Todistelu yleisissä tuomioistuimissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Todistelu yleisissä tuomioistuimissa"

Transkriptio

1 30/2013 Todistelu yleisissä tuomioistuimissa Lausuntokooste

2

3 30/2013 Todistelu yleisissä tuomioistuimissa Lausuntokooste

4 Oikeusministeriö, Helsinki 2013

5 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Todistelu yleisissä tuomioistuimissa Lausuntokooste Lauri Rautio 30/2013 Mietintöjä ja lausuntoja OSKARI numero OM 18/41/2010 HARE numero OM031:00/2010 ISSN-L ISSN (PDF) ISBN (PDF) URN Pysyvä osoite Asia- ja avainsanat Tiivistelmä URN:ISBN: Oikeudenkäynti, todistelu Oikeusministeriön asettama toimikunta luovutti mietintönsä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun ja siihen liittyvän todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (Todistelu yleisissä tuomioistuimissa. Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 69/2012). Mietinnöstä pyydettiin lausunnot 65 taholta, minkä lisäksi korkeimmalle oikeudelle varattiin tilaisuus lausua. Lausuntoja saatiin yhteensä 56. Lausunnonantajat pitivät hanketta tarpeellisena ja suhtautuivat myönteisesti siinä esitettyihin tavoitteisiin ja ehdotusten pääperiaatteisiin. Lausunnoissa pääasiassa kannatettiin ehdotusta siitä, että lähiomaisen oikeus kieltäytyä todistamasta laajennettaisiin koskemaan avopuolisoa. Seksuaalirikoksen asianomistajan esitutkinnassa videoidun kertomuksen käyttämistä todisteena ilman kuulemista oikeudenkäynnissä kannatti noin yksi kolmasosa ja vastusti noin yksi kolmasosa kysymyksestä lausuneista. Todisteen hyödyntämiskieltoa koskevan säännöksen ottamista lakiin kannatettiin lausunnoissa laajalti. Useissa lausunnoissa toivottiin kuitenkin tarkempia pykälämuotoiluja ja perusteluja. Anonyymin todistamisen mahdollistamista kannatti hiukan yli puolet kaikista lausunnonantajista. Näistä osa kannatti anonyymin todistamisen edellytyksenä olevan enimmäisrangaistuksen rajan laskemista ja osa edellytyksen sitomista enimmäisrangaistuksen asemesta rikostyyppiin. Anonyymin todistamisen mahdollistamista vastusti noin yksi viidesosa kaikista lausunnonantajista. Useat lausunnonantajat katsoivat, että anonyymin todistajan henkilöllisyyden tulisi olla syytettä käsittelevän tuomioistuimen tiedossa. Asianomistajan väärää ilmiantoa koskevasta ensisijaisesta syyteoikeudesta luopumista kannattivat kaikki kysymyksestä lausuneet tahot.

6 Publikationens titel Författare Justitieministeriets publikation Bevisning i allmänna domstolar Remissammanställning Lauri Rautio 30/2013 Betänkanden och utlåtanden OSKARI nummer JM 18/41/2010 HARE nummer JM031:00/2010 ISSN-L ISSN (PDF) ISBN (PDF) URN Permanent adress Sak- och nyckelord Referat URN:ISBN: Rättegång, bevisning En kommission tillsatt av justitieministeriet överlämnade sitt betänkande om revidering av 17 kap. i rättegångsbalken och lagstiftningen om bevisning i allmänna domstolar som är förknippad med kapitlet (Bevisning i allmänna domstolar, Justitieministeriets betänkanden och utlåtanden 69/2012). Man begärde ett utlåtande om betänkandet av 65 instanser, vartill även högsta domstolen gavs tillfälle att yttra sig. Sammanlagt 56 utlåtanden gavs. Remissinstanserna ansåg i regel att projektet var behövligt och förhöll sig positivt till de mål som ställts upp och huvudprinciperna för förslagen. I utlåtandena understöddes i huvudsak förslaget att en närståendes rätt att vägra vittna utsträcks att gälla sambor. Ca en tredjedel understödde användningen av en berättelse av målsäganden vid ett sexualbrott som bevis som videoupptagits vid förundersökningen utan hörande vid rättegången och ca en tredjedel motsatte sig den. Att ta in en bestämmelse i lagen om förbudet mot att utnyttja bevis understöddes omfattande i utlåtandena. I flera utlåtanden önskade man dock noggrannare paragrafutformningar och motiveringar. Något över hälften av samtliga remissinstanser understödde möjliggörandet av att vittna anonymt. Av dem understödde en del sänkningen av gränsen för maximistraffet som är en förutsättning för att vittna anonymt och en del att förutsättningarna i stället för till maximistraffet knyts till brottstypen. Ca en femtedel av alla remissinstanser motsatte sig möjliggörandet av att vittna anonymt. Flera remissinstanser ansåg att det anonyma vittnets identitet ska kännas till av den domstol som behandlar åtalet. Alla som yttrade sig i frågan understödde att man avstår från målsägandens primära åtalsrätt för falsk angivelse.

7 SISÄLLYS 1 Johdanto Toimikunnan mietintö Lausuntojen keskeinen sisältö Lausuntokoosteen rakenne 12 2 Yleiset arviot 13 3 Pykäläkohtaiset kannanotot Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta luku Riita-asian pääkäsittely luku Asian käsittelystä oikeudessa luku Oikeudenkäyntiasiamiehestä luku Todistelusta a luku Valitusasian valmistelun aloittaminen hovioikeudessa ja jatkokäsittelylupa luku Valitusasian käsittelyn jatkaminen hovioikeudessa luku Ylimääräisestä muutoksenhausta Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta luku Syytteen vireillepanosta luku Pääkäsittelystä luku Asianomistajan yksin ajaman rikosasian käsittelystä Laki oikeustoimen ja toimituksen todistajan esteellisyydestä Laki rikoslain muuttamisesta c luku Vankeudesta luku Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan Laki esitutkintalain muuttamisesta luku Kuulustelut luku Esitutkinta-aineisto Laki pakkokeinolain muuttamisesta luku Takavarikoiminen ja asiakirjan jäljentäminen luku Etsintä 357 7

8 luku Salaiset pakkokeinot Laki syyttäjälaitoksesta annetun 25 a :n muuttamisesta Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 21 :n muuttamisesta Laki vankeuslain 19 luvun 10 :n muuttamisesta luku Ilmoitukset ja tiedon antaminen Laki turvallisuustutkintalain 40 :n muuttamisesta Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain muuttamisesta Laki valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 10 :n muuttamisesta Laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 22 :n muuttamisesta Laki todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riitaasioissa 5 :n muuttamisesta Laki keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain 2 :n muuttamisesta Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta annetun lain 8 :n muuttamisesta Laki velvollisuudesta saapua toisen pohjoismaan tuomioistuimeen eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta Laki eurooppalaisesta todisteiden luovuttamismääräyksestä esineiden, asiakirjojen ja tietojen hankkimiseksi rikosasian käsittelyä varten tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 7 :n muuttamisesta Laki Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välillä niiden taloudellisten etujen vastaisten petosten ja muun laittoman toiminnan torjumisesta tehdyn yhteistyösopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 :n muuttamisesta Laki sähköisen viestinnän tietosuojalain 13 f ja 33 :n muuttamisesta Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain 3 a :n muuttamisesta Laki mielenterveyslain 15 :n muuttamisesta 377 8

9 3.23 Laki kaupanvahvistajista annetun lain 4 :n muuttamisesta Laki välimiesmenettelystä annetun lain 27 ja 29 :n muuttamisesta Laki hallintolain 40 :n muuttamisesta Laki ympäristönsuojelulain 106 :n muuttamisesta Laki vesilain 11 luvun 15 :n muuttamisesta luku Hakemusmenettely Laki patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain 7 :n muuttamisesta Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 ja 24 :n muuttamisesta Laki isyyslain 30 :n 2 momentin kumoamisesta Laki hallintolainkäyttölain muuttamisesta Laki valtion virkamieslain 51 :n muuttamisesta Pyydetyt ja saadut lausunnot 391 9

10 1 Johdanto 1.1 Toimikunnan mietintö Oikeusministeriö asetti toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus oikeudenkäymiskaaren 17 luvun ja siihen liittyvän todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Toimikunnan päättyväksi asetettua määräaikaa jatkettiin saakka. Toimikunnan mietintö Todistelu yleisissä tuomioistuimissa julkaistiin (oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 69/2012). Lisäksi toimikunnan mietinnön oheismateriaaliksi ilmestyi selvitys Vertailua eräistä todistusoikeudellisista kysymyksistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa (oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 65/2012). Mietinnössä ehdotetaan, että todistelua koskeva oikeudenkäymiskaaren 17 luku ja siihen liittyvät todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevat säännökset uudistettaisiin. Säännökset tulisivat sovellettaviksi käräjä- ja hovioikeuksissa sekä korkeimmassa oikeudessa niiden käsitellessä riita- tai rikosasiaa. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa olisi säännös todistusharkinnasta ja siihen liittyen tunnustuksen ja asianosaisen käyttäytymisen merkityksestä todisteena. Todistustaakasta ja näyttökynnyksestä riita- ja rikosasioissa otettaisiin yleissäännökset. Luvussa säädettäisiin myös selvityksen esittämisestä lainsoveltamiskysymyksestä. Luvussa säädettäisiin, kenen tehtävä on hankkia todisteet ja millä edellytyksillä tuomioistuin voi evätä tarjotun näytön. Oikeudenkäymiskaaren 17 lukuun keskitettäisiin säännökset velvollisuudesta tai oikeudesta kieltäytyä todistamasta. Luvussa säädettäisiin valtion turvallisuuteen, tuomioistuimiin ja sovittelijoihin ja virkaan liittyvistä salassapitovelvollisuuksista tuomioistuimessa. Oikeudellinen avustaja, terveydenhuollon ammattihenkilö ja rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan pappi olisivat yleensä salassapitovelvollisia tässä asemassaan saamistaan tiedoista. Muita kuin asianosaisia voidaan kuulla todistajina. Asianosaisiin kuitenkin rinnastuvat muun muassa kanssaepäillyt ja asianomistaja, jolla ei ole vaatimuksia. Tästä ns. kuultavien ryhmästä luovuttaisiin. Näihin henkilöihin sovellettaisiin eräin poikkeuksin todistajia koskevia säännöksiä. Asianosaisen lähimmillä sukulaisilla sekä puolisolla tai avopuolisolla taikka muutoin erityisen läheisellä henkilöllä olisi oikeus kieltäytyä todistamasta. Jos läheinen olisi kuitenkin todistajana kuultava rikoksen asianomistaja, hänellä ei olisi kieltäytymisoikeutta käsiteltäessä syyttäjän ajamaa syytettä virallisen syytteen alaisesta rikoksesta. Tämä 10

11 olisi myös poikkeus siitä, että jokaisella on oikeus olla myötävaikuttamatta läheisensä syyllisyyden selvittämiseen. Jokaisella on kuitenkin oikeus olla todistamatta itseään vastaan. Vaitiolo-oikeus koskisi myös liike- ja ammattisalaisuuksia sekä lähdesuojan alaisia tietoja. Raiskaus-, pakottamis- tai hyväksikäyttörikoksen asianomistajan esitutkinnassa videoitua kertomusta voitaisiin käyttää todisteena, jos syytetyn vastakuulusteluoikeudesta esitutkinnassa on huolehdittu. Kiduttamalla saadun todisteen hyödyntäminen kiellettäisiin nimenomaisesti. Muuten lainvastaisesti hankittu todiste olisi jätettävä hyödyntämättä, jos siihen olisi painavat syyt ottaen huomioon asian laatu, todisteen hankkimistapa, todisteen merkitys asian ratkaisemiseksi ja muut olosuhteet. Muussa viranomaismenettelyssä kuin rikosasiassa rangaistuksen tai pakkokeinon käyttämisen uhalla annettu lausuma tai luovutettu esinetodiste olisi jätettävä hyödyntämättä rikosasiassa, jos menettelyillä olisi asiallinen ja ajallinen yhteys. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa säädettäisiin eri todistuskeinoista, joita ovat asianosaisen kuulustelu, todistaja, asiantuntija, asiakirja ja katselmus. Mahdollisuudesta kuulla asianosaista totuusvakuutuksen nojalla luovuttaisiin. Anonyymi todistaminen säädettäisiin mahdolliseksi. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa säädettäisiin, että tuomioistuin voi erillisessä menettelyssä myöntää todistajalle anonymiteetin, jos rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta ja jos menettely on välttämätön todistajan tai hänen läheisensä suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta vakavalta uhalta. Anonymiteetti voitaisiin tuomioistuimen päätöksellä poistaa, jos todistaja on syyllistynyt kertomusta antaessaan rikokseen. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa säädettäisiin myös kutsuista, todistelumenettelystä pääkäsittelyssä ja sen ulkopuolella, todistelusta vastaisuuden varalta, todisteluun liittyvistä pakkokeinoista, korvauksista ja palkkioista sekä muutoksenhausta todistelua koskevaan ratkaisuun. Esityksessä ehdotetaan myös, että asianomistajan ensisijaisesta syyteoikeudesta väärästä ilmiannosta luovuttaisiin, jolloin asianomistajalla olisi kaikkien rikosten osalta toissijainen syyteoikeus. Lisäksi esitykseen sisältyvät ehdotukset 30 muun lain muuttamisesta. 1.2 Lausuntojen keskeinen sisältö Lausunnonantajat pitivät hanketta tarpeellisena ja suhtautuivat myönteisesti siinä esitettyihin tavoitteisiin ja ehdotusten pääperiaatteisiin. 11

12 Lausunnoissa pääasiassa kannatettiin ehdotusta siitä, että lähiomaisen oikeus kieltäytyä todistamasta laajennettaisiin koskemaan avopuolisoa. Seksuaalirikoksen asianomistajan esitutkinnassa videoidun kertomuksen käyttämistä todisteena ilman kuulemista oikeudenkäynnissä kannatti noin yksi kolmasosa ja vastusti noin yksi kolmasosa kysymyksestä lausuneista. Todisteen hyödyntämiskieltoa koskevan säännöksen ottamista lakiin kannatettiin lausunnoissa laajalti. Useissa lausunnoissa toivottiin kuitenkin tarkempia pykälämuotoiluja ja perusteluja. Anonyymin todistamisen mahdollistamista kannatti hiukan yli puolet kaikista lausunnonantajista. Näistä osa kannatti anonyymin todistamisen edellytyksenä olevan enimmäisrangaistuksen rajan laskemista ja osa edellytyksen sitomista enimmäisrangaistuksen asemesta rikostyyppiin. Anonyymin todistamisen mahdollistamista vastusti noin yksi viidesosa kaikista lausunnonantajista. Useat lausunnonantajat katsoivat, että anonyymin todistajan henkilöllisyyden tulisi olla syytettä käsittelevän tuomioistuimen tiedossa. Asianomistajan väärää ilmiantoa koskevasta ensisijaisesta syyteoikeudesta luopumista kannattivat kaikki kysymyksestä lausuneet tahot. 1.3 Lausuntokoosteen rakenne Lausuntokoosteen jaksossa 2 on käsitelty lausunnonantajien yleiset arviot mietinnöstä. Lisäksi jaksoon sisältyvät kuultavien ryhmästä luopumista käsittelevät lausunnot sekä yleisemmät kannanotot, joiden ei ole katsottu luontevasti kuuluvan minkään yksittäisen pykäläehdotuksen alle. Lausuntokoosteen jakso 3 sisältää pykäläkohtaiset kannanotot pykälittäin jaoteltuina. Asiantuntijatodistelua koskevat ja siten useampaan pykälään liittyvät lausunnot on kuitenkin pääosin sijoitettu ehdotetun oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34 :n käsittelyn yhteyteen. Anonyymiä todistelua koskevat lausunnot on pääosin sijoitettu ehdotetun lain oikeudenkäynnistä rikosasioissa 5 luvun 11 a :n käsittelyn yhteyteen. Asianomistajan ensisijaisen syyteoikeuden poistamista koskevat kannanotot ovat jakson 3.2 alussa. Lukemisen helpottamiseksi koosteessa on toistettu mietinnön mukaisessa järjestyksessä kaikki mietinnössä ehdotetut pykälät. Sellaiset pykälät otsikoineen, joista ei ole lausuttu, ovat koosteessa kuitenkin pienemmällä fontilla. Lausuntokoosteen jaksosta 4 käyvät ilmi tahot, joilta lausuntoa on pyydetty ja jotka ovat mietinnöstä lausuneet. 12

13 2 Yleiset arviot Valtioneuvoston kanslialla ei ole lausuttavaa. Oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto pitää uudistusta tarpeellisena ja kannatettavana. Todistelua koskevien säännösten sisällöllinen ja lakitekninenkin uudistaminen vastaamaan nykyisiä vaatimuksia on perusteltua. Erityisen tärkeänä kriminaalipoliittinen osasto pitää sitä, että säännöksiä uudistettaessa otetaan huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen linjaukset oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksista. Kriminaalipoliittinen osasto pitää hyvänä myös oikeudenkäymiskaaren 17 luvun ehdotettua rakennetta, joka selkeyttää todistelua koskevaa sääntelyä nykyisestä. Lakiteknisesti säännösten otsikointi voisi lisätä ehdotetun säännöstön ymmärrettävyyttä ja selkeyttä. Sisäasiainministeriö katsoo, että toimikunta on suoriutunut sille asetetusta tehtävästä hyvin ottaen huomioon toimikunnan toimikauden pituus, joka näin laajaan hankkeeseen nähden on ollut aivan liian lyhyt. Mietinnön perusteluista on havaittavissa, että joidenkin asiakokonaisuuksien käsittely on toimikunnan työssä jäänyt vähemmälle huomiolle. Toivottavaa on, että lakien jatkovalmistelulle varattaisiin riittävästi aikaa, jotta hallitusohjelmaan merkitty lainsäädäntökokonaisuus pystyttäisiin saattamaan huolellisesti valmiiksi. Puolustusministeriö, saatuaan asiassa lausunnon myös puolustusvoimilta, pitää todistelua koskevan lainsäädännön uudistamista tarpeellisena sitäkin taustaa vasten, että asiaa koskeva keskeinen säännöstö, oikeudenkäymiskaaren 17 luku on nykyisessä muodossa 1940-luvun lopusta eikä luvun systemaattista kokonaisuudistusta ole tähän mennessä tehty. Ehdotettu sääntely on kielellisesti ymmärrettävää ja täsmällistä. Todistelua koskevien säännösten keskittäminen entistä kattavammin 17 lukuun sekä luvun rakenteen uudistaminen selkiyttävät sääntelyä. Todistelua koskevia säännöksiä sovelletaan myös puolustusvoimia koskeviin asioihin rikos- ja siviiliasioita käsittelevissä yleisissä tuomioistuimissa, hallintotuomioistuimissa ja erityistuomioistuimissa. Puolustusministeriön hallinnonalan osalta ei nähdä tarvetta todistelua koskevaan erityissääntelyyn. Valtiovarainministeriöllä ei ole huomauttamista mietinnössä esitetyistä ehdotuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei ole asiassa lausuttavaa. 13

14 Liikenne- ja viestintäministeriöllä ei ole huomautettavaa mietinnön johdosta. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että mietinnössä mainitut tavoitteet ovat kannatettavia, eikä työ- ja elinkeinoministeriöllä ole huomautettavaa toimikunnan ehdotuksiin siltä osin kuin todistelua koskevia säännöksiä ehdotetaan ajanmukaistettaviksi. Uuden todistelukeinon anonyymin todistelun osalta ministeriö toteaa, että sen käyttöönottoa puoltavina seikkoina voidaan perustellusti pitää oikeudenkäynnin kohteena olevan asian selvittämisen parantamista ja sen varmistamista, että tuomion lopputulos on aineellisesti oikea. Anonyymi todistelu on kuitenkin myös ongelmallinen perusoikeuksien näkökulmasta, kuten mietinnössä on esitetty. Lisäksi ministeriö vielä kiinnittää huomiota markkinaoikeutta ja oikeudenkäyntiä markkinaoikeudessa koskevaan uudistukseen (HE 124/2012, eduskunnan vastaus EV 158/2012), joka sisältää erityissäännöksiä kilpailu- ja hankinta-asioiden, teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden sekä markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä markkinaoikeudessa. Mietinnössä liitelakina oleva laki patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä kumotaan edellä mainitun uudistuksen yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole lausuttavaa yleisen osan osalta. Ympäristöministeriö pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina. Eduskunnan oikeusasiamiehen mielestä toimikunnan esitykset selventävät vallitsevaa oikeustilaa ja luovat myös paljon uutta sääntelyä. Useita oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa esitettyjä ratkaisuja tai tulkintamalleja nostettaisiin lakitasolle. Todistelua koskeva lainsäädäntömme on vanhaa perua ja sääntelyn rakenne on ajan saatossa tehtyjen osittaisuudistusten myötä muodostunut jossain määrin sekavaksi tai epätarkoituksenmukaiseksi. Uudistushankkeelle on painavia asiallisia syitä. Kokonaisuudistuksena ehdotus muuttaisi OK 17 lukua myös rakenteellisesti. Sisäisten viittausten määrää on vähennetty ja säännöksiä on koottu entistä havainnollisemmin alaotsikoihin ja osittain oikeudenkäynnin kronologista kulkua vastaavaan esittämisjärjestykseen. Useassa kohdin toimikunnan ehdotukset merkitsisivät tuomioistuimen tapauskohtaisen harkintavallan lisäämistä. Oikeusasiamies pitää tätä lähtökohtaisesti hyvänä asiana prosessuaalisten ja perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisen kannalta. Mietintö on erittäin asiantuntevasti ja perusteellisesti laadittu. Mietinnön teksti toimii hyvänä oikeuslähteenä lainsoveltamisessa. Oikeusasiamies voi yhtyä suurimpaan osaan toimikunnan ehdotuksista. Toimikunta ehdottaa merkittävää käsitteellistä uudistusta oikeudenkäynnissä kuultavien henkilöiden kategorioihin. Jatkossa todistelutarkoituksessa kuultavat henkilöt olisivat asemaltaan joko asianosaisia, todistajia tai asiantuntijoita. Niin sanotusta kuultavan käsitteestä luovuttaisiin. Oikeusasiamies kannattaa ehdotusta. Eduskunnan oikeusasiamies lausuu kuitenkin, että kuultavien ryhmästä luopumisen vastapainoksi toimikunta ehdottaa uudentyyppistä sääntelyä eli uutta kategoriaa rikoskumppaneille ja asianomistajille, joilla ei ole vaatimuksia. Mainitut tahot olisivat 14

15 käsitteellisesti todistajia, mutta heihin sovellettaisiin osin muista todistajista poikkeavia säännöksiä: heihin ei sovellettaisi perätöntä lausumaa koskevaa sääntelyä, he eivät antaisi todistajan vakuutusta eikä heihin voisi soveltaa pakkokeinoja eli uhkasakkoa tai painostusvankeutta (s. 53). Oikeusasiamies pitää esitettyjä perusteita normaalista todistajasta erilaiselle asemalle perusteltuina erityisesti rikoskumppanien tai kanssaepäiltyjen kohdalla. Ehdotettu OK 17 luvun 44 :n 2 momentin 3 d -alakohta on siten muotoiltu ( taikka muun vastaavan toimenpiteistä luopumista tarkoittavan lainkohdan nojalla syytteen nostamatta ), että sanamuoto ilmeisesti kattaisi myös sellaisen henkilön, jota vastaan toimenpiteistä on luovuttu (OMML 26/2012 ehdotetun) syyteneuvottelun lopputuloksena. Huolimatta syyteneuvottelua koskevan ehdotuksen vastustuksesta (oikeusasiamiehen lausunto dnro 1797/5/12) oikeusasiamies kannattaa ehdotetulla tavalla avoimesti muotoiltua rikoskumppanin määrittelytapaa. Perustuslakivaliokunta on pitänyt puutteena sitä, ettei esitutkintalaissa ole säädetty siitä, minkä asteista epäilyä vaaditaan esitutkinnan kohdistamiseksi tiettyyn henkilöön (PeVL 36/2002 vp). Eduskunnan oikeusasiamies on esittänyt kuultavan asemasta, oikeuksista ja velvollisuuksista säätämistä antamassaan ratkaisussa (dnro 277/2/05). Apulaisoikeusasiamies on (dnro 3119/4/05) pitänyt kuultavan asemaa sääntelemättömänä epäselvänä. Ehdotettu sääntely olisi omiaan selkeyttämään oikeustilaa. Todistelumenettelyä koskeviin säännöksiin ei ehdoteta juurikaan sisällöllisiä muutoksia. Oikeusasiamies pitää hyvänä sitä, että todistelumenettelysäännökset keskitettäisiin mahdollisimman pitkälti OK 17 lukuun. OK 17 luvun 48 :ään ehdotettu säännös asianosaisen kuulustelun suorittamisesta ja 49 :ään todistajan ja asiantuntijan kuulustelemisesta ovat informatiivisia, tarkoituksenmukaisia ja oikeustilaa selkeyttäviä. Valtioneuvoston oikeuskansleri lausuu, että toimikunnan tehtävänä ollut todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistaminen on verraten laaja kokonaisuus. Esitykseen sisältyy suuri määrä yksittäisiä säännösmuutoksia, joilla sääntelyä pyritään muun ohella selkeyttämään ja ajantasaistamaan. Siihen sisältyy myös periaatteellisesti merkittäviä todistelulainsäädännön muutoksia kuten rikosasioiden tuomitsemiskynnystä koskevan sääntelyn uudistaminen, todisteiden hyödyntämiskielto ja anonyymin todistelun mahdollistaminen. Ottaen huomioon mietinnön laajuus ja muut virkatehtävät oikeuskansleri toteaa, ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta arvioida mietintöä yksityiskohtaisesti. Kokonaisvaikutelma toimikunnan mietinnöstä on myönteinen eikä oikeuskansleri ole havainnut siinä mitään sellaisia periaatteellisia ongelmia, joihin laillisuusvalvonnan näkökulmasta olisi aihetta puuttua. Keskusrikospoliisi lausuu, että mietinnössä keskitytään korostuneesti syytetyn oikeuksien edistämiseen. Esimerkiksi OK 17 luvun 7 :n osalta mietinnössä todetaan (s. 81), että tuomioistuin voisi määrätä todistajan kuultavaksi, jos on todennäköisempää, että kertomus koituu syytetyn eduksi kuin hänen vahingokseen. Keskusrikospoliisin näkemyksen mukaan tässä suhteessa tietyt säännökset voidaan nähdä ongelmallisiksi asianosaisten puolueettoman ja tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. 15

16 Patentti- ja rekisterihallitus ilmoittaa, ettei sillä ole lausuttavaa. Poliisihallitus toteaa, että oikeudenkäymiskaaren 17 lukuun koottaisiin säännökset, jotka koskevat oikeutta tai velvollisuutta kieltäytyä todistamasta. Poliisihallituksen mukaan todistajia koskeva sääntely pysytettäisiin pääosin ennallaan. Asianomistajan kertomuksen näyttöarvo arvioidaan tapauskohtaisesti vapaan todistusharkinnan mukaisesti. Tullihallitus kannattaa toimikunnan mietinnöstä ilmenevien ehdotusten tavoitteita ja pääperiaatteita. Tulli katsoo, että yleisvaikutelma mietinnön sisältämästä esityksestä on kannatettava, koska nykytilaan verrattuna tilanne monilta osin selkiintyisi sen vuoksi, että todistelua koskevat säännökset muodostuisivat selkeimmiksi samalla kuin pitkät viittausketjut vähenisivät. Mietintöön sisältyy myös ehdotus hallintolainkäyttölain muuttamiseksi. Tässä suhteessa asian tarkastelussa on Tullin mielestä erityisen tärkeää ottaa huomioon hallintolainkäytön erityispiirteet erityisesti silmällä pitäen prosessilajien välisiä eroavaisuuksia. Valtakunnansyyttäjänvirasto toteaa, että toimeksiantonsa mukaisesti toimikunnan tuli arvioida, missä määrin voimassa olevat todistelua koskevat säännökset vastaavat nykyisiä oikeudellisia ja yhteiskunnallisia käsityksiä. Oikeudellisten käsitysten osuus on mietinnössä arvioitu kattavasti erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien kannalta. Sitä vastoin yhteiskunnallisten käsitysten arviointi on toimikunnan työssä paljolti sivuutettu. Valtakunnansyyttäjänviraston käsityksen mukaan todistelua koskevien säännösten uudistamisessa ei tulisi pelkästään olla kysymys ihmisoikeustuomioistuimen tai korkeimman oikeuden uusimman ratkaisukäytännön teknisestä implementoinnista lainsäädäntöön. Myös toimeksiannossa tarkoitettuihin yhteiskunnallisiin näkemyksiin tulisi kiinnittää huomiota. Anglosaksiseen oikeusperinteeseen tukeutuvan hyödyntämiskiellon taustalla vaikuttavat esimerkiksi täysin toisenlaiset yhteiskunnalliset näkemykset kuin ne, jotka Suomessa ovat vallalla. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa hyödyntämiskielto ei ole niinkään prosessuaalinen oikeus vaan valtiosääntöoikeudellinen oikeusturvakeino poliisin väärinkäytöksiä vastaan. Taustalla on lähtökohtainen epäluottamus poliisin ja valtion toimintaa kohtaan. Manner-Euroopassa, varsinkaan Suomessa, tällainen ajattelu ei kohtaa yleistä oikeustajua. Tutkimusten mukaan yleinen luottamus poliisin toimintaan on Suomessa erittäin korkealla tasolla - korkeammalla kuin luottamus syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten tai oikeusministeriön toimintaan. Yhteiskunnallisten käsitysten huomioon ottamisessa on kysymys ennen muuta siitä, missä määrin oikeudellisen koneiston asianmukaisen toiminnan ja kansalaisten sitä kohtaan tunteman luottamuksen voidaan katsoa vaativan kasuistisia säännöksiä ja amerikkalaistyyppisen prosessikikkailun mahdollistamista. Pikemminkin saattaisi olla perustel- 16

17 lumpaa entisestään korostaa vapaan todisteiden harkinnan ja siis terveen lautamiesjärjen merkitystä todisteiden arvioinnissa. Nyt kehitys on kuitenkin menossa toiseen suuntaan. Yleisenä toiveenaan Valtakunnansyyttäjänvirasto esittää, että oikeusministeriössä seurattaisiin todistajansuojeluun liittyvää kansainvälistä kehitystä erityisesti whistle blowing -tyyppisten tilanteiden kannalta. Whistle blowing on monissa maissa käytännössä merkittävin ase korruption vastaisessa taistelussa. Järjestelmä ei kuitenkaan toimi ilman riittävää anonymiteettiä. Näiden kysymysten arvioinnissa ei tulisi liiaksi lähteä siitä, ettei asia koske meitä, koska meillä ei ole korruptiotakaan. Esimerkiksi vaalirahoitukseen ja kansainvälisiin tarjouskilpailuihin liittyvien juttujen yhteydessä on havaittu, että sen sukuisia ilmiöitä saattaa löytyä meiltäkin. Valtakunnanvoudinvirasto toteaa, että mietinnössä on ehdotettu kuultavien ryhmästä luopumista. Valtakunnanvoudinvirasto pitää tätä ehdotusta ongelmallisena, mikäli se on tarkoitettu koskemaan myös asioita, jotka käsitellään hakemusasioiden käsittelyjärjestyksessä. Ulosottovalitusasiat käsitellään hakemusasioiden käsittelyjärjestyksessä. Laajasti ottaen hakemusasiat kuuluvat siviililainkäytön piiriin, vaikka hakemuslainkäyttö on perinteisesti luokiteltu sijoittuvaksi siviiliprosessin ulkopuolelle. Ulosottovalitusasia ei kuitenkaan ole varsinainen hakemusasia vaan muutoksenhakuasia. Ulosottovalituksen käsittelyssä käräjäoikeudessa noudatetaan ulosottokaaren 11 luvun 15 :n 1 momentin mukaan soveltuvin osin oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä eli ne käsitellään hakemusasioiden käsittelyjärjestyksessä. Mietinnöstä ei suoraan selviä, onko kuultavien ryhmästä luopuminen tarkoitettu koskemaan myös hakemusasioiden käsittelyjärjestyksessä käsiteltäviä ulosottovalitusasioita ja sitä kautta ulosottokaaren 11 luvun 15 :n 2 momenttiin perustuvaa ulosottomiesten kuulemista kuultavan asemassa. Ulosottomiehiä on tuomioistuimissa käsitelty näissä tapauksissa nimenomaan kuultavina, ei todistajina. Tämä ei kuitenkaan ole poikkeuksetonta, vaan toisinaan ulosottomiehiä on kuultu myös todistajina. Todettakoon, että korkein oikeus on päätöksessään 2008:21 katsonut, että riitaisessa ulosottoasiassa asianosaisella on oikeus halutessaan saada asia suulliseen käsittelyyn. Tällöin asian käsittelyyn tulee tai voidaan tuomioistuimen niin harkitessa soveltaa oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 4 :n 2 momentin mukaisesti riita-asian käsittelystä säädettyä järjestystä. Näin edellä mainittu ehdotus kuultavien ryhmästä luopumisesta voi Valtakunnanvoudinviraston käsityksen voi tulla koskemaan myös ulosottovalitusasioita, vaikka lähtökohtaisesti ulosottovalitusasiat ovat hakemusasioita, eivät varsinaisia riitatai rikosasioita. Joka tapauksessa muutos tulisi koskemaan ulosottomiehen asemaa ulosottokaaren 10 luvussa tarkoitetuissa täytäntöönpanoriita-asioissa, jotka käsitellään luvun 6 :n mukaisesti riita-asioina. Valtakunnanvoudinvirasto tuo käsityksenään esiin sen, että niin ulosottovalitus- kuin täytäntöönpanoriita-asioita tuomioistuimissa käsiteltäessä ulosottomiesten tulisi olla kuultavan asemassa, ei todistajana. Tätä perustellaan seuraavilla seikoilla. Ulosottovalituksen voi ulosottokaaren 11 luvun 1 :n mukaan tehdä se, joka katsoo ulosottomiehen päätöksen tai toimen loukanneen hänen oikeuttaan. Ulosottovalitusasiassa asianosaisia ovat siten niin velallinen, velkoja kuin se sivullinen, joka katsoo 17

18 toimen tai päätöksen loukanneen oikeuttaan. Ulosottomies ei sen sijaan ole asianosainen. Todettakoon, että valtaosa valituksista on joko velallisen tai sivullisen tekemiä. Velkojat valittavat vain harvoin. Suuri osa valituksista ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä, johon ulosottomiehen tulee ulosottokaaren 11 luvun 10 :n perusteella antaa kirjallinen lausunto. Lausunnon tulee ulosottokaaren 11 luvun 11 :n mukaan sisältää selvitys täytäntöönpanotoimista sekä perusteltu kannanotto valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja seikoista, johon vaatimus perustuu. Kun valitus on velallisen tai sivullisen tekemä, eivät velkojat välttämättä lausu mitään valittajan esittämistä vaatimuksista tai lausunnon antaessaankin viittaavat pelkästään ulosottomiehen lausuntoon. Merkittävä määrä ulosottovalituksia ratkaistaan kuitenkin myös niin, että asiassa järjestetään suullinen käsittely. Vaikka velkojat ovat asianosaisia, he eivät useinkaan tule istuntokäsittelyyn. Mahdollisessa lausumassaankin he edellä kerrotuin tavoin viittaavat vain ulosottomiehen lausuntoon, mutta eivät heitä mitenkään erikseen nimeä todistajiksi. Myöskään valittajina olevat velalliset tai sivulliset eivät juuri nimeä ulosottomiehiä todistajiksi. Kun tuomioistuimen on kuitenkin velkojien poissaolosta huolimatta ratkaistava valitus ja kun tuomioistuimen tulee ulosottokaaren 11 luvun 15 :n 2 momentin mukaan nimenomaan kuulla ulosottomiestä lausunnon lisäksi myös muutoin, jollei sitä voida pitää tarpeettomana, kutsuvat tuomioistuimet tämän vuoksi ulosottomiehen kuultavaksi. Ulosottomiehiä kuullaan siis virkansa puolesta. Ulosottomiehen kuuleminen on tarpeen erityisesti myös sen vuoksi, että tuomioistuin voi ulosottokaaren 11 luvun 16 :n perusteella tutkia ulosottomiehen toimen tai päätöksen oikeellisuuden myös valituksessa ja vastauksessa esitettyjä seikkoja laajemmin ja tällöin on tarpeen, että ulosottomies on läsnä, kun tällaiset seikat mahdollisesti tulevat esiin. Kutsuessaan ulosottomiehiä kuultavaksi tuomioistuimeen on heitä tuomioistuinkäytännössä edellä kerrotuin tavoin tuomioistuimesta riippuen käsitelty joko kuultavina tai todistajina. Kun ulosottomiehet ovat olleet kuultavina, he ovat voineet olla läsnä koko käsittelyn ajan. Käsittelyn aikana voi tulla esiin asioita, jotka liittyvät ulosottoasian tapahtumankulun eri vaiheisiin. Näin he ovat voineet käsittelyn aikana lausua muustakin kuin vain siitä, mitä heiltä nimenomaan on kysytty. Siten kaikki päätöksen tekoon vaikuttaneet seikat tulisivat esiin. Näin erityisesti silloin kun kyse on ulosottokaaren 3 luvun 70 :n mukaisista tiedoista, jotka ulosottoviranomainen kyseisen lainkohdan nojalla saa ilmaista tuomioistuimelle ulosottovalitusasian, täytäntöönpanoriidan tai takaisinsaantikanteen käsittelyä varten. Kun he ovat todistajina, he ovat läsnä vain sen ajan kuin heitä kuullaan todistajina. Kun velkojat eivät useinkaan ole paikalla, saattavat todistajana kuulluille ulosottomiehille esitetyt kysymykset olla yksipuolisia, vain valittajan näkökulmasta esitettyjä ja koskea vain valittajan edun mukaisia seikkoja, ellei sitten tuomari käytä kyselyoikeuttaan. Valtakunnanvoudinviraston käsityksen mukaan ulosottovalitusasioita tuomioistuimissa käsiteltäessä tulisi ulosottomiesten nimenomaan ja ainoastaan olla kuultavan asemassa eikä lainkaan todistajana. Kuten edellä on todettu, ei käytäntö ole kaikkialla ollut nyt- 18

19 kään yhdenmukainen. Kun ulosottoasiassa usein on kysymys siitä, mitä toimenpiteitä ulosottomies on tehnyt, ei ole asianmukaista, että ulosottomies itse todistaa, mitä toimia hän on tehnyt. Risto Koulu onkin teoksessaan Muutoksenhaku ulosotossa todennut sivuilla , että ulosottomiesten käyttämistä todistajina on syytä välttää, koska se hämärtää hänen rooliaan täytäntöönpanoviranomaisena ja herättää epäilyjä ulosottomiehen puolueettomuudesta. Mikäli ulosottomies olisi puhtaasti todistajan asemassa, voisi eteen tulla ongelmallisia tilanteita. Esimerkiksi, jos valituksen tehnyt velallinen nimeää ulosottomiehen todistajaksi, mutta luopuu juuri ennen käsittelyä todistajan kuulemisesta. Voiko tuomioistuin sen jälkeen kutsua ulosottomiehen todistajaksi ja jos sitten kutsuu, onko hän silloin tuomioistuimen nimeämä todistaja? Ulosottomiehen asema ei ole verrattavissa esimerkiksi sellaisen poliisimieheen, joka voi todistaa esimerkiksi siitä, että hän on todennut autoilijan ajaneen ylinopeutta tai nähnyt hänen ajavan päin punaista. Tällöin hän ei todista omasta tekemisestään, vaan syytetyn teoista. Eri asia sitten on, jos ulosottomies on ollut ulosottokaaren 3 luvun 26 :n tarkoittama toimitustodistaja, joka voi todistaa siitä, mitä toinen ulosottomies on hänen läsnä ollessaan tehnyt. Täytäntöönpanoriita-asioiden osalta Valtakunnanvoudinvirasto toteaa, että niissä asianosaisia ovat UK 10:8 :n mukaan ulosottoasian hakija tai velkoja ja vastaaja sekä sivullinen, jonka oikeutta täytäntöönpano koskee. UK 10:15 :n mukaan tuomioistuimen tulee kuulla ulosottomiestä, ellei sitä voida pitää tarpeettomana. Täytäntöönpanoriitaasioissa ulosottomiehen kuulemisessa ja asemassa eteen tulevat samanlaiset ongelmat kuin ulosottovalitusasioidenkin yhteydessä. Tuomioistuinkäytännössä heitä on kuultu vastaavalla tavalla kuin ulosottovalitusasioissa eli heitä on vaihtelevasti kuultu kuultavan asemassa tai todistajana. Toisaalta mikäli kuultavien ryhmästä luopumisessa on kysymys vain siitä, että kaikkia muita kuin asianosaisia on voitava kuulla todistajana, niin voisiko ajatella sellaista vaihtoehtoa, että kuultaessa ulosottomiehiä todistajina ulosottovalitus- ja täytäntöönpanoriita-asioissa, he voisivat edellä kerrotuista syistä olla läsnä koko oikeuskäsittelyn ajan. Tälle ei liene sellaisia esteitä, jotka perinteisesti estäisivät todistajaa olemasta läsnä koko käsittelyn ajan. Valtakunnanvoudinvirasto katsoo, että joka tapauksessa ulosottomiesten asema ulosottovalitus- ja täytäntöönpanoriita-asioissa olisi hyvä ratkaista tässä yhteydessä puoleen tai toiseen, sillä nykyistä oikeuskäytäntöä, jossa ulosottomiestä tuomioistuimesta tai tuomaristakin riippuen toisinaan pidetään kuultavana ja toisinaan todistajana, ei voida pitää tyydyttävänä. Korkein oikeus toteaa, että kysymyksessä on laaja ja tärkeä säädöskokonaisuus. Toimikunnan tehtävä on ollut haasteellinen muun ohella siltä osin, että lainsäädäntömme tulisi täyttää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetut edellytykset. Mietinnössä ehdotetaan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun ja siihen liittyvien todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevien säännösten uudistamista. Ehdotukset merkitsevät pitkälti voimassa olevan sääntelyn ajantasaistamista sitä koskevan vakiintuneen sovel- 19

20 tamiskäytännön pohjalta. Mietintö sisältää kuitenkin eräitä periaatteellisesti merkittäviä uudistamisehdotuksia, jotka näyttävät ongelmallisilta ja joita tulisi perusteellisemmin arvioida jatkovalmistelussa. Myös lainsäädäntöteknisesti ehdotus on monin paikoin epäselvä ja puutteellinen, ja eräät keskeiset kysymykset näyttäisivät jätetyn pelkästään säännösten perusteluissa esitettyjen epäselvien kannanottojen ja tulkintojen varaan. Ehdotettu sääntely ja sen perustelut tulisikin jatkovalmistelussa käydä perusteellisesti uudelleen läpi. Tässä yhteydessä korkein oikeus voi jatkovalmistelua silmällä pitäen kiinnittää huomiota vain eräisiin keskeisiin periaatteellisiin muutosehdotuksiin, joihin näyttäisi liittyvän sekä asiallisia että lainsäädäntöteknisiä ongelmia. Korkeimman oikeuden lausunnossa nyt esiin nostettujen kysymysten lisäksi esimerkiksi editiosääntelyä koskevia kysymyksiä tulisi jatkovalmistelussa pohtia perusteellisemmin. Helsingin hovioikeus lausuu, että toimikunnan tehtävänä on ollut arvioida todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevien säännösten uudistamista. Hanke on tarpeellinen. Edellinen laajempi todistelumenettelyä koskeva kokonaisuudistus on vuodelta 1948 ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkintakäytännöstä on aiheutunut selviä muutospaineita kansalliseen menettelyyn. Hovioikeus suhtautuukin sääntelyn kokonaisuudistukseen myönteisesti. Hovioikeus kiinnittää lausunnossaan yksityiskohtaisemmin huomiota periaatteellisesti merkityksellisimpiin ehdotuksiin. Yleisvaikutelma mietinnöstä ja muutosehdotuksista on periaatelinjausten puuttuminen ja muutosehdotusten viimeistelemättömyys. Usein ehdotetusta säännöksestä ei ilmene, mikä on pääsäännön mukainen menettely, vaan säännellään ainoastaan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöön nojautuvista poikkeuksista. Myöskään todistelun välittömyyden ja parhaan todistusaineiston hyödyntämisen periaatteita ei ole kaikissa esitetyissä muutoksissa otettu riittävästi huomioon. Todistelulainsäädännön uudistamista on mietinnössä tarkasteltu käräjäoikeuden näkökulmasta. Muutoksenhakutuomioistuimissa esiintyvät todistelua koskevat kysymykset on mietinnössä pääosin sivuutettu. Helsingin hovioikeuden mukaan olisi erikseen arvioitava, olisiko syytä muuttaa todistajien palkkioiden ja valtion varoista maksettujen todistelukustannusten takaisin korvaamisen osalta vallitsevaa järjestelmää. Mietinnössä lausutun mukaan ehdotetuilla muutoksilla ei ole mainittavaa taloudellista vaikutusta viranomaistoimintaan. Kustannusvaikutuksia on kuitenkin esimerkiksi anonyymin todistelun edellyttämillä äänenmuunnoslaitteistojen hankinnalla. Helsingin hovioikeus toteaa, että kuultavan asemalla ei ole vaikutusta hänen kertomuksensa luotettavuuden arviointiin. Toimikunnan esittämä muutos jää siten lähinnä terminologiseksi ja oikeudenkäynnissä todistelutarkoituksessa kuultavia on edelleenkin kolme ryhmää: todistajat ja asianosaiset sekä näiden välimuotona oleva kuultavien ryhmä. Tällaisesta terminologisesta muutoksesta aiheutuu uusia oikeudellisia tulkintaongelmia esimerkiksi silloin, kun todistajan rooli muuttuu kesken oikeudenkäynnin asianosaiseksi. Nykyinen sääntelytapa saattaa olla jopa selkeämpi, kun jo lähtökohtaisesti, 20

HE 46/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäymiskaarta.

HE 46/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäymiskaarta. Hallituksen esitys eduskunnalle oikeudenkäymiskaaren 17 luvun ja siihen liittyvän todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4

Lisätiedot

Palkan ulosmittauksen kehittäminen

Palkan ulosmittauksen kehittäminen 35/2011 Palkan ulosmittauksen kehittäminen Lausuntotiivistelmä 35/2011 Palkan ulosmittauksen kehittäminen Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriö, Helsinki 2011 1.8.2011 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

HE 245/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 245/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan hallintolainkäyttölain todistelusäännöksiä

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt

Lisätiedot

69/2012. Todistelu yleisissä tuomioistuimissa

69/2012. Todistelu yleisissä tuomioistuimissa 69/2012 Todistelu yleisissä tuomioistuimissa 69/2012 Todistelu yleisissä tuomioistuimissa Edita Prima Oy, Helsinki 2012 9.11.2012 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Todistelu yleisissä tuomioistuimissa

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen Oikeusministeriö, Helsinki 2011 31.12.2010 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Palkan ulosmittauksen

Lisätiedot

Tuomioistuinmaksulaki

Tuomioistuinmaksulaki Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä

Lisätiedot

Toimitettu myös sähköisessä muodossa osoitteeseen oikeusministerio@om.fi

Toimitettu myös sähköisessä muodossa osoitteeseen oikeusministerio@om.fi PL 4 (Yliopistonkatu 3) 00014 Helsingin yliopisto puh (09) 191 22 766 faksi (09) 191 22 762 s-posti: info@iprinfo.com www.iprinfo.com Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto PL 25 00023 Valtioneuvosto Toimitettu

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Talentum Helsinki 2009 Juridica-kirjasarjassa ilmestyneet teokset: 1. Hallintomenettelyn

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA

TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA 28.8.2003 2207/4/02 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA 1 KANTELU

Lisätiedot

Toimikunnan mietintöön sisältyy seuraavat kohdat, joiden osalta en voi yhtyä enemmistön näkemykseen.

Toimikunnan mietintöön sisältyy seuraavat kohdat, joiden osalta en voi yhtyä enemmistön näkemykseen. Asianajaja Markku Fredman Eriävä mielipide Todistelutoimikunnan mietintöön 1. Anonyymi todistelu Toimikunnan mietintöön sisältyy seuraavat kohdat, joiden osalta en voi yhtyä enemmistön näkemykseen. Toimikunta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

OSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON... 313 1 Tämän luvun tutkimuskohde... 313 2 Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus...

OSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON... 313 1 Tämän luvun tutkimuskohde... 313 2 Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XIII Lyhenteet... XXXI I JOHDANTO... 1 1 Tutkimuskohde... 1 2 Tutkimuskohteen valinnan perustelut... 8 3 Tutkimuksen tavoitteet ja merkitys... 10 4 Tutkimusmenetelmä

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

Oikeuskanslerinvirastoon on lisäksi lainattu käräjäoikeudesta asiakirjavihko.

Oikeuskanslerinvirastoon on lisäksi lainattu käräjäoikeudesta asiakirjavihko. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.03.2014 Dnro OKV/541/1/2012 1/7 Päätöksen suluissa olevat ja katkoviivoilla merkityt kohdat sisältävät viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n 1 momentin 25 kohdan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN KESKITTÄMINEN MARKKINAOIKEUTEEN

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN KESKITTÄMINEN MARKKINAOIKEUTEEN 1 HELSINGIN HOVIOIKEUS Salmisaarenranta 7 I PL 132 00181 Helsinki Puhelin 0103640500, Telefax 0103640512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi 16.6.2010 Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548 TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO Käräjätuomari Mikko Saleva Julistettu istunnossa Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen Asiano: 19.9.2006 R 06/548 Syyttäjä Vastaaja(t) Johtava

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2011

Hovioikeuksien ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Hovioikeuksien ratkaisut Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä pieneni hieman vuonna Hovioikeudet ratkaisivat 11 000 asiaa vuonna, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia

Lisätiedot

HE 30/2012 vp. Valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista

HE 30/2012 vp. Valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista HE 30/2012 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 1 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ annettua lakia ehdotetaan

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle seulontamenettelyä hovioikeudessa koskevien oikeudenkäymiskaaren

Hallituksen esitys Eduskunnalle seulontamenettelyä hovioikeudessa koskevien oikeudenkäymiskaaren 1 Hallituksen esitys Eduskunnalle seulontamenettelyä hovioikeudessa koskevien oikeudenkäymiskaaren säännösten muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valitusasian

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen.

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen. KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja valituksen kohde Turun hovioikeuden päätös Nro 588 Dnro R 04/152/26.2.2004 Anna- Liisa Yli-Kovero Asia Hakija ja valittaja Virkasuhteen purkaminen Anna-Liisa Yli-Kovero

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011 1 (5) ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS Kuopio 16.6.2014 Nro 48 Oikeusministeriölle Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011 Asia: Lausunto tuomioistuinlakia valmistelleen työryhmän

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704. Laki. N:o 689. oikeudenkäynnistä rikosasioissa

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704. Laki. N:o 689. oikeudenkäynnistä rikosasioissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704 SISÄLLYS N:o Sivu 689 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa... 2207 690 Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta...

Lisätiedot

RIKOSPROSESSIN TARKISTAMINEN; TYÖRYHMÄN OSAMIETINTÖ - TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA

RIKOSPROSESSIN TARKISTAMINEN; TYÖRYHMÄN OSAMIETINTÖ - TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA RIKOSPROSESSIN TARKISTAMINEN; TYÖRYHMÄN OSAMIETINTÖ - TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA Työryhmän mietintö ja siitä pyydetyt lausunnot Oikeusministeriö asetti 22 päivänä toukokuuta 2001 työryhmän, jonka tehtäväksi

Lisätiedot

Rikosprosessin tarkistaminen

Rikosprosessin tarkistaminen LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:21 Rikosprosessin tarkistaminen Lausunnot työryhmän osamietinnöstä Tiivistelmä LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:21 Rikosprosessin tarkistaminen Lausunnot työryhmän osamietinnöstä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

4 PALUU i HAKU KAIKISTA Valtiopäiväasia, HE 83/2004 Sivu 1/1 4 PALUU i HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 83/2004 vp oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä

Lisätiedot

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660 1 of 6 21/03/2011 13:23 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 13.7.2001/660 13.7.2001/660 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki vähemmistövaltuutetusta

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Todistelu yleisissä tuomioistuimissa

Todistelu yleisissä tuomioistuimissa Niemi, Johanna 19.3.2013 Professori Todistelu yleisissä tuomioistuimissa OM Mietintöjä ja lausuntoja 69/2012 Pyydettynä lausuntona yllä mainitusta mietinnöstä totean seuraavaa. 1 Yleistä OK 17 luvun kokonaisuudistus

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011 SISÄMINISTERIÖN ASETUS VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN ASUSTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN TUNNUKSISTA 1. Yleistä Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen HE 22/2014 eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.2 ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa

Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa M a t t i K u u l i a l a Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä. Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013

Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä. Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013 Suomen Tuomariliitto Finlands Domareförbund ry OIKEUSMINISTERIÖLLE Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013 Pyydettynä lausuntona Tuomariliitto

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIVELALLISEN TOIMINNAN ERITYISTARKASTUS 8/2004 (Sisältöä muutettu 25.11.2008; muutokset lihavoitu) 1 ERITYISTARKASTUKSEN TAVOITTEET 2 ERITYISTARKASTUKSEN

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2010

Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2010 Hovioikeudet ratkaisivat 11 300 asiaa vuonna 2010, mikä on likimain yhtä paljon kuin

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 30/2003 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2005 10.6.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallituksen poliisiosaston päätös 31.3.2003, jolla

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2011

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2011 Oikeus 0 Korkeimman oikeuden ratkaisut 0 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 00 asiaa vuonna 0 Korkein oikeus ratkaisi vuonna 0 kaikkiaan asiaa, mikä on asiaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa, 0,

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi esitutkintalakia, poliisin

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

65/2012. Vertailua eräistä todistusoikeudellisista kysymyksistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa

65/2012. Vertailua eräistä todistusoikeudellisista kysymyksistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 65/2012 Vertailua eräistä todistusoikeudellisista kysymyksistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 65/2012 Vertailua eräistä todistusoikeudellisista kysymyksistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja

Lisätiedot