys - 1/5 Päiväys 14.08.2007 Edellinen päiväys 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi PLANATOL 315 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 AUTORANGE HARDWAX 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 AUTORANGE HARDWAX 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 5718080

Lisätiedot

CT KIRJO BIO kirjopyykin pesujauhe

CT KIRJO BIO kirjopyykin pesujauhe x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE x KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi CT

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 28.12.2002 Edellinen päiväys: 4.8.2000 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: LOXEAL 8233 Päiväys 27.11.2007 Edellinen päiväys 04.04.2000 1/6 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

1.4 Hätäpuhelinnumero 1.4.1 Numero, nimi ja osoite HYKS Myrkytystietokeskus(90) 4711klo 8.00-22.00 suora (90)414 392 Yleinen hätänumero 112.

1.4 Hätäpuhelinnumero 1.4.1 Numero, nimi ja osoite HYKS Myrkytystietokeskus(90) 4711klo 8.00-22.00 suora (90)414 392 Yleinen hätänumero 112. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 11.110x 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Korrek Liuotinpesuvaha (Wash & Wax) 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Korrek Liuotinpesuvaha (Wash & Wax) 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 14.114730 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

www.xo1.fi KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE / KEMIKAALI-ILMOITUS 1/6 Päiväys 18.1.12013 Edellinen päiväys

www.xo1.fi KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE / KEMIKAALI-ILMOITUS 1/6 Päiväys 18.1.12013 Edellinen päiväys KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE / KEMIKAALIILMOITUS 1/6 Päiväys 18.1.1213 Edellinen päiväys 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi YACHT WASH 1.2. Aineen tai

Lisätiedot

Päiväys: 28.01.2004 Edellinen päiväys: 02.07.2002

Päiväys: 28.01.2004 Edellinen päiväys: 02.07.2002 x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE x KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 28.01.2004 Edellinen päiväys: 02.07.2002 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Search Bio Laundry Powder 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Search Bio Laundry Powder 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 17.05.2004 Edellinen päiväys 5.6.2000 1/6 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Kauppanimi: PLANATOL AD 120 Päiväys 15.03.2007 Edellinen päiväys 18.3.2003 1/5

Kauppanimi: PLANATOL AD 120 Päiväys 15.03.2007 Edellinen päiväys 18.3.2003 1/5 Päiväys 15.03.2007 Edellinen päiväys 18.3.2003 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Esipuhe 9. painokseen...1. Sisällysluettelo...3

Sisällysluettelo. Esipuhe 9. painokseen...1. Sisällysluettelo...3 Sisällysluettelo 3 (163) Sisällysluettelo Esipuhe 9. painokseen...1 Sisällysluettelo...3 1. Työturvallisuuslainsäädäntö...9 1.1. Erilaiset säädökset...9 1.2. Työturvallisuuslaki...9 1.3. Kemialliset tekijät...11

Lisätiedot

Päiväys: 13.01.2004 Edellinen päiväys: 18.07.2003

Päiväys: 13.01.2004 Edellinen päiväys: 18.07.2003 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE X KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT *1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Sika

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 NOVOCLEAN 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 NOVOCLEAN 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 39234 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Päiväys: 05.02.2003 Edellinen päiväys: 28.05.1999

Päiväys: 05.02.2003 Edellinen päiväys: 28.05.1999 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE X KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Sikasil-C

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ DB Castor oil liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Hyväksytty käyttöön Hyväksytty laboratoriokäyttöön Hyväksynyt: Diskteknik / Jasico KAUPPANIMI KÄYTTÖTARKOITUS Ambio Film Puhdistusaine Tuotenumero

Lisätiedot

02631 Espoo Puhelin 09-476 500 Telefax 09-476 50 350 Y-tunnus 0202466-3

02631 Espoo Puhelin 09-476 500 Telefax 09-476 50 350 Y-tunnus 0202466-3 x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 20.04.2007 Edellinen päiväys: 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE

x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 13.3.2007 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 4 SGT 9200 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 4 SGT 9200 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 4 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Collonil Elegant Finish/Self Shine Spray all colours

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Collonil Elegant Finish/Self Shine Spray all colours KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 14920000000 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Myrkytystietokeskus 09-471977 tai 09-4711 Myrkytystietokeskus / HYKS. PL 360, Hartmaninkatu 4, 00290 HYKS (Helsinki)

Myrkytystietokeskus 09-471977 tai 09-4711 Myrkytystietokeskus / HYKS. PL 360, Hartmaninkatu 4, 00290 HYKS (Helsinki) Päiväys 03.01.2008 Edellinen päiväys 29.07.2005 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Päiväys: 15.03.2011 Edellinen päiväys: 13.03.2006

Päiväys: 15.03.2011 Edellinen päiväys: 13.03.2006 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS Päiväys: 15.03.2011 Edellinen päiväys: 13.03.2006 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 11.110x 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 51/53 45 %) 67-64-1 Asetoni 40-50 % F; R11;Xi; R36;R66;R67

2.1.3 Pitoisuus. 51/53 45 %) 67-64-1 Asetoni 40-50 % F; R11;Xi; R36;R66;R67 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 1040

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Kemikaalitietojen ilmoituslomake

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Kemikaalitietojen ilmoituslomake 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT KAUPPANIMI Tuotenumero 487619 Kotimainen valmistaja / maahantuoja Yritys Scania CV AB Postinumero/toimipaikka 151 87 Södertälje Maa Sweden

Lisätiedot

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Mikäli ilmenee oireita tai kaikissa epäilyttävissä tapauksissa otettava yhteys lääkäriin. 4.1.

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Mikäli ilmenee oireita tai kaikissa epäilyttävissä tapauksissa otettava yhteys lääkäriin. 4.1. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi VSSEINA ja VSSEINC 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 16.5.2003 Edellinen päiväys: 27.3.2003 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Haju Stop 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Haju Stop 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Nova Wipe 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Nova Wipe 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS (*) koskee vain kemikaali-ilmoitusta (**) täytetään joko 3.1 tai 3.2 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Aineen tai valmisteen tunnistustiedot Kauppanimi HHPro Rappauslaasti 1.2 Valmistajan, maahantuojan

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti Versio 4.0 Muutettu viimeksi 30.08.2010 Päiväys 22.11.2010

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti Versio 4.0 Muutettu viimeksi 30.08.2010 Päiväys 22.11.2010 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti Versio 4.0 Muutettu viimeksi 30.08.2010 Päiväys 22.11.2010 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi : D-Mannitoli

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka

Lisätiedot

1. AINEEN JA VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

1. AINEEN JA VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Päiväys 12.1.2009 Edellinen päiväys 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN JA VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Tunnuskoodi 300.134 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

PENOSIL Standard Gunfoam

PENOSIL Standard Gunfoam Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 2 Edellinen päiväys: 19.04.2011 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön ja yhtiön tai yrityksen tunnistustiedot Kemikaalin kauppanimi: PENOSIL Premium Gunfoam Valmistaja: OÜ Krimelte

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Käyttöturvallisuustiedote EY:n asetuksen 1907/2006 mukaisesti Päiväys: 15-syys-2011*** Muutosnumero: 2*** 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Aineen tai valmisteen sekä Valmisteen

Lisätiedot

Roiskeet silmistä huuhdeltava välittömästi runsaalla vedellä ja mentävä lääkäriin. S2

Roiskeet silmistä huuhdeltava välittömästi runsaalla vedellä ja mentävä lääkäriin. S2 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NON-FLAMMABLE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NON-FLAMMABLE KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NONFLAMMABLE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1

Lisätiedot

X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE. Päiväys*:01.09.2006 Edellinen päiväys*: 21.03.2000

X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE. Päiväys*:01.09.2006 Edellinen päiväys*: 21.03.2000 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys*:01.09.2006 Edellinen päiväys*: 21.03.2000 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

Lisätiedot

CRC Industries Europe bvba. 12, Bld des Martyrs de Chateaubriant F-95102 Argenteuil Cédex

CRC Industries Europe bvba. 12, Bld des Martyrs de Chateaubriant F-95102 Argenteuil Cédex 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Tuote : Käyttötarkoitus: QUICK FIX Bulk Lukitteet ja liimat Valmistaja : Touwslagerstraat 1 9240 ZELE Belgium

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE. 547 Kaliumnitraatti Sivu 1 / 5 17.10.2006 Edellinen päiväys: 29.8.2005 4.0. 2.1.3 Pitoisuus

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE. 547 Kaliumnitraatti Sivu 1 / 5 17.10.2006 Edellinen päiväys: 29.8.2005 4.0. 2.1.3 Pitoisuus 547 Kaliumnitraatti Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi Kaliumnitraatti 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 15.04.2003 Edellinen päiväys: 18.03.2003 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Varastoi lukitussa tilassa. Hävitä sisältö/pakkaus paikallisten ja kansallisten viranomaisohjeiden mukaisesti. 2.3 Muut vaarat

Varastoi lukitussa tilassa. Hävitä sisältö/pakkaus paikallisten ja kansallisten viranomaisohjeiden mukaisesti. 2.3 Muut vaarat KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2.1 Toimialakoodi Lääkeraaka-aine. 1.3 Käyttöturvallisuustiedotteen

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi AVALON PESUEMULSIO Tunnuskoodi 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

SILIKON GLAS & METALL

SILIKON GLAS & METALL KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1907/2006/EY, 31 artikla mukainen. Marbocote Cleaner

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1907/2006/EY, 31 artikla mukainen. Marbocote Cleaner KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 197/26/EY, 31 artikla mukainen 1 AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotenimi Kuvaus Yritys Industrial Mould Cleaner Marbocote Ltd Unit B, Telford

Lisätiedot

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 1 Edellinen päiväys: 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnustiedot Kemikaalin kauppanimi: Maahantuoja: OÜ Krimelte Osoite: Suur-Paala

Lisätiedot

1 Drain Out Crystal Päivämäärä 01.03.2010

1 Drain Out Crystal Päivämäärä 01.03.2010 1 1. TUNNISTETIEDOT Tuotenimi Käyttötarkoitus Valmistaja Maahantuoja Hätäpuhelin Viemärinaukaisujauhe Iron Out dba Summit Brands 1515 Dividend Road Fort Wayne IN 46808, USA Maintex Suomi Oy Merventie 39

Lisätiedot