Arvot, visio, toiminta-ajatus. Kaupunginjohtajan katsaus. Toimintaympäristö. Henkilöstö. Ympäristö. Sosiaali- ja terveystoimi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvot, visio, toiminta-ajatus. Kaupunginjohtajan katsaus. Toimintaympäristö. Henkilöstö. Ympäristö. Sosiaali- ja terveystoimi."

Transkriptio

1 Vuosikertomus 29

2 Arvot, visio, toiminta-ajatus 3 Kaupunginjohtajan katsaus 4 Toimintaympäristö 6 Talous 1 Henkilöstö 14 Ympäristö 16 Sosiaali- ja terveystoimi 18 Sivistystoimi 24 Tekninen ja ympäristötoimi 3 Tilinpäätös 36 Tuloslaskelma 36 Rahoituslaskelma 37 Tase 38 Konsernituloslaskelma 4 Konsernirahoituslaskelma Konsernitase Toimitus Espoon kaupungin viestintä Kuvat Espoo-konserni, Lumene Oy Ulkoasu ja taitto Organisaatio ja päätöksenteko 2 44 Paino The Designer Who Loved Me Oy Joutsen Median Painotalo Oy

3 Espoo on osaamisen kaupunki, jonka kansainvälinen kilpailukyky muodostuu tieteen, taiteen ja talouden liitosta. Suomen toiseksi suurimman kaupungin asukkaille Espoo merkitsee turvallista elinympäristöä, laadukkaita palveluja, monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja viihtyisiä asuinalueita. Espoon ainutlaatuisuutta on luonnon ja kaupunkielämän yhdistyminen metropolialueen keskiössä. ARVOT Asukas- ja asiakaslähtöisyys Suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo Luovuus ja innovatiivisuus Kumppanuus ja yhteisöllisyys Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Kestävä kehitys VISIO Espoo on edelläkävijä. Espoo on hyvä paikka asua, elää, tehdä työtä ja yrittää. Espoo on moniarvoinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on avoin ja innostava ilmapiiri. Espoon historiallinen perinne, vaihteleva luonto, merellisyys, viihtyisät asuinalueet ja toimivat yhteydet muodostavat kaupunkikeskusten jäsentämän turvallisen kaupunkiympäristön. Espoo on yksilön ja yhteisen vastuun kaupunki. Espoo luo vahvat edellytykset kuntalaisten henkiselle ja fyysiselle kehitykselle. Espoossa on laadukkaat palvelut ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Espoo osana pääkaupunkiseutua tunnetaan maailmanlaajuisesti verkottuneena huipputeknologian, koulutuksen, kulttuurin, liikunnan, tutkimuksen ja innovaatioiden erityisosaajana. Espoo on ilmastomuutoksen torjunnan edelläkävijä TOIMINTA-AJATUS Espoon kaupunki luo edellytyksiä kuntalaisten hyvälle elämän laadulle sekä tarjoaa yrittämiselle kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kestävän kehityksen periaattein. 3

4 Kaupunginjohtajan katsaus Onnistuimme nostamaan tuottavuutta Maailmanlaajuinen rahoituskriisi ja sitä seurannut talouden lama ei ole jättänyt mitään maailman kolkkaa, ei Suomea eikä myöskään Espoota koskettamatta. Onnistuimme kuitenkin nopeasti käynnistetyin sopeuttamistoimin nostamaan kaupungin tuloksen positiiviseksi vuonna 29. Voimme olla tyytyväisiä siihen, että Espoossa poliittiset päättäjät tarttuivat taloustaantuman vaatimiin toimiin välittömästi ja että toimialat ja liikelaitokset ovat ottaneet tuottavuuden parantamisen tosissaan ja onnistuneet taloustavoitteissaan erinomaisesti. Kaupungin ulkoisten menojen kasvu oli vain 2,2 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin menojen kasvu oli vielä 8,9 prosenttia. Silti henkilöstön työhyvinvointi ja esimiestyön laatu pysyivät korkealla tasolla, sairauspoissaolojen määrä säilyi ennallaan ja keskimääräinen eläköitymisikä nousi 62 ikävuoteen. Tuottavuuden nousu on erittäin merkittävä muihin maamme kaupunkeihin verrattuna. Harjoitus on kuitenkin vasta alussa. Lähivuosina niin maamme elinkeino- kuin väestörakenne tulevat muuttumaan nopeasti. Lisäksi tulemme kohtaamaan ilmastonmuutoksen haasteet. Nämä kaikki tekijät yhdessä vaikuttavat tehtävän työn määrään, talouden kokoon ja kasvumahdollisuuksiin sekä julkisen sektorin tarpeisiin ja toimintaedellytyksiin. Meillä saattaa olla edessämme nopeasti kasvava kuilu hyvinvointiyhteiskunnan kasvavien vaatimusten ja pienentyvien voimavarojen välillä. Metropolialueella olemme käynnistäneet useita prosesseja, jotka antavat uskoa seudun kehitysmahdollisuuksiin. Yksi merkittävimmistä innovaatio- ja kehittämishankkeista on ollut Aalto-yliopiston perustaminen. Espoon kaupunki tukee yliopiston toimintaedellytyksiä kehittämällä Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen muodostamaa ainutlaatuista tieteen, taiteen ja talouden kokonaisuutta, jota kutsumme nimellä T3. Otaniemi kuuluu jo nyt Euroopan johtaviin innovaatioympäristöihin ja Keilaniemi edustaa maailmanluokan yritysympäristöä. Tapiola tunnetaan paitsi arvostettuna asuntoalueena ja puutarhakaupunkina myös Espoon kulttuuripalvelujen ja luovuuden sydämenä. Alueiden yhteinen potentiaali kasvaa yhdistämällä ne vuorovaikutteiseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, globaalisti kiinnostavaksi innovaatioiden ekosysteemiksi. Alueella on vireillä mittavia rakennushankkeita, kuten metro, Tapiolan liikekeskuksen uudistaminen, kehätien kattaminen, urheilupuiston monipuolistaminen, teatterihanke, hotellihankkeita ja mittavia asuntohankkeita. Kokonaisuuden käyttäjälähtöinen ja kaikki toimijat yhteen kokoava kehittäminen tuo menestystä koko Suomelle. Tästä osoituksena on tuore EU:n teknologisen tutkimuksen huippuyksikön, EIT:n tieto- ja viestintätekniikan yksikön sijoittuminen Otaniemeen. Myös Active Life Villagen ympärille muodostunut monipuolinen yhteistoiminta Laureaammattikorkeakoulun, yliopiston ja lukuisten yritysten kanssa luo pohjaa tulevaisuuden hyvinvoinnille. Espoon kaupunki haluaa olla ennakkoluuloton edelläkävijä uudessa palveluajattelussa ja tutkimustulosten hyödyntämisessä. Olemme käynnistäneet metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä koskevan tutkimuksen, jonka toteuttaa Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori Antti Hautamäki. Loppuraportti valmistuu syyskuussa 21 ja se on Espoon erityinen panos meneillään olevaan kaksiportaisen seutuhallinnon selvitykseen. Tutkimuksessa met- 4

5 ropolialue nähdään monipuolisena asumisen, elämisen ja yrittämisen tilana, jossa palvelut ja kulttuuri sekä asumisen laatu, liikenteen sujuvuus ja fyysinen ympäristö muodostavat vahvan kilpailutekijän. Kuntatalous ja väestörakenne luovat reunaehtoja menestyvälle kaupunkiseudulle. Asukkaiden osallistuminen, vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta ovat tärkeitä alueen kilpailukyvyn sekä seutuhallinnon rakenteiden kannalta. Myös design on tapa parantaa ihmisten elämän laatua ja yritysten menestymistä, todetaan World Design Capital Helsinki 212 -vuoden valmistelussa, jossa Espoo on keskeisesti mukana. Shanghain vuoden 21 maailmannäyttelyn teemalla ilmaistuna tavoitteemme on Better City Better Life. Espoo haluaa olla edelläkävijänä luomassa uudenlaista kestävään yhdyskuntaan tähtäävää kaupunkisuunnitteluprosessia, jossa huomioidaan sekä fyysinen, digitaalinen että sosiaalinen ympäristö ja jossa suunnittelun kohteena ovat ihmisten arkielämän paikat ja tilanteet. Espoon valtuusto käsittelee visiota tulevaisuuden palveluverkosta ja palvelujen järjestämistavasta syksyllä 21. Palveluverkkoa koskevien uudistusten vieminen loppuun kestää vuosia ja niistä päätetään laajan valmistelun ja kansalaiskeskustelun jälkeen. Me espoolaiset yhdessä voimme olla aloitteentekijöitä, hankkeiden perustajia ja yhteistyön kokoajia. Vain luova moninaisuus ja jännite mahdollistavat uuden synnyttämisen. Haluan lämpimästi kiittää vuodesta 29 kaupungin henkilöstöä, kaikkia espoolaisia ja yhteistyökumppaneitamme. Marketta Kokkonen kaupunginjohtaja 5

6 Toimintaympäristö Metropolialueen kilpailukyky vahvistuu Espoon panos metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseen on Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan muodostama T3-alue, joka yhdistää tieteen, taiteen ja talouden tekijöitä, tuloksia ja tekemisen tapoja. Kaupunki luo T3-alueella osaltaan edellytyksiä Aalto-yliopiston ja yritysten sekä asukkaiden menestykselle. Käyttäjälähtöisyys ja alueen erilaisten toimijoiden tarpeiden ymmärtäminen edellyttävät laajaa yhteistyötä. Aaltoyliopiston monialaista tutkimusta tuodaan julkisten toimijoiden ja yritysten avoimeen keskusteluun ja kehitystyöhön. T3-alue on edelläkävijä, joka luo uutta, kestävään yhdyskuntaan tähtäävää kaupunkisuunnittelumallia. Suunnittelussa huomioidaan sekä fyysinen, digitaalinen että sosiaalinen ympäristö ja kohteena ovat ihmisten arkielämän paikat ja tilanteet. politiikan lisäksi hyvinvointi, kestävä kaupunkikehitys ja kuntalaisten osallistuminen. Metropolialuetta analysoidaan laajasti innovaatiokeskittymänä, innovaatioiden ekosysteeminä. Espoo on mukana myös kaksiportaisen seutuhallintomallin etuja ja haittoja puntaroivassa työssä. Selvitys kattaa kaikki seudun 14 kuntaa. Ideana on arvioida kolmen eri USEITA SEUTUSELVITYKSIÄ MENEILLÄÄN Vuoden 29 aikana käynnistyi useita Helsingin seudun hallinnon kehittämisselvityksiä. Ne valmistuvat vuoden 21 loppupuolella. Espoo käynnisti laajan tutkimustyön metropolialueen kansainvälisestä kilpailukyvystä. Sen toteuttaa professori Antti Hautamäki Jyväskylän yliopistosta. Tutkimus lähestyy kilpailukykyä monitieteisesti ja eri näkökulmista. Tarkastelukulmina ovat perinteisen elinkeino- Espoossa on asukasta. Kaupunki kasvaa nopeasti. Espoolaislapsia syntyi kertomusvuonna

7 Tapio Wirkkala - kuvanveistäjä oli yksi Espoon modernin taiteen museon, EMMAn vuoden 29 vetonauloista. Kuvassa Tapio Wirkkalan Pyörre vuodelta 1954 (Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö). mallin pohjalta, mitä toimintoja ja palveluita voidaan tai kannattaa tuottaa seututasoisesti ja mitkä taas edellyttävät peruskuntatasoista palveluntuotantoa. Selvitystä varten perustettiin seitsemän eri aihealueita tarkastelevaa työryhmää. Tampereen yliopisto tuottaa vertailututkimuksen metropolialueiden hallintomallista Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa, Pariisissa, Barcelonassa, Wienissä, Dublinissa, Lontoossa, Stuttgartissa, Torontossa ja Montrealissa. Kansainvälisellä vertailulla kootaan tietoa näiden alueiden hallintomallien tavoitteista, päätöksentekojärjestelmistä ja metropolitasolla ratkaistavista asioista. Lisäksi Helsinki ja Vantaa selvittävät mahdollisen yhdistymisensä edut ja haitat. Selvitys käynnistyi Helsingin kaupunginhallituksen aloitteesta vuoden 29 keväällä. VÄESTÖNKASVU TASOITTUNUT Vuoden 21 alussa Espoon väkiluku oli henkilöä. Kaupungissa syntyi edellisvuosien tapaan paljon lapsia, noin 3 5. Kaupungin asukasluku kasvoi edellisestä vuodesta 2 6:lla. Vuotuisesta kasvusta kolmannes tulee vieraskielisistä asukkaista. Heitä on 21, mikä on enemmän kuin 7

8 Toimintaympäristö Merellinen Espoo ja Nuuksion kansallispuisto tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden retkeilyyn ja luontoelämyksiin keskellä pääkaupunkiseutua. ruotsinkielisiä. Määrän ennustetaan nousevan vuoteen 23 mennessä 5 :een. Yli puolet uudesta työvoimasta on vieraskielisiä, maahanmuuttajien yrittäjyyden merkitys kaupungin elinkeinopolitiikalle on kasvussa. Tilastollisten indikaattoreiden perusteella suuri osa espoolaisista voi hyvin. Tulotaso on maan korkeimpia, Espoon asukasluku työttömyys ja toimeentulotukea saavien osuudet ovat valtakunnallisesti alhaiset. Espoossa asuvat ovat keskimäärin muita terveempiä. Väkivaltarikoksia tehdään vähemmän kuin muissa suurimmissa kaupungeissa. Espoossa eri väestöryhmien ja alueiden väliset sosioekonomiset erot ovat kuitenkin kasvaneet. Hieman yli 1 pro- Kuntien välinen muutto, muutto ulkomailta Ulkomaalaistaustaiset asukkaat hlö hlö hlö Ulkomainen nettomuutto Kuntien välinen nettomuutto 8

9 senttia Espoon kotitalouksista jää köyhyysrajan alapuolelle. Näissä talouksissa asuu noin 8 prosenttia espoolaisista. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden alussa noin 6 1 ja vuoden lopussa lähes 8 7. Työttömyysaste nousi vuoden 29 aikana alle 5 prosentista yli 6,5 prosenttiin. Rakennustuotanto supistui. Uusia asuntoja tuotettiin reilut 1, mikä on alle puolet 2-luvun alkupuolen tuotannosta. Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion yhteistä asuntotuotannon aiesopimusta ei ole kyetty toteuttamaan. Espoo kuitenkin onnistui tavoitteessa seudun kunnista parhaiten. Liike- ja toimistorakentaminen väheni asuntotuotantoakin jyrkemmin. ASUKKAAT TYYTYVÄISIÄ PALVELUIHIN Espoolaiset ovat yleisesti yhtä tyytyväisiä kaupungin tarjoamiin palveluihin kuin muutkin suurten paikkakuntien asukkaat. Palvelut saavat arvosanan tyydyttävän ja melko hyvän väliltä. Espoo on vuodesta 1983 seurannut asukkaiden tyytyväisyyttä palvelutuotantoonsa. Tyytymättömimpiä oltiin talouden huippusuhdanteessa vuonna 1989, tyytyväisimpiä taas lamavuonna Siitä lukien arviot laskivat aina vuoteen 21 lähteäkseen taas nousuun. Nyt tuloksissa on saavutettu jälleen huipputaso. Alle puolet espoolaisista on tyytyväisiä terveys- ja sosiaalipalveluihin. Sen sijaan opetus-, sivistys-, vapaa-aika- ja liikuntapalveluihin ollaan yleensä tyytyväisiä. Yhdyskuntateknisiinkin palveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä, hyvät arviot annetaan juomaveden laadulle ja ympäristön hoidolle. JOHTAMISTA KEHITETTIIN Espoo-strategia vahvistettiin vuosille Sen toteuttamista tukee valtuuston päättämä tuottavuusohjelma. Strategian näkökulmat ovat elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki, asiakas ja kaupunkilainen, palvelujen järjestäminen, henkilöstö sekä talous. Uuden strategian toteuttamisessa ja organisaation ohjauksessa otettiin käyttöön tasapainotettu tuloskortti. Strategiaprosessin uudistamisella haetaan aikaisempaa nopeampaa ja yhtenäisempää toimeenpanoa, yhteisempiä käsitteitä sekä enemmän vuorovaikutusta eri organisaatiotasoilla. Kaksi uutta seudullista kuntayhtymää aloitti toimintansa vuoden 21 alussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) vastaa jäsenkuntiensa joukkoliikenteen suunnittelusta, järjestämisestä ja matkustajainformaatiosta sekä seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. HSL:n jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on Suomen suurin ympäristöalan toimija, joka tuottaa jäteja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle. Lisäksi se tuottaa tietoa muun muassa asumisesta ja ilmanlaadusta. kerrosneliömetri Rakennustuotanto kpl Työpaikkojen määrä % Työttömyysaste muut rakennukset asuinrakennukset 9

10 Talous Talouden sopeuttamisesta tuloksia Espoon kaupunki onnistui nopeasti käynnistetyin sopeuttamistoimin hillitsemään menojen kasvua ja nostamaan tuloksensa positiiviseksi. Ulkoisten menojen kasvu oli vain 2,1 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin kaupungin menojen kasvu oli vielä 8,9 prosenttia. Lisäksi rahastojen arvonalennusten palautukset ja kuntien verotulojen jako-osuuksien kasvu mahdollistivat tilikauden tulokseksi 27,1 miljoonaa euroa. Huolimatta jako-osuuksien parannuksista verotulot las- kivat edellisestä vuodesta 22 miljoonaa euroa. Kaikkiaan kaupungin verorahoitus oli miljoonaa euroa. Ansiotulojen kunnallisveroa kertyi 966 miljoonaa euroa ja se kasvoi 13,3 miljoonalla eli 1,4 Yhteisöveroa kertyi 11 miljoonaa euroa. Vaikka kuntaryhmän jakoosuutta nostettiin 1 prosenttiyksikköä, oli kertymä 37,4 miljoonaa eli 25,4 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Kaupungin rahastojen tulos oli viime vuonna hyvä. Suurimman eli peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuotto oli 18,3 prosenttia. Kaikkiaan rahastojen vuodentakaisia arvonalennuksia palautettiin 29,9 miljoonaa euroa. Investointeja rahoitettiin purkamalla rahastoja vuoden aikana 61,4 miljoonalla eurolla. 1 milj. euro Kaupungin vuosikate riitti poistoihin. Vuosikate oli 122,5 miljoonaa euroa ja poistot 95,3 miljoonaa euroa. KAUPUNKI ELVYTTI INVESTOIMALLA Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 219,4 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 6,8 miljoonaa euroa eli 3, Henkilöstökulut Palvelujen ostot Tarvikkeet Avustukset Muut kulut yht. Toimintakulut tiliryhmittäin (sis. vain ulk. kulut)

11 Espoossa toimii reilut 1 yritystä. Puolet työssäkäyvistä espoolaisista työskentelee omassa kaupungissaan. Lumene Oy:n tuotantolaitos sijaitsee Espoon Kauklahdessa. prosenttia. Talouden epävarma tilanne heijastui erityisesti maanmyyntituottoihin ja maankäyttömaksuihin, jossa kertymä oli odotettua heikompi. Toimintamenojen kokonaismäärä oli 1 271,9 miljoonaa euroa. Menot kasvoivat 26,1 miljoonaa euroa eli 2,1 prosenttia. Merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 553,3 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 2,3 prosenttia ja palveluiden ostot 493,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 3,4 prosenttia. Henkilöstön määrä väheni 216 henkilöllä vuonna 29. Myös ylityöt ja työvoimavuokraus vähenivät. Investointimenot olivat 247,2 miljoonaa euroa, joka oli 25,3 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Toiminnan ja investointien 9 miljoonan euron alijäämäisen rahavirran kattamiseksi pitkäaikaisia lainoja lisättiin 45 miljoonalla eurolla. Rahavarat vähenivät 7 miljoonalla eurolla ja lyhytaikaisia kassalainoja jouduttiin nostamaan etenkin loppuvuodesta. Lainakanta oli vuoden lopussa 152,7 miljoonaa euroa eli 625 euroa asukasta kohden. Vuosi sitten lainamäärä oli 473 euroa asukasta kohden. Pääomavuokra- ja palvelumaksuvastuut vuoden lopussa olivat 148 miljoonaa euroa eli 66 euroa asukasta kohden. Kaupungin taseen loppusumma oli 2 535,4 miljoonaa euroa, kun se oli vuosi sitten 2 459,2 miljoonaa euroa. Oma pääoma oli miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste laski 1,2 prosenttia ja oli vuoden lopussa 84,8 prosenttia. Espoon valtuusto hyväksyi huhtikuussa 29 nelivuotisen tuottavuusohjelman, jonka on määrä parantaa kaupungin tuottavuutta 1 prosentilla eli 15 miljoonalla eurolla vuoden 212 loppuun mennessä. Samassa kokouksessa tiukennettiin alkuperäistä talousarviota. 11

12 Talous milj. euroa Toimintatuotot ja -kulut milj. euroa Kaupungin ja konsernin lainat euroa milj. euroa Talousarviolainat ja pääomavuokravastuut Toimintatuotot Toimintakulut (sis. vain ulk. tuotot ja kulut) Lainat kaupunki Lainat konserni Lainat euroa/as. kaupunki Lainat euroa/as. konserni Talousarviolainat Pääomavuokravastuut milj. euroa Toimintamenot toimialoittain milj. euroa Nettoinvestointien ja lainojen lyhennysten rahoitus Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Rahastojen purku Lainanotto Vuosikate Kassavarojen vähennys Nettoinvestoinnit ja lainojen lyhennykset 12

13 milj. euroa/ euroa Vuosikate milj. euroa Verotulojen kehitys milj. euroa Toimintakulujen kehitys edelliseen vuoteen Vuosikate (sis. vain ulk. kulut) Vuosikate/as. milj. euroa Rahastojen pääomat milj. euroa Peruskaupungin investoinnit Elinkeino ja työll. Vahinkorahasto Investointirahasto Peruspalvelujen kehittämisrahasto Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto Sosiaalisen luototuksen rahasto Kiinteät rakenteet ja laitteet Rakennukset* Muut investoinnit *sis. Tilakeskus-liikelaitoksen 13

14 Henkilöstö Työurat pidentyvät, entistä useampi työskentelee vanhuuselläkkeelle asti Henkilöstömäärä laski ja henkilöstömenojen kasvu tasaantui pääkaupunkiseudun alhaisimmaksi. Myös työurat ovat edelleen pidentyneet. Kasvavan kaupungin palvelutuotanto laajeni, ja tekijöitä tarvittiin. Onnistuneella yhteistyöllä ja tuottavuuden parannuksella henkilöstötavoitteet saavutettiin hyvin vaikeutuneesta taloustilanteesta huolimatta. Organisaatiota, työtä ja työnjakoa uudistettiin ja henkilöstömäärää ja -menoja seurattiin tiukasti. Uuden henkilöstön palkkaamista rajoitettiin täyttökieltomenettelyllä, vain palvelutoiminnan kannalta välttämättömimpiin tehtäviin palkattiin henkilöitä talon ulkopuolelta. Henkilöstötarve hoidettiin ensisijaisesti sisäisillä siirroilla ja tehtäväjärjestelyillä. Henkilöstömenojen nopea kasvu tasaantui 2,3 prosenttiin ja henkilöstötuottavuus parani. Tämä siitäkin huolimatta, että kunta-alan työehtosopimusten tuntuvat korotukset astuivat voimaan. Ylityöt ja vuokratyövoiman käytön kustannukset pienenivät. 16 Kaupungilla työskenteli vuoden lopussa henkilöä, yli 2 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vähennys koski määräaikaista henkilöstöä, vakituisten määrä kasvoi. 1 Lähtövaihtuvuus pysyi hyvällä 8 tasolla, hieman yli viidessä 6 prosentissa. Väkeä rekrytoitiin 26 prosenttia vähemmän kuin 4 edellisenä vuonna. HENKILÖSTÖÄ PERUSPALVELUIHIN Henkilöstöstä pääosa työskentelee sosiaali-, terveys- ja 2 Henkilöstömäärä Vakinaiset Ei vakinaiset sivistystoimen peruspalvelutehtävissä. Kaupungin henkilöstö on hyvin koulutettua ja naisvaltaista. Vakinaisten työntekijöiden osuus kasvoi. Heitä on lähes neljä viidestä. Vakinaisten osuus on selvästi suurempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kaupunki panosti työvoiman saannin turvaamiseen. Harjoittelijayhteistyön lisäämiseksi solmittiin puitesopimuksia eri alojen oppilaitosten kanssa. Rekrytointia tehostettiin työvoimapulasta kärsivillä ammattialoilla. Kaupungin työnantajamarkkinointi palkittiin 29 kuntamarkkinoinnin SM-kilpailussa. Harjoittelijoiden määrä kasvoi huomattavasti, heitä oli kaupungilla töissä yhteensä lähes 2. Oppisopimusopiskelijoita oli vuoden aikana 444. Kesätyöntekijöitä palkattiin yhteensä 19. Keskimäärin työvoimaa saatiin aikaisempaa helpommin, vaikka edelleen oli vaikeata saada työntekijöitä ruotsinkieliseen opetukseen, päivähoitoon, erityisopetukseen, lääkäreiksi ja vanhusten palveluihin TYÖYHTEISÖT MONI- MUOTOISTUVAT Kaupungin palveluja käyttää entistäkin moninaisempi asiakaskunta. Tämä edellyttää myös monipuolista osaamista työyhteisöissä ja asiakkaiden tarpeiden parempaa tunnistamista. Espoossa on tavoitteena, että maahanmuuttajataustaisen hen- 14

15 kilöstön osuus kaupungin työntekijöistä lähenisi vastaamaan maahanmuuttajaväestön osuutta asukkaista. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus onkin noussut vuosi vuodelta. Vuonna 29 heitä oli 2,9 prosenttia henkilöstöstä. Monikulttuuristen työyhteisöjen osuus pysyi ennallaan 13,5 prosentissa. Espoo solmi yhdessä valtion ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä koskevan aiesopimuksen. Sen tavoitteena on jatkossa nopeuttaa ja tehostaa työnsaantia. Käynnissä olevan kaupungin Mukaan!-hankeen tavoitteena on valmentaa esimiehiä ja työyhteisöjä monikulttuurisuuden johtamiseen ja kehittää työyhteisöjä ymmärtämään monimuotoisuutta. Hankkeeseen on osallistunut 4 kaupungin työyhteisöä, joissa työskentelee yhteensä 1 2 henkilöä. Tietoa henkilöstöstä Henkilöstön lkm: Vakinaisia: 79,5 % Naisten osuus: 79,6 % Ylempi korkeakoulututkinto: 22,7 % Maahanmuuttajataustainen henkilöstö: 2,9 % Uusia palvelussuhteita: 2 11 Keski-ikä: 44,1 v. Keskimääräinen palvelusaika: 1,5 v. Lähtövaihtuvuus: 5,3 % Eläkeikä: keskim. 62, v. Vanhuuseläkkeiden osuus: 78,8 % Työhyvinvointitutkimuksessa henkilöstö arvioi työn muuttuneen tuloksellisemmaksi. TYÖURAT PIDENTYVÄT Suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään. Kaupungin palveluksesta jäi vuoden 29 aikana eläkkeelle 23 henkilöä. Heistä 78,8 prosenttia siirtyi eläkkeelle iän perusteella. Ikäeläkkeiden osuus on selvästi aiempaa suurempi. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 62 vuotta. Työurat ovat pidentyneet Espoossa viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana 1,7 vuodella. Seuraavan 1 vuoden aikana kaupungin palveluksesta jäisi laskelmien mukaan eläkkeelle iän tai työkyvyttömyyden perusteella noin 4 15 henkilöä. Keskimääräinen eläköitymisikä on kuitenkin nousussa. Nykyiset tilastot kertovat, että iän perusteella eläkkeelle jääviä on ollut vuosittain selvästi ennustettua vähemmän, joten monet jatkavat työssäkäyntiä vaikka heillä olisikin mahdollisuus jäädä eläkkeelle. HYVÄ JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ EDISTÄVÄT TYÖHYVINVOINTIA Johtamisen ja esimiestyön laatua parannettiin koulutuksella. Ne olivat edelleen korkealla tasolla haasteista huolimatta. Uudet esimiehet osallistuivat perehdytyskoulutukseen. Esimiesten osaamista syvennettiin henkilöstöjohtamisen ja valmentavan toimintatavan koulutuksella. Työhyvinvointiin tähtäävät toimet olivat esillä kaikissa keskitetyissä esimieskoulutuksissa. Johtamisen erikoisammattitutkinnon suoritti 29 ja 4 aloitti opinnot. Kunta 1 -työhyvinvointitutkimukseen pohjaavassa otantakyselyssä henkilöstö arvioi esimiesten tuen pysyneen entisellään, päätöksenteon oikeudenmukaisuuden koettiin heikenneen ja ristiriitatilanteiden lisääntyneen. Työn koettiin sen sijaan muuttuneen tuloksellisemmaksi. Henkilöstön terveysperusteisten poissaolojen määrä pysyi ennallaan. 15

16 Ympäristö Ympäristötyöllä onnistuttu pienentämään päästöjä Espoon kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet jo muutaman vuoden ajan. Määrätietoinen ja monipuolinen työ on viimeisimmässä laskennassa tuottanut seitsemän prosentin vuotuisen vähennyksen. Kaupunki on sitoutunut usean ympäristöön liittyvän hankkeen toteuttamiseen. Vuoden 29 lopulla vahvistettu ympäristöpolitiikka lähivuosille kokoaa näiden kaikkien ohjelmien tavoitteet yhteen. Ilmastotyön taustalla ovat pääkaupunkiseudun yhteiset linjaukset. Päästöjä aiotaan vähentää 4 prosentilla vuoteen 23 mennessä. Esimerkiksi rakentamisessa toteutetaan monia energiasäästötoimenpiteitä ja kaupungin omissa kiinteistöissä tehdään työtä energiatehokkuuden eteen. Maankäytössä kaavoituksen yhteydessä on kokeiltu energiataseiden laatimista. Ne auttavat ekologisesti kestävämpien vaihtoehtojen valinnassa. Myös kaupungin tuki joukkoliikenteelle auttaa päästöjen pienentämisessä. Merkittävä osa ilmastotyötä on kolmivuotinen Julia 23 -hanke. Se on osa Euroopan unionin rahoittamaa, ympäristön ja luonnon suojeluun tähtäävää Life-ohjelmaa. Se tähtää erityisesti kiinteistöjen ja julkisten hankintojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Julia 23 turvin rakennettiin henkilöstön ekotukihenkilöverkosto. Toiminta käynnistyi koulutuksilla. Yli 5 henkilön verkostoa laajennetaan jatkossa. Kouluissa ja päiväkodeissa ympäristöasioita edistetään muun muassa Vihreä lippu -järjestelmän avulla. Sitä toteutetaan 12 koulussa ja 9 päiväkodissa. Espoo on liittynyt Euroopan unionin kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen. Covenant of Mayors -sopimuksen allekirjoittajat sitoutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 22 mennessä yli EU:n nykyisen 2 prosentin tavoitteen. 16 Ilmastoasioista viestittiin Espoossa muun muassa WWF:n Earth hour -kampanjan ja syksyisen energiansäästöviikon aikana. ENERGIASÄÄSTÖÄ JA SÄHKÖAUTOJA Eri yksiköiden energiatehokkuustyöryhmät suunnittelevat ja toteuttavat toimia, joilla alennetaan pysyvästi energiankäyttöä. Vuonna 29 saavutettiin hieman yli prosentin energiansäästö. Yhteistyö Fortumin kanssa sähköautojen käytön edistämiseksi laajeni. Ensimmäinen sähköautojen latausasema avattiin Tapiolan Kaupinkallion paikoitushallissa. Tarkoitus on asentaa lisää uusia latauspisteitä ja kokeilla erilaisia maksutapoja. Suurimmat ympäristötuotot tulivat edellisvuoden tapaan jätevesien puhdistuksesta eli perityistä jätevesimaksuista. Suurimmat kuluerät olivat jätevesien käsittely, jätehuolto sekä ilman- ja ilmastonsuojelu. Jätevesien käsittely kattaa puhdistuksen kustannukset sekä viemäriverkoston käytön ja kunnossapidon. Jätehuollossa suurimmat kuluerät olivat jätteiden keräily ja kuljetus sekä katujen pesu. Vanhojen kaatopaikkojen kunnostukseen ja maisemointiin panostettiin myös. Mankkaan ja Brinkinmäen kaatopaikat olivat kustannuksiltaan suurimmat hankkeet. Suuri osa ilmansuojelun kuluista muodostui ilmanlaadun seurannasta ja hiekoitushiekan vuosittaisesta poistosta. Ilmastonsuojelun kustannuksia olivat esimerkiksi kaupungin tarjoamat työmatkasetelit.

17 Kaupungin ajoneuvokalustolle määriteltiin vähäpäästöisyyden kriteerit. Tavoitteet on asetettu sekä henkilö- että pakettiautoille. Henkilöstöä kurssitettiin taloudelliseen ajotapaan. REILU KAUPUNKI JA LUONNONSUOJELUA Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen komitea on palkinnut kaupunkia luonnonarvoiltaan merkittävän 55 metsähehtaarin suojelemisesta. Juhlavuonna 28 tehty suojelutavoite on lähes saavutettu. Espoo sai kolmantena suomalaiskaupunkina Reilun kaupan kaupungin arvonimen. Maininnan saa kaupunki, joka sitoutuu edistämään Reilua kauppaa ja tekemään hankinnoissaan eettisiä valintoja. Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa jatkettiin yhteistyötä Espoon järvien tilan parantamiseksi. Vuonna 29 valmistui selvitys järvien kunnostustarpeesta. Fortum ja Espoon kaupunki avasivat Espoon ensimmäisen yleisölle suunnatun sähköautojen latausaseman Tapiolassa. Kaupinkallion paikoitushalliin on asennettu seitsemän lataustolppaa. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit [1e] Tuotot Muutos-% Kulut Muutos-% Investoinnit Muutos-% Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja alueiden puhtaanapito Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu Ympäristöhallinto Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet: Ympäristöjohtaminen Ympäristökoulutus, kasvatus ja neuvonta Ekotehokkuutta parantava toiminta Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet yhteensä Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut 97 Yhteensä Suhteessa kaupungin toimintatuottoihin, toimintakuluihin ja käyttöomaisuusinvestointeihin (%) 9,6 1,5 3,9 Suhteessa asukaslukuun (euroa/ as) 86,28 77,39 43,74 Vuodesta 29 ei julkaista erillistä ympäristöraporttia, ympäristötilinpäätös ilmestyy osana kaupungin toimintakertomusta. 17

18 Sosiaali- ja terveystoimi Säästöistä huolimatta peruspalvelut turvattiin Yli puolet kaupungin menoista kertyy sosiaali- ja terveystoimesta. Hyvä taloudenpito on toimialan keskeinen päämäärä ja turvaa palvelutason tulevaisuudessakin. Tavoitteeksi asetettiin palvelujen uudistaminen tuottavammiksi ja vaikuttavammiksi. Kaupungin säästövelvoitteet edellyttivät henkilöstömäärän vähentämistä ja ostopalveluista tinkimistä. Säästöjä etsittiin sieltä, missä niiden vaikutus eniten tukea ja hoivaa tarvitsevien arkeen olisi vähäisin. Kaikkein heikompiosaisten palvelut sekä lakisääteiset peruspalvelut turvattiin. Voimavaroja lisättiin muun muassa lapsiperhetyöhön, vammaispalveluihin ja toimeentulotukeen. Joissakin palveluissa odotus- ja käsittelyajat kiireettömissä asioissa pitenivät, koska uusia työntekijöitä ei palkattu. Myös toimipisteiden kesäsulkemisia pidennettiin. Lomia kuitenkin porrastettiin ja esimiehet ylintä johtoa myöten osallistuivat käytännön asiakastyöhön lomakaudella. Joitakin avustuksia ja tukia pienennettiin. Monien Espoon peruspalvelujen ja tukien taso on valtakunnallisesti muita suuria kaupunkeja korkeampi. Ostopalvelukumppaneiden kanssa neuvoteltiin hintojen alennuksesta ja ostojen vähentämisestä. PÄIVÄHOIDON TARVE KASVOI Päivähoitopaikkojen kysyntä jatkoi kasvuaan. Laadukasta päivähoitoa järjestettiin kaikille sitä tarvitseville espoolaisille lapsiperheille, vaikka samanaikaisesti säästettiin. Pienis- Sosiaali ja terveystoimen menot Toimintakulut tiliryhmittäin Menot tulosyksiköittäin milj. euroa milj. euroa Hallintopalvelut Päivähoitopalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut Terveyspalvelut Yhteensä 14,3 175,1 165,2 111, 281,7 747,4 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut Kaupungin sisäiset erät Yhteensä 228,3 345,3 1,5 91,9 2,1 1,2 68,1 747,4 18

19 tä epätarkoituksenmukaisista tiloista luovuttiin ja otettiin käyttöön siirrettäviä päiväkoteja. Asukaspuistoissa ei järjestetty edellisvuosien tapaan kesäruokailua. Päiväkotien laitosapulaisia vähennettiin. Vuoden alussa korotettiin kotihoidon ja yksityisen hoidon tukia. Asiakastyytyväisyysmittauksen perusteella vanhemmat ovat tyytyväisiä päivähoidon toimivuuteen. Erityisen tyytyväisiä vanhemmat ovat lapsen kasvatukseen ja huomioimiseen yksilönä. Vuoden 21 alusta toteutettua päivähoidon siirtoa sivistystoimeen valmisteltiin. TOIMEENTULOTUKEA HAETTIIN ENEMMÄN Espoon työllisyystilanne heikkeni. Vuoden 29 loppupuolella työttömiä oli 42 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaden työttömyys kasvoi 64 prosenttia. Aikuisten sosiaalipalvelujen asiakasmäärä kasvoi. Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli noin 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Viive työttömyyskassojen maksatuksessa lisäsi toimeentulotukihakemuksia. Tästä huolimatta perustoimeentulotuen asiat käsiteltiin keskimäärin 5,4 arkipäivässä. Asunnottomien määrä lisääntyi. Lapsiperhetyöhön tuli lisää yhdeksän työntekijää, kaikkiaan työntekijöitä on 28. Sijoitettuja lapsia oli vähemmän kuin edellisvuonna. Sijoitusten kustannukset kuitenkin kas- Voimavaroja lisättiin muun muassa lapsiperhetyöhön, vammaispalveluihin ja toimeentulotukeen. 19

20 Sosiaali- ja terveystoimi Vanhusväestö kasvaa ja palvelutarve lisääntyy. Kotihoidon asiakaskunta kasvoi noin kuudella prosentilla. voivat, koska huonokuntoisia lapsia jouduttiin sijoittamaan kalliisiin erityisyksiköihin. Lastensuojelun palvelurakenneuudistus käynnistyi. Tavoitteena on kehittää nuorille lastensuojelun avopalveluja, Toimiala lukuina Päivähoidossa oli vuoden aikana lasta. Keskimääräinen odotusaika lääkärille kiireettömässä asiassa on 15 vuorokautta. 7 espoolaista sai sikainfluenssarokotteen. Hammashoidossa otettiin käyttöön tekstiviestimuistutus. Vuosittain peräti 1 varattua käyntikertaa on jäänyt käyttämättä. Neuvola järjesti 1 perhevalmennusryhmää, joihin osallistui lähes 8 espoolaista. Toimeentulotukea sai noin 9 2 espoolaistaloutta, tuhat enemmän kuin edellisvuonna. Toimeentulotuen uusien kotitalouksien määrä kasvoi noin 27 prosenttia edellisvuodesta. Vammaisten henkilökohtaisen avun piirissä oli yhteensä 353 asiakasta. joilla ehkäistään tarvetta nuoren laitossijoitukselle. Pienten lasten perhehoitoa taas vahvistetaan. Vammaispalvelulaki muuttui, ja vammaisten lakisääteinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan laajeni. Tämä lisäsi asiakkaiden määrää ja määrärahatarvetta. Vammaisten palveluissa noin 86 prosenttia kustannuksista perustui subjektiiviseen oikeuteen. OMAHOITOPALVELU VERKKOON H1N1-influenssaepidemia laajeni loppuvuodesta, jolloin viikoittain yli 6 espoolaista otti yhteyttä tai kävi terveyskeskuksessa. Sikainfluenssarokotukset käynnistyivät loppusyksystä asteittain. Influenssan hoito ja rokotukset siirsivät muuta kiireetöntä toimintaa ja määräaikaistarkastuksia terveysasemilla ja neuvoloissa. Hammashoidon ajanvaraus keskitettiin ja puhelintavoitettavuus kohosi erinomaiseksi. Terveysasemien puhelintavoitettavuuden parantamiseksi Espoonlahdessa alkoi takaisinsoitto-kokeilu. Terveyspalveluissa kannustettiin terveellisiin elintapoihin. Terveysasemilla järjestettiin 2

Vuoden 2015 tilinpäätös

Vuoden 2015 tilinpäätös Vuoden 215 tilinpäätös Konserniesikunta, Strategia ja talous, Konserniohjaus Toimintaympäristö Väestökasvu yli 4 2 henkilöä (1,6 %), Asukasluku 215/216 oli. 269 82 Taloudellinen toimintaympäristö haasteellinen

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Uusi Lahti, uusi vuosi, uusi aika

Uusi Lahti, uusi vuosi, uusi aika Uusi Lahti, uusi vuosi, uusi aika Lahden ja Nastolan yhdistyminen on iso muutos ja mahdollisuus Toiminta sopeutettava kiristyvään julkiseen talouteen Maan hallitusohjelma antaa kunnille liikkumavaraa ja

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimi 2012. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 27.10.2011

Tekninen ja ympäristötoimi 2012. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 27.10.2011 Tekninen ja ympäristötoimi 2012 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 27.10.2011 Teknisen ja ympäristötoimen painopisteet vuonna 2012 Länsimetron rakentaminen Tapiolan liikekeskuksen parantaminen Suurpellon

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset.

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset. Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 1757/02.08.00/2012 Kaupunginhallitus 139 7.5.2012 162 Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 7.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9.

1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9. Sisällysluettelo 1 Alue ja ympäristö 8 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8 1.2 Tuusulan kunnan alue 9 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9 2 Väestö 10 2.1 Tuusulan väkiluku 1.1.1900 2011 10 2.2 Väkiluvun

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016 YPÄJÄN KUNTA Sivu 1 001000 Vaalit 3001 Myyntituotot 3130 Muut suoritteiden myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3001 Myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3 800 100,0 4 4 4003 Maksetut palkat ja palkkiot -3 500 100,0-4

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 73

KULTTUURILAUTAKUNTA 73 KULTTUURILAUTAKUNTA 73 Palvelu: Kulttuuripalvelut Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014 Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys HSY Yhteensä x 1 000 euroa (ilman sisäisiä eriä) Tukip.aih. Muut TOIMINTATULOT 310 476 321 895 0 0 321 895 Myyntituotot 302 555 314 286 7 1 004 315 297 Kuntaosuudet 3 571 3 370 0 0 3 370 Muut tuotot 4

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Sisällysluettelo YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008...3 1.1. Ulkoiset ympäristömenot ja -tulot...3 1.2. Sisäiset ympäristömenot ja -tulot...5 1.3. Ympäristöinvestoinnit...5 1.4. Ympäristövastuut...5

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Pks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I

Pks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I Pks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I Salla Koivusalo Erityisasiantuntija Hankintakeskus Vantaan kaupunki Pks cleantech hankintojen verkosto : Pysyvä

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot