vuoden syysku un 30 pä.ivään. Kun k u iten kin P an k in k ä y ttä m ä tö n setelinan to-oik eus vuoden v aih teessa h u om attavasti lisääntyi,

Transkriptio

1 11 vuoden syysku un 30 pä.ivään. Kun k u iten kin P an k in k ä y ttä m ä tö n setelinan to-oik eus vuoden v aih teessa h u om attavasti lisääntyi, peruut t ivat P an k k ivaltu u sm ieh et kuluvan vuoden tam m ikuun 21 p äivänä täm än V altio neuvostolle tekem änsä esityksen. J Siionini r a n k i n v a p a u tta m iin n toislaineksi velvollisuudesta ilmastaa setriinsä kuilulla. P ankkivalioku nnan m ietin nössä Huomen P ankin tila a ja h allintoa vuonna, 1918 k os kevan tarkastuksen johdosta, jonka m ie tin nön E duskunta oli h y v ä k sy n y t, k eh oitettiin P ankin johtoa, ryhtym ään tarpeellisiin alotteisiin, jo tta sinäkin aikana, jolloin vielä on m ahdotonta luopua pakkokurssista, joka välttäm ät töm änä, vaikkakin lainvastaisen toim en p iteen k au tta sääd etty n ä, on vuodesta 1915 läh tien ollut k äytännössä, o losu h teet tälläk in alalla sa atetaan sopusointuu n voi m assaolevan lainsäädännön kanssa. T äm än joh dosta ja om asta puolestaankin pitäen toim en p id että tärkeänä J o h to k u n ta m a a lis kuun 18 päivänä 1920 tek i P an kk i v a ltu u s m iehille ehdotuksen väliaikaisen "lain sä ä tä m isestä, jonka k a u tta Suom en P an kk i to is taiseksi vap au tetta isiin lun astam asta setelinsä kultarahalla. P an k k ivaltu u sm ieh et p ä ä ttiv ä t k ok ou k ses saan m aaliskuun 20 päivänä lä h että ä eh d o tuk sen, sitä eräissä kohdin m u u tettu aan, V altion eu vostolle esity k sen tek em istä varten E duskunnalle. K uluvan vuoden helm ikuun 18 päivänä P an k k ivaltu u sm ieh et J o h to k u n nan esity k sestä u u d istivat täm än esityksensä. 5 P a n k in rahastot. R ahan arvon suuresti alen n u ttu a ja ta lo u dellisen eläm än k e h ity tty ä ei Suom en P a n kin rahastoja k oskevia m ääräyksiä a se tu k sella heinäkuun 10 päivältä 1901 n ykyiseen muot oon saatetu ssa Suom en P ank in ohjesään nön 3 :ssä enää voitu p itää tarkoitustaan vastaavina. Täm än joh d osta P an k k ivaltu u s miehet. kokouksessa m aaliskuun 30 päivänä Joh tok u n n an ehd otu k sesta p ä ä ttivät tehdä P ankkivaliokunnalle ehdotuksen Suom en Pankin O hjesäännön m u u ttam isesta niin, e ttä Pankin kantarahasto saatettaisiin 100 m iljoonan ja vararahasto k artu tettaisiin 50 m iljoonan m arkan suuruiseksi. K esäkuun 11 päivänä annettu laki Suom en Pankin Ohjesäännön 3 :n m u u ttam isesta toisin kuuluvaksi on täm än esityk sen mukainen. V aihtorahan lyönti. Toukokuun 20 päivänä P ankkivaltuus m ieh et tek iv ä t V altiovarainm inisteriölle e si tyksen, e ttä Suom en P ankin lukuun ly ö tä i siin 200,000 markkaa 5 pennin rahoja, m ikä sittem m in on tapahtunut. Kun P ankin va,skirahavarasto tästä h uoli m atta syk syllä oli loppum aisillaan, ly ö te t tiin P an k k ivaltu u sm iesten lokakuun 1 päi vänä tekem ästä e sity k sestä jälleen 200,000 m arkkaa 10 pennin ja 200,000 m arkkaa 5 pennin rahoja. L ähetepäätöksellä 14 p äivältä heinäkuuta p yysi V altiovarainm inisteriö Pankkivaltuusm iehiä antam aan lausuntonsa R ahapajan johtajan tekem ästä ehdotuksesta, joka tar koitti m etallisten 50 ja 25 pennin vaihtorahojen käytän töön ottam ista setelien sijasta. Saatuaan Joh tok u n n alta asiasta pyytäm änsä lausunnon ja pääasiassa siihen yhtyen P ankkivaltuusm iehet syyskuun 29 päivänä e sittiv ä t, että H allitus ryhtyisi to im en p itei siin rahalain m uuttam iseksi niin, e ttä n y kyään hopeasta ly ö tä v ä t 2 m arkan, 1 m ar kan, 50 pennin ja 25 pennin vaihtorahat tu lisivat lyötävik si m etalliseok sesta, joka sisältää 25 % nikkeliä ja 75 % kuparia; e ttä niin pian kuin lainm uutos on te h ty, v iip ym ättä lyötäisiin uusia 1 m arkan ra hoja S m iljoonan, 50 pennin rahoja 5 m il joonan ja 25 pennin rahoja niinikään 5 m il joonan m arkan nim ellisarvosta; sekä e ttä näm ä rahat, h ankittaisiin sopivasta, ulkom ai sesta teh taasta, joka voi suorittaa tilau k sen ja m ahdolliset m yöhem m ät lisätilauk set, tarpeellisella joutuisuudella. S itten k u in elokuun 9 päivänä 1877 S u o m en rahasta annetun lain 6, 7 ja 10, 0 ja Iti sellaisina, kuin ne ovat 27 päivänä toukokuuta 1918 annetussa laissa, joulu kuun 23 päivänä 1920 annetulla, lailla oli siten muut ettu, e ttä kahden ja, yhden marka sekä viidenkym m enen ja k ahdenkym m enen viiden pennin vaihtorahat ov a t lyötävät joko hopeasta, tah i nikkelipronsista, uudis tiv a t P ankkivaltuusm iehet helm ikuun 1 p äi vänä esityk sen sä vaihtorahojen lyöm i sestä, korottaen, Joh tok u n n an ehdotukseen yh tyen, lyötäväk si esitet yn 1 m arkan raho jen m äärän 10,000,000 m arkkaan. 7 Osakeyhtiö S u o n iin K a u p u n k ie n H ypoteekkikassan v a lu u tta la in a in m aksani in en. Marraskuun 26 p äivänä J o h to k u n ta il m oitti P ankkivaltuusm iehille, e ttä O sake yh tiö Suom en K aupunkien Jlyp oteek k ik assa oli p y y tä n y t Suom en P ankin väliintuloa K assan R u otsista, T anskasta ja S v eitsistä ottam ain lyh y ta ik a isten lainain järjestäm i seksi, sam alla ilm oittaen, koska lainain t a kaajat K ansallis-o sake-pankki ja K esk in äi nen H en k ivak u u tu syh tiö Suom i olivat k ie l tä y ty n e e t uudistam asta takaussitoum ustaan, m uutoin olevansa p ak oitettu luovuttam aan varansa konkurssiin. J o h to k u n ta p u o les taan eh d otti, e ttä P an k k ivaltu u sm ieh et hank k isivat E duskunnan suostum uksen siihen, e ttä Suom en P ankki o tta isi taatak seen m a i n itu t lainat sekä kantaakseen niiden m ak sam isesta koitu van tappion. K okouksessaan marraskuun 27 päivänä P an k k ivaltu u sm ie het, y h ty en Joh tok u n n an ehdotukseen, p ä ä t tiv ä t pyytää, Pankkivaliokuntaa, E duskun nan p äätettäväk si ehdottam aan, että. Suom en P ankki o ttaa vastatakseen O sakeyhtiö Suom en K aupunkien H ypoteekkika.ssan valuuttalainat, yhteensä 520,000 R uot sin kruunua, 1,250,000 T anskan kruunua ja 1,000,000 S veitsin frangia ehdolla, että P a n kille lu ovu tetaan näiden lainojen nykyisille takaajille annetut vakuudet; sekä ett ä tä stä tak au k sesta Suom en P ankille sy n ty v ä n tappion korvaam iseksi P an k in k u luva,n vuoden voitosta varataan tarpeellinen raham äärä. A sian ratkaisu siirtyi kuluvaan vuoteen. * Toim enpiteitä, jotka koskevat y k sity iste n sito u m u k sia P a n kille. Vuonna 1920 ovat P an k k ivaltu u sm ieh et k ä sitelleet kolm e akordia koskevaa h ak e m usta, joista on te h ty selkoa kokouksissa helm ikuun 17 p äivänä, m arraskuun 13 p ä i vänä ja joulukuun 14 p äivänä p id ety issä pöytäkirjoissa. P an k in Joh tok u n n an e sity k se stä ov a t P an k k ivaltu u sm ieh et m ääränneet tileistä p o istetta v a k si erinäisiä vuosina 1879, 1885, 1886, 1892, 1893, 1901, 1902 ja 1909 sy n ty n eitä jo aikaisem m in epävarm oiksi m erk it tyjä saatavia, joista ei enää m itään voida saada p erityk si, y h teen sä 95,881 m arkkaa 1 penniä. 9 P a n k in a ukioloaika. Toukokuun 26 p äivänä P an k k ivaltu u sm ie het, Joh tok u n n an e sity k se stä p ä ä ttiv ä t, e ttä siinä tapauksessa, e ttä pääkaupungin yksityispankkien aukioloaika kesä-, heinä- ja elokuun aikana on klo 10 3, Suom en P a n kin p ääkonttori oli m ain ittu in a aikoina p i d että v ä yleisölle avoinna sam ana aikana, sekä o ik eu ttiv a t Joh tok u n n an m äärääm ään Pankin haarakonttorien aukioloajat k esä k a u

2 ten a yhdenm ukaisesti asianom aisten paikka kuntain yk sityisp ank k ien aukioloaikojen kanssa. kunnan tiedoksi, ovat olleet P ankin kirjain m ukaiset. 10 *. b) haarakonttoreissa. P a n k in tilin tarkastus. M itä Pankin haarakonttoreihin tulee, ovat P ankkivaltuusm iehet antaessaan m ääräyk set valitsem illensa diskonttokom iteain jä se nille m yöskin k einuttaneet h eitä kerran kuu kaudessa m ielensä m ukaan kulloinkin erik seen määrättävinä, aikoina toim ittam aan konttoreissa sääd etyt k atsastu k set. Sitäpaitsi ovat osaksi pankinjohtaja B asilier, osaksi v. t. pankinjohtaja 1?roberg to i m itta n eet t arkastuksia: Turun konttorissa huhtikuun 1(» j;l ]y päivänä; Huomen Pankin O hjesäännössä m äärätyn tarkastuksen vuodelta 1919 o v a t vuoden 1919 valtiop äivillä v a litu t tilintarkastajat, kansakoulu n op ettaja J u h o P ek k a K okko, m aanviljelysn eu vos Erkki P ullinen ja filosofiam naisteri H ugo R obert W äinö W uolijoki sekä tilintarkastajain varam ies sanoma,lehdentoim ittaja, A rtturi A alto P a n k k iv a l tu u sm iesten k ui sum uksesi a. toim itta n eet maa liskuun 15 ja sam an kuun 2(5 päivän v ä li senä aikana. T ilin tark astajain puoltosanan m uk aisesti ja P ankin O hjesäännön tä tä koskevain säännös! en nojalla o vat P a n k k iv a l tu usm iehet E duskunnan p u olesta m y ö n tä neet Joh tok u n n a lle vastuu vap aud en P ankin hallinnosta vuodolta P a n k in la in a u sliikkcen tarkastus. P ankk ivaltuu sm ieh et o vat P an k in kirjo jen ja tililasku jen sekä haarakonttoreista tulleiden ilm oitu sten nojalla toim ittaneet sellaisen P ankin liikkeen ja lainauksen ta r kastuksen, kuin P an k k ivaltuu sm iehille a n n e tu n johtosäännön 4 :ssä säädetään. 12. K atsastukset, a) pääkonttorissa P ankin O hjesäännön 40 :n säännöksen m u kaisesti o vat P an k k ivaltu u sm ieh et to i m itta n eet pääkonttorin kassaholvien ja kaik kien rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä ta lletu sten k atsastuk sen lokakuun 12, 13, 14, 15, 16, 18 ja 22 sekä joulukuun 29 ja 30 päivänä. Sanotussa k atsastu k sessa saadut tu lok set, jotk a on a n n ettu J o h to Viipurin konttorissa joulukuun 18 päivänät am pereen konttorissa joulukuun 4 p ä i vänä; V aasan konttorissa lokakuun 0 päivänä; Oulun konttorissa lokakuun 4 päivänäk uopion konttorissa joulukuun 13 päivänäporin konttorissa lokakuun 12 päivänäjoen su u n konttorissa joulukuun 20 päi vänä; Mikkelin Viilläj ja konttorissa joulukuun 12 päi- J y v ä sk y lä n konttorissa joulukuun 14 ja 15 päivänä. Sortavalan konttorissa m aaliskuun 3 1 huhtikuun 1 päivänä; ja K otkan konttorissa huhtikuun 24 päivänäh äm eenlinnan konttorissa lokakuun 10 päivänä. 13. K irja n p ito jä rjestelm ä n uudistam inen J ohtokunnan e sity k se stä P an k k ivaltu u s m ieh et m arraskuun 17 päivänä p äättivät o ik eu ttaa Joh tok u n n an ottam aan Suom en Pankin p alvelukseen ylim ääräisen virkam ie hen sekä m ah d ollisesti m yöhem m in tarpeel lisia apulaisia tälle pääasiallisesti to im itta m aan Joh tok u n n an kirjelm ässä esittäm ää Pankin liikkeen tarkastusta ja kirjanpitojär jestelm än uudistusta. Sam alla P an k k iv a l tuusm iehet, p ä ä ttiv ä t, e ttä puheenaolevalle tarkastajalle on m aksett ava palkkiona samat palkkaedut, joita P ankin ylikam reeri k u l loinkin ilm an ikä,korot uksia, n au ttii, sekä apulaisille P an k k ivaltu u sm iesten Jolitok u n nan esity k sestä vastedes v a h v iste!ta v a t p alk -, kiot. P uheenaolevien virkojen aih eu ttam at m enot oli o tetta v a huom ioon teh täessä E duskunnalle esity stä korotettujen m äärä rahojen m yöntäm isest ä. 14. P a n k in k iin te istö jä koskevia toim enpiteitä. K okouksessaan.toukokuun 20 päivänä P an k k ivaltu u sm ieh et o ik eu ttiv a t J o h to k u n nan rakennuttam aan Pankin setelipainon y h teyteen seteliklisheiden valm istam ista var ten ta rv itta v a n lisärakennuksen sekä k ä y t täm ään sen rakentam iseen ja sisustam iseen P ankin varoja 1,200,000 m arkkaa. E lokuun 30 päivänä J o h to k u n ta ilm oitti Pankkivaltuusm iehille, e ttä osa rakenteella olevasta k lish eelaitok sesta oli tä y ty n y t sijoit taa Pankin to n ttiin rajoittu valle osalle H e l singin kreikkalais-katolisen seurakunnan omist am aa to n ttia ja e ttä sanottu seurakunta oli tarjoutunut m yym ään ta rv itta v a n alueen 300 m arkan hinnasta neliöm etriltä. Täm än johdosta P ankkivaltuusm iehet, syysk u u n 6 päivänä p ä ä ttiv ä t v a ltu u tta a Johtok u n n an päättäm ään täm än kaupan. 15. T uosirahasäännön uudistam in en. N iinkuin P an k k ivaltu u sm iesten kertom uk sessa vuodelta 1919 Pankkivalioku nnalle 19 :ssä on m a in ittu, p ä ä ttiv ä t P a n k k iv a l tuusm iehet lyk ätä P ankin vuosirahasäännön u u d istam ista ja virkam iesten asem aa k os kevan k ysym yk sen, kunnes olisi eh d itty hankkia siitä riittävä s e k ä asiallinen että lainopillinen selvitys. K okouksessaan tou k o kuun 5 päivänä P an k k ivaltu u sm ieh et p ä ä t tiv ä t kehoilt a,a J ohtokuntaa m ikäli m ahdol lista, sy k syyn m ennessä laatim aan ja P an k k i valtuusm iehille lähettäm ään ehdotuksen u u deksi vuosirahasäännöksi. J o h to k u n ta il m oitti marrask. 3 päivänä,, e ttä olosuhteet eivät, vieläkään olleet sallineet täm än te h tävän to teu tta m ista, vaan oli Joh tok u n n an m ielestä edelleenkin tu lta v a toim een tila päisillä palkanparannuksilla. T äm än jo h dosta, esittiv ä t P an k k ivaltu u sm ieh et P a n k k i valiokunnalle sen suunnitelm an kalliinajanlisistä Suom en P ankin virka- ja palvelusm iehille sekä eläkkeennauttijoille, josta seuraavassa :ssä kerrotaan. 16. V irka- ja palvelus m iesten palkkaus. P äätök sellään joulukuun 17 p äivältä 1919 E duskunta m yönsi P an k k ivaltu u sm iesten k ä y tettä v ä k si Suom en P an k in varoista seuraavat vu o tu iset m äärärahat: 1) 155,000 m arkkaa sen lisäksi, m itä vuosirahasäännössä on o so itettu ylim ääräisten apulaisten palkkaam iesksi Suom en Pankkiin; 2) 400,000 m arkkaa k alliina j an 1i s i i n Suom en Pankin palveluksessa olevain henkilöiden palkkauk seen aikaisem piin tähän tarkoitukseen m yön n etty jen varain lisäksi ja 3 ) 300,000 m ark kaa m iesk oh taisten palkanlisien m yön täm istä varten Suom en P an k in p alvelu k sessa o le ville henkilöille. Sitä p aitsi E dusku nta oik eu tti P an k k ivaltu u sm ieh et toistaisek si m yöntäm ään Suom en P ankin täysin p alvelleille virka- ja palvelusm iehille an n ettu ih in ja an n ettaviin eläkkeisiin kalliinajanlisää korkeintaan 100 % eläkkeen m äärästä. Täm än E duskunnan päätöksen nojalla P an k k ivaltu u sm ieh et joulukuun 23 päivänä 1919 va h v istiv a t Suom en P an k in täysin p alvelleille eläkkeennauttijoille sekä joulukuun 24 päivänä p alkannau ttijoille vuoden 1920 alusta m a k setta v a t kalliinajanlisät.

3 Il Naidcii korotnstcii kautta eiv ä t m yön n etyt m äärärahat tu lleet kokonaan k ä y te ty ik si. 15 määrärahat yhdistettäisiin yhteissum m iksi, jotk a vuosirahasääntöön sisä lty v ä in m äärärahain lisäksi o lisivat P an kkivaltuusm iesten käytöt tävinä, P an k k ivaltu u sm ieh et m arras kuun 20 päivänä p ä ä ttiv ä t p y y tä ä P a n k k i valiokuntaa E duskunnalle ehdottam aan, K un sittem m in kävi ilm i, e ttä E du sk u n nan m yön täm ällä m äärärahalla valtion virka m iesten palkat oli k o ro tettu h u om a tta v asti enem m än kuin Suom en P a n k issa ja Pan kin palkannautt ijat olivat sen joh d osta ano e ttä vuonna 1920 k ä y tettä v ä n ä oleva n eet palkkainsa korottam ista valtio n virka 'm ääräraha kalliinaj a niisiin Suom en P ankin m iesten palkkain tasalle, v a h v istiv a t P a n k k i palveluksessa oleville henkilöille k o ro tetta i valtuusm iehet, J ohtokunnan ehd otuk sesta siin. 525,000 markalla; toukokuun 5 p äivänä k orotetut kalliinaja,net 1ä P ankkivaltuusm iest en k ä y tettä v ä k si lisä t, jotk a su o ritettiin vuoden alusta lu yli sen, m itä vuosirahasääntöön on o tettu, kien. P erheolojen perusteella m ak settaviin a setettaisiin 1921 vuoden alusta toistaiseksi palkanlisiin ei tä llö in te h ty m uutosta. seuraavat v u o tu iset määrärahat: 1) 1,925,000 m arkkaa kalliinajanlisiin S u o K un h intataso toukokuun 5 päivänä ta pahtuneiden palkkajärjestelyjen jälkeen ed el m en Pankin vuosirahasääntöön otetu ille virka- ja palvelusm iehille; leen kohosi ja p ä ä te tty je n kalliinajanlisien korotusten k a u tta palkat Suom en P an kissa e iv ä t, lu k u u n o tta m a tta eräitä alim pia sekä kaikkein ylim piä palkkaluokkia, k esk im ää rin nousseet y h tä korkeiksi kuin valtion viroissa m a k setu t, n ä y ttä y ty i tarpeelliseksi jo ennen vuoden loppua uudelleen k orottaa P ank issa m a k setta v ia palkkoja. T ähän n äh den ja kun k ä y te ttä v issä o lev ista m äärä rahoista vielä oli osa jälellä, v a h v istivat P an k k iv a ltu u sm ieh et lokakuun -1 päivänä palvelusm iehille syysk u u n 1 p äivästä lukien su o ritetta v a t korotetu t kallii»ajanlisät sekä p ä ä ttiv ä t, e ttä niiden lisäksi palvelusm iehille oli su o ritetta v a palkanlisää perheolojen no: jalla sam ojen p eru steid en m ukaan kuin v a l tio n viroissa. V irkam iesten p alkkaetujen parantam iseen eiv ä t P a n k k ivaltu u sm ieh et silloin voin eet ryh ty ä, koska k ä y te ttä v issä o lev a t m äärä rahat ed elläm ain ittujen palkankorotusten k au tta oliv a t kokonaan k ä y te ty t, lukuun o tta m a tta m iesk oh taisia palkanlisiä varten m y ö n n etty ä m äärärahaa, josta oli jälellä noin 120,000 m k. Täm än johd osta ja m y ö s kin p itäen tarpeellisena, e ttä E dusku nnalta v u o tta 1921 varten m äärärahoja an ottaessa useilla eri E duskunnan päätöksillä m y ö n n etyt 2) 1,300,000 m arkkaa ylim ääräisten ap u laisten palkkaam iseksi Suom en Pankkiin; 3) 300,000 m arkkaa m iesk oh taisten p al k a llisie n m yön täm istä varten Suom en P a n kin palvelu k sessa oleille henkilöille; -.1) 70,000 m arkkaa virkalom an h ankkim i seksi Suom en P ankin virkam iehille; e ttä kaikki yli vuosirahasäännön varem m in m y ö n n ety t m äärärahat vuoden 1921 alusta lakkautettaisiin; sekä e ttä P an k k ivaltu u sm ieh et oik eu tettaisiin viim e syysk u u n 1 p äivästä lukien to ista i seksi korottam aan Suom en Pankin täysinpalvelleiden ta i todellisen sairauden takia eronneiden virkam iesten ohjesäännön m u k ai set eläk k eet 200 prosentilla ja sam anlaisesta sy y stä eronneiden p alvelusm iesten 400 pro sentilla. Sam alla p ä ä ttiv ä t P an k k ivaltu u sm ieh et h yv ä k sy ä Joh tok u n n an ehdotuksen eri virka m iehille syysk u u n 1 p ä iv ä stä m ak setta v ista kalliinajanlisistä, ed ellyttäen, e ttä E d u s kunta m yön täisi ta r v itta v a t m äärärahat. Jou lu k u u n 13 p äivän ä p ä ä tti E duskunta m yön tää P an k k ivaltu u sm iesten eh dottam at ja P an k kivalioku nnan puoltam at m äärärahat ja eläkkeisiin a n n ettavat kalliinajanlisät. 17 S. V a n k k i r a l l il lisin i< st< n ja Ulin t a r k a s ta jn in p a lkkio t. Pankkivalioku nnan esit yksestä E duskunta joulukuun 13 päivänä päätti, e ttä Suom en P ankin varoista on vuoden 1921 alusta to is taiseksi suoritettava, niille pankkivalt.uusm iehille, jotka, ovat velvolliset olem aan osalli sina kaikissa valtu u sm iesten käsiteltävinä olevissa asioissa, P ankki valtuusm iehille anne tun johtosäännön m ukaan heille tu levan palk kion lisäksi, 4,000 m arkkaa ja p u h een joh ta jana toim ivalle 0,000 m arkkaa vuodessa. Pankkivalioku nnan esity k sestä, joka oli te h ty P an k k ivaltu u sm iesten a lo tteesta, päätti E d u sk u n ta huhtikuun 27 päivänä, e ttä Suom en P an k in tilin tark astajille on vuod esta 1920 alkaen toistaisek si m a k set tava seitsem änkym m entä m arkkaa päivältä heille voim assaolevan säännöksen m ukaan tu lev a n päivärahan lisäksi. 18. E r in ä is iä m äärärahoja, a) E lä kkeitä. Lokakuun 30 päivänä P an k k ivaltu u sm ie het P ankin O hjesäännön 63 :n 8 m om :in nojalla p ä ä ttiv ä t Joh tok u n n an esity k sestä korottaa P ankin pääkonttorin en tiselle kassaapulaiselle F a n n y W irz6nille m y ö n n ety n vuotuisen avustuksen 3,000 m arkasta 4,200 m arkkaan. b) A vustuksia, k a p in a n johdosta kä rsin eille. L eskirouva Selm a G um m eruksen kahdelle lapselle m y ö n n ety n avustuksen, josta tieto on an n ettu P an k k ivaltu u sm iesten kertom uk sessa vuodelta 1919 Pankkivalioku nnalle 16 ^:n d)-kohdassa, P an k k ivaltu u sm ieh et k o kouksessaan lokakuun 30 päivänä päättivät -johtokunnan esity k sestä, ottaen huom ioon vaikeat toim eentulom alidollisuudet, korottaa 2,100 m arkkaan vuodessa kum paakin lasta kohti. L eskirouva F a n n y Sundgrenille, joka oli pyytänyt, avu stu sta Suom en P ankin varoista sen johdosta, e ttä hänen m iehensä H ä m een linnan konttorin pankinkom issari B e rte l Em erik Sundgren oli kapinan aikana m urhattu, k oettaessaan suojella pankin om aisuutta jou tu m asta kapinallisten haltuun, P a n k k i valtuusm iehet lokakuun 30 päivänä m yön si vät; kahden alaikäisen lapsen elatuksen ja toim eentulon turvaam iseksi 2,400 m arkkaa vuodessa kum paakin lasta kohti, kunnes he ovat tu lleet täysi-ikäisiksi. c) T a r v e ra h a t. J a tk u v a liintain nousu va ik u tti, e ttä S u o m en P an k in haarakonttoreille vuodeksi 1920 m y ö n n ety t tarverahat m elkein kaikissa k o n t toreissa osoittautuivat, riittäm ättöm ik si. Senv uoksi Pankki valtu u sm ieh et J ohtokunnan e si ty k se stä joulukuun 30 p äivänä p ä ä ttiv ä t, e ttä puheenalaisia m äärärahoja eri k o n tto reissa oli k o ro tetta v a seuraavilla m äärillä: T urun konttorissa 3,000, V iipurin 1,000, T am pereen 4,000, V aasan 1,200, Oulun 800, P orin 2,500, J o en su u n 1,000, M ikkelin 1,000, J y v ä sk y lä n 1,200, Sortavalan 4,500, K otkan 2,000 ja H äm eenlinnan konttorissa 500 m arkalla. V uodeksi 1921 m yön sivät P an k k iv a ltu u s m ieh et sam ana p äivällä eri konttoreille tarverahoina k ä y tettä v ik si seuraavat m äärä rahat: T urun konttorille 8,000, Viipurin 9.000, T am pereen 7,5 0 0, V aasan 6,000, Oulun 4,300, K uopion 5,000, P orin 5,000, Joen su u n 3,500, M ikkelin 3,000, J y v ä sk y lä n 3.000, Sortavalan 6,000, K otkan 4,000 ja H äm eenlinnan konttorille 3,500 m arkkaa. \

4 Hi 17 Hl Jo h to k u n ta. V altion eu voston v. 191!) Joh tok u n n a n jä senelle J a lo Järnefelt ille sairauden vuoksi kuudeksi kuukaudeksi m yön täm ä virk a va paus k esti 1920 vuoden tam m ikuun 10 p äi vään. J a tk u v a n sairauden vuoksi anoi p an kinjohtaja J ä rn efelt pii,ennettyä virkava p au tta edelleen kuuden kuukauden ajaksi, lu ettu n a tam m ikuun 16 p ä iv ä stä, minkä V altion eu vosto hän elle m yönsi. P an kinjohtaja J ä rn efeltin kuolem an jo h dosta kesäkuun 3 päivänä joutui J o h to k u n nan lainopillisen jäsen en virka avoim eksi. P an k k ivaltu u sm ieh et p ä ä ttiv ä t kesäkuun 11 päivänä ju listaa viran h a etta v a k si sekä a s e t tivat, elokuun 19 päivänä virkaa hak eneet henkilöt viran u udelleen tä y ttä m istä varten ehdolle seuraavasti: ensim äiselle ehdokassijalle lakitiedet t enkandid aatti E rnst G rästenin, toiselle eh d o kassijalle varatuom ari M ax Sabellin sekä kolm annelle ehdokassijalle varatuom ari V al ter S ahlsteinin. Syysk uu n 3 päivänä T asavallan P resid en tti n im itti lakit. kand. G rästenin puheenaole vaan virkaan. P ankinjohtaja Järnefelt in sairauden aikana sekä hänen kuolem astansa viran vakinai seen tä y ttä m iseen saakka on virkaa V altio neuvoston m ääräyk sestä hoitanut lakit, kand. E rnst Grästen. 20. D isko n ttokom iteat. V uodeksi 1921 o v a t P a n k k ivaltu u sm ieh et joulukuun 16 p äivän ä valin n eet d iskonttokom iteain jäseniksi ja varajäseniksi seuraavat henkilöt: T urun konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi kunnallisneuvosm ies Ernst P e tte r J ohan T hom e n ja kauppias E vert V ilhelm N ylu n d in sekä varam iehiksi kapteen i vapaaherra Rolf M axinulian (Carpelanin ja johtaja Kustaa, i l. 1i eickellin; Viipurin konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi konsuliagentti Carl E dvin E kström in ja kauppias Paul Sergejeffin sekä varam iehiksi johtaja IOrnst H äm äläisen ja Suom en O suus kauppojen K eskusosuuskunnan r. 1. sikäläi sen sivukonttorin toim itusjohtajan O tto Korhosen. Tam pereen konttoriin: varsinaisiksi jä se niksi kauppaneuvos F abian Klingendahlin ja oikeusneuvosm ies Kaarlo Flal jalan sekä varam iehiksi teh tailija J o h an N iklas S alm i sen ja Osuusliike Voim an toim itusjohtajan P en tti Hirvosen; Vaasan konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi porm estari Ivar V ilhelm Ilasselb lattin ja kauppaneuvos T nom as Laurellin sekä vara m iehiksi varatuom ari H enrik Joh an n es P o nt römin ja Suom en Osuuskauppojen K e s kusosuuskunnan sikäläisen sivukonttorin jo h tajan J. A latalon, sekä Oulun konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi kauppaneuvos Frans A dolf Riekin ja varakonsuli T orsten Lundbergin sekä varam ie hiksi Oulun 'O suuskaupan johtajan Otto Karhin ja v a lja steh ta itten johtajan Birger Ossian Haglundin; Kuopion konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi kihlakunnantuom ari Frans Oskar M öllerin ja teh tailija J o h an Fredrik D ahlström in sekä varam iehiksi varatuom ari U kko E m il H jalm ar A ndershan ja asianajajan, insinööri P ekka J u h o Rinkisen; P orin konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi vuorineuvos F ritz A rthur J.useliuksen ja johtaja T oivo R intalan sekä varam iehiksi kamreeri J o h an Leinebergin ja kauppias J o h a n Odert Rosengrenin; Joen su u n konttoriin: varsinaisiksi jä se niksi rehtori Aaro M arkkasen ja porm estari Tauno E dvard Bernerin sekä varam iehiksi liik em ieh et N iilo Suihkon ja Karl H enrik E liel Porthanin; M ikkelin konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi kauppaneuvos Carl Fredrik P öndisen ja entisen liikennetarkastajan A ugust Fredrik G ranfeltin sekä varam iehiksi varikonesim ies E d vin A lleenin ja M ikkelin Osuuskaupan johtajan kauppias Yrjö Paarman; J y v ä sk y lä n konttoriin: varsinaisiksi jä se niksi porm estari H jalm ar H ugo Ossian H ollm eruksen ja Suom en Osuuskauppojen Keskusosuus kunnan sikäläisen sivukonttorin hoitajan K aarlo W ilhelm L aitilan sekä vara m iehiksi apteekkari E ugen M ansneruksen ja lehtori H erm an H äm äläisen; S ortavalan konttoriin: varsinaisiksi jäse niksi en tisen kihlakunnantuom arin Karl G ustaf B ergin ja kauppias Ossian E vert K ivisen sekä varam iehiksi käsityöläisneuvojan, Sortavalan Osuuskaupan r. l:n h allin to neuvoston varapuheenjohtajan J u h o J a l mari T y y n elä n ja johtaja Tuom as Nissisen; K otkan konttoriin: varsinaisiksi jäseniksi kauppias E m il Saxellin ja liikem ies Arthur Lem ken sekä varam iehiksi porm estari A tte Möngön ja m aanm ittari Gunnar Bäckström in; H äm eenlinnan konttoriin: varsinaisiksi jä seniksi insinööri J o h a n H enrik H olm enin ja kauppaneuvos A nders G ustaf Skogsterin sekä varam iehiksi entisen lääninsihteerin Karl U no Chydeniuksen ja kauppias Joh a n W erner Fredrikssonin; 21. P a n kk iva ltu u sm ieste n vira n to im itu s. P ankkivaltuusm iehistä olivat vuonna 1920 vuorossa erota, n iistä k olm esta Pankkivaltuusm iehestä, joiden tu lee olla osallisina kaikissa P an k k ivaltu u sm iesten k äsiteltävin ä olevissa asioissa, filos ofiantohtori Ernst Fredrik N evanlinna, sekä n iistä k olm esta P ankkivaltuusm ieliestä, joiden tu lee olla osallisina kaikkien P an k k ivaltu u sm iesten y h teisesti ratkaistavissa asioissa, T asavallan P resid en tti Kaarlo J u h o S tih lb erg. S itä paitsi erosi kuolem an k au tta p an k k ivaltu u s m iesten toim esta, pankinjohtaja E m il Schybergson, joka, vuonna 1918 oli v a littu pankkivaltuusm ieheksi olem aan kolm en vuoden aikana osallisena kaikissa P an k k ivaltu u s m iesten käsiteltävin ä olevissa asioissa. H uhtikuun 30 p äivänä 1920 to im itetu ssa P an k k ivaltu u sm iesten ja P ankin tilin ta r kastajain sekä heidän varam iestensä v a a lissa, valittiin: p a n k k iv a ltu u sm ie h ik si: olem aan osallisena kaikissa P ankkivaltuusm iest en k ä siteltävin ä olevissa asioissa filosofiantohtori E rnst F red rik N evanlinna ja toim itusjohtaja W ilhelm A lexander Lavonius, edellinen kolm en ja jälkim äinen yhden vuoden ajaksi; p a n kk iva ltu u sm ie h eksi olem aan osallisena kolm en vuoden aikana kaikkien P an k k i valtuusm iesten y h teisesti ratkaistavissa a si oissa todellinen valtion eu vos A ugust R am say: < p a n k k ira Uuusm iesten varani ieh iksi: ensim äiseksi filosofianm aisteri N iilo Liakka; toiseksi professori J u h o H eik k i Vennola; kolm anneksi esittelijäsih teeri A kseli A u gust Listo; neljänneksi lak itied etten k an d id aatti Lauri af Heurlin; viidenneksi toim itu sjoh taja A x el P alm gren; sekä kuudenneksi johtaja K aarlo T oivo Salm io. tilin ta rk a sta jik si : k ansakoulunopettaja J u h o P ek k a Kokko; filosofiantohtori Oskari W ilho Louhivuori; m aanviljelysneuvos Erkki P u llinen ja filosofianm aisteri H ugo R obert W äinö W uolijoki; tilin ta rka sta ja in va ra m ieh iksi: ensim äiseksi m aanviljelysneuvos Karl Bruncrona; toiseksi sanom alehdentoim ittaja A rtturi Aalto; kolm anneksi pankkikonttorin esim ies Väinö Selander; sekä

5 neljänneksi lakitiedettenkandidaatti Risto H eikki R yti. Vaalin tapahduttua kokoontuivat Pankkivaltuusm iehet toukokuun 3 päivänä ja v a litsivat puheenjohtajakseen toim itusjohtaja Lavoniuksen ja varapuheenjohtajakseen filosofiantohtori Nevanlinnan. Kertom usvuoden kuluessa ovat jäävillisyyden tai m uun syyn aiheuttam an esteen sa t tuessa Pankkivaltuusm iehille, varamiehinä toim ineet herrat Liakka, Lavonius, Palmgren, Listo, Vennola, af H eurlin ja Salmio. W. A. Lavonins. E. Nevanlinna. Väinö Tanner. Pankkivaltuusm iehistä ovat v vuorossa eroamaan, niistä kolmesta pankkivaltuusm iehestä, joiden tidee olla osallisena kaikissa Pankkivaltuusm iesten käsiteltävinä olevissa asioissa, toim itusjohtaja W ilhelm Alexander Lavonius, sekä niistä kolmesta pankkivaltuusm iehestä, joiden tulee olla osallisina kaikkien Pankkivaltuusm iesten y h te i sesti ratkaistavissa asioissa, filosofianiohtori Lauri Kristian Relander. Helsingissä m aaliskuun 21 p:nä K. Heinonen. August Ramsay. J. H. Vennola. Liiti1Suomen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten kertomukseen vuodelta Y le is k a ts a u s Suomen Pankin tilaan ja toimintaan vuosina » K. N. Rauhala. K I. Suomen Pankin tila Joulukuun viimeisenä päivänä H-» III. Taulu osoittava pankin tilaa joka vuosineljänneksen lopussa vuosina (S IV. Taulu osoittava pankin käyttämätöntä setelinanto-oikeutta joka kuukauden lopussa vuosina s V. Pankin kassatila vuosien lop u ssa... 9 VL Pankin rahaliike vuosina VII. Tulos pankin toiminnasta vuosina VIII. Voittovarojen tili vuosina

6 2 3 I. Suonien Pankin t Joulukuun viimeisenä päivänä V A R A T. V ELAT. S e te lin a n to a v a s t a a v a t v a r a t. Metallikassa: V a a d itta e s s a m a k s e tta v a t s ito u m u k se t. Suomen kultarahaa.. 2S,.')f»5,0 i 0 1,123,942,801 _ Ulkomaan kultarahaa ,505, postivekseleitä. G,607, Rahaksi lyömätöntä kultasi 477, osotuksia Pietarin kont Kultaa rahapajasssi ,12 42,628, toriin... 51, ,658, Suomen h o p earah aa ,(i57 50 Valtiovaraston pano- ja ottotilillä 6,077, Suomen vnltioohligatsionoja Suomen ralia 823,405, Muiden ,030, ,108, Obligatsionoja ulkomaan rahassa. 171,014, Perittyjä v ek seleitä , Ulkomaisia kirjeenvaihtajia. 74,553, Valtiolainain vuotuismaksuja , Ulkomaan setelirahaa ja kuponkeja 357, Ulkomaisia kirjeenvaihtajia... 8,308, Ulkomaisia vekscloitä... 81,735, ,195,130,425 Eri t i l e j ä... 12,360, ,380, ,275,000, K a n t a r a h a s t o... 25,000,000 K o tim a in en la in a u s. Vekseleitä Suomen rahassa. Hypoteekkilainoja ,632,464 31,666,710 V a r a r a h a s t o... 68,513, Pankkikiint.eistöjen ja kaluston arvo 3,378, ,801, ,801, K assakreditiivejä... 1, ,087,020 V o itto v a r o ja : Käyttämättä... 25,039, M u u t v a r a t. Rahaksi lyömätöntä hopeata Suomen vaskirahaa.... Obligatsioneja Suomen rahassa Eri tilejä... 25, , ,627, ,014 Setelinantoa vastaavat v a r a t...1,105,130,425:08 Sen lisäksi on pankki oikeutettu antam aan s e t e l e i t ä ,000,000: - 1,395,130,425:08 Poistetaan: vaad ittaessa m aksettavat sitou- ' Kasvaneita korkoja, saldo. P ankkik iin teistöt... 3,378, , M yönnetyistä kassakroditiiveistä n o stam atta oleva määrä. 1,079,154: 23 1, ,221: 48 K a l u s t o ,378, ,712,772 K äyttäm ätön setelinanto-oikeus Smk 118,952,203: G0 Smk. 11,397,030,227 Smk 1,397,930,227 26