Integroituminen Integroitumisen tarkoitus ja merkitys tässä yhteydessä on tulla toimeen ja toimia menestyksellisesti erilaisten ihmisten

Transkriptio

1

2 Kannen kuva: Mostarin vanha silta (2004). Kuvaaja: Janne Laitinen Kuvan silta, Stari Most, on rakennettu 1500-luvulla Ottomaanien toimesta. Silta yhdisti Ottomaanien muslimivaltion ja kristityn Euroopan. Sillasta tulikin Mostarin ja koko nykyisen Bosnia-Hertsegovinan monikansallisuuden ja kansanosien rauhanomaisen rinnakkaiselon symboli. Pitkälti juuri symboliarvon vuoksi silta tuhottiin Jugoslavian hajotessa, mutta silta on rakennettu uudestaan ja siltoja rakennetaan yhä monella tasolla, jotta kansakunta unohtaisi sodan ja uskontojen mukanaan tuomat jännitteet. Avainsanoja: Tu Rom On romanikieltä ja tarkoittaa sinä romani, ihminen, persoona. TuRom-portaat On käytännönprosessi, jonka osallistuja käy lävitse TuRom-koulutuksen aikana. Voimaantuminen TuRom-koulutuksessa voimaantumisen tavoite on auttaa yksilöä itse löytämään omat voimavaransa ryhmässä rakentuvan luottamuksen ilmapiirin ja ryhmän vuorovaikutuksen avulla. Integroituminen Integroitumisen tarkoitus ja merkitys tässä yhteydessä on tulla toimeen ja toimia menestyksellisesti erilaisten ihmisten kanssa. Verkostoituminen Tutustutaan yhteiskunnan palveluihin ja toimintoihin sekä etsitään mahdollisuuksia paikallisen yhteistyöverkoston rakentamiseen. Tavoitteena on paikallisen siltaryhmän toiminnan aloittaminen ja siten yksilön tukeminen ja ohjaaminen verkostoitumaan yhteiskuntaan koulutuksen ja työelämän kautta. Siltaryhmä Koostuu TuRom-koulutetuista. Siltaryhmän tehtävänä on rakentaa yhteyksiä pääväestön ja romanien välillä. Lisäksi siltaryhmä kehittää ja ylläpitää ryhmän toimintaa sekä perustaa ja johtaa vertaistukiryhmiä. TuRom-vertaistukiryhmä Perustetaan tukea ja ohjausta tarvitseville heidän integroituessaan koulutuksen ja työelämän kautta yhteiskuntaan. Vertaistukiryhmää johtaa siltaryhmän jäsen ja ryhmissä käydään yhdessä lävitse TuRom-opaskirjaa. Ryhmään kuuluva voi motivoituessaan hakeutua TuRom-koulutukseen. TuRom-kouluttaja On TuRom-koulutuksen suorittanut henkilö. Hän voi toimia kouluttajana kahdella tasolla. Vertaistukiryhmässä, motivoiden ryhmäläisiä osallistumaan varsinaiseen TuRom-koulutukseen, sekä kouluttajana TuRom-koulutuksessa. TuRomin kouluttajana voi toimia myös kutsuttu, ryhmän ulkopuolinen asiantuntija. TuRom - Onnistunut Kaksisuuntainen Integraatio opaskirja - Kyösti Florin kyosti.florin@jkl.fi kyostiflorin@gmail.com ISBN: Jyväskylän kaupunki 2007 Graafinen suunnittelu ja taitto: Työvalmennussäätiö Tekevä, MediaTrain, Mika Peltoniemi Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2007

3 ESIPUHE TAUSTA JA TARVE ONNISTUNUT KAKSISUUNTAINEN INTEGRAATIO MENETELMÄT KOULUTUKSESSA HYÖDYNNETYT TEORIAT Voimaantuminen (Rodwell 1996) Ratkaisukeskeinen ote (Walter ja Peller 1992) Kriisin vaiheet (Cullberg 1991) Akkulturaatioasenteet (Berry 1987) Draamapedagogiikka (Landy 1986) Tulevaisuusdialogi (Arnkil, ym. 2006) KOULUTUSKOKONAISUUS TUROM PORTAAT Alkukartoitus Alkukeskustelu Voimaantuminen Integroituminen Verkostoituminen Arviointi ja eteenpäin ohjaaminen SILTARYHMÄ TUROM KOULUTUSSISÄLTÖ VOIMAANTUMINEN Kriisien kohtaaminen Itsetunto ja identiteetti Hyvä asenne ja elämänhallinta Voimavaroja perhe-elämään ja ihmissuhdeverkoston merkitys INTEGROITUMINEN Johdanto monikulttuurisuuteen Katsaus romanien historiaan ja kulttuuriin Kulttuurien kohtaaminen arjessa Kommunikaatio, tiimityön taidot ja pienryhmän ohjaaminen VERKOSTOUTUMINEN Yhteiskuntatietous TuRom tapahtuma Siltaryhmänä toimiminen TUROM KOULUTUKSET TuRom kevät 2003 Jyväskylä TuRom syksy 2005 Jyväskylä Nuoriso TuRom syksy 2006 Jyväskylä Oulun TuRom talvi KOKEMUKSIA JA KOMMENTTEJA TUROM KOULUTUKSISTA TuRom osallistujien loppukommentteja, kysymyksiä ja johtopäätös TUROM KOULUTUKSEN HAASTEET Kouluttajan valintakriteerit TuRomin sovellus TuRomin jalkautuminen Euroopan romanit KIRJALLISUUS LÄHDELUETTELO

4 ESIPUHE Olen yksi Suomen kymmenestätuhannesta romanista ja olen kasvanut tavallisessa romaniperheessä Jyväskylässä. Vanhempani elättivät kahdeksan lastaan kaupaten vaatteita, autoja ja hevosia. Nuoruuteni kiersin muusikkona Suomessa, Ruotsissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Noin kolmenkymmenen vuoden ikäisenä koin elämässäni vaikean, mutta myönteisen kriisin. Aloin puntaroida, kuinka olen elämäni elänyt, mitä olen saanut aikaan ja mitä tärkeää kenties olen jättänyt tekemättä. Ihmisenä kasvamisen tarve alkoi nousta pintaan mm. opiskelumotivaation muodossa. Aloitin opiskelun kotikaupunkini Kristillisessä Opistossa ja ohessa opiskelin Jyväskylän yliopistossa kasvatustiedettä. Työskenneltyäni jonkun aikaa minulle avautui mahdollisuus jatkaa opiskelua Kanadassa British Columbiassa Trinity Western -yliopistossa, jossa suoritin vuosina Master of Religious Education -tutkinnon. Tämän jälkeen olen ollut töissä ja sen ohella opiskellut terapia- ja perhetyötä sekä lisäksi mielenterveysalaa Jyväskylän Ammatillisessa Korkeakoulussa. Eteenpäin elämässään pyrkivän romanin ongelmat ovat sekä sisältä että ulkoapäin tulevia. Sisäiset vaikeudet liittyvät useimmiten itsetunto- ja identiteettiongelmiin ja nostavat esiin mm. kysymyksiä: Miten voin romanina säilyttää identiteettini valkolaisten maailmassa?, Osaanko minä mitään?, Hyväksytäänkö minut pääväestön keskuuteen ja pärjäänkö minä siellä?. Ulkoiset ongelmat liittyvät yleensä kielteisiin ennakkoluuloihin romaneja kohtaan. Ennakkoluulot ja väärinymmärrys tuntuvat aina yhtä pahalta, eikä niihin totu koskaan. Romani tarvitsee tukea ja rohkaisua niin pääväestöltä kuin romaneilta halutessaan koulutukseen tai työelämään. Parhaiten tukea kykenee antamaan romani, joka on jo aikaisemmin ylittänyt sillan sosiaalisen kuilun yli ja päässyt koulutuksen ja työelämän kautta aktiivisemmin yhteiskuntaan mukaan. Tällaisen kokemuksen läpikäynyt henkilö voi esimerkillisesti johdattaa toisia romaneja ottamaan vastuun omasta elämäntilanteestaan ja tulevaisuudestaan. Viimeisen viidentoista vuoden aikana romanien keskuudessa on tapahtunut paljon myönteisiä muutoksia. Keskeisiä ilmiöitä ovat olleet halu kouluttautua ja osallistua työelämään, kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tarve romanien keskinäiseen yhteistyöhön. Ajankohtaista on myös oman kulttuurin ja sen arvojen uudelleenarviointi ja kehittäminen. Huomioni on, että romanien ja pääväestön välillä on kasvamassa aito halu tutustua toisiinsa. Se antaa tilaa integraatiolle ja yhteistyölle, jossa molemmat osapuolet haluavat kunnioittaa toisiaan yksilöinä kulttuuriset taustat huomioon ottaen. Olen henkilökohtaisesti ylittänyt sillan, joka vie toisen kulttuurin ihmisten luo. Kokemuksena se on ollut rankka mutta rikastuttava ja avartanut elämääni kasvattaen minusta monikulttuurisemman ja rohkeamman ihmisen. Koen tänä päivänä olevani enemmän oma itseni suomalainen romani, osa suomalaista yhteiskuntaa. 4

5 1. TAUSTA JA TARVE TuRom-tuki romanille -koulutus sai alkunsa vuosina järjestetyssä Jyväskylän Ammatillisen Korkeakoulun mielenterveystyön täydennyskoulutuksessa, jossa Kyösti ja Rosita Florinin lopputyönä oli suunnitella ja toteuttaa TuRom-koulutus romaneille. Koulutuksen nimessä esiintyvä lyhennys on yhteistä kansainvälistä romanikieltä ja tarkoittaa sinä romani, ihminen, persoona. Koulutus toteutettiin ensi kertaa osana Jyväskylän Aikuisopiston romanien työelämävalmiuksien kehittämishanketta. Sittemmin TuRom - koulutusta on muokattu eri tiimien avustamana Romanit työelämään -hankkeen tuotteeksi ja kehitetty edelleen onnistuneen kaksisuuntaisen integraation malliksi. TuRom-tuki romanille -koulutus pyrkii omalta osaltaan vastaamaan yhteen romanien ja pääväestön perusongelmaan. Romanien ja pääväestön välillä on olemassa satojen vuosien pituinen sosiaalinen kuilu, joka tulee ilmi mm. romanien hakeutuessa koulutukseen, työhön ja yhteiskunnalliseen elämään. Tu- Rom-koulutuksen tavoitteena on romanien integroituminen yhteiskuntaan rakentamalla silta juuri tämän kuilun yli. Tässä oppaassa keskitytään juuri tähän edellä mainittuun TuRomin alkuperäisen idean ja tarkoituksen mukaiseen toteutukseen. TuRomin muista sovellutuksista kerrotaan sivulla 31. Vaikka olemme menossa tutustumisen tiellä parempaan suuntaan, emme kuitenkaan vielä tunne emmekä ymmärrä toisiamme tarpeeksi. Tarvitaan pääväestön ja romanien henkilökohtaisia kohtaamisia ja kulttuurien ja taustojen vuorovaikutuksellista tuntemista sekä ymmärtämistä. TuRom-koulutuksen tarkoitus on, että koulutuskokonaisuuden avulla ryhmässä olevat romanit ja pääväestön henkilöt voivat rakentaa sekä ylittää kulttuurien välisen sillan ja alkaa tutustua toisiinsa ihmisinä. Tutustuminen on tärkeää paikallisen tason yhteistoiminnassa ja yhteiskuntaan integroitumisen kehittämisessä. TuRom-koulutuksen tarkoitus on, että koulutuskokonaisuuden avulla ryhmässä olevat romanit ja pääväestön henkilöt voivat rakentaa sekä ylittää kulttuurien välisen sillan ja alkaa tutustua toisiinsa ihmisinä TuRom-koulutus käyttää apunaan sosiologisia ja psykologisia teorioita. Koulutukseen ammennetaan sisältöä mm. Rodwellin ja muiden voimaantumisen periaatteista, Walterin ja Pellerin ratkaisukeskeisestä teoriasta, Cullbergin kriisin vaiheet -teoriasta, Berryn akkulturaatioasenteesta, draamapedagogiikasta sekä Arnkilin ja kumppaneiden kehittämästä ns. tulevaisuusdialogista. Koulutuskokonaisuus koostuu osioista, jotka ovat yleisiä ja yhteisiä ihmisyyteen liittyviä asioita. Vuorovaikutuksen avulla ne auttavat ryhmän osallistujia ymmärtämään omaa sekä toisen elämää, elämänkokemuksia ja niiden vaikutuksia ja merkitystä nykyhetkeen. TuRom-koulutuksen johtoajatus on tukea ja vahvistaa henkilön yksilö- ja kulttuuri-identiteettiä tervehenkiseen suvaitsevaisuuteen perustuvan vuorovaikutuksen kautta. Opaskirjan tekemisen motiivi perustuu aikaisemmin onnistuneesti läpiviedyistä Tu- Rom-koulutuksista saatuihin kokemuksiin ja palautteisiin, jotka myös paljastivat, että TuRom- malli voi toimia laajemminkin työllistymistä edistävänä sekä syrjäytymistä ehkäisevänä tukimuotona. Opaskirja kannustaa kokeilemaan TuRom-koulutusta, tarpeen mukaan muokattuna palvelemaan muidenkin ryhmien intressejä ja tavoitteita. 5

6 2. ONNISTUNUT KAKSISUUNTAINEN INTEGRAATIO On tärkeää, että emme romanivähemmistönä menetä tai hylkää omaa kulttuuriamme ja identiteettiämme. Yhtä tärkeää on myös se, että olemme valmiita arvioimaan uudelleen kulttuurissamme olevia perinteitä ja arvoja sekä pohtimaan, mitä siinä on säilyttämisen arvoista, mitä kehitettävää ja mikä jo ehkä pois pantavaa. Esiin tulee nostaa kulttuurin elämää suojelevat hyvät arvot, jotka ovat vuosisatojen ajan pitäneet romanit hengissä. Olisi löydettävä keinoja, joiden avulla rakennetaan vuorovaikutusta kaikkien ihmisten kesken. Romanien ei tulisi vetäytyä kuoreensa eikä etsiä valheellista turvallisuuden-tunnetta ja näin ehkä menettää mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä yksilöinä sekä päivittää kulttuuriaan. Kun kulttuurit kohtaavat, se johtaa yleensä muutosprosessiin, joka vaatii sopeutumista. Tätä muutosta kutsutaan akkulturaatioksi. Muutosprosessi ei etene suoraviivaisesti, vaan on prosessi, jossa on monia vaihtoehtoja ja vivahteita. Akkulturaatioasenne on se tapa, millä vähemmistö on motivoinut suhtautumaan pääväestöön. Vähemmistön edustajalle nousee kaksi elintärkeää kysymystä, jotka hänen on esitettävä itselleen. Ensiksi: Miten tärkeää on se, että säilytän oman kulttuurini ja kulttuuri-identiteettini? Toiseksi: Onko sillä merkitystä, että säilytän suhteeni ja yhteyteni yhteiskuntaan ja pääväestöön toimivana? Jyväskyläläinen punkkari vuonna Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Kuvaaja Pekka Helin. 6

7 Yksilö voi kohdata akkulturaatioprosessin neljällä eri tavalla: 1. Assimilaatiossa yksilö luopuu omasta kulttuuri-identiteetistään ja etsiytyy kontaktiin valtakulttuurin kanssa sulautuakseen siihen. (Berry 1987) 2. Marginalisaatiosta eli syrjäytymisestä on kyse silloin, kun yksilöllä ei ole halua säilyttää omaa kulttuuriaan eikä olla tekemisissä valtakulttuurin kanssa. Sitä kuvaa vieraantuminen, identiteetin kadottaminen ja akkulturatiivinen stressi, joka ilmenee psyykkisinä sopeutumisvaikeuksina ja identiteettiongelmina. (Berry 1987) 3. Jos yksilö ei ole tekemisissä valtakulttuurin kanssa ja haluaa pitää kiinni etnisestä identiteetistään ja kulttuuristaan, kyseessä on separaatio eli eristäytyminen. (Berry 1987) 4. Integraatiossa yksilö haluaa ylläpitää oman kulttuurinsa ja säilyttää oman kulttuuriidentiteettinsä mutta tulla samalla osaksi valtakulttuuria. Hän ikään kuin ottaa parhaat puolet molemmista kulttuureista. (Berry 1987) 7

8 Integroituminen on prosessi, jossa vähemmistöt osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. He ylläpitävät ja kehittävät omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteensä liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Integroituminen edellyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä. (Berry 1987) Onnistunut integraatio voidaan ilmaista taloksi asettumisena. Ajatuksissa on mielikuva kodista ja koti merkitsee paikkaa, jossa asutaan ja viihdytään, paikkaa, jossa itsellä ja toisilla on mahdollisimman hyvä olla. Se on pyrkimystä tehdä kotimaa kotimaaksi. Onnistuessaan kaksisuuntainen integroituminen on osallistumista ja vuorovaikutusta, jossa annetaan ja vastaanotetaan, opetetaan ja ollaan opetettavina. Se on kulttuurien vuorovaikutusta, jossa etsitään yhdessä elämää suojelevia arvoja joiden mukaan eletään. Arvoja ja periaatteita, jotka pitävät sisällään ajatuksen jokaisen ihmisen oikeudesta kunnioitukseen ja hyvään elämään. Romanipolitiikan strategian merkittävä osa on osallistuminen ja vaikuttaminen... osallistuminen voi olla mitä parhainta oman identiteetin suojelua. (Suonoja & Lindberg 2000) 8

9 3. MENETELMÄT TuRom-koulutuksen toteutus perustuu koulutettavan ryhmän tarpeisiin. Paikallisen tilanne- ja tarvekartoituksen toteuttavat paikkakunnalla asuvat romanit ja romanien kanssa tekemisissä olevat pääväestön ihmiset. Koulutuksen suunnitteluun otetaan mukaan paikallisia romaneita ja pääväestön henkilöitä. TuRom-koulutus pohjautuu yksilön voimaantumiseen vuorovaikutuksen avulla. Käytännön prosessi etenee TuRom-portaiden kautta. Walteria ja Pelleriä (1992) mukaillen ratkaisukeskeisen terapian keskeisimmät ajatukset ovat: Positiivisen näkökulman korostaminen; keskitytään siihen mikä on myönteistä sekä ratkaisuun. Pieni muutos saa liikkeelle suuremman muutoksen ja jokaisella ihmisellä on voimavaroja, joita hän voi hyödyntää. Yksilöllä on kaikki tarvittava ongelmiensa ratkaisemiseen. Ihminen on oman elämäntilanteensa asiantuntija ja hän määrittelee tavoitteensa ja toimii vaikuttaen tulevaisuutensa tapahtumiin KOULUTUKSESSA HYÖDYNNETYT TEORIAT Voimaantuminen (Rodwell 1996) TuRom-koulutuksessa voimaantumisen tavoite on auttaa yksilöä itse löytämään omat voimavaransa ryhmässä rakentuvan vuorovaikutuksen avulla. Rodwellin (1996) mukaan voimaantuminen näkyy: Yksilön parantuneena itsetuntona ja hänen kykynään asettaa ja saavuttaa päämääriä. Voimaantuminen näkyy myös oman elämän ja muutosprosessin hallinnan tunteena, joka tulee esiin toiveikkuutena tulevaisuutta kohtaan Ratkaisukeskeinen ote (Walter ja Peller 1992) TuRom-koulutus perustuu ongelmakeskeisyyden sijaan ratkaisukeskeisyyteen. Hyödynnetään ratkaisukeskeisen terapian yleisperiaatteita ohittamatta kuitenkaan ihmisen kokemusmaailmaa, tunteita sekä menneisyyden ja tämän hetken ongelmia ja niiden mahdollisia vaikutuksia nykyhetkeen. Oleellista on ihmisenä eteenpäin suuntautuminen ja myönteisen tulevaisuudenkuvan luominen Kriisin vaiheet (Cullberg 1991) Tarkoitus on antaa realistinen kuva elämästä ja niistä mahdollisista vastoinkäymisistä, joita yksilö kohtaa elämässään sekä integroituessaan yhteiskuntaan. Kriisit ovat osa elämää eivätkä uhkia. Ne voidaan ymmärtää ja käsitellä mahdollisuuksina, jotka ovat muunnettavissa elämän voimavaroiksi. Tu- Rom-koulutuksessa käytetty psykologi Johan Cullbergin teoria voidaan TuRomin yhteydessä käsitellä apuvälineenä, joka auttaa ymmärtämään elämään liittyviä kriisejä yleisemmin Akkulturaatioasenteet (Berry 1987) Berryn teoria kulttuurien akkulturaatiosta esittää erilaisia skenaarioita siitä, miten eri tavoin vähemmistö voi asennoitua omaan ja toisen kulttuuriin. Integroitumista käsittelevissä TuRom-portaissa esitellään onnistuneen integroitumisen edellytyksiä. 9

10 Draamapedagogiikka (Landy 1986) Draamapedagogiikka haastaa oppijan sitoutumaan oppimiseen, tekemään itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä, ongelman ratkaisuun ja arvovalintoihin. Draamapedagogiikassa oppilas on toimija, joka aktiivisen tekemisen / tutkimisen kautta oppii ja oivaltaa. ( jyu.fi/../julkaisut/draama/index.htm). TuRom-koulutuksessa kouluttaja toteuttaa yhdessä osallistujien kanssa vähintään kolme näytelmää: 1. Kulttuurien kohtaaminen 2. Onnistunut työnhakeminen 3. Kuinka autan ihmistä oikein Tulevaisuusdialogi(Arnkil, ym. 2006) Koulutuksen loppupuolella keskitytään tulevaisuuden visiointiin. Tulevaisuusdialogissa voidaan kertoa omakohtainen tulevaisuustarina, joka tuodaan mukaan ryhmän rakentavaan dialogiin. Näin voidaan ideoida yksilöllistä ja yhteistä tulevaisuutta, minkä myötä tavoitteet tulevaa kohtaan voivat vahvistua ja jäsentyä KOULUTUSKOKONAISUUS TuRom-koulutuksen kokonaiskesto on yhteensä noin tuntia. Kukin koulutusosion luento ja pienryhmäkeskustelu kestää yhteensä noin 4-6 tuntia. Niihin sisältyy yksi tai kaksi 15 minuutin taukoa. Suositeltavaa on järjestää koulutus kerran viikossa tai joka toinen viikko. Ryhmän ihannekoko on noin 8-14 henkilöä. Ryhmässä on tarkoitus koulutussisällössä olevien yhteisten asioiden avulla luoda yhteys ja vuorovaikutus, joka on lähtökohta ryhmäytymiselle ja yhteistyölle. TuRom-koulutussisältö koostuu osallistujille yhteisistä, ihmisyyteen liittyvistä tutuista asioista. Ennen siirtymistä uuteen koulutusosioon kerrataan edellisen opetuskerran asiat. Työote ja työskentelytapa ovat keskusteleva ja avoin. Kouluttaja ja/tai ryhmänvetäjä kertoo itse omista kokemuksistaan ja tällöin osallistujat rohkenevat kertoa avoimemmin myös omista kokemuksistaan. Näin ryhmässä opitaan toisten kokemusten myötä. 10

11 Koulutuksen luennot ovat vuorovaikutuksellisia ja niissä annetaan sopivasti tilaa kysymyksille ja asioiden pohtimiselle. Ryhmän tarve ja intressit ohjaavat koulutussisällössä olevien asioiden tason ja käsittelysyvyyden. Keskustelut eivät keskity ongelmiin, vaan painopiste on ratkaisukeskeisyydessä, jolloin keskustelu siirtyy käsittelemään sitä, miten osallistuja tulevaisuuteensa asennoituu. Jokaisen luennon jälkeen ryhmä keskustelee ja pohtii: mitä luennon sisältö ja periaatteet arkielämässä ryhmäläisille merkitsevät. Jokaisen koulutuskerran lopussa ryhmäläiset antavat palautetta kyseisestä kerrasta: mitä ajatuksia, tunteita ja kysymyksiä heräsi ja mitä opittiin. Ryhmällä on vakituinen ohjaaja, joka voi ohjelman mukaan toimia myös luennoitsijana. TuRom-koulutussisältö koostuu osallistujille yhteisistä, ihmisyyteen liittyvistä tutuista asioista. 11

12 TUROM-PORTAAT TuRom-koulutus tukee ja ohjaa yksilöä TuRom-portaiden kautta saavuttamaan henkilökohtaiset ja mahdolliset ryhmän yhteiset tavoitteet. TuRom-portaat seuraavat koulutussisältöä. Portaiden eri tasot liittyvät toisiinsa: jokaisen tason painottamisessa muilla tasoilla on oma vaikutuksensa ja tehtävänsä. TuRom-portaita on hyvä seurata johdonmukaisesti koko koulutuksen ajan. Oleellisimpien koulutuskokonaisuuksien eli voimaantumisen, integroitumisen ja verkostoitumisen tasojen toimivuutta voidaan hyvin mitata vertaamalla alku- ja loppukeskustelussa esiin tulleita asioita. Näin portaiden sisältöjä voidaan arvioida ja kehittää edelleen. TuRom-portaiden käytännön tavoitteet ovat: 1. Oman arvon ja omien voimavarojen löytyminen sekä hyödyntäminen 2. Kulttuurien ja sen yksilöiden kunnioittava kohtaaminen 3. Koulutukseen hakeutuminen 4. Työelämään pyrkiminen 5. Yhteiskuntaan verkostoituminen 12

13 13

14 ALKUKARTOITUS TuRom-koulutuksen alkukartoitus on tilaajien ja toteuttajan suorittama TuRom-ryhmän valinta, jossa romaniasiantuntija sekä tilaaja koostavat yhdessä toimivaksi katsomansa, koulutukseen motivoituneen ryhmän koulutusta varten. Näin edesautetaan yhteisten asioiden löytämistä ja siten myös ryhmän sisäiset kohtaamiset ja ryhmäytymisprosessi helpottuvat ALKUKESKUSTELU Alkukeskustelu on TuRom-koulutuksen toteuttajan ja kunkin TuRom-ryhmän osallistujien kesken käytävä ryhmäkeskustelu, jossa täsmennetään koulutuksen sisältö ja tavoitteet. Lisäksi määritellään ryhmän säännöt ja romanikulttuuriin liittyvät työskentelyn kannalta huomioitavat asiat VOIMAANTUMINEN Tässä jaksossa kullakin on mahdollisuus katsoa omaa elämäänsä ja siinä piileviä voimavaroja, ihmissuhdeverkoston (perhe, ystävät) voimaannuttavaa merkitystä. Tämän voimaantumisen prosessin käynnistää ryhmän vetäjä kertomalla omista, koulutusosioon liittyvistä, elämänkokemuksistaan. Kaikki perustuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa syntyneeseen havainnointiin ja sen kautta saatavaan tulkintaan. Ryhmässä saatava omanarvontunnon kasvu ja omien vaikutusmahdollisuuksien löytäminen voi ilmetä myöhemmin elämänsisältöä etsivänä suuntautumisena. Tästä voi olla seurauksena lisääntynyt kiinnostus koulutukseen, työhön tai muuhun yhteiskunnalliseen aktiviteettiin osallistumiseen. Kun puhutaan ihmisten voimaantumisesta, tarkoitus on mahdollistaa heidän itsensä tunnistaa, luoda ja kanavoida omat voimavaransa (Garman 1995). Osallistujille on tärkeää korostaa elämänkriisien luonnollisuutta ja kriisin tunnistamisen positiivisia puolia, kuten omien voimavarojen havaitsemista, osana voimaantumisen prosessia. TuRom-koulutuksen voimaantumisosiossa painotetaan, että kaikki kohtaavat inhimillisiä kriisejä myös voimaantuessaan. Voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään, voimaa ei voi antaa toiselle (Bell & Gilbert 1996). Ihmisten täytyy löytää omat voimansa itsensä auttamisessa (Fetterman 1994). 14

15 INTEGROITUMINEN Integroitumisen tarkoitus ja merkitys tässä yhteydessä on tulla toimeen ja toimia menestyksellisesti erilaisten ihmisten kanssa. Varsinaisessa integroitumisen osiossa pyritään vuorovaikutukselliseen kohtaamiseen muiden ryhmäläisten kanssa. Integroitumisen taustalla tulee olla tuntemus itsestä, kulttuurinsa historiasta ja myös pääväestön kanssa syntyneistä yhteisistä juurista, jottei integroituminen hävittäisi yksilöä eikä yhteisöön kuulumisen tunnetta. Sosiaalinen integraatio nähdään dynaamisena ja periaatteellisena prosessina, missä kaikki yhteisön jäsenet saavuttavat ja ylläpitävät rauhanomaisia sosiaalisia suhteita vuorovaikutuksen keinoin VERKOSTOITUMINEN Verkostoituminen saa käytännöllisempiä muotoja opetuksen osallistamisvaiheessa, jolloin haetaan vuorovaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan tutustumalla yhteiskunnan palveluihin ja toimintoihin. Verkostoitumisvaiheessa etsitään mahdollisuuksia paikallisen yhteistyöverkoston rakentamiseen tavoitteena paikallisen siltaryhmän toiminnan aloittaminen sekä yhteiskuntaan verkostoituminen koulutuksen ja työelämän kautta. Verkostoitumisvaiheessa järjestetään TuRom-tapahtuma, johon kutsutaan paikkakunnan hallinto- ja palvelualan toimijoita sekä romaneja. Tilaisuudessa kerrotaan kokemuksia TuRomkoulutuksesta: Miten osallistujat ovat ihmisinä oppineet tuntemaan toinen toisiaan?, Kuinka he ovat henkilökohtaisesti kokeneet tällaisen yhteyden muodostumisen?, Mitä he haluavat yhdessä tehdä?. Tilaisuudessa voidaan esittää myös esimerkiksi TuRom-ryhmän näytelmä ja musiikkia. Tapahtuman keskeinen käytännöllinen merkitys on kontaktien luominen. TuRom-tapahtumia voi olla yksi tai kaksi koulutuksen aikana ARVIOINTI JA ETEENPÄIN OHJAAMINEN Arvioinnissa täytetään arviointikaavake (liite 1) ja keskustellaan TuRom-koulutuksen tuloksista: Mitä koulutus on henkilökohtaisesti antanut?, Miten opittua voisi hyödyntää käytännössä?, Saavutettiinko tavoitteet, jotka koulutuksen alussa asetettiin? Haluavatko ryhmäläiset sitoutua siltaryhmän toimintaan. Arvioinnin yhteydessä jaetaan todistukset. TuRomin jälkeen keskustellaan yhdessä siitä, miten opittua voisi hyödyntää. Osallistujaa rohkaistaan mahdollisuuksiensa ja motivaationsa mukaan toimimaan esimerkiksi siltaryhmässä ja TuRom-vertaistukiryhmän ohjaajana. TuRomiin osallistunut henkilö voi saada jatkossa tukea ryhmäläisiltä koulutuksen jälkeen. 15

16 SILTARYHMÄ Siltaryhmä muodostuu vähintään kahdesta henkilöstä, jotka ovat TuRom-koulutuksen ja monikulttuurisen kokemuksen kautta tutustuneet toisiinsa ja motivoituneet rakentamaan siltaa pääväestön ja romanien välillä sekä toimimaan kulttuuritulkkeina oman työ- ja arkielämänsä keskellä helpottaen yksilön verkostoitumista ja osallistumista aktiivisemmin yhteiskuntaan. Siltaryhmä poistaa mahdollisia ennakkoluulojen luomia esteitä pääväestön ja romanien välillä. Siltaryhmä toimii myös mallina ja esimerkin antajana niin romaneille kuin pääväestöllekin. Siltaryhmän jäsen voi esimerkiksi tukea, ohjata ja tutustuttaa henkilöä koulutukseen, uuteen työpaikkaan tai muuhun yhteiskunnan toimintaan. Hän voi myös halutessaan perustaa TuRom-vertaistukiryhmän, jossa on mahdollisuus käydä lävitse TuRom-koulutusta opaskirjan avulla. 16

17 4. TUROM-KOULUTUSSISÄLTÖ VOIMAANTUMINEN 1. Kriisien kohtaaminen 2. Itsetunto ja identiteetti 3. Hyvä asenne ja elämänhallinta 4. Voimavaroja perhe-elämään ja ihmissuhteiden merkitys INTEGROITUMINEN 1. Johdanto monikulttuurisuuteen 2. Katsaus romanien historiaan ja kulttuuriin 3. Kulttuurien kohtaaminen arjessa 4. Kommunikaatio ja tiimityön taidot ja pienryhmän ohjaaminen VERKOSTOITUMINEN 1. Yhteiskuntatietous 2. TuRom tapahtuma 3. Siltaryhmänä toimiminen 4.1. VOIMAANTUMINEN Kriisien kohtaaminen Opetustavoitteet: Antaa yleistietoa kriisistä elämän eri vaiheisiin kuuluvana asiana Tehdä katsaus kriisin vaiheisiin (Cullberg 1991) Rohkaista tunnistamaan omat lähi- tai kaukomenneisyyden kriisit ja niiden mahdollinen vaikutus nykytilanteeseen Opetella tulemaan toimeen omien kriisien kanssa ja nähdä ne mahdollisuutena eikä uhkana Miettiä miten auttaa kriisissä olevaa Sisältö: Kriisin vaiheet (Cullberg 1991) Shokkivaihe Reaktiovaihe Korjaamisvaihe Uudelleen suuntautuminen Miten selvisin kriisistä selviytymiskertomuksia Vierailevat kriisin kokeneet henkilöt kertovat omasta kriisin kokemuksestaan 17

18 Itsetunto ja identiteetti Opetustavoitteet: Tunnistaa henkilökohtainen itsetunnon taso sekä mahdolliset menneisyyden kriisien vaikutukset itsetuntoon Löytää keinoja vahvistaa itsetuntoa Havaita itsetunnon vaikutukset identiteettiin Pohtia kahdessa kulttuurissa elämisen merkitystä itsetunnolle ja identiteetille Tunnistaa omien tunteiden viesti Sisältö: Itsetunnon ja minäkuvan määrittely sekä rakentuminen Itsetunnon vaikutukset Miten parantaa itsetuntoa ja minäkuvaa Ryhmään, yhteisöön kuulumisen merkitys itsetunnolle ja identiteetille Tunteiden informaatio Hyvä asenne ja elämänhallinta Opetustavoitteet: Tunnistaa, kuinka itsetunto ja identiteetti voivat vaikuttaa elämänasenteeseen ja hallintaan Etsiä käytännön sovelluksia, joissa voi toteuttaa ja kehittää hyvää asennetta ja elämänhallintaa Pohtia oman elämän suunnittelua ja tavoitteiden asettamista Sisältö: Kuinka rakennan ja ylläpidän hyvää elämänasennetta? Kenen elämää elän? Elämänhallintataidot miten järjestän elämäni ja miten hoidan itseäni? Tulevaisuuden visiointi ja suunnittelu 18

19 Voimavaroja perhe-elämään ja ihmissuhdeverkoston merkitys Opetustavoitteet: Löytää keinoja rikastuttaa parisuhdetta Auttaa vanhempia löytämään oma paikkansa ja tehtävänsä perheessä Rohkaista sitoutumaan vanhemmuuteen Antaa perusvalmiuksia tukea lasta eri kasvuvaiheissa Saada perusohjeet kodin ja koulun yhteistyöhön sekä lapsen koulunkäynnin tukemiseen Pohtia, kuinka varjella lastaan päihteiltä Hyödyntää ihmissuhdeverkosto voimavaraksi Sisältö: Voimavaroja parisuhteeseen (mm. kommunikaatiotaidot ym.) Parisuhteen tehtävien ja roolien merkitys perhe-elämän parantamisessa Sitoutuminen vanhemmuuteen Lapsen lapsuuden varjelu Läsnäolon taito Rakkautta ja rajoja Murrosikäinen perheessä Yhteistyö koulun ja kodin välillä Lapsen tukeminen ja ohjaaminen esikouluun, kouluun, ammattiin sekä työhön Huume- ja päihdevalistusinfo Ihmissuhdeverkoston merkitys 19

20 4.2. INTEGROITUMINEN Johdanto monikulttuurisuuteen Opetustavoitteet: Saada perustietoa kulttuurien yhtenäisyyksistä ja eroavaisuuksista Tutustua kulttuurien arvomaailmaan ja kehittymiseen Oppia periaatteita ja oikea asenne kohdata eri kulttuurin ihmisiä Sisältö: Kulttuurien kirjavuus, yhtenäisyys ja erilaisuus Kulttuurien arvomaailma ja kehittyminen Kulttuurien kohtaaminen Katsaus romanien historiaan ja kulttuuriin Opetustavoitteet: Auttaa ymmärtämään omaa kulttuuria ja historiaa Tunnistaa yhteinen kulttuuri- ja historiatausta ja yhteiset perinteet pääväestön kanssa Havaita kotimaan historian ja yhteiskunnan käännekohdat muutostilanteet ja niiden vaikutus romanien elämään sekä kulttuuriin Nähdä oman kulttuurin muutokset ja kehitysvaiheet Tunnistaa kulttuurin ja sen arvojen merkitys sekä vaikutus yksilölle ja yhteisölle Nähdä mahdollisuudet vaikuttaa oman kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittymiseen Sisältö: Katsaus romanien historiaan ja kulttuuriin Romanien ja pääväestön yhteinen historia, kulttuuri ja yhteiset perinteet Kotimaan historian ja yhteiskunnan käännekohdat muutostilanteet ja niiden vaikutus romanien elämään sekä kulttuuriin Romanikulttuuri muutosprosessissa Etninen identiteetti mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? Etnosentrisyys ja kuinka kehitän kulttuuriani? 20