Arvot, visio, toiminta-ajatus. Kaupunginjohtajan katsaus. Toimintaympäristö. Henkilöstö. Ympäristö. Sosiaali- ja terveystoimi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvot, visio, toiminta-ajatus. Kaupunginjohtajan katsaus. Toimintaympäristö. Henkilöstö. Ympäristö. Sosiaali- ja terveystoimi."

Transkriptio

1 Vuosikertomus 29

2 Arvot, visio, toiminta-ajatus 3 Kaupunginjohtajan katsaus 4 Toimintaympäristö 6 Talous 1 Henkilöstö 14 Ympäristö 16 Sosiaali- ja terveystoimi 18 Sivistystoimi 24 Tekninen ja ympäristötoimi 3 Tilinpäätös 36 Tuloslaskelma 36 Rahoituslaskelma 37 Tase 38 Konsernituloslaskelma 4 Konsernirahoituslaskelma Konsernitase Toimitus Espoon kaupungin viestintä Kuvat Espoo-konserni, Lumene Oy Ulkoasu ja taitto Organisaatio ja päätöksenteko 2 44 Paino The Designer Who Loved Me Oy Joutsen Median Painotalo Oy

3 Espoo on osaamisen kaupunki, jonka kansainvälinen kilpailukyky muodostuu tieteen, taiteen ja talouden liitosta. Suomen toiseksi suurimman kaupungin asukkaille Espoo merkitsee turvallista elinympäristöä, laadukkaita palveluja, monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja viihtyisiä asuinalueita. Espoon ainutlaatuisuutta on luonnon ja kaupunkielämän yhdistyminen metropolialueen keskiössä. ARVOT Asukas- ja asiakaslähtöisyys Suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo Luovuus ja innovatiivisuus Kumppanuus ja yhteisöllisyys Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Kestävä kehitys VISIO Espoo on edelläkävijä. Espoo on hyvä paikka asua, elää, tehdä työtä ja yrittää. Espoo on moniarvoinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on avoin ja innostava ilmapiiri. Espoon historiallinen perinne, vaihteleva luonto, merellisyys, viihtyisät asuinalueet ja toimivat yhteydet muodostavat kaupunkikeskusten jäsentämän turvallisen kaupunkiympäristön. Espoo on yksilön ja yhteisen vastuun kaupunki. Espoo luo vahvat edellytykset kuntalaisten henkiselle ja fyysiselle kehitykselle. Espoossa on laadukkaat palvelut ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Espoo osana pääkaupunkiseutua tunnetaan maailmanlaajuisesti verkottuneena huipputeknologian, koulutuksen, kulttuurin, liikunnan, tutkimuksen ja innovaatioiden erityisosaajana. Espoo on ilmastomuutoksen torjunnan edelläkävijä TOIMINTA-AJATUS Espoon kaupunki luo edellytyksiä kuntalaisten hyvälle elämän laadulle sekä tarjoaa yrittämiselle kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kestävän kehityksen periaattein. 3

4 Kaupunginjohtajan katsaus Onnistuimme nostamaan tuottavuutta Maailmanlaajuinen rahoituskriisi ja sitä seurannut talouden lama ei ole jättänyt mitään maailman kolkkaa, ei Suomea eikä myöskään Espoota koskettamatta. Onnistuimme kuitenkin nopeasti käynnistetyin sopeuttamistoimin nostamaan kaupungin tuloksen positiiviseksi vuonna 29. Voimme olla tyytyväisiä siihen, että Espoossa poliittiset päättäjät tarttuivat taloustaantuman vaatimiin toimiin välittömästi ja että toimialat ja liikelaitokset ovat ottaneet tuottavuuden parantamisen tosissaan ja onnistuneet taloustavoitteissaan erinomaisesti. Kaupungin ulkoisten menojen kasvu oli vain 2,2 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin menojen kasvu oli vielä 8,9 prosenttia. Silti henkilöstön työhyvinvointi ja esimiestyön laatu pysyivät korkealla tasolla, sairauspoissaolojen määrä säilyi ennallaan ja keskimääräinen eläköitymisikä nousi 62 ikävuoteen. Tuottavuuden nousu on erittäin merkittävä muihin maamme kaupunkeihin verrattuna. Harjoitus on kuitenkin vasta alussa. Lähivuosina niin maamme elinkeino- kuin väestörakenne tulevat muuttumaan nopeasti. Lisäksi tulemme kohtaamaan ilmastonmuutoksen haasteet. Nämä kaikki tekijät yhdessä vaikuttavat tehtävän työn määrään, talouden kokoon ja kasvumahdollisuuksiin sekä julkisen sektorin tarpeisiin ja toimintaedellytyksiin. Meillä saattaa olla edessämme nopeasti kasvava kuilu hyvinvointiyhteiskunnan kasvavien vaatimusten ja pienentyvien voimavarojen välillä. Metropolialueella olemme käynnistäneet useita prosesseja, jotka antavat uskoa seudun kehitysmahdollisuuksiin. Yksi merkittävimmistä innovaatio- ja kehittämishankkeista on ollut Aalto-yliopiston perustaminen. Espoon kaupunki tukee yliopiston toimintaedellytyksiä kehittämällä Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen muodostamaa ainutlaatuista tieteen, taiteen ja talouden kokonaisuutta, jota kutsumme nimellä T3. Otaniemi kuuluu jo nyt Euroopan johtaviin innovaatioympäristöihin ja Keilaniemi edustaa maailmanluokan yritysympäristöä. Tapiola tunnetaan paitsi arvostettuna asuntoalueena ja puutarhakaupunkina myös Espoon kulttuuripalvelujen ja luovuuden sydämenä. Alueiden yhteinen potentiaali kasvaa yhdistämällä ne vuorovaikutteiseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, globaalisti kiinnostavaksi innovaatioiden ekosysteemiksi. Alueella on vireillä mittavia rakennushankkeita, kuten metro, Tapiolan liikekeskuksen uudistaminen, kehätien kattaminen, urheilupuiston monipuolistaminen, teatterihanke, hotellihankkeita ja mittavia asuntohankkeita. Kokonaisuuden käyttäjälähtöinen ja kaikki toimijat yhteen kokoava kehittäminen tuo menestystä koko Suomelle. Tästä osoituksena on tuore EU:n teknologisen tutkimuksen huippuyksikön, EIT:n tieto- ja viestintätekniikan yksikön sijoittuminen Otaniemeen. Myös Active Life Villagen ympärille muodostunut monipuolinen yhteistoiminta Laureaammattikorkeakoulun, yliopiston ja lukuisten yritysten kanssa luo pohjaa tulevaisuuden hyvinvoinnille. Espoon kaupunki haluaa olla ennakkoluuloton edelläkävijä uudessa palveluajattelussa ja tutkimustulosten hyödyntämisessä. Olemme käynnistäneet metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä koskevan tutkimuksen, jonka toteuttaa Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori Antti Hautamäki. Loppuraportti valmistuu syyskuussa 21 ja se on Espoon erityinen panos meneillään olevaan kaksiportaisen seutuhallinnon selvitykseen. Tutkimuksessa met- 4

5 ropolialue nähdään monipuolisena asumisen, elämisen ja yrittämisen tilana, jossa palvelut ja kulttuuri sekä asumisen laatu, liikenteen sujuvuus ja fyysinen ympäristö muodostavat vahvan kilpailutekijän. Kuntatalous ja väestörakenne luovat reunaehtoja menestyvälle kaupunkiseudulle. Asukkaiden osallistuminen, vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta ovat tärkeitä alueen kilpailukyvyn sekä seutuhallinnon rakenteiden kannalta. Myös design on tapa parantaa ihmisten elämän laatua ja yritysten menestymistä, todetaan World Design Capital Helsinki 212 -vuoden valmistelussa, jossa Espoo on keskeisesti mukana. Shanghain vuoden 21 maailmannäyttelyn teemalla ilmaistuna tavoitteemme on Better City Better Life. Espoo haluaa olla edelläkävijänä luomassa uudenlaista kestävään yhdyskuntaan tähtäävää kaupunkisuunnitteluprosessia, jossa huomioidaan sekä fyysinen, digitaalinen että sosiaalinen ympäristö ja jossa suunnittelun kohteena ovat ihmisten arkielämän paikat ja tilanteet. Espoon valtuusto käsittelee visiota tulevaisuuden palveluverkosta ja palvelujen järjestämistavasta syksyllä 21. Palveluverkkoa koskevien uudistusten vieminen loppuun kestää vuosia ja niistä päätetään laajan valmistelun ja kansalaiskeskustelun jälkeen. Me espoolaiset yhdessä voimme olla aloitteentekijöitä, hankkeiden perustajia ja yhteistyön kokoajia. Vain luova moninaisuus ja jännite mahdollistavat uuden synnyttämisen. Haluan lämpimästi kiittää vuodesta 29 kaupungin henkilöstöä, kaikkia espoolaisia ja yhteistyökumppaneitamme. Marketta Kokkonen kaupunginjohtaja 5

6 Toimintaympäristö Metropolialueen kilpailukyky vahvistuu Espoon panos metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseen on Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan muodostama T3-alue, joka yhdistää tieteen, taiteen ja talouden tekijöitä, tuloksia ja tekemisen tapoja. Kaupunki luo T3-alueella osaltaan edellytyksiä Aalto-yliopiston ja yritysten sekä asukkaiden menestykselle. Käyttäjälähtöisyys ja alueen erilaisten toimijoiden tarpeiden ymmärtäminen edellyttävät laajaa yhteistyötä. Aaltoyliopiston monialaista tutkimusta tuodaan julkisten toimijoiden ja yritysten avoimeen keskusteluun ja kehitystyöhön. T3-alue on edelläkävijä, joka luo uutta, kestävään yhdyskuntaan tähtäävää kaupunkisuunnittelumallia. Suunnittelussa huomioidaan sekä fyysinen, digitaalinen että sosiaalinen ympäristö ja kohteena ovat ihmisten arkielämän paikat ja tilanteet. politiikan lisäksi hyvinvointi, kestävä kaupunkikehitys ja kuntalaisten osallistuminen. Metropolialuetta analysoidaan laajasti innovaatiokeskittymänä, innovaatioiden ekosysteeminä. Espoo on mukana myös kaksiportaisen seutuhallintomallin etuja ja haittoja puntaroivassa työssä. Selvitys kattaa kaikki seudun 14 kuntaa. Ideana on arvioida kolmen eri USEITA SEUTUSELVITYKSIÄ MENEILLÄÄN Vuoden 29 aikana käynnistyi useita Helsingin seudun hallinnon kehittämisselvityksiä. Ne valmistuvat vuoden 21 loppupuolella. Espoo käynnisti laajan tutkimustyön metropolialueen kansainvälisestä kilpailukyvystä. Sen toteuttaa professori Antti Hautamäki Jyväskylän yliopistosta. Tutkimus lähestyy kilpailukykyä monitieteisesti ja eri näkökulmista. Tarkastelukulmina ovat perinteisen elinkeino- Espoossa on asukasta. Kaupunki kasvaa nopeasti. Espoolaislapsia syntyi kertomusvuonna

7 Tapio Wirkkala - kuvanveistäjä oli yksi Espoon modernin taiteen museon, EMMAn vuoden 29 vetonauloista. Kuvassa Tapio Wirkkalan Pyörre vuodelta 1954 (Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö). mallin pohjalta, mitä toimintoja ja palveluita voidaan tai kannattaa tuottaa seututasoisesti ja mitkä taas edellyttävät peruskuntatasoista palveluntuotantoa. Selvitystä varten perustettiin seitsemän eri aihealueita tarkastelevaa työryhmää. Tampereen yliopisto tuottaa vertailututkimuksen metropolialueiden hallintomallista Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa, Pariisissa, Barcelonassa, Wienissä, Dublinissa, Lontoossa, Stuttgartissa, Torontossa ja Montrealissa. Kansainvälisellä vertailulla kootaan tietoa näiden alueiden hallintomallien tavoitteista, päätöksentekojärjestelmistä ja metropolitasolla ratkaistavista asioista. Lisäksi Helsinki ja Vantaa selvittävät mahdollisen yhdistymisensä edut ja haitat. Selvitys käynnistyi Helsingin kaupunginhallituksen aloitteesta vuoden 29 keväällä. VÄESTÖNKASVU TASOITTUNUT Vuoden 21 alussa Espoon väkiluku oli henkilöä. Kaupungissa syntyi edellisvuosien tapaan paljon lapsia, noin 3 5. Kaupungin asukasluku kasvoi edellisestä vuodesta 2 6:lla. Vuotuisesta kasvusta kolmannes tulee vieraskielisistä asukkaista. Heitä on 21, mikä on enemmän kuin 7

8 Toimintaympäristö Merellinen Espoo ja Nuuksion kansallispuisto tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden retkeilyyn ja luontoelämyksiin keskellä pääkaupunkiseutua. ruotsinkielisiä. Määrän ennustetaan nousevan vuoteen 23 mennessä 5 :een. Yli puolet uudesta työvoimasta on vieraskielisiä, maahanmuuttajien yrittäjyyden merkitys kaupungin elinkeinopolitiikalle on kasvussa. Tilastollisten indikaattoreiden perusteella suuri osa espoolaisista voi hyvin. Tulotaso on maan korkeimpia, Espoon asukasluku työttömyys ja toimeentulotukea saavien osuudet ovat valtakunnallisesti alhaiset. Espoossa asuvat ovat keskimäärin muita terveempiä. Väkivaltarikoksia tehdään vähemmän kuin muissa suurimmissa kaupungeissa. Espoossa eri väestöryhmien ja alueiden väliset sosioekonomiset erot ovat kuitenkin kasvaneet. Hieman yli 1 pro- Kuntien välinen muutto, muutto ulkomailta Ulkomaalaistaustaiset asukkaat hlö hlö hlö Ulkomainen nettomuutto Kuntien välinen nettomuutto 8

9 senttia Espoon kotitalouksista jää köyhyysrajan alapuolelle. Näissä talouksissa asuu noin 8 prosenttia espoolaisista. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden alussa noin 6 1 ja vuoden lopussa lähes 8 7. Työttömyysaste nousi vuoden 29 aikana alle 5 prosentista yli 6,5 prosenttiin. Rakennustuotanto supistui. Uusia asuntoja tuotettiin reilut 1, mikä on alle puolet 2-luvun alkupuolen tuotannosta. Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion yhteistä asuntotuotannon aiesopimusta ei ole kyetty toteuttamaan. Espoo kuitenkin onnistui tavoitteessa seudun kunnista parhaiten. Liike- ja toimistorakentaminen väheni asuntotuotantoakin jyrkemmin. ASUKKAAT TYYTYVÄISIÄ PALVELUIHIN Espoolaiset ovat yleisesti yhtä tyytyväisiä kaupungin tarjoamiin palveluihin kuin muutkin suurten paikkakuntien asukkaat. Palvelut saavat arvosanan tyydyttävän ja melko hyvän väliltä. Espoo on vuodesta 1983 seurannut asukkaiden tyytyväisyyttä palvelutuotantoonsa. Tyytymättömimpiä oltiin talouden huippusuhdanteessa vuonna 1989, tyytyväisimpiä taas lamavuonna Siitä lukien arviot laskivat aina vuoteen 21 lähteäkseen taas nousuun. Nyt tuloksissa on saavutettu jälleen huipputaso. Alle puolet espoolaisista on tyytyväisiä terveys- ja sosiaalipalveluihin. Sen sijaan opetus-, sivistys-, vapaa-aika- ja liikuntapalveluihin ollaan yleensä tyytyväisiä. Yhdyskuntateknisiinkin palveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä, hyvät arviot annetaan juomaveden laadulle ja ympäristön hoidolle. JOHTAMISTA KEHITETTIIN Espoo-strategia vahvistettiin vuosille Sen toteuttamista tukee valtuuston päättämä tuottavuusohjelma. Strategian näkökulmat ovat elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki, asiakas ja kaupunkilainen, palvelujen järjestäminen, henkilöstö sekä talous. Uuden strategian toteuttamisessa ja organisaation ohjauksessa otettiin käyttöön tasapainotettu tuloskortti. Strategiaprosessin uudistamisella haetaan aikaisempaa nopeampaa ja yhtenäisempää toimeenpanoa, yhteisempiä käsitteitä sekä enemmän vuorovaikutusta eri organisaatiotasoilla. Kaksi uutta seudullista kuntayhtymää aloitti toimintansa vuoden 21 alussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) vastaa jäsenkuntiensa joukkoliikenteen suunnittelusta, järjestämisestä ja matkustajainformaatiosta sekä seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. HSL:n jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on Suomen suurin ympäristöalan toimija, joka tuottaa jäteja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle. Lisäksi se tuottaa tietoa muun muassa asumisesta ja ilmanlaadusta. kerrosneliömetri Rakennustuotanto kpl Työpaikkojen määrä % Työttömyysaste muut rakennukset asuinrakennukset 9

10 Talous Talouden sopeuttamisesta tuloksia Espoon kaupunki onnistui nopeasti käynnistetyin sopeuttamistoimin hillitsemään menojen kasvua ja nostamaan tuloksensa positiiviseksi. Ulkoisten menojen kasvu oli vain 2,1 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin kaupungin menojen kasvu oli vielä 8,9 prosenttia. Lisäksi rahastojen arvonalennusten palautukset ja kuntien verotulojen jako-osuuksien kasvu mahdollistivat tilikauden tulokseksi 27,1 miljoonaa euroa. Huolimatta jako-osuuksien parannuksista verotulot las- kivat edellisestä vuodesta 22 miljoonaa euroa. Kaikkiaan kaupungin verorahoitus oli miljoonaa euroa. Ansiotulojen kunnallisveroa kertyi 966 miljoonaa euroa ja se kasvoi 13,3 miljoonalla eli 1,4 Yhteisöveroa kertyi 11 miljoonaa euroa. Vaikka kuntaryhmän jakoosuutta nostettiin 1 prosenttiyksikköä, oli kertymä 37,4 miljoonaa eli 25,4 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Kaupungin rahastojen tulos oli viime vuonna hyvä. Suurimman eli peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuotto oli 18,3 prosenttia. Kaikkiaan rahastojen vuodentakaisia arvonalennuksia palautettiin 29,9 miljoonaa euroa. Investointeja rahoitettiin purkamalla rahastoja vuoden aikana 61,4 miljoonalla eurolla. 1 milj. euro Kaupungin vuosikate riitti poistoihin. Vuosikate oli 122,5 miljoonaa euroa ja poistot 95,3 miljoonaa euroa. KAUPUNKI ELVYTTI INVESTOIMALLA Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 219,4 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 6,8 miljoonaa euroa eli 3, Henkilöstökulut Palvelujen ostot Tarvikkeet Avustukset Muut kulut yht. Toimintakulut tiliryhmittäin (sis. vain ulk. kulut)

11 Espoossa toimii reilut 1 yritystä. Puolet työssäkäyvistä espoolaisista työskentelee omassa kaupungissaan. Lumene Oy:n tuotantolaitos sijaitsee Espoon Kauklahdessa. prosenttia. Talouden epävarma tilanne heijastui erityisesti maanmyyntituottoihin ja maankäyttömaksuihin, jossa kertymä oli odotettua heikompi. Toimintamenojen kokonaismäärä oli 1 271,9 miljoonaa euroa. Menot kasvoivat 26,1 miljoonaa euroa eli 2,1 prosenttia. Merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 553,3 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 2,3 prosenttia ja palveluiden ostot 493,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 3,4 prosenttia. Henkilöstön määrä väheni 216 henkilöllä vuonna 29. Myös ylityöt ja työvoimavuokraus vähenivät. Investointimenot olivat 247,2 miljoonaa euroa, joka oli 25,3 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Toiminnan ja investointien 9 miljoonan euron alijäämäisen rahavirran kattamiseksi pitkäaikaisia lainoja lisättiin 45 miljoonalla eurolla. Rahavarat vähenivät 7 miljoonalla eurolla ja lyhytaikaisia kassalainoja jouduttiin nostamaan etenkin loppuvuodesta. Lainakanta oli vuoden lopussa 152,7 miljoonaa euroa eli 625 euroa asukasta kohden. Vuosi sitten lainamäärä oli 473 euroa asukasta kohden. Pääomavuokra- ja palvelumaksuvastuut vuoden lopussa olivat 148 miljoonaa euroa eli 66 euroa asukasta kohden. Kaupungin taseen loppusumma oli 2 535,4 miljoonaa euroa, kun se oli vuosi sitten 2 459,2 miljoonaa euroa. Oma pääoma oli miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste laski 1,2 prosenttia ja oli vuoden lopussa 84,8 prosenttia. Espoon valtuusto hyväksyi huhtikuussa 29 nelivuotisen tuottavuusohjelman, jonka on määrä parantaa kaupungin tuottavuutta 1 prosentilla eli 15 miljoonalla eurolla vuoden 212 loppuun mennessä. Samassa kokouksessa tiukennettiin alkuperäistä talousarviota. 11

12 Talous milj. euroa Toimintatuotot ja -kulut milj. euroa Kaupungin ja konsernin lainat euroa milj. euroa Talousarviolainat ja pääomavuokravastuut Toimintatuotot Toimintakulut (sis. vain ulk. tuotot ja kulut) Lainat kaupunki Lainat konserni Lainat euroa/as. kaupunki Lainat euroa/as. konserni Talousarviolainat Pääomavuokravastuut milj. euroa Toimintamenot toimialoittain milj. euroa Nettoinvestointien ja lainojen lyhennysten rahoitus Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Rahastojen purku Lainanotto Vuosikate Kassavarojen vähennys Nettoinvestoinnit ja lainojen lyhennykset 12

13 milj. euroa/ euroa Vuosikate milj. euroa Verotulojen kehitys milj. euroa Toimintakulujen kehitys edelliseen vuoteen Vuosikate (sis. vain ulk. kulut) Vuosikate/as. milj. euroa Rahastojen pääomat milj. euroa Peruskaupungin investoinnit Elinkeino ja työll. Vahinkorahasto Investointirahasto Peruspalvelujen kehittämisrahasto Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto Sosiaalisen luototuksen rahasto Kiinteät rakenteet ja laitteet Rakennukset* Muut investoinnit *sis. Tilakeskus-liikelaitoksen 13

14 Henkilöstö Työurat pidentyvät, entistä useampi työskentelee vanhuuselläkkeelle asti Henkilöstömäärä laski ja henkilöstömenojen kasvu tasaantui pääkaupunkiseudun alhaisimmaksi. Myös työurat ovat edelleen pidentyneet. Kasvavan kaupungin palvelutuotanto laajeni, ja tekijöitä tarvittiin. Onnistuneella yhteistyöllä ja tuottavuuden parannuksella henkilöstötavoitteet saavutettiin hyvin vaikeutuneesta taloustilanteesta huolimatta. Organisaatiota, työtä ja työnjakoa uudistettiin ja henkilöstömäärää ja -menoja seurattiin tiukasti. Uuden henkilöstön palkkaamista rajoitettiin täyttökieltomenettelyllä, vain palvelutoiminnan kannalta välttämättömimpiin tehtäviin palkattiin henkilöitä talon ulkopuolelta. Henkilöstötarve hoidettiin ensisijaisesti sisäisillä siirroilla ja tehtäväjärjestelyillä. Henkilöstömenojen nopea kasvu tasaantui 2,3 prosenttiin ja henkilöstötuottavuus parani. Tämä siitäkin huolimatta, että kunta-alan työehtosopimusten tuntuvat korotukset astuivat voimaan. Ylityöt ja vuokratyövoiman käytön kustannukset pienenivät. 16 Kaupungilla työskenteli vuoden lopussa henkilöä, yli 2 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vähennys koski määräaikaista henkilöstöä, vakituisten määrä kasvoi. 1 Lähtövaihtuvuus pysyi hyvällä 8 tasolla, hieman yli viidessä 6 prosentissa. Väkeä rekrytoitiin 26 prosenttia vähemmän kuin 4 edellisenä vuonna. HENKILÖSTÖÄ PERUSPALVELUIHIN Henkilöstöstä pääosa työskentelee sosiaali-, terveys- ja 2 Henkilöstömäärä Vakinaiset Ei vakinaiset sivistystoimen peruspalvelutehtävissä. Kaupungin henkilöstö on hyvin koulutettua ja naisvaltaista. Vakinaisten työntekijöiden osuus kasvoi. Heitä on lähes neljä viidestä. Vakinaisten osuus on selvästi suurempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kaupunki panosti työvoiman saannin turvaamiseen. Harjoittelijayhteistyön lisäämiseksi solmittiin puitesopimuksia eri alojen oppilaitosten kanssa. Rekrytointia tehostettiin työvoimapulasta kärsivillä ammattialoilla. Kaupungin työnantajamarkkinointi palkittiin 29 kuntamarkkinoinnin SM-kilpailussa. Harjoittelijoiden määrä kasvoi huomattavasti, heitä oli kaupungilla töissä yhteensä lähes 2. Oppisopimusopiskelijoita oli vuoden aikana 444. Kesätyöntekijöitä palkattiin yhteensä 19. Keskimäärin työvoimaa saatiin aikaisempaa helpommin, vaikka edelleen oli vaikeata saada työntekijöitä ruotsinkieliseen opetukseen, päivähoitoon, erityisopetukseen, lääkäreiksi ja vanhusten palveluihin TYÖYHTEISÖT MONI- MUOTOISTUVAT Kaupungin palveluja käyttää entistäkin moninaisempi asiakaskunta. Tämä edellyttää myös monipuolista osaamista työyhteisöissä ja asiakkaiden tarpeiden parempaa tunnistamista. Espoossa on tavoitteena, että maahanmuuttajataustaisen hen- 14

15 kilöstön osuus kaupungin työntekijöistä lähenisi vastaamaan maahanmuuttajaväestön osuutta asukkaista. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus onkin noussut vuosi vuodelta. Vuonna 29 heitä oli 2,9 prosenttia henkilöstöstä. Monikulttuuristen työyhteisöjen osuus pysyi ennallaan 13,5 prosentissa. Espoo solmi yhdessä valtion ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä koskevan aiesopimuksen. Sen tavoitteena on jatkossa nopeuttaa ja tehostaa työnsaantia. Käynnissä olevan kaupungin Mukaan!-hankeen tavoitteena on valmentaa esimiehiä ja työyhteisöjä monikulttuurisuuden johtamiseen ja kehittää työyhteisöjä ymmärtämään monimuotoisuutta. Hankkeeseen on osallistunut 4 kaupungin työyhteisöä, joissa työskentelee yhteensä 1 2 henkilöä. Tietoa henkilöstöstä Henkilöstön lkm: Vakinaisia: 79,5 % Naisten osuus: 79,6 % Ylempi korkeakoulututkinto: 22,7 % Maahanmuuttajataustainen henkilöstö: 2,9 % Uusia palvelussuhteita: 2 11 Keski-ikä: 44,1 v. Keskimääräinen palvelusaika: 1,5 v. Lähtövaihtuvuus: 5,3 % Eläkeikä: keskim. 62, v. Vanhuuseläkkeiden osuus: 78,8 % Työhyvinvointitutkimuksessa henkilöstö arvioi työn muuttuneen tuloksellisemmaksi. TYÖURAT PIDENTYVÄT Suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään. Kaupungin palveluksesta jäi vuoden 29 aikana eläkkeelle 23 henkilöä. Heistä 78,8 prosenttia siirtyi eläkkeelle iän perusteella. Ikäeläkkeiden osuus on selvästi aiempaa suurempi. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 62 vuotta. Työurat ovat pidentyneet Espoossa viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana 1,7 vuodella. Seuraavan 1 vuoden aikana kaupungin palveluksesta jäisi laskelmien mukaan eläkkeelle iän tai työkyvyttömyyden perusteella noin 4 15 henkilöä. Keskimääräinen eläköitymisikä on kuitenkin nousussa. Nykyiset tilastot kertovat, että iän perusteella eläkkeelle jääviä on ollut vuosittain selvästi ennustettua vähemmän, joten monet jatkavat työssäkäyntiä vaikka heillä olisikin mahdollisuus jäädä eläkkeelle. HYVÄ JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ EDISTÄVÄT TYÖHYVINVOINTIA Johtamisen ja esimiestyön laatua parannettiin koulutuksella. Ne olivat edelleen korkealla tasolla haasteista huolimatta. Uudet esimiehet osallistuivat perehdytyskoulutukseen. Esimiesten osaamista syvennettiin henkilöstöjohtamisen ja valmentavan toimintatavan koulutuksella. Työhyvinvointiin tähtäävät toimet olivat esillä kaikissa keskitetyissä esimieskoulutuksissa. Johtamisen erikoisammattitutkinnon suoritti 29 ja 4 aloitti opinnot. Kunta 1 -työhyvinvointitutkimukseen pohjaavassa otantakyselyssä henkilöstö arvioi esimiesten tuen pysyneen entisellään, päätöksenteon oikeudenmukaisuuden koettiin heikenneen ja ristiriitatilanteiden lisääntyneen. Työn koettiin sen sijaan muuttuneen tuloksellisemmaksi. Henkilöstön terveysperusteisten poissaolojen määrä pysyi ennallaan. 15

16 Ympäristö Ympäristötyöllä onnistuttu pienentämään päästöjä Espoon kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet jo muutaman vuoden ajan. Määrätietoinen ja monipuolinen työ on viimeisimmässä laskennassa tuottanut seitsemän prosentin vuotuisen vähennyksen. Kaupunki on sitoutunut usean ympäristöön liittyvän hankkeen toteuttamiseen. Vuoden 29 lopulla vahvistettu ympäristöpolitiikka lähivuosille kokoaa näiden kaikkien ohjelmien tavoitteet yhteen. Ilmastotyön taustalla ovat pääkaupunkiseudun yhteiset linjaukset. Päästöjä aiotaan vähentää 4 prosentilla vuoteen 23 mennessä. Esimerkiksi rakentamisessa toteutetaan monia energiasäästötoimenpiteitä ja kaupungin omissa kiinteistöissä tehdään työtä energiatehokkuuden eteen. Maankäytössä kaavoituksen yhteydessä on kokeiltu energiataseiden laatimista. Ne auttavat ekologisesti kestävämpien vaihtoehtojen valinnassa. Myös kaupungin tuki joukkoliikenteelle auttaa päästöjen pienentämisessä. Merkittävä osa ilmastotyötä on kolmivuotinen Julia 23 -hanke. Se on osa Euroopan unionin rahoittamaa, ympäristön ja luonnon suojeluun tähtäävää Life-ohjelmaa. Se tähtää erityisesti kiinteistöjen ja julkisten hankintojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Julia 23 turvin rakennettiin henkilöstön ekotukihenkilöverkosto. Toiminta käynnistyi koulutuksilla. Yli 5 henkilön verkostoa laajennetaan jatkossa. Kouluissa ja päiväkodeissa ympäristöasioita edistetään muun muassa Vihreä lippu -järjestelmän avulla. Sitä toteutetaan 12 koulussa ja 9 päiväkodissa. Espoo on liittynyt Euroopan unionin kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen. Covenant of Mayors -sopimuksen allekirjoittajat sitoutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 22 mennessä yli EU:n nykyisen 2 prosentin tavoitteen. 16 Ilmastoasioista viestittiin Espoossa muun muassa WWF:n Earth hour -kampanjan ja syksyisen energiansäästöviikon aikana. ENERGIASÄÄSTÖÄ JA SÄHKÖAUTOJA Eri yksiköiden energiatehokkuustyöryhmät suunnittelevat ja toteuttavat toimia, joilla alennetaan pysyvästi energiankäyttöä. Vuonna 29 saavutettiin hieman yli prosentin energiansäästö. Yhteistyö Fortumin kanssa sähköautojen käytön edistämiseksi laajeni. Ensimmäinen sähköautojen latausasema avattiin Tapiolan Kaupinkallion paikoitushallissa. Tarkoitus on asentaa lisää uusia latauspisteitä ja kokeilla erilaisia maksutapoja. Suurimmat ympäristötuotot tulivat edellisvuoden tapaan jätevesien puhdistuksesta eli perityistä jätevesimaksuista. Suurimmat kuluerät olivat jätevesien käsittely, jätehuolto sekä ilman- ja ilmastonsuojelu. Jätevesien käsittely kattaa puhdistuksen kustannukset sekä viemäriverkoston käytön ja kunnossapidon. Jätehuollossa suurimmat kuluerät olivat jätteiden keräily ja kuljetus sekä katujen pesu. Vanhojen kaatopaikkojen kunnostukseen ja maisemointiin panostettiin myös. Mankkaan ja Brinkinmäen kaatopaikat olivat kustannuksiltaan suurimmat hankkeet. Suuri osa ilmansuojelun kuluista muodostui ilmanlaadun seurannasta ja hiekoitushiekan vuosittaisesta poistosta. Ilmastonsuojelun kustannuksia olivat esimerkiksi kaupungin tarjoamat työmatkasetelit.

17 Kaupungin ajoneuvokalustolle määriteltiin vähäpäästöisyyden kriteerit. Tavoitteet on asetettu sekä henkilö- että pakettiautoille. Henkilöstöä kurssitettiin taloudelliseen ajotapaan. REILU KAUPUNKI JA LUONNONSUOJELUA Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen komitea on palkinnut kaupunkia luonnonarvoiltaan merkittävän 55 metsähehtaarin suojelemisesta. Juhlavuonna 28 tehty suojelutavoite on lähes saavutettu. Espoo sai kolmantena suomalaiskaupunkina Reilun kaupan kaupungin arvonimen. Maininnan saa kaupunki, joka sitoutuu edistämään Reilua kauppaa ja tekemään hankinnoissaan eettisiä valintoja. Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa jatkettiin yhteistyötä Espoon järvien tilan parantamiseksi. Vuonna 29 valmistui selvitys järvien kunnostustarpeesta. Fortum ja Espoon kaupunki avasivat Espoon ensimmäisen yleisölle suunnatun sähköautojen latausaseman Tapiolassa. Kaupinkallion paikoitushalliin on asennettu seitsemän lataustolppaa. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit [1e] Tuotot Muutos-% Kulut Muutos-% Investoinnit Muutos-% Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja alueiden puhtaanapito Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu Ympäristöhallinto Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet: Ympäristöjohtaminen Ympäristökoulutus, kasvatus ja neuvonta Ekotehokkuutta parantava toiminta Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet yhteensä Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut 97 Yhteensä Suhteessa kaupungin toimintatuottoihin, toimintakuluihin ja käyttöomaisuusinvestointeihin (%) 9,6 1,5 3,9 Suhteessa asukaslukuun (euroa/ as) 86,28 77,39 43,74 Vuodesta 29 ei julkaista erillistä ympäristöraporttia, ympäristötilinpäätös ilmestyy osana kaupungin toimintakertomusta. 17

18 Sosiaali- ja terveystoimi Säästöistä huolimatta peruspalvelut turvattiin Yli puolet kaupungin menoista kertyy sosiaali- ja terveystoimesta. Hyvä taloudenpito on toimialan keskeinen päämäärä ja turvaa palvelutason tulevaisuudessakin. Tavoitteeksi asetettiin palvelujen uudistaminen tuottavammiksi ja vaikuttavammiksi. Kaupungin säästövelvoitteet edellyttivät henkilöstömäärän vähentämistä ja ostopalveluista tinkimistä. Säästöjä etsittiin sieltä, missä niiden vaikutus eniten tukea ja hoivaa tarvitsevien arkeen olisi vähäisin. Kaikkein heikompiosaisten palvelut sekä lakisääteiset peruspalvelut turvattiin. Voimavaroja lisättiin muun muassa lapsiperhetyöhön, vammaispalveluihin ja toimeentulotukeen. Joissakin palveluissa odotus- ja käsittelyajat kiireettömissä asioissa pitenivät, koska uusia työntekijöitä ei palkattu. Myös toimipisteiden kesäsulkemisia pidennettiin. Lomia kuitenkin porrastettiin ja esimiehet ylintä johtoa myöten osallistuivat käytännön asiakastyöhön lomakaudella. Joitakin avustuksia ja tukia pienennettiin. Monien Espoon peruspalvelujen ja tukien taso on valtakunnallisesti muita suuria kaupunkeja korkeampi. Ostopalvelukumppaneiden kanssa neuvoteltiin hintojen alennuksesta ja ostojen vähentämisestä. PÄIVÄHOIDON TARVE KASVOI Päivähoitopaikkojen kysyntä jatkoi kasvuaan. Laadukasta päivähoitoa järjestettiin kaikille sitä tarvitseville espoolaisille lapsiperheille, vaikka samanaikaisesti säästettiin. Pienis- Sosiaali ja terveystoimen menot Toimintakulut tiliryhmittäin Menot tulosyksiköittäin milj. euroa milj. euroa Hallintopalvelut Päivähoitopalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Yhteensä 14,3 175,1 165,2 111, 281,7 747,4 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut Kaupungin sisäiset erät Yhteensä 228,3 345,3 1,5 91,9 2,1 1,2 68,1 747,4 18

19 tä epätarkoituksenmukaisista tiloista luovuttiin ja otettiin käyttöön siirrettäviä päiväkoteja. Asukaspuistoissa ei järjestetty edellisvuosien tapaan kesäruokailua. Päiväkotien laitosapulaisia vähennettiin. Vuoden alussa korotettiin kotihoidon ja yksityisen hoidon tukia. Asiakastyytyväisyysmittauksen perusteella vanhemmat ovat tyytyväisiä päivähoidon toimivuuteen. Erityisen tyytyväisiä vanhemmat ovat lapsen kasvatukseen ja huomioimiseen yksilönä. Vuoden 21 alusta toteutettua päivähoidon siirtoa sivistystoimeen valmisteltiin. TOIMEENTULOTUKEA HAETTIIN ENEMMÄN Espoon työllisyystilanne heikkeni. Vuoden 29 loppupuolella työttömiä oli 42 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaden työttömyys kasvoi 64 prosenttia. Aikuisten sosiaalipalvelujen asiakasmäärä kasvoi. Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli noin 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Viive työttömyyskassojen maksatuksessa lisäsi toimeentulotukihakemuksia. Tästä huolimatta perustoimeentulotuen asiat käsiteltiin keskimäärin 5,4 arkipäivässä. Asunnottomien määrä lisääntyi. Lapsiperhetyöhön tuli lisää yhdeksän työntekijää, kaikkiaan työntekijöitä on 28. Sijoitettuja lapsia oli vähemmän kuin edellisvuonna. Sijoitusten kustannukset kuitenkin kas- Voimavaroja lisättiin muun muassa lapsiperhetyöhön, vammaispalveluihin ja toimeentulotukeen. 19

20 Sosiaali- ja terveystoimi Vanhusväestö kasvaa ja palvelutarve lisääntyy. Kotihoidon asiakaskunta kasvoi noin kuudella prosentilla. voivat, koska huonokuntoisia lapsia jouduttiin sijoittamaan kalliisiin erityisyksiköihin. Lastensuojelun palvelurakenneuudistus käynnistyi. Tavoitteena on kehittää nuorille lastensuojelun avopalveluja, Toimiala lukuina Päivähoidossa oli vuoden aikana lasta. Keskimääräinen odotusaika lääkärille kiireettömässä asiassa on 15 vuorokautta. 7 espoolaista sai sikainfluenssarokotteen. Hammashoidossa otettiin käyttöön tekstiviestimuistutus. Vuosittain peräti 1 varattua käyntikertaa on jäänyt käyttämättä. Neuvola järjesti 1 perhevalmennusryhmää, joihin osallistui lähes 8 espoolaista. Toimeentulotukea sai noin 9 2 espoolaistaloutta, tuhat enemmän kuin edellisvuonna. Toimeentulotuen uusien kotitalouksien määrä kasvoi noin 27 prosenttia edellisvuodesta. Vammaisten henkilökohtaisen avun piirissä oli yhteensä 353 asiakasta. joilla ehkäistään tarvetta nuoren laitossijoitukselle. Pienten lasten perhehoitoa taas vahvistetaan. Vammaispalvelulaki muuttui, ja vammaisten lakisääteinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan laajeni. Tämä lisäsi asiakkaiden määrää ja määrärahatarvetta. Vammaisten palveluissa noin 86 prosenttia kustannuksista perustui subjektiiviseen oikeuteen. OMAHOITOPALVELU VERKKOON H1N1-influenssaepidemia laajeni loppuvuodesta, jolloin viikoittain yli 6 espoolaista otti yhteyttä tai kävi terveyskeskuksessa. Sikainfluenssarokotukset käynnistyivät loppusyksystä asteittain. Influenssan hoito ja rokotukset siirsivät muuta kiireetöntä toimintaa ja määräaikaistarkastuksia terveysasemilla ja neuvoloissa. Hammashoidon ajanvaraus keskitettiin ja puhelintavoitettavuus kohosi erinomaiseksi. Terveysasemien puhelintavoitettavuuden parantamiseksi Espoonlahdessa alkoi takaisinsoitto-kokeilu. Terveyspalveluissa kannustettiin terveellisiin elintapoihin. Terveysasemilla järjestettiin 2

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio 2015 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 30.10.2014 Teknisen ja ympäristötoimen painopisteet 2015 Länsimetron ja sen jatkeen rakentaminen Tapiolan, Matinkylän ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 997/2017 01.00.02.00 83 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilinpäätös

Vuoden 2015 tilinpäätös Vuoden 215 tilinpäätös Konserniesikunta, Strategia ja talous, Konserniohjaus Toimintaympäristö Väestökasvu yli 4 2 henkilöä (1,6 %), Asukasluku 215/216 oli. 269 82 Taloudellinen toimintaympäristö haasteellinen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaikkien sivistyskaupunki Oppiva sivistyskaupunki Elinvoimainen sivistyskaupunki Innovatiivinen sivistyskaupunki Espoo on sivistyskaupunki

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Vuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus

Vuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus Vuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 27.10.2011 T3 INNOVATION TRIANGLE TAPIOLA Science and Technology Art and Design Global Business Jukka Mäkelä 27.10.2011 2 Viiden

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta. 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3929/02.02.00/2013 90 Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2014-2018 investointiohjelmasta. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. (09)

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot Kuntaliitto Kunnan toiminnot Kunnan organisaatio VALTUUSTO Tarkastuslautakunta KUNNANHALLITUS LAUTAKUNNAT Päätehtävät: Opetus ja sivistys Sosiaali- ja terveydenhuolto Ympäristö ja tekninen infrastruktuuri

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2016

Talousarvio ja suunnitelma 2016 Talousarvio ja suunnitelma 2016 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 29.10.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 31.05.2017 Sivu 1 / 1 307/2016 00.01.01 15 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Espoo 24-09-2014 Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet:

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 9.6.2017 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2017

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2017 22.03.2017 Sivu 1 / 1 115/2017 00.02.02 41 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 29.05.2017 Sivu 1 / 1 1669/2016 02.02.00 3 Vuoden 2017 ensimmäinen osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät 20.03.2013 Sivu 1 / 1 890/00.01.01/2013 30 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Hietanen Tommi, puh. (09) 816 23001 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

TP INFO. Mauri Gardin

TP INFO. Mauri Gardin TP INFO Mauri Gardin 28.3.2011 Tunnusluvut TP 2010 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Asukasluku 59 355 59 848 60 090 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 20,0 Verotulot, 1000 184 280 186 853 199 275 * verotulot, /asukas

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Meneillään olevat selvitykset Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Helsingin

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 99 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina Koskela,

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

(täydennetään) Toimintakate, M. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta.

(täydennetään) Toimintakate, M. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Sosiaali- ja terveystoimen valtuustokauden ja vuoden 2016 tulostavoitteet Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 23.05.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 99 21.3.2016 69 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 20.05.2013 Sivu 1 / 1 1861/10.03.02/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 22 22.4.2013 Kaupunginhallitus 151 6.5.2013 80 Matinkylän palvelutori, hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta / 30.4.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta / 30.4. 21.05.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 66 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta / 30.4.2014 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Uusi Lahti, uusi vuosi, uusi aika

Uusi Lahti, uusi vuosi, uusi aika Uusi Lahti, uusi vuosi, uusi aika Lahden ja Nastolan yhdistyminen on iso muutos ja mahdollisuus Toiminta sopeutettava kiristyvään julkiseen talouteen Maan hallitusohjelma antaa kunnille liikkumavaraa ja

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimi 2012. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 27.10.2011

Tekninen ja ympäristötoimi 2012. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 27.10.2011 Tekninen ja ympäristötoimi 2012 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 27.10.2011 Teknisen ja ympäristötoimen painopisteet vuonna 2012 Länsimetron rakentaminen Tapiolan liikekeskuksen parantaminen Suurpellon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh 19.04.2017 Sivu 1 / 1 1702/2017 02.02.00 45 terveystoimen investointiesitys vuosille 2018-2022 Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. 050 325 8643 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla. Talous- ja hallintojohtaja Jonna Hohti

Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla. Talous- ja hallintojohtaja Jonna Hohti Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla Talous- ja hallintojohtaja Jonna Hohti 11.10.2017 11.10.2017 Jonna Hohti 2 Resurssiviisas maankäyttö ja suunnittelu

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.

Lisätiedot

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu 2017 - lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen Espoo-tarina 1.1 päivitys Asukkaiden osallistaminen; Mun Espoo on -kysely 27.8. 31.10.

Lisätiedot