Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret esiselvitys"

Transkriptio

1 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret esiselvitys Prosessinäkökulma ehkäisevän lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä lastensuojelun ohjaukseen, tiedonkeruuseen ja ammattikäytäntöihin Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Osaaminen, työ ja hyvinvointi

2 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret 1 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret esiselvitys Prosessinäkökulma ehkäisevän lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä lastensuojelun ohjaukseen, tiedonkeruuseen ja ammattikäytäntöihin Tarja Heino & Tapio Kuure Yhteenveto Johdanto Tausta ja tehtävä Esiselvityshankkeen eteneminen ja toteutus Esiselvityksen toimintaympäristö muutoksessa Hankkeen näkökulma syrjäytymisen käsitteeseen Prosessinäkökulma ehkäisevään lapsi- ja nuorisopolitiikkaan Tutkimuksesta Lastensuojelulain ja nuorisolain vertailu ja tutkimuksellinen seuranta Lastensuojelupolitiikan ja nuorisopolitiikan määrittelyistä Lasten ja nuorten hyvinvointipoliittisen suunnittelun normiohjaus Lastensuojelutyön ja nuorisotyön suhde ammatillisella kentällä Tutkimuksellinen seuranta ja lakien leikkauspinnat Lastensuojelun tietopohjan kehittäminen Johtopäätöksiä ja suosituksia Viitattu kirjallisuus Liitteet: Liite 1. Esiselvityksien taustaraporttien yhteenvedot...37 Nuoria koskeva syrjäytymistieto: avauksia tiedon ja tietämisen politiikkaan.. 37 Syrjäytymisvaarasta talouden ja kulutuksen kentillä Erityinen lapsuus - erityinen yhteiskunnallinen vastuu Nuorten syrjäytyminen ja rikollisuus Lasten ja nuorten sektoritutkimuksen katvealueita Lastensuojelujärjestöjen tutkimus- ja kehittämistoiminta Tavoitteista kiinni. Monialainen sektorit ylittävä yhteistyö nuorten palveluissa 59 Liite 2. Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta Liite 3. Hyvinvoinnin ja terveyden tietopyramidi...66 Taulukot Taulukko 1. Alle 30-vuotiaiden määrä joilla on lapsia 2006 Kuviot Kuvio 1. Esiselvityshankkeen prosessikuvaus Kuvio 2. Syrjäytymisen keskeiset ulottuvuudet Kuvio 3. Syrjäytymisen ulottuvuudet Kuvio 4. Lapsuuden ja nuoruuden arjen ja systeemimaailman kohtaamisia

3 2 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Yhteenveto Esiselvityksen kokoavana tavoitteena oli osallistua riittävän kattavan, sektoreita ylittävän tietopohjan luomiseen syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten elämänkulun ja elinolojen kehityksen tutkimiseksi ja seuraamiseksi. Pidemmän tähtäinen tavoitteena on ollut luoda pohjaa pitkäjänteiselle tutkimusyhteistyölle sekä yhteistoimintamallien juurruttamiselle tutkimuksen rakenteisiin. Esiselvityksen tavoitteet olivat: käynnistää tutkimuskartoitusten valmistelu lasten ja nuorten syrjäytymistä koskevasta tutkimuksesta; identifioida ne tutkimusteemat, joiden katsotaan olevan hyödyksi päätöksenteolle tulevina vuosina. tunnustella yhteisiä intressejä ja hahmotella ehdotus pidemmän aikajänteen tutkimushankkeiden käynnistämiseksi ja hakemiseksi; valmistella suunnitelma siitä, miten lastensuojelu- ja nuorisolakien toteutumista sekä lakien leikkauspintoja tutkitaan jatkossa yhteistyössä eri tahojen kanssa; valmistella ehdotus säännönmukaisesti toistettavien lastensuojelun erillisselvitysten toteuttamisesta; valmistella johtopäätökset kartoitusten ja tutkimusten perusteella syrjäytymisvaarassa olevien lasten arjesta ja tarvittavista toimenpiteistä. Esiselvityksen toteuttaneen konsortion rakenne oli kolmitasoinen: 1. Stakes (vuoden 2009 alusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) ja Nuorisotutkimusverkosto (NTV), jotka vastasivat hankkeen koordinaatiosta 2. yhteistyökumppanit, jotka osallistuivat tutkimuskartoitusten tekemiseen (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Kuluttajatutkimuskeskus, Sosiaalikehitys Oy); ja 3. muu yhteistyöverkosto: Suomen Kuntaliitto, Turun yliopisto/turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, Tampereen yliopisto/sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos, Jyväskylän yliopisto/lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt osaamiskeskittymä, Lapin yliopisto/sosnet ja saamelais-/syrjäseutujen lapset ja nuoret, Sosiaalialan osaamiskeskus -verkosto, Kanuuna-verkosto, Kansanterveyslaitos, Nuorisotutkimusseura, Lapsuudentutkimuksen seura ja Lastensuojelun Keskusliitto. Laaja ja monitahoisen verkoston työskentely rakentui neljän työpajan ja loppuseminaarin varaan. Esiselvitysraportti perustuu kuuteen konsortion osapuolten tuottamaan selvitykseen. Ne ovat saatavana sektoritutkimuksen neuvottelukunnan verkkosivuilta. Jokainen raportti sisältää tiivistelmän sekä usein myös suosituksia toimenpiteiksi, ja ne ovat tämän selvityksen liitteenä. Nuoria koskeva syrjäytymistieto: avauksia tiedon ja tietämisen politiikkaan. Nuorisotutkimusverkosto, Leena Suurpää (toim.) Syrjäytymisvaarasta talouden ja kulutuksen kentillä Kuluttajatutkimuskeskus, Anna-Riitta Lehtinen & Anu Raijas & Johanna Varjonen Erityinen lapsuus - erityinen yhteiskunnallinen vastuu Mitä lastensuojelusta tiedetään ja mitä päätöksentekijän pitäisi siitä tietää? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tarja Heino (toim.)

4 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret 3 Nuorten syrjäytyminen ja rikollisuus Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Janne Kivivuori (toim.) Lasten ja nuorten sektoritutkimuksen katvealueita Lapin yliopisto, Anneli Pohjola Lastensuojelujärjestöjen tutkimus- ja kehittämistoiminta Lastensuojelun Keskusliitto, Senja Kemppainen & Kaisu Muuronen Tavoitteista kiinni. Monialainen sektorit ylittävä yhteistyö nuorten palveluissa Sosiaalikehitys Oy, Sari Pitkänen & Tom Tarvainen Tutkimusten kartoituksen jälkeen todettiin ilmeinen tarve yhteistyörakenteeseen, jonka nimenomaisena yhteisenä tutkimuskohteena on syrjäytyminen. Tutkimuskohteen rajaus johtaa tarpeeseen tehdä metodisia valintoja. Silloin kun tutkittava ilmiö on luonteeltaan monitasoisesti kehkeytynyt, vaikutuksiltaan monisuuntainen ja yksilöllisenä, lähiyhteisöllisenä ja yhteiskunnallisena ongelmana näkyvä ja myös uhkaava, tarvitaan yhtäaikaisesti laajaa ja syvää tutkimusotetta. Eri tieteiden oman erityislaadun ja tutkimuksen tarkkuutta tarvitaan samalla kun tarvitaan keskusteluyhteyttä niiden välillä. Syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria koskevaa tutkimusta on tehty sekä yleiseltä että erityiseltä tasolta. Yleisellä tasolla on tutkittu lapsiperheiden sekä lasten ja nuorten toimeentuloa, köyhyyttä, koulunkäyntiä ja työllisyyttä, kuluttajuutta, sosiaalisia suhteita sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen kysymyksiä. On tutkittu erilaisten järjestelmien ja palvelujen kehitystä ja toimintaa sekä jonkin verran myös yksilöiden kokemuksia palveluista. Yleinen ja erityinen ovat kohdanneet yksittäisissä hankkeissa sekä yksittäisten tutkijoiden työssä. Tavallisesti tutkimus pyrkii tarkastelemaan erilaisia teemoja ensi sijassa väestön lasten näkökulmasta (aineistona ikäkohortit, koululuokat tai esim. neuvolan asiakkaat) eli se kuvaa kokonaisuutta. Toisenlainen tulokulma avautuu syrjäytymisvaarassa olevien lasten näkökulmasta. Esiselvitys osoitti, ettei ole mahdollista ryhtyä paikkaamaan tutkimuksen sisällöllisiä puutteita ja katvealueita, jos tutkimuksen tuottajakentän ja aineistoinfrastruktuurin perustavia, rakenteellisia ongelmia ei ratkaista. Rakenteelliset edellytykset ovat ehdoton edellytys vaikuttavan tutkimustiedon tuottamiselle. Lakien toimeenpanon hallinnollisella ja tutkimuksellisella seurannalla on eri tehtävät, mutta niitä ei voi tarkastella toisistaan erillään, koska kummassakin tapauksessa seurannalla on sama kohde, osin sama materiaali seurannan tukena ja niiden seurantaprosessit ovat kytkeytyneet toisiinsa. Tavoitteena on, että näiden tehtävien toteuttamiseen muodostuu synerginen yhteys. Se edellyttää monitasoista yhteistyötä, johon olisi löydettävä joustavat puitteet. Uudistusten toteutumisen hallinnollisen seurannan ja tutkimuksellisen seurannan välisessä vuoropuhelussa toimijat edustavat erilasia näkökulmia ja perustehtäviä; kuuluviin tulisi saada niin valtion, kuntien, kansalaisjärjestöjen kuin nuorten ja sijaishuollossa olevien lastenkin äänet. Valtakunnallinen nuorisopolitiikka on linjattu, mutta valtakunnallinen lastensuojelupolitiikka on vielä määrittelemättä. Uudistunut lastensuojelulaki ja valtion valvonnan tehostuminen eivät yksinään riitä, vaan resurssiohjauksella voitaisiin tukea ehkäisevän lastensuojelun toteutumista. Lastensuojelusta (syrjäytymisvaarassa olevista lapsista) käytettävissä olevaa tietopohjaa on erikseen kartoitettu. Lastensuojelun asiakasseuranta ehdotetaan

5 4 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret toteutettavaksi erillisselvityksinä siten, että joka vuosi toteutetaan yksi selvitys, ja kokonaisuus muodostaa siten neljän vuoden rullaavan tiedonkeruun kierron. Tarkoitus on turvata riittävä ja luotettava tietopohja seurannan, päätöksenteon ja tutkimuksen perustaksi. On huomioitava, että tällaista tietopohjaa tarvitaan sekä valtakunnallisessa että paikallisessa päätöksenteossa ja strategisessa työssä, joten sen on oltava näiden tahojen saavutettavissa. Esiselvityksessä päädytään kolmeen suositukseen. 1) Ajankohtainen taloudellinen ja yhteiskunnallisen tilanne perustelee laajapohjaisen monitieteinen tutkimushankkeen käynnistämistä aiheesta luvun taantuman vaikutus lasten nuorten elämänkulkuun - mitä tapahtuu syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille eri puolilla maata ja erilaisissa kunnissa? Sektoritutkimuksen neuvottelukunta rahoittaa tutkimuksen. Samalla sektoritutkimuksen neuvottelukunta voi profiloitua yhteiskunnallisista muutoksista nouseviin akuuttien tutkimustarpeisiin reagoivana toimijana ja tutkimustiedon käytön edistäjänä. Se edellyttää nopeaa ja joustavaa rahoitusrakennetta, jolla voidaan puuttua ajankohtaista tiedontarvetta koskeviin teemoihin. Hankkeeseen sisältyy oleellisena osana lastensuojelun tietotuotannon edistäminen käynnistämällä THL:n ehdottamat erillisselvitykset. lasten ja nuorten kuulemiskäytäntöjen kehittäminen ja kehittäminen ja kytkeminen osaksi yksilötyön, palvelujen kehittämisen ja lapsi- ja nuorisopolitiikan käytäntöjä. ehkäisevän lastensuojeluin toteutumisen seuranta moniammatilisessa ja sektorirajat ylittävässä yhteistyössä on tarpeen organisoida niin, että myös kansalaisten, asiakkaiden, kansalaisjärjestöjen ja seurakuntien tieto ja kokemukset tulevat huomioiduksi. nuorisobarometrin ja muiden säännöllisesti toteutettavien kyselytutkimusten laajentaminen erityisissä instituutioissa oleviin lapsiin tiedontuotannon vahvistaminen lasten ja nuorten arjesta (mm. vapaa-aika) paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen tason ylisektoraalisen vuoropuhelun kehittäminen. Tavoitteena on kehittää forumeita ja menetelmiä syrjäytymisvaaran ehkäisemiseen hyödyntämällä tietopyramidin sisältämiä tietoja eri tasoilta niin, että voidaan tukea esimerkiksi paikallisella tasolla kehittämisohjelmien (Kaste, Lanuke) strategioiden sekä lakisääteisten lastensuojelusuunnitelmien valmistelua, arviointia ja toteutumista. Sektoritutkimuslaitosten ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyön tiivistäminen mm. tilastojen yhteiskäytön, erillisselvitysten suunnittelun ja toteuttamisen osalta 2) Monitieteisen lasten ja nuorten syrjäytymisvaaraan keskittyvä tutkimus tarvitsee tämän teeman tutkimista tukevan valtakunnallisen ja alueellisen yhteistyörakenteen edistämistä. Juuri nyt kuntien taloustilanteen muututtua oleellisesti olisi mahdollisuus vahvistaa valtion tuella tällaista seurantaan ja arviointiin keskittyvää monitieteistä yhteistyötä. Monitieteinen ja -kenttäinen yhteistyörakenne edistäisi paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen tason ylisektoraalisen vuoropuhelun kehittymistä. Esiselvitystä varten muodostettua konsortion yhteistyörakennetta on perusteltua hyödyntää tutkimusresursoinnissa siten, että sektoreiden välinen monitieteinen asiantuntemus (mm. lastensuojelu ja nuorisotyö) ja niiden rajoilla oleva, helposti hiljaiseksi jäävä tieto (mm. sosiaalityön ja rikosoikeusjärjestelmän tietokatveet) saadaan näkyväksi osaksi tutkimustoimintaa. Hyödynnettäviä alueellisia rakenteita on mm. valtakun-

6 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret 5 nallisesti jo olemassa oleva ja toimiva, kaikki kunnat kattava monitoimijainen verkosto, Sosiaalialan osaamiskeskukset 1. THL tukee osaamiskeskuksia erityisesti tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa sekä tarpeen mukaan muissakin tehtävissä. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat verkostoituneet paikallisesti eri tavoin monien hankkeiden kautta tutkijoiden, tutkimus- ja koulutusyksiköiden kanssa. Tämänkaltaisten vakiintuneiden rakenteiden lisäksi on syytä hyödyntää ja tukea uudenlaisia, vielä työstämisvaiheessa olevia verkostorakenteita kuten nuorisotyön kehittämistä vahvistavaa, valmisteilla olevaa yhteistyöverkostoa, jossa yhdistyy nuorisotyön käytännön toimijoiden, nuorisoalan koulutuksesta vastaavien tahojen ja tutkijoiden asiantuntemus ja osaaminen. 3) Esiselvityksessä paikannettiin tutkimuskohteen tietopohjaan liittyviä aukkoja ja puutteita, ja jatkossa tarvittavan tutkimuksen painopisteiksi määriteltiin seuraavat: Menetelmällisesti tulisi laajentaa 1) pitkittäistutkimusten suuntaan ja hyödyntää synergiaetuja sektoritutkimuslaitosten sisällä ja välillä; erityisesti ylisukupolvisten prosessien seuranta vaatii pitkittäistutkimusten metodologian kehittämistä ja aineistojen monipuolista hyödyntämistä; 2) kvantitatiivisten aineistojen ohella nykyistä systemaattisempaan laadullisten aineistojen mahdollistamien seurantajärjestelmien vahvistamiseen erityisesti sellaisista lasten ja nuorten arkea koskettavista aiheista, joita on vaikea vangita tilasto- ja kyselyaineistoihin (elämänkulun näkökulma keskeinen); 3) monimetodisten ja monitasoisten tutkimusasetelmien suuntaan luoda asetelmia, joissa tutkija on "kentällä", ja asetelmiin, joissa muodostuu tutkivia ja oppivia yhteisöjä käytäntöyhteyteen; sekä lisätä asetelmia, joissa lapsi on tiedon tuottajana, tutkimukseen osallistuvana "tutkijana"; 4) lasten ja nuorten kuulemiskäytäntöjen kehittämiseen ja niiden kytkemiseen osaksi tutkimuksen käytäntöjä. Arviointi- ja vaikuttavuustutkimus on puutteellista ja metodologiselta tasoltaan hyvin vaihteleva. Erityisesti kehittämishankkeiden vaikuttavuutta koskeva keskustelu on jäsentymätöntä, mikä vaikuttaa kehittämistyön tavoiteasetteluihin ja odotettuihin tuloksiin. Kohdennettuja tutkimusten meta-analyyseja tarvitaan, jotta tutkimusten käyttö lisääntyisi ja hyödynnettävyys paranisi. Jatkuvaa surveypohjaisia erillisseurantoja laajennetaan ulottumaan myös lasten ja nuorten erityisiin arkiympäristöihin. Tämä mahdollistaisi vertailevan seurannan polarisaatiokehityksen osalta. o Temaattiset erityiskohteet: maahanmuutto ja monikulttuuristuvan arjen erityiskysymykset sekä maan sisäinen muutto; sektoreiden väliset rajapinnat; moninkertaiset marginaalikysymykset; lasten ja nuorten palvelujärjestelmä ja sen johtaminen; lasten ja nuorten vapaa-aika (fyysiset ja virtuaaliset ympäristöt, osallistuminen organisoituun ja omaehtoiseen kansalaistoimintaan sekä osallistumisen esteet); sukupolvisuhteet sekä kasvatuksen nykyhaasteet lasten, nuorten ja perheiden arkielämässä sekä institutionaalisissa toimintaympäristöissä. 1 kts. liite 2

7 6 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret 1. Johdanto 1.1. Tausta ja tehtävä Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Työ, osaaminen ja hyvinvointi -jaosto julisti haettavaksi määrärahan neljään esiselvitystehtävään. Yksi näistä tehtävistä osoitettiin teemaan Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret. Hakujulistuksessa esiselvitystehtävän tavoitteet jaettiin neljäksi kohdaksi. Hakujulistuksen mukaan esiselvityksen tuli kartoittaa syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvien lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittisten toimien ja käynnissä olevien kansallisten ohjelmien tilannetta kartoittaa aihealueen tutkimuksen tilannetta kartoittaa tutkimustietoa toimien vaikuttavuudesta kartoittaa tutkimustarpeita siitä näkökulmasta, että tutkimuksen tulee tukea päätöksentekoa Käsillä olevassa esiselvityksessä Prosessinäkökulma ehkäisevän lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä lastensuojelun ohjaukseen, tiedonkeruuseen ja ammattikäytäntöihin on pyritty tunnistamaan lasten ja nuorten erityiset syrjäytymisen rakentumisen tavat ja ympäristöt. Syrjään jääviin marginaaleihin kuuluvat lapset ja nuoret jäävät usein myös tutkimusten ulkopuolelle, jolloin heidän elämäntilanteestaan ja -kokemuksistaan ei kerry tietoa päätöksen teon pohjaksi. Esiselvitystä kannattelee elämänkulku- ja prosessinäkökulma, joka avasi mahdollisuuden lähestyä poikkitieteisesti ja -hallinnollisesti niitä rajapintoja ja katvealueita, joita yhtäältä tutkimuksen sektoriajattelu ja toisaalta professionaalisten toimintakulttuurien ja käytäntöjen erot voivat tuottaa. Erityinen huomio kohdistettiin siihen, miten heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret integroituvat hyvinvointipoliittisiin järjestelmiin niin lastensuojelun kuin nuorisotyön, opetuksen, rikosoikeusjärjestelmän ja muiden (kasvatus)instituutioiden kentille. Esiselvitys pohjautuu tutkimussuunnitelmaan ja tilaukseen, joiden fokuksessa oli lastensuojelu. Esiselvityksen kokoavana tavoitteena oli osallistua riittävän kattavan, sektoreita ylittävän tietopohjan luomiseen syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten elämänkulun ja elinolojen kehityksen tutkimiseksi ja seuraamiseksi. Pidemmän tähtäinen tavoitteena on ollut luoda pohjaa pitkäjänteiselle tutkimusyhteistyölle sekä yhteistoimintamallien juurruttamiselle tutkimuksen rakenteisiin. Esiselvityksen tavoitteet olivat: käynnistää tutkimuskartoitusten valmistelu lasten ja nuorten syrjäytymistä koskevasta tutkimuksesta; identifioida ne tutkimusteemat, joiden katsotaan olevan hyödyksi päätöksenteolle tulevina vuosina. tunnustella yhteisiä intressejä ja hahmotella ehdotus pidemmän aikajänteen tutkimushankkeiden käynnistämiseksi ja hakemiseksi; valmistella suunnitelma siitä, miten lastensuojelu- ja nuorisolakien toteutumista sekä lakien leikkauspintoja tutkitaan jatkossa yhteistyössä eri tahojen kanssa; valmistella ehdotus säännönmukaisesti toistettavien lastensuojelun erillisselvitysten toteuttamisesta;

8 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret 7 valmistella johtopäätökset kartoitusten ja tutkimusten perusteella syrjäytymisvaarassa olevien lasten arjesta ja tarvittavista toimenpiteistä. Raportin rakenne noudattaa esiselvityksen tehtävien mukaista järjestystä. Loppuun on koottu yhteenveto ja suositukset. Esiselvityksen toteuttaneen konsortion rakenne oli kolmitasoinen: 1. Stakes (vuoden 2009 alusta THL) ja Nuorisotutkimusverkosto, jotka vastasivat hankkeen koordinaatiosta 2. yhteistyökumppanit, jotka osallistuivat tutkimuskartoitusten tekemiseen (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Kuluttajatutkimuskeskus, Sosiaalikehitys Oy); ja 3. muu yhteistyöverkosto toi panoksensa esiselvityksen työpajoihin ja seminaareihin. Yhteistyöverkostosta Lastensuojelun Keskusliitto teki hankkeelle kyselyn liiton jäsenjärjestöjen tekemästä tutkimustoiminnasta. Hankkeen vastuuhenkilöinä toimivat Tarja Heino, koordinaattori (Stakes), Tapio Kuure, koordinaattori (NTV), Pekka Hakkarainen (Stakes) ja Leena Suurpää (NTV). Konsortion yhteyshenkilöinä toimivat Janne Kivivuori (Optula), Anu Raijas (KTK) ja Tom Tarvainen (Sosiaalikehitys Oy). Muu yhteistyöverkosto yhteyshenkilöineen oli seuraava: Suomen Kuntaliitto (Jussi Merikallio, Sirkka Rousu ja Juha Jokinen), Turun yliopisto/turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus (Hanna Lagström, Marko Lähteenmäki), Tampereen yliopisto/sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos (Tarja Pösö), Jyväskylän yliopisto/lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt osaamiskeskittymä (Mirja Satka, Timo Harrikari), Lapin yliopisto/sosnet ja saamelais-/syrjäseutujen lapset ja nuoret (Anneli Pohjola), Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos (Kristiina Laiho; 9 osaamiskeskusta ja niiden lastensuojeluverkostot), Kanuuna-verkosto (19 kuntaa, Lasse Siurala, Eija Ahola, Harri Taponen), Kansanterveyslaitos (Anneli Pouta, Päivi Mäki), Nuorisotutkimusseura, Lapsuudentutkimuksen seura (Niina Rutanen) ja Lastensuojelun Keskusliitto (Mauri Upanne, Senja Kemppainen, Kaisu Muuronen) sekä NTV:n puolelta lisäksi Kaisa Vehkalahti, Sami Myllyniemi, Laura Kestilä ja Mirja Määttä sekä Stakesista Johanna Hiitola, Hanna Heinonen ja Päivi Känkänen. Hankkeen ohjausryhmänä toimi sektoritutkimuksen neuvottelukunnan jaosto. Jaoston jäsenille esiteltiin työn etenemistä marraskuun lopulla 2008, käytiin keskustelu hankkeen järjestämässä loppuseminaarissa sekä esiteltiin valmis esiselvitys Esiselvityshankkeen eteneminen ja toteutus Lasten ja nuorten syrjäytymisvaara -teemassa tehdään tutkimusta monella taholla: useissa yliopistoissa, korkeakouluissa ja sektoritutkimuslaitoksissa, tutkimusverkostoissa, järjestöissä ja säätiöissä sekä näiden monissa tiedekunnissa, jaostoissa, pääainelaitoksilla jne. Kaikkien mahdollisten tutkimuksen suorituspaikkojen ja toteuttajatahojen kartoittaminen osoittautui jo sellaisenaan melkoiseksi tehtäväksi. Tästä saatiin esimakua konsortion sisällä, kun osapuolet kartoittivat kukin oman yhteisönsä tekemän syrjäytymisvaarassa oleviin lapsiin ja nuoriin kohdistuneen tutkimuksen. Syrjäytymisvaarassa oleviin lapsiin ja nuoriin liittyvän tutkimuksen kartoittamisen kukin konsortiotaho toteutti omilla rajauksilla ja menetelmillä.

9 8 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret -esiselvityshankkeen työskentely perustui laajaan yhteistyöverkostoon, joka kerättiin aikaisempien yhteyksien pohjalta nopeassa tahdissa kesäkuun alussa heti esiselvityksen hakujulistuksen julkaisemisen jälkeen. Konsortion tahojen tehtävät määriteltiin hakemuksessa. Sopimusten allekirjoitusten jälkeen lokakuun loppupuolella hankkeen konkretisoitiin kunkin yhteistyökumppanin tavoitteet, tehtävät ja aikataulu hankkeessa Laaja ja monitahoisen verkoston työskentely rakentui neljän työpajan ja loppuseminaarin varaan. Työpajat työskentelivät joulukuun puolivälin jälkeen ja ennen tammikuun puoliväliä. Työpajoissa analysoitiin esiselvityshankkeeseen tuotettuja tutkimuskatsauksia, keskusteltiin lapsi- ja nuorisopolitiikan tietopohjan ja käytäntöjen ohjauksen kysymyksistä, toimintaympäristön muutoksesta sekä muutamista lasten ja nuorten syrjäytymisuhan erityiskysymyksistä (kuten maahanmuuttajataustaiset perheet) sekä keskusteltiin selvityksen johtopäätöksistä. Tammikuun lopussa 2009 hanke järjesti työseminaarin, jossa loppuraportin luonnosta alustavine suosituksineen käsiteltiin asiantuntijapaneeelissa. Seminaarin puheenjohtajana toimi työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi ja asiantuntevat kommentit kuultiin seuraavilta: ohjelmaneuvos Sirpa Kekkonen, ohjelmajohtaja Georg von Wrede, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, pääsihteeri Tuomas Kurttila ja johtaja Kari Ilmonen. Yleisökeskusteluun osallistui yhteistyökumppaneita ja sektoritutkimuksen jaoksen jäseniä. Neuvotteleva virkamies Arto Koho tiivisti yhteenvedon sekä suositukset jatkotyöstämiselle. Esiselvitykseen oli varattuna pienet resurssit. Tilaus ei sisältänyt kaiken kattavaa ja analyysia teemasta, vaan rajatun esiselvityksen. Tällaisena tämän yhteenvedon tausta-aineistoksi kootut raportit tarjoavat enemmän kuin kattavia selvityksiä eri näkökulmista. Työpaja-aineistot kuten myös loppuseminaarin muistio koottiin hankkeen sisäiseen extranet-sivustolle. Kaikki kuusi valmistunutta selvitystä ovat saatavana THL:n kotisivuilla ja linkit niihin löytyvät myös sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ja sen jaoston verkkosivuilta Jokainen raportti sisältää tiivistelmän sekä usein myös suosituksia toimenpiteiksi. Koska konsortion osapuolien tehtävä esiselvityshankkeessa vaihteli, luonnollisesti sekä tehdyt selvitykset että myös niiden sisältämien yhteenvetojen rakenne ja suositusten kohdentuminen vaihtelevat. Osaselvitykset ovat olleet aktiivisessa käytössä tätä raporttia laadittaessa. Niitä on luettu kuin tutkimusaineistoa, analysoitu sitä ristiin, pitäen fokuksena syrjäytymisen prosessia, lapsia ja nuoria. Lopullisen raportin kirjoittamisvastuu on tutkimuskoordinaattoreilla, ja he vastaavat tekstistä yhdessä.

10 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret 9 Kuvioon 1 on koottu työskentelyprosessi pääpiirteissään. Kuvio 1. Esiselvityshankkeen prosessikuvaus. Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi ; ; ja ; Hakujulistus Verkoston Hakemus- Rahoitussopim. Työn käynnistä- Työpajatyöskentely Työn koonta * Sektori- kokoaminen luonnoksen OPM:n ja minen, organi- * lähtötilanteen ja suositusten tutkimuksen ja päätös käsittely Stakesin sointi ja kuvaus ja tekeminen. neuvottelu- hakemisesta ja kehittäminen välillä vastuunjaot vuoropuhelun kunta, * Stakes * päätös käynnistäminen Jatkohankkei- Osaaminen, * NTV Hakemuksen rahoituksesta Työsuunnitel- konsortion ja den ja työn työ ja * Soske Oy jättäminen ja budjetin mien tarkista- yhteistyökump- jatkuvuuden hyvinvointi- * Optula koosta minen ja paneiden kesken turvaaminen. jaos * KTK Varautuminen konkretisointi, * Yhteistyö- hankkeen tutkijarekry- * hankkeen Tulosten kumppanit käynnistymiseen tointi työskentely- esittely Vastuun jakaminen * tutkijarekry- prosessin ja hyödyntähakemuksen tointi Tiedotuksen tarkentaminen, minen, kirjoittamisesta * omarahoitteisen käynnistämi- tavoitteiden hankkeen * päävastuu osuuden nen tarkentaminen "jälkihuollon" Stakes ja NTV määrittely ja työn rajaus turvaaminen Väliraportointi sektoritutkimuksen jaostolle 1.3. Esiselvityksen toimintaympäristö muutoksessa 1990-luvun rakenteelliset muutokset vaikuttivat EU:n nuorisopolitiikkaan ja lisäsivät nuorisopolitiikan merkitystä yhteiskuntapolitiikkana. Nuorisopolitiikka on kytketty entistä selkeämmin väestöpolitiikkaan ja työmarkkinapolitiikkaan. Nuoriso ei ole tästä näkökulmasta sosiaalinen ongelma vaan yksi resurssi ja osa Euroopan laajuisten väestöpoliittisten ja työmarkkinapolitiittisten ongelmien ratkaisua. EU:n uudessa sosiaaliagendassa nuorisopolitiikka priorisoidaankin hyvin vahvasti, ja se on asetettu entistä tiiviimmin osaksi EU:n sosiaalista ulottuvuutta ja muita sosiaalipolitiikoita. Esiselvityksen toteuttamisen aikana 2009 on konkretisoitunut se, että elämme riskiyhteiskunnassa; suuria yhteiskunnallisia muutoksia on tapahtunut pienessä ajassa, ja ne vääjäämättä vaikuttavat myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään. Talouden rakenteet ovat romahtamassa, päivittäin uutisoidaan uusista lomautuksista ja irtisanomisista, työllisyys- ja elinkeinorakenne muuttuu, uudenlaista rakennetyöttömyyttä syntyy, koulutusrakenteet ja tulonmuodostusrakenteet ovat muutoksessa ja luovat uusia uhkakuvia. Yhteisöllisyyttä kaivataan. Syrjäytymisvaarassa olevien kannalta viimeisimmät tutkimustulokset korostavat hyvinvoinnin polarisaatiokehitystä.

11 10 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Puhutaan sitten lamasta tai taantumasta, mieliin muistuu 1990-luvun lamaaika. Jenni Leinonen (2004) tutki väitöskirjassaan 1320 lapsen väestöotokseen perustuen 12 -vuotiaiden lasten mielenterveyttä ja perheiden hyvinvointia vuonna 1994 lama-ajan Suomessa. Tilastollisen tutkimuksen menetelminä käytettiin mielenterveyden, parisuhteen ja vanhemmuuden standardoituja mittareita; vanhempien talous- ja työllisyystilannetta; kulutustapojen muutoksia ja lasten koulusuoriutumista, ystävyyssuhteita ja nautinta-aineiden käyttöä. Tulokset osoittivat talousvaikeuksien aiheuttaman muutoksen lasten mielenterveyden heikkenemiseen. Perheen ulkopuolinen tuki ja lämmin parisuhde toimivat suojaavina tekijöinä. Tulokset vahvistivat myös käsitystä, jonka mukaan vanhemmuuden laatu ei ole vakiona pysyvä vanhemmuuden ominaisuus, vaan siihen heijastuvat monet perheen ulkopuolisetkin tekijät, kuten kansallinen lama, taloudelliset ja työelämän realiteetit sekä sosiaalinen tuki. Myös lasten hyvinvointi ja mielenterveys ovat haavoittuvaisia yhteiskunnan muutosten ja taloudellisen romahduksen keskellä, mikäli muutokset näkyvät aikuisten mielenterveydessä ja perheiden ihmissuhteissa. Nyt 2000-luvun alkupuolella hallinto- ja ohjausrakenteet ovat käyneet läpi jatkuvia muutoksia. Hyvinvointipolitiikan ja sitä toteuttavan järjestelmän ohjaus toteutuu sektoroituneessa toiminta- ja palvelukentässä, jonka omia sektorikohtaisia ohjausrakenteita on viime vuosina muutettu ja uudelleen organisoitu. Olemassa oleva lainsäädäntö velvoittaa eri tavoin eri viranomaisia ja toimintasektoreita. Esimerkiksi lastensuojelulain toteutumisen ohjaukseen osallistuvat käytännössä koko palveluketju: STM, joka uudelleen organisoitui vuonna 2008; sen alaiset laitokset, jotka uudelleen organisoitiin 2009 alusta; valtion lääninhallinto, jota on uudelleen organisoitu; vastikään uusien tehtävien kanssa (lastensuojelun valvontatehtäviä) toimintaansa aloitteleva Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira; kuntatasolla PARAS-valmistelut palvelurakenteen osalta sekä yhteenliittymiä ja niiden valmisteluja on kaiken aikaa vireillä; lisäksi kuntatasolla palvelujen uudelleen järjestelyt elämänkaaren, tilaaja-tuottajamallin ja muiden mallien suuntaan ovat arkipäivää; sosiaalialan tehtävärakennemuutos on käynnissä; Kasteohjelmassa on peräänkuulutettu lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen suurta Remonttia; valtion koulukotien tulevaisuus otetaan säännöllisin väliajoin tarkasteltavaksi jne. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten palveluissa on meneillään muutakin kuin ns. luonnollista vaihtuvuutta. On selvää, että nykyisellä ohjausjärjestelmällä on suuria haasteita edessään 1.4. Hankkeen näkökulma syrjäytymisen käsitteeseen Syrjäytyminen on kiistanalainen käsite, johon liittyy paitsi hallinnollisia, myös metodologisia ja eettisiä haasteita. Lasten ja nuorten syrjäytymisvaaraa selvitettäessä ja hyvinvoinnin seuranta- ja vaikuttavuuden arviointijärjestelmiä kehitettäessä joudutaan kysymään, milloin syrjäytymisvaara muodostuu yhteiskuntapoliittiseksi ongelmaksi. Mistä lasten ja nuorten oletetaan tällöin syrjäytyvän: tilastoista vai yhteiskunnasta; palvelujärjestelmästä vai arkisista sosiaalisista yhteisöistä? Kiistanalaisuudestaan huolimatta syrjäytymisen käsite on saanut vakiintuneen aseman sekä viranomaisten että tutkijoiden puheessa, ja lastensuojelu- ja nuorisotutkimus sivuavat sitä väistämättä. Tutkijoista Sakari Hänninen (2007) korostaa sosiaalisen syrjäytymisen ymmärtämistä dynaamisena ja monensuuntaisena prosessina, jossa vaihtelevien tilanteiden ja tapahtumien yhteisenä piirteenä on niissä elävien ihmisten toimintavaihtoehtojen vähäisyys, tulevaisuuden epävarmuus ja sosiaalinen haavoittuvuus. Käsitteellisessä analyysissaan hän korostaan syrjäytymistä (ekskluusio) metaforana, joka viittaa sekä ulkona olemiseen määrätystä

12 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret 11 tilasta tai paikasta tai prosessiin jossa joudutaan ulos määrätystä yteiskunnallisesta tilasta. Hänninen ei näe prosessia kuitenkaan aktiivisena syrjäyttämisen politiikkana, vaan puhuu mieluummin poiskäännyttämisestä. Hänen mukaansa poiskäännyttämistä voitaisiin pitää sosiaalisen syrjäytymisen aktiivisena muotona, joka toteutuu institutionaalisten käytäntöjen kautta. Apua tarvitsevat ihmiset ohjataan aina vain jonnekin muualle tai yksinkertaisesti torjutaan. Suosittu muualle ohjauksen osoite on kolmas sektori. Toisin kuin ihmisten tietoinen syrjäyttäminen, joka viittaa pahaan tahtoon ja tietoiseen tekoon, poiskäännyttäminen toteutuu institutionaalisissa käytännöissä, joissa syrjäytymisen syyt ja prosessin yksityiskohdat on vaikea osoittaa. Hännisen esittämästä näkökulmasta voisi miettiä vaikkapa lastensuojelun asiakasmäärien nousevaa trendiä, johon on kiinnitetty huomiota jo 90-luvun lopulta lähtien tasaisin väliajoin. Tutkijoiden suositusten, ohjausjärjestelmien ja organisaatiomuutosten sekä lukuisten kehittämisprojektien lopputuloksena nouseva trendi ei osoita taittumisen merkkejä. Äskettäin valmistunut tutkimus (Huuskonen & Korpinen 2009) osoittaa lisäksi sen, että merkittävä osa lastensuojelun avohuollon asiakkaista ei saa tarvitsemiaan palveluja. Heidät on yksinkertaisesti torjuttu. Mutta kuka torjui? Onko kyse pahasta tahdosta, tietoisista teoista, poiskäännyttämisen käytännöistä, puutteellisista palveluista, yhteiskuntapoliittisesti pätevän tiedon puutteesta vai mistä, pitäisi tutkimuksen avulla pystyä selittämään. Tämän esiselvityksen painopisteenä on selvittää ongelmaa lähtökokohtana pätevän tiedon tuottaminen yhteiskuntapoliittiselle päätöksenteolle. Nuorisolain (72/2006) käsitteelliset puitteet eivät rakennu syrjäytymisen ympärille, vaan painopiste on nuorten aktiivisessa kansalaisuudessa, sosiaalisessa vahvistamisessa ja tasa-arvossa. Uudessa käsitteistössä on havaittavissa pikemminkin siirtymä syrjäytymiskäsitteestä hyvinvoinnin käsitteeseen, mikä tulee erityisen selvästi esiin hallituksen hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa ja nuorisolain mukaisessa kehittämisohjelmassa. Nuorisopoliittisen ja lastensuojelupoliittisen keskustelun retoriikat vaihtelevat, mitä voidaankin pitää yhtenä käsillä olevan esiselvityksen haasteista. Molemmat ovat siirtyneet yhä enemmän ongelmapuheesta resursseja korostavaan ja laajentuneeseen hyvinvointipuheeseen. Samaan aikaan erilainen huolipuhe on lisääntynyt. Kriminaalipoliittiseen huoleen liittyvä varhaisen puuttumisen politiikka painottaa aktiivista, ennaltaehkäisevää sosiaalipolitiikkaa. Myös lasten ja perheiden hyvinvointipalveluissa on viime vuosina korostettu varhaista puuttumista ja interventiota. On käynyt ilmeiseksi, että puuttumisella voidaan tarkoittaa aivan eri asioita: toinen puhuu lasten, asiakkaiden ja ryhmien riskikäyttäytymisen luokittelusta (kohteen objektivoimismielessä) ja toinen puuttumisesta omaan huoleen, ammattilaisen omaan toimintaan (subjektivoitumisen mielessä). Viimeaikainen varhaisen puuttumisen toiminta (mm. kouluilla lasten nimeäminen huolirekistereihin) on johtanut jopa lainvastaisiin ja epäeettisiin käytäntöihin. Anna-Liisa Lämsä (2009) korostaa väitöskirjassaan syrjäytymisen ymmärtämistä moniulotteisena prosessina. Väitöskirjan otsikko Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä korostaa enemmän vaihtelevia tilanteita kuin vaihtoehtojen vähyyttä. Elämä jännittyy kahden ääripään eli elämänhallinnan ja syrjäytymisen väliin olematta kuitenkaan yksiulotteinen tai suoraviivainen kokonaisuus vaan joukko eri suuntiin meneviä ja risteäviä polkuja. Samoin keskustelu sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välillä ongelmien ratkaisuista voi olla eri tavoin rakentunut ääripäinään avoin keskustelu ja neuvottelu tai suljettu esitys, joissa asiakkaan asema on määritelty etukäteen ilman neuvotteluja (emt., 236 ja 194)

13 12 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Lämsä tekee väitöskirjassaan pitkän matkan syrjäytymiskäsitteen historiaan lähtien liikkeelle 1920-luvun sosiologian Chicagon koulukunnasta (emt., 24). Lähtökohta soveltuu hyvin käsillä olevan esiselvitystehtävänkin tarpeisiin sikäli, että Chicagon koulukunta korosti analyyseissään rakenteellisen analyysin (kaupunkien kehitys, väestön liikkuminen työmarkkinoiden perässä) ja ihmisten arkielämän välisen analyysin yhdistämistä. Koulukunta käytti paljon etnografisia menetelmiä ja tutkijat työskentelivät osin reportterin työotteella. Koulukunnan pysyvänä mielenkiinnon kohteena oli yhteiskunnan muutos ja ihmisten eläminen erilaisilla muutosvyöhykkeillä (transition zone). Itse käsitteenä syrjäytymistä (exlucion) ei käytetty vaan lähikäsitteitä kuten marginaali (joka viittasi marginaalissa tilassa eläviin yksilöihin) tai segregaatio (joka viittasi kaupunkien rakenteistumiseen). Suomalaisen syrjäytymiskeskustelun esiinnousun Lämsä paikantaa nopeaan rakennemuutokseen. Käsitteenä sitä ei käytetty kuitenkaan lukujen muutoksissa vaan laajemmin vasta 1990-luvun muutoksessa. Suomeen käsite syrjäytyminen tuli ruotsalaisen 1970-luvun työmarkkinapoliittisen keskustelun kautta. Sittemmin käsitteellistä analyysia tehtiin 1980-luvulla lähinnä joissakin yksittäisissä työmarkkinapolitiikkaan, sosiaalipolitiikkaan ja sosiaalityöhön liittyvissä tutkimuksissa, mutta sillä ei ollut 1980-luvun nousun aikaan juurikaan yhteiskuntapoliittista tilausta. Syrjäytyminen on ennen muuta yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin liittyvä käsite. Tätä taustaa vasten Lämsä ymmärtää myös sen, miksi kertaalleen jo hiipunut syrjäytymiskeskustelu käynnistyi uudelleen 1990-luvun alun taloudellisen laman jälkeisessä Suomessa. Kun jatkuva muutos on yksi vuosituhannen vaihteen suomalaiselle yhteiskunnalle tyypillisistä piirteistä, voidaan syrjäytymisen käsitteen olettaa pitävän pintansa käsitteeseen kohdistetusta kritiikistä huolimatta luvun yhteiskuntapoliittisessa ja -tieteellisessä keskustelussa. Seuraava katsaus perustuu Lämsän väitöskirjassa tehtyyn syrjäytymiskäsitteen tarkasteluun. Hänen mukaansa käsitteellä syrjäytyminen viitataan suomalaisessa kielenkäytössä mitä erilaisimpiin hyvinvoinnin ongelmiin ja sosiaalisista yhteisöistä karsiutumisen muotoihin. Syrjäytymisen käsitettä onkin kritisoitu sen laajaalaisuudesta. Kun yhden käsitteen avulla pyritään kattamaan laaja ilmiöjoukko, menettää se herkästi erottelukykynsä. Lämsä (2009, 30 31) käyttää hyväksi suomalaisia peruskirjoituksia syrjäytymisestä 1970-luvulta alkaen. Hän yhdistää lähestymistavat kuvioksi, jossa yhdistetään Bourdieun pääomakäsitteet suomalaisten klassikoiden käsitteellistyksiin. Taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma muodostavat kokonaisuuden ja yhteyden Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksien ja Jorma Sipilän sosiaalisten ongelmien päätyyppien kanssa. Käsitteellä syrjäytyminen viitataan yleisesti niihin toiminnan ja tarpeentyydytyksen puutetiloihin, jotka ovat seurausta yhteiskunnan keskeisten toiminta-alueiden ulkopuolelle jäämisestä tai joutumisesta sekä näillä alueilla tarvittavien ja jaettavien pääoman muotojen puutteista. Lehtosen ym. (1986) mukaan tuotanto, työvoiman uusintaminen ja vallankäyttö ovat syrjäytymisen keskeisiä ulottuvuuksia, niitä yhteiskunnan toiminta-alueita, joiden ulkopuolelle jääminen tuottaa syrjäytyneisyyttä. Tuotannon alueella syrjäytymisellä viitataan yksilön elinolosuhteisiin, erityisesti työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämiseen tai joutumiseen sekä siihen liittyvään taloudelliseen huono-osaisuuteen. Työvoiman uusintamisen alueella syrjäytymisessä on kyse sosiaalisen tukiverkoston puutteista ja yksilön rajallisista mahdollisuuksista sosiaaliseen tukeen. Vallankäytön alueella syrjäytyminen liittyy puolestaan yksilöiden tai ihmisryhmien alistettuun asemaan ja vallanpuutteeseen, esimerkiksi edunvalvonnasta syrjäytymiseen tai muutoin rajoittuneisiin mahdollisuuksiin tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä. Syrjäytymisen keskeiset

14 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret 13 ulottuvuudet ovat analogisia pääoman ja tarpeentyydytyksen keskeisten muotojen sekä toimintamahdollisuuksien ja sosiaalisten ongelmien päätyyppien kanssa. Kuvio 2. Syrjäytymisen keskeiset ulottuvuudet (Lämsä 2009, 31) Seuraavan Jyrki Jyrkämältä (1986) lainaamansa taulukon avulla Lämsä tiivistää yksityiskohtaisemmin syrjäytymisen ulottuvuuksia. Näin saadaan paremmin esille yhteiskunnan rakenteellisten tekijöiden ja instituutioiden yhteys ihmisten arkipäivään sekä yksilöiden ja yhteisöjen ongelmiin. Jyrkämä tarkasteli nuoruutta syrjäytymisherkkänä elämänvaiheena ja toi esiin useita syitä siihen, miksi erityisesti nuoret ovat vaarassa syrjäytyä. Hänen erityisenä ansionaan voi pitää, että hän kiinnitti tuolloin huomiota yhteisöllisyyteen ja poikkesi tässä aikalaisistaan.

15 14 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Kuvio 3. Syrjäytymisen ulottuvuudet Nuoren elämässä tilanteen tekee riskialttiiksi useiden elämänmuutosten kasautuminen monilla nuorilla suhteellisen lyhyeen ajanjaksoon. Murrosikä muodostaa yksilön kehityksessä eräänlaisen pullonkaulan, kehityksen tiimalasin kapeimman kohdan, joka voi mennä tukkoon, mikäli siihen pakkautuu liikaa tavaraa liian lyhyellä aikavälillä selvitettäväksi (Kuure & Seppänen 1991). Syrjäytyminen on näin ollen muutosprosessi, johon voidaan hakea selityksiä sekä yksilöstä että häntä ympäröivästä yhteiskunnasta ja kulttuurista tai näiden keskinäisestä suhteesta. Lämsä tarkastelee syrjäytymistä 1) suhdekäsitteenä, 2) prosessina sekä 3) hyvinvoinnin ongelmina. Suhdekäsitteenä hän liittää sen normatiiviseen poikkeavuuteen, joka voi olla aktiivista tai passiivista. Dikotomia ei kuitenkaan sellaisenaan riitä, vaan tarkastelu tulee liittää aikaan, poikkeavuuden kestoon. Poikkeavuus voi liittyä elämänvaiheeseen, valintaan, mutta se voi aiheutua myös yksilön tai ihmisryhmän joutumisesta yhteiskunnan eri toiminta-alueiden reuna-alueille sekä tähän tilanteeseen liittyvistä uhkakuvista. Tällaisia uhkakuvia voivat olla esimerkiksi vanhempien moniongelmaisuuteen liittyvä lasten syrjäytymisen uhka, nuoren heikkoon koulumenestykseen liittyvä jatkokoulutuksen ulkopuolelle jäämisen uhka tai kouluttamattomuuteen ja määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvä työttömyyden uhka. Myös lapset ja nuoret voivat olla eri elämäntilanteissa vaarassa syrjäytyä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että syrjäytymisvaara johtaisi riskiryhmään kuuluvien lasten ja nuorten syrjäytymiseen automaattisesti. He voivat myös selviytyä erilaisista vaikeuksista huolimatta. Syrjäytymistä voidaan tarkastella myös muutosprosessina, joka tuottaa syrjäytyneisyyttä. Kun esimerkiksi köyhyys ja huono-osaisuus ovat staattisia tiloja, syrjäytymisessä on kyse dynaamisesta prosessista, jossa erilaiset hyvinvoinnin ongelmat kasautuvat ja kietoutuvat yhteen. Syrjäytymisen käsitteen laaja-

16 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret 15 alaisuutta on kritisoitu myös tässä suhteessa. Helne ja Karisto (1992) kuitenkin pitävät käsitteen dynaamisuutta sen analyyttisena ansiona. Syrjäytymisessä, ulkopuolelle jäämisessä tai joutumisessa ja ongelmien kasautumisessa on myös kyse muutoksista. Muutokset voivat koskea yksilön erilaisten elämänhallinnan resurssien määrää, mutta myös niiden riittävyyttä uusissa tilanteissa. Lämsä (2009) arvelee, että syrjäytymisen tarkastelun rajaaminen moniongelmaisuuteen on luultavasti yksi syy siihen, ettei aiempina vuosikymmeninä ole juurikaan puhuttu lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Kun syrjäytymistä on 1990-luvulta lähtien alettu tarkastella myös lasten ja nuorten ongelmana, ei syrjäytyneisyyden tarkastelua ole enää mielekästä rajata yksilölliseen moniongelmaisuuteen. Sen sijaan voidaan puhua perustellusti lasten ja nuorten syrjäytymisvaarasta. Perusteita tälle näkemykselle antavat syrjäytymiseen yleisesti liitetty näkemys sosiaalisten ongelmien mahdollisesta ylisukupolvittaisesta periytymisestä, mutta myös näkemys perheessä viime vuosikymmeninä tapahtuneiden muutosten, kuten yhteisöllisten rakenteiden vähenemisen vaikutuksista lasten ja nuorten kasvun edellytyksiin. Lämsä (Emt., 134) päätyy luokittelemaan asiakirja-aineistoon perustuvassa tutkimuksessaan sosiaalitoimen ja lastensuojelun asiakkaana olleet lapset ja nuoret elämänhallinnan ja syrjäytymisen väliselle ulottuvuudelle. Asiakkuuden rekonstruktioitui sen mukaisesti: elämänhallinta, integraatio, pikkuasiakkuus, karsiutuminen, syrjäytymisvaara, vakava syrjäytymisvaara, marginalisaatio, segregaatio ja syrjäytyminen, mikä tarkoittaa jo selviytymistä hengiltä. Tässä tarkastelussa ehkäisevän lastensuojelun asiakkuus paikantuu pikkuasiakkuuteen ja karsiutumiseen, ja lastensuojelun voi tulkita alkavan syrjäytymisvaara -tilanteessa. Esiselvitys tilattiin teemasta syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret. Se viittaa tilanteeseen, josta on monta tietä erilaisiin elämäntarinoihin. Se ei viittaa syrjäytymiseen, pysähtyneeseen tilaan eikä viimesijaisuuteen, vaan se viittaa mahdollisuuksiin. Marjatta Bardy (2009) 2 on viime aikoina työstänyt uudenlaista kolmiulotteisuutta hyvinvoinnin tarkasteluun. Hän jäsentää Lapsen oikeuksien sopimuksen suhdetta hyvinvoinnin ulottuvuuksiin ja korostaa, että vaikeissa oloissa eläville lapsille kuuluvat erityisen huolenpidon ja suojelun oikeuksien ohella kaikki samat oikeudet kuin muillekin alaikäisille. Suojelu ei ole osallisuuden vaihtoehto, eikä toisin päin: osallisuus ei ole suojelun vaihtoehto. Marjatta Bardy tekee tärkeän kysymyksen: millaiset elinolot, yhteisyyssuhteet sekä maailmaan orientoitumisen tavat vallitsevat palveluissa? 1.5. Prosessinäkökulma ehkäisevään lapsi- ja nuorisopolitiikkaan Lähtökohdan prosessinäkökulmalle muodostaa näkemys lasten ja nuorten arjen kokonaisvaltaisuudesta: lapsen ja nuoren arki ei ole jakautunut sektoreihin eri 2 Valmisteilla on Bardyn toimittama kirja lastensuojelun ytimistä, joka julkistaan THL:n julkaisusarjassa keväällä 2009; käsikirjoitus

17 16 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret tieteiden, ammattikuntien taikka hallinnonalojen mukaan. Järjestelmät sen sijaan osat osittuneet ja toimivat pääasiassa toisistaan erillään. Seuraavalla kuvalla on pyritty konkretisoimaan tätä elämismaailman ja systeemimaailman kohtaamisia. Aikajanakuvassa paikannetaan muutamia ikävuosia ja osoitetaan lapsen ja nuoren arkeen ja järjestelmien toimintaan. Kuva on tehty viritykseksi, joka saattaa innostaa jatkossa kehittelemään eri asioiden kohtaamisen prosessikuvausta pidemmälle ja syvemmälle. Kuvio 4. Lapsuuden ja nuoruuden arjen ja systeemimaailman kohtaamisia a r k i; e l ä m i s m a a i l ma odotusaika perheessä tai yksin, toivottu tai ei-toivottu lapsi sisaruksia, leikkikavereita, koulukavereita, sydänystäviä, porukoita, yhteisöihin kuulumisia muuttuvia perhesuhteita, asuinalueita, koululuokkia, harrasteita, vapaa-ajan ympäristöjä Lapsen hoito kotona tai muualla e-nla, ä-nla, abortti 7v - 16 v peruskoulua Esiselvityksen edetessä on jokaisessa tapaamisessa ja työpajassa noussut esiin kaksi asiaa: 1) lapsi- ja nuorisopolitiikan ikärajoihin liittyvät kysymykset, sekä 2) lastensuojelupuheen problematisoiminen erityisen ja yleisen, korjaavan ja ennaltaehkäisevän toiminnan suhteen pohtimisen kautta. Kuten jatkossa lastensuojelu- 5v esikoulu 3v perhevapaat, tuet, varhaiskasvatus perhekeskus ym 12v oikeus syntymä tulla -> rekisteri kuulluksi neuvola ikäkausitarkastukset vanhempainvapaat 18v täysi-ikä 15v asianosainen, rikosoike udellinen vastuu 21v jälkihuolto loppuu 29v s y s t e e m i m a a i l ma; instituutiot, järjestelmät, rakenteet Elämisen arjessa tapahtuu monenlaisia siirtymiä ikävaiheesta ja kehitysvaiheesta toiseen, sisaruksia syntyy, nuorimmaisen asema muuttuukin keskimmäiseksi, muutetaan toiseen asuntoon jne. Jyväskylässä tehty kansainvälisestikin merkittävä pitkittäistutkimus korostaa siirtymien ja käännekohtien merkitystä elämänkulussa (Rönkä & Oravala & Pulkkinen 2002; Rönkä 2005). Kehityksen käännekohdat voivat avata ja sulkea ovia elämässä. Ne voivat muuttaa elämäntyyliä, minäkäsitystä, asioiden merkityksiä tai suhteita muihin ihmisiin. Erilaisissa käännekohdista selviytymisessä auttavat erilaiset suojaavat tekijät ja kokemukset. Tällaisia suojaavia tekijöitä voivat olla muun muassa lapsen pysyvät suhteet tasapainoisten aikuisten kanssa, säännölliset, valvotut ja mielihyvää tuottavat harrastukset, myönteiset oppimiskokemukset ja onnistumisen elämykset (Rönkä 2005) sekä osallisuus ja tunne mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämään. Instituutioiden ja palvelujen herkkyys voida tarjota näitä mahdollisuuksia kaikille ja erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville on tärkeää.

18 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret 17 ja nuorisolakien soveltamista käsittelevässä luvussa 3 todetaan, ovat ikärajat poliittisesti merkittävä kysymys. Tässä esiselvityksessä käsite syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret sulkee sisäänsä pitkän ikäjatkumon, joka ulottuu nuorisolain mukaan 29- vuotiaisiin. Nuoruuden käsite käsittää näin ollen niin vastasyntyneet kuin nuoret "vanhemmatkin". Jos nuoruus siis määritellään tuon nuorisolain ikärajan mukaisesti, ovat syrjäytymistilanteet hyvin vaihtelevia lapsen ja nuoren iän, perhetilanteen ja sitä kautta myös tarvittavan tuen mukaan. Murrosikäisen nuoren vaarat syrjäytyä liittyvät täysin eri prosesseihin kuin vaikkapa 28-vuotiaan nuoren äidin. Tällä hetkellä suomalaisten ensisynnyttäjien keski-ikä onkin 29 vuotta. Tilastojen mukaan vuonna 2007 syntyi lasta alle 30-vuotiaalle, ja vuonna 2006 oli yhteensä alle 30-vuotiasta nuorisolain alaista nuorta, joilla oli lapsia. Taulukko 1. Alle 30-vuotiaiden määrä joilla on lapsia 2006 IKÄ Aviopuoliso jolla lapsia Avopuoliso jolla lapsia Äiti/Isä ei puolisoa Yht, jolla lapsia Yhteensä Lähde: Perhetilasto Perhe on tullut osaksi nuorisopolitiikkaa. Itse asiassa nuorisopolitiikkaan tulee elementtejä lapsipolitiikasta ja perhepolitiikasta; koulutuspolitiikasta, työpolitiikasta, asuntopolitiikasta, liikennepolitiikasta jne. - ammatillisen työn kohde on ajatuksellisesti laajentunut. Toisaalta mitä yleisemmällä tasolla puhe liikkuu sitä helpommin ilmiön eri puolet erkaantuvat yhteyksistään ja katoavat näkyvistä. Syrjäytymisvaara kohdentaa katseen ehkäisevään vaikuttamiseen. On haasteellista voida painottaa ja toteuttaa kaikille suunnattua ehkäisevää työtä ja peruspalveluiden kehittämistä sekä samanaikaisesti huolehtia erityisryhmien palveluiden sekä korjaavan työn, kuten päihdehuollon ja lastensuojelun, kehittämisestä. Vaikka elämänkaaripolitiikka on tärkeä tapa ottaa kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten elämäntilanteet huomioon, on olennaista tarkastella myös erikseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentumista sekä niiden erityisiä tapoja ja ympäristöjä eri elämänvaiheissa. Esimerkiksi asuinalueen lähiyhteisöjen tuki ja käytettävissä olevat keinot pienten lasten ja nuorten kohdalla eriytyvät. 2. Tutkimuksesta Syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria koskevaa tutkimusta on tehty sekä yleiseltä että erityiseltä tasolta. Yleisellä tasolla on tutkittu lapsiperheiden sekä lasten ja nuorten toimeentuloa, köyhyyttä, koulunkäyntiä ja työllisyyttä, kuluttajuutta, sosiaalisia suhteita sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen kysymyksiä. On tutkittu erilaisten järjestelmien ja palvelujen kehitystä ja toimintaa sekä jonkin verran myös yksilöiden kokemuksia palveluista. Yleinen ja erityinen

19 18 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret ovat kohdanneet yksittäisissä hankkeissa sekä yksittäisten tutkijoiden työssä. Tavallisesti tutkimus pyrkii tarkastelemaan erilaisia teemoja ensi sijassa väestön lasten näkökulmasta (aineistona ikäkohortit, koululuokat tai esim. neuvolan asiakkaat) eli se kuvaa kokonaisuutta. Toisenlainen tulokulma avautuu syrjäytymisvaarassa olevien lasten näkökulmasta. Eri tieteenaloilla (taloustiede, psykologia, sosiologia, sosiaalipsykologia, kasvatustiede, sosiaalipolitiikka, sosiaalityö) tutkimukset keskustelevat vain vähän keskenään ja siten tieteenalojen välinen jako on edelleen syvä. Yrityksiä kuilun ylityksiin on tehty luvulla niin akateeminen kuin soveltava lapsi- ja nuorisotutkimus on uudelleenorganisoitunut voimakkaasti, ja korkeakouluihin on syntynyt lyhyen ajan sisällä useita osaamiskeskittymiä tai alueellisia tutkimuskeskuksia, joista osa ylittää myös perinteisen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen rajan. Monien uusien tutkimuskeskittymien tutkimustoiminta kohdistuu sekä lapsiin että nuoriin, tai kattaa vielä laajemmin myös perhetutkimuksen. Nuorisotutkimusseura ry. on koonnut monitieteistä nuorisotutkimuksen kenttää jo kahdenkymmenen vuoden ajan ja valtakunnallinen Lapsuuden tutkimuksen verkosto - hanke on pyrkinyt kokoamaan lapsi- ja lapsuudentutkimuksen kenttää vastaavalla tavalla vuodesta 2007 lähtien. Tieteiden välinen tiedon siirtymisen vaikeus ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan selvästi myös kansainvälinen. Toisaalta, tämä ilmiö kuuluu tieteelliseen todellisuuteen sen oleellisena osana; kukin tieteenala on luonut omat kohteensa, käsitteensä, menetelmänsä, ja sillä se on erottautunut lähitieteistä; se on samanaikaisesti tieteenalan sisäinen vahvuus mutta yhteistyön osalta heikkous. Esiselvityksen puitteissa toteutetut tutkimuskartoitukset vahvistivat, että lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvää tutkimusta on sinällään runsaasti, mutta ongelman muodostaa tiedon hajanaisuus, fragmentaarisuus sekä sektori- ja tieteenalakohtainen jakautuneisuus. Yksittäisten tutkimusten tulosten implementointi on myös hajanaista. Ilmeiseksi kävi, että tutkimuskartoitusten perusteella on vaikea tehdä selkeitä johtopäätöksiä. Tutkimukset odottavat uuslukua syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten elämänkulun näkökulmasta; systemaattisia katsauksia tarvitaan. Konsortion rakenne mahdollisti ja rajasi selvityksen kattavuutta. Konsortioon osallistuneet sektoritutkimuslaitokset ja tutkijayhteisö (Stakes, Optula, KTK ja NTV) laativat omalta alueeltaan katsauksia ja kartoituksia sekä paikansivat tutkimuksen katvealueita Tutkimuskatsausten tekemiseen osallistuneet tahot ovat käytettävissä olevan ajan puitteissa tuottaneet tärkeitä ja informatiivisia raportteja, ja niiden yhteenvedot on koottu tämän yhteisen raportin liitteeseen. Esiselvitystyötä ohjanneet Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan jaoston asettama kysymysten järjestys alkoi tutkimusten tilanteen kartoittamisen tarpeista ja päätyi vaikuttavuustulosten kautta tutkimustarpeisiin. Jokainen tutkimustaho korostaa luonnollisesti oman sektorinsa tutkimuksen resurssoinnin vajavuutta. Lisävoimavarojen ja yhteistyörakenteiden tarve tuli yhä ilmeisemmäksi, kun kunkin sektorin tutkimusta koetettiin kartoittaa syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten elämänkulun näkökulmasta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportissa päädytään priorisoimaan tarvittavia toimenpiteitä liittyen tutkimuksen yleisiin rakenteellisiin reunaehtoihin koskien tutkimuksen tuottajakenttää. Siinä korostetaan loogisesti, ettei ole mahdollista ryhtyä paikkaamaan tutkimuksen sisällöllisiä puutteita ja katvealueita, jos tutkimuksen tuottajakentän ja aineistoinfrastruktuurin perustavia, rakenteellisia ongelmia ei ratkaista. Ratkaisut, joissa mahdollinen lisäpanostus kanavoidaan projekti-, rahoitushaku- tai verkostoratkaisujen kautta, ontuvat, jos rakenteelliset edellytykset ovat vajavaiset (OPTL; Kivivuori).

20 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret 19 Sektoritutkimuksen sisällä todettiin kartoituksen jälkeen, että on ilmenen tarve sellaiseen yhteistyörakenteeseen, jonka yhteisenä tutkimuskohteena on syrjäytyminen /syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret). Tutkimuskohteen rajaus johtaa tarpeeseen tehdä metodisia valintoja. Silloin kun tutkittava ilmiö on luonteeltaan monitasoisesti kehkeytynyt, vaikutuksiltaan monisuuntainen ja yksilöllisenä, lähiyhteisöllisenä ja yhteiskunnallisena ongelmana näkyvä ja myös uhkaava, tarvitaan yhtäaikaisesti laajaa ja syvää tutkimusotetta. Eri tieteiden oman erityislaadun ja tutkimuksen tarkkuutta tarvitaan samalla kun tarvitaan keskusteluyhteyttä niiden välillä. Tällaisin rajauksin toimivan monitieteisen tutkimuksen käynnistymiseen tarvitaan erityinen tutkimusryhmä, päätöksiä sen organisoitumiseksi sekä tutkijoiden ja rahoituksen järjestämistä. Rakenteelliset edellytykset ovat siis ehdoton edellytys vaikuttavan tutkimustiedon tuottamiselle. Tutkimuksen rajapintoja esitellään tässä loppuraportissa erikseen jäljempänä lastensuojelulain ja nuorisolain tutkimuksellista seurantaa käsittelevässä luvussa sekä Optulan ja KTK:n osaselvityksissä, jotka ovat loppuraportin liitteenä. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja -nuorten ongelmia käsitellään NTV:n osaselvityksessä. Käsiteltävistä teemoista nousee näkyvimmin esille yhdenvertaisuuden vahvistamisen kysymykset, perhedynamiikka, monikulttuurisen nuorisotyön erityishaasteet sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten osallistuminen kansalaistoimintaan. Suomalainen yhteiskunta on 1990-luvulta alkaen voimakkaasti monikulttuuristunut ja sen myötä kulttuurien kohtaamiseen ja etnisten vähemmistöjen asemaan on alettu kiinnittää enenevässä määrin huomiota. Tarve saada tietoa maahanmuuttajaperheiden elämään ja maahanmuuttajasukupolvien välisiin suhteisiin liittyvistä kysymyksistä on kasvanut. Näitä käsittelee Nuorisotutkimusverkoston tutkijan Marja Peltolan tuore raportti maahanmuuttajaperheistä, joka on osa Euroopan unionin INTI (Integration of third country nationals) -rahoitteista yhteistyöprojektia INTERFACE - Immigrants and National Integration strategies sekä Nuorisotutkimusverkoston monivuotinen tutkimushanke Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen. Näistä tutkimuksista käy ilmi, että maahanmuuton problematiikassa perhedynamiikka ja vastaavasti perhepolitiikka ovat tiiviimmin kytköksissä lapsi- ja nuorisopolitiikkaan kuin kantaväestön keskuudessa. Maahanmuuton yhteydessä perhedynaamiset muutokset ovat nopeita ja ne vaikuttavat sukupolvien välisten suhteiden kehittymiseen kantaväestöä voimakkaammin. Maahanmuuttajanuorten kansalaistoiminnan ja osallisuuden näkökulmasta näkökulmasta vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki on merkittävä uudistus. Monikulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön olisikin paremmin kyettävä hyödyntämään uutta lainsäädäntöä. Koska yhteiskunnan moniarvoistuminen ja monikulttuuristuminen koskettaa lapsia ja nuoria erityisellä tavalla, lapsi- ja nuorisopolitiikka voisi olla pioneeriasemassa yhdenvertaisuuskysymysten vakiinnuttamisessa käytäntöön. Yhdenvertaisuusajattelu tulee integroida nykyistä systemaattisemmin yhtäältä osaksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä koskevaa tiedonintressiä ja tiedonkeruujärjestelmiä sekä toisaalta lasten ja nuorten parissa tehtävää työtä. Erityinen huomio nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tulee kiinnittää yhdenvertaisuuden edistämiseen nuorille suunnatuissa vapaa-aikapalveluissa. Näitä palveluita kuntatasolla ovat erityisesti nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Yhdenvertaisuutta ei voi edistää irrallaan muusta toiminnasta. Nuorisotyön kentällä kyse on myös yhä enenevässä määrin monitoimijaisesta yhdenvertaisuuden toteuttamisesta, jossa mukana on kunnan lisäksi kansalaisjärjestöjen toimijat.

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 16.3.2009 Tarja Heino 1 Lapsuus ja nuoruus alle 18 -vuotiaita lapsia on 1 096 025 alle 30 -vuotiaita nuoria,

Lisätiedot

Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska

Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin Lapsuudentutkimuksen päivät 02.06.2008 Turku Terhi-Anna Wilska Miksi lasten ja lapsuuden tutkimus tärkeää juuri nyt? Havaitut ongelmat lasten fyysisessä

Lisätiedot

Nuorisotutkimus tänään , Tampere

Nuorisotutkimus tänään , Tampere Nuorisotutkimus tänään 31.10.2008, Tampere Sami Myllyniemi Rakenne Nuorisotutkimusseura: Vuonna 1988 perustettu tieteellinen seura, jonka tarkoituksena on edistää monitieteistä nuorisotutkimusta Suomessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Yhteiskunnallinen eriarvoisuus - ohjelma n tutkimuspäivä 23.9.2013 Sakari Karvonen Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa Pori 17.9.2013 Pelkkä peruskoulun varassa 2010 - toiminta Kouluttamattomat (pelkkä peruskoulu) vuonna 2010 Tilanne Määrä Osuus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Jaakko Harkko, Tutkija 8.11.2013 1 Tutkimuksen esittely Tavoitteena

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen 1 Mission possible: access on, ilmatilaa on 2 Painopisteet Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi Lapsiystävällinen työelämä Lasten Suomi - kuuleminen, kohtaaminen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta 1 2 Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta Petra Kouvonen Ohjelmajohtaja Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -ohjelma (2013 2017), ITLA 3 Lapsen etu Lapsen etu toteutuu YK:n

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti Miten muutosta lasten ja perheiden palveluissa toteutetaan? Lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikainen ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ 1 Innopajan sisältö 1. Keskustelupaneeli: Mitä tehtiin Oulussa ja Haukiputaalla? Uuden toimintamallin käyttöönoton ja vakiinnuttamisen kysymyksiä

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa Kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011: Kuntoutuksen marginaalissa Puheenjohtajat: tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola Kuntoutussäätiö ja professori Ullamaija Seppälä, Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede

Nuorisolaki uudistus. Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede Nuorisolaki uudistus Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla alle 29-vuotiaita Nuorten

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O ASIAKKUUDEN MÄÄRÄYTYMINEN JA KRITEERIT AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ Tutkimuskysymys: Keitä aikuissosiaalityön asiakkaiksi ohjautuu asiakaskriteeristön perusteella? Toimiiko asiakaskriteeristö? Aineisto: asiakaslistaukset,

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA 2 27.2.2017 Maakunnallisen ja kansallisen muutostyön valmistelu LAPEn hankesuunnitelma > teemakohtaiset toimenpidesuunnitelmat sekä tiivistelmät Valtionavustushakemukset/Ha kujulistus Hakuaika 1.9. 4.11.2016

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina THL:n tutkimushanke sosiaalityön ja siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien vaikuttavuudesta Tutkimuksen tausta Sosiaalityö, siihen liittyvät

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta LAPE tilannekatsaus Työvaliokunta 13.1.2017 LAPE kärkihankkeen toimeenpano 2017 2018 kehittämistyön painopiste siirtyy maakuntiin; maakunnalliset Lape kehittämishankkeet käynnistyvät 2/ 2017 Keskitetty

Lisätiedot

Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa

Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa Pohjois-Pohjanmaan sotessa Jorma Kurkinen 17.1.2017 POSKE, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö jorma.kurkinen@ulapland.fi 1 11.11.2016 2 Poske ja Popster-hanke

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Ohjelman tausta ja tarkoitus Väestön eriarvoisuuden nopea kasvu Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin,

Lisätiedot

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Vanhempi tutkija, FT, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestötyöpaja DIAK, 18.8.2015 Pitkänen 2015 1 Tutkijan rooli järjestötoiminnassa

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous Muistio 3/2012 AIKA: 7.9.2012 klo 9.15-12.05 PAIKKA: Kokouskeskus Juvenes, Åkerlundinkatu 1, Kokoustila

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot