Integroituminen Integroitumisen tarkoitus ja merkitys tässä yhteydessä on tulla toimeen ja toimia menestyksellisesti erilaisten ihmisten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Integroituminen Integroitumisen tarkoitus ja merkitys tässä yhteydessä on tulla toimeen ja toimia menestyksellisesti erilaisten ihmisten"

Transkriptio

1

2 Kannen kuva: Mostarin vanha silta (2004). Kuvaaja: Janne Laitinen Kuvan silta, Stari Most, on rakennettu 1500-luvulla Ottomaanien toimesta. Silta yhdisti Ottomaanien muslimivaltion ja kristityn Euroopan. Sillasta tulikin Mostarin ja koko nykyisen Bosnia-Hertsegovinan monikansallisuuden ja kansanosien rauhanomaisen rinnakkaiselon symboli. Pitkälti juuri symboliarvon vuoksi silta tuhottiin Jugoslavian hajotessa, mutta silta on rakennettu uudestaan ja siltoja rakennetaan yhä monella tasolla, jotta kansakunta unohtaisi sodan ja uskontojen mukanaan tuomat jännitteet. Avainsanoja: Tu Rom On romanikieltä ja tarkoittaa sinä romani, ihminen, persoona. TuRom-portaat On käytännönprosessi, jonka osallistuja käy lävitse TuRom-koulutuksen aikana. Voimaantuminen TuRom-koulutuksessa voimaantumisen tavoite on auttaa yksilöä itse löytämään omat voimavaransa ryhmässä rakentuvan luottamuksen ilmapiirin ja ryhmän vuorovaikutuksen avulla. Integroituminen Integroitumisen tarkoitus ja merkitys tässä yhteydessä on tulla toimeen ja toimia menestyksellisesti erilaisten ihmisten kanssa. Verkostoituminen Tutustutaan yhteiskunnan palveluihin ja toimintoihin sekä etsitään mahdollisuuksia paikallisen yhteistyöverkoston rakentamiseen. Tavoitteena on paikallisen siltaryhmän toiminnan aloittaminen ja siten yksilön tukeminen ja ohjaaminen verkostoitumaan yhteiskuntaan koulutuksen ja työelämän kautta. Siltaryhmä Koostuu TuRom-koulutetuista. Siltaryhmän tehtävänä on rakentaa yhteyksiä pääväestön ja romanien välillä. Lisäksi siltaryhmä kehittää ja ylläpitää ryhmän toimintaa sekä perustaa ja johtaa vertaistukiryhmiä. TuRom-vertaistukiryhmä Perustetaan tukea ja ohjausta tarvitseville heidän integroituessaan koulutuksen ja työelämän kautta yhteiskuntaan. Vertaistukiryhmää johtaa siltaryhmän jäsen ja ryhmissä käydään yhdessä lävitse TuRom-opaskirjaa. Ryhmään kuuluva voi motivoituessaan hakeutua TuRom-koulutukseen. TuRom-kouluttaja On TuRom-koulutuksen suorittanut henkilö. Hän voi toimia kouluttajana kahdella tasolla. Vertaistukiryhmässä, motivoiden ryhmäläisiä osallistumaan varsinaiseen TuRom-koulutukseen, sekä kouluttajana TuRom-koulutuksessa. TuRomin kouluttajana voi toimia myös kutsuttu, ryhmän ulkopuolinen asiantuntija. TuRom - Onnistunut Kaksisuuntainen Integraatio opaskirja - Kyösti Florin ISBN: Jyväskylän kaupunki 2007 Graafinen suunnittelu ja taitto: Työvalmennussäätiö Tekevä, MediaTrain, Mika Peltoniemi Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2007

3 ESIPUHE TAUSTA JA TARVE ONNISTUNUT KAKSISUUNTAINEN INTEGRAATIO MENETELMÄT KOULUTUKSESSA HYÖDYNNETYT TEORIAT Voimaantuminen (Rodwell 1996) Ratkaisukeskeinen ote (Walter ja Peller 1992) Kriisin vaiheet (Cullberg 1991) Akkulturaatioasenteet (Berry 1987) Draamapedagogiikka (Landy 1986) Tulevaisuusdialogi (Arnkil, ym. 2006) KOULUTUSKOKONAISUUS TUROM PORTAAT Alkukartoitus Alkukeskustelu Voimaantuminen Integroituminen Verkostoituminen Arviointi ja eteenpäin ohjaaminen SILTARYHMÄ TUROM KOULUTUSSISÄLTÖ VOIMAANTUMINEN Kriisien kohtaaminen Itsetunto ja identiteetti Hyvä asenne ja elämänhallinta Voimavaroja perhe-elämään ja ihmissuhdeverkoston merkitys INTEGROITUMINEN Johdanto monikulttuurisuuteen Katsaus romanien historiaan ja kulttuuriin Kulttuurien kohtaaminen arjessa Kommunikaatio, tiimityön taidot ja pienryhmän ohjaaminen VERKOSTOUTUMINEN Yhteiskuntatietous TuRom tapahtuma Siltaryhmänä toimiminen TUROM KOULUTUKSET TuRom kevät 2003 Jyväskylä TuRom syksy 2005 Jyväskylä Nuoriso TuRom syksy 2006 Jyväskylä Oulun TuRom talvi KOKEMUKSIA JA KOMMENTTEJA TUROM KOULUTUKSISTA TuRom osallistujien loppukommentteja, kysymyksiä ja johtopäätös TUROM KOULUTUKSEN HAASTEET Kouluttajan valintakriteerit TuRomin sovellus TuRomin jalkautuminen Euroopan romanit KIRJALLISUUS LÄHDELUETTELO

4 ESIPUHE Olen yksi Suomen kymmenestätuhannesta romanista ja olen kasvanut tavallisessa romaniperheessä Jyväskylässä. Vanhempani elättivät kahdeksan lastaan kaupaten vaatteita, autoja ja hevosia. Nuoruuteni kiersin muusikkona Suomessa, Ruotsissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Noin kolmenkymmenen vuoden ikäisenä koin elämässäni vaikean, mutta myönteisen kriisin. Aloin puntaroida, kuinka olen elämäni elänyt, mitä olen saanut aikaan ja mitä tärkeää kenties olen jättänyt tekemättä. Ihmisenä kasvamisen tarve alkoi nousta pintaan mm. opiskelumotivaation muodossa. Aloitin opiskelun kotikaupunkini Kristillisessä Opistossa ja ohessa opiskelin Jyväskylän yliopistossa kasvatustiedettä. Työskenneltyäni jonkun aikaa minulle avautui mahdollisuus jatkaa opiskelua Kanadassa British Columbiassa Trinity Western -yliopistossa, jossa suoritin vuosina Master of Religious Education -tutkinnon. Tämän jälkeen olen ollut töissä ja sen ohella opiskellut terapia- ja perhetyötä sekä lisäksi mielenterveysalaa Jyväskylän Ammatillisessa Korkeakoulussa. Eteenpäin elämässään pyrkivän romanin ongelmat ovat sekä sisältä että ulkoapäin tulevia. Sisäiset vaikeudet liittyvät useimmiten itsetunto- ja identiteettiongelmiin ja nostavat esiin mm. kysymyksiä: Miten voin romanina säilyttää identiteettini valkolaisten maailmassa?, Osaanko minä mitään?, Hyväksytäänkö minut pääväestön keskuuteen ja pärjäänkö minä siellä?. Ulkoiset ongelmat liittyvät yleensä kielteisiin ennakkoluuloihin romaneja kohtaan. Ennakkoluulot ja väärinymmärrys tuntuvat aina yhtä pahalta, eikä niihin totu koskaan. Romani tarvitsee tukea ja rohkaisua niin pääväestöltä kuin romaneilta halutessaan koulutukseen tai työelämään. Parhaiten tukea kykenee antamaan romani, joka on jo aikaisemmin ylittänyt sillan sosiaalisen kuilun yli ja päässyt koulutuksen ja työelämän kautta aktiivisemmin yhteiskuntaan mukaan. Tällaisen kokemuksen läpikäynyt henkilö voi esimerkillisesti johdattaa toisia romaneja ottamaan vastuun omasta elämäntilanteestaan ja tulevaisuudestaan. Viimeisen viidentoista vuoden aikana romanien keskuudessa on tapahtunut paljon myönteisiä muutoksia. Keskeisiä ilmiöitä ovat olleet halu kouluttautua ja osallistua työelämään, kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tarve romanien keskinäiseen yhteistyöhön. Ajankohtaista on myös oman kulttuurin ja sen arvojen uudelleenarviointi ja kehittäminen. Huomioni on, että romanien ja pääväestön välillä on kasvamassa aito halu tutustua toisiinsa. Se antaa tilaa integraatiolle ja yhteistyölle, jossa molemmat osapuolet haluavat kunnioittaa toisiaan yksilöinä kulttuuriset taustat huomioon ottaen. Olen henkilökohtaisesti ylittänyt sillan, joka vie toisen kulttuurin ihmisten luo. Kokemuksena se on ollut rankka mutta rikastuttava ja avartanut elämääni kasvattaen minusta monikulttuurisemman ja rohkeamman ihmisen. Koen tänä päivänä olevani enemmän oma itseni suomalainen romani, osa suomalaista yhteiskuntaa. 4

5 1. TAUSTA JA TARVE TuRom-tuki romanille -koulutus sai alkunsa vuosina järjestetyssä Jyväskylän Ammatillisen Korkeakoulun mielenterveystyön täydennyskoulutuksessa, jossa Kyösti ja Rosita Florinin lopputyönä oli suunnitella ja toteuttaa TuRom-koulutus romaneille. Koulutuksen nimessä esiintyvä lyhennys on yhteistä kansainvälistä romanikieltä ja tarkoittaa sinä romani, ihminen, persoona. Koulutus toteutettiin ensi kertaa osana Jyväskylän Aikuisopiston romanien työelämävalmiuksien kehittämishanketta. Sittemmin TuRom - koulutusta on muokattu eri tiimien avustamana Romanit työelämään -hankkeen tuotteeksi ja kehitetty edelleen onnistuneen kaksisuuntaisen integraation malliksi. TuRom-tuki romanille -koulutus pyrkii omalta osaltaan vastaamaan yhteen romanien ja pääväestön perusongelmaan. Romanien ja pääväestön välillä on olemassa satojen vuosien pituinen sosiaalinen kuilu, joka tulee ilmi mm. romanien hakeutuessa koulutukseen, työhön ja yhteiskunnalliseen elämään. Tu- Rom-koulutuksen tavoitteena on romanien integroituminen yhteiskuntaan rakentamalla silta juuri tämän kuilun yli. Tässä oppaassa keskitytään juuri tähän edellä mainittuun TuRomin alkuperäisen idean ja tarkoituksen mukaiseen toteutukseen. TuRomin muista sovellutuksista kerrotaan sivulla 31. Vaikka olemme menossa tutustumisen tiellä parempaan suuntaan, emme kuitenkaan vielä tunne emmekä ymmärrä toisiamme tarpeeksi. Tarvitaan pääväestön ja romanien henkilökohtaisia kohtaamisia ja kulttuurien ja taustojen vuorovaikutuksellista tuntemista sekä ymmärtämistä. TuRom-koulutuksen tarkoitus on, että koulutuskokonaisuuden avulla ryhmässä olevat romanit ja pääväestön henkilöt voivat rakentaa sekä ylittää kulttuurien välisen sillan ja alkaa tutustua toisiinsa ihmisinä. Tutustuminen on tärkeää paikallisen tason yhteistoiminnassa ja yhteiskuntaan integroitumisen kehittämisessä. TuRom-koulutuksen tarkoitus on, että koulutuskokonaisuuden avulla ryhmässä olevat romanit ja pääväestön henkilöt voivat rakentaa sekä ylittää kulttuurien välisen sillan ja alkaa tutustua toisiinsa ihmisinä TuRom-koulutus käyttää apunaan sosiologisia ja psykologisia teorioita. Koulutukseen ammennetaan sisältöä mm. Rodwellin ja muiden voimaantumisen periaatteista, Walterin ja Pellerin ratkaisukeskeisestä teoriasta, Cullbergin kriisin vaiheet -teoriasta, Berryn akkulturaatioasenteesta, draamapedagogiikasta sekä Arnkilin ja kumppaneiden kehittämästä ns. tulevaisuusdialogista. Koulutuskokonaisuus koostuu osioista, jotka ovat yleisiä ja yhteisiä ihmisyyteen liittyviä asioita. Vuorovaikutuksen avulla ne auttavat ryhmän osallistujia ymmärtämään omaa sekä toisen elämää, elämänkokemuksia ja niiden vaikutuksia ja merkitystä nykyhetkeen. TuRom-koulutuksen johtoajatus on tukea ja vahvistaa henkilön yksilö- ja kulttuuri-identiteettiä tervehenkiseen suvaitsevaisuuteen perustuvan vuorovaikutuksen kautta. Opaskirjan tekemisen motiivi perustuu aikaisemmin onnistuneesti läpiviedyistä Tu- Rom-koulutuksista saatuihin kokemuksiin ja palautteisiin, jotka myös paljastivat, että TuRom- malli voi toimia laajemminkin työllistymistä edistävänä sekä syrjäytymistä ehkäisevänä tukimuotona. Opaskirja kannustaa kokeilemaan TuRom-koulutusta, tarpeen mukaan muokattuna palvelemaan muidenkin ryhmien intressejä ja tavoitteita. 5

6 2. ONNISTUNUT KAKSISUUNTAINEN INTEGRAATIO On tärkeää, että emme romanivähemmistönä menetä tai hylkää omaa kulttuuriamme ja identiteettiämme. Yhtä tärkeää on myös se, että olemme valmiita arvioimaan uudelleen kulttuurissamme olevia perinteitä ja arvoja sekä pohtimaan, mitä siinä on säilyttämisen arvoista, mitä kehitettävää ja mikä jo ehkä pois pantavaa. Esiin tulee nostaa kulttuurin elämää suojelevat hyvät arvot, jotka ovat vuosisatojen ajan pitäneet romanit hengissä. Olisi löydettävä keinoja, joiden avulla rakennetaan vuorovaikutusta kaikkien ihmisten kesken. Romanien ei tulisi vetäytyä kuoreensa eikä etsiä valheellista turvallisuuden-tunnetta ja näin ehkä menettää mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä yksilöinä sekä päivittää kulttuuriaan. Kun kulttuurit kohtaavat, se johtaa yleensä muutosprosessiin, joka vaatii sopeutumista. Tätä muutosta kutsutaan akkulturaatioksi. Muutosprosessi ei etene suoraviivaisesti, vaan on prosessi, jossa on monia vaihtoehtoja ja vivahteita. Akkulturaatioasenne on se tapa, millä vähemmistö on motivoinut suhtautumaan pääväestöön. Vähemmistön edustajalle nousee kaksi elintärkeää kysymystä, jotka hänen on esitettävä itselleen. Ensiksi: Miten tärkeää on se, että säilytän oman kulttuurini ja kulttuuri-identiteettini? Toiseksi: Onko sillä merkitystä, että säilytän suhteeni ja yhteyteni yhteiskuntaan ja pääväestöön toimivana? Jyväskyläläinen punkkari vuonna Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Kuvaaja Pekka Helin. 6

7 Yksilö voi kohdata akkulturaatioprosessin neljällä eri tavalla: 1. Assimilaatiossa yksilö luopuu omasta kulttuuri-identiteetistään ja etsiytyy kontaktiin valtakulttuurin kanssa sulautuakseen siihen. (Berry 1987) 2. Marginalisaatiosta eli syrjäytymisestä on kyse silloin, kun yksilöllä ei ole halua säilyttää omaa kulttuuriaan eikä olla tekemisissä valtakulttuurin kanssa. Sitä kuvaa vieraantuminen, identiteetin kadottaminen ja akkulturatiivinen stressi, joka ilmenee psyykkisinä sopeutumisvaikeuksina ja identiteettiongelmina. (Berry 1987) 3. Jos yksilö ei ole tekemisissä valtakulttuurin kanssa ja haluaa pitää kiinni etnisestä identiteetistään ja kulttuuristaan, kyseessä on separaatio eli eristäytyminen. (Berry 1987) 4. Integraatiossa yksilö haluaa ylläpitää oman kulttuurinsa ja säilyttää oman kulttuuriidentiteettinsä mutta tulla samalla osaksi valtakulttuuria. Hän ikään kuin ottaa parhaat puolet molemmista kulttuureista. (Berry 1987) 7

8 Integroituminen on prosessi, jossa vähemmistöt osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. He ylläpitävät ja kehittävät omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteensä liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Integroituminen edellyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä. (Berry 1987) Onnistunut integraatio voidaan ilmaista taloksi asettumisena. Ajatuksissa on mielikuva kodista ja koti merkitsee paikkaa, jossa asutaan ja viihdytään, paikkaa, jossa itsellä ja toisilla on mahdollisimman hyvä olla. Se on pyrkimystä tehdä kotimaa kotimaaksi. Onnistuessaan kaksisuuntainen integroituminen on osallistumista ja vuorovaikutusta, jossa annetaan ja vastaanotetaan, opetetaan ja ollaan opetettavina. Se on kulttuurien vuorovaikutusta, jossa etsitään yhdessä elämää suojelevia arvoja joiden mukaan eletään. Arvoja ja periaatteita, jotka pitävät sisällään ajatuksen jokaisen ihmisen oikeudesta kunnioitukseen ja hyvään elämään. Romanipolitiikan strategian merkittävä osa on osallistuminen ja vaikuttaminen... osallistuminen voi olla mitä parhainta oman identiteetin suojelua. (Suonoja & Lindberg 2000) 8

9 3. MENETELMÄT TuRom-koulutuksen toteutus perustuu koulutettavan ryhmän tarpeisiin. Paikallisen tilanne- ja tarvekartoituksen toteuttavat paikkakunnalla asuvat romanit ja romanien kanssa tekemisissä olevat pääväestön ihmiset. Koulutuksen suunnitteluun otetaan mukaan paikallisia romaneita ja pääväestön henkilöitä. TuRom-koulutus pohjautuu yksilön voimaantumiseen vuorovaikutuksen avulla. Käytännön prosessi etenee TuRom-portaiden kautta. Walteria ja Pelleriä (1992) mukaillen ratkaisukeskeisen terapian keskeisimmät ajatukset ovat: Positiivisen näkökulman korostaminen; keskitytään siihen mikä on myönteistä sekä ratkaisuun. Pieni muutos saa liikkeelle suuremman muutoksen ja jokaisella ihmisellä on voimavaroja, joita hän voi hyödyntää. Yksilöllä on kaikki tarvittava ongelmiensa ratkaisemiseen. Ihminen on oman elämäntilanteensa asiantuntija ja hän määrittelee tavoitteensa ja toimii vaikuttaen tulevaisuutensa tapahtumiin KOULUTUKSESSA HYÖDYNNETYT TEORIAT Voimaantuminen (Rodwell 1996) TuRom-koulutuksessa voimaantumisen tavoite on auttaa yksilöä itse löytämään omat voimavaransa ryhmässä rakentuvan vuorovaikutuksen avulla. Rodwellin (1996) mukaan voimaantuminen näkyy: Yksilön parantuneena itsetuntona ja hänen kykynään asettaa ja saavuttaa päämääriä. Voimaantuminen näkyy myös oman elämän ja muutosprosessin hallinnan tunteena, joka tulee esiin toiveikkuutena tulevaisuutta kohtaan Ratkaisukeskeinen ote (Walter ja Peller 1992) TuRom-koulutus perustuu ongelmakeskeisyyden sijaan ratkaisukeskeisyyteen. Hyödynnetään ratkaisukeskeisen terapian yleisperiaatteita ohittamatta kuitenkaan ihmisen kokemusmaailmaa, tunteita sekä menneisyyden ja tämän hetken ongelmia ja niiden mahdollisia vaikutuksia nykyhetkeen. Oleellista on ihmisenä eteenpäin suuntautuminen ja myönteisen tulevaisuudenkuvan luominen Kriisin vaiheet (Cullberg 1991) Tarkoitus on antaa realistinen kuva elämästä ja niistä mahdollisista vastoinkäymisistä, joita yksilö kohtaa elämässään sekä integroituessaan yhteiskuntaan. Kriisit ovat osa elämää eivätkä uhkia. Ne voidaan ymmärtää ja käsitellä mahdollisuuksina, jotka ovat muunnettavissa elämän voimavaroiksi. Tu- Rom-koulutuksessa käytetty psykologi Johan Cullbergin teoria voidaan TuRomin yhteydessä käsitellä apuvälineenä, joka auttaa ymmärtämään elämään liittyviä kriisejä yleisemmin Akkulturaatioasenteet (Berry 1987) Berryn teoria kulttuurien akkulturaatiosta esittää erilaisia skenaarioita siitä, miten eri tavoin vähemmistö voi asennoitua omaan ja toisen kulttuuriin. Integroitumista käsittelevissä TuRom-portaissa esitellään onnistuneen integroitumisen edellytyksiä. 9

10 Draamapedagogiikka (Landy 1986) Draamapedagogiikka haastaa oppijan sitoutumaan oppimiseen, tekemään itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä, ongelman ratkaisuun ja arvovalintoihin. Draamapedagogiikassa oppilas on toimija, joka aktiivisen tekemisen / tutkimisen kautta oppii ja oivaltaa. ( jyu.fi/../julkaisut/draama/index.htm). TuRom-koulutuksessa kouluttaja toteuttaa yhdessä osallistujien kanssa vähintään kolme näytelmää: 1. Kulttuurien kohtaaminen 2. Onnistunut työnhakeminen 3. Kuinka autan ihmistä oikein Tulevaisuusdialogi(Arnkil, ym. 2006) Koulutuksen loppupuolella keskitytään tulevaisuuden visiointiin. Tulevaisuusdialogissa voidaan kertoa omakohtainen tulevaisuustarina, joka tuodaan mukaan ryhmän rakentavaan dialogiin. Näin voidaan ideoida yksilöllistä ja yhteistä tulevaisuutta, minkä myötä tavoitteet tulevaa kohtaan voivat vahvistua ja jäsentyä KOULUTUSKOKONAISUUS TuRom-koulutuksen kokonaiskesto on yhteensä noin tuntia. Kukin koulutusosion luento ja pienryhmäkeskustelu kestää yhteensä noin 4-6 tuntia. Niihin sisältyy yksi tai kaksi 15 minuutin taukoa. Suositeltavaa on järjestää koulutus kerran viikossa tai joka toinen viikko. Ryhmän ihannekoko on noin 8-14 henkilöä. Ryhmässä on tarkoitus koulutussisällössä olevien yhteisten asioiden avulla luoda yhteys ja vuorovaikutus, joka on lähtökohta ryhmäytymiselle ja yhteistyölle. TuRom-koulutussisältö koostuu osallistujille yhteisistä, ihmisyyteen liittyvistä tutuista asioista. Ennen siirtymistä uuteen koulutusosioon kerrataan edellisen opetuskerran asiat. Työote ja työskentelytapa ovat keskusteleva ja avoin. Kouluttaja ja/tai ryhmänvetäjä kertoo itse omista kokemuksistaan ja tällöin osallistujat rohkenevat kertoa avoimemmin myös omista kokemuksistaan. Näin ryhmässä opitaan toisten kokemusten myötä. 10

11 Koulutuksen luennot ovat vuorovaikutuksellisia ja niissä annetaan sopivasti tilaa kysymyksille ja asioiden pohtimiselle. Ryhmän tarve ja intressit ohjaavat koulutussisällössä olevien asioiden tason ja käsittelysyvyyden. Keskustelut eivät keskity ongelmiin, vaan painopiste on ratkaisukeskeisyydessä, jolloin keskustelu siirtyy käsittelemään sitä, miten osallistuja tulevaisuuteensa asennoituu. Jokaisen luennon jälkeen ryhmä keskustelee ja pohtii: mitä luennon sisältö ja periaatteet arkielämässä ryhmäläisille merkitsevät. Jokaisen koulutuskerran lopussa ryhmäläiset antavat palautetta kyseisestä kerrasta: mitä ajatuksia, tunteita ja kysymyksiä heräsi ja mitä opittiin. Ryhmällä on vakituinen ohjaaja, joka voi ohjelman mukaan toimia myös luennoitsijana. TuRom-koulutussisältö koostuu osallistujille yhteisistä, ihmisyyteen liittyvistä tutuista asioista. 11

12 TUROM-PORTAAT TuRom-koulutus tukee ja ohjaa yksilöä TuRom-portaiden kautta saavuttamaan henkilökohtaiset ja mahdolliset ryhmän yhteiset tavoitteet. TuRom-portaat seuraavat koulutussisältöä. Portaiden eri tasot liittyvät toisiinsa: jokaisen tason painottamisessa muilla tasoilla on oma vaikutuksensa ja tehtävänsä. TuRom-portaita on hyvä seurata johdonmukaisesti koko koulutuksen ajan. Oleellisimpien koulutuskokonaisuuksien eli voimaantumisen, integroitumisen ja verkostoitumisen tasojen toimivuutta voidaan hyvin mitata vertaamalla alku- ja loppukeskustelussa esiin tulleita asioita. Näin portaiden sisältöjä voidaan arvioida ja kehittää edelleen. TuRom-portaiden käytännön tavoitteet ovat: 1. Oman arvon ja omien voimavarojen löytyminen sekä hyödyntäminen 2. Kulttuurien ja sen yksilöiden kunnioittava kohtaaminen 3. Koulutukseen hakeutuminen 4. Työelämään pyrkiminen 5. Yhteiskuntaan verkostoituminen 12

13 13

14 ALKUKARTOITUS TuRom-koulutuksen alkukartoitus on tilaajien ja toteuttajan suorittama TuRom-ryhmän valinta, jossa romaniasiantuntija sekä tilaaja koostavat yhdessä toimivaksi katsomansa, koulutukseen motivoituneen ryhmän koulutusta varten. Näin edesautetaan yhteisten asioiden löytämistä ja siten myös ryhmän sisäiset kohtaamiset ja ryhmäytymisprosessi helpottuvat ALKUKESKUSTELU Alkukeskustelu on TuRom-koulutuksen toteuttajan ja kunkin TuRom-ryhmän osallistujien kesken käytävä ryhmäkeskustelu, jossa täsmennetään koulutuksen sisältö ja tavoitteet. Lisäksi määritellään ryhmän säännöt ja romanikulttuuriin liittyvät työskentelyn kannalta huomioitavat asiat VOIMAANTUMINEN Tässä jaksossa kullakin on mahdollisuus katsoa omaa elämäänsä ja siinä piileviä voimavaroja, ihmissuhdeverkoston (perhe, ystävät) voimaannuttavaa merkitystä. Tämän voimaantumisen prosessin käynnistää ryhmän vetäjä kertomalla omista, koulutusosioon liittyvistä, elämänkokemuksistaan. Kaikki perustuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa syntyneeseen havainnointiin ja sen kautta saatavaan tulkintaan. Ryhmässä saatava omanarvontunnon kasvu ja omien vaikutusmahdollisuuksien löytäminen voi ilmetä myöhemmin elämänsisältöä etsivänä suuntautumisena. Tästä voi olla seurauksena lisääntynyt kiinnostus koulutukseen, työhön tai muuhun yhteiskunnalliseen aktiviteettiin osallistumiseen. Kun puhutaan ihmisten voimaantumisesta, tarkoitus on mahdollistaa heidän itsensä tunnistaa, luoda ja kanavoida omat voimavaransa (Garman 1995). Osallistujille on tärkeää korostaa elämänkriisien luonnollisuutta ja kriisin tunnistamisen positiivisia puolia, kuten omien voimavarojen havaitsemista, osana voimaantumisen prosessia. TuRom-koulutuksen voimaantumisosiossa painotetaan, että kaikki kohtaavat inhimillisiä kriisejä myös voimaantuessaan. Voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään, voimaa ei voi antaa toiselle (Bell & Gilbert 1996). Ihmisten täytyy löytää omat voimansa itsensä auttamisessa (Fetterman 1994). 14

15 INTEGROITUMINEN Integroitumisen tarkoitus ja merkitys tässä yhteydessä on tulla toimeen ja toimia menestyksellisesti erilaisten ihmisten kanssa. Varsinaisessa integroitumisen osiossa pyritään vuorovaikutukselliseen kohtaamiseen muiden ryhmäläisten kanssa. Integroitumisen taustalla tulee olla tuntemus itsestä, kulttuurinsa historiasta ja myös pääväestön kanssa syntyneistä yhteisistä juurista, jottei integroituminen hävittäisi yksilöä eikä yhteisöön kuulumisen tunnetta. Sosiaalinen integraatio nähdään dynaamisena ja periaatteellisena prosessina, missä kaikki yhteisön jäsenet saavuttavat ja ylläpitävät rauhanomaisia sosiaalisia suhteita vuorovaikutuksen keinoin VERKOSTOITUMINEN Verkostoituminen saa käytännöllisempiä muotoja opetuksen osallistamisvaiheessa, jolloin haetaan vuorovaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan tutustumalla yhteiskunnan palveluihin ja toimintoihin. Verkostoitumisvaiheessa etsitään mahdollisuuksia paikallisen yhteistyöverkoston rakentamiseen tavoitteena paikallisen siltaryhmän toiminnan aloittaminen sekä yhteiskuntaan verkostoituminen koulutuksen ja työelämän kautta. Verkostoitumisvaiheessa järjestetään TuRom-tapahtuma, johon kutsutaan paikkakunnan hallinto- ja palvelualan toimijoita sekä romaneja. Tilaisuudessa kerrotaan kokemuksia TuRomkoulutuksesta: Miten osallistujat ovat ihmisinä oppineet tuntemaan toinen toisiaan?, Kuinka he ovat henkilökohtaisesti kokeneet tällaisen yhteyden muodostumisen?, Mitä he haluavat yhdessä tehdä?. Tilaisuudessa voidaan esittää myös esimerkiksi TuRom-ryhmän näytelmä ja musiikkia. Tapahtuman keskeinen käytännöllinen merkitys on kontaktien luominen. TuRom-tapahtumia voi olla yksi tai kaksi koulutuksen aikana ARVIOINTI JA ETEENPÄIN OHJAAMINEN Arvioinnissa täytetään arviointikaavake (liite 1) ja keskustellaan TuRom-koulutuksen tuloksista: Mitä koulutus on henkilökohtaisesti antanut?, Miten opittua voisi hyödyntää käytännössä?, Saavutettiinko tavoitteet, jotka koulutuksen alussa asetettiin? Haluavatko ryhmäläiset sitoutua siltaryhmän toimintaan. Arvioinnin yhteydessä jaetaan todistukset. TuRomin jälkeen keskustellaan yhdessä siitä, miten opittua voisi hyödyntää. Osallistujaa rohkaistaan mahdollisuuksiensa ja motivaationsa mukaan toimimaan esimerkiksi siltaryhmässä ja TuRom-vertaistukiryhmän ohjaajana. TuRomiin osallistunut henkilö voi saada jatkossa tukea ryhmäläisiltä koulutuksen jälkeen. 15

16 SILTARYHMÄ Siltaryhmä muodostuu vähintään kahdesta henkilöstä, jotka ovat TuRom-koulutuksen ja monikulttuurisen kokemuksen kautta tutustuneet toisiinsa ja motivoituneet rakentamaan siltaa pääväestön ja romanien välillä sekä toimimaan kulttuuritulkkeina oman työ- ja arkielämänsä keskellä helpottaen yksilön verkostoitumista ja osallistumista aktiivisemmin yhteiskuntaan. Siltaryhmä poistaa mahdollisia ennakkoluulojen luomia esteitä pääväestön ja romanien välillä. Siltaryhmä toimii myös mallina ja esimerkin antajana niin romaneille kuin pääväestöllekin. Siltaryhmän jäsen voi esimerkiksi tukea, ohjata ja tutustuttaa henkilöä koulutukseen, uuteen työpaikkaan tai muuhun yhteiskunnan toimintaan. Hän voi myös halutessaan perustaa TuRom-vertaistukiryhmän, jossa on mahdollisuus käydä lävitse TuRom-koulutusta opaskirjan avulla. 16

17 4. TUROM-KOULUTUSSISÄLTÖ VOIMAANTUMINEN 1. Kriisien kohtaaminen 2. Itsetunto ja identiteetti 3. Hyvä asenne ja elämänhallinta 4. Voimavaroja perhe-elämään ja ihmissuhteiden merkitys INTEGROITUMINEN 1. Johdanto monikulttuurisuuteen 2. Katsaus romanien historiaan ja kulttuuriin 3. Kulttuurien kohtaaminen arjessa 4. Kommunikaatio ja tiimityön taidot ja pienryhmän ohjaaminen VERKOSTOITUMINEN 1. Yhteiskuntatietous 2. TuRom tapahtuma 3. Siltaryhmänä toimiminen 4.1. VOIMAANTUMINEN Kriisien kohtaaminen Opetustavoitteet: Antaa yleistietoa kriisistä elämän eri vaiheisiin kuuluvana asiana Tehdä katsaus kriisin vaiheisiin (Cullberg 1991) Rohkaista tunnistamaan omat lähi- tai kaukomenneisyyden kriisit ja niiden mahdollinen vaikutus nykytilanteeseen Opetella tulemaan toimeen omien kriisien kanssa ja nähdä ne mahdollisuutena eikä uhkana Miettiä miten auttaa kriisissä olevaa Sisältö: Kriisin vaiheet (Cullberg 1991) Shokkivaihe Reaktiovaihe Korjaamisvaihe Uudelleen suuntautuminen Miten selvisin kriisistä selviytymiskertomuksia Vierailevat kriisin kokeneet henkilöt kertovat omasta kriisin kokemuksestaan 17

18 Itsetunto ja identiteetti Opetustavoitteet: Tunnistaa henkilökohtainen itsetunnon taso sekä mahdolliset menneisyyden kriisien vaikutukset itsetuntoon Löytää keinoja vahvistaa itsetuntoa Havaita itsetunnon vaikutukset identiteettiin Pohtia kahdessa kulttuurissa elämisen merkitystä itsetunnolle ja identiteetille Tunnistaa omien tunteiden viesti Sisältö: Itsetunnon ja minäkuvan määrittely sekä rakentuminen Itsetunnon vaikutukset Miten parantaa itsetuntoa ja minäkuvaa Ryhmään, yhteisöön kuulumisen merkitys itsetunnolle ja identiteetille Tunteiden informaatio Hyvä asenne ja elämänhallinta Opetustavoitteet: Tunnistaa, kuinka itsetunto ja identiteetti voivat vaikuttaa elämänasenteeseen ja hallintaan Etsiä käytännön sovelluksia, joissa voi toteuttaa ja kehittää hyvää asennetta ja elämänhallintaa Pohtia oman elämän suunnittelua ja tavoitteiden asettamista Sisältö: Kuinka rakennan ja ylläpidän hyvää elämänasennetta? Kenen elämää elän? Elämänhallintataidot miten järjestän elämäni ja miten hoidan itseäni? Tulevaisuuden visiointi ja suunnittelu 18

19 Voimavaroja perhe-elämään ja ihmissuhdeverkoston merkitys Opetustavoitteet: Löytää keinoja rikastuttaa parisuhdetta Auttaa vanhempia löytämään oma paikkansa ja tehtävänsä perheessä Rohkaista sitoutumaan vanhemmuuteen Antaa perusvalmiuksia tukea lasta eri kasvuvaiheissa Saada perusohjeet kodin ja koulun yhteistyöhön sekä lapsen koulunkäynnin tukemiseen Pohtia, kuinka varjella lastaan päihteiltä Hyödyntää ihmissuhdeverkosto voimavaraksi Sisältö: Voimavaroja parisuhteeseen (mm. kommunikaatiotaidot ym.) Parisuhteen tehtävien ja roolien merkitys perhe-elämän parantamisessa Sitoutuminen vanhemmuuteen Lapsen lapsuuden varjelu Läsnäolon taito Rakkautta ja rajoja Murrosikäinen perheessä Yhteistyö koulun ja kodin välillä Lapsen tukeminen ja ohjaaminen esikouluun, kouluun, ammattiin sekä työhön Huume- ja päihdevalistusinfo Ihmissuhdeverkoston merkitys 19

20 4.2. INTEGROITUMINEN Johdanto monikulttuurisuuteen Opetustavoitteet: Saada perustietoa kulttuurien yhtenäisyyksistä ja eroavaisuuksista Tutustua kulttuurien arvomaailmaan ja kehittymiseen Oppia periaatteita ja oikea asenne kohdata eri kulttuurin ihmisiä Sisältö: Kulttuurien kirjavuus, yhtenäisyys ja erilaisuus Kulttuurien arvomaailma ja kehittyminen Kulttuurien kohtaaminen Katsaus romanien historiaan ja kulttuuriin Opetustavoitteet: Auttaa ymmärtämään omaa kulttuuria ja historiaa Tunnistaa yhteinen kulttuuri- ja historiatausta ja yhteiset perinteet pääväestön kanssa Havaita kotimaan historian ja yhteiskunnan käännekohdat muutostilanteet ja niiden vaikutus romanien elämään sekä kulttuuriin Nähdä oman kulttuurin muutokset ja kehitysvaiheet Tunnistaa kulttuurin ja sen arvojen merkitys sekä vaikutus yksilölle ja yhteisölle Nähdä mahdollisuudet vaikuttaa oman kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittymiseen Sisältö: Katsaus romanien historiaan ja kulttuuriin Romanien ja pääväestön yhteinen historia, kulttuuri ja yhteiset perinteet Kotimaan historian ja yhteiskunnan käännekohdat muutostilanteet ja niiden vaikutus romanien elämään sekä kulttuuriin Romanikulttuuri muutosprosessissa Etninen identiteetti mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? Etnosentrisyys ja kuinka kehitän kulttuuriani? 20

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä 2 Monikulttuurisuus yhteisössä moninaiset etniset taustat monikielisyys moninaiset identiteetit

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Oulun kansalaisopisto

Oulun kansalaisopisto Oulun kansalaisopisto Ylläpitäjänä Oulun Seudun Setlementti ry (OSS ry), perustettu 1944 OSS ry monialainen yhdistys: kansalais-ja kansanopisto sosiaalipalvelut (nuoriso-, monikulttuurisuus-, sovittelutoiminnot,

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Opitaan yhdessä Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Ilmapiiri Läsnäolo Opitaan yhdessä Yhteiset käytännöt/ välineet Yhteinen kohde/ tavoite Ryhmädynamiikka Vuorovaikutus

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA

RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA Solution Focused Art -kuvataideterapian koulutusohjelma 60 op RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA Ratkaisukeskeinen taideterapiakoulutus on aikuiskoulutusta, joka on tarkoitettu terveys-, sosiaali-, kasvatus-,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot