TERVON KUNTA TILINPÄÄTÖS/ TASEKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVON KUNTA TILINPÄÄTÖS/ TASEKIRJA"

Transkriptio

1 TERVON KUNTA TILINPÄÄTÖS/ TASEKIRJA 2010

2 Toimintakertomus Sisällysluettelo 1YLEISTÄ KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TERVON KUNTA TOIMINTA-AJATUS MAANTIETEELLINEN SIJAINTI HALLINNOLLINEN ASEMA HALLINTO JA HENKILÖSTÖ TOIMIELIMET...9 KUNNANVALTUUSTO...9 KUNNANHALLITUS...11 MUUT TOIMIELIMET...13 TILIVELVOLLISET V HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilöstön määrä Henkilöstön ikärakenne ja sukupuolijakauma Työkyky ja terveys Työympäristö ja työolot Palkka- ja työvoimakustannukset YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS...18 VÄESTÖ...18 TYÖLLISYYS...18 TYÖPAIKKAKEHITYS JA ELINKEINORAKENNE TALOUDEN KEHITYS YLEINEN TALOUSKEHITYS YLEINEN KUNTATALOUS TERVON KUNNAN TALOUSKEHITYS OLENNAISET TALOUDELLISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA SISÄINEN -JA KONSERNIVALVONTA KUNNANHALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄ- MISESTÄ VUONNA TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS KOKONAISTULOT JA -MENOT TASETARKASTELU TASE JA SEN TUNNUSLUVUT TERVON KUNTAKONSERNI KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LASKENTAPERIAATTEET KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA KONSERNIRAKENNE KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...37

3 Toimintakertomus KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VAALIT TILINTARKASTUS...38 TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO...40 KESKUSHALLINTO KUNNAHALLITUKSEN ELINKEINOJAOSTO YLEINEN EDUNVALVONTA MAASEUTUTOIMI TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA SOSIAALITOIMI...55 SOSIAALIPALVELUT...58 TOIMEENTULOTURVA...66 TERVEYSTOIMI SIVISTYSTOIMI...72 HALLINTO...72 KOULUTUSTOIMINTA...72 KANSALAISOPISTO...82 VAPAA-AIKATOIMINTA...83 KIRJASTOTOIMI...85 KULTTUURITOIMI...86 NUORISOTOIMI...87 LIIKUNTATOIMI TEKNINEN TOIMI TOIMINNAN KUVAUS/TOIMINTA-AJATUS TALOUSSUUNNITELMA...90 TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET YMPÄRISTÖTOIMI INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA (ulkoinen) RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITASE KONSERNITULOSLASKELMA (ulkoinen) KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT RAHOITUSLASKELMAN LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Omistukset muissa yhteisöissä Laskennallisesti eriytetty vesihuoltolaitos...127

4 Toimintakertomus Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma ja sen vaikutus kunnan tuloslaskelmaan Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma ja sen vaikutus kunnan rahoituslaskelmaan Vesihuoltolaitoksen tase ja jäännöspääoma Vesihuoltolaitoksen liitetiedot ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET KIRJANPITOAINEISTO TILINPÄÄTÖKSEN RAPORTIT...133

5 Toimintakertomus YLEISTÄ 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden suunta kääntyi positiiviseen suuntaan vuoden 2010 aikana. Positiiviseen kehitykseen on johtanut maailmantalouden toipuminen muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Tervossa talouden elpyminen näkyi erityisesti yhteisöverotulojen kasvuna ja yleisen kehitys myönteisen ilmapiirin voimistumisena. Verotulojen kasvusta huolimatta Tervon kuntatalous kääntyi alijäämäiseksi 2010 useiden ylijäämäisten vuosien jälkeen. Kehitykseen oli syynä kunnan toimintakulujen ennakoitua suurempi kasvu. Toimintakulut ylittyivät budjetoidusta lähes jokaisella hallintokunnalla. Suurimmat ylitykset kirjattiin sosiaalija terveystoimessa. Tervon kuntatalouden kokonaiskuvasta on syytä olla huolestunut ja tärkeimpänä toimenpiteenä on saada toimintakulujen kasvu hallintaan. Kunnan toiminta on myös vuosi vuodelta tullut entistä riippuvaisemmaksi valtionosuuksista, jotka tullevat tulevaisuudessa taittumaan pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää kunnan oman verotulokertymän kasvattamista, sillä menopaineita on väestön ikääntymisen johdosta erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Kunnan palvelutoiminnan osalta palvelut ja palvelurakenteet ovat pääosin säilyneet vuoden 2009 kaltaisina. Vuoden 2010 aikana on valmisteltu maaseututoimen hallinnollista muutosta ja kunnan sisäisenä muutoksena päivähoidon siirtämistä sosiaalitoimesta sivistystoimen alaisuuteen. Myös perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Kysterin valmistelutyö on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, jossa Tervo toimii isäntäkunta, suunnitteleminen on käynnistetty Muutokset kunnan palvelurakenteessa maaseututoimen, perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon osalta näkyvät vuoden 2012 alusta lukien. Vuosi 2010 on ollut haasteellinen sekä henkilökunnalle että luottamushenkilöille. Suuret tulevaisuuteen tähtäävät palvelurakennemuutosvalmistelut ovat vieneet paljon aikaa ja henkisiä voimavaroja. Haluankin uutena kunnanjohtajana kiittää luottamushenkilöitä ja henkilökuntaa näistä ponnisteluista, joiden varaan tulevaisuuden Tervoa rakennetaan. Tervossa Petteri Ristikangas Kunnanjohtaja

6 Toimintakertomus TERVON KUNTA TOIMINTA-AJATUS Tervo itsenäisenä ja tunnettuna kalastus-, luonto- ja vesimatkailukuntana tarjoaa viihtyisän ja turvallisen elinympäristön tuottamalla asukkailleen riittävät peruspalvelut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sekä luomalla toimintaedellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle MAANTIETEELLINEN SIJAINTI Tervon kunta sijaitsee Sisä-Savon seutukunnan pohjoisosassa naapureinaan Karttula, Keitele, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki ja Vesanto. Kunnan kokonaispinta-ala on 494,04 km2, tästä maata 347,66 km2 ja vettä 146,38 km2. Vesistöjen rantaviivan pituus on 553,4 km, josta mantereella 366,3 km ja saarissa 187,1 km. Vesistöisyydestään johtuen kunta on nimetty saaristo-osakunnaksi. Kuntaa halkoo ns. Sininen Tie (Värtsilä-Vaasa), maantie 551. Matkaa keskustaajamasta Kuopioon on 58 km ja Helsinkiin 420 km HALLINNOLLINEN ASEMA Itä-Suomen lääni Kuopion käräjäoikeus Itä-Suomen hovioikeus Pohjois-Savon maistraatti Pohjois-Savon verotoimisto Kela, Itä-Suomen vakuutusalue Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Savo-Karjalan sotilaslääni Pohjois-Savon metsäkeskus Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Itä-Suomen työsuojelupiiri Pohjois-Savon maanmittaustoimisto Savo-Karjalan tiepiiri Pohjois-Savon liitto

7 1.3 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Toimintakertomus

8 Toimintakertomus

9 Toimintakertomus TOIMIELIMET KUNNANVALTUUSTO KUNNANVALTUUSTON JÄSENET Puheenjohtajisto Tarvainen Matti KESK Pj Hänninen Pirjo SDP I vpj. Ylönen Hannu KOK IIvpj. Jäsenet Jäntti Taisto Kukkonen Arja Mali Pentti Mäki-Penttilä Jarmo Nissinen Maire Nukka Bernhard Nuutinen Pekka Puranen Marjatta Puranen Pekka Pääkkönen Erkki Suhonen Katja Tarkkonen Jaana Tarvainen Maarit Tupala Tarja KESK KESK KESK SDP SDP SDP KESK KESK KESK KESK KESK KOK KESK KESK Kunnanvaltuusto kokoontui vuonna 2010 yhteensä 8 kertaa ja käsitteli 43 asiaa. Kunnanvaltuuston keskeisimmät päätökset Riitniemen omakotitonttien myyntihintojen vahvistaminen Kaavoituskatsaus Sivistysjohtajapalveluita koskevan Tervon ja Karttulan kunnan välisen palvelusopimuksen päättäminen Nilakan Koskiniemen Ranta-asemakaava Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimus Pohjois-Savon liiton perussopimuksen tarkistaminen

10 Toimintakertomus Vuoden 2009 tilinpäätöksen hyväksyminen Arviointikertomus vuodelta 2009 Liesjärvi, Särkelänniemen ranta-asemakaavan hyväksyminen Riitniemen asemakaavan hyväksyminen Alueellisen jätelautakunnan perustaminen Riitniemen asemakaavatonttien myyminen korttelista 55 (tontit 1 ja 2) ja korttelista 56 (tontit 2 ja 3) Eron myöntäminen kunnanjohtaja Olli-Pekka Salmiselle lukien Tervon kunnanjohtajan viran täyttäminen lukien Arviointikertomus vuodelta 2009 Kunnalliset jätetaksat Maaseutuhallinnon järjestäminen Tervon kunnassa v Tervon kunnanjohtajan viran täyttäminen lukien, kunnanjohtajan vaali Tervon kunnan vuoden 2011 tuloveroprosentin vahvistaminen ja kiinteistöveroprosentin määrääminen Sisä-Savon seutuyhtymän perussopimuksen muuttaminen Sosiaalijohtajan palvelujen myynti Vesannon kunnalle

11 Toimintakertomus KUNNANHALLITUS Kokoonpano Puheenjohtajat Pääkkönen Erkki Jarmo Mäki-Penttilä KESK, pj. SDP, vpj. Jäsenet Jäntti Taisto KESK Maarit Tarvainen KESK Rauno Tossavainen KOK saakka Jarmo Tarkkonen KOK lukien Marjatta Puranen KESK Katja Suhonen KESK Kunnanhallitus kokoontui 17 kertaa ja käsitteli 260 asiaa. Kunnanhallituksen keskeisimmät päätökset Kysterin työryhmien nimeäminen Riitniemen omakotitonttien myyntihintojen vahvistaminen Sivistysjohtajapalveluita koskevan Tervon ja Karttulan kunnan välisen palvelusopimuksen päättäminen Nilakan Koskiniemen ranta-asemakaava Yhteistyötarjous tiedottamisesta ja markkinoinnista kesäasukkaille Ilmoitus saneerausmenettelyn aloittamisesta Vesannon, Tervon, Karttulan ja Keiteleen kuntien aloite seututien 551 parantamiseksi ja kesänopeusrajoituksen muuttamiseksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle BlueWhite Resorts Oy:n irtisanomisilmoitukset Lausunto Jätekukko Oy:n osakaskuntien yhteisen jätelautakunnan perustamisesta Telepalvelusopimuksen purkaminen Pohjois-Savon liiton perussopimuksen tarkistaminen Kysteri-liikelaitoksen valmisteluryhmän nimeäminen

12 Toimintakertomus Riitniemen asemakaavoituksen hyväksyminen ja yleisesti nähtäville asettaminen Riitniemen asemakaavan hyväksyminen Maaseutuhallinnonjärjestäminen Tervon kunnassa v Lausunto Vaalijalan kehyssuunnitelmasta Ostotarjous Senaattikiinteistöille Tervon entisestä luotsiasemasta Maakunnallisen verkkoyhtiön (Savon Kuitu Oy) perustaminen Riitniemen asemakaavatonttien myyminen korttelista 55 (tontit 1 ja 2) ja korttelista 56 (tontit 2 ja 3) Tervon kunnanjohtajan viran täyttäminen Maaseutuhallinnon järjestäminen Tervon kunnassa v Rautalammin ja Tervon kuntakeskusten välisen Saikarin tien peruskorjaus ja päällystäminen Sosiaalijohtajan palvelujen myynti Vesannon kunnalle Tervon kunnan vuoden 2011 tuloveroprosentin vahvistaminen ja kiinteistöveroprosentin määrääminen Yhteispalvelusopimus, Tervon kunta / Kela Sisä-Savon seutuyhtymän perussopimuksen muuttaminen Vuoden 2011 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Maksumääräys- ja nimenkirjoitusoikeuden poistaminen Olli-Pekka Salmiselta ja maksumääräys- ja nimenkirjoitusoikeuden myöntäminen Petteri Ristikankaalle Hallintosääntömuutos Alueellisen jätelautakunnan perustaminen

13 Toimintakertomus MUUT TOIMIELIMET Kunnanvaltuuston ja -hallituksen ohella vuonna 2010 toimi kunnanhallituksen elinkeinojaosto, seitsemän lautakuntaa, Tervon Yhtenäiskoulun vanhempainneuvosto, nuorisovaltuusto ja vanhusneuvosto. TILIVELVOLLISET V Kuntalain 75 :n tarkoittamia tilivelvollisia ovat hallintosäännön mukaan kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet, kunnanjohtaja, hallintojohtaja, sivistysjohtaja, sosiaalijohtaja, tekninen johtaja, rakennustarkastaja ja maaseutusihteeri. Vuoden 2010 viranhaltijatilivelvollisina, esittelijöinä ja valmistelijoina toimivat: kunnanhallitus ja elinkeinojaosto Salminen Olli-Pekka, kunnanjohtaja valmistelu kunnanhallitus ja keskusvaalilautakunta Karsi-Ruokolainen Paula, vs. hall.joht., Kaija Hytönen hallintojohtaja tekninen lautakunta Korhonen Jukka, tekninen johtaja ympäristölautakunta Korhonen Erkki, rakennustarkastaja sivistyslautakunta Hytönen Kaija, hallintojohtaja sosiaalilautakunta Nikkinen Pirjo, sosiaalijohtaja Puustinen Ulla, maaseutusihteeri Maaseutulautakunta on Tervon ja Karttulan kuntien yhteislautakunta, joka sijoittuu Karttulan kunnan hallinto-organisaatioon.

14 Toimintakertomus HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilöstön määrä Vuoden 2010 lopussa Tervon kunnan palveluksessa oli yhteensä 102 (ed. v.100) henkeä, joista naisia 78 (ed. v. 75) ja miehiä 24 (ed. v. 25). Työsuhteen laadun mukaan jakauma oli (suluissa tilanne ) alla olevan mukainen: Vakinaiset Naiset Miehet Yhteensä Kokoaikaiset 49 (50) 18 (16) 67 (66) Osa-aikaiset 8 (8) 1 (1) 9 (9) Yhteensä 57 (58) 19 (17) 76 (75) Määräaikaiset Kokoaikaiset 12 (10) 1 (5) 13 (12) Osa-aikaiset 9 (7) 4 (6) 13 (13) Yhteensä 21 (17) 5 (8) 26 (25) Kaikki yhteensä 78 (75) 24 (25) 102 (100) Vakinainen henkilöstö jakautui vuonna 2010 (suluissa tieto v. 2009) hallintokunnittain seuraavasti: Hallintokunta Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Hallintotoimi 10 (10) 1 (1) 11 (11) Naiset 8 (8) 1 (1) 9 (9) Miehet 2 (2) - (-) 2 (2) Sivistystoimi 15 (17) 5 (3) 20 (20) Naiset 8 (10) 4 (2) 12 (12) Miehet 7 (7) 1 (1) 8 (8) Sosiaalitoimi 34 (32) 3 (4) 37 (36) Naiset 32 (31) 3 (4) 35 (35) Miehet 2 (1) - (1) 2 (1) Tekninen toimi 8 - (1) 8 (8) Naiset 1 (1) - (1) 1 (2) Miehet 7 (6) - (1) 7 (6) Kaikki yhteensä 67 (66) 9 (9) 76 (75)

15 Toimintakertomus Henkilöstön ikärakenne ja sukupuolijakauma Vuonna 2010 vakinaisesta henkilöstöstä 78 % ja koko henkilöstöstä 73 % kuuluu ikäryhmiin ja Miesten osuus koko henkilöstöstä on 24 % ja vakinaisista 25 %. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakaumassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2010 aikana. Henkilöstön keski-ikä on 49,7 vuotta. Hallintokunnittain jaoteltuna henkilöstön keski-ikä v (suluissa 2008) oli: Vakinaiset Naiset Miehet Keski-ikä yhteensä Hallintotoimi 51,0 (51,2) 42,5 (41,5) 49,5 (49,5) Sivistystoimi 47,5 (46,5) 48,9 (47,9) 48,1 (47,1) Sosiaalitoimi 50,2 (50,3) 47,5 (50,0) 50,1 (50,2) Tekninen toimi 44,0 (48,0) 53,4 (52,0) 52,3 (51,0) Yhteensä 49,7 (49,6) 49,7 (48,7) 49,7 (49,4) Henkilöstön johtamisessa, osaamisen kehittämisessä ja työhyvinvoinnin edistämisessä on otettava huomioon henkilöstön ikärakenne Työkyky ja terveys Henkilöstöhallinto-ohjelmasta kootun poissaolotilaston mukaan sairauspoissaoloina menetettiin vuonna 2010 yhteensä 1021 (ed. v. 1327) työpäivää eli 306 edellisvuotista vähemmän. Henkilöstön ikääntyminen on useamman vuoden periodilla tarkasteltuna näkynyt sairauspoissaolojen hienoisena nousuna. Mistään merkittävistä muutoksista ei kuitenkaan ole havaintoa. Henkilöstömäärän pienestä populaatiosta johtuen vuotuiset muutokset voivat näkyä suurinakin muutoksia pelkästään yhden tai kahden henkilön pidemmistä poissaoloista. Työtapaturmapäiviä oli 2.

16 Toimintakertomus Hallintokuntien sairauspoissaolot jakautuivat vuonna 2010 seuraavasti (suluissa vuosi 2009): Hallintokunta Sairauslomapäivät %-osuus Työtapaturmapäivät Hallintotoimi Hallintotoimisto Ruokahuolto Sivistystoimi Sivistystoimisto Yhtenäiskoulu Vapaa-aikatoimi Sosiaalitoimi Sosiaalitoimisto Kotipalvelu Vanhainkoti Päivähoito 18 (25) 1,76% 5 (19) 13 (6) 255 (519) 24,98 % 5 (133) 250 (347) - (39) 662 (640) 64,84 % 39 (15) 277 (397) 303 (85) 43 (143) Tekninen toimi* 86 (143) 8,42 % - (23) 2 (-) Yhteensä 1021 (1327) 100,0 % 2 (23) * luvuissa ainoastaan kela-korvaukseen oikeuttavat sairaspäivät Verrattuna aiempaan vuoteen sairauspoissaolojen määrä vähentyi 23 %. Työtapaturmien määrän pieneni edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen määrät tällä vuosikymmenellä: Vuosi Henkilömäärä Sairauspoissaolot* Pv/hlö , , , , , , , , , , * lukuihin sisältyy myös työtapaturmapoissaolot Tervon kunnan työpaikkaterveydenhuollosta vastaa Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2010 olivat 20,561,55 (v ). KELA korvaa hyväksytyistä kustannuksista 60 % korvausluokasta I ja 50 % korvausluokasta II.

17 Toimintakertomus Työympäristö ja työolot Tervon kunnan työsuojelun toimintaohjelma on vuodelta Tavoitteena on luoda turvalliset ja terveelliset työolot kaikille Tervon kunnan palveluksessa oleville sekä tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Painopistealueiksi otettiin Tervon kunnan työpaikkojen pitäminen savuttomina, työtapaturmien ehkäisy, henkilökunnalle ilmainen kuntosalinkäyttö ja kehittämiskeskustelut. Tyky-toimintaan liittyen työilmapiirikartoitukset ja työnohjaus tehtiin hallintokuntien toimesta tarpeen mukaan. Kunnan henkilökunnalle järjestettiin kaksi liikuntailtapäivää ja henkilöstö salikuntosalin kausikortista alennusta 25 %. Kelan ja SAL ry:n tukemiin työkykyä ylläpitäviin kuntoutusjaksoihin osallistui vuonna 2010 kolme kunnan työntekijää. Työsuojeluhenkilöstö osallistui työsuojeluun liittyvään koulutukseen Palkka- ja työvoimakustannukset Tilivuoden palkat ja palkkiot nousivat edellisvuodesta 4,22% ollen yhteensä ,79 euroa (ilman jaksotuksia ja henkilöstökorjauksia) (v euroa). Eläkekulut olivat ,26 euroa (v euroa) ja muut henkilöstösivukulut ,84 euroa (v euroa)

18 Toimintakertomus YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS VÄESTÖ Vuodenvaihteessa Tervon kunnan asukasluku oli Väestörekisterikeskuksen mukaan 1706 eli peräti 38 henkeä vähemmän kuin vuodenvaihteessa Syntyneiden määrä jäi edellisvuosien tapaan melko alhaiseksi 6 lapseen ja kuolleita oli 27. Kuntien välinen nettomuutto oli -18 henkilöä ja netto maahanmuutto 2 henkilöä.. Vuonna 2010 Pohjois-Savon maistraatin tietojen mukaan alueen väkiluku väheni kaikkiaan 239 hengellä. Positiivisen väestökehityksen kuntia olivat Kuopio, Lapinlahti, Siilinjärvi, Suonenjoki, Maaninka, Nilsiä ja Vesanto. Sisä-Savon kunnista väkeä väheni yhteensä 82 henkeä, Suonenjoki -13, Rautalampi - 45, Tervo -38 ja Vesanto +14. Väestön ikäjakauma Tervossa oli seuraava: Asukkaita 1744 (ennakkotieto vuoden lopussa), joista 0 6-vuotiaita 53, 7 14-vuotiaita 137, vuotiaita 100, vuotiaita 979, vuotiaita 218, vuotiata 199 ja yli 85-vuotiaita 58. TYÖLLISYYS Työttömyyden alenema oli Pohjois-Savossa vuonna 2010 valtakunnan tasoa nopeampaa. Työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa lomautetut mukaan lukien Pohjois-Savossa - 12,2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ilman lomautettujakin työttömyys väheni edelleen selvästi, - 6,2 %. Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savossa joulukuun 2010 lopussa henkilökohtaisesti ilmoittautuneet lomautetut mukaan lukien henkilöä. Vähennystä edellisestä joulukuusta oli henkilöä. Henkilökohtaisesti ilmoittautuneita lomautettuja oli joulukuun lopussa 1 362, 44 % edellisvuotta vähemmän. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työttömyys jatkaa nousua ainoastaan yli 60-vuotiaiden osalta, joita oli 32 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikissa vuotiaiden ikäryhmissä työttömyys aleni tasaisen nopeasti. Pitkäaikaistyöttömyyden jyrkin nousu näyttää taittuneen. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna pitkäaikaistyöttömiä oli 18 % enemmän. Työttömien työnhakijoiden määrä aleni viime vuoden joulukuuhun verrattuna lähes kaikissa kunnissa. Suurinta alenema oli Varpaisjärvellä (-29,0 %), Tervossa (-26,5 %) ja Iisalmessa (-23,7 %). Työttömyys nousi ainoastaan Vesannolla (+0,8 %) niukasti. Korkeimmat työttömien osuudet työvoimasta oli-

19 Toimintakertomus vat Varkaudessa 16,6 % ja Sonkajärvellä 16,4 %. Matalimmat työttömyysasteet olivat Siilinjärvellä 7,9 %, Karttulassa 9,1 % ja Maaningalla 9,9 %. Kuopion työttömyysaste oli 11,6 % ja Iisalmen 13,2 %. Seutukunnittain tarkasteltuna alhaisin työttömyysaste oli Kuopion seudulla, 10,9 %. Tervossa työvoimaa oli vuoden 2010 lopussa 710 henkilöä. Työttömyysaste oli 11,1% kun se vuotta aiemmin oli 15,1% Työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2010 lopussa 79 henkilöä. Vuoden 2009 lopussa työttömien työnhakijoiden määrä oli 108 henkilöä. Tervossa työttömyys painottuu yli 50 vuotta täyttäneisiin työnhakijoihin, joiden osuus työttömistä oli 58%. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli Tervossa 10% työttömistä työnhakijoista. TYÖPAIKKAKEHITYS JA ELINKEINORAKENNE Yleinen kehityssuunta Tervossa on ollut vakaa. Yrityskanta on ollut viimeiset viisi vuotta Tervossa (90 kpl v. 2009, 88 kpl v. 2005) varovaisesti kasvava. Vuonna 2010 Tervossa perustettiin uusia yrityksiä 3 kpl ja toimintansa lopetti 2 kpl. Kokonaistyöpaikkakehitys on ollut hivenen laskeva (451 v ja 454 v. 2008). Valtaosa työpaikoista oli julkisen hallinnon, opetuksen ja terveydenhuollon parissa eli 116 kpl ja toiseksi eniten työllistävä ala oli maa-, metsä- ja kalatalous, jossa oli 108 työpaikkaa. Kaupan ja matkailun ala työllisti 102 tervolaista. Vuonna 2008 tervolaisista kävi töissä omalla paikkakunnalla 327 henkilöä, Kuopiossa 37 hlöä, Karttulassa 21 hlöä, Vesannolla 11 hlöä, Keiteleellä 5 hlöä, Pielavedellä 8 hlöä, Suonenjoella 8 hlöä ja muualla Suomessa 34 hlöä. Maatalouden tulovirroista pääosa eli 54 % tulee maidosta ja naudanlihasta 13 %. Kasvintuotannosta (pois lukien vilja) ja marjanviljelystä tuli tuloista 31 %. Viljan osuus myyntituloista on 2 %. Yhteensä maatalouden myyntituloja on tullut vuonna ,64 milj.. Kun mukaan lasketaan tuet, maatilojen metsätulot ja sivuansiot ovat tulot yhteensä 6,14 milj.. Maatiloja on ollut 83 kpl (vähentynyt 2 % edel.vuoteen). Kokonaispeltopinta-ala on kasvanut 1770 hehtaariin (1741 ha v. 2008) ja tilojen keskipinta-ala on myös kasvanut hieman 20,8 hehtaariin (20,5 ha v. 2008).

20 Toimintakertomus TALOUDEN KEHITYS YLEINEN TALOUSKEHITYS Suomen talous palasi vuonna 2010 finanssikriisiä seuranneesta taantumasta erittäin nopeasti takaisin kasvu-uralle. Vuoden %:n pudotuksesta palauduttiin viime vuonna reiluun 3 %:n kasvuun ja seuraavien kahden vuoden aikana kasvu tulee ennusteen mukaan olemaan lähellä kolmea prosenttia. Vuoden 2010 BKT kasvoi 3,1%. Kasvun taustalla on vientikysynnän ja kotimaisen kaupan elpymisen lisäksi kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Huolimatta hyvistä kasvunäkymistä julkinen talous säilyy lähivuodet alijäämäisenä, tuotannontekijät ovat vajaakäytössäeikä aiempaa tuotannon tasoa saavuteta ennen kuin vuoden 2012 lopussa. Suomen ulkomaankauppa on kasvanut suoraviivaisesti. Tavaravienti lisääntyi vuonna % edellisvuodesta. Metsäteollisuus elpyi ja vienti lisääntyi 23 %, kemianteollisuudessa kasvua oli 33 %. Ilman elektroniikkaa teknologiateollisuuden vienti lisääntyi 20 %. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus oli nyt muita heikompi ja vienti väheni 14 %. Työllisten lukumäärä kasvoi vähän mutta vakaasti vuonna Uusia työpaikkoja syntyy, mutta rakennemuutoksessa niitä myös häviää. Kasvun myötä työttömyysaste laskee, mutta voinee taas jähmettyä aiempaa korkeammalle YLEINEN KUNTATALOUS Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos muodostuu Manner-Suomen kunnissa 1,5 miljardia euroa positiiviseksi. Tästä on kuitenkin 0,95 miljardia euroa HSY:n perustamisesta johtuvaa kirjanpidollista myyntivoittoa pääkaupunkiseudun kunnille. Kuntien tulot eivät ennakoitua paremmasta tuloksesta huolimatta edelleenkään riitä palveluiden ja investointien kattamiseen. Vuodesta 1997 lähtien kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja tieja katuverkostojen rahoittamiseen. Näin on syntynyt niin sanottua tulorahoitusvajetta, jota on kertynyt vuodesta 1997 lähtien yhteensä jo yli 9 miljardia euroa. Tulorahoitusvaje on katettu omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Vuodesta 1997 kuntasektorin lainakanta on kasvanut noin 8 miljardilla eurolla. Kuntien toimintamenot (ilman kunnan liikelaitoksia) kasvoivat vuonna 2010 vajaat 4 prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 9 prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat 2 prosenttia ja maksetut avustukset laskivat 9 prosenttia. Palkkasummaan ja osittain myös palvelujen ostoihin vaikuttaa kuntien palvelurakenteen muutos.

21 Toimintakertomus Osassa kuntia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen on siirtynyt mm. kuntayhtymiin tai kuntien tai kuntayhtymien liikelaitoksiin, joita ei tilastoida tässä tilastossa. Kuntien investointimenot kasvoivat 18 prosenttia ja investointitulot 228 prosenttia. Poikkeuksellisen suuriin muutoksiin kuntien investointihyödykkeiden myyntituloissa vaikuttavat toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntien tulot paranivat viime vuonna paljolti siksi, että yli puolet kunnista korotti veroprosenttejaan. Veronkorotukset toivat kuntien kassaan runsaat 0,5 miljardia euroa. Kunnat jatkoivat myös toimintojensa tehostamista samalla kun yleinen talouden elpyminen vuoden toisella puoliskolla paransi kuntien tuloja arvioidusta. Kuntien tulokertymään oli suuri merkitys myös valtion vuonna 2009 tekemillä kuntataloutta vahvistavilla toimenpiteillä, joiden vaikutus viime vuonna oli noin 800 miljoonaa eroa. Vuonna 2010 kuntien valtionosuudet kasvoivat vajaat 9 prosenttia ja verotulot reilut 3 prosenttia. Toimintakatteen 3 prosentin heikkenemisestä huolimatta vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate kasvoi 52 prosenttia. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa 2005 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 1838 euroa asukasta kohti. Kuntien lainakanta oli vuoden 2010 lopussa 7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin TERVON KUNNAN TALOUSKEHITYS Tervon kunnan vuoden 2010 kokonaisverotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,2 prosenttia. Verotulojen kasvu oli lähes yksinomaan yhteisöverotulojen kasvun ansiota. Kokonaisverokertymä vuonna 2010 oli euroa. Tuloveron (kunnallisveron) kasvu oli vain euroa (0,02%). Yhteisöverot kasvoivat vuoteen 2009 verrattuna euroa (20%). Kiinteistöveron määrässä ei tapahtunut muutosta vuoteen 2009 verrattuna. Kiinteistöveroa kertyi vuonna 2010 yhteensä euroa. Toimintatuottoja kertyi euroa enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Vastaavasti toimintakuluja kertyi euroa (6,6%) ennakoitua enemmän. Toimintakate (nettomenot) oli euroa (5%) yli arvioidun. Valtionosuudet kasvoivat 5 prosenttia eli euroa. Valtionosuudet kasvoivat edelliseen vuoteen eurolla (5,0 %) ja talousarvioon nähden valtionosuuksia kertyi euroa ennakoitua enemmän. Sijoitusrahastojen tuottokehitys oli koko vuoden hyvä. Sijoitusrahastotuotto oli noin 5 prosenttia. Vuosikate oli euroa positiivinen. Suunnitelman mukaiset poistot olivat euroa. Tilikauden tulos oli euroa negatiivinen. Poistoeron muutoksen jälkeen tilikaudesta muodostui euroa negatiivinen. Vuoden 2010 heikko taloudellinen tulos aiheuttaa paineita seuraaville tilikau-

22 Toimintakertomus sille. Toimenpiteitä kunnan palvelurakenteisiin on tehtävä ja toimintakulujen kasvu saatava taittumaan. Kunnan lainamäärä laski M :oon (edellisenä vuonna M ), jolloin asukaskohtainen lainamäärä oli 580 /asukas (v. 2009, 699 /asukas). Kunnan suhteellinen velkaantumisaste (21.9%) laski edelliseen vuoteen verrattuna (v. 2009, 23,6 %). Kunnan maksuvalmius säilyi koko tilikauden hyvänä OLENNAISET TALOUDELLISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Tervon kuntatalouden näkökulmasta huolestuttavinta oli toimintamenojen kasvu eurolla verrattuna talousarvioon. Toimintatuloja kertyi euroa arvioitua enemmän. Huolimatta toimintatulojen kasvusta toimintakateeksi (nettomenot) muodostui euroa (5%) yli arvioidun. Muita olennaisia huomioita talouden näkökulmasta olivat yhteisöverotulojen kasvu 20 prosentilla ja tuloveron (kunnallisvero) heikko kehitys, euroa. Kokonaisverotulot kasvoivat edelliseen vuoteen 2,2 % (90.663). Viime vuosien suotuisa valtionosuuskasvu omalta osaltaan kompensoi heikkoa verotulokehitystä. Kunnan veropohjasta (verot ja valtionosuudet) valtionosuuksia kertyy 56 % (vuosi %) ja verotuloja 44 % (vuosi %). Useiden positiivisten tilikausien jälkeen vuonna 2010 tilikauden alijäämäksi muodostui euroa SISÄINEN -JA KONSERNIVALVONTA Sisäisestä valvonnasta ja konserniohjauksesta ja johtamisesta on kunnanvaltuusto antanut ohjeet (liitteet 8a, 8b ja 9). Kunnan omaisuuden riskikartoitukset (vakuutukset) on tehty vuotuisen käytännön mukaisesti KUNNANHALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMI- SESTÄ VUONNA 2010 Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että toiminta on taloudellista, tuloksellista, tavoitteet saavuttavaa, päätösten perusteena oleva tieto riittävää ja luotettavaa ja että lakeja, säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuutta sekä voimavaroja turvataan. Sisäinen valvonta on toimialan johdon tekemää varmistamistyötä. Seuraavassa on esitetty sisäisen valvonnan järjestelyjä Tervon kunnassa; 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lakien, säännösten, hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia ei ole toimintakertomusvuoden aikana esiintynyt tai tullut ilmi.

23 Toimintakertomus Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä varojen käyttö Talousarvion toteutumisessa, toiminnallisten- ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta tai poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä on kerrottu toimintakertomuksessa hallintokunnittain. Yksiköiden esimiehet ovat perehtyneet kunnanvaltuuston 2008 antamiin talouden hoidon, sisäisen valvonnan ja konserniohjauksen ohjeisiin sekä selvittäneet ja perustelleet merkittävät poikkeamat määrärahojen käytössä. Kunnanhallituksen ( ) sekä kunnanjohtajan ja hallintojohtajan määrittelemällä tavalla. 3. Riskienhallinnan järjestäminen Tilikauden aikana ei ole raportoitu sellaisia merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai menetystä kunnalle. 4. Omaisuuden hankinta ja luovuttaminen Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovuttamisessa tai käyttöarvossa menetyksiä. Korvausvastuisiin tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen ei tilikauden aikana ole jouduttu. 5. Oma arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä Itsearviona Tervon kunnanhallitus katsoo, että talouden hoidon ja sisäisen valvonnan ohjeiden noudattamisessa on kehitettävää. Hallintokuntien tulee pysyä annetuissa määrärahakehyksissä ja ilmoittaa entistä tarkemmin kunnanhallitukselle/valtuustolle määrärahojen ylitystarpeet.

24 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Toimintakertomus

25 Toimintakertomus TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

26 Toimintakertomus TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS Vuosikate oli euroa positiivinen ja tilikauden tulos euroa (poistoeromuutoksen jälkeen) negatiivinen. Tämä merkitsee sitä, että vuosikate ei riitä kattamaan pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä eikä korvausinvestointeja (pitkän aikavälin suunnitelmapoistot).

27 3.3 KOKONAISTULOT JA -MENOT Toimintakertomus

28 Toimintakertomus TASETARKASTELU 4.1 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT

29 Toimintakertomus TERVON KUNTAKONSERNI 5.1 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LASKENTAPERIAATTEET

30 Toimintakertomus KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä Sisä-Savon väestön sairastavuus on muuta maata selvästi suurempaa. Yleisimpien kansantautien esiintyvyys on keskimäärin 32,1% yleisempää Sisä- Savossa kuin väestössä Suomessa keskimäärin. Sisä-Savon väestö Karttulaa lukuun ottamatta keskimäärin iäkkäämpää kuin Pohjois-Savon kunnissa. 65-vuotta täyttäneiden väestön osuudet ovat Vesannolla 29,8%, Tervossa 27,2%, Rautalammilla 26,7%, Suonenjoella 24,9%, Karttulassa 17,1% ja Pohjois-Savossa 19,0%. Huoltosuhde on Sisä-Savossa alhaisempi (65%) kuin Pohjois-Savossa (53%) keskimäärin. Koko maan vastaava prosenttiosuus oli vuonna ,3%. Kuntayhtymän nettomenot 2010 olivat 36.1m. Nettomenot kasvoivat edellisestä vuodesta 1%. Menot olivat alle talousarvion 1,1%, Perusterveydenhoidon nettomenot olivat 15m, mikä oli 1,6% vähemmän kuin vuonna Erikoissairaanhoidon nettomenot olivat yhteensä 20,2m, jossa oli kasvua 3,1% edelliseen vuoteen. Tervon kunnan osalta perusterveydenhuollon maksuosuus oli euroa. Laskutettua maksuosuutta oli yhteensä euroa. Perusterveydenhuollosta tuli siis euron lisäkanto. Tervon kunnan osalta erikoissairaanhoidon laskutettu maksuosuus oli euroa. Kunnan osuudet käyttömenoihin olivat euroa. Erikoissairaanhoidosta tuli euron lisäkanto. Vaalijalan kuntayhtymä Tervon osalta Kanervan palvelukotihankkeen pääsuunnittelu käynnistettiin. Myönteinen ehdollinen varaus erityisryhmien investointiavustuksen myöntämisestä ja vuokra-asuntojen rakentamisen korkotukilainaksi saatiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta Kanerva- hankkeen toteutukseen. Ehdollinen varaus perustuu hakemukseen, jossa hankkeen laajuudeksi on esitetty 15 asuntoa, pinta-alaksi 360,7 neliömeriä sekä hankinnan arvoksi euroa. ARA on varannut ehdollisesti euroa eritysryhmien asunto-olojen parantamiseen avustuksena ja vuokra-asuntojen rakentamisen korkotukilainaksi. Vuokratalot Tervon kuntakonserniin kuuluvat seuraavat kunnan määräysvallassa olevat yhteisöt: Kiinteistö Oy Tervon vuokratalot As Oy Metsäparkki Vuokrataloyhtiöiden toiminnan tavoitteena on talouden tasapaino kohtuullisella vuokratasolla. Vuokratalot säilyttävät vuonna 2010 talouden osalta tulo-

31 Toimintakertomus jen ja menojen tasapainon. Tavoitteena taloudenhoidossa on ollut, että voidaan varautua normaaleihin vuosikunnossapitotöihin sekä tulevaisuudessa tarpeellisten peruskorjaustöiden toteuttamiseen. Vuokratalojen tuotot nykyisellä tasolla tuovat haasteen tulevaisuuden peruskorjausinvestointien rahoittamiseen. Vuokratalojen osalta euron voiton. Metsäparkin tulos oli + 85,81 euroa. Vuokriin tehtiin nimellinen tarkistus maaliskuun alusta. Vuokrakertymä on ollut normaalilla tasolla koko vuoden. Isoja remontteja ei ole vuonna 2010 tehty. Vuokrataloille on asetettu tavoitteeksi asuntojen käyttöasteen (vuokrausasteen) pitäminen %:n tasolla. Asetettuun tavoitteeseen ei aivan päästy. Vuokrataloissa kuukausittain keskiarvona laskettuna on ollut 6% asunnoista tyhjänä eli käyttöaste oli 94%. Pinta-alan mukaan tarkasteltaessa tyhjänä oli 7,91% asuntokannasta. Ero eri tarkastelutapojen välillä johtuu suurten pintaalaltaan isojen asuntojen ei niin hyvästä vuokra-asteesta. Vuokratalojen asioita on isännöitsijänä hoitanut edellisten vuosien tapaan Oili Heiskanen.

32 5.3 KONSERNIRAKENNE Toimintakertomus

33 5.4 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintakertomus

34 Toimintakertomus KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

35 Toimintakertomus KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

36 Toimintakertomus HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Tilinpäätöksen tuloslaskelman mukainen tilikauden tulos on alijäämäinen euroa. Poistoeron muutoksen ,45 euroa jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu ,57euroa, jonka kunnanhallitus esittää kirjattavaksi taseen oman pääoman yli/alijäämätilille. Tilikauden päättyessä kertynyttä ylijäämää on taseessa ,59 euroa, 467,03 euroa asukasta kohden.

37 Toimintakertomus TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 7.1 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VAALIT 1. TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisen, EU- ja kunnallisvaalien järjestelyistä kunnassa. 2. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Vuonna 2010 ei järjestetty vaaleja. 3. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Vaalit TP 2009 TA 2010 TA-muutos 2010 Toimintatuotot Toimintakulut TA muutosten jälkeen TP 2010 Poikkeama yli - alle + Toimintakate

38 Toimintakertomus TILINTARKASTUS TARKASTUSLAUTAKUNTA 1. TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS Kuntalain mukaan valtuuston tulee valita toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan. Tilintarkastaja on valittu kunnalle valtuustokaudeksi Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävistä ja erityistehtävien tarkastuksesta päättämistä ei ole kuntalaissa erikseen määrätty tarkastuslautakunnan tehtäväksi, minkä vuoksi niistä päättäminen kuuluu valtuuston toimivaltaan. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen, hallinnon ja talouden tarkastusta koskevien asioiden valmistelu valtuustolle ja valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. 2. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Tarkastuslautakunta laatii itselleen valtuustokaudeksi painopistealueet, joiden mukaan työskentely tapahtuu. Toiminta tarkennetaan vuosittain vahvistetussa työohjelmassa. Varsinaisesta ammattitilintarkastuksesta vastaa vuosina Oy Audiator Ab:n tilintarkastaja. Tilintarkastaja toimii myös tarkastuslautakunnan sihteerinä. Tervon kunnasta ja kuntakonsernista vastaavaksi tarkastajaksi on nimitetty alkaen JHTT Esko Kekäläinen. 3. TALOUSARVIO TOTEUTUMINEN Tarkastuslautakunta laatii itselleen valtuustokaudeksi painopistealueet, joiden mukaan työskentely tapahtuu. Toiminta tarkennetaan vahvistetussa työohjelmassa. Tlintarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2010 aikana kuusi kertaa. Lautakunta sai selvityksen kunnanjohtajalta ja toimistopäälliköiltä vuoden 2009 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta tilinpäätöksen perusteella. Lisäksi lautakunta kuuli sosiaalijohtajaa ja vanhustyönjohtajaa vanhustenhuollon toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta 2009 ja tehtäväalueen muista asioista. Elinkeinoasiamies kertoi lautakunnalle ajankohtaisista asioista ja talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Lautakunta käynnisti vuoden 2009 arviointikertomuksen laatimisen. Tarkastuslautakunta on käsitellyt vuoden 2009 tilinpäätöksen ja arviointikertomuksen. Lautakunta on kuullut elokuussa kunnanjohtajaa, hallintojohtajaa ja elinkeinoasiamiestä ja saanut katsauksen sosiaalityöstä sosiaalijohtajalta ja sosiaalityöntekijätä. Tarkastuslautakunta kuuli katsaukset päivähoidosta, vesihuoltolaitoksen toiminnasta ja taloudesta sekä kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta.

39 Toimintakertomus Tilintarkastus TP 2009 TA 2010 TA-muutos 2010 TA muutosten jäkeen TP 2010 Poikkeama yli - alle + Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

40 Toimintakertomus KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa (KunL 23 ) Yleishallintoon kuuluu keskushallinto ja muu toiminta. Maaseutulautakunta on Tervon ja Karttulan kuntien yhteislautakunta, joka sijoittuu Karttulan kunnan hallinto-organisaatioon. KESKUSHALLINTO 1. TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS Keskitettyjen, nykyaikaisten hallintopalvelujen tarjoaminen ammattitaitoisesti ja tehokkaasti kaikille sidosryhmille ajanmukaista tekniikkaa hyödyntäen. Huolehtia kuntalain edellyttämästä suunnittelutoiminnasta lähtökohtana järkevät, taloudellisesti ja suunnitelmallisesti kehitettävä yhdyskuntarakenne sekä viihtyisä ja virikkeellinen ympäristö Erityinen paino kaikessa suunnittelussa on luonnossuojelullisilla ja kestävän kehityksen näkökohdilla. Joukkoliikenteen järjestelyjen avulla tavoitteena on turvata kuntalaisten välttämättömät asiointimahdollisuudet kuntakeskukseen. Ruokahuollon tehtävänä on tarjota keskitetyt ateriapalvelut ammattitaitoisesti ja ajallaan koululaitoksen, vanhustenhuollon ja työpaikkaruokailun tarpeisiin sekä sopimusasiakkaille joko omana tai ostopalveluna. 2. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Asiakirjahallinto ja arkistotoimi Kunnan arkistotoimen tehtävänä on asiakirjojen säilyvyydestä ja käytettävyydestä huolehtiminen asiakirjan elinkaaren alusta loppuun ja arkiston tietopalvelusta vastaaminen. Kunnan arkistotoimen hyvä hallinnointi tukee oikeusturvan ja tietosuojan toteutumista sekä yksityisten ja yhteisöjen tiedonsaantioikeutta. Arkistonmuodostussuunnitelmassa on tehtävittäin merkitty arkistonmuodostajan asiakirjat ja muut asiakirjalliset tietoaineistot. Suunnitelman mukaan asiakirjat ja tietoaineistot liitetään arkistoon, rekisteröidään ja seulotaan. Arkiston-

41 Toimintakertomus muodostussuunnitelman laadintaa jatketaan edelleen hallintokunnissa. Vanhojen arkistojen järjestämistä ja seulomista suoritetaan jatkuvana työnä. Asiakirjojen sähköinen arkistointi on yksi tulevaisuuden haasteita. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotannon järjestäminen Vuoden 2009 syksyllä on siirrytty laskujen sähköiseen kierrätysjärjestelmään. Talous- ja henkilöstöhallinto hoidetaan omana toimintana hyödyntäen kuntien hankkimia yhteisiä ohjelmistojärjestelmiä. Ohjelmistojärjestelmien hankintaan liittyvä projekti jatkuu taloustilasto- ja käyttöomaisuusasioiden sekä ohjelmistoon käyttöön liittyvällä täydennyskoulutuksella. Sähköiseen laskutukseen ja laskujen vastaanottoon siirtymisen suunnittelu aloitetaan. ATK-palvelut Kunnan internet-sivut uusitaan vuoden 2010 alussa. Julkaisujärjestelmä uusiutuu ja sisällöllisesti sivuille on on tarkoitus saada kunnan sisäinen intranetsivusto. Järjestelmä mahdollistaa jokaiselle hallintokunnalle sivujen päivittämisen. Toimistopalveluissa siirrytään asteittain OpenOffice-toimisto-ohjelmistoon. Ohjelma on maksuton ja vapaasti käytettävissä. Ohjelmiston käyttöönotto edellyttää soveltuvan koulutuksen järjestämistä. Työasema- ym kalustoa sekä ohjelmistolisenssejä uusitaan tarvittaessa. Henkilöstöhallinto Kunnan henkilöstömitoitus sopeutetaan toiminnan laajuuteen siten, että henkilöstövähennykset hoidetaan pääsääntöisesti ns. luonnollisen poistuman kautta. Jokaisen eläketapahtuman tai muun työtehtävän vapautumisen yhteydessä selvitetään, miten tehtävät hoidetaan jatkossa. Vakanssin uudelleen täyttämiseen turvaudutaan vain, jos mitään muuta ratkaisua ei ole. Vakanssien täyttö hoidetaan sisäisin henkilöstöjärjestelyin aina, kun se on mahdollista toimintoja hankaloittamatta. Työnkiertoa pidetään suositeltavana vaihtoehtona. Osa-aikaistaminen tai tehtävien hoito määraikaisjärjestelyin on hyväksyttävä keino silloin, kun siihen on mahdollisuus työtehtävien hoidon kannalta tai palvelutarpeen muuttuessa (esim. oppilasmäärän väheneminen). Ostopalvelujen käyttö on vaihtoehto palvelujen tuottamiselle silloin, kun sillä saavutetaan kustannussäästöjä ja palvelutarve voidaan hoitaa vaaditulla tavalla. Vastaavalla tavalla kunta voi myös myydä henkilöstöosaamistaan naapurikunnalle, mikäli omat tehtäväresurssit sen mahdollistavat. Myös kuntien yhteiset vakanssit tulevat kysymykseen. Kuntien Eläkevakuutuksen selvityksen mukaan Tervon kunnan eläkepoistuma vuosina tulee olemaan 26 henkilöä eli 23,9 % nykyisestä henkilöstömäärästä. Koko maakunnan tasolla kunta-alan eläkepoistuma on vastaavana aikana 20,5 %.

42 Toimintakertomus Henkilöstön koulutusta painotetaan siten, että lainsäädännön ym. muutosten vaatimukset tulevat tehtävien hoidossa huomioiduksi. Jatkuvana prosessina on myös atk:n laaja-alaisen hallinnan ja ohjelmistojen maksimaalisen hyödyntämisen tavoite kaikilla osa-alueilla. Henkilöstön keski-iän kasvaessa merkittävänä painopistealueena on henkilöstön kunnosta ja terveydestä huolehtiminen. Tässä tehtävässä toimitaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tavoitteena varhainen puuttuminen mahdollisiin ongelmiin. Henkilökunnan yhteistyötoimikunta vastaa yhdessä työterveyshuollon ja Kelan kanssa ns. tyky -toiminnasta. Henkilöstölle mahdollistetaan osallistuminen ammattijärjestöjen ja -liittojen kautta toteutettaviin tuettuihin tyky-kursseihin. Kuntasuunnittelu ja tiedotus Suunnittelu toteutetaan osana vuotuista taloussuunnittelua tiiviissä yhteistyössä luottamushenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. Osallistuvan suunnittelun menettelytapoja ylläpidetään painottamalla suunnittelun alkuvaiheen vaikuttamista, suunnitelmien havainnollistamista ja ratkaisuvaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointia. Keinoina käytetään tiedottamista kuntalaisille ja asianosaisille asian laadusta ja sisällöstä riippuen joko yleisellä tai henkilökohtaisella tasolla. Sisäistä tiedotusta parannetaan ja lisätään sitä mukaa kuin talouden voimavarat mahdollistavat mm. erikoisohjelmien hankinnan ja kotitalouksien internetyhteyksien käyttö yleistyy. Joukkoliikenne Joukkoliikennepalveluihin kuuluvat itsekannattavan joukkoliikenteen lisäksi lääninhallituksen ostama runkoliikenne ja runkoliikennettä täydentävät kunnan taksiautoilijoilta ostamat joukkoliikennepalvelut. Koulukuljetukset palvelevat myös joukkoliikennepalvelujen tarpeita kuitenkin ottaen huomioon kuljetuskaluston kuormitusmääräykset sekä palvelutarpeen ajoitus. Kunta on mukana Kuopion seutulippujärjestelmässä ja Pohjois-Savon Lippu -järjestelmässä. Kunnan ostamien koulu- ym. kuljetusten kilpailutus suoritettiin keväällä 2007 ja sopimukset tehtiin kahdeksi vuodeksi. Keväällä 2009 sopimuksia jatkettiin yhden vuoden optiolla ja mahdollisuudella sen jälkeen vielä jatkaa sopimusta yhden vuoden ajan. Uusi kilpailutus on edessä vuoden 2011 alussa. Joulukuussa 2009 tulee voimaan EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ja sen kanssa samanaikaisesti uusi joukkoliikennelaki, jossa säädetään mm. palvelutason määrittelystä, liikenteen suunnittelusta, liikenneluvista, tarjouskilpailun järjestämisestä ja kuluttajansuojasta. Joukkoliikennelain voimaantulo kumoaa voimassa olevan henkilöliikennelain, jossa on linjaliikennelupien osalta ristiriitaisuuksia PSA:n kanssa. PSA edellyttää toimivaltaisten viranomaisten määrit-

43 Toimintakertomus televän toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason ja avaa linja-autoliikenteen siirtymäajan jälkeen kilpailulle. Tervon kunta kuuluu Kuopion alueeseen. Liikennöitsijät tekevät siirtymäajan liikennöintisopimukset, jotka ovat voimassa saman ajan kuin aiemmin myönnetyt linjaliikenneluvat. Välittömiä muutoksia ei siis joukkoliikenteeseen ole tulossa, kun siirtymäaika mahdollistaa hallitun muutoksen. Ruoka- ja siivouspalvelut Ruokapalvelujen toimintaa on kehitetty tehokkaaksi tulosvastuuyksiköksi. Pääpainoarvoina ovat terveellisen ruuan valmistus, asiakaspalveluiden korkea taso sekä omavalvonta. Kouluaterioiden määrä laskee voimakkaasti vuoden 2011 jälkeen oppilasmäärän jyrkän pudotuksen myötä. Palvelutarvetta kasvattaa toisaalta ateriapalvelujen piiriin tulevien vanhusten määrän lisäys. Tunnusluvuissa muutos näkyy suoritemäärän laskuna, mutta työmäärä ei käytännössä laske, kun yksittäispakattuja dieettiannoksia ja vastaavia valmistetaan enemmän. Ruokapalveluiden tulostavoitteena on toimia omakustanteisesti pitämällä aterioiden hinnat menojen edellyttämällä tasolla. Vuonna 2009 toteutettavaksi suunniteltu lattiapintaremontti, patojen edessä olevien kaatoaltaiden suurentaminen ja keskuskeittiön tarjoilulinjaston uusiminen toteutetaan vuonna Linjasto on ollut käytössä vuodesta 1986 ja sen puhtaanapito on hankalaa pintojen osittaisen rikkoutumisen vuoksi. Myös kylmä- ja lämpöhaudelaitteet olisi uusittava suunnittelukaudella. Siivouspalveluja on kehitetty joustavaksi ja nopeisiin muutoksiin reagoivaksi. Pääpainoarvoina ovat asianmukainen puhtaustaso ja hyvä asiakaspalvelu sekä käyttäjien kulloisetkin tarpeet. Henkilöstömitoitus sopeutetaan tarpeiden mukaan. Mahdollisia lisäpalvelutarpeita täydennetään ostopalveluilla. Nuorten työllistäminen Vuoden 2010 talousarviossa on varattu määräraha 10 nuoren työllistämiseen eri hallintokunnissa.

44 Toimintakertomus TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Asiakirjahallinto ja arkistotoimi Vanhojen arkistojen järjestämistä ja seulomista suoritettiin jatkuvana työnä. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotannon järjestäminen Uusi maksupalvelulaki tuli voimaan Lainmuutoksen tarkoituksena oli edesauttaa siirtymistä yhtenäiseen eromaksualueeseen (SEPAAN). Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen käytön koulutuksia jatkettiin SEPAvalmiuden, arvonlisäveromuutosten ja taloustilastojen osalta. Sähköisen laskutuksen, laskujen vastaanottamisen ja arkistoinnin suunnittelu aloitettiin yhteistyössä ohjelmistotoimittajan, Suonenjoen kaupungin ja Vesannon kunnan kanssa. ATK-palvelut Hallintokunnat valmistelivat atk-tukihenkilön tuella kunnan uudet internet-sivut alkuvuoden aikana. Sivut otettiin käyttöön huhtikuussa. Sivujen päivitys on aiempaa helpompaa. OpenOffice-toimisto-ohjelmistoon on siirrytty talousarviovuoden etenemisen tahdissa. Henkilöstöhallinto Keväällä tehtiin kunnanviraston työpaikkatarkastus yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sekä käynnistettiin henkilöstön työturvallisuuteen liittyvä riskien kartoitus. Syyskuun alussa jaettava järjestelyvaraerä sovittiin jaettavaksi koko henkilöstölle tuloksellisuuspalkkausjärjestelmän mukaisesti. Samalla järjestöjen ja työntekijöiden kanssa on sovittu tuloksellisuuserään liittyvistä tavoitteista ja aikatauluista. Nämä koskevat henkilöstöhallinnon kehittämistä (mm. tehtäväkuvien täsmentäminen, virka- ja toimirekisterin päivittäminen, sähköisen henkilötietojärjestelmän käyttöönotto, kehityskeskustelut ja henkilökohtaiset osaamiskartoitukset). Esimiehille järjestettiin elokuussa Esimies kuntatyönantajan edustajana koulutus. Henkilöstöhallinnon puolelle varattuun määrärahaan perustuen yhteistyötoimikunnan ja työterveyshuollon toimesta nimettiin 3 osallistujaa vuoden mittaan tapahtuneeseen kuntoutukseen. Henkilöstön osalta on laadittu erillinen henkilöstötilinpäätös toisaalla tämän toimintakertomuksen yhteydessä.

45 Toimintakertomus Kuntasuunnittelu ja tiedotus Kuntasuunnitteluun liittyen pidettiin valtuustoseminaari, jossa pohdittiin mm. kuntamarkkinointiin ja imagoon liittyviä asioita sekä käytiin läpi talousarviossa 2010 mainitut painopistealueet. Kuntastrategiaan liittyvä seminaari pidetään toukokuun lopulla. Tiedottamista tehostettiin uusien kunnan internet-sivujen kautta. Joukkoliikenne Valtion tukemien ja itsekannattavien joukkoliikennevuorojen määrää karsitaan lähivuosina johtuen vähäisistä asiakasmääristä ja määrärahoista. Joulukuussa 2009 voimaan tullut joukkoliikennelaki velvoittaa kuntia tekemään alueelliset avoimen joukkoliikenteen palvelutasoselvitykset ja joukkoliikennesuunnitelmat. ELY osoittaa Sisä-Savolle n eli 50 %:n rahoituksen suunnitelman tekemiseen kevääseen 2011 mennessä. Ensimmäisessä kuntien joukkoliikennevastaavien ja ELY:n joukkoliikennepäällikön kokoontumisessa kuultiin suunnitelman teon lähtökohdat ja esitettiin isäntäkunnaksi Suonenjoen kaupunkia. Joukkoliikennettä koskevien lakimuutosten valmistelua jatkettiin seutulippusopimusten irtisanomisten ja uusien yhteistyösopimusten valmistelun osalta. Kunta oli mukana Kuopion seutulippujärjestelmässä. Kunta maksoi lipuista laskennallisen hinnan ja asiakashinnan erotuksen, johon kunta sai valtionapua. Kunta ei ole ostanut vuoden 2006 jälkeen asiointiliikennepalveluja. Joukkoliikenteen palvelutasolle ovat uhkana säädösmuutokset, jatkuvasti pienentyvät asiakasmäärät ja lääninhallituksen joukkoliikennepalveluiden ostoon käytettävien määrärahojen pieneneminen. Kunta on lausunnoillaan pyrkinyt edesauttamaan välttämättömän palvelutason säilyttämistä. Kaikki kunnan eri kuljetustarpeet siltä osin kuin niitä ei ole mahdollista hoitaa olemassa olevan linjaliikenteen kautta on kilpailutettu ja sopimukset olivat voimassa saakka. Optiovuosista toinen otettiin käyttöön. Nuorten kesätyön hakuprosessi Nuorten kesätöitä haki kevään haussa 24 nuorta ja kaikille ositettiin kolmen viikon mittainen kunnan eri toimipisteissä tulevalle kesälle. Hallintokunnat maksavat osan palkkauskuluista.

46 Toimintakertomus Ruoka- ja siivouspalvelut Ruokapalveluiden osalta toimittiin omakustanteisesti pitämällä aterioiden hinnat menojen edellyttämällä tasolla. Pääpainoarvoina olivat terveellisen ruuan valmistus, asiakaspalveluiden korkea taso sekä omavalvonta. Siivouspalveluissa saavutettiin asianmukainen puhtaustaso ja hyvä asiakaspalvelu sekä käyttäjien kulloisetkin tarpeet. 1. TOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT JA MITTARIT Kokoukset - kunnanvaltuusto -kunnanhallitus TUNNUSLUVUT TP 2008 TP 2009 TP 2010 Ruokapalvelun suoritteita - koululaiset - henkilökunta / ruokaliput - Vaalijala - päiväkoti - vanhukset ja muut Yhteensä: Joukkoliikenne Kuopion seutulippu/myydyt liput Pohjois-SavoLippu / myydyt liput Nuoret kesätyöllistetyt Suorite = 1 lounaaksi muutettu ateria. Työllistäminen toteutui suunnitellusti. Nuorten kesätyöhakemuksia saatiin 24. Nuoret sijoittuivat kolmen viikon mittaisiin osa-aikaisiin työsuhteisiin kunnan eri hallintokuntiin kesä-elokuun aikana. Asuntotilanne tyhjien asuntojen määrällä mitattuna vuoden 2010 lopussa oli hieman parempi kuin edellisvuonna. Kunnan omistamissa vuokra-asunnoissa ei tällaista ongelmaa ole ollut. Tiedotustoimintaa on jatkettu aiemman käytännön mukaisesti. Joka kotiin (myös kesäasukkaille) jaettava kesäkirje saatiin jakeluun suunnitellun aikataulun mukaan toukokuussa.

47 Toimintakertomus TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Yleishallinto TP 2009 TA 2010 TA-muutos 2010 TA muutosten jälkeen TP 2010 Poikkeama yli - alle + Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kunnanhallituksen tulosalueen toimintakuluihin oli arvioitu talousarviossa euroa ja toteuma oli euroa. Toimintakulut olivat euroa eli 4,8 prosenttia yli talousarvion. Henkilöstömenojen osalta pysyttiin pääosin talousarviossa. Hallintojohtajan palkkamenoja jyvitettiin vuoden aikana sivistystoimeen, mistä johtuen kunnanhallituksen henkilöstömenot alittuivat. Kiinteistönhoidon osalta kulut olivat merkittävästi arvioituja suuremmat. Palvelujen ostojen menoja lisäsi siirtyminen uuteen kuntien yhteiseen taloushallintojärjestelmään. Kuntamarkkinointiin käytettiin rahaa arvioitua merkittävästi enemmän. Tulosalueen toimintatuotoiksi oli arvioitu euroa ja toteuma oli euroa. Toimintatuottoja oli euroa arvioitua enemmän. Merkittävin tuottojen lisäys oli ruokapalvelujen myyntituotoissa. Tilikohtaiset ylitykset ja alitukset johtuivat pääosin määrärahavarausten epätarkasta kirjaamisesta. Laskut maksettiin niiltä tileiltä, joihin ostot kohdistuivat. Kaikkiin menoihin ei oltu varattu määrärahaa talousarviossa. Kunnanhallituksen vastuualueen nettoylitys oli euroa.

48 Toimintakertomus KUNNAHALLITUKSEN ELINKEINOJAOSTO ELINKEINOELÄMÄN EDISTÄMINEN 1. TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS Elinkeinotoimen tavoitteena on kehittää kunnassa olevaa yritystoimintaa ja palvelujen tuotantoa, tarjota yritysneuvontapalveluja sekä luoda toimintaedellytyksiä olemassa olevalle ja uudelle yritystoiminnalle. Elinkeinojen kehittämistä ohjasi kunnanhallituksen elinkeinojaosto. Yritysten neuvonta hoidettiin Sisä-Savon seutuyhtymän toimesta. Elinkeinoasiamies oli Tervossa pääsääntöisesti perjantaisin, muina aikoina sopimuksen mukaan. Seutuyhtymän muiden asiantuntijoiden ja projektihenkilöstön palvelut olivat yritysten käytössä aina sopimuksen mukaan. 2. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristön muutos Suomen EU-kaudella ovat elinkeinojen kehittämisessä korostuneet alueelliset ja seudulliset ohjelmapohjaiset kehittämishankkeet. Sisä-Savon seutu kuuluu EU:n tavoite 1 -ohjelma-alueeseen ja seudulle on laadittu oma tavoite 1 -ohjelmakautta koskeva elinkeinostrategia, missä on esitetty seudulliset hankkeet. Seudullisten hankkeiden lisäksi toteutetaan useampien kuntien yhteishankkeita sekä kuntakohtaisia hankkeita. Yritystoiminnan osalta yritystukia koordinoivat TE-keskusten alueelliset toimistot. Kunnalla on sen lisäksi varattu vuosittain omat määrärahat yritystoiminnan tukemiseen. Näiden tukien käytöstä päättää elinkeinojaosto ja kunnanjohtaja. Toiminnan painopistealueet Toiminnan keskeisinä painopistealueina olivat 2010 olemassa olevien yritysten toiminnan kehittäminen ja sitä kautta työllisyyden lisääminen, uusien yritysten perustaminen, matkailupalvelujen ja matkailun perusedellytysten lisääminen ja parantaminen sekä yritystoimintaan liittyvä markkinointi. Kuntaa kehitetään valtakunnallisesti näkyvänä kalastus-, luonto- ja vesistömatkailukuntana: matkailun markkinointia hoidettiin omien toimenpiteiden lisäksi yhteistyössä kunnan yritysten, valtakunnallisten ja alueellisten markkinointiorganisaatioiden kanssa (Savon Matkailu/Kuopion Matkailupalvelu Oy). Keskeinen tavoite on tunnettavuuden lisääminen ja nykyisen matkailijamäärän kasvattaminen yöpymispalveluja lisäten ja muita matkailupalveluja parantaen. Paikallisten matkailuyritysten ja muun yritystoiminnan verkottumista kannustetaan ja edesautetaan tiiviimmän yhteistyön lisäämiseksi.

49 Toimintakertomus Talousarviovuosi 2010 Uusia yrityksiä perustetaan 2-3 yritystä/vuosi. Uusia työpaikkoja on tavoitteena aikaansaada 5-10 työpaikkaa/vuosi. Työllisyyden osalta tavoitteena on pitää työttömyysaste enintään työvoimapiirin keskiarvon mukaisena. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Yleinen kehityssuunta Tervossa on ollut vakaa. Yrityskanta on ollut viimeiset viisi vuotta Tervossa (90 kpl v.2009, 88 kpl v.2005) varovaisesti kasvava. Vuonna 2010 Tervossa perustettiin uusia yrityksiä 3 kpl ja toimintansa lopetti 2 kpl. Ns. Sillankorvassa toiminut Merplast Oy lopetti alkuvuonna toimintansa ja siirtyi Kuopioon. Helmikuun alussa Tervon kunnalle merkittävä matkailukonserni BlueWhite Resort s (Lohimaa) haki yrityssaneeraukseen minkä johdosta Lohimaassa ei ollut alkuvuodesta käytännössä toimintaa. Lohimaan osalta toiminta käynnistyi toukokuun alussa uuden yrittäjän voimin ja matkailijamäärät lisääntyivät kahdelta edelliseltä vuodelta. Caravan-alue oli Lohimaan yrittäjällä vuokralla 1.6 lukien ( saakka). Kone-Lapin toiminta (Junttan) on päättynyt ja toimitila on edelleen yrityksen vuokralla 2- vuotisella sopimuksella. Toimitiloissa ei ole toimintaa. Markkasen Kalan laajennus on valmistumisvaiheessa ja savustamo käynnisti toiminnan loppuvuodesta. Elo-syyskuun vaihteessa taajamaan perustettiin kaksi kukka- ja hautaustoimistoa. Kunnan kokonaiskehittämisen osalta ryhdyttiin alustaviin toimenpiteisiin tähtäimenä kehittämishankkeen käynnistäminen jossa huomioidaan elinkeinoelämän tarpeet sekä kunnalle tällä hetkellä tärkeä asuinkuntastrategia. Asiaa valmisteltiin elinkeinojaoston nimeämässä epävirallisessa työryhmässä jota johti kunnanjohtaja. Työryhmässä työskentelivät kunnanjohtajan lisäksi Mansikka ry:n Seija Korhonen, elinkeinoasiamies Anna-Liisa Martikainen ja kutsuttuna pankinjohtaja Jani Kääriäinen. Kunta- ja elinkeinojen kehittämishankkeesta tehtiin suunnitelma joka toimitettiin Mansikka ry:lle. Elinkeinoasiamiehen työn painopisteitä ovat olleet aloittavien yrittäjien neuvonta, toimivien yritysten ja kuntien investointi- ja kehittämishankkeiden edistäminen, yhteistyö hanketoimijoiden kanssa ja yritysten tarpeista lähtevän koulutuksen järjestäminen. Sisä-Savon Seutuyhtymän eri hankkeiden koulutus- ja neuvontaresursseja on myös kohdistunut Tervon yritysten hyödyksi. Merkittävimpiä elinkeinoelämän tapahtumia olivat mm. se, että Lohimaan matkailuyritystoiminta on uuden yrittäjän myötä päässyt positiivisen kehityssuunnan alkuun ja kunta on rakentanut uudet savustamotilat Markkasen Kala Oy:lle.

50 Toimintakertomus Yritys- ja hanketoimintaan kohdistuneet julkiset rahoitusavustukset tulivat Tervoon pääasiassa maaseudunkehittämisyhdistys Mansikka ry:ltä sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselta, joita tuli yhteensä n Tervon elinkeinojaosto kokoontui vuonna 2010 kuusi kertaa. Yhteistyö yrittäjäyhdistyksen kanssa on ollut tiivistä. Elinkeinoasiamies oli jäsenenä Startti yrittäjäksi hankkeen ohjausryhmässä, Oppiva yritys kehittämisryhmässä, Vetovoimainen Vesanto-hankkeen seurantaryhmässä (ao.hankkeen toimenpiteet ovat ulottuneet myös Tervoon), Rural partners hankkeen ohjausryhmässä, Pohjois-Savon hyvinvointialan teemakoordinaatiohankkeen asiantuntijaryhmässä ja Mansikka ry:n hallituksessa. Sisä-Savon seutuyhtymän toiminta ja hankkeet Sisä-Savon seutuyhtymä tuottaa oman erillisen toimintakertomuksen kunnanhallituksen ja valtuuston tietoon. Elinkeinoelämän edistäminen TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TP 2009 TA 2010 TA-muutos 2010 TA muutosten jälkeen TP 2010 Poikkeama yli - alle + Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

51 Toimintakertomus YLEINEN EDUNVALVONTA Edunvalvonnan osalta kuntalaisten edunvalvonta siirtyi vuoden 2009 alussa maistraattien hoidettavaksi mikä käytännössä tarkoitti Tervon kunnan edunvalvontatoimen päättymistä ja siirtymistä Kuopioon ja Suonenjoelle. Edunvalvontapalveluita on kuitenkin tarjottu myös Tervossa paikallisesti.

52 Toimintakertomus MAASEUTUTOIMI 1. TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS Maaseutulautakunnan tehtävänä ja tavoitteena on valtion maaseutuhallinnon kuntatason tehtävien hoitaminen sekä maaseutuelinkeinojen kehittäminen. Maaseutulautakunta on Tervon ja Karttulan kuntien yhteislautakunta, joka sijoittuu Karttulan kunnan hallinto-organisaatioon. Tervon kunnan maatalouslomituspalvelutehtävät hoitaa Vesannon kunta. Maaseutulautakunnan keskeisenä tehtävänä on EU-perusteisten ja kansallisten tukien jakaminen niiden saantiin oikeutetuille hakijoille maksatusaikojen puitteissa. 2. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Tervossa aktiivitilojen määrä vähenee muutamalla vuosittain. Viljelijöiden ikääntyminen ja jatkajien puute nopeuttavat luopumista. Jatkavien tilojen tilakoko kasvaa vuokrapeltojen myötä. Jatkavien alkutuotantotilojen sekä maaseudun muun uuden yritystoiminnan hankkeita tehostetaan yhteisillä alueellisilla toimilla (mm. yhteishankkeet Sisä-Savossa) käyttäen hyväksi maaseutualueille tarkoitettua ohjelmarahoitusta. Kunta tukee maaseutuyrityksiä myös erilaisin suunnitelma-avustuksin. Erityisesti nuoria pyritään saamaan innostumaan maataloudesta TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA Maaseututoimen yhteistyö Karttulan kunnan kanssa jatkui sopimuksen mukaisesti vuonna Kuntien maaseutuhallintoa ollaan järjestämässä uudelleen ja asiaa koskeva laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esitys velvoittaa kunnat perustamaan maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi yhteistoimintaalueita, joilla toimii vähintään 800 maatalousyrittäjää. Yhteisen johdon alaisuudessa tehtäviä hoitaisi vähintään viisi henkilöä.. Päätös yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä on tehtävä vuoden 2010 loppuun mennessä. Yhteistoimintaalueen on aloitettava toimintansa viimeistään Karttulan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos toteutuu , joten Tervon kunnan on tehtävä päätös maaseutuhallinnon tehtävien hoidosta jatkossa vuoden 2010 loppuun mennessä. Maaseutuelinkeinojen edistäminen v. 2010, yhteensä Suunnitelma-avustukset 4500 : kotieläinjalostussuunnitelmat 40 % tuotantorakennussuunnitelmat rakentamisvuonna 40 % (tuotantotilat, rehu- ja lantavarastot, kotimaisen energian lämpökeskukset) erikoisviljelysuunnitelmat 40 % (mm. marjanviljely, luomuviljely, bioenergiakasvit) viljelysuunnitelmat 40 %

53 Toimintakertomus salaojitussuunnitelmat 40 % maaseudun pienyritystoiminnan aloittamis- ja kehittämissuunnitelmat 40 % (rakentamis-, tuotanto-, markkinointi- ja liiketoimintasuunnitelmat) metsätaloussuunnitelmat 30 % (korvataan vain Tervon kunnassa kirjoilla olevien maa- ja metsätilanomistajien osalta) Maksullinen lomittaja-apu : korvataan 2,50 euroa/tunti Yleinen edistäminen; yhteistoimintaosuudet Kylätoiminta, määräraha TOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT JA MITTARIT Karttulan ja Tervon kuntien yhteinen maaseutulautakunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Maaseutusihteerin toimistopäivä oli Tervossa maanantaisin ja huhtikuussa päätukihaun aikaan maanantaisin ja torstaisin. Kevään päätukihaussa huhtikuussa tukihakemuksia jätettiin 80 kpl. Tallennus sujui asetetun aikataulun mukaisesti. Tervon hakemuksista sähköisiä oli 23 kpl eli 28 %, mikä ylitti Mavin asettaman 25 %:n tavoitteen vuodelle EU- ja kansallista maataloustukea maksettiin n. 1,39 milj. euroa. Tuet saatiin maksettua tavoitteiden mukaisesti maksatusaikataulujen puitteissa. Maaseutuelinkeinojen edistämisen suunnitelmia on korvattu yhteensä 41 kpl, lisäksi on suoritettu yhteistoimintaosuuksia alueellisista kehittämissuunnitelmista ja aktivointihankkeista sekä tuettu maksullista lomitusta ja kylien toimintaa.

54 Toimintakertomus Maaseututoimi TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Aktiivitilojen lukumäärä, kpl - maitotiloja, kpl - viljelyssä peltoa, ha TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Maaseututoimi TP 2009 TA 2010 TA 2010 muutokset / TA 2010 muutosten jälkeen Toimintatuotot toteuma % TP 2010 toteuma Poikkeama yli - alle Toimintakulut Toimintakate

55 Toimintakertomus SOSIAALITOIMI 1. TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS Tervon sosiaalilautakunnan tehtävänä on edistää ja ylläpitää kuntalaisten sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä järjestämällä tarkoituksenmukaiset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut käytettävissä olevilla resursseilla. Sosiaalilautakunnan alainen toiminta muodostuu kolmesta tulosalueesta, joita ovat sosiaalipalvelut, toimeentuloturva ja terveystoimi. Sosiaalipalvelut sisältävät lasten päivähoidon, vanhustenhuollon, yleisen sosiaalityön, muun sosiaalitoimen sekä kehitysvammahuollon tulosyksiköt. Toimeentuloturvayksikköön kuuluvat toimeentulotukiasiat sekä kuntouttava työtoiminta. Terveystoimeen kuuluvat perusterveydenhuollon palvelut ja erikoissairaanhoito. Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa perusterveydenhuollon palvelut ja Kuopion yliopistollinen sairaala vastaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin, johon Tervon kunta kuuluu, erikoissairaanhoidon palveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden avulla turvataan tervolaisille arkielämän sujumista ja omatoimisuutta tukevia palveluja oikea-aikaisesti. 2. TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTE- ALUEET 2.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusuudistus Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus kuuluu osana vuoden 2010 alusta ns. yhden putken valtionosuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennallisten kustannusten määräytymisperusteet eivät uudistuksesta huolimatta muutu. Vuoden 2010 uudistuksessa ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, yleinen valtionosuus, sosiaalija terveyspalvelujen rahoitus, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen rahoitus. Näillä on yhteinen asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka vähennetään laskennallisista kustannuksista. Valtionosuuksia hallinnoi valtiovarainministeriö. Muita valtionosuuksia, kuten nykyiseen ylläpitäjäjärjestelmään jääviä ja veikkausvoittoihin perustuvia ja eräitä muita valtionosuuksia, hallinnoi opetusministeriö. Yhden putken järjestelmän asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on vuodelle 2010 arvioitu 2600 euroa/asukas. Valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut laskennalliset perusteet: V euroa/asukas

56 Toimintakertomus Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0-6 -vuotiaat 6 259,09 802, vuotiaat 291,20 881, vuotiaat 848, , vuotiaat 14055, ,83 Muut laskennalliset perusteet (euroa/asukas) Työttömyyden mukainen (euromäärä/työtön) 560,49 Työttömyysasteen mukainen 51,12 Vaikeasti vammaisten mukainen 15,24 Lasten huostaanottojen mukainen 43,06 Sairastavuuden mukainen 379,12 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttavat syrjäisyyskertoimet ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat: 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50-0,99 1,08, jos syrjäisyysluku on 1,00-1,49 1,17, jos syrjäisyysluku on 1,50 tai yli 1,10, jos saaristokunta. Sosiaali- ja terveystoimen talousarvioesitykseen vaikuttavat valtionosuusuudistuksen lisäksi lakisääteiset uudet velvoitteet. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulain) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 :n muutokset tulivat voimaan Vammaispalvelulakiin on lisätty säännökset vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian viivytyksettä käsittelystä. Vammaispalvelulaki on säädetty myös ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin. Laissa on säännökset vaikeavammaiselle henkilölle annettavasta henkilökohtaisesta avusta. Oikeus henkilökohtaiseen apuun on erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä. Henkilökohtainen apu on myös maksuton sosiaalipalvelu. 2.2 Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma, KASTE Valtionavustukset kuntien kehittämishankkeisiin on kohdennettu kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon KASTE -kehittämisohjelman toimeenpanoon. Kansallinen kehittämisohjelma on jatkoa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmille ja valtakunnallisille suunnitelmille. Koko ohjelmakaudelle Kaste -ohjelmaan on varattu n. 100 milj. euroa. Vuonna 2009 tästä summasta jaettiin kuntien hankkeisiin 23,8. milj. euroa ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan 2 milj. euroa. Kaste -ohjelmaan varatuista avustuksista on varattu 10 milj. euroa työhyvinvointia edistäviin tarkoituksiin sekä lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämiseen 2 milj. euroa. Edellä mainitut kohteet ovat sinänsä perusteltuja kehittämiskohteita, mutta ohjaavat Kaste-ohjelmaan varattuja valtionavustuksia ohi alueellisten

57 Toimintakertomus johtoryhmien. Kaste -ohjelman vahvuutena on nimenomaan alueellisten johtoryhmien valmistelemat hankesuunnitelmat, jolloin hankkeet toteuttavat sekä Kaste -ohjelman valtakunnallisia tavoitteita ja linjauksia sekä paikallisia kehittämistarpeita. Itä- ja Keski-Suomen alueella on valmisteltu yhteistyössä Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishanke vuosille sekä Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki -hanke vuosille Tervon kunta osallistuu molempiin hankkeisiin asukasluvun mukaisella kuntarahoitusosuudella. KASTE -hankkeen painopistealueet: Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteiden uudistaminen vahvalle väestöpohjalle; Lasten ja lapsiperheiden palvelun moniammatillisen toimintamallin toteuttaminen lastensuojelusuunnitelman mukaisesti; Ikääntyneiden kotona selviytymisen vahvistaminen; henkilöstön osaamisen ja aseman turvaaminen palvelurakenneuudistuksessa.

58 Toimintakertomus SOSIAALIPALVELUT Lasten päivähoito Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2010 Päivähoito järjestetään kaikille päivähoitoa tarvitseville lapsille päiväkotihoitona Esiopetus järjestetään sosiaalitoimen hallinnoimana. Selvitetään esiopetuksen siirto sivistystoimeen. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään luokkalaisille ja erityisopetukseen siirtyneille lapsille päivähoitopalveluna päiväkodin tiloissa. Haetaan Kaste -hankkeesta työkaluja Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman (Hyvokas) käytäntöön viemiseen Osallistutaan Reilusti rinnakkain -hankkeeseen (koulun hanke) Varhaiskasvatussuunnitelman valmiiksi saattaminen Työnohjauksen järjestäminen Henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelman tekeminen Koulutustilaisuuksien järjestäminen yhteistyössä Sisä-Savon kuntien kanssa Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2010 Päivähoitoa on järjestetty kaikille sitä tarvitseville lapsille päiväkotihoitona Esiopetus on järjestetty sosiaalitoimen hallinnoimana. Selvitys esiopetuksen ja päivähoidon siirtämisestä sivistystoimeen valmistui alkuvuodesta Esiopetus ja lasten päivähoito siirtyvät sivistystoimeen Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on järjestetty luokkalaisille ja erityisopetukseen siirtyneille lapsille päivähoitopalveluna päiväkodin tiloissa. Varhaiskasvatussuunnitelma on valmistunut. Henkilöstön koulutus on tapahtunut yhteistyössä Sisä-Savon kuntien kanssa (kaksi koulutuspäivää ja Vesannon kunnan kanssa yksi yhteinen koulutuspäivä koskien kasvatushenkilöstöä). Lisäksi on ollut erillisiä koulutuspäiviä ammattiryhmittäin. Perhepäivähoitajista (3 henkilöä) 2 oli vuoden lopussa lomautettuna. Yksi lastentarhanopettajista tekee lyhennettyä työviikkoa (4 pv./vko). Tilapäisen hoidon kysyntä on kasvanut. Esiopetuksessa oli vuoden lopussa 12 lasta. Iltahoidon tarvetta on vaihtelevasti. Yö- ja viikonloppuhoidon tarvetta ei ole ollut loppuvuodesta Yksityisen hoidon kuntalisä ei ole enää käytössä. Lasten päivähoidosta määrärahaa jäi käyttämättä euroa

59 Toimintakertomus Toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja toteutumat PÄIVÄHOITO TUNNUSLUVUT TP 2009 TS 2010 TP 2010 TS 2011 TS 2012 Suoritteet/toiminnan laajuus PÄIVÄKOTI/paikat *läsnäpäiviä/vuosi kokopäivähoito osapäivähoito PERHEPÄIVÄHOITO/paikat *läsnäpäiviä/vuosi kokopäivähoito osapäivähoito ESIOPETUS/lapsia *läsnäpäivät 13/ / KOULULAISTEN AAMU- JA IL- TAPÄIVÄTOIMINTA lapsia käyntikertoja/vuosi 9/ / / LASTEN KOTIHOIDONTUKI perheitä yhteensä/vuosi lapsia keskimäärin/kk Yksityisen hoidon tuen saajia/vuosi lapsia/vuosi 14 12, , Tehokkuus /taloudellisuus Päiväkoti *euroa/läsnäpv Perhepäivähoito * /läsnäpv Esiopetus* euroa/läsnäpv Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta* euroa/käyntipv 44,12 38,80 64,06 30, ,35 51,32 64, , Lasten päiväkotihoidon menot alittuivat euroa. Muu lasten päivähoito, johon sisältyy myös lasten kotihoidon tuki, alittui euroa.

60 Toimintakertomus Muut lapsiperheiden palvelut Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2010 Lastensuojelutarpeen selvitysten valmistuminen määräajassa (kolme kuukautta) Lastensuojeluilmoitusten tilastoinnin kehittäminen (lapsikohtaiset tilastot) Lastensuojelun tilanteen arvioiminen eri toimijoiden kanssa vuosittain ja ehkäisevän työn suunnittelu Virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen järjestäminen Perhetyön vakiinnuttaminen osana palvelujärjestelmää Henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelman tekeminen Haetaan ratkaisumallia työparityöskentelyyn vaativissa sosiaalityön ja lastensuojelun asiakastilanteissa Otetaan hyöty Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden Kaste -kehittämishankkeesta koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistumalla Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2010 Lastensuojelutarpeiden selvitykset ovat valmistuneet määräajassa ( kolme kuukautta). Lastensuojeluilmoitusten tilastointia on kehitetty. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys on järjestetty yhdessä Karttulan ja Vesannon kuntien kanssa. Päivystys järjestetään ostopalveluna Kuopion kaupungilta viimeistään alkaen. Perhetyötä on tarjottu sitä tarvitseville. Perhetyöstä on vastannut elokuussa 2010 aloittanut määräaikainen lähiohjaaja. Lähiohjaaja on toiminut vaativissa sosiaalityön ja lastensuojelun asiakastilanteissa sosiaalityöntekijän työparina. Henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelmaa ei ole tehty. Koulutuksiin on osallistuttu mahdollisuuksien mukaan. Kaste-ohjelmaan kuuluvan Lasten ja perheiden hyvinvointipalvelujen tilaisuuksiin on osallistuttu mahdollisuuksien mukaan. Perheneuvolapalvelut on järjestetty ostopalveluina Psykologian Tietotaito Oy:ltä Kuopiosta. Perheneuvolakäynneillä kävi yhteensä 6 perhettä (vuonna perhettä). Asiakkaita oli yhteensä 17 henkilöä (vuonna henkilöä). Perheneuvolaan tulosyinä olivat lapsen tunne-elämän/käyttäytymisen häiriö (3 lasta), oppimisvaikeudet (1 lapsi), perheen tilanteeseen, huoltajuuteen liittyvät kysymykset (3 henkilöä). Talousarvio toteutui muiden lasten ja perheiden palveluissa (lastensuojelun perhehoito, lastensuojelun avohuollon tukiasuminen) suunnitelman mukaisesti. Perheneuvolapalvelujen ostot ylittyivät euroa.

61 Toimintakertomus Vanhustenhuolto Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2010 Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen selvitetään vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon palvelurakennetta koskevien muutosten vaikutukset Kysteriin siirryttäessä Asumispalveluyksikkö Sinivuokon määräaikaisen lähihoitajan toimen vakinaistaminen Yksintehtävien työvuorojen välttämiseksi palkataan työntekijä palkkatuella Haetaan määrärahaa lähiohjaajan palkkaamiseksi. Tehtävän tarkoituksena on vanhusten palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi, vanhustyönohjaajan sijaisena toimiminen, päivätoiminnan järjestäminen sekä tarvittaessa hoitotyöhön osallistuminen. Selvitetään palvelusetelin käyttöön ottamisen mahdollisuudet Henkilöstön osaamista ja jaksamista tuetaan koulutuksella Henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelman tekeminen Vanhuspoliittisen strategian päivittäminen Vanhusneuvoston toiminnan "herättäminen henkiin" Hyödynnetään Kaste -hankkeen koulutukset ja muut tilaisuudet Selvitetään perhehoidon kehittämisen mahdollisuudet vanhustenhuollossa Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2010 Vanhainkoti Valkovuokon muuttamisesta palveluasumisyksiköksi tehtiin selvitys marraskuun 2010 loppuun mennessä. Selvityksessä päädyttiin säilyttämään Valkovuokko laitoshoitona. Asumispalveluyksikkö Sinivuokon määräaikainen lähihoitajan toimi muutettiin vakinaiseksi toimeksi. Palkkatuella palkatun henkilön työsuhde lopetettiin. Tilalle siirrettiin lähihoitaja vanhainkoti Valkovuokosta. Määräaikaisesti palkattu lähiohjaaja on osallistunut palveluohjaus -koulutukseen, tehnyt hoito- ja palvelusuunnitelmia kotipalvelussa ja järjestänyt päivätoimintaa. Palvelusetelillä on heikot käyttömahdollisuudet, koska paikkakunnalla on vähän palvelujen tarjoajia. Omaishoitajien vapaapäiviä on järjestetty palveluseteliperiaatteella. Henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelmaa ei ole tehty. Täydennyskoulutusta on järjestetty tarpeen mukaisesti. Vanhuspoliittinen strategia tehdään seudullisena ohjelmana yhdessä Nilakan kuntien kanssa. Strategian tekeminen käynnistyy 5/2011. Vanhusneuvosto kokoontui kolme kertaa vuoden aikana. Henkilökunta osallistui Kaste-hankkeen koulutuksiin. Vanhusten perhehoitoon on löytynyt yksi uusi asiasta kiinnostunut henkilö.

62 Toimintakertomus Toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja toteutumat VANHUSTENHUOLTO TUNNUSLUVUT TP 2009 TS 2010 TP 2010 TS 2011 TS 2012 Suoritetavoitteet Kodinhoitoapu *kotipalvelutunnit/vuosi Vanhainkoti *hoitopäivät/vuosi Sinivuokko *asumispäivät/vuosi Muu asumispalvelu *asumispäivät/vuosi Perhehoito *hoitopäivät Päiväkeskuskäynnit Tehokkuus/taloudellisuus (käyttömenot) Kodinhoitoapu /tunti Vanhainkoti /hoitopäivä (sis. kiinteistönhoidon) Sinivuokko /asumispäivä ,05 93,87 61, , , ,92 64, Muu asumispalvelu /päivä Perhehoito /päivä - 53, Toiminnan laajuustiedot Kodinhoitoapu kotitalouksia vuoden aikana, josta *lapsiperheitä Tukipalveluasiakkaat Ateriapalvelu *asiakkaita/v Siivouspalvelu *asiakkaita/v Turvapalvelua *asiakkaita/v Päivätoiminta *asiakkaita/v Omaishoidon *tuen saajia /v Vanhainkoti (14) *asiakkaita vuoden aikana Sinivuokko (11) *asiakkaita vuoden aikana Muu asumispalvelu *asiakkaita vuoden aikana Perhehoito *asiakkaita/v Kodinhoitoapuun varattu määräraha ylittyi euroa. Ylitys aiheutui palvelujen ostojen ylityksestä sekä tulojen alituksesta. Kotipalvelun menoihin on kirjautunut virheellisesti vanhainkodin menoja euroa.

63 Toimintakertomus Vanhainkodin tulot ylittyivät euroa ja palkat ylittyivät euroa. Vanhainkodilla oli yksi lähes vuoden pituinen sairausloma ja kolme useamman viikon mittaista sairauslomaa. Yhden määräaikaisen toimen palkkaus on maksettu sijaismäärärahoista, mikä on kartuttanut sijaismäärärahojen käyttöä. Vanhainkodin kiinteistönhuoltoon varatut henkilöstökulut ovat ylittyneet noin 5000 euroa. Lämmityksen osuus ylittyi 3000 euroa. Sinivuokon palkkakulut ovat ylittyneet euroa. Talousarvioon oli varattu määräraha 6 tuntiselle työntekijälle. Toimi täytettiin kokoaikaisella työntekijällä lautakunnan päätöksen mukaisesti. Sinivuokossa oli sairauslomia 93 kalenteripäivää. Muut asumispalvelut ylittyivät euroa. Loppuvuodesta 2010 Karttulan terveyskeskuksen vuodeosasto kotiutti tervolaiset asiakkaat. Em. tilanteessa kunta joutui ostamaan palveluasumisen Kuopiosta yksityiseltä palveluntuottajalta kahdelle asiakkaalle, koska kunnan omat yksiköt olivat täynnä. Loppuvuodesta 2010 jouduttiin siirtämään kaksi kehitysvammaista asiakasta perhehoidosta palveluasumiseen, koska perhehoito ei pystynyt vastaamaan enää heidän hoitonsa vaatimuksiin. Lisäksi palveluasumista on jouduttu ostamaan kokoaikaisesti yhdelle uudelle mielenterveysasiakkaalle. Yleinen omaishoidontuki ylittyi euroa. Tuen hakijoita on ollut arvioitua enemmän ja tuki on myönnetty, koska kotihoito on muita hoitomuotoja huomattavasti halvempaa. Työterveyshuollon palvelut ovat ylittyneet euroa ja lääkkeet ja hoitotarvikkeet euroa.

64 Toimintakertomus Kehitysvammahuolto ja muut vammaispalvelut Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2010 Vaalijalan kuntayhtymä jatkaa toimintaansa edelleen omana kuntayhtymänä. Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan Muutosesitys koskee erityisesti vaikeavammaisen subjektiivista oikeutta henkilökohtaisen apuun. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen palveluja käytetään kuntoutusta tarvitseville henkilöille. Kanervan palvelukotihankkeeseen haetaan avustusta ja korkotukilainaa ARA:lta. Päivä-, työ- ja virkistystoimintaa tarjotaan entisessä määrin Savoset - työhönvalmennuskeskuksessa, myös mielenterveys- ja muille kuntoutujille. Vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaisen avun järjestämiseen varaudutaan talousarviossa. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2010 Vaalijalan kuntoutumiskeskuksen laitospalveluissa on kaksi henkilöä ARA myönsi Kanervan palvelukotihankkeeseen avustuksen sekä korkotukilainaa. Savoset -työhönvalmennuskeskus on järjestänyt päivä-, työ- ja virkistystoimintaa kehitysvammaisille sekä mielenterveys- ja muille kuntoutujille. Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun piirissä on vuoden aikana ollut neljä henkilöä. Vammaishuollon laitospalvelut ovat ylittyneet euroa. Ylitys johtuu Vaalijalaan sijoitetusta uudesta asiakkaasta. Asiakkaan siirtäminen kevyempään hoitomuotoon toteutuu vuoden 2011 aikana. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ylittyvät yhteensä euroa. Ylitykset johtuvat lisääntyneestä vaikeavammaisten kuljetuspalvelutarpeesta sekä yhdestä uudesta henkilökohtaisen avun asiakkaasta. Vammaisten perhehoitoon varatuista määrärahoista jäi käyttämättä euroa.

65 Toimintakertomus Toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja toteutumat KEHITYSVAMMA-, MIELEN- TERVEYS- JA MUUT VAM- MAISPALVELUT / TUNNUSLU- VUT Suoritetavoitteet Savoset Tervo *kv:n + muiden käyntipv:t / vuosi Perhehoito *kv:n + muiden hoitopäivät /vuosi Muu palveluasuminen *kv:n + muiden asumispäivät /vuosi Vaalijalan laitoshoito *hoitopäivät/vuosi *Tervon hoitokodin hoitopv./vuosi Kuutinharju autettu asuminen TP 2009 TS 2010 TP tiedot puuttuvat TS 2011 TS Tehokkuus /taloudellisuus Savoset Tervo /käyntipv Perhehoito /hoitopäivä Muu asumispalvelu /hoitop. Vaalijalan kuntoutuskeskus /hp Tervon hoitokoti /hoitopäivä 47,14/54, 21 54, ,52 121,17 47/ ,69/58, , / / Toiminnan laajuustiedot (kv+muut) Savoset-Tervo asiakkaita Perhehoito asiakkaita Asumispalv.asiakkaita Vaalijalan laitoshoito asiakk Tervon hoitokoti asiakkaita Vammaispalvelut Kuljetuspalveluasiakkaita Taloudelliset tukitoimet asiakkaat (2) ½ Päihdehuolto Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2010 Laaditaan päihdehuollon asiakkaille asiakassuunnitelmat. Kiinnitetään erityistä huomiota nuorten päihdeongelmaisten kuntouttamiseen. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2010 Päihdehuollon asiakkaille on laadittu asiakassuunnitelmat. Päihdehuollon määrärahoista jäi käyttämättä euroa.

66 Toimintakertomus TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA Sosiaalipalvelut TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2009 TA 2010 TA-muutos 2010 TP 2010 Poikkeama yli - alle TOIMEENTULOTURVA Toimeentulotuki on perustuslain oikeuttama viimesijainen taloudellisen toimeentuloturvan muoto silloin, kun henkilön ja perheen omat tulot ja varat eivät riitä välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista kunta päättää itse. Perustoimeentulotuki irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä ja kustannukset jaetaan tasan valtion ja kuntien kesken. Myös toimeentulotukimenoihin tuleva valtionosuus lasketaan kuntakohtaisesti. Kunta voi hakea valtiolta puolet myöntämästään normitetusta toimeentulotuesta erillisenä kustannusperusteisena valtionosuutena. Vuoden 2006 alusta kuntien on tullut osallistua työmarkkinatuen rahoitukseen. Kunnat rahoittavat puolet työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille. Valtion ja kuntien välinen rahoitusosuus lasketaan kuntakohtaisesti. Kela laskuttaa kunnan rahoitusosuuden kuukausittain jälkikäteen. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2010 Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden aktivoiminen koulutuksiin ja työhön eri viranomaisten yhteistyöllä Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2010 Nuoria toimeentulotukiasiakkaita on aktivoitu koulutukseen ja työhön alkaen Tervon kunta on ostanut etsivän nuorisotyön palveluja Vesannon kunnalta yhtenä päivänä viikossa. Toimeentuloturva toteutui kokonaisuudessaan lähes suunnitelman mukaisesti. Ylitystä kertyi euroa. Toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja toteutumat

67 Toimintakertomus TOIMEENTULOTURVA TP 2009 TS 2010 TP 2010 TS 2011 TS 2012 Toiminnan laajuus Perustoimentulotukea saavat kotitaloudet /henkilöt 55 / /80 44/56 56 /85 56/85 Täydentävää toimeentulotukea saavat kotitaloudet/henkilöt 15/25 15/80 15/24 15/80 15/80 Ehkäisevä toim.tulotuki kotitaloudet/henkilöitä 11/20 10/ 18 15/26 12/24 12 /25 Työmarkkinatukea (yli 500 pv) saavat henkilöt Lapsia elatustuen piirissä siirtyi Kela:lle Tehokkuus /taloudellisuus Toimeentulotuki /asukas 46, , TILINPÄÄTÖS 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA Toimeentuloturva TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2009 TA 2010 TA-muutos 2010 TP 2010 Poikkeama yli - alle ,751,

68 Toimintakertomus TERVEYSTOIMI Tervolaiset saavat perusterveydenhuollon palvelut Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymältä. Kuntayhtymä laatii oman talousarvonsa toimintasuunnitelmansa. Erikoissairaanhoidon palvelut tervolaiset saavat Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä, jonka jäsenkunta Tervo on. Vuoden 1999 alusta alkaen käytössä on ollut sairaanhoitopiirien, terveyskeskuksen ja kuntien hyväksymä sopimusohjausmalli erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta. Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä vastaa kokonaisuudessaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta ja hankinnasta sopimuksen mukaisesti. Terveystoimen toiminnalliset tavoitteet talousarviovuonna 2010 Sisä-Savon väestökehitys Sisä-Savon väestö laskee vuoden :sta 17600:een vuonna Muiden kuntien kuin Karttulan väestömäärä laskee. Työikäisten väestöosuus laskee yli 2 %-yksikköä. Eläkeikäisten osuus kasvaa lähes 5 %-yksikköä vuotiaiden ikäluokka kasvaa absoluuttisestikin, mutta vuotiaiden määrä puolestaan laskee. Karttulan liittyessä Kuopioon vuonna 2011 kuntayhtymän väkiluku laskee noin 15300:an. Kuntayhtymän visio ja arvot Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän perustehtävänä ovat: tuottaa terveydenhuollon palveluja Karttulan, Rautalammin, Suonenjoen, Tervon ja Vesannon kuntien asukkaille asiantuntevasti, tehokkaasti ja joustavasti asukkaiden terveyden edistäminen yhdessä asukkaiden ja kuntien kanssa, sekä elinympäristöstä peräisin olevien terveysongelmien ehkäiseminen Toiminnan visiona on ollut vuoteen 2010 mennessä toteuttaa väestövastuiseen työhön perustuva, kotona asumista tukeva ja asukkaiden aktiivisuutta korostava työtapa, jossa asukkaiden lähipalvelut on järjestetty kotikunnassa ja seudulliset palvelut kuntayhtymän alueella lähipalveluita ovat (palvelu ei välttämättä ole joka päivä kotikunnassa) kotisairaanhoito, äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, lääkärin päivävastaanotto, laboratorion näytteenotto, mielenterveystyön avohoito, suunterveydenhoito ja fysioterapia seudullisia palveluja ovat lääkäripäivystys, akuuttisairaanhoito, puheterapia, psykiatrian osastohoito, laboratoriopalvelut, röntgen ja ympäristöterveydenhoito

69 Toimintakertomus Kuntayhtymässä päätetään aina erikseen, mitä palveluja tuotetaan itse ja mitä ostetaan ulkopuolelta. Ostettavien palvelujen on myös täytettävä kuntayhtymän kriteerit. Vuoden 2010 jälkeen ulottuva terveydenhuollon visio on kuntayhtymässä ja kunnissa epäselvä. Kuntayhtymän strategia Kuntayhtymässä ja kunnissa vuonna 2005 hyväksytty säästösuunnitelma vuosiksi vähensi laitoshoitoa. Kuntayhtymän laboratoriot siirtyivät Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin ja sittemmin Itä-Suomen laboratorioliikelaitoskuntayhtymän, Islab, toiminnaksi vuoden 2007 alusta. Röntgentoiminnassa tulee aiemmin sovittuun suunnitelmaan muutos. Aiemman suunnitelman mukaan kuvaukset siirtyvät pääterveysasemalle Suonenjoelle 2010, kun terveysaseman peruskorjaus on toteutettu. Kuvauksia kuitenkin jatketaan edelleen Karttulassa ja Vesannolla vuonna Terveysaseman kesäsesonki on toteutettu 2006 alkaen. Kokemukset ovat olleet hyvät ja niitä on tarkoitus jatkaa. Vuoden 2010 aikana tehtiin kuntayhtymän purkamisselvitys ja sopimukset palvelutuotannon kannalta tarpeellisen henkilöstön siirtymisestä omistajakuntien ja uusien toimintaorganisaatioiden palvelukseen. Kuopion kanssa tehtiin sopimus Karttulan henkilöstön siirtymisestä Kuopion palvelukseen. Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän muut kunnat kuin Karttula ovat suunnitelleet ympäristöterveydenhuollon järjestämistä ns. isäntäkuntamallilla Pielaveden ja Keiteleen kuntien sekä Pielavesi-Keiteleen kansanterveystyön kuntayhtymän kanssa. Isäntäkuntana on mainittu olevan Tervon kunta. Järjestely koskee Sisä-Savossa kahdeksaa henkilöä. Talousarvio vuodelle 2010 Talousarvio vuodelle 2010 on yhteensä 36,4 milj.. Erikoissairaanhoito on 20,3 milj. (55,7 %) ja perusterveydenhuolto 16,3 milj.. Talousarviossa on lisäystä edelliseen vuoteen 1,4 %. Perusterveydenhuolto kasvaa kaikkiaan 0,7 % ja erikoissairaanhoidon arvioidaan kasvavan 1,4 %. Eläkemaksut lisääntyvät 17,5 %. Palkkasumma vuonna 2010 on yhteensä 11,9 milj., mikä on 1,6 % vähemmän kuin vuonna Työnantajan sosiaaliturvamaksut ovat vuonna 2010 arviolta 2,27 % palkkasummasta. Työnantajan 1,25 %:n kansaneläkevakuutusmaksu poistuu ensi vuonna. Työttömyysvakuutusmaksu nousee 2,7 %:sta 2,9 %:in. Sosiaalivakuutusmaksujen alentuminen merkitsee kuntayhtymälle noin :n säästöä ja työttömyysvakuutusmaksun nousu lisäkuluja noin Uudeksi toimeksi esitetään Tervon vastaanotolle sairaanhoitajan kokoaikaista

70 Toimintakertomus tointa osa-aikaisen henkilön siirtyessä eläkkeelle. Järjestelystä aiheutuvat lisäkulut ovat Kotisairaanhoitoon esitetään toista varahenkilöä. Toisen varahenkilön työpanos kohdistuu erityisesti Suonenjoelle ja Rautalammille. Sairaanhoitajan palkkaamisesta aiheutuvat kulut ovat Varahenkilön palkkaa vastaavasti on vähennetty sijaisten palkkaamiseen tarvittavia määrärahoja. Suonenjoen vuodeosastolta poistuu kahden henkilön työpanos sairaansijojen vähentymisen johdosta. Tervon terveysaseman lattiat uusitaan ja salaojat tarkistetaan huonon sisäilman laadun vuoksi. Entisten lattiapintojen poisto, epoksointi ja uuden lattiapinnan laitto ja käsittely edellyttää terveysaseman sulkemista noin kuukaudeksi. Ajankohta on kesätauon aika. Tervon kunnan ulkopuolisella urakoitsijalla teettämän korjauksen loppuhinta on verollisena Asiakasmaksujen perusteet eivät tule muuttumaan tulevana vuonna. Asiakasmaksujen määräksi on arvioitu yhteensä 2,226 milj., missä on nousua 3,9 %. Asiakasmaksuilla katetaan kuntayhtymän oman toiminnan bruttomenoista noin 10 %. TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA TP 2009 TA 2010 TA-muutos 2010 TA muutosten jälkeen TP 2010 Poikkeama yli - alle Perusterveydenhoito Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Erikoissairaanhoito TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2009 TA 2010 TA-muutos 2010 TP 2010 Poikkeama yli - alle

71 Toimintakertomus Terveydenhoito yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2009 TA 2010 TA-muutos 2010 TA muutosten jälkeen TP 2010 Poikkeama yli - alle Perusterveydenhuollon menot ylittyivät euroa ja erikoissairaanhoidon menot euroa, yhteensä euroa.

72 Toimintakertomus SIVISTYSTOIMI HALLINTO Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt I luku 2 ) mukaan Tervon kunnan hallinto-organisaatioon kuuluu sivistyslautakunta ja sen alaisuuteen kuuluu Tervon Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys. Sivistyslautakunnan tulosalueeseen kuuluvat koulutustoiminta ja vapaa-aikatoiminta. Sivistyslautakunta kokoontui kuusi kertaa ja käsiteltäviä asioita oli 55. Sivistysjohtajan ostopalveluita yhtenä päivänä viikossa ostettiin Karttulan kunnalta tammi-helmikuun aikana. Maaliskuun alusta lukien sivistysjohtajan tehtävät sisällytettiin hallintojohtajan virkatehtäviin. KOULUTUSTOIMINTA TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS Koulutustoiminta sisältää peruskoulutuksen, toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen. Tervon kunnan perusopetuksen tehtävänä on huolehtia lasten ja nuorten perusopetuksesta tuottamalla laadukkaita opetuspalveluja. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tervon kunnan hallintosäännön IX luvun 55 :n mukaan kunta järjestää alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä esiopetusta PoL:n 4 :n mukaan joko kunnan omina tai kuntien yhteisinä palveluina. Perusopetuksen järjestämisestä vastaa sivistyslautakunta ja esiopetuksen järjestämisestä sosiaalilautakunta. Kunnan omana palveluna järjestetään 1-9 vuosiluokkien perusopetus kirkonkylän Yhtenäiskoulussa. Lisäopetusta järjestetään tarvittaessa opetussuunnitelman mukaisesti. Yhtenäiskoulun toiminta-ajatuksena on tarjota oppilaille yhteistyössä kotien kanssa oppilaiden edellytysten ja ikäkauden mukaiset, oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä edistävät ja jatko-opintojen kannalta hyvät tiedot ja taidot sekä sosiaalisesta elämästä selviämisen taidot. Suonenjoen kaupunki järjestää esi- ja perusopetuksen entisen Rieponlahden koulupiirin, Käpysaaren, Linnonsaaren ja Lieteniemen alueiden oppilaille. Tervon kunta vastaa kuljetus- ja muista erikseen sovituista kuluista. Oppilaalla, joka on siten vammautunut tai kehityksessään viivästynyt, ettei hän menesty peruskoulun muussa opetuksessa tai joka tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi ei sopeudu peruskoulun muuhun opetukseen, ja jolle ei voida järjestää opetusta omassa kunnassa, järjestetään sivistyslautakunnan toimesta tilaisuus käydä toisen kunnan tai valtion tai yksityistä erityiskoulua tai -luokkaa siten kuin kunnanhallitus on sopinut asianomaisen koulun

73 Toimintakertomus ylläpitäjän kanssa. Tavoitteena on, että jokainen peruskoulunsa päättänyt oppilas sijoittuu toisen asteen koulutukseen. Musiikin perusopetusta Tervon kunta ostaa kuntaosuuksien muodossa Kuopion konservatorion alaiselta Suonenjoen Musiikkiopistolta pääsääntöisesti seitsemälle oppilaalle. Toisen asteen (= lukio- ja ammatillisen koulutuksen) kustannukset sisältyvät valtionosuusjärjestelmässä kunnan laskennalliseen omarahoitusosuuteen, joka vähennetään kunnalle maksettavasta valtionosuudesta. Aikuiskoulutuksen tavoitteena on tarjota kuntalaisille mahdollisuuksia yleissivistävään ja harrastuneisuuteen pohjautuvaan koulutukseen Sisä-Savon kansalaisopistossa. TALOUSSUUNNITELMA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Perusopetus / osin koko sivistystoimi Pedagogisella ja rakenteellisella kehittämistoiminnalla on parannettu opetuksen ja oppimisen tuloksia ja sopeutettu kouluverkko vastaamaan pienenevän oppilasmäärän tarpeita. Lähivuosina järjestetään 1-9 vuosiluokkien perusopetus omassa kotikunnassa pätevällä opetushenkilöstöllä pienenevästä oppilasmäärästä huolimatta. Vuosien oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä laskee seuraavasti:

74 Toimintakertomus Mikäli oppilasmäärä laskee ennusteen mukaisesti vuosina eläkkeelle siirtyvien kolmen viranhaltijan tilalle ei palkata uusia viranhaltijoita. Vuoteen 2015 saakka henkilöstöä tarvitaan tarkistetun virka- ja toimirekisterin mukaisesti. Työmäärien väheneminen on otettu huomioon rekisterissä määräaikaisina virkoina ja toimina. Vuodesta 2011 alkaen alaluokkien opetus järjestetään asteittain kahden vuosiluokan yhdysluokkaopetuksena. Yhdysluokkaopetukseen on siirrytty kaikilla alaluokilla vuoteen 2015 mennessä. Ennusteen mukaan tuolloin koko koulun oppilasmäärä on laskenut 90 oppilaaseen, joista yläluokkien oppilaita on 48. Oppilasmäärän vähenemisestä johtuen opetustiloja tarvitaan nykyistä vähemmän. Syksystä 2010 alkaen tekstiilityön opetus järjestetään koulurakennuksessa, jolloin Nuorisotalo Mantun yläkerran tilat vapautuvat muuhun käyttöön. Alaluokkien koulurakennus vapautuu opetuskäytöstä aikaisintaan syksyllä Tukea tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään uusiutuvan lainsäädännön mukaan. Tuet järjestetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on sosiaalisen kehityksen tukeminen, kehitystason ja oppilaan edellytysten mukaisen opetuksen järjestäminen ja koulunkäynnin tukeminen siten, että jokainen oppilas etenee suorituskykynsä ylärajalla ja saa jatko-opinnoilleen hyvän pohjan antavan perusopetuksen päättötodistuksen. Opetuksessa toimitaan lähikouluperiaatteen mukaisesti ja edistetään nivelvaiheiden toimivuutta.

75 Toimintakertomus Seudullisen Opetushallituksen Reilusti rinnakkain - (osana Kelpo-hanketta) -hankkeen tuella kehitetään seudullista yhteistyötä tukitoimia tarvitsevien oppilaiden opetuksessa ja henkilöstön koulutuksessa. Hyvokas-toimenpideohjelman mukaisesti seurataan lasten ja nuorten elämänhallinnan ja yhteiskunnallisen toimivuuden tukemista. Painopistealueet (perusopetus/osin koko sivistystoimi) 1. Sivistystoimen palvelurakenteiden kehittäminen palvelutarpeiden muutosten mukaisesti. 2. Kodin ja koulun yhteistyönä tehtävä Yhtenäiskoulun toiminnallinen ja sisällöllinen kehittäminen 3. Erityistä tukea tarvitsevien opetuksen kehittäminen / syrjäytymisen ehkäisy 4. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen vuonna 2009 päivitetyn tietostrategian mukaisesti 5. Henkilöstöhallinto henkilöstön määrän ja toimenkuvien sopeuttaminen muutoksiin vuonna 2009 päivitetyn virka- ja toimirekisterin mukaisesti huolehtiminen työssä jaksamisesta Tavoitteena on koko henkilöstön ammatillinen kehittyminen ja työssä jaksaminen. Kehittämistoimenpiteiden toteutumista seurataan arviointisuunnitelman (Kvalt ) mukaan. Tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen arviointitulosten pohjalta. Kehittämisessä toimitaan opetushenkilöstön ja luottamushenkilöiden avoimessa yhteistyössä. Tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutukseen osallistuvilla opiskelijoilla on vapaa hakeutumisoikeus eri oppilaitoksiin. Tavoitteena on, että jokainen perusopetuksen päättötodistuksen saanut oppilas hakeutuu jatkokoulutukseen. Kansalaisopisto Kansalaisopisto järjestää yleissivistävää ja ammatteja tukevaa aikuiskoulutusta. Tavoitteena on, että em. palveluja tarjotaan mahdollisimman monelle kuntalaiselle kohtuulliseen hintaan. Opisto on osaltaan mukana kunnan kehittämishankkeissa koulutusta järjestämällä. Kansalaisopisto kehittää kurssitarjontaa muun sivistystoimen kanssa nuorten aktivoimiseksi. Opetuksen painopistealueina ovat taideaineet, käden taidot ja kielet ja atk.

76 Toimintakertomus TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2010, PERUSOPETUS 1. Perustehtävän hoitaminen: opetus ja kasvatus oppilaan ikäkausi ja edellytykset huomioon ottaen tukitoimien järjestäminen uudistuvan lainsäädännön mukaan, pienryhmäopetus painottuu tervolaisille alaluokkaikäikäisille oppilaille Hyvokas-toimenpideohjelman mukaisesti vanhempainverkostojen, oppilashuoltoryhmien, kummi- ja tukioppilastoiminnan, oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksien sekä nuorisovaltuusto- ja vanhempainyhdistystoiminnan kehittäminen, päihde- ja seksuaalikasvatuksen sekä tapaja laillisuuskasvatuksen tehostaminen ja pedagogisen keskustelun ylläpitäminen 2. Kodin ja koulun yhteistyönä tehtävä Yhtenäiskoulun toiminnallinen ja sisällöllinen kehittäminen vuonna 2010 päivitettävän opetussuunnitelman mukaisesti työrauhan ja laadukkaan opetuksen turvaaminen kaikille luokan oppilaille nykyisellä henkilöstöllä joustavin opetusjärjestelyin yrittäjyys (kummiyritystoiminta) - ja liikenneturvallisuus-aihepiirit erityis-, yleis- ja esiopetuksen / kodin ja koulun / oppilashuoltohenkilöstön yhteistyö varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen yhteistyö yli hallintokuntarajojen 3. Työyhteisön toimivuus TOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT JA MITTARIT, PERUS- OPETUS TUNNUSLUKU / MITTARI TP 2009 TA 2010 TP 2010 Peruskoulun oppilasmäärä kevät 164 syksy 154 Luokkamuotoisen erityisopetuksen oppilasmäärä kevät 2, syksy 4-6 Yleisopetukseen integroituja erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita Ulkopaikkakuntalaisia koko oppilasmäärästä kevät 3 syksy 3 Entisen Rieponlahden koulupiirin Käpysaaren, Linnonsaaren ja Lieteniemen alueiden tervolaisia 1-9 lk:n oppilaita Suonenjoen peruskoulussa kevät154 syksy152 kevät 9 syksy 6 9 Kevät 152 Syksy Kevät 5 syksy 5 kevät 4 syksy 3 Kevät 9 syksy 6 kevät 3 syksy Peruskoulun henkilöstö: sivistysjohtaja 0,2 0,2 Peruskoulun henkilöstö: Tervon Yhtenäiskoulun rehtori 1 1 1

77 Toimintakertomus Peruskoulun henkilöstö: apulaiskanslisti Peruskoulun henkilöstö: luokanopettajat kevät 7 syksy Peruskoulun henkilöstö: erityisluokanopettajat Peruskoulun henkilöstö: erityisopettajat Peruskoulun henkilöstö: lehtorit Peruskoulun henkilöstö: päätoimiset tuntiopettajat kevät 2 syksy 5 Peruskoulun henkilöstö: osa-aikaiset päätoimiset tuntiopettajat (kuntien yhteiset) Peruskoulun henkilöstö: koulunkäyntiavustajat, vakinaiset Peruskoulun henkilöstö: koulunkäyntiavustajat, määräaikaiset kevät 3 syksy Peruskoulun henkilöstö: atk-tukihenkilö Peruskoulun henkilöstö: Liikunta-alueiden kiinteistönhoitaja, yhteinen Mantun, liikuntasalin ja kirjaston kanssa Peruskoulun henkilöstö: siivoojat, vakinaiset 2,1 2,1 2,1 Peruskoulun henkilöstö: siivooja/kiinteistönhoitajat, määräaikaiset Peruskoulun tuntikehys (viikkotuntimäärä / vuosi) kevät 369 syksy 357 Peruskoulun tuntikehys / oppilas / viikko kevät 2.25 syksy kevät 357 syksy 347 kevät 2.3 syksy 2.3 kevät 357 syksy 349 Kevät 2,3 syksy 2,3 Peruskoulun nettokustannukset /oppilas / vuosi 8 170, , Kuljetusoppilaiden määrä Kuljetuskustannukset / kuljetusoppilas / vuosi Kuljetuskustannukset / kaikki oppilaat/ vuosi , Perusopetuksen kustannukset / asukas 745,00 770, OPPILAIDEN HYVINVOINTI- JA OHJAUSPALVELUIDEN ARVIOINTI, PERUSOPETUS Sivistyslautakunta arvioi vuosittain seuraavat osa-alueet: Oppilashuoltopalvelujen saatavuus: Tarve/-määrällinen ja laadullinen panostus Erityisopetuksen järjestäminen: Tarve/määrällinen ja laadullinen panostus Opinto-ohjauspalveluiden saatavuus: Tarve/määrällinen ja laadullinen panostus Oppilaiden ja huoltajien tyytyväisyyden arviointi Opetushenkilöstön arviointi (kelpoisuus, täydennyskoulutus, työtyytyväisyys) TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

78 Toimintakertomus Perusopetus: Henkilöstörakenteen muutoksessa otettiin huomioon oppilasmäärän lasku tulevina vuosina ja opetushenkilöstön eläköityminen. Oppilashuollon palveluiden kehittämiseksi koulukuraattori/lastensuojelun sosiaalityöntekijän palvelut ostettiin Karttulan kunnalta. Tukitoimet järjestettiin oppilaille niin, että ongelmat pyrittiin havaitsemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarvittavat tukitoimet käynnistämään viivyttelemättä. Pienryhmäopetus painottui alkuopetuksen oppilaisiin. Lisäksi erityisopettajat toimivat joustavasti yleisopetuksen oppilaiden tukena. Koulunkäyntiavustajien osuus 1-9 luokkien oppilaiden tukemisessa oli merkittävä. Koulussamme toimii kolme avustajaa käytännössä kolmen oppilaan henkilökohtaisina avustajina. Lisäksi oppilaiden tukena on kolme yleisavustajaa. Aktiivisesti kokoontunut oppilashuoltotyöryhmä keskittyi konkreettisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen: työrauha-, kiusaamis- ja terveyskysymyksiin. Kodin ja koulun yhteistyön kehittämistä jatkettiin Reilusti Rinnakkain -hankkeen myötä. Yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa järjestettiin koko koulun yhteinen vanhempainilta, johon oli kutsuttu esitelmöimään laukaalainen Yhdessä elämään -kampanjan käynnistäjä Anne Eskelinen. Tilaisuutta varten oli etukäteen kysytty huoltajilta palautetta kodin ja koulun yhteistyön nykytilasta ja mahdollisista kehittämistarpeista. Vanhempainillan myötä tervolaisten huoltajien keskinäinen yhteistyö syveni merkittävästi. Koulumme oppilaat tulivat kuulluiksi tukioppilastoiminnan ja nuorisovaltuuston kautta. Myös luokanopettajien ja -valvojien sekä rehtorin kanssa käytyjen keskusteluiden yhteydessä oppilaat ovat voineet tuoda esille omia näkemyksiään. Kevään 2010 aikana koulussamme toteutettiin väliluokkalaisille suunnattu monipuolinen terveyspäivä. Huomiota kiinnitettiin esimerkiksi ruoan terveellisyyteen ja liikunnan merkitykseen terveyden ylläpitäjänä. Osana liikenneturvallisuustyötä yläluokkalaisille järjestettiin yhteistyössä poliisin kanssa valistuspäivä teemalla Ettei mopo karkaisi. Samassa yhteydessä poliisi käsitteli yleensä laillisuuskasvatuksen aihepiirejä sekä nuorten myös päihteiden käytön vaaroja. Palautekeskustelun perusteella oppilaat kokivat poliisin oppitunnin hyödylliseksi. Opettajakunta ja koulunkäyntiavustajat kävivät viikoittaisissa yt-palavereissa läpi ajankohtaisia tiedotusasioita ja pedagogisia kysymyksiä. Näissä tapaamisissa kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vaikuttaa tulla kuulluksi. Loppukeväällä käytyjen rehtorin ja opettajien sekä koulunkäyntiavustajien luottamuksellisissa kehityskeskusteluissa arvioitiin kuluvaa lukuvuotta: missä onnistuimme ja missä asioissa voimme kehittää toimintaamme tulevaisuudessa.

79 Toimintakertomus Syyslukukauden alettua koulutyönsä aloitti 12 ensimmäisen luokan oppilasta. Yhteensä koulun oppilasmäärä on 151. Vanhempainyhdistyksen ja koulun yhteistyönä järjestettiin heti koulun alettua nuorten arvoja ja elämää käsittelevä vanhempainilta, jossa asiantuntijana oli rikosylikonstaapeli Hannu Jore. Syyslukukauden aikana keskityimme toteuttamaan lukuvuoden toimintasuunnitelman ja työjärjestysten mukaista koulutyötä. Loppusyksyn aikana valmistelimme päivähoidon ja esiopetuksen siirtämistä sivistystoimen alaisuuteen. Koulun henkilöstö suhtautui tulossa olevaan muutokseen myönteisesti. Syyslukukauden aikana laadimme Tervon Yhtenäiskoululle kestävän kehityksen toimintasuunnitelman. Sen toteuttaminen aloitetaan kevätlukukauden 2011 aikana. Tervon kunta jatkoi Reilusti Rinnakkain -hankkeessa, joka kuuluu osana valtakunnalliseen Kelpo -hankkeeseen. Sen myötä perehdyimme perusopetuslain ja opetussuunnitelmien uudistamisen vaikutuksiin koulumme kannalta. Kevään 2011 aikana päivitämme opetussuunnitelman TALOUSARVION TOTEUTUMINEN (PERUSOPETUS/SIVISTYSTOI- MEN HALLINTO) Perusopetus TP 2009 TA 2010 Muutos TA muutoksen jälkeen Toteuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sivistystoimen hallinnon henkilöstökulut ylittyivät Vastaavasti kunnanhallituksen hallinnon henkilöstökulut alittuivat Maaliskuun 2010 alusta lukien hallintojohtajalle kuuluivat myös sivistysjohtajan tehtävät, minkä vuoksi osa palkkakuluista kohdennettiin sivistystoimen hallintoon. Koulun määrärahat ylittyivät eli 2,8 %. Ylitykset johtuivat haasteellisten oppilaiden opetusjärjestelyistä, sijaiskuluista, opetustilojen työturvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyvistä parannuksista (8 000 ), myrskytuhoista ( 2000 ) sekä kuljetuskustannusten kasvusta ( ). 3.2 TOISEN ASTEEN KOULUTUS

80 Toimintakertomus :n suuruiset avustukset myönnettiin 21 Tervossa kotipaikkansa säilyttäneelle opiskelijalle. Keväällä 2010 perusopetuksen päättötodistuksen sai 21 oppilasta. Heistä lukio-opintoihin suuntasi 10 oppilasta ja ammattikouluun 11 oppilasta. Päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo oli 7,97. Keskiarvot vaihtelivat välillä 6,68-9,0. Päättöluokkalaisten valtakunnallisten englannin kokeiden keskiarvo oli 6,8 ja ruotsin valtakunnallisten kokeiden keskiarvo 6,9.

81 Toimintakertomus TOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT JA MITTARIT, TOISEN AS- TEEN KOULUTUS TUNNUSLUKU / MITTARI TP 2009 TA 2010 TP 2010 Peruskoulun päättävät oppilaat Perusopetuksen päättäneiden oppilaiden keskiarvo 7,95-7,97 Perusopetuksen päättäneiden oppilaiden keskiarvon hajonta 6,1-9,5-6,68-9,0 Peruskoulun päättäneistä lukioon valitut 9-10 Peruskoulun päättäneistä ammatilliseen koulutukseen valitut Peruskoulun päättäneistä yhdistelmäopintoihin valitut luokka Valmentava ja kuntouttavaan opiskeluohjelmaan valitut Peruskoulun päättäneistä ilman jatko-opiskelupaikkaa jääneet Tervolaisia lukioissa opiskelevia oppilaita kevät 24 syksy 25 Tervolaisia ammattioppilaitoksissa opiskelevia oppilaita kevät 45 syksy 53 Tervolaisia ammattikorkeakouluissa opiskelevia oppilaita kevät 22 syksy 19 Tervolaisia oppisopimuskoulutuksessa Kevät 9 syksy kevät 25 kevät 24 syksy 22 kevät 53 kevät 46 syksy 46 kevät 19 kevät 19 syksy 22 Kevät 8 Kevät 8 syksy 4

82 Toimintakertomus KANSALAISOPISTO TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2010, KANSALAISOPISTO Kansalaisopiston tavoitteena on uusien opiskelijoiden rekrytointi vähenevän ja ikääntyvän väestöpohjan alueella, asiakastyytyväisyydestä huolehtiminen, kurssitarjonnan uudistaminen sekä HelleWi- ja Pedanet -verkkoympäristöjen käytön tehostaminen. Sisä-Savon kansalaisopistosta on viime vuosina ostettu noin 1100 opetustuntia Tervon osaston käyttöön. Valtionosuuden turvaamiseksi opetustunteja pyritään järjestämään vähintään entinen määrä. TOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT JA MITTARIT, KANSALAISOPIS- TO TUNNUSLUKU / MITTARI TP 2009 TA 2010 TP 2010 Kansalaisopiston tunnit Opiskelijoita 374/768* / 737 / opiskelija / opetustunti / asukas ,8 *Tervon kunnan maksama osuus jaettuna opiskelijat kerran laskettuna 300=50 ** Tervon kuntaosuus jaettuna tuntien määrä 1198= 13 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kansalaisopiston opetusta järjestettiin Tervossa 1198 tuntia. 300 opiskelijaa käytti 737 kurssipaikkaa. Tervolaisista 17,5% käytti kansalaisopiston palveluita. Suosituimpia kursseja olivat liikuntakurssit ja musiikin yksilöopetus. Kevätnäyttely oli kirjastolla huhtikuussa. Kansalaisopiston kevätsoittajaiset ja kansanmusiikkiyhtye Freijan konsertin kansalaisopisto järjesti yhteistyössä Pohjois-Savon taidetoimikunnan ja kunnan kulttuuritoimen kanssa. Koulutustoiminta TALOUSARVIO VUODELLE 2009 JA TOTEUTUMAPROSENTIT (KOULU- TUSTOIMINTA) Koulutustoiminnan nettomenot ylittyivät eli 1,6 %. TP 2009 TA 2010 Muutos TA muutoksen jälkeen Toteuma Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuoden 2010 lukemat kansalaisopiston osalta yo taulukkoon: toimintatuotot , toimintakulut Kuntaosuus , kurssimaksutulot

83 Toimintakertomus VAPAA-AIKATOIMINTA TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS Vapaa-aikatoiminta sisältää kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimet. Kirjastotoimen tavoitteena on hankkia ja ylläpitää monipuolista aineistoa siten, että se tyydyttää yleistä sivistyksen, tiedon ja virkistyksen tarvetta, tukee opiskelua ja omatoimista tiedon hankintaa sekä kirjallisuuden harrastusta. Kirjasto välittää asiakkailleen monimuotoista tallennettua tietoa. Kirjaston tavoitteena on tarjota henkisesti aktivoiva kohtauspaikka ja mahdollisimman monipuolinen kokoelma, jonka luomiseen asiakkaat voivat vaikuttaa esimerkiksi hankintatoiveiden kautta. Lisäksi korostetaan opastamista tiedonlähteille, näyttelyiden järjestämistä, aineiston suosittelua. Kulttuuritoimen tavoitteena on huolehtia kunnassa harjoitettavan kulttuuritoiminnan edistämisestä, tukemisesta ja järjestämisestä. Kulttuuritoimessa pyritään yleiseen toiminnan aktivointiin yhteistyössä tervolaisten yhdistysten kanssa. Kunnan järjestöille tarjoamat palvelut ovat mm. koulutus, konsultointi tapahtumien järjestämisessä, väline- ja tilavuokraus sekä tiedotustoiminta ja avustukset. Nuorisotoimi on osa kunnan hyvinvointipalveluja. Sen tarkoituksena on tarjota edellytykset nuorille hyvään ja kehittävään vapaa-aikaan, estää nuorten mahdollista syrjäytymistä ja edistää muutoinkin nuorten hyvinvointia kunnassa. Nuorisotoimen tavoitteena on edistää nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia, luoda edellytyksiä nuorisotoiminnan kehittymiselle sekä tarvittaessa järjestää nuorisotoimintaa. Liikuntatoimen tehtävänä on kuntalaisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen tarjoamalla mahdollisuudet ja kannustamalla kuntalaisia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Liikuntatoimen tavoitteena on kuntalaisten liikuntatottumusten herättäminen, ylläpitäminen sekä luoda tarkoituksenmukaiset liikuntamahdollisuudet kuntalaisten liikuntaharrastuksille. TALOUSSUUNNITELMA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Kirjastotoimessa, mm. aukioloajoissa otetaan huomioon kirjaston toiminta koulukirjastona. Lapset ja nuoret perehdytetään tiedonhankintaan. Toisaalta kirjastopalveluissa otetaan huomioon väestön ikääntyminen.

84 Toimintakertomus Kunnan kulttuuritoimen tehtävänä on kehittää kunnan sisällä tapahtuvaa kulttuuritoimintaa mahdollisimman monipuolisesti. Kunta tukee taloudellisesti kulttuuritoimintaa järjestäviä yhdistyksiä, samoin kuin yksityisten yleisesti kulttuurihyödyllisiä hankkeita. Kotiseutuperinteen tietoutta lisätään. Kotiseutuarkiston luokittelun ja järjestelyn jälkeen kuntalaisilta kerätään ja luokitellaan kotiarkistot pysyvään säilytykseen. Nuorisotoimi edistää nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia, luo edellytyksiä nuorisotoiminnan kehittymiselle sekä tarvittaessa järjestää sekä huolehtii nuorisotoimintaan liittyvistä yhteydenpito- ja tiedotustehtävistä. Toimitiloja ja toimintoja kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Nuorten kanssa toimivia järjestöjä tuetaan avustusten muodossa. Yhteistyötä tehdään koulujen kanssa. Hyvokas-toimenpideohjelman mukaisesti toimeenpannaan alueellisen ja seudullisen harrastustoiminnan, harrastuspaikkojen, nuorten iltojen ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen sekä järjestyksenvalvojien kouluttaminen. Liikuntatoimen tavoitteena on kuntalaisten liikuntatottumusten herättäminen ja ylläpitäminen. Liikuntatoimi luo riittävät ja tarkoituksenmukaiset liikuntamahdollisuudet kuntalaisten liikuntaharrastuksille. Liikuntatoimi tukee seurojen ja järjestöjen toimintaa avustusten muodossa. Liikuntatoimintaan liittyvää tiedottamista jatketaan ja kehitetään. Toimintoja kehitetään yhteistyössä järjestöjen kanssa. Ikääntyvien kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia kehitetään. Kehittämistoimenpiteiden toteutumista seurataan Sivistystoimen kehittämisarviointisuunnitelman (Kvalt ) mukaan.

85 Toimintakertomus KIRJASTOTOIMI TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2010, KIRJASTOTOIMI Kirjastopalveluiden saavutettavuus turvataan riittävillä aukioloajoilla ja yhteistyöllä kotipalvelun ja vanhainkodin lainausaseman kanssa. Kaukopalvelutoiminnassa pyritään joustavuuteen ja tehokkuuteen. Kulttuurirahaston järjestämät Kirjatalkoot jatkuvat. Kirjaston ja koulun yhteistyötä parannetaan kouluttamalla koululaisia aktiiviseen tiedonhakuun myös oman kirjaston ulkopuolisista tietokannoista. Lukudiplomin avulla kannustetaan koululaisia lukemaan kaunokirjallisuutta. Opetusministeriön jakamalla avustuksella järjestetään mm. kirjailijavierailuja. Ensimmäisille luokille järjestetään lukujuhlat. TUNNUSLUKU / MITTARI TP 2009 TA 2010 TP 2010 Kirjaston aukiolotunnit Kirjastoaineisto Lainat/asukas Kirjastokäynnit/asukas 9 8 8,5 Hankinnat/1000 as Henkilötyövuodet/1000 as. 0,97 0,97 0,99 Kirjaston nettomenot /asukas ,35 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kirjastopalveluiden saavutettavuus ja kaukopalvelun tehokkuus säilyivät entisellä tasolla, lisäksi vanhainkodin lainausasema palveli myös Tarinatuvalla. Opetusministeriön jakamalla avustuksella järjestettiin kirjailijavierailu, lukukilpailut ja kahdet lukujuhlat. Lukudiplomitoimintaa ei Tervossa ole otettu käyttöön, sen tilalla järjestetään lukukilpailuja. Kirjatalkoissa oltiin mukana ja hankittiin runsaasti aineistoa. Kirjastotoimen menot ylittyivät Kirjaston aukioloaikojen turvaamiseksi kesällä kirjastossa työskenteli sijainen kolmen viikon ajan. Kuljetuspalvelu tuli aiempaa kalliimmaksi. Ennalta arvaamattomia kustannuksia aiheutui Ilmastoinnin huollosta sekä myrskyn vioittamien verkkokytkimen ja verkkokaapin korjauksista.

86 Toimintakertomus KULTTUURITOIMI TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2010, KULTTUURITOIMI Mahdollisuuksien mukaan järjestetään koulun kanssa yhteinen Itsenäisyyspäivän juhla. Kulttuuritoimessa toimintaa aktivoidaan yhteistyössä tervolaisten yhdistysten ja seurakunnan kanssa. Järjestöjä konsultoidaan tapahtumien järjestämisessä, vuokrataan välineitä ja tiloja sekä välitetään kulttuuritietoutta mm. Tervo-seuran kokoamista vanhojen paikkojen, nimien ja tarinoiden aineistosta sekä digitaalisesta kuvatallennearkistosta. Sivistyslautakunta tai kirjasto-kulttuurisihteeri kokoaa projektikohtaisesti työryhmiä hoitamaan kulttuuritapahtumien käytännön järjestelyjä. Ympäristökuntien kanssa tehostetaan yhteistyötä kulttuuritoimen kehittämiseksi ja tarjonnan monipuolistamiseksi sekä voimavarojen tehokkaaksi käyttämiseksi esimerkiksi yhteisten näyttelyiden, konserttien ja teatteriesitysten muodossa. Museoon tallennetaan tervolaista kalastusperinnettä. Osa Hirvisalmen vallikankaan muinaisjäännöksistä hoidetaan ja kunnostetaan matkailukohteeksi Museoviraston luvalla. TOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT JA MITTARIT, KULTTUURITOIMI TUNNUSLUKU / MITTARI TP 2009 TA 2010 TP 2010 Kulttuuritoimen avustukset yhteisöille ja yksityisille Avustetut kulttuurijärjestöt ja yksityiset Kulttuuritapahtumat * Kulttuuritoimen henkilöstö 0,3 0,3 0,3 Kulttuuritoimen nettomenot / asukas ,9 *) omat ja yhteistyössä toisten kanssa järjestetyt TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Järjestöt aktivoituivat mm. Mansikka ry:n hankkeen ansiosta ja he järjestivät kesäperjantaisin iltatorit, joulukuussa joulumessut ja osallistuivat Tervo-päiviin. Vesannon kunnan kanssa järjestettiin yhteinen valokuvauskilpailu. Marraskuussa aloitettiin Tervon Mantun muistitieto- ja valokuvakeräys. Kulttuuritoimen vanhat haastatteluäänitteet tallennettiin digitaaliseen muotoon. Museoon on tallennettu vähän kalastusperinettä. Museovirasto antoi luvan varustaa Vallikankaan linnoitusjäänteet matkailukohteeksi. Asiantuntijan kartoitettua ja selvitettyä aluetta alueen todettiin olevan aiempaa käsitystä merkittävästi laajempi.

87 Toimintakertomus NUORISOTOIMI TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2010, NUORISOTOIMI Nuorisotoimi järjestää leiritoimintaa yhteistyössä seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Nuorisotalolla järjestetään avointa toimintaa. Nuorisotoimen toimitiloja ja toimintoja kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Manttu on avoinna talvikaudella kahtena iltana viikossa. Valistustyötä nuorten keskuudessa jatketaan. Yhteistyötä ylläpidetään järjestöjen, koulu- ja liikuntatoimien kanssa erilaisten retkien ja tapahtumien muodossa. Nuorison aktivoimiseksi haetaan käytännön toimintamalleja yhteistyössä tervolaisten järjestöjen ja seudullisten sekä valtakunnallisten rahoittajien kanssa. TOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT JA MITTARIT (NUORISOTOIMI) TUNNUSLUKU / MITTARI TP 2009 TA 2010 TP 2010 Nuorisotoimen henkilöstö ½ ½ ½ 0-29 v. nuoria, joista v. * (10-14 v. ) v. * (15-19 v. ) Nuorisotilat Nuorisotilat m Avustukset Avustetut nuorisojärjestöt Nuorisotoimen nettomenot / asukas * Lähde: Tilastokeskus TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2010 Nuorisotalo Mantulla pidettiin nuorteniltoja kahdesti viikossa toukokuulle asti. Syyskuusta alkaen Mantulla siirryttiin nuorteniltoja pitämään yläkerrassa, jossa iltoja oli nuorille tarjolla neljästi viikossa. Helmikuussa järjestettiin nuorille learning-cafe tilaisuus Mantulla, jossa nuoret saivat tuoda esille omia ajatuksiaan uusien nuorisotilojen toiminnasta ja tiloista. Nuorisotoimi järjesti yhteistyössä Tervon Seurakunnan kanssa isoskoulutukset nuorille sekä lasten- ja varhaisnuorten leirit kesäkuussa Tervonsalmen leirikeskuksessa. Nuorisotoimi työllisti kaksi kesätyöntekijää kesäkuussa.nuorisotoimen avustuksia jaettiin neljälle järjestölle yhteensä Nuorisotoimen kulut ylittyivät Mantun yläkerran Nuorisotilojen käyttöönotosta syksyllä 2010 aiheutui kustannuksia yhteensä Tiloissa tehtiin pakolliset tilojen käyttöturvallisuuteen liittyvät tarkastukset sekä hankittiin kalusteita. Nuorisotiloiksi otetun asunnon :n vuokratulo jäi toteutumatta. Nuorisotilojen peruskorjauk-

88 Toimintakertomus seen ja/tai avustamiseen haettiin Opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta syksyllä Ministeriö myönsi :n avustuksen maaliskuussa Myrskytuhoista aiheutui :n, Mantun ilmastoinnin puhdistuksesta :n ja lämmityskustannusten noususta :n ylitykset. Palkkauskustannukset ylittyivät johtuen edellä mainituista toimenpiteistä. LIIKUNTATOIMI TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2010, LIIKUNTATOIMI Liikuntasali tarjoaa monipuoliset edellytykset liikuntatoimen ja tervolaisten järjestöjen liikunta- ja vapaa-ajantapahtumien järjestämiseen. Kuntoliikuntatapahtumia järjestetään yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa. Uimakoulutoimintaa järjestetään kesällä yhdellä uimarannalla. Urheilukentällä ja liikuntasalilla järjestetään kerhotoimintaa. Liikuntaan liittyvää tiedotustoimintaa jatketaan ja kehitetään. Ikääntyvien säännöllisiä liikuntamahdollisuuksia kehitetään ohjauksen tuella. Urheilukentän pituushyppy-, korkeus- ja keihäänheittopaikkojen kunnostukseen esitetään varattavaksi vuoden 2010 talousarviossa. TOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT JA MITTARIT, LIIKUNTATOIMI TUNNUSLUKU / MITTARI TP 2009 TA 2010 TP 2010 Keskusurheilukenttä Koulujen pallokentät Jääkiekkokaukalo Valaistu hiihtolatu Liikuntasali Kuntosali Tennis ulkokenttä Tennis sisäkenttä Lentopallo ulkokenttä Lähiliikunta-alueen peliareena Kuntosalikortit Avustukset Avustetut liikuntajärjestöt Liikuntatoimen henkilöstö ½ ½ ½ Liikuntatoimen nettomenot / asukas

89 Toimintakertomus TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2010 Liikuntatoimella oli oma sählyvuoro kerran viikossa. Maaliskuussa järjestettiin Vesannon liikuntatoimen kanssa yhteinen matka Kuopioon jääkiekko-otteluun Kalpa-Tappara sekä marraskuussa otteluun Kalpa-Kärpät. Maaliskuussa Liikuntatoimi järjesti myös yhdessä Karttulan vapaa-aikatoimen kanssa lasketteluretken Nilsiän Tahkovuorelle. Talvella liikuntatoimi oli järjestämässä hiihdon nappulakisoja sekä luistelukoulua Tervon urheilijoiden kanssa. Pitäjänmestaruushiihdot Tervon liikuntatoimi ja talkooväki järjesti maaliskuussa. Helmikuussa järjestettiin liikuntahallilla kuntalaisille liikuntatapahtuma, jossa oli kokeiltavana horsebic ja nuoremmille parkouria. Maaliskuussa kuntalaisille järjestettiin laturetki Honkakankaan laavulle. Liikuntatoimi oli mukana eläkeläisten tapahtumassa Tervamäen näkötornilla toukokuussa. Lokakuussa järjestettiin eri järjestöjen kanssa yhteinen patikka retki Manginniemeen. Kesäkuussa liikuntatoimi järjesti lapsille kahden viikon ajan liikuntakerhoja päivittäin. Uimakouluja järjestettiin heinäkuussa kirkonky län uimarannalla ja Talluskylän Lintupuron uimarannalla. Vapaa-ajan ohjaaja oli mukana Omaishoitajien ja hoidettavien toiminnassa järjestämällä heille toimintaa, mm. jumppaa ja erilaista ajanvietettä. Liikuntatoimessa oli työharjoittelija talvella 2010 kahden kuukauden ajan. Liikuntatoimen avustuksia jaettiin kuudelle järjestölle yhteensä TALOUSARVIO VUODELLE 2010 JA TOTEUTUMAPROSENTIT (VAPAA- AIKATOIMI) Vapaa-aikatoimi TP 2009 TA 2010 Muutos TA muutoksen jälkeen Toteuma Poikkeuma Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

90 Toimintakertomus TEKNINEN TOIMI TOIMINNAN KUVAUS/TOIMINTA-AJATUS Tekninen toimi tuottaa sille kuuluvia ympäristöä säästäviä peruspalveluja. Siihen kuuluvat hallinto, kiinteistötoimi, liikenneväylät, yleiset alueet, liikelaitokset, kaavoitus- ja mittaustoiminta, jätehuolto sekä palo-, pelastus- ja suojelutoiminta. Tekninen hallinto vastaa teknisen toimen hallinnosta, asiakaspalvelusta ja laskutustehtävistä sekä osaltaan palkanlaskenta-, kirjanpitotehtävistä. Kiinteistötoimi vastaa vastuualueen rakennuksista, huoneistoista, maa- ja metsätiloista sekä kunnan rakennuttamis- ja rakentamistehtävistä. Liikenneväylät vastaa kaava- ja muiden liikennealueiden kunnossapidosta sekä yksityisteiden avustamisesta. Yleiset alueet vastaa puistoalueiden, laitureiden, rantautumis- ja venepaikkojen sekä torin ja muiden yleisten alueiden hoidosta ja kunnossapidosta. Liikelaitokset huolehtivat osaltaan kunnan vesihuollosta sekä kirkonkylän vesihuoltolaitoksesta. Lisäksi se vastaa varastoista, konekeskuksesta ja sorakuopasta. Kaavoitus- ja mittaustoiminta vastaa kunnan kaavoitus- ja mittaustoiminnasta yleiskaavoitusta lukuun ottamatta yhteistyössä kunnanhallituksen ja ympäristötoimen kanssa. Jätehuolto vastaa kunnan jätehuollosta. Käytännön tehtävistä huolehtii alueen kuntien omistama Jätekukko Oy kunnan vastatessa alan viranomaistoiminnoista. Palo-, pelastus- ja suojelutoiminta tapahtuu Pohjois-Savon aluepelastuslaitoksen toimesta kunnan vastatessa lähinnä väestönsuojelusta ja poikkeusoloihin varautumisesta. 2. TALOUSSUUNNITELMA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO 2010 Teknisen hallinnon osalta huolehditaan vastuulle kuuluvista tehtävistä.

91 Toimintakertomus Kiinteistöjä hoidossa kiinnitetään huomiota muun ohella käyttökustannuksiin sekä ympäristön viihtyisyyteen. Pitemmän aikavälin tavoitteena entistä ympäristömyönteisempien ja kustannustehokkaampien energiaratkaisujen aikaansaaminen. Metsälöiden hoitoa toteutetaan metsäsuunnitelman mukaisesti kilpailu- ja markkinatilanne hyödyntäen yhteistyössä paikallisen MHY:n kanssa. Kaavateiden kunnossapidossa huomio kiinnittyy liikenneturvallisuuteen ja ympäristön viihtyisyyteen. Yksityisteiden avustamista sekä neuvonta- ja asiantuntijapalvelua jatketaan. Yleisten alueiden kunnossapitoa toteutetaan käytön tarpeisiin sopeuttaen. Haja-asutusalueen vesihuoltoa kehitetään neuvonnan ja asiantuntijapalvelun keinoin. Ruokolahden alueen vesihuollon toteuttamiseen varaudutaan rahoitustilanteen puitteissa. Kirkonseudun asemakaavan muutos Sinisen tien ja Kirkkotien kevyenliikenteen ja Lukkarintien rantapuistoalueen osilta saatetaan päätökseen (2500 ) Riitniemen asuntoalueen kaavoitus saatetaan päätökseen (5000 ). Valituksen alaisen Äyskosken alueen rantaosayleiskaava pyritään saattamaan lainvoimaiseksi (1000 ) Ehdotusvaiheessa oleva Nilakan Koskiniemen ja luonnosvaiheessa oleva Liesjärven Särkelänniemen alueen ranta-asemakaavoja viedään eteenpäin Haudanniemen osalta Rasvangin rantaosayleiskaavan muutosta viedään eteenpäin Aloitetaan kaavoittamattomille ranta-alueille (mm. Liesjärven, Haukijärven, Korosjärven, Valkeisen lampien, Vääränlampien, Haapajärven, Lapinjärven ja ym lampien) rantayleiskaavavan laatiminen (1500 ) Kaavoitusasiat hoidetaan yhteistyössä kunnanhallituksen ja ympäristötoimen kanssa Jätehuoltoa kehitetään yhteistyössä Jätekukko Oy:n kanssa. Pohjois-Savon aluepelastuslaitos huolehtii kunnalle kuuluvista toimialansa tehtävistä. SITOVAT TAVOITTEET Toimintavuoden aikana yksityisteiden kunnossapitoa avustetaan ja Käpysaaren jäätien kunnossapito toteutetaan yhteensä enintään eurolla jäljempänä mainittujen perusteiden mukaisesti. SITOVAT PERUSTELUT Tervon kunta avustaa vakituisen asutuksen vaikutuspiirissä olevien, vähintään 500 metriä pitkien yksityisteiden kunnossapitoa seuraavien perusteiden mukaisesti. Avustuksiin ja Käpysaaren jäätien hoitokustannuksiin on varattu yh-

92 Toimintakertomus teensä Tien pituudeksi luetaan tien alkupään ja viimeisen vakituisen asuinpaikan tieliittymän välinen etäisyys lukuun ottamatta läpikulkuteitä (tie, jolla on merkittävää ja tosiasiallista liikenteellistä vaikutusta kahden yleisen tien yhdistämisessä), joiden pituudeksi luetaan koko tien pituus. Kunnan avustus on enintään 68 % edellisen vuoden hyväksyttävistä kunnossapitokustannuksista. Avustettavaksi kunnossapitokustannuksiksi voidaan hyväksyä enintään: 1.Tavanomaisten yksityisteiden osalta 370 /km 2.Tieosilla, missä on säännöllistä linja-autoliikennettä, voidaan kustannuksiksi hyväksyä enintään 460 /km 3.Valtion avustamien ja kunnossapitokustannuksia vähentävien peruskorjaushankkeiden kyseessä ollen valtion avustuksilla vähennetyiksi tositteiden mukaisiksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä enintään 740 /km. Valtion avustamien pääasiassa metsäteiden osalta avustetaan vain vakituisen asumistoimintojen kustannusosuutta vastaava osuus. 4.Lautakunta voi erityisestä syystä yksittäistapauksissa päättää, että läpiajotien kustannuksiksi hyväksytään enintään 460 /km. Kaikissa em. tapauksissa tiekunnan maksettavaksi jäävä osuus oltava aina vähintään 20 % ja vähintään 140 /km. Avustusprosenttilukua voidaan muuttaa tarvittaessa kokonaisin prosenttiluvuin siten, että tarkoitukseen varattu määräraha saadaan riittämään. Lisäksi avustuksen saamisen perusedellytyksenä on että tieosa, mille avustusta haetaan on kunnossapidollisesti ja liikenteellisesti liikennöitävässä kunnossa ja turvallinen ympäri vuoden. 3. TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA Tekninen toimi TP 2008 TP 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT JA MITTARIT TUNNUSLUKU TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Rakennuksien huoneistoala m2 n.5100 n.5100 n.5100 n.5100 n.5100 Metsätilojen pinta- ala ha n.247 n.247 n.247 n.247 n.247 Kunnossapidettävät rakennuskaavatiet km 6,67 6,55 6,67 6,67 7,77 Kestopäällysteaste % Avustettavat yksityistiet km Luonnontilaiset puistoalueet ha

93 Toimintakertomus Leikkikentät kpl Hoidettavat uimarannat, laiturit ja rantautumispaikat kpl Laskutettu vesimäärä m Laskutettu jätevesimäärä m Laskutettu maa- aines m Hyötyjätteiden keräilypaikat kpl TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tekninen toimi TP 2009 TA 2010 TA 2010 muutokset/ TA 2010 muutosten jälkeen Toimintatuotot , toteuma % Toimintakulut , toteuma % Toimintakate toteuma % , TP 2010 toteuma ,46 127,5 % ,37-123,5 % ,91-110,5 % Poikkeama yli - alle , , ,91- Hallinto Kunnan toimintaan läheisesti liittyville kunnan organisaation ulkopuolisille tuotettiin menojen osalta n ja tulojen osalta n arvioitua suurempina, jotka sisältyvät teknisen hallinnon lukuihin. Suurimpana yksittäisenä kohteena ulkopuolisille toteutui Terveysaseman lattioiden uusiminen sisäilmaongelmien korjaamiseksi, mistä aiheutui n menot ja tulot. Ilman em. ennakoimattomia eriä teknisen hallinnon talous toteutui menojen osalta n alle arvioidun ja tulot ovat ylittäneet arvion n :lla nettomenojen ollessa n /54,4 /as. eli n alle arvioidun. Toiminnallisesti tarkastellen toimintavuodelle asetetut palvelutavoitteet saavutettiin pääosin. Kiinteistötoimi Sillankorvassa ja entisen Terveystalon siivessä toiminut Merplast Oy siirsi toimintansa Kuopioon alkuvuodesta. Tilat ovat olleet käytännössä tyhjänä siitä lähtien ja tämä aiheutti budjetoitujen vuokratuottojen saamatta jäämistä Sillankorvassa n ja entisessä Terveystalossa reilut 5000 sekä budjetoimattomien käyttökustannuksien kirjautumista kunnalle vastaavalta ajalta. Opettaja- asuntolassa jouduttiin toteuttamaan ennakoimattomana yhden vuokrahuoneiston remontti asukkaiden vaihdoksen johdosta, mikä aiheutti ennakoimattomia kustannuksia n

94 Toimintakertomus Kalatietokeskuksen osalta talousarviovuoden kuluihin on ennakoimattomana kirjattu edellisen tilikauden saatavien poistoja yhteensä n arvosta. Lisäksi BWR Oy:lle vuokrattuna olleet toimistotilojen vuokrasopimukset on irtisanottu saneerausmenettelyn johdosta. Lisäksi Fic Oy ei ole maksanut vuokriaan kunnalle vuokraamistaan tiloista viime vuoden alkupuolelta lähtien. Näiden lisäksi rakennuksen alakerrasta ei ole saatu juuri lainkaan käyttökorvauksia. Paineita Kalatietokeskuksen talouteen aiheutui myös ennakoitua suuremmista lämmityskustannuksista. Jääaseman toiminta ollut varsin hyvä ja yllättäviä remontteja ei aiheutunut. Metsätilojen osalla tulot jäivät n budjetoitua pienemmäksi ja kulupuoli toteutui vastaavasti n arvioitua pienempänä. Kokonaisuutena tarkastellen kiinteistötoimi toteutui menojen osalla n eli n yli arvioidun ja tulot vastaavasti n eli n yli arvioidun, nettotulojen ollessa n /56,5 /as eli n alle arvioidun. Toiminnallisesti tarkastellen toimintavuodelle asetetut palvelutavoitteet saavutettiin pääosin. Liikenneväylät Yksityistieavustuksia myönnettiin yhteensä kaikkiaan 59:lle yksityistielle. Avustustaso oli 66 % hyväksytyistä kunnossapitokustannuksista. Avustettavien tieosien yhteispituus oli n. 148 km ja keskimääräinen avustus oli 230,84 /km. Kaavateiden kunnossapitoon kohdentui kustannuksia n arvioitua enemmän. Toteutuneiden menojen n osalta talousarvio ylittyi kokonaisuutena n Tuloja muodostui n eli n. 821 arvioitua enemmän, jolloin nettomenot olivat n /56,9 /as. eli n yli arvioidun. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin kutakuinkin. Yleiset alueet Leikkikenttiä, laitureita ja uimapaikkoja kunnossapidettiin tarpeiden mukaisesti mm. YTY- hankkeen toimesta. Taloudelliset tavoitteet toteutuivat ennakoitua heikommin etenkin mattojenpesupaikalla tapahtuneiden remonttien vuoksi sekä muilla yleisillä alueilla palvelujen ostoissa sekä henkilöstökustannuksissa. Kokonaisuuden nettomenot olivat kuitenkin n /17,8 /as. eli n alle arvioidun. Menot alittuivat n ja tulot ylittyivät n. 490 ennakoidusta. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat ja osittain ylittyivätkin. Liikelaitokset Vesihuoltolaitoksen osalta kustannuskehitys oli tarkasteluvuoden aikana ennakoitua suurempaa johtuen pääosin jätevesipumppuremonteista. Vesihuoltolaitoksen tulonmuodostus ja kustannuskehitys toteutui jonkin verran ennakoitua suurempana nettotulojen alittuessa n ollen n Menot olivat n ja tulot n Pellettilämpölaitoksen osalla toteutui huomattavia ennakoimattomia kustannuksia pääasiassa laitoksen seisokkien aiheuttamista varapolttoaineen hankintakustannuksista johtuen kokomaismenojen ollessa n eli n arvioitua enemmän. Tulonmuodostus kehittyi n ennakoitua suurempana ollen n Nettotuloksi muodostui siten n eli n arvioitua vähemmän.

95 Toimintakertomus Sisäisten palvelujen osalla menot ylittyivät n ja tuloarvio ylittyi n nettomenojen ollessa /9,4 /as.. Muu liikeluonteinen toiminta (soramonttu) tulojen osalla muodostui n. 588 eli reilut 111 alle arvioidun. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin ainakin pääosin. Kaavoitus- ja mittaustoiminta Kirkonkylän asemakaavan muutos on vireillä. Muutoksella saatetaan kaavatiealueet sellaisiksi, että suunniteltujen kevyenliikenteen väylät on mahdollista rakentaa. Lisäksi Huttulan asuinalueella Lukkarintien ja rannan välissä olevien kortteleissa tehdään kaavamuutoksia mm. puiston osalle samoin kuin ajantasaistetaan Siltavahdin alueen kaava vastaamaan nykytilannetta. Vuonna 2009 kunnan omistukseen tulleen Riitniemen ranta-alueelle laadittu asemakaava on hyväksytty. Kaava-alueelle osoitettiin kaikkiaan 13 ok-talon asuinalue. Maanomistajien aloitteesta laadittu Nilakkajärven Koskiniemeen ranta-asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa, mutta päätöksestä on valitettu. Talluskylässä sijaitsevan Liesjärven Särkelänniemen ja Marjolahden rannalle maanomistajan aloitteesta laadittu ranta-asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa, mutta päätöksestä on valitettu. Äyskosken rantaosayleiskaavan on saanut lainvoiman , kun Korkein hallinto-oikeus on hylännyt kunnanvaltuuston kaavapäätöksestä tehdyn valituksen. Rasvangin ranta-osayleiskaavaan vireillä olevia pienempiä muuttamisia on jatkovalmisteltu. Lisäksi on valmisteltu muita, lähinnä rantaosayleiskaavoihin yksityisten maanomistajien ehdottamia muutoksia mm. Tallusjärven rantaosayleiskaavan osalta. Taloudelliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuuden osalta n yli arvioidun ollen n /9,9 /as. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Jätehuolto Jäteneuvontaa on toteutettu yhteistyössä Jätekukon ja ympäristötoimen kanssa. Taloudelliset tavoitteet saavutettiin kutakuinkin, sillä menoja karttui n. 531 eli n. 899 ennakoitua vähemmän ja tuloja muodostui n eli n arvioitua vähemmän. Nettotuloksi muodostui siten n /1,0 /as. eli n. 327 ennakoitua vähemmän. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Palo-, pelastus ja suojelutoiminta Pelastustoimen toiminta oli kutakuinkin ennakoidun kaltaista. Talouden osalta menot olivat n eli n arvioitua enemmän. Tuloja kertyi n arvioitua enemmän ollen n nettomenojen ollessa n /67,9 /as. eli n arvioitua pienemmät.

96 Toimintakertomus Tekninen toimi TEKNINEN LTK TEKNINEN TOIMI Tilinpäätös 2009 Talousarvio+ muutokset 2010 Toteutuma 2010 Poikkeama yli - alle + TULOT MENOT NETTOMENO , , , , , , , , ,91 Suunnitelmapoistot , , ,59 Laskennalliset erät Tulot Menot Netto , , , ,07 0, , ,07 Käyttöomaisuus Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo , , , , , , , , , ,36 Kokonaisuutena tarkastellen teknisen toimen menot ylittyivät n ja tulot n arvioidusta nettomenojen ollessa n /116,8 /as. eli n yli arvioidun. Ilman ulkopuolisille suoritettuja ennakoimattomia eriä teknisen toimen talous toteutui menojen osalta n yli arvioidun ja tulot ovat ylittäneet arvion n :lla nettomenojen ollessa n /116,8 /as. eli n yli arvioidun. Merkittävimmät selittäjät ennakoitua huonompaan taloudelliseen tulokseen löytyvät kiinteistötoimesta, erityisesti kalatietokeskukselta, liikenneväylistä, vesihuoltolaitokselta, pellettilämpölaitokselta, sisäisistä palveluista, ja kaavoituksesta. Toiminnallisesti tarkastellen toimintavuodelle asetetut palvelutavoitteet saavutettiin pääosin.

97 Toimintakertomus YMPÄRISTÖTOIMI 1. TOIMINNAN KUVAUS/TOIMINTA-AJATUS Ympäristötoimi sisältää rakennusvalvonnan ja -neuvonnan, ympäristönhoidon ja -suojelun. Ympäristölautakunta toimii lakisääteisenä kunnan ympäristö- ja rakennuslupaviranomaisena. Ympäristötoimi ohjaa ja valvoo Tervon kunnan alueella ympäristöön soveltuvaa rakentamista ja muuta ympäristöön kohdistuvaa toimintaa. Rakentamattoman ja rakennetun ympäristön hyvinvoinnin vaaliminen sekä monimuotoinen luonnontilan säilyttäminen. Viihtyisän, terveellisen ja ekologisesti kestävän ympäristön aikaan saaminen. 2. RAKENNUSVALVONTA Rakennusvalvontatoiminnan painopistealueet (2010) Osallistutaan rakennusvalvonta viranomaistoiminnan Kuopion alueellisen yhteistyöselvitykseen. Jatketaan vireillä olevan rakennusjärjestyksen uudistamista ja sen hyväksymisestä päätettäneen sitten, kun rakennusvalvonnan alueellisen yhteistyön selvityksestä on enemmän tietoja. Kirkonseudun asemakaavan muutos Sinisentien ja Kirkkotien kevyenliikenteen osalta ja Lukkarintien rantapuistoalueen osalta saatetaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Riitniemen asuntoalueen kaavoitus saatetaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Koko Kirkonseudun asemakaavan ajantasaistamista valmistellaan. Valituksen alaisen Äyskosken alueen rantaosayleiskaava pyritään saamaan lainvoimaiseksi. Ehdotusvaiheessa oleva Nilakan Koskiniemen ja luonnosvaiheessa oleva Liesjärven Särkelänniemenalueen ranta-asemakaavoja viedään eteenpäin. Haudanniemen osan Rasvangin rantaosayleiskaavan muutosta viedään eteenpäin. Aloitetaan kaavoittamattomille ranta-alueille (mm. Liesjärven, Haukijärven, Korosjärven, Valkeisen lampien, Vääränlampien, Haapajärven, Lapinjärven ja ym. lampien) oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen. Kaavoitusasiat hoidetaan yhteistyössä teknisen toimen ja kunnanhallituksen kanssa. Vapaa-ajan käytössä olevia vapaa-ajanasuntoja kannustetaan muuttamaan vakituisiksi asunnoiksi. Vapaa-ajanasuntojen muuttamisen suunnitteluun vakituiseksi asunnoksi ta-

98 Toimintakertomus lousarviossa varataan 2000 euron avustusmääräraha. Avustus on enintään 80 % todellisista suunnittelukustannuksista, ja enintään 1000 e/asuinrakennus. Avustus maksetaan määrärahan puitteissa sitten kun rakennus täyttää asuinrakennukselle asetetut vaatimukset ja siihen on ulkopaikkakunnalta muutettu henkikirjat vuodenalun 2007 jälkeen Ostajille välitetään tietoja Tervossa myytävänä olevista kiinteistöistä. 3. YMPÄRISTÖNHOITO JA -SUOJELU Ympäristötominnan painopistealueet (2010) Aloitetaan kunnallisen ympäristömääräysten laatiminen yhteistyössä mahdollisten naapurikuntien kanssa ja siihen varataan 3000 euron määräraha. Kannustetaan haja-asutusalueella olevien jätevesijärjestelmien parantamiseen ryhtymistä ja annetaan niihin neuvoja ja ohjeita. Kunta voi myöntää avustusta jätevesijärjestelmien tehostamiseen enintään 20 % kustannuksista. Ollaan mukana valtakunnallisessa vesistöjen sinileväseurannassa. Osallistutaan Tallusjärven alimman vesipinnan nostamisen suunnitteluun antamalla siihen taloudellista tukea ja työapua talousarvion ja resurssien puitteissa. Sitovat perusteet Vakituisten asuntojen vesihuollon avustaminen Haja-asutusalueella toteutettavia vakituisesti asuttujen asuntojen vesihuoltohankkeita tuetaan siten, että kunta avustaa enintään 20 % todellisista rakentamiskustannuksista, kuitenkin enintään 800 / tila. Avustusta voi saada rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymiin vesi- ja/tai viemäröintihankkeisiin, jotka täyttävät ympäristö- ja terveysviranomaisen asettamat laatuvaatimukset. Avustus koskee vuoden 2009 aikana valmistuvia hankkeita. Vesihuoltohankkeiden tukemiseen varataan euron määräraha. Avustus maksetaan vuoden lopussa siten, että kaikkia hyväksyttyjä hankkeita tuetaan kustannuksiin suhteutettuna niin, että määrärahaa ei ylitetä. Avustusta ei makseta, jos: - hyväksytyt kustannukset ovat alle hankkeeseen saadaan tai on saatu muuta kunnan avustusta (esim. vesiyhtymän avustusta) - hankkeeseen saadut valtion ja kunnan avustukset ovat yli 50 % kustannuksista Omaan työn osuuteen ei avustusta makseta.

99 Toimintakertomus Rakennuksen sisäpuolisia vesi- ja viemärilaitteita ei avusteta lukuun ottamatta vesipumppua, vesisäiliötä ja vedenpuhdistuslaitteita ja niiden varusteita. Vesiosuuskuntien vesihuoltoavustukset Yhdyskuntien vesihuoltoavustuksiin ei osoiteta erillistä määrärahaa, koska hankkeita ei ole tiedossa, vaan avustukset maksetaan tapauskohtaisesti talousarvion lisämäärärahasta. Tavoitteet suunnitelmavuosille Saatetaan voimaan ympäristönsuojelumääräykset. Vireillä olevat oikeusvaikutteiset kaavahankkeet saatetaan päätökseen sekä varaudutaan Kirkonseudun asemakaavan ajantasaistamiseen ja kaavoittamattomien ranta-alueiden yleiskaavoitus saatetaan loppuun. Vanhoja yleiskaavoja päivitetään tarvittaessa. Kaavoitukset toteutetaan yhteistyönä teknisentoimen ja kunnanhallituksen kanssa. Kannustetaan ja ohjataan edelleen rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa ja korjaamista. Kannustetaan haja-asutusalueella olevien jätevesijärjestelmien tehostamista siten, että ne saatetaan säädösten mukaiseen kuntoon ennen vuotta TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Ympäristötoimi TP 2009 TA 2010 TA 2010 muutokset/ TA 2010 muutosten jälkeen Toimintatuotot toteuma % Toimintakulut toteuma % Toimintakate toteuma % TP 2010 toteuma ,15 208,2 % ,01 87,6% ,86 67,2 % Poikkeama yli - alle , , ,14

100 Toimintakertomus Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Tunnuslukuja TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Rakentamislupapäätökset Rakennuskatselmus-, neuvonta-, valvonta- ja arviointi tehtävät Ympäristönsuojeluun liittyvät tarkastukset, tutkimukset ja muut toimenpiteet * 50+15* 55+15* 55+15* 55+15* * = maa-ainesten ottamisen valvonta. Toteutuneet toiminnot Rakentamislupapäätöksiä on tehty 75. Luvanmukaisten rakennusten kokonaisala yhteensä 2966 m2 ja tilavuus yht m3. Uusia ok-taloja 6 + yksi uusi asunto, laajennuksia 3. Uusia lomarakennuksia 3 ja laajennuksia 8. Talousrakennuksia 17. Saunoja 12. Kaksi lomarakennusta muutettiin vakituisiksi asuinrakennuksiksi. Muita rakentamislupia 5, toimenpidelupia 14 ja rakentamisilmoituksia 4. Suurin rakennus oli emolehmäpihatto, joka pinta-ala on 571 m2 ja tilavuus 2563 m3. Keskeneräisiä rakennushankkeita vuoden lopussa 118. Rakentamisen poikkeamislupalausuntoja 4. Rakentamisen valvontatoimenpiteitä on n. 350 Ympäristön valvontatoimenpiteitä valvontatoimia n. 35. Maa-ainesten ottamislupia myönnettiin 3. Voimassa oli 13 maa-ainesten ottolupaa, joissa valvontakäyntejä 33. Useita kymmeniä jätevesien käsittelyohjeita on annettu. Kunnan vesihuoltoavustusta on myönnetty kuudelle yksityistalouksille yhteensä Kunnan avustusta on myönnetty yhden lomarakennuksen asuinrakennukseksi muuttamisen suunnitelmaan Rakennusten korjausavustusta on myönnetty ARA:n myöntämän määrärahan mukaisesti yhteen kohteeseen Kirkonkylän asemakaavan muutos on vireillä. Muutoksella saatetaan kaavatiealueet sellaisiksi, että suunniteltujen kevyenliikenteen väylät on mahdollista rakentaa. Riitniemeen on hyväksytty asemakaavaa. Sinne on kaavoitettu 13 ok-talon asuntoalue. Maanomistajien aloitteesta on laadittu Nilakkajärven Koskiniemeen rantaasemakaavaa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan, mutta päätös on vielä valituksen alainen. Talluskylässä sijaitsevan Liesjärven Särkelänniemen ja Marjolahden rannalle

101 Toimintakertomus on maanomistajan aloitteesta laadittu ranta-asemakaavaa. Kunnanvaltuusto on sen hyväksynyt mutta päätöksestä on valitettu. On osallistuttu Kuopion alueen rakennusvalvonnan yhteistoiminnan neuvotteluihin ja on todettu, että yhteistyöhön ei lähdetä vielä vuoden 2011 aikana. Kunnallisen ympäristömääräysten laatimista on valmisteltu ja on odotettu uusien valtakunnallisten jätevesien käsittelyohjeiden valmistumista. Toiminnallisissa tavoitteissa likimäärin pysyttiin ja taloudelliset tavoitteet jopa ylitettiin mm. yllättävän suurten lupamaksutulojen ja vähäisten asiantuntija palkkioiden takia.

102 7.2 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Toimintakertomus

103 Toimintakertomus

104 Toimintakertomus Talousarvion toteutuminen Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Riitniemen asuntoalueelta myytiin vuonna tonttia ja lisäksi kahdesta on maksettu varausmaksu. Osakkeet ja osuudet Asunto osakeyhtiö Varsakedon osakkeita myyntiin eurolla. Savon kuituverkko Oy:n osakkeita ostettiin eurolla. Koneet ja kalusto Hankittiin SEPA- sekä laskutusputkiohjelmat eurolla. Sosiaalilautakunta Osakkeet ja osuudet Alavan sairaalan talousarviolainan lyhennys 4552 euroa. Koneet ja kalusto Hankittiin yhtenäiskoululle viestintälaitteita 4033 eurolla. Sivistyslautakunta Kotitalousluokka peruskorjattiin, yksi opetusluokka varustettiin av-välinein ja urheilukenttää kunnostettiin suunnitelman mukaisesti. Tekninen lautakunta Biolämpöratkaisu Kustannuspaikkaan kirjattu biolämpöhankkeen suunnittelukustannuksia mm. verkoston mitoituksesta ja määrittelystä sekä laitoksen suunnittelusta. Kustannuksia kertynyt tarkasteluvuonna Taloudelliset tavoitteet saavutettu. Toiminnallisesti hanke edennyt verkkaisesti. Vaalijalan hoitokoti Kustannuspaikassa esitetty Vaalijalan kuntayhtymän käyttöön tulevan hoitokodin suunnittelun kustannuksia 8.788,84 arvosta. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettu. Markkasen Kala Oy:n savustamo Hanke valmistui loppuvuodesta. Kustannuksia kertyi ,05 ja avustustuloja ,30, joten hankkeen nettomenoiksi muodostui ,75 eli ,25 alle arvioidun. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin.

105 Toimintakertomus Kiinteistöjen peruskorjaus Ennakoimattomia kustannuksia sosiaalitoimen käytössä olevan huoneiston pitkävaikutteisista menoista 4.106,63. Keskuskeittiön korjaus- ja muutostyöt tehty alkukesällä. Kustannukset ,09 eli 2.913,91 alle arvioidun. Yhtenäiskoulun kotitalousluokan uusiminen tehty, Kustannukset ,89 eli muutetun talousarvion mukainen. Museoaitan pihavalaistus ja alueen sähköistys asennettiin. Kustannuksia kertyi 3.023,31 eli n arvioitua vähemmän. Toiminnalliset tavoitteet kutakuinkin toteutuneet. Taloudellisesti tarkastellen kustannusarvio alitettiin kokonaisuutena n. 811 huolimatta em. ennakoimatonta sosiaalitoimen menoerää, joten taloudelliset tavoitteet ylitettiin. Julkinen käyttöomaisuus Kymin alueen ja Koskentien kaavateitä peruskorjattiin loppukesän aikana. Riitniemen kaava-alueen tiestö tehtiin lähestulkoon valmiiksi syksyn ja loppuvuoden aikana. Urheilukentän suorituspaikat toteutettiin loppukesästä. Hirvisalmen vallihautahanketta toteutettiin kesällä YTY-hankkeen voimin. Loppuvuodesta käynnistettiin ennakoimattomana Kanervatien rakentaminen ja tähän kertyi kustannuksia ,68. Toiminnalliset tavoitteen toteutuneet. Taloudellisessa mielessä tavoitteet toteutuivat ja ylittyivätkin Kanervatien rakentamisen käynnistyttyä, sillä kustannuksia kertyi yhteensä n ,74 eli n. 722 alle muutetun talousarvion. Vesilaitos Riitniemen kaava- alueen verkostotyöt pääosin tehty. Ruokolahden alueen hanke jäi tarkasteluvuonna toteutumatta ja toteutunee todennäköisesti v Karttulan Vesihuolto- osuuskunnan toimesta. Näiltä osin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet jäävät saavuttamatta. Kanervatien alueen vesihuollon rakentaminen käynnistetty ennakoimattomana loppuvuodesta. Kokonaisuutena toiminnalliset tavoitteet saavutettu ja ylitettykin. Taloudellisten tavoitteiden osalta talousarvio ylitetty n Viemärilaitos Riitniemen kaava- alueen verkostotyöt pääosin tehty. Vanhojen viemäriverkoston perusparantamisen materiaaleja hankittu ja osa asennettu. Kanervatien alueen vesihuollon rakentaminen käynnistetty ennakoimattomana loppuvuodesta. Toiminnalliset tavoitteet alittuneet sujutuksien osalta, muutoin toteutuneet ja ylittyneetkin. Taloudelliset tavoitteet toteutuneet ennakoitua pienemmin resurssein, sillä kustannuksia kertyi n ,60 eli n arvioitua vähemmän.

106 Toimintakertomus TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU

107 7.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Toimintakertomus

108 Toimintakertomus TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA (ulkoinen)

109 7.5.2 RAHOITUSLASKELMA Toimintakertomus

110 7.5.3 TASE Toimintakertomus

111 Toimintakertomus

112 7.5.4 KONSERNITASE Toimintakertomus

113 Toimintakertomus

114 7.5.5 KONSERNITULOSLASKELMA (ulkoinen) Toimintakertomus

115 7.5.6 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toimintakertomus

116 Toimintakertomus LIITETIEDOT 8.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

117 8.2 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintakertomus

118 Toimintakertomus

119 Toimintakertomus

120 8.3 RAHOITUSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintakertomus

121 Toimintakertomus TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

122 8.4.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Toimintakertomus

123 Toimintakertomus

124 Toimintakertomus Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

125 8.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Toimintakertomus

126 8.7 Omistukset muissa yhteisöissä Toimintakertomus

127 Toimintakertomus Laskennallisesti eriytetty vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma ja sen vaikutus kunnan tuloslaskelmaan

128 Toimintakertomus Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma ja sen vaikutus kunnan rahoituslaskelmaan

129 Toimintakertomus Vesihuoltolaitoksen tase ja jäännöspääoma

130 8.8.4 Vesihuoltolaitoksen liitetiedot Toimintakertomus

131 9 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Toimintakertomus

132 Toimintakertomus LUETTELOT JA SELVITYKSET 10.1 KIRJANPITOAINEISTO

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 11 / 2009 201 Kokousaika 30.03.2009 klo 17.00 19.20 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 14.02.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 14.02.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 1/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4 24

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Sillankorvan kokoustila os. Tervontie 2, 72210 TERVO

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Sillankorvan kokoustila os. Tervontie 2, 72210 TERVO ympäristölautakunta Tervontie 4, 72210 Tervo KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 4/2012 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Torstai 04.10.2012 klo 18.30-19.50 Sillankorvan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Iitin kunta Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Johdanto Yhteyshenkilö Kaija Pakkanen JHTT, KHT Puh. +358 20 760 3000 kaija.pakkanen@kpmg.fi

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA-PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 7.5.2014 6. Tulos- ja rahoituslaskelma sekä talousarvion toteutumisvertailu 1.1. 31.3.2014... 2 7. Toimintakertomus

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Sari Korento kehittämispäällikkö Taloutta koskevat muutosehdotukset Talousarvio ja suunnitelma 111 Talousarviossa

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009 Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala 1 Kuntaorganisaation valvontajärjestelmä OMAEHTOINEN VALVONTA ULKOINEN VALVONTA valtuuston alainen Tavoitteiden arviointi JHTT tilintarkastus

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN 1 (8) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN Jäsenkuntien vuonna 2013 hyväksymä 1.6.2013 voimaan tuleva PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista / 3/

Muonion kunta Esityslista / 3/ Muonion kunta Esityslista / 3/2016 Kokouskutsu 12.5.2016 Tarkastuslautakunnan kokous Aika to klo 16.30 Paikka Valtuustosali Kutsutut Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. TERVON KUNTA Tekninen lautakunta 3/12. Tiistai 30.10.2012 klo 18.30-20.10. Sillankorvan kokoushuone. Petteri Ristikangas, kunnanjohtaja

PÖYTÄKIRJA. TERVON KUNTA Tekninen lautakunta 3/12. Tiistai 30.10.2012 klo 18.30-20.10. Sillankorvan kokoushuone. Petteri Ristikangas, kunnanjohtaja Tekninen lautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 3/12 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Tiistai 30.10.2012 klo 18.30-20.10 Sillankorvan kokoushuone Jäsen Paikalla

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kuntayhtymän tasekirja vuodelta 2013 on liitteenä.

Kuntayhtymän tasekirja vuodelta 2013 on liitteenä. Yhtymähallitus 23 27.03.2014 Yhtymävaltuusto 3 21.05.2014 Vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 51/02.02.02/2014 Yh 27.03.2014 23 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS 1. LAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1. Kokoonpano Ulvilan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluvat tällä hetkellä puheenjohtaja Pentti Tuomola varalla Minna

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot