Integroituminen Integroitumisen tarkoitus ja merkitys tässä yhteydessä on tulla toimeen ja toimia menestyksellisesti erilaisten ihmisten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Integroituminen Integroitumisen tarkoitus ja merkitys tässä yhteydessä on tulla toimeen ja toimia menestyksellisesti erilaisten ihmisten"

Transkriptio

1

2 Kannen kuva: Mostarin vanha silta (2004). Kuvaaja: Janne Laitinen Kuvan silta, Stari Most, on rakennettu 1500-luvulla Ottomaanien toimesta. Silta yhdisti Ottomaanien muslimivaltion ja kristityn Euroopan. Sillasta tulikin Mostarin ja koko nykyisen Bosnia-Hertsegovinan monikansallisuuden ja kansanosien rauhanomaisen rinnakkaiselon symboli. Pitkälti juuri symboliarvon vuoksi silta tuhottiin Jugoslavian hajotessa, mutta silta on rakennettu uudestaan ja siltoja rakennetaan yhä monella tasolla, jotta kansakunta unohtaisi sodan ja uskontojen mukanaan tuomat jännitteet. Avainsanoja: Tu Rom On romanikieltä ja tarkoittaa sinä romani, ihminen, persoona. TuRom-portaat On käytännönprosessi, jonka osallistuja käy lävitse TuRom-koulutuksen aikana. Voimaantuminen TuRom-koulutuksessa voimaantumisen tavoite on auttaa yksilöä itse löytämään omat voimavaransa ryhmässä rakentuvan luottamuksen ilmapiirin ja ryhmän vuorovaikutuksen avulla. Integroituminen Integroitumisen tarkoitus ja merkitys tässä yhteydessä on tulla toimeen ja toimia menestyksellisesti erilaisten ihmisten kanssa. Verkostoituminen Tutustutaan yhteiskunnan palveluihin ja toimintoihin sekä etsitään mahdollisuuksia paikallisen yhteistyöverkoston rakentamiseen. Tavoitteena on paikallisen siltaryhmän toiminnan aloittaminen ja siten yksilön tukeminen ja ohjaaminen verkostoitumaan yhteiskuntaan koulutuksen ja työelämän kautta. Siltaryhmä Koostuu TuRom-koulutetuista. Siltaryhmän tehtävänä on rakentaa yhteyksiä pääväestön ja romanien välillä. Lisäksi siltaryhmä kehittää ja ylläpitää ryhmän toimintaa sekä perustaa ja johtaa vertaistukiryhmiä. TuRom-vertaistukiryhmä Perustetaan tukea ja ohjausta tarvitseville heidän integroituessaan koulutuksen ja työelämän kautta yhteiskuntaan. Vertaistukiryhmää johtaa siltaryhmän jäsen ja ryhmissä käydään yhdessä lävitse TuRom-opaskirjaa. Ryhmään kuuluva voi motivoituessaan hakeutua TuRom-koulutukseen. TuRom-kouluttaja On TuRom-koulutuksen suorittanut henkilö. Hän voi toimia kouluttajana kahdella tasolla. Vertaistukiryhmässä, motivoiden ryhmäläisiä osallistumaan varsinaiseen TuRom-koulutukseen, sekä kouluttajana TuRom-koulutuksessa. TuRomin kouluttajana voi toimia myös kutsuttu, ryhmän ulkopuolinen asiantuntija. TuRom - Onnistunut Kaksisuuntainen Integraatio opaskirja - Kyösti Florin ISBN: Jyväskylän kaupunki 2007 Graafinen suunnittelu ja taitto: Työvalmennussäätiö Tekevä, MediaTrain, Mika Peltoniemi Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2007

3 ESIPUHE TAUSTA JA TARVE ONNISTUNUT KAKSISUUNTAINEN INTEGRAATIO MENETELMÄT KOULUTUKSESSA HYÖDYNNETYT TEORIAT Voimaantuminen (Rodwell 1996) Ratkaisukeskeinen ote (Walter ja Peller 1992) Kriisin vaiheet (Cullberg 1991) Akkulturaatioasenteet (Berry 1987) Draamapedagogiikka (Landy 1986) Tulevaisuusdialogi (Arnkil, ym. 2006) KOULUTUSKOKONAISUUS TUROM PORTAAT Alkukartoitus Alkukeskustelu Voimaantuminen Integroituminen Verkostoituminen Arviointi ja eteenpäin ohjaaminen SILTARYHMÄ TUROM KOULUTUSSISÄLTÖ VOIMAANTUMINEN Kriisien kohtaaminen Itsetunto ja identiteetti Hyvä asenne ja elämänhallinta Voimavaroja perhe-elämään ja ihmissuhdeverkoston merkitys INTEGROITUMINEN Johdanto monikulttuurisuuteen Katsaus romanien historiaan ja kulttuuriin Kulttuurien kohtaaminen arjessa Kommunikaatio, tiimityön taidot ja pienryhmän ohjaaminen VERKOSTOUTUMINEN Yhteiskuntatietous TuRom tapahtuma Siltaryhmänä toimiminen TUROM KOULUTUKSET TuRom kevät 2003 Jyväskylä TuRom syksy 2005 Jyväskylä Nuoriso TuRom syksy 2006 Jyväskylä Oulun TuRom talvi KOKEMUKSIA JA KOMMENTTEJA TUROM KOULUTUKSISTA TuRom osallistujien loppukommentteja, kysymyksiä ja johtopäätös TUROM KOULUTUKSEN HAASTEET Kouluttajan valintakriteerit TuRomin sovellus TuRomin jalkautuminen Euroopan romanit KIRJALLISUUS LÄHDELUETTELO

4 ESIPUHE Olen yksi Suomen kymmenestätuhannesta romanista ja olen kasvanut tavallisessa romaniperheessä Jyväskylässä. Vanhempani elättivät kahdeksan lastaan kaupaten vaatteita, autoja ja hevosia. Nuoruuteni kiersin muusikkona Suomessa, Ruotsissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Noin kolmenkymmenen vuoden ikäisenä koin elämässäni vaikean, mutta myönteisen kriisin. Aloin puntaroida, kuinka olen elämäni elänyt, mitä olen saanut aikaan ja mitä tärkeää kenties olen jättänyt tekemättä. Ihmisenä kasvamisen tarve alkoi nousta pintaan mm. opiskelumotivaation muodossa. Aloitin opiskelun kotikaupunkini Kristillisessä Opistossa ja ohessa opiskelin Jyväskylän yliopistossa kasvatustiedettä. Työskenneltyäni jonkun aikaa minulle avautui mahdollisuus jatkaa opiskelua Kanadassa British Columbiassa Trinity Western -yliopistossa, jossa suoritin vuosina Master of Religious Education -tutkinnon. Tämän jälkeen olen ollut töissä ja sen ohella opiskellut terapia- ja perhetyötä sekä lisäksi mielenterveysalaa Jyväskylän Ammatillisessa Korkeakoulussa. Eteenpäin elämässään pyrkivän romanin ongelmat ovat sekä sisältä että ulkoapäin tulevia. Sisäiset vaikeudet liittyvät useimmiten itsetunto- ja identiteettiongelmiin ja nostavat esiin mm. kysymyksiä: Miten voin romanina säilyttää identiteettini valkolaisten maailmassa?, Osaanko minä mitään?, Hyväksytäänkö minut pääväestön keskuuteen ja pärjäänkö minä siellä?. Ulkoiset ongelmat liittyvät yleensä kielteisiin ennakkoluuloihin romaneja kohtaan. Ennakkoluulot ja väärinymmärrys tuntuvat aina yhtä pahalta, eikä niihin totu koskaan. Romani tarvitsee tukea ja rohkaisua niin pääväestöltä kuin romaneilta halutessaan koulutukseen tai työelämään. Parhaiten tukea kykenee antamaan romani, joka on jo aikaisemmin ylittänyt sillan sosiaalisen kuilun yli ja päässyt koulutuksen ja työelämän kautta aktiivisemmin yhteiskuntaan mukaan. Tällaisen kokemuksen läpikäynyt henkilö voi esimerkillisesti johdattaa toisia romaneja ottamaan vastuun omasta elämäntilanteestaan ja tulevaisuudestaan. Viimeisen viidentoista vuoden aikana romanien keskuudessa on tapahtunut paljon myönteisiä muutoksia. Keskeisiä ilmiöitä ovat olleet halu kouluttautua ja osallistua työelämään, kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tarve romanien keskinäiseen yhteistyöhön. Ajankohtaista on myös oman kulttuurin ja sen arvojen uudelleenarviointi ja kehittäminen. Huomioni on, että romanien ja pääväestön välillä on kasvamassa aito halu tutustua toisiinsa. Se antaa tilaa integraatiolle ja yhteistyölle, jossa molemmat osapuolet haluavat kunnioittaa toisiaan yksilöinä kulttuuriset taustat huomioon ottaen. Olen henkilökohtaisesti ylittänyt sillan, joka vie toisen kulttuurin ihmisten luo. Kokemuksena se on ollut rankka mutta rikastuttava ja avartanut elämääni kasvattaen minusta monikulttuurisemman ja rohkeamman ihmisen. Koen tänä päivänä olevani enemmän oma itseni suomalainen romani, osa suomalaista yhteiskuntaa. 4

5 1. TAUSTA JA TARVE TuRom-tuki romanille -koulutus sai alkunsa vuosina järjestetyssä Jyväskylän Ammatillisen Korkeakoulun mielenterveystyön täydennyskoulutuksessa, jossa Kyösti ja Rosita Florinin lopputyönä oli suunnitella ja toteuttaa TuRom-koulutus romaneille. Koulutuksen nimessä esiintyvä lyhennys on yhteistä kansainvälistä romanikieltä ja tarkoittaa sinä romani, ihminen, persoona. Koulutus toteutettiin ensi kertaa osana Jyväskylän Aikuisopiston romanien työelämävalmiuksien kehittämishanketta. Sittemmin TuRom - koulutusta on muokattu eri tiimien avustamana Romanit työelämään -hankkeen tuotteeksi ja kehitetty edelleen onnistuneen kaksisuuntaisen integraation malliksi. TuRom-tuki romanille -koulutus pyrkii omalta osaltaan vastaamaan yhteen romanien ja pääväestön perusongelmaan. Romanien ja pääväestön välillä on olemassa satojen vuosien pituinen sosiaalinen kuilu, joka tulee ilmi mm. romanien hakeutuessa koulutukseen, työhön ja yhteiskunnalliseen elämään. Tu- Rom-koulutuksen tavoitteena on romanien integroituminen yhteiskuntaan rakentamalla silta juuri tämän kuilun yli. Tässä oppaassa keskitytään juuri tähän edellä mainittuun TuRomin alkuperäisen idean ja tarkoituksen mukaiseen toteutukseen. TuRomin muista sovellutuksista kerrotaan sivulla 31. Vaikka olemme menossa tutustumisen tiellä parempaan suuntaan, emme kuitenkaan vielä tunne emmekä ymmärrä toisiamme tarpeeksi. Tarvitaan pääväestön ja romanien henkilökohtaisia kohtaamisia ja kulttuurien ja taustojen vuorovaikutuksellista tuntemista sekä ymmärtämistä. TuRom-koulutuksen tarkoitus on, että koulutuskokonaisuuden avulla ryhmässä olevat romanit ja pääväestön henkilöt voivat rakentaa sekä ylittää kulttuurien välisen sillan ja alkaa tutustua toisiinsa ihmisinä. Tutustuminen on tärkeää paikallisen tason yhteistoiminnassa ja yhteiskuntaan integroitumisen kehittämisessä. TuRom-koulutuksen tarkoitus on, että koulutuskokonaisuuden avulla ryhmässä olevat romanit ja pääväestön henkilöt voivat rakentaa sekä ylittää kulttuurien välisen sillan ja alkaa tutustua toisiinsa ihmisinä TuRom-koulutus käyttää apunaan sosiologisia ja psykologisia teorioita. Koulutukseen ammennetaan sisältöä mm. Rodwellin ja muiden voimaantumisen periaatteista, Walterin ja Pellerin ratkaisukeskeisestä teoriasta, Cullbergin kriisin vaiheet -teoriasta, Berryn akkulturaatioasenteesta, draamapedagogiikasta sekä Arnkilin ja kumppaneiden kehittämästä ns. tulevaisuusdialogista. Koulutuskokonaisuus koostuu osioista, jotka ovat yleisiä ja yhteisiä ihmisyyteen liittyviä asioita. Vuorovaikutuksen avulla ne auttavat ryhmän osallistujia ymmärtämään omaa sekä toisen elämää, elämänkokemuksia ja niiden vaikutuksia ja merkitystä nykyhetkeen. TuRom-koulutuksen johtoajatus on tukea ja vahvistaa henkilön yksilö- ja kulttuuri-identiteettiä tervehenkiseen suvaitsevaisuuteen perustuvan vuorovaikutuksen kautta. Opaskirjan tekemisen motiivi perustuu aikaisemmin onnistuneesti läpiviedyistä Tu- Rom-koulutuksista saatuihin kokemuksiin ja palautteisiin, jotka myös paljastivat, että TuRom- malli voi toimia laajemminkin työllistymistä edistävänä sekä syrjäytymistä ehkäisevänä tukimuotona. Opaskirja kannustaa kokeilemaan TuRom-koulutusta, tarpeen mukaan muokattuna palvelemaan muidenkin ryhmien intressejä ja tavoitteita. 5

6 2. ONNISTUNUT KAKSISUUNTAINEN INTEGRAATIO On tärkeää, että emme romanivähemmistönä menetä tai hylkää omaa kulttuuriamme ja identiteettiämme. Yhtä tärkeää on myös se, että olemme valmiita arvioimaan uudelleen kulttuurissamme olevia perinteitä ja arvoja sekä pohtimaan, mitä siinä on säilyttämisen arvoista, mitä kehitettävää ja mikä jo ehkä pois pantavaa. Esiin tulee nostaa kulttuurin elämää suojelevat hyvät arvot, jotka ovat vuosisatojen ajan pitäneet romanit hengissä. Olisi löydettävä keinoja, joiden avulla rakennetaan vuorovaikutusta kaikkien ihmisten kesken. Romanien ei tulisi vetäytyä kuoreensa eikä etsiä valheellista turvallisuuden-tunnetta ja näin ehkä menettää mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä yksilöinä sekä päivittää kulttuuriaan. Kun kulttuurit kohtaavat, se johtaa yleensä muutosprosessiin, joka vaatii sopeutumista. Tätä muutosta kutsutaan akkulturaatioksi. Muutosprosessi ei etene suoraviivaisesti, vaan on prosessi, jossa on monia vaihtoehtoja ja vivahteita. Akkulturaatioasenne on se tapa, millä vähemmistö on motivoinut suhtautumaan pääväestöön. Vähemmistön edustajalle nousee kaksi elintärkeää kysymystä, jotka hänen on esitettävä itselleen. Ensiksi: Miten tärkeää on se, että säilytän oman kulttuurini ja kulttuuri-identiteettini? Toiseksi: Onko sillä merkitystä, että säilytän suhteeni ja yhteyteni yhteiskuntaan ja pääväestöön toimivana? Jyväskyläläinen punkkari vuonna Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Kuvaaja Pekka Helin. 6

7 Yksilö voi kohdata akkulturaatioprosessin neljällä eri tavalla: 1. Assimilaatiossa yksilö luopuu omasta kulttuuri-identiteetistään ja etsiytyy kontaktiin valtakulttuurin kanssa sulautuakseen siihen. (Berry 1987) 2. Marginalisaatiosta eli syrjäytymisestä on kyse silloin, kun yksilöllä ei ole halua säilyttää omaa kulttuuriaan eikä olla tekemisissä valtakulttuurin kanssa. Sitä kuvaa vieraantuminen, identiteetin kadottaminen ja akkulturatiivinen stressi, joka ilmenee psyykkisinä sopeutumisvaikeuksina ja identiteettiongelmina. (Berry 1987) 3. Jos yksilö ei ole tekemisissä valtakulttuurin kanssa ja haluaa pitää kiinni etnisestä identiteetistään ja kulttuuristaan, kyseessä on separaatio eli eristäytyminen. (Berry 1987) 4. Integraatiossa yksilö haluaa ylläpitää oman kulttuurinsa ja säilyttää oman kulttuuriidentiteettinsä mutta tulla samalla osaksi valtakulttuuria. Hän ikään kuin ottaa parhaat puolet molemmista kulttuureista. (Berry 1987) 7

8 Integroituminen on prosessi, jossa vähemmistöt osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. He ylläpitävät ja kehittävät omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteensä liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Integroituminen edellyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä. (Berry 1987) Onnistunut integraatio voidaan ilmaista taloksi asettumisena. Ajatuksissa on mielikuva kodista ja koti merkitsee paikkaa, jossa asutaan ja viihdytään, paikkaa, jossa itsellä ja toisilla on mahdollisimman hyvä olla. Se on pyrkimystä tehdä kotimaa kotimaaksi. Onnistuessaan kaksisuuntainen integroituminen on osallistumista ja vuorovaikutusta, jossa annetaan ja vastaanotetaan, opetetaan ja ollaan opetettavina. Se on kulttuurien vuorovaikutusta, jossa etsitään yhdessä elämää suojelevia arvoja joiden mukaan eletään. Arvoja ja periaatteita, jotka pitävät sisällään ajatuksen jokaisen ihmisen oikeudesta kunnioitukseen ja hyvään elämään. Romanipolitiikan strategian merkittävä osa on osallistuminen ja vaikuttaminen... osallistuminen voi olla mitä parhainta oman identiteetin suojelua. (Suonoja & Lindberg 2000) 8

9 3. MENETELMÄT TuRom-koulutuksen toteutus perustuu koulutettavan ryhmän tarpeisiin. Paikallisen tilanne- ja tarvekartoituksen toteuttavat paikkakunnalla asuvat romanit ja romanien kanssa tekemisissä olevat pääväestön ihmiset. Koulutuksen suunnitteluun otetaan mukaan paikallisia romaneita ja pääväestön henkilöitä. TuRom-koulutus pohjautuu yksilön voimaantumiseen vuorovaikutuksen avulla. Käytännön prosessi etenee TuRom-portaiden kautta. Walteria ja Pelleriä (1992) mukaillen ratkaisukeskeisen terapian keskeisimmät ajatukset ovat: Positiivisen näkökulman korostaminen; keskitytään siihen mikä on myönteistä sekä ratkaisuun. Pieni muutos saa liikkeelle suuremman muutoksen ja jokaisella ihmisellä on voimavaroja, joita hän voi hyödyntää. Yksilöllä on kaikki tarvittava ongelmiensa ratkaisemiseen. Ihminen on oman elämäntilanteensa asiantuntija ja hän määrittelee tavoitteensa ja toimii vaikuttaen tulevaisuutensa tapahtumiin KOULUTUKSESSA HYÖDYNNETYT TEORIAT Voimaantuminen (Rodwell 1996) TuRom-koulutuksessa voimaantumisen tavoite on auttaa yksilöä itse löytämään omat voimavaransa ryhmässä rakentuvan vuorovaikutuksen avulla. Rodwellin (1996) mukaan voimaantuminen näkyy: Yksilön parantuneena itsetuntona ja hänen kykynään asettaa ja saavuttaa päämääriä. Voimaantuminen näkyy myös oman elämän ja muutosprosessin hallinnan tunteena, joka tulee esiin toiveikkuutena tulevaisuutta kohtaan Ratkaisukeskeinen ote (Walter ja Peller 1992) TuRom-koulutus perustuu ongelmakeskeisyyden sijaan ratkaisukeskeisyyteen. Hyödynnetään ratkaisukeskeisen terapian yleisperiaatteita ohittamatta kuitenkaan ihmisen kokemusmaailmaa, tunteita sekä menneisyyden ja tämän hetken ongelmia ja niiden mahdollisia vaikutuksia nykyhetkeen. Oleellista on ihmisenä eteenpäin suuntautuminen ja myönteisen tulevaisuudenkuvan luominen Kriisin vaiheet (Cullberg 1991) Tarkoitus on antaa realistinen kuva elämästä ja niistä mahdollisista vastoinkäymisistä, joita yksilö kohtaa elämässään sekä integroituessaan yhteiskuntaan. Kriisit ovat osa elämää eivätkä uhkia. Ne voidaan ymmärtää ja käsitellä mahdollisuuksina, jotka ovat muunnettavissa elämän voimavaroiksi. Tu- Rom-koulutuksessa käytetty psykologi Johan Cullbergin teoria voidaan TuRomin yhteydessä käsitellä apuvälineenä, joka auttaa ymmärtämään elämään liittyviä kriisejä yleisemmin Akkulturaatioasenteet (Berry 1987) Berryn teoria kulttuurien akkulturaatiosta esittää erilaisia skenaarioita siitä, miten eri tavoin vähemmistö voi asennoitua omaan ja toisen kulttuuriin. Integroitumista käsittelevissä TuRom-portaissa esitellään onnistuneen integroitumisen edellytyksiä. 9

10 Draamapedagogiikka (Landy 1986) Draamapedagogiikka haastaa oppijan sitoutumaan oppimiseen, tekemään itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä, ongelman ratkaisuun ja arvovalintoihin. Draamapedagogiikassa oppilas on toimija, joka aktiivisen tekemisen / tutkimisen kautta oppii ja oivaltaa. ( jyu.fi/../julkaisut/draama/index.htm). TuRom-koulutuksessa kouluttaja toteuttaa yhdessä osallistujien kanssa vähintään kolme näytelmää: 1. Kulttuurien kohtaaminen 2. Onnistunut työnhakeminen 3. Kuinka autan ihmistä oikein Tulevaisuusdialogi(Arnkil, ym. 2006) Koulutuksen loppupuolella keskitytään tulevaisuuden visiointiin. Tulevaisuusdialogissa voidaan kertoa omakohtainen tulevaisuustarina, joka tuodaan mukaan ryhmän rakentavaan dialogiin. Näin voidaan ideoida yksilöllistä ja yhteistä tulevaisuutta, minkä myötä tavoitteet tulevaa kohtaan voivat vahvistua ja jäsentyä KOULUTUSKOKONAISUUS TuRom-koulutuksen kokonaiskesto on yhteensä noin tuntia. Kukin koulutusosion luento ja pienryhmäkeskustelu kestää yhteensä noin 4-6 tuntia. Niihin sisältyy yksi tai kaksi 15 minuutin taukoa. Suositeltavaa on järjestää koulutus kerran viikossa tai joka toinen viikko. Ryhmän ihannekoko on noin 8-14 henkilöä. Ryhmässä on tarkoitus koulutussisällössä olevien yhteisten asioiden avulla luoda yhteys ja vuorovaikutus, joka on lähtökohta ryhmäytymiselle ja yhteistyölle. TuRom-koulutussisältö koostuu osallistujille yhteisistä, ihmisyyteen liittyvistä tutuista asioista. Ennen siirtymistä uuteen koulutusosioon kerrataan edellisen opetuskerran asiat. Työote ja työskentelytapa ovat keskusteleva ja avoin. Kouluttaja ja/tai ryhmänvetäjä kertoo itse omista kokemuksistaan ja tällöin osallistujat rohkenevat kertoa avoimemmin myös omista kokemuksistaan. Näin ryhmässä opitaan toisten kokemusten myötä. 10

11 Koulutuksen luennot ovat vuorovaikutuksellisia ja niissä annetaan sopivasti tilaa kysymyksille ja asioiden pohtimiselle. Ryhmän tarve ja intressit ohjaavat koulutussisällössä olevien asioiden tason ja käsittelysyvyyden. Keskustelut eivät keskity ongelmiin, vaan painopiste on ratkaisukeskeisyydessä, jolloin keskustelu siirtyy käsittelemään sitä, miten osallistuja tulevaisuuteensa asennoituu. Jokaisen luennon jälkeen ryhmä keskustelee ja pohtii: mitä luennon sisältö ja periaatteet arkielämässä ryhmäläisille merkitsevät. Jokaisen koulutuskerran lopussa ryhmäläiset antavat palautetta kyseisestä kerrasta: mitä ajatuksia, tunteita ja kysymyksiä heräsi ja mitä opittiin. Ryhmällä on vakituinen ohjaaja, joka voi ohjelman mukaan toimia myös luennoitsijana. TuRom-koulutussisältö koostuu osallistujille yhteisistä, ihmisyyteen liittyvistä tutuista asioista. 11

12 TUROM-PORTAAT TuRom-koulutus tukee ja ohjaa yksilöä TuRom-portaiden kautta saavuttamaan henkilökohtaiset ja mahdolliset ryhmän yhteiset tavoitteet. TuRom-portaat seuraavat koulutussisältöä. Portaiden eri tasot liittyvät toisiinsa: jokaisen tason painottamisessa muilla tasoilla on oma vaikutuksensa ja tehtävänsä. TuRom-portaita on hyvä seurata johdonmukaisesti koko koulutuksen ajan. Oleellisimpien koulutuskokonaisuuksien eli voimaantumisen, integroitumisen ja verkostoitumisen tasojen toimivuutta voidaan hyvin mitata vertaamalla alku- ja loppukeskustelussa esiin tulleita asioita. Näin portaiden sisältöjä voidaan arvioida ja kehittää edelleen. TuRom-portaiden käytännön tavoitteet ovat: 1. Oman arvon ja omien voimavarojen löytyminen sekä hyödyntäminen 2. Kulttuurien ja sen yksilöiden kunnioittava kohtaaminen 3. Koulutukseen hakeutuminen 4. Työelämään pyrkiminen 5. Yhteiskuntaan verkostoituminen 12

13 13

14 ALKUKARTOITUS TuRom-koulutuksen alkukartoitus on tilaajien ja toteuttajan suorittama TuRom-ryhmän valinta, jossa romaniasiantuntija sekä tilaaja koostavat yhdessä toimivaksi katsomansa, koulutukseen motivoituneen ryhmän koulutusta varten. Näin edesautetaan yhteisten asioiden löytämistä ja siten myös ryhmän sisäiset kohtaamiset ja ryhmäytymisprosessi helpottuvat ALKUKESKUSTELU Alkukeskustelu on TuRom-koulutuksen toteuttajan ja kunkin TuRom-ryhmän osallistujien kesken käytävä ryhmäkeskustelu, jossa täsmennetään koulutuksen sisältö ja tavoitteet. Lisäksi määritellään ryhmän säännöt ja romanikulttuuriin liittyvät työskentelyn kannalta huomioitavat asiat VOIMAANTUMINEN Tässä jaksossa kullakin on mahdollisuus katsoa omaa elämäänsä ja siinä piileviä voimavaroja, ihmissuhdeverkoston (perhe, ystävät) voimaannuttavaa merkitystä. Tämän voimaantumisen prosessin käynnistää ryhmän vetäjä kertomalla omista, koulutusosioon liittyvistä, elämänkokemuksistaan. Kaikki perustuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa syntyneeseen havainnointiin ja sen kautta saatavaan tulkintaan. Ryhmässä saatava omanarvontunnon kasvu ja omien vaikutusmahdollisuuksien löytäminen voi ilmetä myöhemmin elämänsisältöä etsivänä suuntautumisena. Tästä voi olla seurauksena lisääntynyt kiinnostus koulutukseen, työhön tai muuhun yhteiskunnalliseen aktiviteettiin osallistumiseen. Kun puhutaan ihmisten voimaantumisesta, tarkoitus on mahdollistaa heidän itsensä tunnistaa, luoda ja kanavoida omat voimavaransa (Garman 1995). Osallistujille on tärkeää korostaa elämänkriisien luonnollisuutta ja kriisin tunnistamisen positiivisia puolia, kuten omien voimavarojen havaitsemista, osana voimaantumisen prosessia. TuRom-koulutuksen voimaantumisosiossa painotetaan, että kaikki kohtaavat inhimillisiä kriisejä myös voimaantuessaan. Voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään, voimaa ei voi antaa toiselle (Bell & Gilbert 1996). Ihmisten täytyy löytää omat voimansa itsensä auttamisessa (Fetterman 1994). 14

15 INTEGROITUMINEN Integroitumisen tarkoitus ja merkitys tässä yhteydessä on tulla toimeen ja toimia menestyksellisesti erilaisten ihmisten kanssa. Varsinaisessa integroitumisen osiossa pyritään vuorovaikutukselliseen kohtaamiseen muiden ryhmäläisten kanssa. Integroitumisen taustalla tulee olla tuntemus itsestä, kulttuurinsa historiasta ja myös pääväestön kanssa syntyneistä yhteisistä juurista, jottei integroituminen hävittäisi yksilöä eikä yhteisöön kuulumisen tunnetta. Sosiaalinen integraatio nähdään dynaamisena ja periaatteellisena prosessina, missä kaikki yhteisön jäsenet saavuttavat ja ylläpitävät rauhanomaisia sosiaalisia suhteita vuorovaikutuksen keinoin VERKOSTOITUMINEN Verkostoituminen saa käytännöllisempiä muotoja opetuksen osallistamisvaiheessa, jolloin haetaan vuorovaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan tutustumalla yhteiskunnan palveluihin ja toimintoihin. Verkostoitumisvaiheessa etsitään mahdollisuuksia paikallisen yhteistyöverkoston rakentamiseen tavoitteena paikallisen siltaryhmän toiminnan aloittaminen sekä yhteiskuntaan verkostoituminen koulutuksen ja työelämän kautta. Verkostoitumisvaiheessa järjestetään TuRom-tapahtuma, johon kutsutaan paikkakunnan hallinto- ja palvelualan toimijoita sekä romaneja. Tilaisuudessa kerrotaan kokemuksia TuRomkoulutuksesta: Miten osallistujat ovat ihmisinä oppineet tuntemaan toinen toisiaan?, Kuinka he ovat henkilökohtaisesti kokeneet tällaisen yhteyden muodostumisen?, Mitä he haluavat yhdessä tehdä?. Tilaisuudessa voidaan esittää myös esimerkiksi TuRom-ryhmän näytelmä ja musiikkia. Tapahtuman keskeinen käytännöllinen merkitys on kontaktien luominen. TuRom-tapahtumia voi olla yksi tai kaksi koulutuksen aikana ARVIOINTI JA ETEENPÄIN OHJAAMINEN Arvioinnissa täytetään arviointikaavake (liite 1) ja keskustellaan TuRom-koulutuksen tuloksista: Mitä koulutus on henkilökohtaisesti antanut?, Miten opittua voisi hyödyntää käytännössä?, Saavutettiinko tavoitteet, jotka koulutuksen alussa asetettiin? Haluavatko ryhmäläiset sitoutua siltaryhmän toimintaan. Arvioinnin yhteydessä jaetaan todistukset. TuRomin jälkeen keskustellaan yhdessä siitä, miten opittua voisi hyödyntää. Osallistujaa rohkaistaan mahdollisuuksiensa ja motivaationsa mukaan toimimaan esimerkiksi siltaryhmässä ja TuRom-vertaistukiryhmän ohjaajana. TuRomiin osallistunut henkilö voi saada jatkossa tukea ryhmäläisiltä koulutuksen jälkeen. 15

16 SILTARYHMÄ Siltaryhmä muodostuu vähintään kahdesta henkilöstä, jotka ovat TuRom-koulutuksen ja monikulttuurisen kokemuksen kautta tutustuneet toisiinsa ja motivoituneet rakentamaan siltaa pääväestön ja romanien välillä sekä toimimaan kulttuuritulkkeina oman työ- ja arkielämänsä keskellä helpottaen yksilön verkostoitumista ja osallistumista aktiivisemmin yhteiskuntaan. Siltaryhmä poistaa mahdollisia ennakkoluulojen luomia esteitä pääväestön ja romanien välillä. Siltaryhmä toimii myös mallina ja esimerkin antajana niin romaneille kuin pääväestöllekin. Siltaryhmän jäsen voi esimerkiksi tukea, ohjata ja tutustuttaa henkilöä koulutukseen, uuteen työpaikkaan tai muuhun yhteiskunnan toimintaan. Hän voi myös halutessaan perustaa TuRom-vertaistukiryhmän, jossa on mahdollisuus käydä lävitse TuRom-koulutusta opaskirjan avulla. 16

17 4. TUROM-KOULUTUSSISÄLTÖ VOIMAANTUMINEN 1. Kriisien kohtaaminen 2. Itsetunto ja identiteetti 3. Hyvä asenne ja elämänhallinta 4. Voimavaroja perhe-elämään ja ihmissuhteiden merkitys INTEGROITUMINEN 1. Johdanto monikulttuurisuuteen 2. Katsaus romanien historiaan ja kulttuuriin 3. Kulttuurien kohtaaminen arjessa 4. Kommunikaatio ja tiimityön taidot ja pienryhmän ohjaaminen VERKOSTOITUMINEN 1. Yhteiskuntatietous 2. TuRom tapahtuma 3. Siltaryhmänä toimiminen 4.1. VOIMAANTUMINEN Kriisien kohtaaminen Opetustavoitteet: Antaa yleistietoa kriisistä elämän eri vaiheisiin kuuluvana asiana Tehdä katsaus kriisin vaiheisiin (Cullberg 1991) Rohkaista tunnistamaan omat lähi- tai kaukomenneisyyden kriisit ja niiden mahdollinen vaikutus nykytilanteeseen Opetella tulemaan toimeen omien kriisien kanssa ja nähdä ne mahdollisuutena eikä uhkana Miettiä miten auttaa kriisissä olevaa Sisältö: Kriisin vaiheet (Cullberg 1991) Shokkivaihe Reaktiovaihe Korjaamisvaihe Uudelleen suuntautuminen Miten selvisin kriisistä selviytymiskertomuksia Vierailevat kriisin kokeneet henkilöt kertovat omasta kriisin kokemuksestaan 17

18 Itsetunto ja identiteetti Opetustavoitteet: Tunnistaa henkilökohtainen itsetunnon taso sekä mahdolliset menneisyyden kriisien vaikutukset itsetuntoon Löytää keinoja vahvistaa itsetuntoa Havaita itsetunnon vaikutukset identiteettiin Pohtia kahdessa kulttuurissa elämisen merkitystä itsetunnolle ja identiteetille Tunnistaa omien tunteiden viesti Sisältö: Itsetunnon ja minäkuvan määrittely sekä rakentuminen Itsetunnon vaikutukset Miten parantaa itsetuntoa ja minäkuvaa Ryhmään, yhteisöön kuulumisen merkitys itsetunnolle ja identiteetille Tunteiden informaatio Hyvä asenne ja elämänhallinta Opetustavoitteet: Tunnistaa, kuinka itsetunto ja identiteetti voivat vaikuttaa elämänasenteeseen ja hallintaan Etsiä käytännön sovelluksia, joissa voi toteuttaa ja kehittää hyvää asennetta ja elämänhallintaa Pohtia oman elämän suunnittelua ja tavoitteiden asettamista Sisältö: Kuinka rakennan ja ylläpidän hyvää elämänasennetta? Kenen elämää elän? Elämänhallintataidot miten järjestän elämäni ja miten hoidan itseäni? Tulevaisuuden visiointi ja suunnittelu 18

19 Voimavaroja perhe-elämään ja ihmissuhdeverkoston merkitys Opetustavoitteet: Löytää keinoja rikastuttaa parisuhdetta Auttaa vanhempia löytämään oma paikkansa ja tehtävänsä perheessä Rohkaista sitoutumaan vanhemmuuteen Antaa perusvalmiuksia tukea lasta eri kasvuvaiheissa Saada perusohjeet kodin ja koulun yhteistyöhön sekä lapsen koulunkäynnin tukemiseen Pohtia, kuinka varjella lastaan päihteiltä Hyödyntää ihmissuhdeverkosto voimavaraksi Sisältö: Voimavaroja parisuhteeseen (mm. kommunikaatiotaidot ym.) Parisuhteen tehtävien ja roolien merkitys perhe-elämän parantamisessa Sitoutuminen vanhemmuuteen Lapsen lapsuuden varjelu Läsnäolon taito Rakkautta ja rajoja Murrosikäinen perheessä Yhteistyö koulun ja kodin välillä Lapsen tukeminen ja ohjaaminen esikouluun, kouluun, ammattiin sekä työhön Huume- ja päihdevalistusinfo Ihmissuhdeverkoston merkitys 19

20 4.2. INTEGROITUMINEN Johdanto monikulttuurisuuteen Opetustavoitteet: Saada perustietoa kulttuurien yhtenäisyyksistä ja eroavaisuuksista Tutustua kulttuurien arvomaailmaan ja kehittymiseen Oppia periaatteita ja oikea asenne kohdata eri kulttuurin ihmisiä Sisältö: Kulttuurien kirjavuus, yhtenäisyys ja erilaisuus Kulttuurien arvomaailma ja kehittyminen Kulttuurien kohtaaminen Katsaus romanien historiaan ja kulttuuriin Opetustavoitteet: Auttaa ymmärtämään omaa kulttuuria ja historiaa Tunnistaa yhteinen kulttuuri- ja historiatausta ja yhteiset perinteet pääväestön kanssa Havaita kotimaan historian ja yhteiskunnan käännekohdat muutostilanteet ja niiden vaikutus romanien elämään sekä kulttuuriin Nähdä oman kulttuurin muutokset ja kehitysvaiheet Tunnistaa kulttuurin ja sen arvojen merkitys sekä vaikutus yksilölle ja yhteisölle Nähdä mahdollisuudet vaikuttaa oman kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittymiseen Sisältö: Katsaus romanien historiaan ja kulttuuriin Romanien ja pääväestön yhteinen historia, kulttuuri ja yhteiset perinteet Kotimaan historian ja yhteiskunnan käännekohdat muutostilanteet ja niiden vaikutus romanien elämään sekä kulttuuriin Romanikulttuuri muutosprosessissa Etninen identiteetti mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? Etnosentrisyys ja kuinka kehitän kulttuuriani? 20

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kauhajoen kaupunginhallitus kokouksessaan 13.5.2002 135 päättänyt perustaa romaniasiain työryhmän. Romanityöryhmän jäsenet:

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

SUOMALAINEN KOULU ULKOMAILLA SYNTYNEEN OPETTAJAN SILMIN. Samran Khezri Turun iltalukio

SUOMALAINEN KOULU ULKOMAILLA SYNTYNEEN OPETTAJAN SILMIN. Samran Khezri Turun iltalukio SUOMALAINEN KOULU ULKOMAILLA SYNTYNEEN OPETTAJAN SILMIN Samran Khezri Turun iltalukio 8.11.2013 TAUSTATIETOJA Olen kurdi Iranista Olen syntynyt Mahabadissa Luoteis-Iranissa Karkotetuksi joutuminen perheen

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot