Ammattikorkeakoulun toimintakonseptin kehittäminen
|
|
- Timo Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ammattikorkeakoulun toimintakonseptin kehittäminen Leila Lintula, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy, Jaakko Virkkunen, Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto, Heli Ahonen, Verve Consulting, Tässä artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulun toimintakonseptin kehittämisen tarvetta ja mahdollisuuksia Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian opettajien eri koulutusohjelmissa toteuttamien muutoslaboratorioprosessien pohjalta. Konseptin kehittämisen tarve liitetään ristiriitoihin, jotka ovat syntyneet ammattikorkeakouluuudistuksen mukanaan tuomien uusien piirteiden ja opistokoulutuksen ajalta periytyneiden ratkaisujen välille. Toimintakonseptin kehittämisen haasteet kiteytetään kolmeen ongelmaan: miten yhdistää oppiainekohtainen opetus ja oppilaan ammatillisen kehityksen yksilöllinen ohjaaminen, työtehtävien hallinnan oppiminen ja työelämän toimintojen kehittämisen sekä ammattikorkeakoulun yhtenäiset menettelyt ja koulutusohjelmakohtaiset ratkaisut mielekkäästi toisiinsa. Uuden konseptin kehittämisen katsotaan edellyttävän opettajien yhteistä kehittämistoimintaa, jossa etsitään ratkaisuja liittää opetus, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja työelämän kehittäminen uudella tavalla entistä tiiviimmin toisiinsa. 1. AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAKONSEPTIN KEHITTÄMINEN Metropolia Ammattikorkeakoulussa 1 eri koulutusohjelmien opettajien toteuttamat muutoslaboratorioprosessit ovat tuottaneet havaintoja ammattikorkeakoulun toimintakonseptin kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista. Toimintakonseptin 1 EVTEK- ammattikorkeakoulu ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia yhdistyivät Metropolia Ammattikorkeakouluksi
2 kehittäminen on toteutunut ammattikorkeakoulun johdon aloitteesta ja tuella vuodesta 2005 lähtien. Yhteistyökumppanina on ollut Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö. Tähän mennessä on koulutettu 15 muutoslaboratoriomenetelmän osaajaa, muodostettu ammattikorkeakoulun sisäisten kehittäjien verkosto ja kirjoitettu julkaisu, Uuden toimintakonseptin kehittäminen ammattikorkeakouluun muutoslaboratorio yhteisen kehittämisen välineenä (Virkkunen, Ahonen, Lintula, 2008). Julkaisussa tuodaan esille ohjaajien kokemuksia muutoslaboratoriomenetelmän käytöstä kehittämisen välineenä, kuvataan toteutettuja muutoslaboratorioprosesseja ja esitetään analyysi ammattikorkeakoulun toimintakonseptin kehittämisen haasteista. Kirjassa hahmotellaan myös ammattikorkeakouluympäristöön soveltuvan muutoslaboratoriosovelluksen, kumppanuuslaboratorion, ideaa. Kumppanuuslaboratorion pyrkimyksenä on rikkoa nykyiset ammattikorkeakoulun rakenteet ja suunnata toimintaa voimakkaammin yhteistyöhön työelämän kanssa. Työelämäyhteistyön kehittäminen on yksi keskeisimmistä Metropolia ammattikorkeakoulun strategisista tavoitteista. Tässä artikkelissa hahmottelemme ammattikorkeakoulun uutta toimintaideaa arvioimalla koulutusohjelmakohtaisten muutoslaboratorio-prosessien tuottamaa tietoa nykyisen toimintatavan ongelmista ja kehittämisen haasteista. Kokoamalla, vertailemalla ja kehittämällä koulutusohjelmakohtaisia ratkaisuja voidaan tuottaa aineksia uuteen toimintakonseptiin. Tässä työssä on tärkeätä selvittää nykyisen toimintatavan ongelmien luonnetta ja syitä ja täsmentää sillä perusteella kehityshaasteita sekä muodostaa kuvaa tulevan kehityksen suunnasta. 2. OPISTON TOIMINTAKONSEPTI: KESKIÖSSÄ TYÖKÄYTÄNTÖJEN OPETTAMINEN JA LAAJAN AMMATTIPÄTEVYYDEN TUOTTAMINEN Ammattikorkeakoulujen historia tähän päivään on vielä varsin nuori. Taivalta on takana runsaat 10 vuotta. Silti paljon on ehtinyt tapahtua tätä ennen, mikä on muovannut 2
3 ammattikorkeakoulujen nykyistä toimintaa ja rakenteita. Varsinkin talouselämän kehityssuunnat ja teknologiassa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet ammattikorkeakoulujen toimintaan. Ammattikorkeakoulujen muodostamista edeltänyt opistojen toimintakonseptin luotiin 1970-luvulla, jolloin toteutettiin laaja keskiasteen koulu-uudistus. Keskiöön ammatillisessa opistotasoisessa koulutuksessa nousi laajan ammattipätevyyden tuottaminen. Opintojen suunnittelua ohjasivat ammatteihin liittyvät toimenkuvat ja niissä vaadittava pätevyys. Tältä pohjalta rakennettiin opistotason koulutuksen käytänteet opettamiseen, harjoitteluun, opinnäytetöihin ja työelämäyhteistyöhön. Opistojen tehtävänä oli tuottaa työvoimaa tehtäviin, jotka asettuvat tieteellistä ongelmaratkaisua edellyttävien asiantuntijatehtävien ja suorittavan työn välille luvulla tietoteknistyminen ja globalisoituminen muokkasivat työelämän rakenteita. Tässä muutoksessa syntyivät ammattikorkeakoulut. Työelämän muutoksen haasteisiin pyrittiin vastaamaan aloittamalla uusia koulutusohjelmia, korottamalla opettajien koulutustasoa sekä kytkemällä tutkimus- ja kehittämistoiminta ja aluekehittäminen osaksi ammattikorkeakoulujen toimintaa. Näyttää kuitenkin siltä, että ammattikorkeakoulu-uudistus ei ole tuonut riittävästi mukanaan uusia ideoita vaan opiston toimintakonsepti elää yhä opetussuunnitelmien ja opetuksen suunnittelussa. Tämä näkyy muun muassa siinä, että koulutuksen ja työelämän suhde pohjautuu vielä voimallisesti ammattitehtävän käsitteeseen. Keskeiseksi muodostuu tällöin työkäytäntöjen opettaminen eikä esimerkiksi työprosessien ja työkäytäntöjen tutkiminen ja kehittäminen. Koulutusalojen välillä on tässä tosin eroja. Jotta ammattikorkeakoulun koulutusohjelma voisi ottaa askeleen työkäytäntöjä uudistavan toimintatavan suuntaan se tarvitsee uudenlaisen idean siitä, miten tukea ammatillisen pätevyyden saavuttamista ja työelämäntoimintojen kehitystä sekä miten eri koulutukseen liittyvät eri käytännöt saadaan tässä nivoutumaan toisiinsa. Tällä hetkellä ammattikorkeakouluissa eletään vaihetta, jossa ammatillisen koulutuksen uudet ja vanhat käsitteet ja toimintakäytännöt ovat yhtä aikaa käytössä ja myös osin 3
4 ristiriidassa toistensa kanssa. Kehittämishaasteet liittyvätkin tällä hetkellä ammattikorkeakoulu-uudistuksen toimintajärjestelmään tuomien uusien elementtien ja sen vanhojen elementtien välisten ristiriitojen uutta luovaan ylittämiseen. Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan liittämistä opetukseen ei voida toteuttaa niin, että kukin opettaja vastaa samanaikaisesti sekä tutkimus- ja että koulutusohjelman opetussuunnitelman toteuttamisesta. Tällainen järjestely johtaa opettajien kannalta mahdottomaan tilanteeseen. Hyvä ratkaisu ei kuitenkaan ole myöskään opetuksen ja tutkimuksen erottaminen erillisiksi toiminnoiksi. Ammattiin liittyvien tehtävien hallinnan pohjalta rakennetut harjoittelukäytänteet, koulutusohjelman laatimat oppimistehtävät ja tiedeyliopistoista omaksutut tavat toteuttaa opinnäytetyö saattavat olla myös ristiriidassa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan että aluekehittämisen asettamien vaatimusten kanssa. Alla olevassa mallissa (ks. kuva 1) edellä mainittuja ammattikorkeakoulun toiminnan sisäisiä ristiriitoja on kuvattu esittämällä pelkistetty malli opiston toimintakonseptista ja sijoittamalla siihen ammattikorkeakoulu-uudistuksen tuomat uudet elementit. 4
5 VÄLINEET Tutkimus- ja kehityshankkeet Yhdessä valmisteltu opetussuunnitelma Ainekohtaiset sisällöt Opettajakohtaiset opetusvälineet Harjoittelu työelämässä tai harjoittelulaboratoriossa Oppilaan henkilökohtainen opintosuunnitelma TEKIJÄ Aineen/ kurssin opettaja Opetusja ohjaustyö KOHDE > TULOS Koulutusammatin ammattitehtävien ja jatko-opintojen edellyttämät kvalifikaatiot Tutkija ja kehittäjä Vaihto Jako Uudet korkeammat tutkinnot Tiedon tuottaminen, kehitystyö Yksilöllistämisen ja yhtenäistämisen jännitteet SÄÄNNÖT Oppituntien perusteella maksettava palkka Yhtenäinen opetussuunnitelma Tutkimus- ja kehittämisvelvoite YHTEISÖ Koulutusohjelman työyhteisö Harjoittelun ohjaajat työelämässä Ammattikorkeakoulu, tutkimus- ja kehittämishenkilöstö TYÖNJAKO Oppiaineet yleisaineet/ammattiaineet Opetus/harjoittelun ohjaus Pysyvät opettajat, vierailevat opettajat Oppilaanohjaus Opetus/T&K Keskitetyt toiminnot/koulutusohjelmat Tohtori yliopettajat Kuva 1. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen opiston toimintajärjestelmään tuomat uudet elementit 3. KIPUILUA JA OIREILUA AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNASSA Koulutusohjelmien muutoslaboratorioissa esiin nousseiden käytännön ongelmien perusteella hahmottui kolme ongelmakeskiötä, jotka voidaan esittää tavoiteristiriitoina. Näitä olivat 1) oppiainekohtaisen opetuksen ja oppilaiden yksilöllisen ammatillisen kehityksen tukemisen, 2) ammattitehtävien oppimisen ja toiminnan kehittämisen sekä 3) yhteisissä toiminnoissa ammattikorkeakoulun menettelyjen yhtenäistämisen ja koulutusohjelmien erityisiin tarpeisiin vastaamisen tavoiteristiriidat. Oppiainekohtaisen opetuksen ja opiskelijoiden ammatillisen kehityksen ohjaamisen välinen ristiriita on periytynyt ammattikorkeakouluun opiston toimintakäytännöistä. Työelämän muutos ja sen mukanaan tuoma opintojen yksilöllistämisen paine on 5
6 kuitenkin kärjistänyt tätä ristiriitaa. Ristiriidat liittyvät oppiaineisiin perustuvaan työnjakoon, oppituntiperusteisiin työsopimuksiin ja palkkaukseen sekä opettajien välineiden oppituntikeskeisyyteen ja oppiaineita integroivien välineiden puutteeseen. Opetussuunnitelmien laadintavastuun siirtyminen koulutusohjelmille on omalta osaltaan luonut mahdollisuuden ratkaista työnjakoon ja välineistöön liittyvää ristiriitaa. Opetussuunnitelman yhteinen valmistelu on luonut opettajakunnalle yhteistä käsitystä koulutuksen kokonaisuudesta ja sen tulostavoitteista sekä tuottanut ideoita siitä, miten eri oppiaineiden opetuksen sisällöt liittyvät toisiinsa. Ristiriitoja on pyritty ylittämään kehittämällä moduuli-, juonne- ja teemapohjaisia opetussuunnitelmia, ongelmakeskeistä opetusta, projektiopetusta. (Miettinen, 1993, ) Samalla opiskelijan opintojen ohjauksen ja opiskelijan henkilökohtaisen opintojen suunnittelun tarve on korostunut. Hallinnollisten muutosten yhteydessä joidenkin koulutusohjelmien opettajamäärät ovat vähentyneet suhteessa opiskelijamäärään, mikä on luonut paineen lisätä työn tuottavuutta. Tämä on merkinnyt opiskelijaryhmien koon kasvattamista ja lähiopetuksen vähenemistä, mikä puolestaan on näkynyt oppimistulosten heikentymisenä ja opiskelijoiden motivaation laskuna, keskeyttämisten lisääntymisenä ja opintojen venymisenä. Joidenkin koulutusohjelmien kohdalla myös alalle hakeutuminen on vähentynyt tarjolla oleviin aloituspaikkoihin nähden, mikä johtuu osittain siitä, että vallalla on vanhanaikainen ja virheellinen käsitys koulutusohjelmasta. Opetussuunnitelmien ja opetuksen toteutusta koskevat uudistukset ovat nostaneet esiin kysymyksen siitä, miten opetusta pitäisi ammattikorkeakouluissa toteuttaa. Koulutusohjelman opetuksen toteuttaminen esimerkiksi kokonaisuudessaan projekteina on osoittautunut ongelmalliseksi, sillä kaikkia asioita ei ole luontevaa opettaa projekteina. Projektiopetuksen tuloksena syntyvää oppimista on myös vaikea seurata ja todentaa suhteessa koulutusohjelman tutkintotavoitteisiin. Oppiaineisiin perustuva työnjako ja siihen perustuva opetus on johtanut siihen, että opinnoista ei muodostu kokonaisuutta, jossa oppiaineet ja eri opettajien työ nivoutuisi hyvin yhteen. Muutoslaboratorio istunnoissa tuli näkyväksi, että toiminnan 6
7 hajauttaminen erillisiksi toiminnoiksi ja toimenpiteiksi on muodostanut opetuksesta opettajien yksilöprojekteja. Koulutusohjelman opettajien osaamista ei kyetä jakamaan eikä hyödyntämään opetuksen toteutuksessa. Opintojen mieltäminen ammatillista kehittymistä tukevaksi jatkumoksi jää tällöin opiskelijan tehtäväksi. Oppiminen ei kumuloidu. Tuutorointikäytäntöjen hajautuminen eri henkilöiden toteuttamiksi erillisiksi toimenpiteiksi on yleistä. Tuutoroinnissa on nähtävissä kaksi erilaista painotusta, opintojen ohjaamiseen tähtäävä ja ammatillisen kehityksen ohjaamista painottava ohjaus. Haasteeksi muodostuukin yhdistää toisiinsa yhtäältä ohjauksen tarvelähtöisyys ja tilanteenmukaisuus, niin että kukin opiskelija saa tarvitsemaansa ohjausta silloin kun sitä tarvitsee, ja toisaalta ohjauksen systemaattinen toteuttaminen niin, että kukaan opiskelija ei jää vaille ohjausta. Yhtenäinen, kaikille opiskelijoille samanlainen opintojen ohjaus on helpohkoa toteuttaa systemaattisesti osana opetussuunnitelmaa. Yksilöllistä ohjausta taas on luontevaa antaa tilanteissa, joissa opiskelija kohdataan. Kummassakin tapauksessa joidenkin opiskelijoiden olennaiset yksiöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet voivat kuitenkin jäädä havaitsematta ja tyydyttämättä. Kummassakin on myös vaikea toteuttaa opiskelijan yksilöllisen ammatillisen kehittymisen ohjausta ja arviointia. Nykyisen oppiainekohtaisen opetussuunnitelmakäytännön ja eriytyneen ohjaustoiminnan vallitessa on myös vaikeata ottaa huomioon opiskelijoiden työelämässä hankkima osaaminen ja liittää se osaksi opintosuorituksia. Edellä kuvatun perusteella voidaan sanoa, että koulutusohjelmien opettajat ovat ajautumassa uudenlaiseen tilanteeseen, joka ei ole ratkaistavissa vain toimintoja rationalisoimalla. Kiteyttäen voidaan todeta, että ammattikorkeakoulun kehityshaasteeksi nousee, o miten opetussuunnitelman mukaista oppiaineiden opetusta voidaan toteuttaa tehokkaasti ja samalla mahdollistaa yksilöllinen opiskelu ja opiskelijoiden yksilöllisen ammatillisen kehittymisen seuraaminen ja tukeminen. 7
8 Ammattikorkeakoulun tehtäviin kuuluu työelämän kehittäminen. Ammattitehtäviä laajempi näkemys alan toimintojen kehityksestä on myös entistä tärkeämpi osa ammatillista osaamista. Siitä huolimatta oppilaiden on myös osattava suorittaa ammattiin tällä hetkellä kuuluvat keskeiset tehtävät. Ammattitehtävien opettamisen ja työelämän toimintojen kehittämisen tavoitteet joutuvat kuitenkin nykyisissä rakenteissa helposti ristiriitaan keskenään. Tällä hetkellä käytössä olevat opetuksen toteuttamisen toimintatavat, jotka yhdistävät opettajat työelämään, eivät mahdollista pitkäjänteistä kehittämisyhteistyötä työelämän organisaatioiden kanssa. Hyvänä esimerkkinä tästä on opiskelijoiden harjoittelu työelämässä. Harjoittelusta muodostuu helposti opiskelijoille yksilöprojekteja ja opettajille erillinen työtehtävä, joka on irrallaan työelämän muusta toiminnasta ja ammattikorkeakoulun tutkimustoiminnasta. Opiskelijan harjoittelua ohjaavat koulutusohjelman laatimat tavoitteet ja oppimistehtävät. Opettajan tehtävänä on ennen kaikkea arvioida opiskelijan ammatillista kehittymistä ohjauskäyntien, oppimistehtävien ja koulutusohjelman ohjeisiin perustuvan työelämäarvion pohjalta. Tällaisessa tapauksessa työelämän mahdollisuudet vaikuttaa harjoittelun sisältöön ja sen toteuttamiseen jäävät vähäisiksi, sillä liikkumavara annettujen tehtävien suorittamisessa on rajattu vähäiseksi. Tilanteessa, jossa opiskelijan harjoittelua rakennetaan yhteistyössä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajien kanssa, voidaan tarjota mahdollisuus eri osapuolten tiedon ja tietämyksen soveltamiseen, täydentämiseen ja laajentamiseen. Parhaimmassa tapauksessa harjoittelu voidaan näin nivoa osaksi työelämän kehittämistoimintaa. Tämä edellyttää kuitenkin koulutusohjelman ja työelämänorganisaation välistä kiinteää yhteistyötä, jossa harjoittelua kehitetään työelämän työkäytäntöjen yhteisen tutkimisen ja kehittämisen suuntaan. Kiteyttäen voidaan todeta, että ammattikorkeakoulun kehityshaasteeksi nousee, o miten voidaan yhdistää toisiinsa yhtäältä paneutuminen alan ammattitehtävien ja tieteellisen tiedon opettamiseen ja opiskeluun ja toisaalta alan toimintakäytäntöjen kehitykseen ja kehittämiseen. 8
9 Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yksi perustelu on liittynyt tukitoimintojen yhdistämisestä ja yhtenäistämisestä saataviin hyötyihin. Niitä onkin uudistuksen yhteydessä keskitetty voimakkaasti. Koulutusohjelmien opettajat eivät aina kuitenkaan koe keskitettyjen toimintojen palvelevan toimintaansa. Toisaalta koulutusohjelmat tarvitsevat tukea ja apua toimintaansa ja ammattikorkeakoulu tarvitsee yhteisiä infrastruktuureja. Kehityshaasteeksi muodostuu, o vahvistaa ja toteuttaa keskitettyjä tukitoimintoja tavalla, joka tukee koulutusohjelmia näiden pyrkiessä vastaamaan omiin erityisiin kehityshaasteisiinsa. 4. AMMATTIKORKEAKOULUN UUDEN TOIMINTAKONSEPTIN IDEA Ammattikorkeakoulun toimintakonseptin kehittämisen lähtökohdaksi oli muutoslaboratoriohankkeessa otettu kuvassa 2 esitetty oletus ammattikorkeakoulun toiminnan lähikehityksen vyöhykkeestä. Siinä oletetaan kehitysmahdollisuuksien liittyvän yhtäältä siirtymiseen koulussa ja työelämässä erikseen tapahtuvasta oppimisesta koulun ja työelämän rajapinnalla tapahtuvaan oppimiseen ja toisaalta etenemiseen työelämän nykyisten työkäytäntöjen opettamisesta työelämän käytäntöjen uudistamisen suuntaan. Ammattikorkeakoulun uuden toimintakonseptin ja työelämän uusien toimintatapojen kehittäminen kytkeytyvät täten toisiinsa. 9
10 Koulussa ja työelämssä erikseen tapahtuva oppiminen Työelämän toimintakäytäntöjen uudistamista palveleva tieto ja osaaminen Uusimman tiedon ja tekniikan opettaminen Ammatillisten perustietojen ja taitojen opettaminen Kumppanuus ja yhteiskehittely työelämän organisaatioiden kanssa Harjoittelu, opinnäytetyöt, projektit Koulun ja työelämän rajapinnassa tapahtuva oppiminen Työelämän nykyisten toimintakäytäntöjen toteuttamisen edellyttämä tieto ja osaaminen Kuva 2. Oletus ammattikorkeakoulun toiminnan lähikehityksen vyöhykkeestä. Kuvan 2 mallissa historiallisen kehityksen oletetaan edenneen ja etenevän kahteen suuntaan. Ensinnäkin kehityksen ajatellaan etenevän koulussa tai työelämässä erikseen tapahtuvasta oppimisesta koulun ja työelämän rajapinnassa tapahtuvan oppimisen suuntaan. Toiseksi kehityksen ajatellaan etenevän työelämän nykyisten käytäntöjen hallinnan edellyttämän osaamisen tuottamisesta työelämän käytäntöjen uudistamiseen liittyvään osaamisen luomisen suuntaan. Tähän ulottuvuuteen liittyy olennaisesti tehtäväpätevyyden ja asiantuntijuuden välinen käsitteellinen ero. Näiden kahden kehityssuunnan yhtymäkohdassa on uudenlainen toimintatapa, joka perustuu ammattikorkeakoulun ja työelämän organisaatioiden pitkäjänteiseen kehittämisyhteistyöhön. Kuvan 2 vasemmanpuoleiset kentät kuvaavat tuotantokeskeisiä koulutuskonsepteja, joissa koulutuksen kehittäminen merkitsee opetussuunnitelman ja opetuskäytäntöjen sekä opetuksen ja opiskelun järjestelyjen kehittämistä. Toisistaan nämä konseptit eroavat siinä, missä määrin ne painottavat uutta tieteellistä ja teknistä tietoa. Kuvassa oikealla olevat kaksi ruutua edustavat konsepteja, joissa kehittämisen kohteena on 10
11 oppilaitoksen ja työelämän koulutukseen liittyvä yhteistyö. Nämä konseptit eroavat siinä, koskeeko yhteistyö vain koulutusta vai myös työelämän käytäntöjen kehittämistä. Kuvassa 3 on luonnehdittu ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisen erilaisia otteita. Siinä oikealla ylhäällä on uudenlainen kehittämistyön ote, joka suuntautuu uuden toimintakonseptin kehittämiseen, mutta perustuu samalla laajaan opettajakunnan osallistumiseen. Muutoslaboratoriomenetelmä voi toimia tämänkaltaisen kehittämisen välineenä. Asiantuntijaratkaisun täytäntöönpano Ylhäältä johdettu toimintakonseptin muutos Ammattikorkeakoulun prosessien ja toimintojen asiantuntijajohtoinen kehittäminen ja rationalisointi Toimintakonseptia uudistava kehittäminen Toimintakonseptin yhteinen, yhteiseen analyysiin ja kokeiluihin perustuva kehittäminen Prosessien osallistava kehittäminen, laatupiiritoiminta Nykyisen toimintakonseptin puitteissa tapahtuva kehittäminen Yhteinen kehittäminen Kuva 3. Ammattikorkeakoulun toimintakonseptin yhteistoiminnallinen kehittäminen uutena kehittämistyön muotona. Toimintakonseptin kehittäminen on strateginen kysymys sekä koulutusohjelman että ammattikorkeakoulun kannalta. Ammattikorkeakoulun strategia luo toimintakonseptin kehittämiselle lähtökohtia, mutta toisaalta toimintakonseptin kehittämisestä saadun kokemuksen tulisi vaikuttaa strategiaan. Tarvitaan kokonaissuunnittelun ja paikallisten kokeilujen vuorovaikutusta, johdon, tukiorganisaation ja kokeiluja toteuttavien opettajaryhmien vuoropuhelua ammattikorkeakoulun toimintakonseptista. Tämä on uudenlainen kehittämistyön ote, jota voi luonnehtia toimintakonseptin yhteistoiminnalliseksi kehittämiseksi. 11
12 Yhteiskehittelyn suuntaan eteneminen edellyttää yhteistyösuhteiden rakentamista erityyppisiin organisaatioihin ja toimintoihin. Samalla on kyettävä ratkaisemaan se, miten harjoittelu, tutkimus ja kehittämishankkeet pystytään nivomaan yhteen, ja miten harjoittelua voidaan kehittää enemmän työelämäyhteistyössä tapahtuvan yhteisen kehittämisen suuntaan, jossa keskeiseksi muodostuu uuden tiedon ja teknologian soveltaminen. 5. LOPUKSI Työelämässä käynnissä oleva voimakas muutos näkyy tänä päivänä myös ammattikorkeakoulujen toiminnan uudelleen arviointeina ja organisointeina. Tarkasteluun ovat nousseet koulutusorganisaatioiden aluevaikuttavuus ja alueellinen yhteistyö, työelämän entistä voimakkaampi osallistuminen koulutukseen ja tutkimukseen sekä koulutusrajat rikkovat uudenlaiset innovaatiotoimintaan pyrkivät ratkaisut. Nykyisten ammattikäytäntöjen kehittämiseksi ja toimintatapojen uudistamiseksi haetaan ratkaisuja, jotka edellyttävät usean ammattialan osaamisen yhdistämistä. Ratkaisematta ovat kuitenkin vielä tavat, joilla näitä yhteyksiä tulisi hoitaa. Pyrkimys erillään koulussa ja työelämässä tapahtuvasta kehityksestä koulun ja työelämän rajapinnalla tapahtuvaan oppimisen suuntaan on voimakas. Samalla paineet työelämän käytäntöjen uudistamiseen liittyvän osaamisen tuottamiseen kasvavat. Kumppanuus ja yhteiskehittely työelämän organisaatioiden kanssa ovat tämän suuntaisen kehitystoiminnan onnistumisen edellytys. Aika on siis otollinen ammattikorkeakoulun toimintakonseptin uudistamiselle ja kehittämiselle. Ammattikorkeakoulun uuden toimintakonseptin kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä kehitys- ja kokeilutoimintaa, joka perustuu keskeisiin kehityshaasteita koskevaan analyysiin. Siinä tarvitaan johdon strategiatyön ja opettajien koulutusohjelmakohtaisen kehitys- ja kokeilutoiminnan välistä vuorovaikutusta. Keskeisessä asemassa ovat koulutusohjelmissa koulutusta kehittävät opettajat ja heidän yhdessä tuottamansa tieto toimintakonseptin kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista. Kehittämistyö vaatii rohkeutta, uusia välineitä ja uudenlaista tapaa tarkastella omaa toimintaa. Ei riitä, että ammattikorkeakoulussa toteutetaan irrallisia kehittämishankkeita. On jatkuvasti 12
13 tarkennettava käsitystä työelämässä tarvittavasta uudenlaisesta osaamisesta ja uusista tavoista tuottaa tätä osaamista. LÄHTEET Miettinen, R. (1993). Oppitunnista oppimistoimintaa. Tutkimusopetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisestä. Tampere: Gaudeamus. Virkkunen, J., Ahonen, H., Lintula, L. (2008). Uuden toimintakonseptin kehittäminen ammattikorkeakouluun muutoslaboratorio yhteisen kehittämisen välineenä. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja, sarja A: tutkimukset ja raportit 13. Yliopistopaino: Helsinki 13
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotKokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa
Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotAHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan
LisätiedotKAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.
KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotLaajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen
LisätiedotYhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotLahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut
Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotUudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki
Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen
Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotKouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame
Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotAIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA
AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa
LisätiedotOPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA
OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS)
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) 1 (4) 1. OVTES -palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu palkkauksen eri perusteista
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotAmmattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä
Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos
Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen
LisätiedotVANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008
1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille
LisätiedotOpinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta
Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen
LisätiedotKeravanjoen koulu Opitaan yhdessä!
Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
Lisätiedottyöpaikkaohjaajan opas
työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotMiten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?
LisätiedotDemokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012
Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotPuitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotEsitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta
Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta
LisätiedotKuopion Konservatorio
1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion
LisätiedotSelvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa
Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen
LisätiedotEsitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta
Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta
LisätiedotTYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotBaarimestarin erikoisammattitutkinto
Baarimestarin erikoisammattitutkinto Lapin matkailuopisto Rovaniemi Kaikki esityksessä käytetyt logot, valokuvat ja muu materiaali on julkaistu niiden oikeuksien omistajien luvalla 2011 Miksi ja kenelle?
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotJoustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotKysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotLeila Lintula projektipäällikkö Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuksen kehittämispalvelut leila.lintula@metropolia.fi 1
1 Marianne Teräs tutkijatohtori Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö marianne.teras@helsinki.fi Leila Lintula projektipäällikkö Metropolia
LisätiedotOpiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä
Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ
LisätiedotOppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus
Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Agenda 10.00-10.15 Työpajan avaus, esittäytyminen ja päivät tavoitteet 10.15-12.00 Projektin lähtökohdat - Alustukset
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
Lisätiedottiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI
OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Lisätiedot