Ammattikorkeakoulun toimintakonseptin kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulun toimintakonseptin kehittäminen"

Transkriptio

1 Ammattikorkeakoulun toimintakonseptin kehittäminen Leila Lintula, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy, Jaakko Virkkunen, Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto, Heli Ahonen, Verve Consulting, Tässä artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulun toimintakonseptin kehittämisen tarvetta ja mahdollisuuksia Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian opettajien eri koulutusohjelmissa toteuttamien muutoslaboratorioprosessien pohjalta. Konseptin kehittämisen tarve liitetään ristiriitoihin, jotka ovat syntyneet ammattikorkeakouluuudistuksen mukanaan tuomien uusien piirteiden ja opistokoulutuksen ajalta periytyneiden ratkaisujen välille. Toimintakonseptin kehittämisen haasteet kiteytetään kolmeen ongelmaan: miten yhdistää oppiainekohtainen opetus ja oppilaan ammatillisen kehityksen yksilöllinen ohjaaminen, työtehtävien hallinnan oppiminen ja työelämän toimintojen kehittämisen sekä ammattikorkeakoulun yhtenäiset menettelyt ja koulutusohjelmakohtaiset ratkaisut mielekkäästi toisiinsa. Uuden konseptin kehittämisen katsotaan edellyttävän opettajien yhteistä kehittämistoimintaa, jossa etsitään ratkaisuja liittää opetus, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja työelämän kehittäminen uudella tavalla entistä tiiviimmin toisiinsa. 1. AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAKONSEPTIN KEHITTÄMINEN Metropolia Ammattikorkeakoulussa 1 eri koulutusohjelmien opettajien toteuttamat muutoslaboratorioprosessit ovat tuottaneet havaintoja ammattikorkeakoulun toimintakonseptin kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista. Toimintakonseptin 1 EVTEK- ammattikorkeakoulu ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia yhdistyivät Metropolia Ammattikorkeakouluksi

2 kehittäminen on toteutunut ammattikorkeakoulun johdon aloitteesta ja tuella vuodesta 2005 lähtien. Yhteistyökumppanina on ollut Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö. Tähän mennessä on koulutettu 15 muutoslaboratoriomenetelmän osaajaa, muodostettu ammattikorkeakoulun sisäisten kehittäjien verkosto ja kirjoitettu julkaisu, Uuden toimintakonseptin kehittäminen ammattikorkeakouluun muutoslaboratorio yhteisen kehittämisen välineenä (Virkkunen, Ahonen, Lintula, 2008). Julkaisussa tuodaan esille ohjaajien kokemuksia muutoslaboratoriomenetelmän käytöstä kehittämisen välineenä, kuvataan toteutettuja muutoslaboratorioprosesseja ja esitetään analyysi ammattikorkeakoulun toimintakonseptin kehittämisen haasteista. Kirjassa hahmotellaan myös ammattikorkeakouluympäristöön soveltuvan muutoslaboratoriosovelluksen, kumppanuuslaboratorion, ideaa. Kumppanuuslaboratorion pyrkimyksenä on rikkoa nykyiset ammattikorkeakoulun rakenteet ja suunnata toimintaa voimakkaammin yhteistyöhön työelämän kanssa. Työelämäyhteistyön kehittäminen on yksi keskeisimmistä Metropolia ammattikorkeakoulun strategisista tavoitteista. Tässä artikkelissa hahmottelemme ammattikorkeakoulun uutta toimintaideaa arvioimalla koulutusohjelmakohtaisten muutoslaboratorio-prosessien tuottamaa tietoa nykyisen toimintatavan ongelmista ja kehittämisen haasteista. Kokoamalla, vertailemalla ja kehittämällä koulutusohjelmakohtaisia ratkaisuja voidaan tuottaa aineksia uuteen toimintakonseptiin. Tässä työssä on tärkeätä selvittää nykyisen toimintatavan ongelmien luonnetta ja syitä ja täsmentää sillä perusteella kehityshaasteita sekä muodostaa kuvaa tulevan kehityksen suunnasta. 2. OPISTON TOIMINTAKONSEPTI: KESKIÖSSÄ TYÖKÄYTÄNTÖJEN OPETTAMINEN JA LAAJAN AMMATTIPÄTEVYYDEN TUOTTAMINEN Ammattikorkeakoulujen historia tähän päivään on vielä varsin nuori. Taivalta on takana runsaat 10 vuotta. Silti paljon on ehtinyt tapahtua tätä ennen, mikä on muovannut 2

3 ammattikorkeakoulujen nykyistä toimintaa ja rakenteita. Varsinkin talouselämän kehityssuunnat ja teknologiassa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet ammattikorkeakoulujen toimintaan. Ammattikorkeakoulujen muodostamista edeltänyt opistojen toimintakonseptin luotiin 1970-luvulla, jolloin toteutettiin laaja keskiasteen koulu-uudistus. Keskiöön ammatillisessa opistotasoisessa koulutuksessa nousi laajan ammattipätevyyden tuottaminen. Opintojen suunnittelua ohjasivat ammatteihin liittyvät toimenkuvat ja niissä vaadittava pätevyys. Tältä pohjalta rakennettiin opistotason koulutuksen käytänteet opettamiseen, harjoitteluun, opinnäytetöihin ja työelämäyhteistyöhön. Opistojen tehtävänä oli tuottaa työvoimaa tehtäviin, jotka asettuvat tieteellistä ongelmaratkaisua edellyttävien asiantuntijatehtävien ja suorittavan työn välille luvulla tietoteknistyminen ja globalisoituminen muokkasivat työelämän rakenteita. Tässä muutoksessa syntyivät ammattikorkeakoulut. Työelämän muutoksen haasteisiin pyrittiin vastaamaan aloittamalla uusia koulutusohjelmia, korottamalla opettajien koulutustasoa sekä kytkemällä tutkimus- ja kehittämistoiminta ja aluekehittäminen osaksi ammattikorkeakoulujen toimintaa. Näyttää kuitenkin siltä, että ammattikorkeakoulu-uudistus ei ole tuonut riittävästi mukanaan uusia ideoita vaan opiston toimintakonsepti elää yhä opetussuunnitelmien ja opetuksen suunnittelussa. Tämä näkyy muun muassa siinä, että koulutuksen ja työelämän suhde pohjautuu vielä voimallisesti ammattitehtävän käsitteeseen. Keskeiseksi muodostuu tällöin työkäytäntöjen opettaminen eikä esimerkiksi työprosessien ja työkäytäntöjen tutkiminen ja kehittäminen. Koulutusalojen välillä on tässä tosin eroja. Jotta ammattikorkeakoulun koulutusohjelma voisi ottaa askeleen työkäytäntöjä uudistavan toimintatavan suuntaan se tarvitsee uudenlaisen idean siitä, miten tukea ammatillisen pätevyyden saavuttamista ja työelämäntoimintojen kehitystä sekä miten eri koulutukseen liittyvät eri käytännöt saadaan tässä nivoutumaan toisiinsa. Tällä hetkellä ammattikorkeakouluissa eletään vaihetta, jossa ammatillisen koulutuksen uudet ja vanhat käsitteet ja toimintakäytännöt ovat yhtä aikaa käytössä ja myös osin 3

4 ristiriidassa toistensa kanssa. Kehittämishaasteet liittyvätkin tällä hetkellä ammattikorkeakoulu-uudistuksen toimintajärjestelmään tuomien uusien elementtien ja sen vanhojen elementtien välisten ristiriitojen uutta luovaan ylittämiseen. Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan liittämistä opetukseen ei voida toteuttaa niin, että kukin opettaja vastaa samanaikaisesti sekä tutkimus- ja että koulutusohjelman opetussuunnitelman toteuttamisesta. Tällainen järjestely johtaa opettajien kannalta mahdottomaan tilanteeseen. Hyvä ratkaisu ei kuitenkaan ole myöskään opetuksen ja tutkimuksen erottaminen erillisiksi toiminnoiksi. Ammattiin liittyvien tehtävien hallinnan pohjalta rakennetut harjoittelukäytänteet, koulutusohjelman laatimat oppimistehtävät ja tiedeyliopistoista omaksutut tavat toteuttaa opinnäytetyö saattavat olla myös ristiriidassa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan että aluekehittämisen asettamien vaatimusten kanssa. Alla olevassa mallissa (ks. kuva 1) edellä mainittuja ammattikorkeakoulun toiminnan sisäisiä ristiriitoja on kuvattu esittämällä pelkistetty malli opiston toimintakonseptista ja sijoittamalla siihen ammattikorkeakoulu-uudistuksen tuomat uudet elementit. 4

5 VÄLINEET Tutkimus- ja kehityshankkeet Yhdessä valmisteltu opetussuunnitelma Ainekohtaiset sisällöt Opettajakohtaiset opetusvälineet Harjoittelu työelämässä tai harjoittelulaboratoriossa Oppilaan henkilökohtainen opintosuunnitelma TEKIJÄ Aineen/ kurssin opettaja Opetusja ohjaustyö KOHDE > TULOS Koulutusammatin ammattitehtävien ja jatko-opintojen edellyttämät kvalifikaatiot Tutkija ja kehittäjä Vaihto Jako Uudet korkeammat tutkinnot Tiedon tuottaminen, kehitystyö Yksilöllistämisen ja yhtenäistämisen jännitteet SÄÄNNÖT Oppituntien perusteella maksettava palkka Yhtenäinen opetussuunnitelma Tutkimus- ja kehittämisvelvoite YHTEISÖ Koulutusohjelman työyhteisö Harjoittelun ohjaajat työelämässä Ammattikorkeakoulu, tutkimus- ja kehittämishenkilöstö TYÖNJAKO Oppiaineet yleisaineet/ammattiaineet Opetus/harjoittelun ohjaus Pysyvät opettajat, vierailevat opettajat Oppilaanohjaus Opetus/T&K Keskitetyt toiminnot/koulutusohjelmat Tohtori yliopettajat Kuva 1. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen opiston toimintajärjestelmään tuomat uudet elementit 3. KIPUILUA JA OIREILUA AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNASSA Koulutusohjelmien muutoslaboratorioissa esiin nousseiden käytännön ongelmien perusteella hahmottui kolme ongelmakeskiötä, jotka voidaan esittää tavoiteristiriitoina. Näitä olivat 1) oppiainekohtaisen opetuksen ja oppilaiden yksilöllisen ammatillisen kehityksen tukemisen, 2) ammattitehtävien oppimisen ja toiminnan kehittämisen sekä 3) yhteisissä toiminnoissa ammattikorkeakoulun menettelyjen yhtenäistämisen ja koulutusohjelmien erityisiin tarpeisiin vastaamisen tavoiteristiriidat. Oppiainekohtaisen opetuksen ja opiskelijoiden ammatillisen kehityksen ohjaamisen välinen ristiriita on periytynyt ammattikorkeakouluun opiston toimintakäytännöistä. Työelämän muutos ja sen mukanaan tuoma opintojen yksilöllistämisen paine on 5

6 kuitenkin kärjistänyt tätä ristiriitaa. Ristiriidat liittyvät oppiaineisiin perustuvaan työnjakoon, oppituntiperusteisiin työsopimuksiin ja palkkaukseen sekä opettajien välineiden oppituntikeskeisyyteen ja oppiaineita integroivien välineiden puutteeseen. Opetussuunnitelmien laadintavastuun siirtyminen koulutusohjelmille on omalta osaltaan luonut mahdollisuuden ratkaista työnjakoon ja välineistöön liittyvää ristiriitaa. Opetussuunnitelman yhteinen valmistelu on luonut opettajakunnalle yhteistä käsitystä koulutuksen kokonaisuudesta ja sen tulostavoitteista sekä tuottanut ideoita siitä, miten eri oppiaineiden opetuksen sisällöt liittyvät toisiinsa. Ristiriitoja on pyritty ylittämään kehittämällä moduuli-, juonne- ja teemapohjaisia opetussuunnitelmia, ongelmakeskeistä opetusta, projektiopetusta. (Miettinen, 1993, ) Samalla opiskelijan opintojen ohjauksen ja opiskelijan henkilökohtaisen opintojen suunnittelun tarve on korostunut. Hallinnollisten muutosten yhteydessä joidenkin koulutusohjelmien opettajamäärät ovat vähentyneet suhteessa opiskelijamäärään, mikä on luonut paineen lisätä työn tuottavuutta. Tämä on merkinnyt opiskelijaryhmien koon kasvattamista ja lähiopetuksen vähenemistä, mikä puolestaan on näkynyt oppimistulosten heikentymisenä ja opiskelijoiden motivaation laskuna, keskeyttämisten lisääntymisenä ja opintojen venymisenä. Joidenkin koulutusohjelmien kohdalla myös alalle hakeutuminen on vähentynyt tarjolla oleviin aloituspaikkoihin nähden, mikä johtuu osittain siitä, että vallalla on vanhanaikainen ja virheellinen käsitys koulutusohjelmasta. Opetussuunnitelmien ja opetuksen toteutusta koskevat uudistukset ovat nostaneet esiin kysymyksen siitä, miten opetusta pitäisi ammattikorkeakouluissa toteuttaa. Koulutusohjelman opetuksen toteuttaminen esimerkiksi kokonaisuudessaan projekteina on osoittautunut ongelmalliseksi, sillä kaikkia asioita ei ole luontevaa opettaa projekteina. Projektiopetuksen tuloksena syntyvää oppimista on myös vaikea seurata ja todentaa suhteessa koulutusohjelman tutkintotavoitteisiin. Oppiaineisiin perustuva työnjako ja siihen perustuva opetus on johtanut siihen, että opinnoista ei muodostu kokonaisuutta, jossa oppiaineet ja eri opettajien työ nivoutuisi hyvin yhteen. Muutoslaboratorio istunnoissa tuli näkyväksi, että toiminnan 6

7 hajauttaminen erillisiksi toiminnoiksi ja toimenpiteiksi on muodostanut opetuksesta opettajien yksilöprojekteja. Koulutusohjelman opettajien osaamista ei kyetä jakamaan eikä hyödyntämään opetuksen toteutuksessa. Opintojen mieltäminen ammatillista kehittymistä tukevaksi jatkumoksi jää tällöin opiskelijan tehtäväksi. Oppiminen ei kumuloidu. Tuutorointikäytäntöjen hajautuminen eri henkilöiden toteuttamiksi erillisiksi toimenpiteiksi on yleistä. Tuutoroinnissa on nähtävissä kaksi erilaista painotusta, opintojen ohjaamiseen tähtäävä ja ammatillisen kehityksen ohjaamista painottava ohjaus. Haasteeksi muodostuukin yhdistää toisiinsa yhtäältä ohjauksen tarvelähtöisyys ja tilanteenmukaisuus, niin että kukin opiskelija saa tarvitsemaansa ohjausta silloin kun sitä tarvitsee, ja toisaalta ohjauksen systemaattinen toteuttaminen niin, että kukaan opiskelija ei jää vaille ohjausta. Yhtenäinen, kaikille opiskelijoille samanlainen opintojen ohjaus on helpohkoa toteuttaa systemaattisesti osana opetussuunnitelmaa. Yksilöllistä ohjausta taas on luontevaa antaa tilanteissa, joissa opiskelija kohdataan. Kummassakin tapauksessa joidenkin opiskelijoiden olennaiset yksiöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet voivat kuitenkin jäädä havaitsematta ja tyydyttämättä. Kummassakin on myös vaikea toteuttaa opiskelijan yksilöllisen ammatillisen kehittymisen ohjausta ja arviointia. Nykyisen oppiainekohtaisen opetussuunnitelmakäytännön ja eriytyneen ohjaustoiminnan vallitessa on myös vaikeata ottaa huomioon opiskelijoiden työelämässä hankkima osaaminen ja liittää se osaksi opintosuorituksia. Edellä kuvatun perusteella voidaan sanoa, että koulutusohjelmien opettajat ovat ajautumassa uudenlaiseen tilanteeseen, joka ei ole ratkaistavissa vain toimintoja rationalisoimalla. Kiteyttäen voidaan todeta, että ammattikorkeakoulun kehityshaasteeksi nousee, o miten opetussuunnitelman mukaista oppiaineiden opetusta voidaan toteuttaa tehokkaasti ja samalla mahdollistaa yksilöllinen opiskelu ja opiskelijoiden yksilöllisen ammatillisen kehittymisen seuraaminen ja tukeminen. 7

8 Ammattikorkeakoulun tehtäviin kuuluu työelämän kehittäminen. Ammattitehtäviä laajempi näkemys alan toimintojen kehityksestä on myös entistä tärkeämpi osa ammatillista osaamista. Siitä huolimatta oppilaiden on myös osattava suorittaa ammattiin tällä hetkellä kuuluvat keskeiset tehtävät. Ammattitehtävien opettamisen ja työelämän toimintojen kehittämisen tavoitteet joutuvat kuitenkin nykyisissä rakenteissa helposti ristiriitaan keskenään. Tällä hetkellä käytössä olevat opetuksen toteuttamisen toimintatavat, jotka yhdistävät opettajat työelämään, eivät mahdollista pitkäjänteistä kehittämisyhteistyötä työelämän organisaatioiden kanssa. Hyvänä esimerkkinä tästä on opiskelijoiden harjoittelu työelämässä. Harjoittelusta muodostuu helposti opiskelijoille yksilöprojekteja ja opettajille erillinen työtehtävä, joka on irrallaan työelämän muusta toiminnasta ja ammattikorkeakoulun tutkimustoiminnasta. Opiskelijan harjoittelua ohjaavat koulutusohjelman laatimat tavoitteet ja oppimistehtävät. Opettajan tehtävänä on ennen kaikkea arvioida opiskelijan ammatillista kehittymistä ohjauskäyntien, oppimistehtävien ja koulutusohjelman ohjeisiin perustuvan työelämäarvion pohjalta. Tällaisessa tapauksessa työelämän mahdollisuudet vaikuttaa harjoittelun sisältöön ja sen toteuttamiseen jäävät vähäisiksi, sillä liikkumavara annettujen tehtävien suorittamisessa on rajattu vähäiseksi. Tilanteessa, jossa opiskelijan harjoittelua rakennetaan yhteistyössä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajien kanssa, voidaan tarjota mahdollisuus eri osapuolten tiedon ja tietämyksen soveltamiseen, täydentämiseen ja laajentamiseen. Parhaimmassa tapauksessa harjoittelu voidaan näin nivoa osaksi työelämän kehittämistoimintaa. Tämä edellyttää kuitenkin koulutusohjelman ja työelämänorganisaation välistä kiinteää yhteistyötä, jossa harjoittelua kehitetään työelämän työkäytäntöjen yhteisen tutkimisen ja kehittämisen suuntaan. Kiteyttäen voidaan todeta, että ammattikorkeakoulun kehityshaasteeksi nousee, o miten voidaan yhdistää toisiinsa yhtäältä paneutuminen alan ammattitehtävien ja tieteellisen tiedon opettamiseen ja opiskeluun ja toisaalta alan toimintakäytäntöjen kehitykseen ja kehittämiseen. 8

9 Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yksi perustelu on liittynyt tukitoimintojen yhdistämisestä ja yhtenäistämisestä saataviin hyötyihin. Niitä onkin uudistuksen yhteydessä keskitetty voimakkaasti. Koulutusohjelmien opettajat eivät aina kuitenkaan koe keskitettyjen toimintojen palvelevan toimintaansa. Toisaalta koulutusohjelmat tarvitsevat tukea ja apua toimintaansa ja ammattikorkeakoulu tarvitsee yhteisiä infrastruktuureja. Kehityshaasteeksi muodostuu, o vahvistaa ja toteuttaa keskitettyjä tukitoimintoja tavalla, joka tukee koulutusohjelmia näiden pyrkiessä vastaamaan omiin erityisiin kehityshaasteisiinsa. 4. AMMATTIKORKEAKOULUN UUDEN TOIMINTAKONSEPTIN IDEA Ammattikorkeakoulun toimintakonseptin kehittämisen lähtökohdaksi oli muutoslaboratoriohankkeessa otettu kuvassa 2 esitetty oletus ammattikorkeakoulun toiminnan lähikehityksen vyöhykkeestä. Siinä oletetaan kehitysmahdollisuuksien liittyvän yhtäältä siirtymiseen koulussa ja työelämässä erikseen tapahtuvasta oppimisesta koulun ja työelämän rajapinnalla tapahtuvaan oppimiseen ja toisaalta etenemiseen työelämän nykyisten työkäytäntöjen opettamisesta työelämän käytäntöjen uudistamisen suuntaan. Ammattikorkeakoulun uuden toimintakonseptin ja työelämän uusien toimintatapojen kehittäminen kytkeytyvät täten toisiinsa. 9

10 Koulussa ja työelämssä erikseen tapahtuva oppiminen Työelämän toimintakäytäntöjen uudistamista palveleva tieto ja osaaminen Uusimman tiedon ja tekniikan opettaminen Ammatillisten perustietojen ja taitojen opettaminen Kumppanuus ja yhteiskehittely työelämän organisaatioiden kanssa Harjoittelu, opinnäytetyöt, projektit Koulun ja työelämän rajapinnassa tapahtuva oppiminen Työelämän nykyisten toimintakäytäntöjen toteuttamisen edellyttämä tieto ja osaaminen Kuva 2. Oletus ammattikorkeakoulun toiminnan lähikehityksen vyöhykkeestä. Kuvan 2 mallissa historiallisen kehityksen oletetaan edenneen ja etenevän kahteen suuntaan. Ensinnäkin kehityksen ajatellaan etenevän koulussa tai työelämässä erikseen tapahtuvasta oppimisesta koulun ja työelämän rajapinnassa tapahtuvan oppimisen suuntaan. Toiseksi kehityksen ajatellaan etenevän työelämän nykyisten käytäntöjen hallinnan edellyttämän osaamisen tuottamisesta työelämän käytäntöjen uudistamiseen liittyvään osaamisen luomisen suuntaan. Tähän ulottuvuuteen liittyy olennaisesti tehtäväpätevyyden ja asiantuntijuuden välinen käsitteellinen ero. Näiden kahden kehityssuunnan yhtymäkohdassa on uudenlainen toimintatapa, joka perustuu ammattikorkeakoulun ja työelämän organisaatioiden pitkäjänteiseen kehittämisyhteistyöhön. Kuvan 2 vasemmanpuoleiset kentät kuvaavat tuotantokeskeisiä koulutuskonsepteja, joissa koulutuksen kehittäminen merkitsee opetussuunnitelman ja opetuskäytäntöjen sekä opetuksen ja opiskelun järjestelyjen kehittämistä. Toisistaan nämä konseptit eroavat siinä, missä määrin ne painottavat uutta tieteellistä ja teknistä tietoa. Kuvassa oikealla olevat kaksi ruutua edustavat konsepteja, joissa kehittämisen kohteena on 10

11 oppilaitoksen ja työelämän koulutukseen liittyvä yhteistyö. Nämä konseptit eroavat siinä, koskeeko yhteistyö vain koulutusta vai myös työelämän käytäntöjen kehittämistä. Kuvassa 3 on luonnehdittu ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisen erilaisia otteita. Siinä oikealla ylhäällä on uudenlainen kehittämistyön ote, joka suuntautuu uuden toimintakonseptin kehittämiseen, mutta perustuu samalla laajaan opettajakunnan osallistumiseen. Muutoslaboratoriomenetelmä voi toimia tämänkaltaisen kehittämisen välineenä. Asiantuntijaratkaisun täytäntöönpano Ylhäältä johdettu toimintakonseptin muutos Ammattikorkeakoulun prosessien ja toimintojen asiantuntijajohtoinen kehittäminen ja rationalisointi Toimintakonseptia uudistava kehittäminen Toimintakonseptin yhteinen, yhteiseen analyysiin ja kokeiluihin perustuva kehittäminen Prosessien osallistava kehittäminen, laatupiiritoiminta Nykyisen toimintakonseptin puitteissa tapahtuva kehittäminen Yhteinen kehittäminen Kuva 3. Ammattikorkeakoulun toimintakonseptin yhteistoiminnallinen kehittäminen uutena kehittämistyön muotona. Toimintakonseptin kehittäminen on strateginen kysymys sekä koulutusohjelman että ammattikorkeakoulun kannalta. Ammattikorkeakoulun strategia luo toimintakonseptin kehittämiselle lähtökohtia, mutta toisaalta toimintakonseptin kehittämisestä saadun kokemuksen tulisi vaikuttaa strategiaan. Tarvitaan kokonaissuunnittelun ja paikallisten kokeilujen vuorovaikutusta, johdon, tukiorganisaation ja kokeiluja toteuttavien opettajaryhmien vuoropuhelua ammattikorkeakoulun toimintakonseptista. Tämä on uudenlainen kehittämistyön ote, jota voi luonnehtia toimintakonseptin yhteistoiminnalliseksi kehittämiseksi. 11

12 Yhteiskehittelyn suuntaan eteneminen edellyttää yhteistyösuhteiden rakentamista erityyppisiin organisaatioihin ja toimintoihin. Samalla on kyettävä ratkaisemaan se, miten harjoittelu, tutkimus ja kehittämishankkeet pystytään nivomaan yhteen, ja miten harjoittelua voidaan kehittää enemmän työelämäyhteistyössä tapahtuvan yhteisen kehittämisen suuntaan, jossa keskeiseksi muodostuu uuden tiedon ja teknologian soveltaminen. 5. LOPUKSI Työelämässä käynnissä oleva voimakas muutos näkyy tänä päivänä myös ammattikorkeakoulujen toiminnan uudelleen arviointeina ja organisointeina. Tarkasteluun ovat nousseet koulutusorganisaatioiden aluevaikuttavuus ja alueellinen yhteistyö, työelämän entistä voimakkaampi osallistuminen koulutukseen ja tutkimukseen sekä koulutusrajat rikkovat uudenlaiset innovaatiotoimintaan pyrkivät ratkaisut. Nykyisten ammattikäytäntöjen kehittämiseksi ja toimintatapojen uudistamiseksi haetaan ratkaisuja, jotka edellyttävät usean ammattialan osaamisen yhdistämistä. Ratkaisematta ovat kuitenkin vielä tavat, joilla näitä yhteyksiä tulisi hoitaa. Pyrkimys erillään koulussa ja työelämässä tapahtuvasta kehityksestä koulun ja työelämän rajapinnalla tapahtuvaan oppimisen suuntaan on voimakas. Samalla paineet työelämän käytäntöjen uudistamiseen liittyvän osaamisen tuottamiseen kasvavat. Kumppanuus ja yhteiskehittely työelämän organisaatioiden kanssa ovat tämän suuntaisen kehitystoiminnan onnistumisen edellytys. Aika on siis otollinen ammattikorkeakoulun toimintakonseptin uudistamiselle ja kehittämiselle. Ammattikorkeakoulun uuden toimintakonseptin kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä kehitys- ja kokeilutoimintaa, joka perustuu keskeisiin kehityshaasteita koskevaan analyysiin. Siinä tarvitaan johdon strategiatyön ja opettajien koulutusohjelmakohtaisen kehitys- ja kokeilutoiminnan välistä vuorovaikutusta. Keskeisessä asemassa ovat koulutusohjelmissa koulutusta kehittävät opettajat ja heidän yhdessä tuottamansa tieto toimintakonseptin kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista. Kehittämistyö vaatii rohkeutta, uusia välineitä ja uudenlaista tapaa tarkastella omaa toimintaa. Ei riitä, että ammattikorkeakoulussa toteutetaan irrallisia kehittämishankkeita. On jatkuvasti 12

13 tarkennettava käsitystä työelämässä tarvittavasta uudenlaisesta osaamisesta ja uusista tavoista tuottaa tätä osaamista. LÄHTEET Miettinen, R. (1993). Oppitunnista oppimistoimintaa. Tutkimusopetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisestä. Tampere: Gaudeamus. Virkkunen, J., Ahonen, H., Lintula, L. (2008). Uuden toimintakonseptin kehittäminen ammattikorkeakouluun muutoslaboratorio yhteisen kehittämisen välineenä. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja, sarja A: tutkimukset ja raportit 13. Yliopistopaino: Helsinki 13

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS)

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) 1 (4) 1. OVTES -palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu palkkauksen eri perusteista

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

työpaikkaohjaajan opas

työpaikkaohjaajan opas työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Luku 6 Oppimisen arviointi

Luku 6 Oppimisen arviointi Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää

Lisätiedot

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Baarimestarin erikoisammattitutkinto

Baarimestarin erikoisammattitutkinto Baarimestarin erikoisammattitutkinto Lapin matkailuopisto Rovaniemi Kaikki esityksessä käytetyt logot, valokuvat ja muu materiaali on julkaistu niiden oikeuksien omistajien luvalla 2011 Miksi ja kenelle?

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4 Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja

Lisätiedot

Leila Lintula projektipäällikkö Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuksen kehittämispalvelut leila.lintula@metropolia.fi 1

Leila Lintula projektipäällikkö Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuksen kehittämispalvelut leila.lintula@metropolia.fi 1 1 Marianne Teräs tutkijatohtori Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö marianne.teras@helsinki.fi Leila Lintula projektipäällikkö Metropolia

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Agenda 10.00-10.15 Työpajan avaus, esittäytyminen ja päivät tavoitteet 10.15-12.00 Projektin lähtökohdat - Alustukset

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot