Tilinpäätös Kaupunginvaltuusto Hyvinkään kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2013. Kaupunginvaltuusto 19.5.2014 Hyvinkään kaupunki"

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2013 Kaupunginvaltuusto Hyvinkään kaupunki

2 Kaupunginjohtajan katsaus Euroalueen hidas talouskasvu ja Suomen sitäkin heikompi talouskehitys näkyi luonnollisesti myös Hyvinkään taloudessa. Työllisyys heikkeni pitkin vuotta siten, että työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa 11,1 %. Kaupungin yritystoiminta säilyi kuitenkin vakaalla tasolla ja työpaikkaomavaraisuus on noussut 2010 luvulla yli 92 %:n. Kuntien elinvoimaisuus riippuu edelleen oleellisesti työssäkäyntialueen ja erityisesti oman kaupungin vireästä yritystoiminnasta. Kaupungin veturiyritysten menestyminen kansainvälisessä kilpailussa, keskustaan syntyneet uudet kaupan työpaikat ja kehittyvä pk-sektori loivat pohjan kaupungin verotuloille ja sitä kautta kaupungin palvelutuotannolle. Vuoden 2013 talousarvio rakennettiin vaikeassa tilanteessa n. 7,6 milj. euroa alijäämäiseksi. Toimintakulujen toteutunut 4 %:n kasvu oli aivan liian suuri suhteessa toimintatuottoihin, jotka pienenivät 0,4 % vuotta aikaisemmasta. Ilman kertaluonteisia verotuloeriä koko kaupungin tulos olisi toteutunut suunnilleen budjetin mukaisella alijäämällä. Nämä kertaluontoiset tulot korjasivat tulosta kuitenkin niin, että se toteutui kokonaisuudessaan ainoastaan 0,2 milj. euroa alijäämäisenä. Talouden haasteet jatkuvat tulevina vuosina edelleen kovina. Valtion talouden heikkeneminen, ikärakenne yms. tekijät edellyttävät vuonna 2014 aloitettua talouden tuntuvaa tasapainotusta. Vuoden 2013 aikana kaupungin myönteinen kehitys jatkui monella sektorilla. Väestön kasvu oli jopa historiallisen suurta. Lähialueen kuntiin ja muihin KUUMA-kuntiin verrattuna Hyvinkää oli selvä ykkönen sekä absoluuttisesti (+ 599 asukasta) että suhteellisesti (1,3 %) mitattuna. Asuntorakentamisessa saavutettiin myös korkeat tuotantoluvut. Viime vuonna valmistui 363 asuntoa, mikä ylitti selvästi tavoitteena olleen 300 asunnon rajan. Erityisen myönteistä oli se, että valtion tukeman, kohtuuhintaisen (ARA-vuokra- ja asumisoikeus-) asuntotuotannon 60 asunnon tavoite ylittyi. Hyvinkäällä on hyvät edellytykset jatkaa suunnitelmallista asuntorakentamista myös tulevaisuudessa. Pääkohteina ovat Hangonsillan kerrostalopainotteinen asuntoalue ja pääosin pientalotuotantoon suunnattu Metsäkaltevan uusi kaupunginosa. Usean vuoden valmistelua edellyttäneet valtakunnalliset asuntomessut järjestettiin ensimmäistä kertaa Hyvinkäällä. Messujen päätavoitteina oli lisätä kaupungin tunnettuisuutta ja markkinoida uutta Metsäkaltevan kaupunginosaa. Osuuskunta Suomen asuntomessujen kanssa toteutettu tapahtuma täytti sekä vieraiden että isäntien odotukset. Muutenkin viime kesä oli toiminnallisesti poikkeuksellisen vilkas. Tapahtumien huippuna oli ns. superviikonloppu, jolloin avattiin asuntomessut, pelattiin pesäpallon itä-länsi-ottelut, ajettiin MM-motocrossin osakilpailut ja rokattiin Torin rytmien tahdissa. Onnistunut kesä nosti terveellä tavalla meidän hyvinkääläisten itsetuntoa. Vuoden 2013 syyskausi sujui seuratessa kuntakentän toimintaympäristössä tapahtuvia isoja muutoksia. Rakennemuutoksia on tapahtumassa sosiaali- ja terveystoimen järjestämisessä, metropolihallinnossa, valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmässä sekä kuntien tehtävissä. Kaupungin luottamushenkilö- ja virkakoneisto on ollut aktiivisesti mukana kuntarakennelain edellyttämässä kuntien yhdistymisselvityksessä yhdessä seitsemän muun kunnan kanssa. Selvitys on tähän mennessä tuottanut hyvää vertailutietoa kuntien tämänhetkisestä tilanteesta. Vuoden 2014 aikana tehdään sekä eduskunnassa että valtuustoissa historiallisia päätöksiä siitä, miltä kuntamaisema näyttää vuonna Hyvinkää on edelleen vetovoimainen asumisen ja yrittämisen kaupunki, josta voimme olla ylpeitä. Meidän tehtävämme vastuullisina luottamushenkilöinä ja kaupungin työntekijöinä on pitää se sellaisena myös lapsillemme. Kiitokset kaikille teille, jotka olette antaneet vapaa-aikanne ja työpanoksenne Hyvinkään hyväksi. Jyrki Mattila vs. kaupunginjohtaja

3 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginjohtajan katsaus 1 Yleistä Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Lautakuntien puheenjohtajat Kaupungin organisaatio Tilivelvolliset kaupungin organisaatiossa Henkilöstö Yleinen taloudellinen kehitys Hyvinkään toimintaympäristön kehitys 10 2 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 2.1 Toiminta Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Talous Vuoden 2014 talousarvio tilinpäätöksen valossa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät 23 3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja konsernivalvonnan järjestämisestä 24 4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus 47 5 Rahoitusasema ja sen muutokset 51 6 Hyvinkään talouden kehitys suhteessa muihin 54 kuntiin 7 Kokonaistulot ja -menot 59 8 Kuntakonsernin toiminta ja talous 8.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhtiöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut 62 9 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ja käyttötalouden toteutuminen toimielimittäin

4 20 Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta 22 Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto 83 Konserni- ja tukipalvelujaosto, sitovat tavoitteet Konserni- ja tukipalvelujaosto 86 Opetuslautakunta, sitovat tavoitteet Opetuslautakunta 96 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, sitovat tavoitteet Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 107 Tekninen lautakunta, sitovat tavoitteet Tekninen lautakunta 113 Ympäristölautakunta, sitovat tavoitteet Ympäristölautakunta 118 Perusturvalautakunta, sitovat tavoitteet Perusturvalautakunta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto talousarvion toteutumisesta Käyttötalouden yhteenveto toimielimittäin Käyttötalouden yhteenveto tulosalueittain Investointiosan yhteenveto 151 Tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot 154 Kaupungin tuloslaskelma 155 Rahoituslaskelma 156 Kaupungin tase 157 Konsernituloslaskelma 159 Konsernin rahoituslaskelma 160 Konsernitase 161 Tilinpäätöksen liitetiedot 163 Tuloslaskelman liitetiedot 165 Taseen liitetiedot 168 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 174 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen 176 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot 178 Eriytetyt tilinpäätökset 182 Kunnallinen liikelaitos, Hyvinkään Vesi 183 Hyvinkään Veden vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen 195 muodostumiseen Tilikauden aikana käytetyt tilikirjat ja tilikartta 199 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 211

5 1 YLEISTÄ 1.1. Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Uusi valtuustokausi alkoi vuoden 2013 alusta. Kaupunginvaltuusto piti vuoden aikana 11 kokousta. Pöytäkirjoihin merkittiin 132 pykälää. Valtuuston kokoonpano oli seuraava: Kokoomus (Kok) 16 Sosiaalidemokraattinen puolue (SDP) 13 Perussuomalaiset (PS) 5 Vasemmistoliitto (Vas) 5 Vihreä Liitto (Vihr) 5 Suomen Keskusta (Kesk) 4 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 2 Muutos Yhteensä 51 Kaupunginvaltuuston jäseninä vuonna 2013 olivat seuraavat henkilöt: Puheenjohtajat: Pahlman, Irma Rantatorikka, Miika Korpela, Aki puheenjohtaja, OTT, johtaja, SDP I varapuheenjohtaja, opettaja, KOK II varapuheenjohtaja, FM, kieltenopettaja, Vihreät Muut jäsenet: KANSALLINEN KOKOOMUS Rp (Kok) Ahola, Mervi erikoissairaanhoitaja Kokko, Annika pääsihteeri, rehtori Komulainen, Riikka johdon assistentti Koski, Matti ylikonstaapeli Martikainen Kimmo toimitusjohtaja Mäkelä, Ari korjaamopäällikkö Pohjanraito, Petra pappi Poikolainen, Jutta yrittäjä Puupponen, Riitta perushoitaja Rantalainen, Antti yrittäjä Räikkä, Sari erikoissairaanhoitaja Silfverberg, Krista erityisluokanopettaja Sten, Hiski lääkäri Vanhatalo, Tuula MMK Virmala, Timo kunnossapitopäällikkö SUOMEN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE Rp (SDP) Ahtikari, Markku eläkeläinen Järvinen, Eira hieroja, eläkeläinen Kalliomaa, Sirpa lastentarhanopettaja Karttunen, Pasi pääluottamusmies 1

6 Kukkola Jussi Laine, Pekka Latosuo, Tuula Mäkinen, Raimo Porttinen, Maarit Tani, Sari Urtamo, Kristiina Velin, Jari-Pekka PERUSSUOMALAISET Jäske, Heikki Lappalainen, Veijo Meri, Leena Ruija, Seppo Sarja, Vesa VASEMMISTOLIITTO Rp Aromaa, Juuso Kouhia, Juhani Nieminen, Jukka Savela, Olli (PS) (Vas) opiskelija komisario sairaanhoitaja kuljetusyrittäjä yksilövalmentaja toiminnanjohtaja työllisyyskoordinaattori veturiasentaja muurari kaukolämpöasentaja henkikirjoittaja, varatuomari eläkeläinen DI konduktööri metallimies raudoittaja yliaktuaari VASEMMISTO, Naisten vasemmisto Hämäläinen, Pirjo toimittaja-kirjailija VIHREÄ LIITTO Rp Ala-Paavola, Sinikka Korpela, Terhi Lustig, Helena Pyrhönen, Outi (Vihr) FM biologian ja maantiedon lehtori toimittaja lehtori SUOMEN KESKUSTA Rp Haapamäki, Jaakko Laine, Marja-Leena Skyttä, Juhani Väisänen, Jyri (Kesk) talouspäällikkö varhaiskasvatuspäällikkö opistoupseeri evp toiminnanjohtaja SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT Rp (KD) Rajala, Inga-Lill toimittaja Taupila Reija tuotantopäällikkö Muutos 2011 Orre, Taisto eläkeläinen 2

7 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa, valmistella kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä huolehtia kaupunginvaltuuston päätösten toimeenpanosta. Lisäksi se valvoo kaupungin etua, edustaa kaupunkia sekä tekee sopimukset sen puolesta. Kaupunginhallitus piti vuoden 2013 aikana 25 kokousta. Pöytäkirjoihin merkittiin 370 pykälää. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2013 oli seuraava: varajäsen Puheenjohtaja Kokko, Annika (KOK) Komulainen, Riikka I Varapuheenjohtaja Laine, Pekka (SDP) Ahtikari, Markku II Varapuheenjohtaja Meri, Leena (PS) Jäske, Heikki Ala-Paavola, Sinikka (VIHR) Laakso, Marja-Leena Aromaa, Juuso (VAS) Kouhia, Juhani Latosuo, Tuula (SDP) Akkila, Ida Mäkelä, Ari (KOK) Östlund, Tom Rantalainen, Antti (KOK) Salo, Eelis Skyttä, Juhani (KESK) Laine, Marja-Leena Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto piti vuoden aikana 9 kokousta ja pöytäkirjoihin merkittiin 85 pykälää. Jaoston kokoonpano 2013 oli seuraava: varajäsen Puheenjohtaja Latosuo, Tuula (SDP) Pöllänen, Nina Varapuheenjohtaja Mäkelä, Ari (KOK) Vuorinen, Ari Komulainen, Riikka (KOK) Niiranen, Lasse Koskela, Outi (SDP) Harju, Jari Salmi, Joonas (KESK) Vilja, Marja Konserni- ja tukipalvelujaosto Kaupunginhallituksen konserni- ja tukipalvelujaosto piti vuoden aikana 11 kokousta ja pöytäkirjoihin merkittiin 87 pykälää. Kaupunginhallituksen konserni- ja tukipalvelujaostoon kuuluivat vuonna 2013 seuraavat henkilöt: varajäsen Puheenjohtaja Rantalainen, Antti (KOK) Tapaila, Tero Varapuheenjohtaja Ahvenainen, Aarre T. (SDP) Mönkkönen, Kaj Porttinen, Maarit (SDP) Suokas-Wahlsten, Marja Rantatorikka, Miika (KOK) Martikainen, Kimmo Aspholm, Suvi (KOK) Karhunen, Tuula Hämäläinen, Pirjo (VAS) Lyytikäinen, Leena Jyrkinen, Kyösti (PS) Karhunen, Timo 3

8 1.1.3 Lautakuntien puheenjohtajat Keskusvaalilautakunta Hintikka, Esa (KOK) Lamminen, Markus (SDP) puheenjohtaja varapuheenjohtaja Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Jäske, Heikki (PS) Hakala, Kalle (KOK) puheenjohtaja varapuheenjohtaja Opetuslautakunta Perusturvalautakunta Tarkastuslautakunta Ollikainen, Ossi-Pekka (SDP) Poikolainen, Jutta (KOK) Räikkä, Sari (KOK) Ahtikari, Markku (SDP) Tani, Sari (SDP) Ruija, Seppo (PS) puheenjohtaja varapuheenjohtaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Tuula Vanhatalo (KOK) Karttunen, Pasi (SDP) Silfverberg, Krista (KOK) Urtamo, Kristiina (SDP) puheenjohtaja varapuheenjohtaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja Hyvinkään Veden johtokunta Tuula Vanhatalo (KOK) Karttunen, Pasi (SDP) puheenjohtaja varapuheenjohtaja 4

9 1.1.4 Kaupungin organisaatio Kaupungin hallinto- ja toimintasääntö hyväksyttiin valtuustossa ja se tuli voimaan Kaupungin hallinto-organisaatio oli vuoden 2013 lopussa seuraava: Tilivelvolliset kaupungin organisaatiossa Tilivelvollisten määritteleminen liittyy sisäisen valvonnan ketjun varmistamiseen. Vaikka päätöksentekovaltaa delegoidaan organisaation alemmille tasoille, tilivelvolliset viranhaltijat eivät vapaudu alaistensa toimintaa koskevasta valvontavastuusta. Valvontavastuu koskee sekä toimintaa että taloutta. Vuoden 2013 talousarviossa seuraavat johtavat viranhaltijat on määritelty tilivelvollisiksi: 5

10 TOIMIELIN/Tulosalue Tilivelvollinen Tarkastuslautakunta tarkastussihteeri Keskusvaalilautakunta kansliapäällikkö Kaupunginhallitus kaupunginjohtaja Päätöksenteko ja hallinto kaupunginjohtaja Henkilöstöjaosto henkilöstöjohtaja Konserni- ja tukipalvelujaosto liiketoimintajohtaja Opetuslautakunta sivistystoimenjohtaja Sivistystoimen hallinto ja kehittäminen sivistystoimenjohtaja Perusopetus perusopetuksen johtaja Yleissivistävä koulutus ja työpajatoiminta sivistystoimen johtaja Varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatuksen johtaja Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta sivistystoimenjohtaja Kulttuuri- ja vapaa-aika kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Tekninen lautakunta tekniikan ja ympäristötoimen toimialajohtaja Toimialan hallinto ja kehittäminen tekniikan ja ympäristötoimen toimialajohtaja Tekninen keskus tekninen johtaja Tekninen palvelukeskus tuotantojohtaja Ympäristölautakunta tekniikan ja ympäristötoimen toimialajohtaja Ympäristökeskus ympäristötoimen johtaja Perusturvalautakunta sosiaali- ja terveysjohtaja Hallintopalvelut sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaalipalvelut sosiaalipalveluiden johtaja Perusterveydenhuolto terveydenhuollon johtaja Erikoissairaanhoidon palvelut sosiaali- ja terveysjohtaja Koti- ja laitospalvelut koti- ja laitoshoidon johtajaylilääkäri Hyvinkään Veden johtokunta Investointiosa Maa ja vesialueet (kaupunginhallitus) Rakennukset (konserni- ja tukipalvelujaosto) Kiinteät rakenteet ja laitteet Kunnallistekniikka Maaperä- ja vesivahingot Urheilu- ja ulkoilualueet Koneet ja kalusto Kaupunginhallitus Opetustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aika Perusturva Tekniikka ja ympäristö Aineettomat hyödykkeet (kaupunginhallitus) Sijoitukset (kaupunginhallitus) Vesihuolto Rahoitusosa vesihuoltojohtaja kaupunginjohtaja tilapalvelupäällikkö kaupunginjohtaja tekninen johtaja tekninen johtaja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja kaupunginjohtaja sivistystoimenjohtaja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja sosiaali- ja terveysjohtaja tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja vesihuoltojohtaja talousjohtaja 6

11 1.1.6 Henkilöstö Kaupungin henkilöstön määrä (vakinaiset, sijaiset, määräaikaiset) toimialoittain oli vuoden 2013 lopussa seuraava: vertailuajankohtaan vuodenvaihteeseen 2012 verrattuna vakituisen henkilöstön määrä on kasvanut 20 työntekijällä. Edellisvuonna eli v kaupungin henkilöstömäärä kasvoi 43 työntekijällä. Vakinaiset Sijaiset Määräaik Muutos Keskushallinto Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Hyvinkään Vesi Yhteensä Osa-aikaisia työntekijöitä henkilöstöstä oli 358 työntekijää (12,4 % henkilöstöstä). Määrä on pysynyt useita vuosia samansuuruisena. Sivutoimista henkilöstöä oli vuoden lopussa 19. Kaupungin palveluksessa oli siis yhteensä henkilöä Henkilöstön määrä henkilötyövuosina ,1 568,3 530,9 534,3 536,9 523, ,7 2275, , , Määräaikaiset ,1 568,3 530,9 534,3 536,9 523,4 Vakinaiset ,7 2275, , ,6 Vakinaiset Määräaikaiset Vakituisen henkilöstön HTV (henkilötyövuosina mitattuna) on kasvanut 65 HTV:llä. Kuitenkin vakituisen henkilöstön (palvelussuhteiden määrä) on vastaavana ajankohtana kasvanut 20 työntekijällä. 7

12 henkilöstö (htv) muutos (htv) Toimiala KESKUSHALLINTO SIVISTYSTOIMI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ PERUSTURVA HYVINKÄÄN VESI Yht HTV:n muutokset toimialoittain (määräaikainen ja vakituinen henkilöstö) osoittaa 51 HTV:n kasvua edellisvuonna. Perusturvan HTV:n kasvusta hieman yli puolet selittyy Kauniston palvelukeskuksen käyttöönotosta. Kuntapalvelujen tuottamiseen tarvittavan henkilöstön määrän suhteuttaminen kunnan asukaslukuun kertoo osaltaan palvelutuotannon henkilöstömitoituksesta. Aikasarja osoittaa palvelutuotannon tehostumista suhteessa asukaslukuun. Vakinainen henkilöstö ja väestö Asukasluku Henkilöstö Asukasluku Henkilöstö 8

13 1.2. Yleinen taloudellinen kehitys 1 ja kunnallistalouden kehitys 2 Euroalueen kuusi vuosineljännestä kestänyt taantuma oli vuoden 2013 lopulla päättymässä ja euroalue oli kääntymässä hyvin hitaaseen kasvuun. Hitaan kasvun taustalla on toipuminen velka- ja finanssikriisin vaikutuksista. Kasvua vaimentavat edelleen useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Suomen vienti on menestynyt erittäin huonosti finanssikriisissä ja sen jälkeen. Vuosina Suomi menetti markkinaosuuttaan kansainvälisessä kaupassa jopa enemmän kuin kriisimaat Espanja ja Italia. Ongelma ei ole eurokriisin alentamassa kysynnässä vaan ennen kaikkea Suomen kilpailukyvyssä ja tarjonnan rakenteessa. Suomen vienti näyttää kuitenkin kääntyneen kasvuun loppuvuonna Heikon alkuvuoden takia koko vuoden vientivolyymi laskee vajaan prosentin. Viennin väheneminen ja supistuva kotimainen kysyntä vetänevät vuoden 2013 tuonnin 1,6 prosentin laskuun. Työllisyystilanteen heikkenemisen ja verotuksen kiristymisen vuoksi kotitalouksien reaalitulot eivät kasvaneet vuonna Kestokulutustavaroiden kysyntä ja myös vähittäiskaupan myynti supistunee ennakkoarvioiden mukaan noin prosentin. Heikon reaalitulokehityksen ja epävarmuuden lisääntymisen myötä yksityinen kulutuksen määrä alentunee noin 0,6 %. Kuluttajabarometrin mukaan usko niin oman talouden kuin koko kansantaloudenkin kehitykseen on muutaman viime kuukauden aikana vahvistunut. Luottamus on kuitenkin edelleen pidemmän aikavälin keskiarvoa heikompi ja työttömyyden uhka koetaan aiempaa suuremmaksi. Vuonna 2013 kasvua on kertynyt lähinnä vain teollisuustuotantoon sekä muutamalle alalle yksityisissä palveluissa. Teollisuudessa tuotanto on viimeisen puolen vuoden aikana lisääntynyt kemianja metalliteollisuudessa. Rakennustuotanto kääntyi syksyllä uudestaan laskuun eikä palvelutuotanto ole päässyt taantumasta eroon. Teollisuustuotanto supistunee noin 2½ %, laskuvuosi on jo kolmas perättäinen. Rakentaminen vähenee lähes yhtä paljon, 2 %, toisena peräkkäisenä vuotena. Palvelutuotannossa vuosi 2013 oli ensimmäinen laskuvuosi, ja tuotanto supistunee vajaan prosentin. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne heijastui nyt selvästi työmarkkinoille. Työllisyys on supistunut koko vuoden 2013 ajan ja sen heikkeneminen on kiihtynyt kesän jälkeen. Työllisten määrä jäi 1,1 % pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Kokonaistuotanto on alentunut sekä 2012 että Julkisen talouden rahoitusasema on parissa vuodessa heikentynyt n. 3 mrd. euroa hallituksen mittavista sopeutustoimista huolimatta. Menoaste eli julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoaa korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot lisäävät menojen kasvua. Veroastetta nostavat veronkorotukset. Julkinen velka lisääntyy edelleen sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde nousee liki 60 prosenttiin vuonna Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun pienentyminen 3 %:iin ja sekä verotulojen kasvu. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Kasvua selittävät erityisesti verotuksen kertaerät (400 milj. euroa) sekä kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset (170 milj. euroa). Kuntaliiton mukaan kunnilta on vaadittu suurta määrätietoisuutta tuloksen aikaansaamiseksi, sillä kuntien valtionosuuksia leikattiin viime vuonna yli 800 miljoonaa euroa. 1 Suhdannekatsaus 2/2013, valtionvarainministeriö 2 Tiedote , Kuntaliitto 9

14 Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. 1.3 Hyvinkään toimintaympäristön kehitys Väestö Vuosi 2013 oli Hyvinkäällä poikkeuksellisen voimakkaan väestönkasvun vuosi, sillä kaupungin asukasluku kasvoi vuoden aikana peräti 599 henkilöllä (1,3 %). Kasvu oli sekä määrällisesti että suhteellisesti voimakkainta 25 vuoteen. Vuoden 2013 viimeisenä päivänä kaupungissa oli Tilastokeskuksen 3 ennakkotietojen mukaan asukasta. Vuoden 2013 voimakas väestönkasvu rakentui pitkälti muista kunnista kertyneen muuttovoiton varaan. Hyvinkää houkutteli poikkeuksellisen paljon väkeä kotimaasta, sillä muuttovoittoa muista kunnista kertyi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan peräti 446 asukasta. Muutos edeltäviin vuosiin oli raju, sillä vuosina 2011 ja 2012 Hyvinkäältä muutti enemmän asukkaita muihin kuntiin kuin mitä muista kunnista Hyvinkäälle. Kertyneen muuttovoiton runsautta kuvaa, että viimeisen 30 vuoden aikana Hyvinkää ei ole kertaakaan saanut muista kunnista niin paljoa muuttovoittoa kuin vuonna Hyvinkään väestönmuutokset henkilöä Syntyneiden enemmyys Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Väestönmuutos yht. Ulkomailta Hyvinkää on viime vuosina saanut tasaisesti lisäväestöä. Vuonna 2013 Hyvinkää sai nettomuuttovoittoa ulkomailta 88 henkilön verran. Yhteensä muuttovoittokertymä kotimaasta ja ulkomailta oli 534 henkilöä. Tämä tarkoittaa, että 89 % Hyvinkään väestönkasvusta vuonna 2013 kertyi muuttovoitosta. Luonnollinen väestönkasvu lisäsi Hyvinkään väestöä vuoden 2013 aikana 65 henkilöllä. Syntyneiden määrä oli vuoden 2012 tavoin erittäin alhainen, sillä uusia hyvinkääläisiä syntyi vain 446. Esi- 3 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto 10

15 merkiksi vielä vuonna 2008 Hyvinkäälle syntyi yli 520 lasta. Kuolleisuus oli puolestaan vuonna 2013 hieman edellisvuotta vähäisempää. Vuoden 2013 aikana kuoli 381 hyvinkääläistä; vuonna 2012 kuoli 25 henkilöä enemmän. Hyvinkään väestönkasvu vuonna 2013 oli erittäin voimakasta myös muihin lähiseudun kuntiin verrattuna. Hyvinkää kasvoi sekä määrällisesti että suhteellisesti enemmän kuin yksikään muista KUUMA-kunnista. Muutos edeltävään vuoteen oli suuri, sillä vielä vuonna 2012 Hyvinkään kasvuprosentti oli KUUMA-kuntien toiseksi pienin. Lähimmäksi Hyvinkään vuoden 2013 suhteellista kasvua (1,3 %) pääsi Kerava (1,2 %) ja Nurmijärvi (1,1 %). Kymmenen KUUMA-kunnan väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan yhteensä asukkaalla (0,9 %) vuonna Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) väestö kasvoi samaan aikaan puolestaan henkilöllä (1,4 %). Hyvinkää oli lähikuntiin nähden omassa luokassaan erityisesti kuntien välisen muuttovoiton suhteen, sillä Hyvinkään kuntien välinen muuttovoitto (+446 henkilöä) oli noin 2,5-kertainen toiseksi eniten muuttovoittoa keränneeseen Nurmijärveen nähden. Luonnollinen väestönlisäys puolestaan kasvattaa muiden suurimpien KUUMA-kuntien asukaslukua huomattavasti Hyvinkäätä enemmän, sillä esimerkiksi Nurmijärvellä, Järvenpäässä ja Kirkkonummella syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli yli 200 henkilöä vuonna Väestömuutokset Hyvinkään lähikunnissa vuonna Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Suurimpiin KUUMA-kuntiin verrattuna alhainen syntyneiden enemmyys johtuu Hyvinkään ikärakenteesta. Hyvinkään väestö on etelänaapureihin nähden iäkkäämpää, joten asukaslukuun nähden Hyvinkäällä syntyy vähemmän ja kuolee enemmän asukkaita kuin suurimmissa lähikunnissa. 11

16 9,0 % Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä vuosina ,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % Hyvinkää Järvenpää Kerava Nurmijärvi Tuusula 2,0 % 1,0 % 0,0 % Viime vuosina lasten määrä Hyvinkäällä on ollut lievässä laskussa, mutta runsas muuttovoitto käänsi peruskouluikäisten määrän lievään kasvuun vuonna Muuttovoitto pystyi vain vaivoin kompensoimaan heikon syntyvyyden, ja 0-6-vuotiaiden määrä pysytteli kutakuinkin vuoden 2013 tasolla. Seuraava kuva havainnollistaa eri ikäryhmien osuutta Hyvinkään väestöstä vuosina Hyvinkään väestön ikärakenne % koko väestöstä v v v v v Varttuneempien ikäluokkien osuus Hyvinkään väestöstä on kasvanut tasaisesti ja samalla työikäisten ja 0-14-vuotiaiden osuus on pienentynyt. Vuoden 2013 lopussa Hyvinkään väestöstä yli 10 % oli 65-74vuotiaita ja n. 8 % yli 75-vuotiaita. Koko Suomen väestöstä vuotiaita oli 10,9 % ja yli 75-vuotiaita 8,5 %. 12

17 Työllisyys Myönteisen väestökehityksen vastapainoksi työllisyystilanne heikkeni vuonna Työllisyystilanne kehittyi vuoden 2013 aikana heikompaan suuntaan koko Suomessa, ja tämä näkyi väistämättä myös Hyvinkään työttömyysluvuissa. Vuoden 2013 viimeisenä päivänä Hyvinkäällä oli työtöntä työnhakijaa ja kaupungin työttömyysaste oli 11,1 %. Työttömyysaste oli 2,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2012 lopussa. Vuoden viimeisen päivän työttömyysasteella mitattuna vuoden 2013 työttömyystilanne on Hyvinkäällä koko 2000-luvun haasteellisin. Keskimäärin työttömyysaste oli Hyvinkäällä vuoden 2013 aikana 9,6 %. Vuonna 2012 työttömyysaste oli keskimäärin 7,8 %, joten työttömyysaste oli vuoden 2013 aikana keskimäärin 1,8 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin yli 400 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien työnhakijoiden suuren määrän vastapainoksi avoimien työpaikkojen määrä oli vuonna 2013 edellisvuosia suurempi. Työpaikkoja oli tarjolla poikkeuksellisen runsaasti alkuvuonna 2013, mutta vuoden loppua kohden avoimien työpaikkojen määrä laski selvästi. Alkuvuodesta johtuen koko vuoden keskiarvo nousi kuitenkin 2000-luvun huippuvuosien tasolle. Keskimäärin työpaikkoja oli Hyvinkäällä avoinna 343 kappaletta. Työttömyysaste, % 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Työttömyysaste (%) ja avoimet työpaikat Hyvinkäällä , 12 kk:n keskiarvo ,6 % Avoimet työpaikat 0, Avoimet työpaikat Työttömyysaste 0 Työttömien määrä kasvoi vuoden aikana sekä alle 25-vuotiaiden että yli 50-vuotiaiden keskuudessa. Esimerkiksi alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli Hyvinkäällä vuonna 2013 korkeampi kuin yhtenäkään aiempana vuonna 2000-luvulla. Keskimäärin alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli kaupungissa 319, kasvua vuoteen 2012 nähden oli 34 %. Yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä Hyvinkäällä oli vuonna 2013 keskimäärin 813 henkilöä; kasvu vuoteen 2012 nähden oli 17 %. Yli 50-vuotiaiden osuus Hyvinkään työttömistä työnhakijoista oli keskimäärin 37 % vuonna Uudenmaan ELY-keskus, Työllisyyskatsaus 12 /

18 2500 Työttömien työnhakijoiden määrä Hyvinkäällä väestöryhmittäin, 12kk:n keskiarvo Työttömät työnhakijat yht. Alle 25-vuotiaat Yli 50-vuotiaat Yli vuoden työttömänä Myös pitkäaikaistyöttömien, eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä, on ollut tasaisessa kasvussa Hyvinkäällä vuoden 2009 jälkeen. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista oli keskimäärin noin 22 % vuonna Pitkäaikaistyöttömyys ei ole pelkästään Hyvinkään haaste, vaan koko Uudenmaan alueen pitkäaikaistyöttömyysluvut ovat kasvaneet rajusti. Vuoden 2013 viimeisenä päivänä Uudellamaalla oli peräti 39 % enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin vuotta aiemmin. Koko Suomen alueella pitkäaikaistyöttömiä oli noin 25 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maan tilanteeseen nähden Hyvinkään työttömyystilanne on kuitenkin kohtuullinen. Suomen työttömyysaste oli työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan 12,6 %. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella työttömyysaste oli vuoden lopussa 9,6 %, kuten myös Helsingin seutukunnan alueella. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi vuoden aikana kaikkein eniten juuri Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Työttömyystilanteen arvioidaan jatkavan heikentymistä vuoden 2014 alkupuolella, mutta palautuvan nykyiselle tasolle vuoden 2015 alkuun mennessä ,6 12,5 Työttyömyysaste vuoden lopussa 2012 ja ,1 10 9,6 9,6 9,4 9, ,2 7,1 6,3 5, Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyyskatsaus 12 / Työ- ja elinkeinoministeriö & ELY-keskukset, Alueelliset kehitysnäkymät keväällä

19 Hyvinkään työpaikkarakenteesta ei vuosien tietoja ole vielä saatavilla, mutta vuonna 2011 Hyvinkäällä työskenteli Tilastokeskuksen tietojen mukaan henkilöä ja kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli 92,1 %. Vuonna 2010 Hyvinkäällä kävi töissä henkilöä, eli työpaikkojen määrä kasvoi yli 800 työpaikan verran. Samalla kaupungin työpaikkaomavaraisuus nousi peräti 3,3 prosenttiyksiköllä. Työpaikkaomavaraisuudeltaan Hyvinkää on Helsingin seudun kehyskunnista paras. Osittain työpaikkojen määrän kasvua selittää tiedossa oleva suuren yrityksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvä korjaus ja kauppakeskus Willan rakentuminen. Tästä johtuen työpaikat kasvoivat erityisesti teollisuudessa ja rakentamisen alalla. Työpaikat puolestaan vähenivät eniten informaation ja viestinnän toimialalla. työpaikkoja, lkm Työpaikkojen määrän ja työpaikkaomavaraisuuden kehitys Hyvinkäällä työpaikat työpaikkaomavaraisuus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % työpaikkaomavaraisuus Teollisuus- ja rakennusalojen työpaikkojen lisääntyminen tilastoissa näkyy tarkasteltaessa Hyvinkään työpaikkoja työnantajasektorin mukaan. Vuoden 2011 lopussa noin 70 % Hyvinkään työpaikoista oli yksityisellä sektorilla Hyvinkään työpaikat työnantajasektorin mukaan Yksityinen Julkinen (kunta + valtio) Valtioenemmistöinen Oy

20 Vuonna 2012 Hyvinkäällä toimi Tilastokeskuksen 7 mukaan 2829 yritystä. Uusia yrityksiä vuoden aikana perustettiin 252, mikä oli 5 yritystä vähemmän kuin vuonna Toimintansa lopetti 197 yritystä, mikä on 23 yritystä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Toimialoista ylivoimaisesti suurin nettovoittaja vuonna 2011 oli ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. 90 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Hyvinkäällä, neljän vuosineljänneksen liukuva keskiarvo yritystä Aloittaneet Lopettaneet Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q Tilastokeskuksen tietojen perusteella vuoden 2013 ensimmäisen puoliskon aikana yrityksiä perustettiin hieman vähemmän kuin edeltävänä vuonna vastaavaan aikaan, mutta yrityksiä lopetti hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2013 ensimmäisen puoliskon aikana uusia yrityksiä syntyi Hyvinkäällä erityisesti tukku- ja vähittäiskaupan sekä rakentamisen toimialoilla. Hyvinkäällä kauppakeskus Willa onkin piristänyt kaupan alaa vaikeista suhdanteista huolimatta. Pikkuhiljaa myös koko Uudenmaan palvelualojen suhdanteet ovat parantuneet, vaikka suhdannetilanne on edelleen heikko 8. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan teollisuuden ja rakentamisen suhdannenäkymät Uudellamaalla ovat tammikuussa 2014 hieman kirkastuneet syksyyn 2013 verrattuna, ja tilanteen arvioidaan paranevan alkuvuoden aikana. Myös TEM & ELYkeskukset arvioivat Helsingin seudun ja koko Uudenmaan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan olevan nykyistä paremmalla tasolla seuraavan vuoden ajan. Rakentaminen Vuonna 2013 asuntotuotanto Hyvinkäällä oli vilkkaampaa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Erityisesti keskustaan nousseiden asuinkerrostalojen johdosta Hyvinkäällä saatiin vuoden aikana valmiiksi peräti 363 asuntoa. Hyvinkäällä siis saavutettiin asuntotuotannolle tavoitteeksi asetettu 300 asunnon vuosituotanto. Vuoden aikana valmistuneista asunnoista peräti 69 % sijaitsee kerrostaloissa. Valmistuneiden pientalojen määrä on puolestaan pysynyt viime vuosian tasaisesti hieman yli 80 talossa / vuosi. 7 Suomen virallinen tilasto (SVT): Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 8 TEM & ELY-keskukset, Alueelliset kehitysnäkymät

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 31.12. Väestömäärän kehitys jatkuu myönteisenä Joensuun väestömäärä oli marraskuun lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 75 92. Väestömäärä oli 386 edellisen vuoden marraskuuta

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Hyvinkään kaupunki Kaupunginvaltuusto 23.5.2016

Tilinpäätös 2015 Hyvinkään kaupunki Kaupunginvaltuusto 23.5.2016 Tilinpäätös 2015 Hyvinkään kaupunki Kaupunginvaltuusto 23.5.2016 Kaupunginjohtajan katsaus Suomen uusi hallitus ei enää nähnyt tärkeäksi kuntakoon kasvattamista, niinpä monet kuntaliitosvalmistelut lakkasivat

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 146 30.5.2016 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 146 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54635 54664 54652 54633 54572

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

TP INFO. Mauri Gardin

TP INFO. Mauri Gardin TP INFO Mauri Gardin 28.3.2011 Tunnusluvut TP 2010 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Asukasluku 59 355 59 848 60 090 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 20,0 Verotulot, 1000 184 280 186 853 199 275 * verotulot, /asukas

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 23.10.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 116 Teknisen lautakunnan vuoden 2013 syyskuun seurantaraportti ja käyttösuunnitelman tarkistaminen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (94)

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot