Ääni rakennetun ympäristön puolesta

Transkriptio

1 Ääni rakennetun ympäristön puolesta

2 Sisältö Rakennusteollisuuden tavoitteet hallitusohjelmaan Talousrikollisuuden torjuntaa on tehostettava 5 Koti- ja ulkomaiselle työvoimalle tulee taata yhtäläiset pelisäännöt ja mahdollisuudet 7 Rakennusten energiatehokkuutta ja korjausrakentamista edistetään voimakkaasti päästöjen vähentämiseksi 9 Liikenneinfrastruktuuriin sitoutunutta korjausvelkaa pienennetään kasvattamalla perusväylänpidon reaalirahoitusta 11 Kiviainesten saatavuus ja ylijäämämassojen sijoittelu on mahdollistettava kaavoituksella 13 Kohtuuhintaisen asumisen ja rakentamisen esteitä on poistettava muun muassa kaavoitusta tehostamalla 15 Kannen kuva: Skanska ja YIT/Arkkitehtisuunnittelu Jukka Tikkanen Oy Jyväskylän Lutakko on oiva esimerkki kaupunkirakenteen eheyttämisestä. Kaupungin keskustan tuntumassa, järven rannalla sijaitseva vanha teol lisuusalue on muuttunut viime vuosina viihtyisäksi asuinalueeksi. assa etualalla olevien uusien kerrostalojen taakse on visualisoitu tulevia rakennuksia.

3 Rakennusteollisuuden tavoitteet hallitusohjelmaan Talousrikollisuuden torjuntaa on tehostettava. Koti- ja ulkomaiselle työvoimalle tulee taata yhtäläiset pelisäännöt ja mahdollisuudet. Rakennusten energiatehokkuutta ja korjausrakentamista edistetään voimakkaasti päästöjen vähentämiseksi. Liikenneinfrastruktuuriin sitoutunutta korjausvelkaa pienennetään kasvattamalla perusväylänpidon reaalirahoitusta. Kiviainesten saatavuus ja ylijäämämassojen sijoittelu sekä kohtuuhintainen asuen ja rakentaen on mahdollistettava kaavoituksella. Rakennusteollisuus RT ry on määrittänyt vuonna 2011 nimettävän hallituksen ohjelmatavoitteikseen keskeisiä asioita, joilla edistetään rakennetun ympäristön toimivuutta ja laatua. Pyrkimyksenä on kehittää entistäkin parempaa elinympäristöä ihmisille ja toitaympäristöä elinkeinoelämälle. Rakennettu ympäristö vaikuttaa suuresti ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja toimeentuloon. Sen osuus kansallisvarallisuudestamme on lähes kolme neljäsosaa. Rakennus- ja kiinteistöala tarjoaa työtä lähes joka viidennelle suomalaiselle. Rakennuksistamme, väylistämme ja verkostoistamme sekä alan liiketoitaedellytyksistä huolehtien on siten kaikkien suomalaisten yhteinen etu. Tarmo Pipatti Toimitusjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakennetussa ympäristössä on yli 70 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta. Rakennusteollisuuden rooli on keskeinen yhdyskuntarakenteen kehittämisessä, palvelujen tuottamisessa ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Rakennusteollisuus työllistää suoraan neljännesmiljoona henkilöä ja kiinteistöala sekä alaan liittyvät palvelut mukaan lukien noin puoli miljoonaa suomalaista. Rakennustuotannon arvo vuonna 2010 oli lähes 27 miljardia euroa. Rakennusteollisuus RT ry 3

4 a: Jyr yrki Ves a

5 Talousrikollisuuden torjuntaa on tehostettava Toimenpide-ehdotukset ja perustelut Liiketoinan harjoittaen rakennusalalla saatetaan luvanvaraiseksi. Rakennustoinan luvanvaraisuudella vaikeutetaan talousrikollisten mahdollisuuksia perustaa yrityksiä rakennusalalle. Toimiluvan saamisen edellytyksenä on, että yrityksen vastuuhenkilöt eivät ole aiem syyllistyneet harmaan talouden harjoittamiseen. Rakennusalan urakanantajien ilmoitusvelvollisuus alihankkijoille suoritetuista maksuista ja työmaalla työskentelevistä työntekijöistä säädetään pakolliseksi. Ilmoitusvelvollisuus parantaa merkittävästi verohallinnon mahdollisuuksia tunnistaa harmaan talouden ja pimeän työn harjoittajat ja kohdistaa tarkastustoimensa niihin. Riskiä jäädä kiinni rakennusalalla harjoitetusta talousrikollisuudesta lisätään merkittävästi. Kiinnijäämisriskiä kasvatetaan paitsi järjestelmiä kehittämällä myös tehostetun ja oikein kohdistetun valvonnan avulla. Tilaajavastuulakia tulee uudistaa ja sen vaikuttavuutta tehostaa. Laista on poistettava vakiintuneen yrityksen ja vakiintuneen sopimussuhteen käsitteet, ja selvitykset tulee vaatia kaikilta. Lain perusteella vaadittavien todistusten tietosisältöä on kehitettävä, ja lain edellyttämien selvitysten saatavuutta helpotettava. Sähköinen kulkulupajärjestelmä antaa mahdollisuuden valvoa tehokkaasti sitä, keitä työmaalla liikkuu. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden aiheuttamat menetykset ovat vuositasolla useita miljardeja euroja. Viime vuosina tilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla. Rakennusalalla yhteiskunnan menettämien verojen ja muiden lakisääteisten maksujen arvioidaan olevan vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Rakennusalalla käyttöön otettava käännetty arvonlisävero ei poista alalta harmaata taloutta. Sen vuoksi rakennusalan talousrikollisuuden torjuntatoimenpiteitä pitää tehostaa edelleen. Torjuntatyöhön varattavat rahasummat palautuvat valtiolle, kun yhteiskunnalle kuuluvat verot ja maksut tulevat hoidetuiksi. Rakennusalan ja koko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että valtioneuvoston vahvistaman 5. talousrikostorjuntaohjelman toimenpiteet toteutetaan. Rakennusteollisuus RT ry 5

6 a: Jyr ki Vesa

7 Koti- ja ulkomaiselle työvoimalle tulee taata yhtäläiset pelisäännöt ja mahdollisuudet Toimenpide-ehdotukset ja perustelut Rakennusalalla työskenteleville säädetään pakolliseksi veronumero ja perustetaan veronumerorekisteri. Veronumeron avulla verottaja voi seurata ulkomaisten työntekijöiden Suomessa oleskelun kestoa ja verosäännösten noudattamista. Ulkomaalaisten työsuhteiden valvontaan kohdistuvia viranomaisresursseja on lisättävä. Suomeen saapuville ulkomaisille työntekijöille ja heidän työnantajilleen suunnattua tiedottamista suomalaisista työehdoista on parannettava. Rakennusalan työntekijöiden eläkepoistuma on toimialoista suurimpia: noin henkilöä vuosittain seuraavien viidentoista vuoden aikana. Työmarkkinoille tulevat uudet, pienet ikäluokat ja nykyisin työttömänä olevat eivät yksin riitä korvaamaan syntyvää vajetta. Rakennusalalla tarvitaankin jatkossa edelleen myös ulkomaista työvoimaa. Työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n sisällä on myös yksi EU:n perusperiaatteista. Siksi on varmistettava, että koti- ja ulkomaisen työvoiman käytön periaatteet ja verokohtelu ovat mahdollisimman yhdenmukaiset ja ettei ulkomaalaisten työskentelyä rajoiteta keinotekoisesti. Ulkomaisen rakennusalan työntekijän veronumeron toitaperiaate Hakee veronumeron, ilmoittaa tiedot verottajalle. Ulkomainen työntekijä Tekee työsopimuksen. Veronumero edellytys työmaalle pääsyyn. Verottaja Veronumero Alihankintayritys Työturvallisuuslain mukaan kaikilla rakennustyömailla työskentelevillä tulee olla kuvallinen henkilötunniste. Veronumero merkittäisiin henkilötunnistekorttiin, mikä helpottaisi työmaalla tapahtuvaa valvontaa. Vertaa ja tarkastaa tietoja keskenään, kohdistaa valvontaa. Päätoteuttajan työmaa Pitää luetteloa kaikista työmaan työntekijöistä ja ilmoittaa tiedot verottajalle kuukausittain. Ilmoittaa päätoteuttajalle työntekijöistään ja vuokratyöntekijöistä. Rakennusteollisuus RT ry 7

8 a: Ari An der ersin

9 Rakennusten energiatehokkuutta ja korjausrakentamista edistetään voimakkaasti päästöjen vähentämiseksi Toimenpide-ehdotukset ja perustelut Energiamääräyksille laaditaan johdonmukainen tiekartta, joka tukee rakentamisen pitkäjänteistä kehittämistä. Määräyksissä asetetaan selkeät tavoitteet rakennuksen oaisuuksille. Keinot jätetään vapaiksi, ja eri materiaaleja, järjestelmiä ja laitteita kohdellaan tasaveroisesti. Korjausrakentamisen strategian toimeenpanoa on vauhditettava. Korjausrakentamisessa ohjataan energiatehokkuuden parantamiseen taloudellisilla kannustimilla. Kaavoitusta kehitetään ottamaan nykyistä parem huomioon rakennusten energiatehokkuus. Viestinnällä ja opastamalla levitetään tietoutta. Koulutuksen taso ja riittävyys tulee taata. Tilaajien, kuten kuluttajien ja erityisesti asunto-osakeyhtiöiden, tietoutta tulee lisätä korjausrakentamisesta ja energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä. Suomi on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan muun muassa vähentämällä merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjään, parantamalla energiatehokkuuttaan ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Rakennetun ympäristön rooli on keskeinen, sillä rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat noin kolmanneksen päästöistä. Suomen tavoitteena on tehostaa rakennusten energiankäyttöä siten, että kulutus vuonna 2050 on 60 % pienempi kuin tänä päivänä. Tähän tavoitteeseen ei päästä puuttumatta radikaalisti nykyisen talokannan energiankulutukseen, koska noin puolet vuonna 2050 käytössä olevista rakennuksista on olemassa jo nyt. Uudis rakentamisessa edetään säädösohjauksella lähes nollaenergiatasoon, joka tulee rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan saavuttaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Rakennusteollisuus RT ry 9

10 Ku Ku K a: a: a: a: a: a: a: a em in mi m käi käi käi äi kä k en nen nen nen en nen n /Ja /Ja /Ja /Ja /J / nne nne nne nne n n Le Le Le Le Le Le Le L hti hti ti hti hti ht h n en nen nen nen en en e ne ne ne ne ne ne ne ne

11 Liikenneinfrastruktuuriin sitoutunutta korjaus velkaa pienennetään kasvat tamalla perus väylän pidon reaali rahoitusta Toimenpide-ehdotukset ja perustelut Perusväylänpitoon osoitetaan 200 miljoonan euron vuotuinen tasokorotus turvaamaan liikenneverkon riittävä kunto ja liikenneturvallisuuden kehittäen. Teiden ylläpitoon tarkoitetut määrärahat sidotaan indeksiin. Väylähankkeille laaditaan pitkäkestoinen, vaalikauden ylittävä investointi- ja rahoitussuunnitelma. Perustetaan valtionyhtiö rahoittamaan elinkaarimallilla toteutettavia hankkeita. Elinkaarimallien edistämiseksi perustetaan kilpailuttamisosaamiseen keskittyvä koordinoiva tietokeskus valtioneuvoston kanslian tai valtiovarainisteriön alaisuuteen. Perusväylänpidon reaalirahoitusta on lisättävä, jotta voidaan varmistaa liikenneturvallisuus, pysäyttää väyläverkostojen kunnon heikkeneen ja purkaa korjausinvestointikasaumaa. Liikenneviraston toita- ja taloussuunnitelmassa perusväylänpidon rahoitus menee lähes kokonaan olemassa olevan verkon välttämättömään kunnossapitoon, liikenteen hallintaan ja peruskorjaukseen. Rahoitusta ei juurikaan riitä palvelutasoa parantaviin toimenpiteisiin. Näiden tarve on kuitenkin jatkuvasti kasvanut, kun väylästö sekä sen laitteet ja järjestelmät lisääntyvät ja ikääntyvät niin fyysisesti kuin toinallisestikin. Pääosa Suomen liikenneverkostosta vaatii ikääntymisestä johtuvaa rakenteiden korjausta. Korjaustarve näkyy muun muassa teiden päällystevaurioina, painua, ratojen päällysrakenteiden ja erityisesti tukikerrosten heikentymisenä, erikoisrakenteiden kuten siltojen vaurioina ja käyttörajoituksina sekä vesiväylien turvatekniikan puutteina. Tienpidon asiantuntijalaskelmien perusteella tieverkkoon kohdistuu noin 1,4 miljardin euron korjausvelka. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin niiden maanteiden parantamiseen, jotka kunnoltaan eivät enää vastaa tien käyttötarkoitusta. Pitkän ajan tavoitteena on vähentää korjausvelka puoleen nykyisestä. Rakennusteollisuus RT ry 11

12 a: Jyr ki Ves a

13 Kiviainesten saatavuus ja ylijäämämassojen sijoittelu on mahdollistettava kaavoituksella Toimenpide-ehdotukset ja perustelut Kiviaineshuoltoon on laadittava valtakunnallinen ohjeistus ja valtionhallintoon varmistettava luonnonvarapolitiikan kokonaisvaltainen koordinointi ja kehittäen. Maankäytön suunnittelu ja ohjaus saatetaan maakuntatasoiseksi kiviainesten ottoalueiden ja ylijäämämassojen sijoittelun osalta. Maakuntakaavoihin tulee varata riittävä määrä alueita kiviainesten ottoon ja ylijäämämaille koko maakunnan pitkän aikavälin tarpeisiin. Ympäristövaikutusten arviointi tulee tehdä maakuntakaavan yhteydessä. Kiviaineksia käytetään Suomessa noin 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Niitä tarvitaan muun muassa teiden ja talojen perustuksiin. Kiviainestuotannossa kriittinen tekijä on oikealaatuisten ainesten saatavuus läheltä kulutuskohteita. Myös rakentamisen ylijäämämaa-ainekselle on tärkeä varata varastointi- ja läjitysalueita rakentamispaikkojen läheisyyteen. Pitkäjänteisellä suunnittelulla voidaan yhdistää samoille alueille muun muassa kiviainesten ottotoitaa sekä ylijäämämaiden vastaanottoa ja käsittelyä. Kiviainesten ja ylijäämämaiden kuljetusetäisyyksien lyhentäen vähentää kustannuksia ja energiankulutusta sekä kuljetusten ympäristöpäästöjä. Kivija maa-ainekset ovat suurin yksittäinen kuljetussuoritteiden erä Suomen teillä. Mikäli niiden kuljetusmatkat kasvavat, se merkitsee huomattavaa lisärasitusta myös tiestöllemme. Kiviaineksia, eli kalliomursketta, soraa ja hiekkaa, käytetään kaikissa rakentamisen muodoissa ja kunnossapidossa. Ne ovat myös monien rakennusmateriaalien, kuten asfaltin ja betonin raaka-aineita. Käytännössä rakentamista ei voida harjoittaa ilman kiviaineksia ja toimivaa kiviaineshuoltoa. Kiviainesten tarve on keskittynyt suurimpiin kasvukeskuksiin, joissa rakentaen on vilkkainta. Kasvukeskusten rakentaen kohdistuu enenevässä määrin alueille, joita ei aiem ole ollut taloudellista käyttää niiden huonojen pohjaolosuhteiden takia ja joista joudutaan poistamaan kyseisen kohteen rakentamiseen kelpaamaton maaaines eli ylijäämämaa. Rakentamisen ylijäämämaiden läjitys- ja varastointialueista on valtavaa pulaa kasvukeskusten läheisyydessä, sillä niiden tarvetta ei ole otettu huomioon kaavoituksessa. Tällöin ylijäämämaita joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja. Rakennusteollisuus RT ry 13

14 a: Pasi Leino

15 Kohtuuhintaisen asumisen ja rakentamisen esteitä on poistet tava muun muassa kaavoitusta tehostamalla Toimenpide-ehdotukset ja perustelut Maankäyttö- ja rakennuslakia täsmennetään siten, että kuntien pitää esittää laskelma kehittämiskorvauksen määrästä jo maankäyttösopimuksen neuvotteluvaiheessa ja toteuttaa velvoitteensa infrarakentamiseen kaavan edellyttämässä aikataulussa. Täydennys- ja lisärakentamista edistetään muun muassa normiohjauksella, kaavoituksellisia esteitä poistamalla ja helpottamalla lisärakennusoikeuden saamista. Rakennusvalvontaa kehitetään muun muassa yhdistämällä yksiköitä, kasvattamalla asiantuntemusta ja käyttämällä kumppanuusmalleja. Rakennusvalvonnan roolia omakotirakentamisessa tehtävän pimeän työn ehkäisemisessä on lisättävä. Omistusasumisen asema on turvattava. Asuntolainojen korkojen vähennysoikeus tulee säilyttää nykytasolla ja siten kannustaa omistusasunnon hankintaan. Vuokra-asuntotuotantoa tuetaan sosiaalisen asumisen ja muuttoliikkeen synnyttämiin tarpeisiin. Kunnat pitää velvoittaa selvittämään kaavoituksen kustannusvaikutukset asuntorakentamiseen. Toimenpiteitä kaavoituksen tehostamiseksi tulee jatkaa, jotta varmistetaan riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta asuntotuotannon ja muun rakentamisen tarpeisiin. Täydennys- ja lisärakentamisen mahdollistaen on tärkeää myös yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja korjausrakentamisen edistämiseksi. Rakennusteollisuuden säännöllisesti tehtävän asuntokyselyn mukaan tonttikustannukset ja tonttipula ovat olleet suurin vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistymistä haittaava tekijä koko 2000-luvun. Tonttien korkea hinta ja heikko saatavuus voivat muodostua kohtuuhintaisen asumisen esteeksi varsinkin kasvukeskuksissa. Kuntien maankäyttösopimusten nykyiset menettelyt samoin kuin rakennusvalvontojen tulkintojen ristiriitaisuudet hidastavat rakentamista ja aiheuttavat turhia kustannuksia. Asumista verotetaan kovalla kädellä. Vastikään korotettiin kiinteistöveroja, ja verot ovat merkittävä kustannus myös rakentamisessa. Esimerkiksi uuden asunnon hinnasta yli 40 prosenttia on erilaisia veroja ja veronluontoisia menoja. Toimivat vuokra-asuntomarkkinat ovat talouden kehityksen edellytys etenkin pääkaupunkiseudulla. Niin sanotun korkotuetun välimallin tapaisia tukimuotoja tarvitaan vauhdittamaan vuokra-asuntotuotantoa. Rakennusteollisuus RT ry 15

16 Rakennusteollisuus RT ry 2011 Rakennusteollisuus RT ry on koko rakennusteollisuuden yhteinen etujärjestö, joka kattaa niin urakoinnin kuin rakennustuoteteollisuudenkin. Liittoyhteisö muodostuu Rakennusteollisuus RT ry:stä keskusliittona ja siihen kuuluvista viidestä toimialasta, jotka ovat Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi. Viiden toimialan yhteensä yli 2000 jäsenyrityksen palveluksessa on lähes henkilöä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 10 miljardia euroa. Rakennusteollisuus RT ry PL 381 (Unioninkatu 14), Helsinki puh. (09) fax (09)