Alkoholin kulutus kasvaa Suomessa (1). Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholin kulutus kasvaa Suomessa (1). Suomessa"

Transkriptio

1 video lääketiede Alkuperäistutkimus Jarmo Kantonen, Kaisa Niittynen, Juho Mattila, Päivi Kuusela-Louhivuori, Eila Manninen-Kauppinen, Sinikka Pohjola-Sintonen Päihtyneet ja päihdeongelmaiset potilaat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla Lähtökohdat Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamat ongelmat näkyvät Suomessa entistä enemmän sairaanhoidon päivystyspisteissä, mutta aiheesta on vähän tutkimustietoa. Yleisesti arvioidaan, että käyntidiagnooseissa näkyy vain osa päihdeongelmista johtuvista päivystyskäynneistä. Menetelmät Tutkimusjaksoina ja tiedusteltiin Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla kaikilta potilailta päihteiden käyttöä. Tieto kerättiin lomakkeelle, jonka hoitaja täytti tulohaastattelun yhteydessä. Ensimmäisen tutkimusjakson päihdepotilaista tehtiin lisäksi tarkempi selvitys päivystyskäyntiin käytetyistä resursseista ja päihdeongelman näkymisestä hoitotiedoissa. Tulokset Tutkimusjaksoina yhteispäivystyksessä kävi yli 18-vuotiasta potilasta. Tutkimuslomake täytettiin potilaasta (82 %), ja heistä arvioitiin päihtyneeksi tai päihteistä riippuvaisiksi varmasti 18 %. Mahdollisesti päihtyneet tai päihteistä riippuvaiset mukaan lukien heitä oli kaikkiaan 27 %. Päihtyneiden osuus potilaista oli suurin päivystysaikana. Suurimman osan heistä hoiti terveyskeskuspäivystäjä. Päihdepotilaista puolet tuotiin ambulanssilla ja 23 % heistä viipyi yli 5 tuntia päivystyspoliklinikalla. Neljännes päihdepotilaista siirtyi sairaalahoitoon. Vain 38 %:lla päihdepotilaista oli päihteisiin yhdistävä diagnoosi. Sairauskertomusmerkintöjen mukaan 9 % päihdepotilaista sai ohjausta päihdeongelman hoidosta. Päätelmät Päihteiden käyttö tai päihderiippuvuus liittyi varmasti tai mahdollisesti 27 %:iin päivystyspoliklinikan käynneistä. Päihteiden käytöstä johtuvat ongelmat kuormittavat päivystystä merkittävästi. Käyntidiagnooseja tarkastelemalla ei saa oikeaa käsitystä päihdeongelman laajuudesta päivystyksissä. Selviämishoitoasemia ja päivystyksessä tehtäviä mini-interventioita tarvitaan. Alkoholin kulutus kasvaa Suomessa (1). Suomessa kuolee alkoholin käytön takia vuosittain noin ihmistä, ja heistä alkoholimyrkytykseen lähes 500 henkilöä. Alkoholi on työikäisten miesten ennenaikaisten kuolemien suurin aiheuttaja. Terveydenhuollon eri potilasryhmistä on miehistä lähes 20 % ja naisista noin 10 % alkoholin suurkuluttajia (2). Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamat ongelmat näkyvät entistä enemmän sairaanhoidon päivystyspisteissä, mutta aiheesta on niukasti tutkimustietoa. Yleisesti arvioidaan, että käyntidiagnooseissa näkyy vain osa päihdeongelmista johtuvista päivystyskäynneistä. Päihdepotilaan hoitokäytäntöön ei enää kuulu päihdepotilaan kuljettaminen putkaan, vaan asianmukaisen tutkimuksen ja hoidon antaminen päivystyksessä (3,4). Poliisin kynnys viedä potilaita päivystyksestä putkaan on noussut. Kaikki tämä lisää päihdepotilaiden määrää päivystyksissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päihtyneiden ja päihdeongelmaisten käyntien määrää ja kuormitusta Husin Peijaksen sairaalan yhteispäivystyspoliklinikalla. Se on kävijämäärältään yksi Suomen vilkkaimmista päivystyksistä, jossa vuonna 2005 oli terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon käyntiä. Aineisto ja menetelmät Kaikilta Peijaksen sairaalan yhteispäivystyksen päivystyspoliklinikalla käyneiltä potilailta tiedusteltiin päihteiden käyttöä. Tieto kerättiin lomakkeelle, jonka päivystyspoliklinikan hoitaja täytti tulohaastattelun yhteydessä. Hoitaja merkitsi siihen arvionsa potilaan päihtymyksestä, päihderiippuvuudesta tai häiriökäyttäytymisestä vaihtoehdoin ei, kyllä, mahdollisesti. Alkometriä ei käytetty tavanomaista useammin tutkimuksen takia. Tietojen kattavuuden turvaamiseksi koko hoitohenkilökunta perehdytettiin tutkimukseen. Tutkimushoitaja (KN) erotteli ne lomakkeet, joihin oli merkitty kyllä- tai mahdollisesti-vaihtoehdot päihtymyksen, päihderiippuvuuden tai häiriökäyttäytymisen kysymyksiin. 4923

2 Häiriökäyttäytyminen Ensimmäisen otantaviikon aikana selvitettiin myös häiriölääketiede Tämän jälkeen hän täytti sairauskertomustietojen avulla näiden potilaiden seurantalomakkeen. Diagnoosimerkinnät tarkistettiin lääkärin (JK) kanssa. Arviointi päivystyspotilaiden päihtymyksestä ja päihderiippuvuudesta uusittiin mahdollisen vuodenajasta riippuvan vaihtelun selvittämiseksi. Tästä jälkimmäisestä otoksesta ei tehty yllä kuvattua jatkoselvittelyä, koska ensimmäisen otoksen aineisto oli jo iso ja selvittely runsaasti työtä sitovaa. Päihdeprojekti hyväksyttiin Husin TKK-hankkeeksi (tutkimus-, kokeilu- ja kehityshanke) ja Husin koordinoiva eettinen toimikunta myönsi tutkimukselle luvan. Peijaksen sairaalalta anottiin ja saatiin lupa tutkimuksen toteuttamiseksi. Tulokset Taulukko 1. Ensimmäisen tutkimusviikon ( ) aikana kävi yhteispäivystyksessä 805 yli 18-vuotiasta potilasta. Heistä 123 kävi sisätautien ja 93 kirurgian erikoisalan päivystyksessä. Erikoisalakäynneistä noin kolmannesta edelsi käynti terveyskeskuspäivystäjällä. Päihtymistä tai päihderiippuvuuden arviota koskeva lomake täytettiin 705 potilaasta, mikä edusti 88:aa prosenttia viikon potilaskäynneistä. Potilaista varmasti päihtyneeksi arvioitiin 12 % ja mahdollisesti päihtyneeksi 4 %. Päihderiippuvuuden arvioitiin olevan kyseessä vastaavasti 14 %:lla ja mahdollisen päihderiippuvuuden 11 %:lla. Päihtyneiksi tai päihteistä riippuvaisiksi arvioitiin 18 % potilaista, ja mahdollisesti päihtyneiksi tai päihteistä riippuvaisiksi arvioitujen luokat mukaan lukien 27 % (taulukko 1). Päihtyneiden ja päihderiippuvaisten osuus Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla käyneistä 18 vuotta täyttäneistä potilaista Yhdistetty aineisto Päihtyneet 16 % 19 % 18 % Riippuvaiset 25 % 22 % 24 % Päihtyneet ja/tai 27 % 27 % 27 % riippuvaiset Kuvio 1. Päihtyneiden ja päihderiippuvaisten potilaiden käyntien osuus 18 vuotta täyttäneistä potilaista eri viikonpäivinä Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla. Toisen tutkimusviikon aikana kävi yhteispäivystyksessä 832 yli 18-vuotiasta potilasta. Tutkimuslomake täytettiin 634 potilaasta, mikä edusti 77:ää prosenttia viikon aikana käyneistä potilaista. Heistä päihtyneiksi arvioitiin 14 % ja mahdollisesti päihtyneiksi 5 % ja päihderiippuvaisiksi vastaavasti 13 % ja mahdollisesti päihderiippuvaisiksi 9 %. Päihtyneeksi tai päihderiippuvaiseksi arvioitiin 20 %, ja mahdollisesti päihtyneiksi tai päihteistä riippuvaisiksi arvioitujen luokat mukaan lukien 27 %. Päihdearvion eri luokat on esitetty taulukossa 1. Päihtymyksen ja päihderiippuvuuden arviointi Ensimmäisen tutkimusviikon aineistoon kirjattiin 105 potilaan alkometrilukema (15 %) ja lukemien keskiarvo oli 1,9 promillea. Toisen tutkimusviikon aineistossa tiedossa oli 84 potilaan (13 %) alkometrilukema ja lukemien keskiarvo oli 1,7 promillea. Molempien tutkimusviikkojen aineistoja tarkasteltiin myös yhdistettynä, koska ne olivat varsin yhdenmukaiset. Naisia oli päihtyneeksi tai päihderiippuvaisiksi arvioiduista 46 %. Päihtyneiksi tai päihderiippuvaisiksi arvioitujen osuus oli suurin viikonloppuna (kuvio 1) ja yöllä (kuvio 2). Sairauskertomustiedot vahvistivat poikkeuksetta tulohaastattelun yhteydessä tehdyn varman arvion päihtymyksestä tai päihderiippuvuudesta ja mahdollisesti päihtyneiden luokassakin lähes aina. Myös alkometritiedot osoittivat hoitajien arvion hyvin luotettavaksi: 89 % puhallutuksessa päihtyneeksi mitatuista oli arvioitu päihtyneiksi, ja mahdollisesti päihtyneiden luokka mukaan lukien heitä oli 98 %. Osalla puhallutetuista ei todettu promilleja. Näistä vain 4 % oli arvioitu päihtyneiksi. Heistä osalla saattoi olla kyse lääkeriippuvuudesta tai -vaikutuksesta, mutta tätä ei erikseen selvitetty. Päihdepotilaiden käynnit Ensimmäisen viikon aineistosta selvitettiin päihtyneeksi tai päihderiippuvaisiksi arvioitujen (mahdollisesti-luokka mukaan lukien, n = 194) käynnit tarkemmin. Lähes puolet potilaista, 48 %, tuli ambulanssilla. Tulosyiden kirjo oli laaja. Tapaturmat ja myrkytykset seurauksineen olivat yleisimpiä päivystysdiagnooseja, mutta kaikkiaan 119 erilaista diagnoosia oli käytetty. Osassa terveyskeskuskäynneistä ei ollut diagnoosimerkintää. Eniten käytettyjä diagnoosiryhmiä olivat S eli vammat ja myrkytykset (34 kpl), F eli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (24 kpl), R eli muualla luokittamattomat oireet (23 kpl) ja I eli verenkiertoelinten sairaudet (15 kpl). Päihtymystä tai päihderiippuvuutta kuvaava diagnoosi puuttui 62 %:lta mahdollisesti tai varmasti päihtyneeksi tai päihderiippuvaiseksi arvioidulta potilaalta. Päihdeongelman takia annetusta ohjauksesta oli sairauskertomusmerkintä 9 %:lla potilaista. Erikoislääkärin konsultaatioita tehtiin 24 %:lle. Kirurgia ja sisätaudit olivat tavallisimmat erikoisalat, joilla potilaita hoidettiin. Vain muutamia merkintöjä löytyi psykiatrin tai päihdelääkärin konsultaatioista. Sairaalaan otettiin 25 % potilaista ja kotiin meni 64 %. Loput jakautuivat eri laitoksiin ja putkaan. 4924

3 käyttäytymistä päivystyspoliklinikalla. Aineiston 705 potilaasta 1,6 % (11 potilasta) käyttäytyi uhkaavasti ja 5,1 % (36 potilasta) häiritsevästi. Kymmenen potilaan (1,4 %) saattaja käyttäytyi häiritsevästi. Häiriöt liittyivät lähes kaikissa tapauksissa päihtymykseen tai päihdeongelmaan: uhkailutilanteista 82 %, häiriötilanteista 92 % ja saattajan aiheuttamista häiriötilanteista 80 % liittyi tällaiseen ongelmaan. Päihtyneiden ja päihderiippuvaisten (n = 194) viipymisaika päivystyspoliklinikalla oli kirjattu 92 %:lla potilaista. Keskimääräinen viipymä oli 3 tuntia 34 minuuttia, mutta yli 5 tuntia viipyi 23 % potilaista ja varmasti päihtyneistä tai päihderiippuvista 31 %. Päihtyneen viipyminen päivystyksen tiloissa lisää häiriökäyttäytymisen mahdollisuutta. Pohdinta Tämän tutkimuksen mukaan päivystyspoliklinikan potilaista oli päihtyneitä %. Kun päihderiippuvaisiksikin arvioidut potilaat otettiin mukaan, jopa neljänneksessä käynneistä oli päihde mukana. Tulos on yhtenevä Tampereella tehdyn tutkimuksen kanssa, jossa 27 % päivystyksen potilaista oli suurkuluttajia (5). Päihtyneistä tai päihderiippuvaisista neljännes otettiin hoitoon vuodeosastolle. Suomalaisen aiemman selvityksen mukaan 20 % sisätautien vuodeosastopotilaista saa hoitoa päihteiden käytöstä johtuvaan sairauteen (6), ja hoitoajat ovat pitkiä (7). Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan alkoholista johtuva hoitoaihe vei 17,8 % tehohoitopäivistä (8). Tutkimuksemme tulokset vahvistavat käsitystä päihtyneiden ja päihderiippuvaisten potilaiden suuresta määrästä ja merkittävästä kuormituksesta Suomen terveydenhuollolle myös päivystyksen osalta. Tutkimusmenetelmästä johtuen suoranaisesti päihteestä tai päihderiippuvuudesta aiheutuneita käyntejä ei eroteltu niistä käynneistä, joissa päihde tai päihderiippuvuus oli mukana vain epäsuorasti. Tällainen tutkimus olisi syytä tehdä, ja se lisäisi tulosten merkittävyyttä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin hoitohenkilökunnan suorittama arviointi päihtyneisyydestä tai päihderiippuvuudesta käyttäen tutkimusta varten suunniteltua lomaketta. Hoitaja täytti lomakkeen tulohaastattelun yhteydessä. Hoitajan arvio katsottiin päihdeongelman tai päihtyneisyyden esiintymisessä luotettavammaksi menetelmäksi kuin potilaan oma ilmoitus tai käyntidiagnoosimerkintä. Tutkimuksen kattavuus oli hyvä: ensimmäisellä tutkimusviikolla lomake täytettiin 88 prosentista ja toisella viikolla 77 prosentista käynneistä. Arviossa ei esiintynyt ylidiagnostiikkaa, sillä ensimmäisellä tutkimusviikolla päihtyneeksi tai päihderiippuvaisiksi arvioiduista potilaista tehty jatkoselvitys osoitti arvion pitäneen paikkansa lähes poikkeuksetta. Myös normaalin päivystyskäytännön mukaan tehdyt alkometripuhallutukset tukivat hyvin tehtyjä arvioita. Kaikkien kävijöiden järjestelmällistä alkometripuhallutusta ei tutkimussuunnitelmaa laadittaessa arvioitu mahdolliseksi suorittaa lupa- ja lainsäädäntösyistä, joten on mahdollista että tulos on todellisuutta pienempi. Käyntidiagnooseihin nojautuva selvitys olisi jättänyt huomiotta 62 % päihtyneistä tai päihderiippuvaisista. Suomessa on selvitetty päihdepotilaan vastaanottoa päivystystilanteessa muutamassa artikkelissa (5,9,10). Niistä kaikista käy ilmi päihdepotilaiden kohtaamisen haastavuus akuuttihoidossa. Tampereella on myös käytetty vuokaaviomallia päivystykseen päihdepotilaan hoidon kehittämiseksi (5). Sen tyyppisillä ratkaisuilla saattaisi olla käyttöä päivystyksissä. Laaja yhdysvaltalainen käyntitietorekisteriin nojautuva tutkimus päätyi tulokseen, jonka mukaan 7,9 %:lla potilaista diagnoosi liitti päivystyskäynnin alkoholiin (11). Tiedot kattoivat 866 miljoonaa päivystyspoliklinikkakäyntiä, jotka tehtiin vuosina Alkoholinkäyttöön yhdistetyt käynnit lisääntyivät 18 % ajanjakson aikana. Espanjassa akuuttiin alkoholimyrkytykseen viittasi 0,7 % 14 päivystyspoliklinikan käyntidiagnooseista; alkoholimyrkytyspotilaiden keski-ikä oli matala, 33 vuotta (12). Lähes sama osuus, 0,6 % akuutteja alkoholimyrkytyksiä, oli diagnoosien perusteella päivystyskäyntirekisterissä Yhdysvalloissa (13). Tuon selvityksen tavoitteena oli arvioida selviämisaseman käyttömahdollisuutta päivystyspoliklinikan asemesta alkoholimyrkytysten hoidossa. Alkoholimyrkytyspotilaista kuitenkin 80 % tarvitsi erilaisia tutkimus- tai hoitotoimia ja 13 % otettiin sairaalahoitoon (13), joten selviämisaseman hyöty arvioitiin siinä toimintakulttuurissa suhteellisen pieneksi. Australialaisen selvityksen mukaan päivystyksessä eniten 5 vuoden aikana käyneestä 500 henkilöstä merkittävä osa oli päihdetai huumeriippuvaisia (14). Edellä selostettujen tutkimusten luvut poikkeavat metodi- ja maakohtaisista alkoholi- ja terveyspoliittisista syistä omistamme, mutta kaikissa kuvastui huoli alkoholimyrkytysten ja päihderiippuvuuden aiheuttamasta lisääntyvästä kuormituksesta päivystyksessä. Alkoholiongelmasta kärsivä potilas työllistää päivystyspoliklinikan henkilöstöä keskimäärin enemmän kuin muut potilaat. Päihtyneenä tai päihteen käytön jälkitilan tai komplikaation takia hän on usein levoton, sekava, vaativa, impulsiivinen tai aggressiivinen. Lisäksi perussairaudet ovat hoidotta ja lääkitykset ottamatta. Usein löytyy uusia sairauksia, jos päästään tekemään edes alustavia tutkimuksia (15). Alkoholiongelmainen potilas myös viipyy päivystyksessä usein Kuvio 2. Päihtyneiden ja päihderiippuvaisten 18 vuotta täyttäneiden potilaiden osuus saapuvista potilaista eri kellonaikoina Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla (havaintopisteet ja niihin sovitettu trendikäyrä). 4925

4 Tästä asiasta tiedettiin h Päihteiden lisääntyvä käyttö kuormittaa terveydenhuollon päivystyksiä. Aikaisemman selvityksen perusteella jopa 20 % sisätautien vuodeosastolla hoidetuista sai hoitoa päihteiden käytöstä johtuneeseen sairauteen. Tämä tutkimus opetti h Päivystyspotilaista viidennes on päihtyneitä ja neljännekseen päivystyspoliklinikan käynneistä liittyy päihteiden käyttö. h Neljännes päihteisiin liittyvistä käynneistä johtaa erikoissairaanhoitoon. h Päihteisiin yhdistävä käyntidiagnoosi puuttuu useimmista päivystyksen päihdekäynneistä. pitkään oman tutkimuksemme mukaan neljännes heistä yli 5 tuntia. Lisäksi käynnit kasaantuvat viikonlopuille ja yöhön, jolloin päivystyspoliklinikan miehitys on pienin. Silloin yhdenkin potilaan aiheuttama häiriö saattaa sitoa suuren osan hoitokapasiteetista. Päihtyneen tai merkittävästä päihdeongelmasta kärsivän päivystyspotilaan vaikutus päivystystoimintaan onkin käyntimäärää huomattavasti suurempi. Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikan hoitohenkilöstö on kokenut päihtyneet ja päihdeongelmaiset runsaasti häiriötä aiheuttavana potilasryhmänä, jonka hoito vie paljon aikaa ja voimavaroja. Vuonna 2005 oli fyysistä väkivaltaa tai väkivallan uhkaa kokenut kolmannes hoitohenkilökunnasta (16). Suurimman osan päihdepotilaista hoitaa terveyskeskuslääkäri. Merkittävä osa päihdepotilaista tarvitsee paljon hoitoresursseja: puolet tuodaan päivystykseen ambulanssilla, neljännes tarvitsee erikoislääkärin konsultaation ja neljännes otetaan sairaalahoitoon. Sairaalahoito on keskimääräistä pitempi ja siihen liittyy usein mittava jatkohoito (7). Tutkimuksemme mukaan päihdeongelman hoitoon annettiin sairauskertomusmerkintöjen mukaan ohjausta vain 9 %:lle päihdepotilaista. Todennäköisesti neuvoja ja ohjeita hoitopaikoista annettiin kuitenkin tätä useammalle, sillä yli puolessa tapauksista oli sairauskertomuksessa merkintä päihdeongelmasta. Mini-interventiolla eli lyhytneuvonnalla olisi käyttöä päivystystilanteissa, ja tämä edellyttäisi henkilökunnan koulutusta ja päihdeongelmaisten jatkohoitamisen sisäistämistä (10,17). Päihdeongelmaisten potilaiden käsittelyä koskevasta kurssista on hyötyä päivystyspoliklinikan henkilökunnalle, erityisesti se parantaa henkilökunnan itseluottamusta (18). Puuttumisen vaikuttavuutta lisää, jos viive tunnistamisen ja intervention välillä minimoidaan (19). Peijaksen päivystyksen kokemuksen mukaan päihdepsykiatrian ja päihdehuollon yhteistyötä päivystyksen kanssa tulisi kehittää. Esimerkiksi laitoskatkaisuhoitoon tulisi voida lähettää potilaita myös viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Merkittävä osa päihtyneistä päivystyspotilaista voitaisiin hoitaa selviämishoitoasemalla. Helsingissä sellainen jo on. Espoo ja Vantaa ovat selvittäneet yhdessä selviämishoitoasemien perustamista (20), ja ne todettiin erittäin tarpeellisiksi ja niitä pyritään perustamaan lähivuosina. Näin toimien voitaisiin ruuhkaisten yhteispäivystysten painetta keventää vähentämällä päihdepotilaiden määrää. Lisäksi päihdepotilaiden oikeus hyvään hoitoon taattaisiin nykytilaa paremmin. Peijaksen päivystyspoliklinikan henkilökunnalle kiitokset. Tutkimus sai tukea vuonna 2005 Husin tutkimus- kokeilu- ja kehittämisvaroista. Kirjallisuutta 1 Sotkanet-indikaattoripankki. Stakes, Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2005;121(7): Apulaisoikeuskanslerin päätös ; Dnro 92/1/03. Valtioneuvoston oikeuskanslerinvirasto. 4 Päihtyneen henkilön akuuttihoito Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet. STM 2006, painossa. 5 Seppä K, Aalto M, Pekuri P, Antila S, Lahtinen T, Alaja R. Päihdepotilaat päivystyspoliklinikalla ongelmasta toimintamallin kehittämiseen. Suom Lääkäril 2001;56: Pohjola-Sintonen S. Päihdeongelman aiheuttamien komplikaatioiden hoito täyttää viidenneksen sisätautipaikoista. Suom Lääkäril 2004;59: Pohjola-Sintonen S, Kaurala M, Kantonen J, Mattila J, Manninen-Kauppinen E. Päihderiippuvuuden aiheuttaman sairauden takia erikoissairaanhoidossa hoidetut potilaat: 6 kuukauden seuranta. Suom Lääkäril 2006;61: Uusaro A, Parviainen I, Tenhunen J, Ruokonen E. The proportion of intensive care unit admissions related to alcohol use: a prospective cohort study. Acta Anaesthesiol Scand 2005;49: Laine P. Päihdepotilas terveyskeskuksen päivystyksessä. Duodecim 2002;118: Seppä K. Alkoholiongelmainen vastaanotolla. Duodecim 2003;119: McDonald A, Wang N, Camargo C. US emergency department visits for alcohol-related diseases and injuries between 1992 and Arch Inter Med.2004;164: Burillo-Putze G, Munne P. Duenas A ym. National multicentre study od acute intoxication in emergency departments of Spain. Eur J Emerg Med 2003;10: Pletcher MJ, Maselli J, Gonzales R. Uncomplicated alcohol intoxication in the department: an analysis of he national hospital ambulatory medical care survey. Am J Med 2004;117: Dent AW, Phillips GA, Chenhall AJ ym. The heaviest repeat users of an inner city emergency department are not general practice patients. Emerg Med.2003;15: Crilly J, Chaboyer W, Creedy D. Violence towards emergency department nurses by patients. Accid Emerg Nurs 2004;12: Työolobarometri (väkivaltailmoitukset). Peijaksen sairaala Karlsson A, Johansson K, Nordqvist C, Bendtsen P. Feasibility of a compurized alcohol screening and personalized written advice in the ED: oppurtunities and obstacles. Accid Emerg Nurs. 2005;13: King DL, Kalucy RS, DeCrespigny CF, Stuhlmiller CM ja Thomas LJ. Mental health and alcohol and other drugs training for emergency department workers: one solution to help manage increasing demand. Emerg Med Australas 2004;16: Williams S, Brown A, Patton R, Crawford MJ ja Touquet R. The half-life of the 'teachabale moment' for alcohol misusing patients in the emergency department. Drug Alcohol Depend 2005;77: Uotinen K, Ahlgren A, Schneider T ym. Selvitys pääkaupunkiseudun selviämishoitoaseman perustamisesta. Pääkaupunkiseudun päihdeyhteistyöryhmä. Espoon kaupunki

5 Jarmo Kantonen LL, päihdelääketieteen erityispätevyys, päivystysylilääkäri Vantaan kaupunki Kaisa Niittynen sairaanhoitaja Hus, Peijaksen sairaala, päivystyspoliklinikka Juho Mattila diplomi-insinööri Hus, sisätautien toimiala Päivi Kuusela-Louhivuori osastonhoitaja Hus, Peijaksen sairaala, päivystyspoliklinikka Eila Manninen-Kauppinen ylihoitaja Hus, Peijaksen sairaala Sinikka Pohjola-Sintonen LKT, dosentti, ylilääkäri Hyks, Meilahden sairaala, päivystys ja valvonta English summary Alcohol intoxication and dependence in emergency department patients Background Alcohol intoxication and dependence are prominent causes for visits to and disturbances in Emergency Departments (ED). In Finland heavy alcohol consumption is increasing and so are the problems associated with it. However, there have been few studies of the proportion of these patients in the ED. Methods We studied the frequency of alcohol and drug problems in patients in Peijas Hospital s Emergency Department during and Peijas Hospital serves a population of and is a part of Helsinki University Central Hospital. Its ED covers visits to specialists and visits to general practitioners each year. The ED nurses completed a form designed specially for the study while performing the routine arrival interview of patients. Results During the two study weeks patients aged 18 years or older attended the Peijas ED study forms were completed (82%). According to the nurses' assessments 12.5% of the patients were under the influence of alcohol and 13.5% were alcohol abusers. When the possibly categories were included, altogether 27% of all ED attendees had alcohol use disorders. This figure includes just a few drug-addicts. The patient notes confirmed the nurses' assessments in almost every case. However, only 38% of these patients had a diagnosis related to alcohol use. Conclusions Alcohol and drug related problems are common among ED attendees. 27% of the ED patients were under the influence of alcohol or drugs at the time of presentation, or were alcohol abusers. Almost two thirds of these patients do not have a misuse-related diagnosis. Jarmo Kantonen M.D., Emergency Department City of Vantaa, Peijas Hospital Kaisa Niittynen, Juho Mattila, Päivi Kuusela-Louhivuori, Eila Manninen-Kauppinen, Sinikka Pohjola-Sintonen 4927

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Mikko Kylmänen Sairaanhoitaja Auroran sairaala, Psykiatrian päivystysyksikkö

Mikko Kylmänen Sairaanhoitaja Auroran sairaala, Psykiatrian päivystysyksikkö Mikko Kylmänen Sairaanhoitaja Auroran sairaala, Psykiatrian päivystysyksikkö Auroran sairaalan esittelyä Auroran päivystysyksikön tarkempaa esittelyä Yleisten väittämien purkua Mm. päihteidenkäyttäjät

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä III Valvanne Symposium Marko Hiekkanen ja Pirjo Orre Ikääntyneiden päivystyspalvelut Päijät-Hämeessä Alueellinen yhteispäivystys Akuutti24 avattiin

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Masennustalkoot II-tutkimus

Masennustalkoot II-tutkimus PODE Pohjalaiset masennustalkoot Masennustalkoot II-tutkimus Tutkimuslomakkeet Tutkimuksen eteneminen 08.11.2012 Mikä on Masennustalkoot II? Depression hoidon kehittämishanke psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille Kouvolan terveyskeskuksen sairaala Tulokasopas uudelle lääkärille 1 Tervetuloa! Tervetuloa töihin Kouvolan terveyskeskukseen ja sen sairaalaan. Kouvolan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa kuuden kunnan

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus?

Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus? Kannattaako rattijuoppojen hoitoonohjaus? Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 15.5.2008 ylilääkäri Kaarlo Simojoki Espoon A-klinikkatoimi Kansalliset ohjeistukset poliisilla on oma ohjeistuksensa

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 28.5.2014 SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Ohjeet päivystyspalveluiden käyttämisestä äkillisissä sairaustapauksissa 1.Yöpäivystys klo 21.00 08.00 kaikkina päivinä toimii Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikalla

Lisätiedot

Päihdelääkärien asenteet potilaitaan kohtaan

Päihdelääkärien asenteet potilaitaan kohtaan Alkuperäistutkimus tieteessä Tiina Koivisto LK Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö Pekka Heinälä LL, erikoislääkäri, johtava ylilääkäri A-klinikkasäätiö Mika Helminen biostatistikko Pirkanmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

14. 15.5.2014 Messukeskus, Helsinki

14. 15.5.2014 Messukeskus, Helsinki Päivystys 14. 15.5.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 6. vuosi YLI 100 KOLLEGAASI! Visioita tulevaisuuden päivystyksistä: erikoislääkärit etulinjaan? 2014 TEEMAT: Akuuttilääketiede erikoisalana: vaikutus

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Mikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Sirpa Pohjala Aluepäällikkö PTH HUSLAB

Mikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Sirpa Pohjala Aluepäällikkö PTH HUSLAB Mikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Sirpa Pohjala Aluepäällikkö PTH HUSLAB Näytteenoton nykytila laboratoriohoitajat ottavat näytteet pääsääntöisesti analytiikan keskittäminen on muuttanut laboratorioiden

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja

Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja Ilona Nurmi-Lüthje, dosentti, FT, Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Päihdepäivät 19-20.5.2015 Sessio 21: Humalan huonot

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2012 - Länsi-Suom päihde- ja mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2012 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.

Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3. Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.2013 Keskeisiä periaatteita Lääkäri arvioi ajoterveyden. Poliisi

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 Yleistä Rattijuopumuksen määritelmä: johtuu joko alkoholin tai muun päihteen vaikutuksesta. Huumeiden suhteen nollatoleranssi

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

ALUEELLINEN POTILASTIEDON VÄLITYSPALVELU

ALUEELLINEN POTILASTIEDON VÄLITYSPALVELU ALUEELLINEN POTILASTIEDON VÄLITYSPALVELU VÄLITTÄMISTÄ YLI RAJOJEN Kari Harno, FHIMSS LKT, Dosentti 26.5.1882 "Tämä haitta nykyisen luonnontieteen ja nykyisten keksintöjen avulla voidaan kuitenkin helposti

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Miten Mieli 2015 toimii

Miten Mieli 2015 toimii Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. Esti Laaksonen Yleislääketieteen erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Lääkärikeskus Mehiläinen Turku estlaa@utu.fi Sidonnaisuudet:

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

Päivystyspotilaiden hoitoon ohjautuminen ja hoidon tarkoituksenmukaisuus terveysasemalla päiväsaikaan

Päivystyspotilaiden hoitoon ohjautuminen ja hoidon tarkoituksenmukaisuus terveysasemalla päiväsaikaan TIETEESSÄ MARTINA A. TORPPA yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri, kliininen opettaja Helsingin terveyskeskus, HY, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto HUS, yleislääketieteen vastuuyksikkö

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Potilastiedot, tulotiedot ja hoidon alkamistiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 8.11.2010 Potilastiedot, tulotiedot

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot