Uudistuva ja verkostomainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudistuva ja verkostomainen"

Transkriptio

1 Uudistuva ja verkostomainen Keski- Uudenmaan kaupunki Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen päivitetty loppuraportti

2 Sisällys Alkusanat 4 1. Tiivistelmä Nykytilanne sekä tulevaisuus erillisinä ja yhtenä kuntana Kuntien yhdistymisen edut ja haitat Arvio nykytilasta, kun kunnat ovat erillisiä Keskiuusmaalainen identiteetti Keski-Uudenmaan kuntien väestö ja ikärakenne Kuntien talouden nykytila Kuntien palveluverkon nykytila Kuntien palvelurakenteen nykyiset kustannukset Kuntien nykytilan edut ja haitat Arvio tulevaisuudesta, jos kunnat jatkavat erillisinä Erillisten kuntien talouden tulevaisuudennäkymät Erillisten kuntien sopeuttamismahdollisuudet palveluverkon avulla Erillisten kuntien edut ja haitat Ehdotus Keski-Uudenmaan kaupungiksi Visiona uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki Kuntalaisten mielipide palvelujen saavutettavuudesta: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Kaupunkirakenne ja palvelujen sijainti Palvelujen ja hallinnon järjestäminen MALY-palvelut Yhdyskuntatekniset palvelut sekä vesi- ja energiaverkko Kilpailukykypalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Talouspalvelut Hallinto-, henkilöstö- ja tukipalvelut ICT-palvelut Lähidemokratia sekä päätöksenteko- ja viranhaltijaorganisaatiomallit Arvio tulevaisuudesta, jos kunnat yhdistyvät Keski-Uudenmaan kaupungiksi Henkilöstöjärjestelyiden vaikutus Palveluverkon ja toimitilajärjestelyiden vaikutus Palveluiden sähköistämisen vaikutus Yhdyskuntarakenteen vaikutus Keski-Uudenmaan kaupungin talous Keski-Uudenmaan kaupungin edut ja haitat Ohjausryhmän esitys 78 Keski-Uudenmaan kaupungin logo: Mainostoimisto Elido Oy, Kerava Taitto: Mainostoimisto Jabadabaduu, Pori Liitteet 80 Liite 1 Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä kaksikielisyyden kustannuksista 80 Liite 2 Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhdistymisselvityksen aikana 81 Liite 3 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen organisointi 84 Liite 4 Organisaatiokaaviot 86 Taustamateriaali

3 Alkusanat Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntien kuntarakennelain mukainen yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa Selvityksen loppuraportti valmistui syyskuussa Lokakuussa 2014 kahdeksan kunnan valtuustot totesivat, että yhdistymisselvitys on tehty kuntarakennelain mukaisesti. Nurmijärvi päätti jättäytyä selvityksestä pois. Muut valtuustot hyväksyivät yhdistymisen edellyttämät talous- ja henkilöstökriteerit. Kerava jäi pois selvityksestä tammikuussa 2015 ja Sipoo maaliskuussa Yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä päätti kokouksessaan päivittää yhdistymisselvityksen loppuraportin viiden, selvityksessä mukana olevan kunnan tiedoilla käynnistää yhdistymissopimusluonnoksen valmistelun tarkennetun aikataulun ja yhdistymisselvityksen työsuunnitelman mukaisesti. Käsissä on nyt ohjausryhmän toimeksiannon mukainen päivitetty loppuraportti. Yhdistymissopimusluonnosta on valmisteltu samanaikaisesti loppuraportin kanssa. Tavoitteena on, että kunnat päättävät syyskuussa 2015 jatkaa yhdistymissopimusluonnoksen valmistelua yhdessä muiden kuntien kanssa, toteuttavat kuntalaisten kuulemisen yhdistymisestä sekä käsittelevät yhdistymissopimuksen valtuustoissaan helmikuussa Kesällä ja syksyllä 2013 vapaaehtoisesti käynnistyneet Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys sekä Sipoon, Pornaisten ja viiden Itä-Uudenmaan kunnan yhdistymisselvitys eivät ole johtaneet kuntien yhdistymiseen. Myös valtion käynnistämä metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys on päättynyt tuloksettomana. Valtakunnallinen sote-uudistus karahti kiville Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana. Uuteen, Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu 19 itsehallintoalueen muodostaminen ja sote-järjestämisvastuun siirtäminen niille, mutta yksityiskohdat ovat vielä auki. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen rinnalla on käynnistetty viiden selvityskunnan sekä Nurmijärven yhteinen sote-projekti. Sen tavoitteena on vaikuttaa valtakunnalliseen ja Uudenmaan sote-ratkaisuun keskiuusmaalaisten hyödyksi. Sote-projektin keskeisimmät tulokset ja toimenpide-ehdotukset sisältyvät yhdistymisselvityksen päivitettyyn loppuraporttiin. Edellisten hallitusten aikana valmisteltu metropolilaki on sellaisenaan kuopattu. Uuden hallitusohjelman mukaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä valtakunnallisesti (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Tulevaisuuden kunnasta hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus ja että kuntien päätehtävänä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista. Hallitus käynnistää myös vapaakuntakokeilun sekä panostaa digitaalisuuteen, kokeiluihin ja normien purkamiseen. Linjaukset ennakoivat suuria muutoksia kuntien tehtäviin: niitä siirrettäneen itsehallintoalueille sote-palvelut edellä. Kuntien nykyisistä tehtävistä korostuu jatkossa edunvalvonta niihin tahoihin, jotka tuottavat kuntalaisille palveluja. Isolla kunnalla on paremmat mahdollisuudet selvittää kuntalaisten tarpeet ja mielipiteet, toteuttaa aitoa osallisuutta ja lähidemokratiaa sekä enemmän äänivaltaa toimia asukkaidensa parhaaksi. Tulevat muutokset kuntien tehtäviin, kuntien talouden sopeuttamistarpeen selättäminen sekä hallitusohjelman vapaakunta-, digitalisaatio- ja kokeilumahdollisuudet antavat hyvät lähtökohdat uudelle Keski-Uudenmaan kaupungille, jos sellainen päätetään perustaa. Mäntsälässä Johanna Viita projektinjohtaja Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Keski-Uudenmaan selvitysalue km asukasta Espoon jne. selvitysalue km asukasta Vantaa 241 km asukasta Helsinki 209 km asukasta 4 5

4 1. Tiivistelmä 1.1 Nykytilanne sekä tulevaisuus erillisinä ja yhtenä kuntana tasoon. Verotettavan tulon kasvun alenema vastaa vuosina noin 0,3-0,6% veroprosenttiyksikköä vuodessa. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvu näkyy palveluntarpeen kasvuna, joka nykymenoilla tarkoittaa vuoden 2020 jälkeen keskimäärin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Ikääntymisen vaikutus näkyy myös eläkkeelle jäämisenä, mikä osaltaan heikentää verotettavan tulon kasvua 0,1-0,3 veroprosenttiyksikköä vuodessa. Laskelman suurimmat epävarmuustekijät ovat sote-uudistuksen ja uuden hallitusohjelman lopulliset vaikutukset ml. kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen korottaminen. Näitä ei ole huomioitu painelaskelmissa. Esimerkiksi Tuusulassa kiinteistöveroprosenttien korotusten vaikutuksen on arvioitu olevan 1 miljoona euroa vuodessa. Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien toimintakatteiden nousuun kohdistuu menneen kaltainen paine ja kunnat päättävät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuvat vuoden 2015 veroprosenteilla vuoteen 2020 mennessä sellaiselle tasolle, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti (lähes) pois, on kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 78 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin kahden ja puolen veroprosenttiyksikön tuottoa. Kuntien sopeuttamisohjelmat on kuvattu alla olevassa taulukossa. Erillisten kuntien sopeuttamisohjelmat ovat yhteensä 28 Me, joka on 35% kuntien yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta, 78 Me. Nykytilanne Keski-Uudenmaan alueen erityispiirteinä ovat muuhun maahan verrattuna suuri asukasluvun kasvu nuori mediaani-ikä nopea ikääntyminen: yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2040 asti hengellä vuosittain (kuntien omien ennusteiden mukaan tätäkin nopeammin). Keski-Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu väkiluku on nyt asukasta. Luku on ollut kasvussa ja Tilastokeskuksen maltillisen väestöennusteen perusteella kasvaa edelleen. Kuntien palvelurakenne on koko valtakunnan tasolla edullinen. Toimintamenot ovat maltillisia suhteessa omiin toimintatuloihin. Kaikkiin Manner-Suomen kuntiin verrattuna kaikki viisi selvitysalueen kuntaa ovat kuudenkymmenen parhaan kunnan joukossa. Tästä huolimatta alueellinen palveluverkko ei ole optimaalinen. Suuri osa Keski-Uudenmaan kunnista on ollut taloudellisesti erittäin vahvoja vielä vuonna 2013 koko maan tasolla tarkastellen. Tämä siitä huolimatta, että vuonna 2009 alkanut heikko taloudellinen kehitys on iskenyt joihinkin kuntiin, esimerkiksi Pornaisiin, poik- keuksellisen lujasti. Tuusulan tase ja tuloksentekokyky ja talouden sopeutumismahdollisuus tuloissa oli vahvin vielä Lähituntumassa seurasivat Hyvinkää ja Järvenpää. Tulevaisuus erillisinä kuntina Itsenäisinä kuntina jatkaessaan kuntien on sopeutettava toimintaansa toisaalta pystyäkseen turvaamaan kasvun ja toisaalta voidakseen turvata erityisesti ikääntyvien ihmisten edellyttämät palvelut. Kuntien on jatkuvasti turvattava myös tarpeellinen infrastruktuuri. Rakentamisen rahoitukseen ei riittäne veroprosentin nostolla saavutettava lisärahoitus, vaan kuntien on (netto)velkaannuttava ja/tai myytävä likvidiä omaisuuttaan. Kuntien tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta valtionosuusleikkauksista. verotulojen kasvun alenemasta sekä väestönkasvun, ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista. Valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa 1,5 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 2017 Sopeutustarve Toimintakatteen meur meur/vuosi yhteensä eur/as vero-% kasvun raja-arvo Hyvinkää % Järvenpää % Mäntsälä % Pornainen % Tuusula % Yhdistelmä Taulukko. Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua. Sopeutus meur TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 Yhteensä eur/as vero-% Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä Taulukko. Kuntien oma arvio mahdollisesta sopeuttamisesta. Seuraavassa taulukossa on arvioitu itsenäisten kuntien veroprosentteja kuntakohtaisten sopeuttamismahdollisuuksien toteuttamisen jälkeen. Toisin sanoen vaikka kunnat toteuttavat kaikki arvioimansa sopeuttamismahdollisuutensa, niiden veroprosentti nousee huomattavasti nykyisestä. Veroprosentti TP 2013 TP 2014 Tpe 2015 TASU 2016 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä

5 Tarkasteltaessa toimintakatteen kasvun raja-arvoja ja veropaineita voidaan havaita, että kuntien välillä ei toimintakatteiden kasvujen rajoissa ole niin suurta hajontaa kuin veropaineessa. Ero johtuu siitä, että kuntien tasapainotuspakettien ja -keinojen välillä on suuria eroja. Huomattavaa on, että jos kunnat sopeuttaisivat toimintaansa ainoastaan palveluverkon uudentamisella, ei toimenpiteillä pystyttäisi kattamaan koko sopeuttamistarvetta - vaikka kunnat tekisivät erittäin kovia palveluverkon muuttamispäätöksiä. Toisaalta yksikään kunta ei pysty kattamaan sopeuttamistarvettaan muuttamatta jatkossa myös palveluverkkoaan. Ehdotus Keski-Uudenmaan kaupungiksi Keski-Uudenmaan kaupungin visiona on uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki. Uudistuvuus tarkoittaa, että älykkäästi ja ketterästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa. Se on kilpailukykyinen ja vetovoimainen mahdollisuuksien luoja sekä vahva metropolialueen toimija. Verkostomaisuus tarkoittaa, että uusi kaupunki yhdistää alueen keskukset toimivaksi verkostoksi. Vahvat paikalliset identiteetit, loistava sijainti metropolialueella sekä laaja alue luovat yhdessä houkuttelevan toimintaympäristön ja monia vaihtoehtoja asukkaille ja yrityksille. Kaupunkirakenteen runkona on kolme kaupunkialuetta, jotka muodostuvat yli nykyisten kuntarajojen, voimakkaimpien keskusten tai palvelukeskittymien ympärille. Kaupunkialueet ovat Tuusulanjärvi, Hyvinkää ja Mäntsälä. Palveluverkko suunnitellaan siten, että kukin kaupunkialue käsittää keskustaajamat, kylät ja niiden vaikutusalueella olevan haja-asutusalueen. Kaupunkirakenteen kehittämisen tukena ovat kuusi uudistuvan rakenteen kriteeriä. Niiden mukaan kaupungin palvelut luokitellaan saavutettavuuden perusteella seuraavasti: lähipalvelut. kaupunkialueen palvelut ja keskitetyt palvelut. Lähipalveluja voi olla useita kussakin Keski-Uudenmaan kaupungin kolmesta kaupunkialueesta väestöpohjan mukaisesti. Kaupunkialueen palveluja on Tuusulanjärven, Hyvinkään ja Mäntsälän kaupunkialueissa kussakin vähintään yksi. Keskitettyjä palveluita on koko Keski-Uudenmaan kaupungissa vain yksi tai väestöpohjasta riippuen useampiakin koko kaupungin väestön tarpeisiin. - Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön palveluista suunnittelu-, kehittämis-, ohjaus- ja koordinaatiotyöt ovat keskitettyjä palveluita. Neuvonta-, asumisen tuki-, rakennusvalvonta- ja tarkastuspalveluja saa kaupunkialuetasolla kaupungin yhteisistä asiakaspalvelupisteistä. Myös isojen kaavoitus- tai aluehankkeiden projektitoimistoja voidaan tilapäisesti perustaa kaupunkialuetasolle. Lähipalvelut tuotetaan sähköisesti ja mobiilisti (mm. palautejärjestelmät). Joukkoliikenteen matkustajapalvelut toimivat kaikilla palvelutasoilla. - Yhdyskuntateknisistä palveluista omaisuuden hallinta ja tilaajatehtävät ovat keskitettyjä palveluita. Korjaus-, ylläpito- ja huoltopalvelut toimivat mobiilisti paikallisissa kohteissa lähipalveluina. Huoltovarikoita on kolme, joista yksi on keskusvarikko. - Kilpailukykypalvelut ovat keskitettyjä palveluita. Yritysten neuvonta- ja kehittämistehtävät keskitetään samaan yhtiöön. Yritysten sijoittumispalvelut sijoitetaan maankäytön, kaavoituksen, mittauspalveluiden, rakennusvalvonnan ja kaupunkitekniikan suunnittelun yhteyteen. Organisaatio on keskitetyn palvelun mukainen, mutta jalkautuu aktiivisesti lähipalveluna lähelle asiakasta. - Sivistyspalveluista varhaiskasvatus ja perusopetus ovat lähipalveluja. Päivähoitopalvelua täydentävät yksityiset toimijat, joiden osuudeksi laskennallisista hoitopaikoista tavoitellaan n %. - Keski-Uudenmaan kaupungissa toisen asteen opetuspalvelut tuottaa yksi tai useampi oppilaitos, jotka voivat olla myös osakeyhtiöitä, kuntayhtymiä ja liikelaitoskuntayhtymiä. Lukio- ja ammatillinen koulutus järjestetään keskitettynä palveluna. Oppilaitoksen tai oppilaitosten toimipisteet ovat kuitenkin kaupunkialueilla. - Nuorisopalvelut järjestetään kaupungin omana palveluna osin kaupunkialueen palveluina ja osin lähipalveluina. Sähköisten, mobiili- ja verkkopalveluiden tuotanto sekä tapahtumatuotanto ovat keskitettyjä palveluita. - Kirjastolla on laajoja monitoimipalvelupisteitä lähipalveluna hyödyntäen nykyisiä pääkirjastoja, joiden kokoelmat voivat osittain erikoistua. Palveluja täydentävät reuna-alueilla itsepalvelukirjastot sekä liikkuvat palvelut. Lisäksi koko kaupungin alueella kehitetään sähköisiä palveluja, itse- ja mobiilipalveluja. - Yksi Keski-Uudenmaan opisto vastaa kansalaisopistotoiminnan sekä taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Toimipisteet ovat kaupunkialueen palveluja. Opetustoimintaa järjestetään myös lähipalveluna hyödyntäen eri toimijoiden tiloja. - Liikuntapalvelut vastaa sekä liikuntapaikoista että -toiminnasta. Palvelut järjestetään yhteistyössä kolmannen sektorin ja opiston kanssa lähipalveluina, kaupunkialueen palveluna sekä keskitettyinä palveluina. - Kulttuuripalvelut mahdollistavat erikoistumisen keskitetyissä ja kaupunkialuetason palveluissa. Kulttuurimatkailussa yhdistetään resurssit ja markkinointi sekä toiminnan koordinointi yhteistyössä yrittäjien kanssa. Museon eri toimintayksiköillä on eri tavoin painottuneet kokoelmat, jotka täydentävät toisiaan. - Taloushallinnon ydintoiminnot ovat keskitettyjä palveluita ja ne keskitetään yhteen kaupunkialueen keskukseen pääradan varrelle. Taloushallinnon peruspalvelut voidaan ulkoistaa. - Hallinto-, henkilöstö- sekä henkilöstöhallinnon tukipalvelut ovat keskitettyjä palveluita. Ne keskitetään yhteen toimipisteeseen. Hallinnon palvelupisteitä on yksi tai useampi koko kaupungin alueella. Ruokapalveluissa siirrytään keskuskeittiö-jakelukeittiö -malliin. Keskus- ja jakelukeittiöiden määrä arvioidaan tulevan palveluverkon pohjalta. Siivouspalveluiden hallinnointi mukaan lukien ostopalveluiden sopimushallinta ovat keskitettyjä palveluita. Siivouspalveluja ei tarvitse tuottaa kokonaan kunnan omana tuotantona. - ICT-palvelut sijoitetaan keskitettyinä palveluina kahteen yksikköön: tietohallintoyksikköön ja tietoteknisten palveluiden yksikköön. Tietotekniset palvelut hankitaan myöhemmin ulkopuolisilta toimittajilta kustannustehokkuuden ja yhä kasvavan asiantuntemuksen tarpeen takia. - Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät koko Uudenmaan kattavan itsehallintoalueen järjestettäväksi viimeistään Tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan sote-palveluiden järjestämisestä vastaa silloin Keski-Uudenmaan yksikkö, joka on osa Uudenmaan itsehallintoaluetta. Lisäksi tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan yksikkö järjestää sote-palvelut sen mukaan kuin ne Keski-Uudenmaan kaupungissa vuosina on järjestetty tai suunniteltu järjestettävän. Jos kuntaliitosta ei synny, kuntaliitoksen sote-suunnitelma voidaan toteuttaa perustamalla väliaikainen kuntayhtymä Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kesken vuosiksi Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa voidaan hyödyntää hallitusohjelmassa mainittu vapaakuntakokeilu. - Keski-Uudenmaan kaupungissa sote-lähipalveluita ovat muun muassa neuvolapalvelut, lapsiperheiden kotipalvelu, lasten ja nuorten ennaltaehkäisevä suun terveydenhoito, oppilashuolto, perhetyö ja perhesosiaalityö, nuoria tukevat palvelut, ikäihmisten päivätoiminta ja omaishoito, mielenterveys- ja päihdepalveluista päivä- ja työtoiminta ja tuettuasuminen, vammaispalveluista ja kehitysvammahuollosta omaishoito ja päivätoiminta sekä aikuisten sosiaalipalveluista kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi sekä kotiin tuotava psykososiaalinen tuki. Näitä palveluja johdetaan keskitetysti ja tuotetaan lähellä kuntalaisia. - Kaupunkialueen sote-palveluita ovat muun muassa kiireetön ja subakuuttivastaanottopalvelu, suun perusterveydenhoito, perheneuvolapalvelut, opiskeluhuollon palvelut, lastensuojelun avohuolto ja jälkihuolto, ikäihmisten tehostettu palveluasuminen, ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusyksikkö sekä päiväkeskus, vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon päivä- ja työkeskustoiminta sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden alueellinen sosiaali- ja terveyspalvelu. Näitä palveluja johdetaan keskitetysti ja tuotetaan hajautetusti. - Keskitettyjä sote-palveluita ovat muun muassa ensihoito ja sairaankuljetus, päivystys ja akuutti sairaalahoito, psykiatrinen päivystys, geriatrian akuuttisairaalahoito, ikäihmisten sosiaalipäivystys ja kuntoutus sekä suun terveydenhuollon päivystys ja anestesiaa vaativat suuren riskin potilaitten palvelut sekä aikuisten sosiaalinen kuntoutus. - Muihin Keski-Uudenmaan kaupungin palveluihin verrattuna, sote-palveluissa on myös ns. seudulliset palvelut, joilla tarkoitetaan koko Uudenmaan kattavan itsehallintoalueen tuottamia erityisen vaativan erikoissairaanhoidon palveluita sekä tukipalveluita. Esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamispalvelut tuotetaan seudullisena palveluna, mutta niiden palvelupisteitä on kuitenkin vähintään yksi kullakin Keski-Uudenmaan kaupungin kaupunkialueella. Keski-Uudenmaan kaupungin valtuuston koko on vähintään 67 jäsentä. Hallituksen jäsenmäärä on 17. Lisäksi ovat tarkastuslautakunta ja tulevaisuusvaliokunta sekä yksi palvelulautakunta, yksi sote-palvelulautakunta (joka toimii arviolta asti) ja yksi lupalautakunta. Valiokuntia (esim. tulevaisuusvaliokunta) ja jaostoja (esim. kaupunkikehitysjaosto) perustetaan tarpeellinen määrä. Hallituksen ja lautakuntien jäsenet koostuvat valtuutetuista ja keskeisimmät luottamushenkilöt ovat osa- tai kokopäiväisiä. Kaupungissa toimii valtuuston valitsema päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (pormestari). Toiminnan ja talouden ohjauksen perustana toimii sovellettu tilaaja-tuottaja-toimintatapa. Valtuusto ja hallitus ohjaavat ja koordinoivat keskeisiä toimintoja, mm. taloutta ja edunvalvontaa. Palvelulautakunnat ja aluelautakunnat (lähifoorumit) vastaavat palveluiden tilaamisesta valtuuston hyväksymän päätösvallan puitteissa. Liikelaitosten johtokunta vastaa liikelaitosten osalta palveluiden tuottamisesta (ks. luottamushenkilöorganisaatio liitteenä 4). Kuntarakennelakia ja uutta kuntalakia noudattaen sekä perustuen uuden kaupungin visioon ja kuntalaisja luottamushenkilökyselyihin, Keski-Uudenmaan kaupungissa otetaan käyttöön aluelautakuntamalli (lähifoorumit). Lähifoorumeiden määrä on kolme perustuen yhdyskuntarakenteen kaupunkialueiden määrään. Lähifoorumeilla on merkittävää omaa päätös- ja budjettivaltaa. Ne vastaavat vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa lähipalveluiden tilaamisesta alueelleen. Lähifooruiden jäsenmäärä on 15 ja niiden jäsenet valitaan suorilla vaaleilla kuntavaalien yhteydessä. Lä- 8 9

6 hifoorumeiden puheenjohtajilla on läsnäolo-/puheoikeus kaupunginhallituksessa. Viranhaltijaorganisaatio on päätöksenteko- ja lähidemokratiamallin mukainen ja se perustuu sovellettuun tilaaja-tuottajamalliin. Palveluiden tilaamisvastuu on palvelulautakunnalla, sote-palvelulautakunnalla ja lähifoorumeilla. Asioiden valmistelemisesta palvelulautakunnalle vastaa tilaajajohtaja. Asioiden valmistelemisesta sote-palvelulautakunnalle vastaa sote-tilaajajohtaja. Asioiden valmistelemisesta lähifoorumeille vastaavat tilaajajohtajan alaisuudessa toimivat tilaajapäälliköt. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön palveluiden, yhdyskuntateknisten palveluiden sekä kilpailukykypalveluiden vastuu on kaupunginhallituksella ja sen kaupunkikehitysjaostolla. Asioiden valmistelemisesta niille vastaa kaupunkikehitysjohtaja. Palveluiden tuotantopuolesta eli tuotantoprosessien määrittelystä ja johtamisesta vastaa palvelutuotantojohtaja, joka vastaa asioiden valmistelemisesta liikelaitosten osalta liikelaitosten johtokunnalle. Palvelut tuotetaan asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa, josta vastaa lähifoorumeiden viranhaltijajohto (ks. viranhaltijaorganisaatiokaavio liitteestä 4). Kuntien yhdistymisen taloudelliset vaikutukset Jos kunnat päättävät solmia liitoksen vuonna 2017, yhdistyminen edellyttää erillisiltä kunnilta sekä henkilöstöjärjestelyjä että sopeuttamistoimia jo ennen yhdistymistä vuosina Ennen yhdistymistä toteutettavin henkilöstöjärjestelyin voidaan hyödyntää enintään 90 hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstöön kuuluvan työntekijän eläköityminen sekä tällä tavoin vähentää henkilöstön päällekkäisyyksiä. Hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstöstä on samoissa tehtävissä arviolta yhteensä noin 200 henkilöä. Sopeuttamispotentiaali on näin ollen yhteensä 10 Me, josta 4,5 Me on mahdollista saavuttaa ennen yhdistymistä. Kuntien yhdistyminen edellyttää myös, että kunnat sopeuttavat toimintaansa omien sopeuttamisohjelmiensa mukaisesti eli vuosina yhteensä 28 miljoonalla eurolla. Koska tämä on noin 35% kuntien yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta (78 Me), sopeutustyö on kesken kuntien yhdistyessä. Liitoksen toteuduttua uudistetaan palveluja, hallintoa ja palvelurakennetta yhdistymisselvitykseen perustuen ja hyväksyttävän yhdistymissopimuksen mukaisesti. Yhdyskuntarakenteen vaikutus on vuoteen 2050 mennessä yhteensä Me. Tästä väestön ja työpaikkojen edullisemman sijoittumisen osuus on Me, joukkoliikenteen kasvun minimoimisen osuus 2-9 Me sekä opetuksen ja sote-kuljetusten kasvun hillitsemisen osuus 3-9 Me. Palveluista suurimmat sopeuttamispotentiaalit ovat sote-palveluissa, vuosittain Me, sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnassa, vuosittain yhteensä noin 23 Me. Palvelujen sähköistämisen yhteenlaskettu sopeuttamispotentiaali on vähintään 13,5 Me vuodessa. Toteuttamisen ja kehittämisen kustannukset ovat karkeasti arvioiden 20% vuotuisesta säästöstä eli yhteensä 2,7 Me vuodessa. Tietojärjestelmien ja tietotekniikan yhdistämisen sopeuttamispotentiaali vuositasolla on 1,5 Me. Kertaluonteiset kustannukset ovat noin 2,4 Me. Palveluverkon ja toimitilajärjestelyiden ylläpitokustannusten sopeuttamispotentiaali on noin vuosittain enintään 10,2 Me, josta sivistyspalveluiden osuus on perusopetuksen osalta enintään 5,8 Me ja päiväkotien osalta enintään 0,6 Me. Lisäksi yhdyskuntateknisten palveluiden sopeuttamispotentiaali on 1,8 Me vuodessa. Tuotantorakennuksia joudutaan jossain määrin rakentamaan uudestaan, minkä vuoksi uusi kaupunki aluksi velkaantuu. Samalla saadaan rakennuksia realisoitua joko rakennuksina tai niiden tontteina, mutta niistä saatavaa tuloa ei kuitenkaan ole yhdistymisselvityksessä arvioitu kuin yleispiirteisesti perusopetuksen osalta. Suurin yksittäinen lisäkustannus nykytilanteeseen verrattuna tulee joukkoliikenteen järjestämisestä, vuosittain noin 7,9 Me. Summa on arvioitu HSL-tyyppisen ratkaisun perusteella Sipoon ja Keravan kulurakenteen pohjalta. Toinen vaihtoehto on järjestää joukkoliikenne itse itsenäisenä joukkoliikenneviranomaisena nykyisen Hyvinkään kaupungin tapaan. Palkkojen harmonisoinnin arvioidaan nostavan palkkakustannuksia vuositasolla noin 1,4 Me. Tämä edellyttää, että tehtäväkohtaiset palkat määräytyvät kussakin hinnoittelutunnuksessa selvityskuntien keskiarvopalkkojen mukaan. Keski-Uudenmaan kaupungin yhteenlaskettu sopeuttamispotentiaali on laskettu ottaen huomioon, että sopeuttamispotentiaali ei todennäköisesti toteudu suurimman mahdollisen, saavutettavissa olevan säästön mukaan eikä nopeimmalla mahdollisella aikataululla. Tästä huolimatta Keski-Uudenmaan kaupungin yhteenlaskettu sopeuttamispotentiaali vuosina on 67 Me. Oletuksena on, että liitos on neutraali valtionosuuden muutoksen suhteen. Myös tiedossa oleva valtionosuusavustus (8Me) ei olennaisesti vaikuta kuntien talouteen. Avustus maksetaan kolmena vuonna peräkkäin. Avustuksen merkitys kokonaisuudessa on hyvin pieni. Se käytetään kuntarakennelain mukaisesti välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin. Jos yhdistyvät kunnat hyödyntävät hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstön eläköitymisen ja toteuttavat omat sopeuttamisohjelmansa vuosina ja jos Keski-Uudenmaan kaupunki hyödyntää edellä arvioidun sopeuttamispotentiaalin, uuden kaupungin talous on liitoshetkellä alijäämäinen. Alijäämäisyys johtuu siitä, että erilliset kunnat eivät pysty omin toimenpitein tasapainottamaan talouttaan sopeuttamistarpeensa edellyttämällä tavalla ennen yhdistymistä. Kunnat velkaantuvat suurehkojen investointien johdosta. Yksittäisten kuntien nettovelka kasvaa suuremmaksi kuin keskimäärin muilla kunnilla Suomessa ja yhdeksi kunnaksikin laskettuna velkaantuminen ylittää maan keskiarvot.* Keski-Uudenmaan kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää näin ollen toimintakatteen kasvun rajoittamista 3,5 prosenttiin vuodessa sekä maltillisia veroprosentin korotuksia seuraavan taulukon mukaisesti. Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 TP 2014 Tpe 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 TE 2024 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 7.36% -0.05% 0.93% 5.06% 1.25% 3.36% 3.36% 3.36% 3.36% 3.36% 3.36% 3.36% Veroprosentti Toimintakate Toimintakatteen muutos 4.45% 0.64% 4.16% 2.39% 2.82% 2.75% 3.87% 4.23% 4.96% 4.93% 4.89% 4.86% Yksittäissopeutukset Uuden kunnan lisäsopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit josta uuden kunnan investoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia Taulukko. Keski-Uudenmaan kaupungin talous. *Suurimmat kuntakohtaiset investoinnit liittyvät Hyvinkäällä sairaalaan ja keskuslukioon, Järvenpäässä sosiaali- ja terveyskeskukseen, Mäntsälässä Riihenmäen alakouluun ja Ehnroosin yhtenäiskouluun sekä Tuusulassa kouluverkkoon, Rykmentinpuistoon ja Focus-alueeseen

7 Keski-Uudenmaan kaupungin nettovelan määrä suhteutettuna asukasta kohden tai veroprosenttiyksikköön ei nouse alun väistämättömän kasvun jälkeen hallitsemattomasti, kuten yllä olevasta taulukosta ilmenee. Keski-Uudenmaan kaupunki voi aloittaa toimintansa alkaen maltillisella 20,50 veroprosenttiyksiköllä. Vuonna 2020 veroprosentti on 20,75. Jos kunnat säilyvät itsenäisinä, paine niiden veroprosenttiin vuonna 2020 on välillä 20,25-22,50. Veroprosenttien kehityksen vertailu on esitetty alla olevan taulukon avulla. Ero erillisten kuntien ja Keski-Uudenmaan kaupungin välillä kasvaa entisestään vuoden 2020 jälkeen Keski-Uudenmaan kaupungin jaksotettujen sopeuttamistoimien ansiosta. 1.2 Kuntien yhdistymisen edut ja haitat Kuntarakennelain 4b :n mukaan kuntien yhdistymisselvityksen tulee sisältää yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä etuja ja haittoja on vertailtu nykytilassa, tulevaisuudessa jos kunnat jatkavat erillisinä sekä tulevaisuudessa yhtenä kaupunkina. NYKYTILA 8 ERILLISTÄ KUNTAA TULEVAISUUS 8 ERILLISTÄ KUNTAA TULEVAISUUS YKSI KAUPUNKI ETUJEN JA HAITTOJEN VERTAILU SEKÄ JOHTOPÄÄTÖKSET Kaavio. Itsenäisten kuntien ja Keski-Uudenmaan kaupungin arvioitu veroprosentin kehitys. Yhteenvetona voi todeta, että kuntien yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta (78 Me vuoteen 2020 mennessä) erilliset kunnat pystyvät sopeuttamaan sopeuttamisohjelmiensa avulla noin kolmasosan eli 28 Me. Jos kunnat eivät yhdisty, ne joutuvat sopeuttamisohjelmiensa lisäksi esimerkiksi korottamaan veroprosenttiaan vuoteen 2020 mennessä kunnasta riippuen välille 20,25-22,50 Jos kunnat yhdistyvät, ne pystyvät sopeuttamaan talouttaan vuoteen 2020 mennessä 28 Me:n lisäksi noin 25 M eurolla eli yhteensä 53 M eurolla. Summa on noin 68% yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta (78 Me). Keski-Uudenmaan kaupungin veroprosentti vuonna 2020 voisi olla 20,75 Näin ollen uudessa kaupungissa pystytään turvaamaan sekä kehittämään palveluita erillisiä kuntia paremmin. Etuja ja haittoja on arvioitu kilpailukyvyn, demokratian ja osallistumisen, talouden, maankäytön-asumisen-liikenteen-ympäristön, sosiaali- ja terveyspalveluiden, sivistys- ja opetuspalveluiden, yhdyskuntateknisten palveluiden sekä hallinto-, henkilöstö- ja tukipalveluiden näkökulmasta. Arviointikriteereinä ovat olleet: 1. kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus 2. kunnan kilpailukyky kyseisen palvelun tai työryhmän teeman suhteen verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan 3. vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen 4. ympäristövaikutukset 5. sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat 6. hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen. Seuraavassa on esitelty keskeisimmät (muut kuin taloudelliset) kuntien yhdistymisen edut ja haitat. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Nykytilanteen sekä erillisten kuntien tulevaisuuden perusongelmia ovat raja-alueiden hyödyntämättömyys, siitä seuraava yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen kehitys sekä kuntien riittämättömät resurssit alueiden kehittämiseen ja liikenteen tarpeiden hoitamiseen. Asumisen perusongelmia ovat asuntotuotannon osaamisen ja organisoitumisen heikkous sekä riittämättömät voimavarat asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan asuntotuotannon aikaansaamisessa. Kuntien yhdistymisen etuja ovat raja-alueiden hyödyntäminen, ekotehokas ja taloudellinen kaupunkirakenne, investointien sekä alueiden systemaattinen kehittäminen. Yhtenäisellä joukkoliikennejärjestelmällä tavoitetaan valtaosa asutuksesta ja poikittaisyhteydet paranevat. Verkostomainen yhdyskuntarakenne on suuri etu, joka mahdollistaa optimaalisen palveluverkon mitoituksen investointi- ja käyttökulujen kannalta menettämättä liikaa palveluiden saavutettavuutta. Haittana on joukkoliikennekustannusten nousu. Edut toteutuvat ainoastaan kuntien yhdistyessä. Vaikutus kilpailukykyyn Suurimpina etuina nykytilanteessa sekä tulevaisuudessa erillisinä kuntina ovat kuntien ketteryys ja asiakaslähtöisyys. Toisaalta juuri näitä asioita mm. metropolihallinto tai itsehallintoalue heikentää päätösvallan siirtyessä monin osin kuntien ulkopuolelle. Selvityskuntien keskinäinen kilpailu ei myöskään edistä koko alueen etua, koska kunnat eivät välttämättä tarjoa asiakkaalle sijoittumis- tai palveluvaihtoehtoja yli kuntarajojen. Uuden, ison kaupungin muodostamisessa on riskinä toiminnan kankeutuminen. Ketteryyden säilyttäminen edellyttää, että Keski-Uudenmaan kaupungin organisaatio on matala, toiminta asiakas- ja yrityslähtöistä ja sähköisiä välineitä hyödyntävää, ja johtaminen perustuu tietoon

8 Tiedolla johtamisen sekä palvelujen sähköistämisen ja kehittämisen näkökulmasta erillisten kuntien resurssit eivät riitä ICT:n täysimittaiseen hyödyntämiseen. Lisäksi kunnissa on useita rinnakkaisia, osin päällekkäisiä ja osin vanhentuneita tietojärjestelmiä. Keski-Uudenmaan kaupungille ICT-kehitysinvestoinnit ovat realistisia, ja niiden seurauksena asiakkaiden palveluiden laatu ja kustannustehokkuus paranevat. Haittana on, että ICT-kustannukset per capita nousevat nykyisestä - lähelle pääkaupunkiseudun kaupunkien tasoa. Myös erillisillä kunnilla on yhdistymisselvityksen ansiosta matala kynnys vaihtaa parhaita käytäntöjä keskenään ja nopeuttaa yhteistyössä palvelujen sähköistämistä, mutta toisaalta yhteistyö myös hidastaa toteuttamista. Henkilöstön ammatillinen perusosaaminen on nykyisissä kunnissa hyvällä tasolla eikä rekrytoinnin suhteen ole merkittäviä ongelmia muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta. Henkilöstön pysyvyyskin on kohtuullisen hyvä alueellisesta työvoimakilpailusta huolimatta. Erityisosaamisessa esiintyy kuitenkin puutteita eikä urakehitykseen ja työnkiertoon pystytä aina tarjoamaan riittävästi vaihtoehtoja. Henkilöstön näkökulmasta etuina isossa kaupungissa ovat paremmat erikoistumis-, kehittymis- ja etemismahdollisuudet. Haittana saattavat olla osin pidentyvät työmatkat. Erillisten kuntien kilpailukyky perustuu pääosin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin yrityksiin ja työpaikkoihin. Helsingin seudun työpaikoista vain 14% sijaitsee kymmenessä KUUMA-kunnassa. Keski-Uudenmaan kaupunki on itse vahva yritysten toimintaedellytysten kehittäjä. Sen kilpailukyky perustuu verkostomaiseen yhdyskuntarakenteeseen, asukas- ja yrityslähtöiseen ketterään toimintatapaan, omaan kehittyvään ja monipuoliseen elinkeinorakenteeseen (kärkinä esimerkiksi teknologia- ja elintarviketeollisuus) sekä monipuolisiin mahdollisuuksiin asua ja yrittää. Isolla kaupungilla on parempien kehittämis- ja asiantuntijaresurssienkin ansiosta paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työpaikkojen ja verotulojen määrän nousuun kuin erillisillä kunnilla. Vaikutus sosiaaliseen eheyteen sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin Toisaalta erillisten kuntien alueelliset vahvat identiteetit ja mahdollisuus paikallisiin ratkaisuihin ovat etu, joka ylläpitää sosiaalista eheyttä ja segregaatiota tapahtuu hyvin hajautetusti. Toisaalta kuntien pienet resurssit eivät mahdollista maahanmuuttajien hyvää kotouttamista eivätkä osaamisen hyödyntämistä, mikä puolestaan lisää segregaatiota. Kuntien heikentyvä taloustilanne ja resurssien vähyys saattavat lisätä myös alueiden eriarvoisuutta. Keski-Uudenmaan kaupunki tarjoaa erityisryhmille paremmat palvelut (ml. perusopetuspalvelut) sekä paremmat integrointimahdollisuudet yhteiskuntaan, jolloin myös segregaatiota voidaan ehkäistä tehokkaammin. Nykyisissä kunnissa ei ole kunnanosahallintoa, eivätkä asukkaat pääse vaikuttamaan omaa aluettaan koskeviin asioihin. Luottamushenkilöiden ja kuntalaisten välinen vuorovaikutus on kuitenkin toimivaa. Erilaisten uusien lähidemokratian ja suoran vaikuttamisen toimintamallien sekä rakenteiden järjestäminen uuden kuntalain edellyttämällä tavalla jokaisessa kunnassa erillisinä on haasteellisempaa kuin yhdessä kunnassa. Keski-Uudenmaan kaupungin lähidemokratiaja päätöksentekomallilla varmistetaan, että asukkailla on todellista valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Haittana on, että aluelautakunta-lähifoorumimallista huolimatta luottamushenkilöiden määrä vähenee, koska toimielinten määrä vähenee. Demokratian näkökulmasta on vaarana, että tulevaisuudessa päätöksenteko ja vaikuttaminen karkaavat mm. (sote-)itsehallintoalueen myötä yhä kauemmas yksittäiseltä kunnalta ja ennen kaikkea yksittäiseltä kuntalaiselta. Erillisten kuntien (kuntalaisten) vaikutusvalta on merkittävästi pienempi kuin yhden isomman kunnan (kuntalaisten). Keski-Uudenmaan kaupungilla on nykykuntia merkittävästi paremmat mahdollisuudet toimia asukkaiden parhaaksi esimerkiksi keskeisten liikennehankkeiden toteuttamiseksi sekä lentokentän pohjoispuolisen alueen, ammattikorkeakoulujen toimipisteiden ja rakennusvalvontatoiminnan säilyttämiseksi sekä joukkoliikenteen järjestämiseksi. Sote-palveluiden osalta tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan sote-palveluiden järjestämisestä vastaa alkaen Keski-Uudenmaan yksikkö, joka on osa Uudenmaan itsehallintoaluetta. Etujen ja haittojen yhteenveto Yksityiskohtaisessa arvioinnissa etuja ja haittoja kertyi yhteensä 287 kappaletta, joista etuja löytyi 222 ja haittoja 65. Nollavaihtoehtoja eli tilannetta, jossa kuntien yhdistymisen ei arvioitu tuovan etuja eikä haittoja löytyi näiden lisäksi 109 kappaletta. Yhteenveto eduista ja haitoista on nähtävissä seuraavan sivun taulukossa. Vihreä väri kertoo etujen enemmistöstä ja punainen haittojen enemmistöstä. Mitä voimakkaampi vihreä väri on, sitä selkeämmin esiintyy etuja. Mitä voimakkaampi punainen väri on, sitä selkeämmin esiintyy haittoja. Yhdistymisselvityksen mukaan Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisellä on enemmän etuja kuin haittoja verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä. Etujen ja haittojen arviointi kokonaisuudessaan on selvityksen taustamateriaalina. * Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti

9 2. Arvio nykytilasta, kun kunnat ovat erillisiä 2.1 Keskiuusmaalainen identiteetti Keski-Uusimaa on ominaislaadultaan värikäs ja moni-ilmeinen paikallisuuksien mosaiikki. Alueen tärkein identifioitumisen ja yhteenkuuluvuuden taso ovat kylä- ja kaupunki-identiteetit kuten ohkolalaisuus. Samaistuminen kotikuntiin on häilyvämpää. Kun asukkailta identiteettitutkimuksen yhteydessä esimerkiksi kysyttiin suhtautumista kuntaliitoksiin, oli yleisin vastaus, että kyllähän meidän kylämme tai kaupunkimme säilyy, vaikka itse kunta lakkaisikin olemasta. Keski-Uusimaa hahmottuu alueellisena kokonaisuutena ja miellettävänä yhteytenä. Kylä- ja kaupunki-identiteetteihin verrattuna keskiuusmaalaisuus on identiteettitasona piilevä ja sekundääri, mutta silti selkeästi olemassa ja tavoitettavissa. Keski-Uuttamaata voi luonnehtia asukkaiden kokemaksi kotiseuduksi, eräänlaiseksi kotikentäksi. Profiili on tulosta Keski-Uudenmaan toiseudesta suhteessa metropoliin ja Hämeeseen, ja se lienee vahvistunut viimeaikaisen kuntaliitosliikehdinnän tuloksena. Ihmiset tuntevat seutukuntaa kohtaan sympatiaa ja argumentoivat sen eduiksi mm. pienimuotoisuuden, ihmisläheisyyden, turvallisuuden ja helppouden. Olennainen osa keskiuusmaalaista kotiseutupuhetta on pesäeron tekeminen pääkaupunkiseutuun. Pääkaupunkiseutu nähdään sekavana ja volyymeiltaan ei-niin-kovin-ihmisystävällisenä asutus- ja rakennusmassana. Toinen tärkeä osa kotiseutupuhetta ovat mielellään kerrotut tarinat nuorten perheiden paluumuutoista kotikulmilleen tarinat manifestoivat Keski-Uudenmaan hyviä puolia ihmisystävällisenä elämänalustana ja lujittavat kertojiensa kotiseututunnetta. Alueellisesti Keski-Uusimaa hahmottuu pääkaupunkiseudun naapurialueeksi. Identiteettiraja Vantaata, Espoota ja Helsinkiä vasten on selkeä. Siinä missä metropoli on urbaani, on Keski-Uusimaa ruraali ja paikallinen. Seutukunnassa vaikuttaa ilmiselvä sisäinen koheesio ja alueella on runsaasti merkkejä yhteiskunnan eri tasoilla etenevästä verkostoitumisesta. Keski-Uudellamaalla näkyy myös merkkejä esikaupunkikehityksestä ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Voimakkaaseen tulomuuttoon kytkeytyvä taajamanmuodostus heijastuu kaikkialle, mutta selvimpiä merkit ovat esimerkiksi Keski-Tuusulassa ja Järvenpään seudulla. Niihin kanavoituu metropolin liikkeelle pumppaamia väestövirtoja ja niissä näkyy nopea kasvu. Kehitys muuttaa Keski-Uuttamaata radikaalisti ja vaarantaa alueen oman koheesion ja erityislaadun. Esikaupunkikehityksen ulkoisia merkkejä ovat voimakas taajamanmuodostus, kylien yhteen kasvaminen ja historiallisten ominaispiirteiden kumoutuminen. Tyypillinen maisemaan ilmaantunut elementti ovat uudet pientaloalueet, esim. pelloille kaavoitetut talosaarekkeet ja vanhojen asutuskeskusten kylkiäiset. Osa isommista taajamista oireilee muutosta lähiöiksi. Uudet kerrostaloalueet valtaavat alaa ja omaleimaisuutta henkivät muistojenpaikat korvautuvat keskiverrolla yleisyydellä. Osa asukkaista katsoo, että kasvukeskukset ovat hukanneet historiansa ja muuttuneet Helsingin nukkumalähiöiksi. Kärjistettynä se tarkoittaa paikallisuuden raukeamista tyhjiin ja asukkaiden välinpitämättömyyttä lähiyhteisöään kohtaan. Kasvukehityksen marginaaleissa kehittyy syrjäytymistä ja sivullisuutta. Tämä koskee etenkin osaa vanhuksista ja nuorisosta. Vanhukset saattavat kokea, etteivät he enää löydä tuttua kyläänsä tai kaupunkiaan. Kokemus on hämmentävä ja saattaa näkyä syrjäytymisenä ja vetäytymisenä. Nuorisotoimi taas tunnistaa nuorista erityisesti rajusti kasvaneissa taajamissa riskiryhmän, joka ei löydä paikkaansa vanhempiensa uusilla asuinalueilla ja jäävät sivullisiksi. Osa nuorista oireilee; kohtalontoveruus ryhmäännyttää ja kehii rappioromantiikan ja lähiöidentiteetin suuntaan. Tulomuutto ja esikaupunkikehitys kytkeytyvät elimellisesti kysymyksiin juurista ja juurettomuudesta. Muuttajat ja etenkin heidän jälkipolvensa uhkaavat jäädä irrallisiksi, identiteettityhjiöön, mikä ei ennusta hyvää. Provosoiden voi kysyä, nielaiseeko metropolin suunnasta amebamaisesti levittyvä ja valuva esikaupunkikehitys Keski-Uudenmaan paikkakuntia vähä kerrallaan epämääräiseen ja statuksettomaan välitilaan. Terävämmin ja yhtenäisemmin profiloituva Keski-Uusimaa olisi tärkeä vastinpari pääkaupunkiseudulle: se selkiyttäisi alueellista jäsentymistä ja edesauttaisi asukkaiden lujan identiteettijalansijan muodostumista. Lähde: Projektitutkija Harri Nyman, Karvanopat ja Kaukametsä - Elämää Kehä kolmosen tällä puolen -tutkimus. Tutkimuksessa olivat mukana vuosina Hyvinkään kaupunginmuseo, Järvenpään taidemuseo, Keravan museo, Mäntsälän museotoimi, Nurmijärven museo ja Tuusulan historiallinen museo

10 2.2 Keski-Uudenmaan kuntien väestö ja ikärakenne Keski-Uudenmaan alueen erityispiirteinä ovat muuhun maahan verrattuna suuri asukasluvun kasvu nuori mediaani-ikä nopea ikääntyminen: yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2040 asti hengellä vuosittain (kuntien omien ennusteiden mukaan tätäkin nopeammin). Keski-Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu väkiluku on noin asukasta. Luku on ollut kasvussa ja Tilastokeskuksen maltillisen väestöennusteen perusteella kasvaa edelleen. Asukasluku Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhteensä Viimeisten kymmenen vuoden aikana Mäntsälän asukasluku on kasvanut kuntajoukossa eniten, jopa yli 1,5 % vuodessa. Hyvin lähellä Mäntsälää ovat olleet Pornainen ja Tuusula. Näiden kaikkien asukasluvun kasvu on ollut lähellä 1,5%:n tasoa vuodessa, mitä pidetään vielä normaalein keinoin hallittavan kasvun rajana. Myös Hyvinkään ja Järvenpään kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin maassa yleensä. Kaikkien kuntien väestö on mediaani-iältään nuorempaa kuin muualla maassa. Väestön kasvu tulee jatkumaan Tilastokeskuksenkin trendiennusteen perusteella ja ikääntyminenkin jatkuu, mutta ikääntyminen ei tavoita muuta Suomea. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Mäntsälässä, Pornaisissa ja Tuusulassa, mutta hitaimman väestönkasvun Hyvinkäälläkin kasvu on noin puoli prosenttiyksikköä vuodessa, mikä on sekin erittäin hyvä määrä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan minkään tarkasteltavan kunnan väestönkasvu ei tule ylittämään 1,5 prosenttiyksikköä vuodessa >40 Hyvinkää % Järvenpää % Mäntsälä % Pornainen % Tuusula % Yhdistelmä % Taulukko 1. Kuntien asukasluku vuosina , asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa; alempi taulukko kuntien mediaani-iän kehitys >40 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä Lähde: Selvityksen talousasiantuntijat HT Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela, Perlacon Oy Kuntien mediaani-ikä on pienempi kuin koko maassa ja se myös pysyy matalampana. Ongelmaksi tulee, että alueella ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75-vuotiaiden palveluntarpeen muuta Suomea suurempi kasvu. Tämä näkyy kysynnän kasvuna, mutta myös tulevana hinnan kasvuna. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos Kuntakohtaista vaihtelua tulee ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2012 eniten varoja ikääntyneiden palvelurakenteeseen käyttivät Tuusula ja Järvenpää (yli e/v/yli 75-vuotias), vähiten Hyvinkää ja Mäntsälä (12 500e/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina keskimäärin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Järvenpäässä, pienin Hyvinkäällä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja Tilastokeskus Asukasluku Kuntien omat Kuntien oma ennuste Tilastokeskuksen ennuste kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 400:lla vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa yli 1000 hengellä aivan tulevan vuosikymmenen alussa. Lisäksi, monista muista alueista poiketen ikääntyminen ei rajaudu 2020-lukuun, vaan 75-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan, vaikka tarkastelukausi jatkuu 2040 saakka Yli 75-vuotiaiden määrä Vasen kuva: Yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys. Oikea kuva: yli 75-vuotiaiden määrä Kuva. Kuntien omat väestöennusteet yhteensä Pornaista lukuun ottamatta kunnat ovat halunneet tuoda tarkasteluun omat, Tilastokeskuksen kehityksestä poikkeavat ikäryhmittäiset väestöennusteet. Niistä ainoastaan Mäntsälän oma ennuste on maltillisempi kuin Tilastokeskuksen trendiennuste. Yhdistettäessä kuntien omat väestöennusteet huomataan, että vuoden 2030 tasolla kuntien omien ennusteiden perusteella alueella asuu lähes ihmistä enemmän suhteutettuna Tilastokeskuksen ennusteeseen. Myös ikääntyneiden määrän ennustetaan olevan jopa suurempi vuonna 2030 kuin Tilastokeskuksen ennusteessa Yli 75-vuotiaiden määrä Tilastokeskus Kuntien omat Kuntien oma ennuste Tilastokeskuksen ennuste

11 2.3 Kuntien talouden nykytila Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella esimerkiksi nettovelan avulla. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nettolainakanta Muutos Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Uusi kunta Käyttöomaisuus Muutos Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Uusi kunta Käyttöomaisuuden muutos nettolainakannan muutos Hyvinkään ja Mäntsälän ei-konsernisijoitukset ovat muita suuremmat. Hyvinkään ei-konsernisijoitukset vastaavat yli 5 veroprosenttiyksikköä, Mäntsälässäkin yli 4,5:tä. Pornaisissa, Tuusulassa ja Järvenpäässä on pienet ei-konsernisijoitukset. Kuntien antolainasaamiset ylipäätään ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Kuntien takaukset olivat vuonna 2013 suurimmillaan Mäntsälässä (yli 11 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienimmillään Pornaisissa (5,7 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Kuitenkin suurimmat ei-konsernille annetut takaukset olivat juuri Pornaisissa (5,7 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä myönnetty vesiosuuskunnille). Kuntien veroprosentit olivat 2014 maltilliset. Yhdelläkään kunnalla veroprosentin perusteella kuntaa ei voi tuomita kriisikuntien joukkoon kuuluvaksi. Veroprosentit ovat kuitenkin kasvaneet melko nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Tuusulassa ja Hyvinkäällä. Kuntien veroprosenteissa on vielä sopeutusvaraa, jos otetaan huomioon koko maan keskimääräinen taso. Valtionosuudesta päättää yksin valtio. Tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Mäntsälä, Pornainen ja Hyvinkää. Pienin riski on Tuusulassa ja Järvenpäässä. Mäntsälässä valtionosuus edustaa lähes kahdeksan veroprosenttiyksikön tuottoa, Tuusulassa alle kolmen. Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin kuntien etäisyys korkeimpiin mahdollisiin kiinteistöveroprosentteihin ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Tuusulassa ja Hyvinkäällä maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä yli puolta veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Muilla merkitys on pienempi. Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Hyvinkään yhteisövero edusti vuonna 2013 yli 2 veroprosenttiyksikön tuottoa, myös Tuusula keräsi yhteisöverolla lähes veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Pornaisissa. Hyvinkäällä tonttikauppa oli hyvin toimintaa rahoittava elementti, jopa 1,3 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Nettovelkaisin (euroa/asukas, vero-%) kunta on ollut Mäntsälä ja vähävelkaisin Tuusula. Myös Järvenpään nettovelkataso oli maltillinen. Velkaantumiskehitys on ollut parasta Järvenpäässä, jossa takaisinmaksukykyyn suhteutettuna nettovelkataso on jopa laskenut. Myös Pornainen on tarkastelukauden lopulla maksanut nettovelkaansa pois, mutta alkanut uudelleen velkaantua. Mäntsälä on velkaantunut kuntajoukossa nopeimmin. Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Kaikkien tarkasteltavien kuntien käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla kasvanut enemmän kuin nettolainakanta. Suurin käyttöomaisuus absoluuttisesti on ollut Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Tuusulassa Pienin käyttöomaisuus oli Pornaisissa, hieman yli eur/as. Käyttöomaisuuden arvoa voi kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuuseriä. Kunnilla on 2012 tilastojen mukaan myös suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Hyvinkäällä ja Tuusulassa on hyvin suuria metsäpinta-aloja (1800 ha ja 900 ha). Tuusulassa on peltopinta-alaakin noin 350 ha. Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen alijäämän ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavilla kunnilla ei ole taseen alijäämiä tilinpäätöksissä Käytännössä kaikkien kuntien taseissa olevat ylijäämät ovat kasvaneet vuoteen 2011 tultaessa ja tästäkin eteenpäin vielä usealla kunnalla. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina oli 2012 Järvenpäässä (15,8 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienin Pornaisissa (1,5 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Mäntsälän ja Hyvinkään konsernin oma lainakanta oli yli kymmentä veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Eniten konsernin oma laina on kasvanut Mäntsälässä, Pornaisten konsernin oma lainakanta on alentunut lähes kolmea veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä. Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa, mutta riskejä voi olla erityisesti antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Nettolaina Veroprosentti Verotettava tulo VOS-riippuvuus Käyttöomaisuus Alijäämä Konsernivelka Toimintakate Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Nettolaina vero-% Veroprosentti Verotettava tulo eur/as VOS vero-% Käyttöomaisuus eur/as Alijäämä vero-% Konsernivelka eur/as Toimintakate eur/as Lähde: Selvityksen talousasiantuntijat HT Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela, Perlacon Oy 20 21

12 2.4 Kuntien palveluverkon nykytila Palveluverkon nykytilan tarkastelu käsittää perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon vastaanottotoiminnan palveluverkot. Näiden toimintojen rakennukset muodostavat kuntien kiinteistöjen ylläpitomenoista yhteensä noin 78 %. Tarkastelussa ovat mukana kiinteistöt, kiinteistöpalvelut sekä kiinteistöissä tapahtuva toiminta. Kaikki luvut on kuvattu vuoden 2012 tasossa. Nykytilassa Keski-Uudenmaan viiden kunnan suurten, yli 300 oppilaan koulujen sekä oppilaan koulujen opetuksen kustannukset ovat valtakunnallista tasoa suuremmat. Alle 200 oppilaan koulujen kustannukset ovat valtakunnallista tasoa pienemmät. Suurissa kouluissa on 68 % alueen oppilaista ja pienissä, alle sadan oppilaan kouluissa on 7 % alueen oppilaista. ja hajanaisuuteen on sen historiassa. Puolet Keski- Uudenmaan koulujen neliöistä on ennen vuotta 1967 rakennettuja. Yksi kolmasosa kouluista on rakennettu jo ennen vuotta Päiväkotien osalta vastaavat vuodet ovat 1989 ja 1981, hoitoalan rakennusten osalta 1978 ja Suurin koulujen rakentamisperiodi oli heti sodan jälkeen. Ikänsä perusteella yli puolet kuntien kiinteistökannasta on siis tulossa peruskorjausikään lähiaikoina, jollei niitä ole jo peruskorjattu. Tämän ikäiset rakennukset ovat toiminnaltaan ja tekniikaltaan vanhentuneita. Ongelmia löytyy valitettavasti myös uudemmasta rakennuskannasta. Opetuksen kustannukset Kiinteistömassan kehitys Koulut Yli Alle 39 K-U5 kunnat OPH Kuva: Viiden kunnan opetuksen kustannukset koulukoon mukaan verrattuna opetushallituksen aineistoon kuntien keskimääräisistä kustannuksista m %-osuus Kiinteistömassan kasvu % Koulurakennukset Keski-Uudenmaan koulujen kiinteistökanta on ylimitoitettua (oppilaita/lapsia/neliö), vaikka mitoitus vaihteleekin suuresti. Kun oppilasta kohden tilaa tarvitaan bruttoneliötä per oppilas opetushallituksen mitoitusohjeiden mukaan, on sitä keskimäärin nyt 16,9 bruttoneliötä per oppilas. Vaihteluväli kuntien kesken on suuri. Mäntsälässä on tilaa 13 neliötä per oppilas, Pornainen tarvitsee 20,4 neliötä. Vaihteluväli kuntien sisällä on vielä suurempi. Aineistossa on monta koulua, joissa tilaa on yli 25 neliötä per oppilas, kun tiiviimmissä yksiköissä päästään 8 neliöön per oppilas. Päiväkotien keskimääräinen koko on 66 lasta. Yli puolet päiväkodeista on siis enintään kolmen ryhmän päiväkoteja. Pienestä yksikkökoosta johtuen päiväkotiverkossa on 47 työntekijää yli normaalimitoituksen. Kiinteistöjen mitoitus brm2/lapsi vaihtelee tällä hetkellä suuresti. Päiväkodeissa pitäisi selvitä 11,5 bruttoneliöllä (RT ), nyt käytössä on 13,6 bruttoneliötä. Esimerkiksi Järvenpäässä päiväkodeissa on keskimäärin 11,2 bruttoneliötä per oppilas, kun kahdessa kunnista tarvitaan noin kaksinkertainen määrä neliöitä Järvenpäähän verrattuna. Terveyskeskusten tehokkuuseroja selvittäneen tutkimuksen (Juha Aaltonen, VATT) mukaan optimaalinen väestöpohja olisi noin asukasta, kun Keski-Uudellamaalla se on tällä hetkellä keskimäärin asukasta. Yksi syy kiinteistöverkon huonoon kuntoon, kokoon Kuva: Keski-Uudenmaan kuntien koulujen ikä (nykyiset neliöt rakennusvuoden mukaan). Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportin ( ) tiedot on päivittänyt asiantuntija Antti Andelin, Granlund Oy

13 2.5 Kuntien palvelurakenteen nykyiset kustannukset 2.6 Kuntien nykytilan edut ja haitat Kuntien toimintakatteet euroa/asukas ovat koko maan tasolla tarkasteltuna selvästi edullisimpien kuntien joukossa. Toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Kaikkiin Manner-Suomen kuntiin suhteutettuna tarkasteltavista kunnista yksi on kymmenen edullisimman joukossa, kaksi kahdenkymmen edullisimman joukossa ja viisi sijoittuu kolmenkymmenen edullisimman kunnan joukkoon. Kaikki viisi kuntaa ovat kuudenkymmenen kunnan joukossa. Kaikki yhteensä, nettomenot eur/as Yhdistelmä % Hyvinkää % Järvenpää % Mäntsälä % Pornainen % Tuusula % Verrokki % Manner-Suomi % Taulukko. Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, havaitaan, että vuonna 2012 vain Pornaisten yleishallinto oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin vain Hyvinkään tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin kunnat ovat kasvukuntia, joissa on paljon kouluikäisiä lapsia kunnat ovat tarjonneet runsaat ja monipuoliset vapaa-ajan ja kulttuuripalvelut sivistyspalveluiden menot olivat näin ollen yleensä kalliimpia kuin maassa keskimäärin, vain Hyvinkää muodostaa tässä poikkeuksen sosiaalitoimen nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin terveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin myös terveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhteensä, perusturva, oli tarkasteltavissa kunnissa edullisemmin järjestetty kuin maassa keskimäärin perusterveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin erikoissairaanhoidon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. Kun jaetaan perusterveydenhuollon menot erikoissairaanhoidon menoilla, havaitaan, että kaikissa tarkastelluissa kunnissa perusterveydenhuollon suhde erikoissairaanhoitoon painottui perusterveydenhuoltoon toisin kuin maassa keskimäärin. Palvelurakenteen reaaliset kustannukset ovat kasvaneet asukasta kohden laskettuna erittäin paljon: Hyvinkäällä vähiten, noin 13 %, ja Pornaisissa eniten, noin 16 %. Kaikkien tarkasteltavien kuntien palvelurakenteen kustannusten kasvu on pysynyt kuitenkin alle maan keskitason. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Alla oleva taulukko osoittaa, että Pornainen ja Mäntsälä ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Hyvinkään riippuvuus muiden tuottamista palveluista on vähäisin. Henkilöstömenot Ostopalvelut Hmenot/Ostop Sij. Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Keski-Uudenmaan kunnissa on palvelujen ja toimintojen kustannustehokkuudessa ja toimintatavoissa suurta vaihtelua. Vaihtelut johtuvat kuntien koosta, sijainnista, historiasta sekä kuntien tekemistä valinnoista. Esimerkiksi pienet kunnat hoitavat palveluitaan ja toimintojaan useammin ostopalveluina kuin isot kunnat. Suurimpina etuina nykytilanteessa ovat yksittäisten kuntien ketteryys ja asiakasläheisyys - ainakin verrattuna pääkaupunkiseudun kuntiin. Esimerkiksi yrityksille pystytään luomaan nopealla aikataululla sopivia ratkaisuja. Reagointi on parhaimmillaan nopeaa ja toiminta asiakaslähtöistä. Myös sisäiset palvelut kuten hallintopalvelut sijaitsevat lähellä henkilöstöä, päättäjiä ja kuntalaisia, ja vakiintuneiden hallintoprosessien ja yhteistyön toimivuus koetaan pääsääntöisesti melko hyväksi. Nykytilannetta pidetään hyvänä perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, ympäristöpalveluissa, rakennusvalvonnassa sekä tukipalveluissa. Lisäksi on hyvä todeta, että Keski-Uudenmaan kunnissa on perusterveydenhuollossa merkittävästi vähemmän käyntejä kuin koko maassa keskimäärin. Myös erikoissairaanhoidon käyttö koko maahan verrattuna on vähäisempää. Suurimpina nykytilanteen haittoina ovat yksittäisten kuntien huonot edunvalvontamahdollisuudet, niukat taloudelliset resurssit ja toiminnallisten yksiköiden haavoittuvaisuus. Kuntatalouden yleisen tilan heikkeneminen asettaa haasteita erityisesti kehittämistoimintaan ja investointeihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteisten tehtävien osalta kunnat eivät ole onnistuneet tasapainottamaan kustannuskehitystä vastaamaan väestön ja sairastavuuden kasvua sekä yleisen hintatason nousua, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Suhteutettuna sairastavuuteen ja ikärakenteeseen selvityskuntien sekä Nurmijärven sote-kustannusten pitäisi olla 14 % vähemmän ollakseen Suomen keskitasoa. Kustannusten kasvu (5,0%) on ollut maan keskitasoa, mutta HUS-aluetta (4,1%) suurempaa. Kunnat ovat panostaneet erityisesti lapsiin ja lastensuojeluun. Lisäksi mielenterveyden laitoshoitojaksoja ja -päiviä on enemmän kuin maassa keskimäärin. Nykyjärjestelmän vahvuudet liittyvät pienen organisaation mahdollistamiin palveluketjujen joustavuuteen, poikkihallinnollisen yhteistyön sujuvuuteen sekä yhteistyökumppaneiden tuntemiseen. Palvelurakenne koetaan kustannustehokkaaksi matalan organisaation ja vähäisen byrokratian ansiosta. * Sivistyspalveluissa valtion rakennemuutosten vaikutukset ovat haasteellisia liittyen esimerkiksi lukion ja ammattikoulutuksen rahoitukseen, vapaan sivistystyön rahoitukseen, oppivelvollisuuden laajentamiseen sekä nuorisotakuuseen. Lähes kaikilla toimialoilla olemassa olevat yksiköt ovat haavoittuvaisia osaamisen ja tehtävienjaon näkökulmasta. Henkilöstön erityisosaamisessa esiintyy osin puutteita eikä urakehitykseen ja työnkiertoon pystytä aina tarjoamaan riittävästi vaihtoehtoja. Tehtävien keskittyessä harvoille henkilöille, on näiden henkilöiden poisjäänti suuri riski toimintojen katkeamattomalle jatkumiselle ja osaamisen siirtymiselle. Yhteenlasketut resurssit mahdollistaisivat joustavammat henkilöjärjestelyt sekä asiantuntijoiden erikoistumisen erikoisosaamista sekä kehittämistä vaativiin tehtäviin. Maankäytön perusongelmia ovat nykykuntien raja-alueiden hyödyntämättömyys, siitä seuraava yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen kehitys sekä kuntien riittämättömät resurssit alueiden kehittämiseen ja liikenteen tarpeiden hoitamiseen. Joukkoliikenteen puutteellisuus vaikeuttaa esimerkiksi koulukuljetusten järjestämistä. Asumisen perusongelmia ovat asuntotuotannon osaamisen ja organisoitumisen heikkous sekä riittämättömät voimavarat asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan asuntotuotannon aikaansaamiseen, koska erityisesti ARA- tuotanto on ollut pääasiassa kuntien omien yhtiöiden varassa. Lähidemokratian nykytilassa on paljon kehittämisen varaa. Tällä hetkellä kunnissa ei ole varsinaista kunnanosahallintoa, eivätkä kuntalaiset pääse vaikuttamaan omaa aluetta koskeviin asioihin. Suora demokratia ei toimi kovinkaan tehokkaasti. Lisäksi äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa vaaleissa 1980-luvulta alkaen. Luottamushenkilöt sen sijaan ovat lähellä kuntalaisia ja vuorovaikutus on toimivaa. Demokratian ja osallistumisen näkökulmasta uudella Keski-Uudenmaan kaupungilla on haasteensa, mutta myös tuhannen taalan paikka kehittää aitoa osallistumista. Tietojärjestelmiä on kunnissa useita rinnakkaisia. Ne ovat osin päällekkäisiä ja osin vanhentuneita. Kuntien käytössä olevat asianhallinta- ja muut tietojärjestelmät eivät nykytilanteessa tue käytännön kehittämistyötä eivätkä hallintorajat ylittävää yhteistyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Taulukko. Kuntien toiminnallinen itsenäisyys Lähde: Selvityksen talousasiantuntijat HT Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela, Perlacon Oy Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportti * Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien sote-projekti ja NHG Consulting Oy 24 25

14 3. Arvio tulevaisuudesta, jos kunnat jatkavat erillisinä Verotettavan tulon kasvu on muuttunut, kun verrataan nopean kasvun aikaa vuosina sekä alkanutta hitaan kasvun aikaa vuosina Eniten kasvu on hidastunut Tuusulassa ja Pornaisissa, missä nopea kasvukin on ollut nopeinta. Hidastuminen on tarkoittanut vuositasolla usean veroprosenttiyksikön kymmenyksen verotulon kasvun laskua, suurin tämä lasku on ollut siis Tuusulassa (vastaa 0,6 veroprosenttiyksikköä vuodessa). Alla olevassa taulukossa vasemman puoleisiin sarakkeisiin on laskettu keskimääräinen vuotuinen verotettavan tulon kasvu ja erotus-sarakkeeseen lasketaan hitaan kasvun ja nopean kasvun erotus. 3.1 Erillisten kuntien talouden tulevaisuudennäkymät Itsenäisinä kuntina jatkaessaan kuntien on sopeutettava toimintaansa toisaalta pystyäkseen turvaamaan kasvu ja toisaalta voidakseen turvata erityisesti ikääntyvien ihmisten vaatimat palvelut. Kuntien on jatkuvasti turvattava myös tarpeellinen infrastruktuuri. Rakentamisen rahoitukseen ei riittäne veroprosentin nostolla saavutettava lisärahoitus, vaan kuntien on (netto)velkaannuttava ja/tai myytävä likvidiä omaisuuttaan. Sopeuttamistarpeen syyt Kuntien tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta valtionosuusleikkauksista ja valtionosuusuudistuksesta verotulojen kasvun alenemasta sekä väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista. Valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa 1,5 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 2017 tasoon. Vaikka leikkaus on tarkasteltavilla kunnilla samansuuruinen (euroa/asukas), kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa (euroa/asukas) johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joiden toisten Tason lasku Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Taulukko. Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina Erotus Verotulon Veroprosentti- Vuodessa vähennys yksikköä Hyvinkää 4.8 % 2.9 % -1.9 % Järvenpää 5.6 % 3.3 % -2.3 % Mäntsälä 6.1 % 4.3 % -1.8 % Pornainen 7.0 % 4.1 % -2.9 % Tuusula 6.8 % 3.7 % -3.1 % Taulukko. Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa hyvin paljon 2020-luvun alusta alkaen ja jatkuu vuoteen 2040 asti. Ikääntymisestä johtuva palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina keskimäärin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Lisäksi ikääntymisen vaikutus näkyy eläkkeelle jäämisenä, mikä osaltaan heikentää verotettavan tulon kasvua jo nyt. Ikääntymisen vaihteluväli kuntakohtaisesti vastaa 0,1 0,3 veroprosenttiyksikköä vuodessa. Nopeimman ikääntymisen aikaan vuotuinen paine on 0,5 0,6 veroprosenttiyksikköä. Sopeuttamistarpeen määrä ja toteuttamisvaihtoehdot Kuntien talouden kehitys on arvioitu painelaskennalla, missä menetelmänä käytetään sopeutettua trendiä eli trendiä oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Painelaskenta ei ole ennuste tulevasta, vaan kuvaus tulevaisuudesta, jos asioiden annetaan kehittyä kunnes mennessä. Trendinä tässä selvityksessä käytetään Vuoden 2015 toimintakatteen taso perustuu kuntien omiin tilinpäätösennusteisiin. Vuodesta 2016 lähtien toimintakatteen kasvu ennakoidaan trendin avulla vuotuisten muutosten keskiarvona. Tuloverotuloissa turvaudutaan Kuntaliiton veroennustekehikon arvioihin vuoteen 2017 asti. Tästä eteenpäin verotettava tulo kasvaa trendin mukaisella kasvukertoimella. Valtionosuudet on otettu 2015 Kuntaliiton laskelmasta. Tästä eteenpäin valtionosuuksien kasvu arvioidaan uuden valtionosuusjärjestelmän mukaisella ennustemallilla, jossa indeksikorotuksina on käytetty 1,5 %. Tätä arviota tarkennetaan vielä tiedossa olevien valtionosuusleikkausten määrällä. Korot arvioidaan vuoden 2014 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Investointitaso noudattaa aluksi kuntien omaa arviota vuoteen 2020 asti. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2015 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta ja kolmanneksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa, jotta talous olisi tasapainossa

15 Laskelman suurimmat epävarmuustekijät ovat sote-uudistuksen ja uuden hallitusohjelman lopulliset vaikutukset. Erityisesti sote-uudistuksen vaikutukset ovat kuntien kannalta erittäin suuret. Tuloksia arvioitaessa tulee huomata, että uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kuntien kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan. Korotuksen vaikutus koko maan tasolla on arvioitu noin 100 miljoonaksi euroksi. Tarkasteltavista kunnista Tuusulan kiinteistöveroprosentit ovat joukon pienimmät ja alarajan tuntumassa. Korotusten vaikutus on arvioitu Tuusulassa olevan noin 1 miljoonan euron vuositasolla. Korotuksia ei kuitenkaan ole huomioitu painelaskelmissa. Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien toimintakatteiden nousuun kohdistuu menneen kaltainen paine ja kunnat päättävät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuvat vuoden 2015 veroprosenteilla vuoteen 2020 mennessä sellaiselle tasolle, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti (lähes) pois, on kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 78 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin kahden ja puolen veroprosenttiyksikön tuottoa, koska kunnat yhteenlaskettuna keräävät yhdellä veroprosenttiyksiköllä noin 29 miljoonaa euroa. Tästä valtionosuusleikkauksen osuus on siis noin 1,5 veroprosenttiyksikköä ja verotettavan tulon kasvun alenema jopa tätäkin suurempi. Sopeutustarvetta vastaavien toimintakatteiden kasvun raja-arvot asettuvat välille 2,42 %/v. 3,54 %/v. Tasapainoon päästäisiin myös verotasapainolla. Silloin toimintakate kasvaisi, kuten se kasvaisi ilman sopeutustoimia, mutta vuotuinen alijäämä pyrittäisiin poistamaan nostamalla tuloveroprosenttia maksimissaan prosenttiyksiköllä vuodessa. Alla olevassa taulukossa on laskettu kuntakohtainen veroprosentti, jos kunnat sopeuttavat toimintaa vain veroprosentilla. Veroprosentti TP 2012 TP 2013 TP 2014 Tpe 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä Taulukko. Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät. Sopeutustarve Toimintakatteen meur meur/vuosi yhteensä eur/as vero-% kasvun raja-arvo Hyvinkää % Järvenpää % Mäntsälä % Pornainen % Tuusula % Yhdistelmä Erillisten kuntien sopeuttamismahdollisuudet Yksittäisten kuntien sopeuttamisohjelmat on kuvattu alla olevassa taulukossa ja ne perustuvat kuntakohtaisiin eriteltyihin keinoihin. Erillisten kuntien sopeuttamisohjelmat ovat yhteensä 28 Me, joka on 35% kuntien yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta, 78 Me. Sopeuttamismahdollisuuksilla tarkoitetaan tässä raportissa valtuustojen päätöksiä keinosta, jotka sopeuttavat taloutta. Keinot voivat olla menoja vähentäviä tai tuloja kasvattavia, ei kuitenkaan veroprosentin nostoja. Kunnilla voi olla suunnitteilla muitakin sopeutuskeinoja, mutta niistä ei ole päätöksiä pl. Pornainen, jonka kaikki sopeuttamiskeinot sisältyvät tässä esitettyyn. Taulukko. Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua. Jos kunnat kattavat vuotuiset rahoitustarpeensa sopeutuksen sijaan velanotolla, nettovelkatasot vaikuttavat nousevan merkittävän korkeiksi. Lainakannan kasvua tarkasteltaessa täytyy kuitenkin huomioida, että tasoon vaikuttavat myös joidenkin kuntien melko korkeat investointitasot tarkastelukauden aikana. Investointien seurauksena myös sopeutetussa laskelmassa lainakanta kasvaa merkittävästi. Tarkasteltavien kuntien yhteenlaskettu lainakanta on sopeutetussa laskelmassa vuonna 2020 noin13 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Nettolaina vero-% TP 2012 TP 2013 TP 2014 Tpe 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä Taulukko. Nettolainakannan kehitys, velkasopeutus. Sopeutus meur TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 Yhteensä eur/as vero-% Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä Taulukko. Kuntien oma arvio mahdollisesta sopeuttamisesta. Seuraavassa taulukossa on arvioitu itsenäisten kuntien veroprosentteja kuntakohtaisten sopeuttamismahdollisuuksien toteuttamisen jälkeen. Toisin sanoen vaikka kunnat toteuttavat kaikki arvioimansa sopeuttamismahdollisuutensa, niiden veroprosentti nousee huomattavasti nykyisestä. Tarkasteltaessa toimintakatteen kasvun raja-arvoja ja veropaineita voidaan havaita, että kuntien välillä ei toimintakatteiden kasvujen rajoissa ole niin suurta hajontaa kuin veropaineessa. Ero johtuu siitä, että kuntien tasapainotuspakettien ja -keinojen välillä on suuria eroja. Veroprosentti TP 2013 TP 2014 Tpe 2015 TASU 2016 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä Lähde: Selvityksen talousasiantuntijat HT Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela, Perlacon Oy 28 29

16 3.2 Erillisten kuntien sopeuttamismahdollisuudet palveluverkon avulla Koska kuntien oma arvio sopeuttamisen mahdollisuudesta on hieman yli puolet sopeuttamistarpeesta, on lisäksi selvitty, kuinka paljon palveluverkon uudentamisella ylipäätään voidaan vaikuttaa sopeuttamistarpeeseen. Kullekin Keski-Uudenmaan kunnalle on valmisteltu kolme mahdollista ja optimaalista päiväkoti-, esiopetus- ja kouluverkkoa. Lähtökohtana on ollut tarkastella, kuinka vuoden 2012 verkko olisi voitu rakentaa toisin, jos huomioidaan kuntien nykyinen väestömäärä ja yhdyskuntarakenne, mutta ei olemassa olevaa palveluverkkoa. Johtopäätös on, että missään kunnassa ainoastaan palveluverkon sopeuttamisella ei voida kattaa kunnan koko sopeuttamistarvetta, vaikka kunta tekisi erittäin kovia palveluverkon muuttamispäätöksiä. Palveluverkon uudentamisella saavutettavat säästömahdollisuudet ovat merkittäviä, mutta eivät yksin riitä. Toisaalta yksikään kunta ei pysty kattamaan sopeuttamistarvettaan sopeuttamatta myös palveluverkkoaan. Palveluverkon uudentamisella saatavat kustannussäästöt perustuvat tilojen tehokkaampaan ja toimivampaan käyttöön, toimintojen tehostumiseen (laskennallisesti suuremmat opetusryhmäkoot) sekä käyttöasteen kasvattamiseen. Perusopetuksessa alkutilanteen laskennallista opetusryhmäkokoa on saatu kasvatettua koulujen yksikkökokoa kasvattamalla. Yhden luokan perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin muut kustannukset. Oppilashuolto ja aamu- ja iltapäivätoiminta ja mahdollinen, laajennettu 11-vuotinen perusopetus on jätetty huomioimatta. Esiopetuksen osalta kunnan esiopetusryhmälukumäärää ja kasvattajahenkilökuntaa verrataan mitoituksen mukaisen optimitilanteeseen. Yhden esiopetusryhmän perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin skaalautuvat muut kustannukset. Päiväkotien osalta laskennallista asiakasmäärää (lapsimäärää) on verrattu mitoituksen optimaaliseen tilanteeseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää käyttöastetta (toimintapäivien ja läsnäolopäivien erotus), jota on kasvatettu väljästä mallista tiiviiseen malliin. Yksityinen päiväkotitoiminta on jätetty huomioimatta. Alla olevassa taulukossa on kuvattu erillisten kuntien palveluverkon sopeuttamis-mahdollisuudet suhteessa kuntien sopeuttamistarpeeseen. Palveluverkkomallit ovat väljä malli, välimalli ja tiivis malli. KUNTA HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ MÄNTSÄLÄ PORNAINEN TUUSULA YHT. Sopeuttamistarve, e/asukas Kouluja Päiväkoteja Terveysasemia ja -keskuksia aluesairaala aluesairaala Väljän mallin sopeuttamismahdollisuus, e/asukas Kouluja ja päiväkoteja (päiväkodit koulujen yhteydessä) Välimallin sopeuttamismahdollisuus, e/asukas Kouluja ja päiväkoteja (päiväkodit koulujen yhteydessä) Tiiviin mallin sopeuttamismahdollisuus, e/asukas Kouluja ja päiväkoteja (päiväkodit koulujen yhteydessä) Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportti ( ), selvityksen palveluverkkoasiantuntija, tekniikan tohtori Heikki Lonka, Granlund Oy 3.3 Erillisten kuntien edut ja haitat Suurimmat erillisten kuntien palveluiden edut tulevaisuudessa liittyvät kuntien ketteryyteen ja asiakasläheisyyteen. Päätökset tehdään lähellä kuntalaisia ja tarvittaessa ne voivat syntyä melko nopeasti. Keski-Uudenmaan kunnat tarjoavat monipuolisia asumisen ja yritystoiminnan mahdollisuuksia luonnonläheisessä yhdyskuntarakenteessa. Kunnilla on Helsingin seudun kokonaisuuden näkökulmasta hyvä ja kohtuuhintainen tonttitarjonta etenkin asuntotuotantoa varten. Toisaalta juuri ketteryyttä ja asiakaslähtöisyyttä mahdollinen metropolihallinto (tai mahdollinen itsehallintoalue) ja tuleva rakennusvalvontatoimen ylikunnallinen yhdistäminen heikentävät merkittävästi päätösvallan siirtyessä monessa asiassa pienten kuntien ulkopuolelle. Lisäksi kuntien välinen kilpailu kovenee. Isot keskuskaupungit menestyvät erityisesti yritysten houkuttelemisessa. Keski-Uudenmaan kuntien välinen kilpailu ei edistä koko alueen etua, koska kunnat eivät välttämättä tarjoa yritykselle tai asukkaalle tarpeiden mukaista vaihtoehtoa tai palvelua yli nykyisten kuntarajojen. Jos selvitysalueen kunnat jatkavat erillisinä, maankäytön perusongelmina säilyvät nykykuntien raja-alueiden hyödyntämättömyys ja siitä seuraava yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen kehitys, vaikka metropolihallinto tai itsehallintoalue ryhtyisikin vahvoihin toimiin seudullisesti merkittävän yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi kuntarajoista välittämättä. Myös kuntien riittämättömät resurssit alueiden kehittämiseen ja liikenteen tarpeiden hoitamiseen jäävät haitaksi, koska ainakaan suunnitelmissa ollut metropolihallinto ei olisi tuonut olennaista uutta taloudellista panosta kehittämistehtäviin. Asumisen tehtävien hoidon perusongelmiksi kuntatasolla jäävät asuntotuotannon osaamisen ja organisoitumisen heikkous sekä riittämättömät voimavarat asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan asuntotuotannon aikaansaamiseen, koska erityisesti ARAtuotanto on ollut pääasiassa kuntien omien yhtiöiden varassa. Suunnitelmissa ollut metropolihallinto olisi ottanut asumisasioissa päättäjän ja painostajan roolin, mutta pelättävissä oli, että toteutusvastuun olisi jäänyt silti monessa asiassa kunnille. Lisäksi uhkana oli, että olisi syntynyt kalliita ja epätarkoituksenmukaisia asumisen ratkaisuja, kun osalla kunnista on pulaa maasta. Erillisten kuntien henkilöstön rekrytoinnin valtteina ovat tehtävien monipuolisuus, vaikuttamismahdollisuus omaan työhön sekä lyhyet työmatkat. On oletettavaa, että henkilöstö sitoutuu työhön paremmin, jos asuin- ja työpaikka ovat samassa kunnassa. Rekrytoinnin haas- Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys, loppuraportti teina ovat matalampi palkkataso, rajalliset osaamisen kehittämisen mahdollisuudet sekä rajalliset urakehitysmahdollisuudet pääkaupunkiseutuun nähden. Lisäksi pienissä yksiköissä mahdollisuudet joustaviin työaikajärjestelyihin ovat suurempia yksiköitä rajallisemmat. Myös kilpailu sijaisista kiihtyy. Verrattuna Helsingin seudun ja muun maan isoihin kaupunkeihin, selvitysalueen kunnissa kehittämisresurssit ovat riittämättömät myös jatkossa. Henkilöstön osaamisessa on puutteita erityisosaamista vaativissa tehtäväalueissa ja mahdollisuudet kehittää ammatillista erityisosaamista ovat huonommat kuin suuremmissa kunnissa. Esimerkiksi taloushallinnon riskienhallinta on puutteellista rahoituksen hakumahdollisuudet ole niin monipuolisia kuin isoissa kunnissa sähköisten ja muiden uusien palvelutuotantotapojen kehittämismahdollisuudet ovat heikommat kuin suuremmissa kunnissa, mistä johtuen uhkana on palvelutuotannon korkeat kustannukset sekä puutteet koskien palvelutarjontaa ja palvelujen saatavuutta. Palvelujen sähköistämisessä Keski-Uudenmaan erilliset kunnat voivat jäädä jälkeen pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista. Yhdistymisselvityksen ansioista tosin Keski-Uudenmaan kunnilla on matala kynnys vaihtaa parhaita käytäntöjä keskenään ja nopeuttaa yhteistyössä palvelujen sähköistämistä, mutta toisaalta yhteistyö myös hidastaa toteuttamista. Erillisten kuntien vaikutusvalta on Keski-Uudenmaan kaupunkia heikompi. Esimerkiksi sote-itsehallintoalueella Keski-Uudenmaan kunnat ovat erillisinä liian pieniä toimiakseen vahvoina vaikuttajina. Erillisten kuntien alueelliset vahvat identiteetit ja mahdollisuus paikallisiin ratkaisuihin ovat kilpailuetu ja ylläpitävät sosiaalista eheyttä. Segregaatiota tapahtuu hyvin hajautetusti, eikä kielteistä kriittistä kokoa saavuteta. Toisaalta haittana on selvityskuntien pienet resurssit, jotka eivät mahdollista hyvää kotouttamista. Tämä puolestaan lisää segregaatiota ja vähentää mahdollisuuksia hyödyntää maahanmuuttajien resursseja alueen kilpailukykyä vahvistavana tekijänä. Lisäksi kuntien heikentyvä taloustilanne ja resurssien vähyys saattavat lisätä alueiden välistä eriarvoisuutta ja heikentää mm. yleisten alueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Uusi kuntalaki tehostaa ja monipuolistaa paikallista päätöksentekoa ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia siinäkin tapauksessa, että kunnat jatkavat erillisinä. Tosin resurssit kehittää lähidemokratiaa ovat erillisillä kunnilla pienet

17 4. Ehdotus Keski- Uudenmaan kaupungiksi 4.2 Kuntalaisten mielipide palvelujen saavutettavuudesta: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut 4.1 Visiona uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visiona on uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki. Uudistuvuus tarkoittaa, että älykkäästi ja ketterästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa. Se on kilpailukykyinen ja vetovoimainen mahdollisuuksien luoja sekä vahva metropolialueen toimija. Verkostomaisuus Kuva. Keski-Uudenmaan kuntien alueella on useita keskustoja. Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymissopimusluonnos tarkoittaa, että uusi kaupunki yhdistää alueen keskukset toimivaksi verkostoksi. Vahvat paikalliset identiteetit, loistava sijainti metropolialueella sekä laaja alue luovat yhdessä houkuttelevan toimintaympäristön ja monia vaihtoehtoja asukkaille ja yrityksille. Monikeskuksisuus on mahdollisuus, koska yrityksille ja asukkaille tarjotaan taajamien erikoistumisen ja vahvistuvien vetovoimatekijöiden kautta enemmän vaihtoehtoja sopivan kotipaikan löytämiseen. Vaihtoehtoja ja tilaa on tarjolla myös kansainvälisille toimijoille ja asukkaille. Vahvistuvien keskusten muodostama verkosto mahdollistaa kunnanosahallinnon kehittämisen ja lähidemokratian toteutumisen. Keski-Uudenmaan kaupunkiin luodaan aitoon kunnanosahallintoon ja lähidemokratiaan perustuva malli Suomessa. Päätöksenteko tehostuu yhdessä valtuustossa, joka luo puitteet ja pelisäännöt lähidemokratialle. Kunta järjestää lähipalvelut lähellä asukasta, kunkin alueen asukkaiden tarpeet huomioon ottaen. Keskitetyt ja lähipalvelut määritellään tarkoituksenmukaisella tavalla. Vahvistuva kilpailukyky luo pohjaa kestävälle taloudelle ja palveluille. Palvelut muotoillaan joustavasti ja asiakaslähtöisesti uusia ratkaisuja kehittäen. Asukkaita kannustetaan vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen. Uusi toimintakulttuuri kannustaa henkilöstöä luoviin ratkaisuihin. Keski-Uudenmaan kaupungin valmistelutyön pohjaksi tuhannelta vuotiaalta kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan asukkaalta kysyttiin puhelinhaastatteluin*, mitä kunnallisten palveluja pitäisi saada lähimmästä taajamasta (lähipalvelut), mitä palveluja voidaan keskittää ja mitä voidaan sähköistää. Pelkästään sähköisenä tai jotenkin muuten kotoa käsin hoidettavia palveluita olivat vastaajien mielestä useimmiten erilaiset varaus-, lupa- ja hakupalvelut sekä äänestäminen. Lähimmästä taajamasta toivottiin useimmiten saatavan terveydenhoito- ja koulupalveluita. Valmiutta ja halua osittaisiin sähköisiin palveluihin oli useimmin nuorempien haastateltujen keskuudessa. Lisäksi vuotiailla oli useissa asioissa muita useammin se mielipide, että palvelut lähitaajamassa Terveydenhoito, terveyskeskus, neuvolat Alakoulu, yläkoulu Päiväkoti Hammashoito Kirjasto Lääkäri Virastot, Kela, verotoimisto... Poliisi Esikoulu Vanhustenhoito Sairaanhoito, sairaalat Kaupat, apteekit, pankit Liikuntapalvelut, uimahalli Mielenterveuspalvelut Nuorisotoiminta Muu Ei osaa sanoa vain tiettyinä aikoina riittävät tai se mielipide, ettei palvelun sijainnilla ole merkitystä. Iäkkäimmät vastaajat ovat pysyvien lähitaajamapalveluiden kannalla useimmissa asioissa. Myös henkilökohtaisen palvelun tarve korostui 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Kysyttäessä avoimena kysymyksenä mielipidettä siitä, mitkä palvelut ovat ehdottomasti lähitaajamasta saatavia palveluita, mainittiin terveyskeskus/terveyspalvelut useimmin, koulut seuraavaksi useimmin. Yli 10 %:n mainintaosuuksiin ylsivät myös päiväkoti, hammashoito, kirjasto, lääkäri ja erilaiset virastot. Päiväkoti, esikoulu, alakoulu, yläkoulu mainittiin useammin alle 50-vuotiaiden keskuudessa kuin 50 vuotta täyttäneiden parissa. Mainintojen osuus nousi iän myötä seuraavissa palveluissa: kirjasto, lääkäri, sairaanhoito, sairaalat ja vanhustenhoito % 77 Kaavio. Mikä tai mitkä palvelut on ehdottomasti oltava saatavissa teitä lähimmistä taajamasta? Lähde: Taloustutkimus Oy * Puhelinhaastattelujen toteutuksesta vastasi Taloustutkimus Oy. Tiedot kerättiin Otos muodostettiin kuntakohtaisella kiintiöpoiminnalla siten, että Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan alueelta tehtiin 140 haastattelua ja Mäntsälän, Pornaisen ja Sipoon alueelta 100 haastattelua. Kokonaistuloksen keskimääräinen tilastollinen virhemarginaali 95 %:n luotettavuustasolla on suurimmillaan ± 3,2 %-yksikköä

18 4.3 Kaupunkirakenne ja palvelujen sijainti Keski-Uudenmaan kaupunkirakenteen runkona on kolme kaupunkialuetta, jotka muodostuvat yli nykyisten kuntarajojen, voimakkaimpien keskusten tai palvelukeskittymien ympärille. Kaupunkialueet ovat Tuusulanjärvi, Hyvinkää ja Mäntsälä. Palveluverkko suunnitellaan siten, että kukin kaupunkialue käsittää keskustaajamat, kylät ja niiden vaikutusalueella olevan haja-asutusalueen väestön. Kaupunkirakenteen lähtötilannetta kuvataan seuraavan sivun kartalla. Kartan selityksissä on kunkin kaupunkialueen ja sen vaikutusalueen nykyväestö sekä olevien keskusten toiminnallinen luokitus. Kartassa on näytetty myös olevat taajama-alueet ja isot työpaikka-alueet sekä seudullisesti merkittävät kylät ja kaupunkirakennetta määrittävät säteittäisyyden ja poikittaisuuden teemat. Keski-Uudenmaan kaupungin rakenteellinen kehityskuva (noin vuonna 2035) on esitetty lähtötilannekartan jälkeen. Kartan selityksissä on kunkin kaupunkialueen ja sen vaikutusalueen tuleva väestö sekä keskusten toiminnallinen luokitus. Kartassa on näytetty myös tuleva liikenneverkko, maakuntakaavan mukaiset asumisen ja työpaikkojen kasvualueet sekä muutama muukin edullinen kasvukohde sekä seudullisesti merkittävät kylät ja kaupunkirakennetta määrittävät erilaiset teemat. Kaupunkirakenteen kehittämisen tukena ovat seuraavat uudistuvan rakenteen kriteerit: 1. kriteeri: Uusi maankäyttö täydentää ensisijaisesti olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja hyödyntää uuden kaupungin avaamat mahdollisuudet. Samalla huolehditaan, että nykyisin jo rakentunut verkostomainen kaupunki säilyy moni-ilmeisenä. 2. kriteeri: Uusi asuminen sijoitetaan kaupunkiin siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa erilaisia verkkoja pitkin. Sähköisiä palveluja kehitetään voimakkaasti. Keskeiset palvelupisteet luokitellaan saavutettavuustavoitteen mukaan seuraavasti: lähipalvelut kaupunkialueen palvelut keskitetyt palvelut 3. kriteeri: Kaupungin työpaikkaintensiiviset alueet suunnitellaan hyvin saavutettaviksi sekä sijoitetaan logistiikka- ja varastoalueet liikenteellisesti toimiville alueille. 4. kriteeri: Maankäytön sijoittamisella tuetaan keskuksien kehittymistä ja huolehditaan, että kaupungin eri osien omailmeisyys, ympäristön luomat edellytykset, paikan henki ja historia huomioidaan osana kaupunkirakennetta. 5. kriteeri: Kaupunki tarjoaa asumismahdollisuuksia urbaaneista keskustoista maaseudulle huolehtien, että kaupungissa on erilaisia asumisympäristöjä. 6. kriteeri: Poikittaisia yhteyksiä kehittämällä parannetaan verkostomaisen kaupungin toimivuutta. Keski-Uudenmaan kaupunki edistää aktiivisesti seuraavien liikennehankkeiden toteuttamista: Pienet kustannustehokkaat toimet KUHA* Pasila Riihimäki-rataosuus (1. ja 2. vaihe)* Hyrylän itäinen ohikulkutie (1.vaihe)* Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarve (1.vaihe)* kehä V eli vt25. Kartta. Keski-Uudenmaan kaupunkirakenteen lähtötilanne. *Tähdellä merkityt sisältyvät Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan 2015 ja ovat valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä sopimuksessa suurten infrahankkeiden ja asumisen edistämiseksi nimetyt hankkeet

19 Uudistuvan kaupunkirakenteen kriteereiden mukaan Keski-Uudenmaan kaupungin palvelut luokitellaan saavutettavuuden perusteella seuraavasti: lähipalvelut kaupunkialueen palvelut ja keskitetyt palvelut. Lähipalveluja voi olla useita kussakin uuden Keski-Uudenmaan kaupungin kolmesta kaupunkialueesta väestöpohjan mukaisesti. Lähipalvelut sijoittuvat kaupunkialueen taajamavyöhykkeillä mahdollisuuksien mukaan jalankulku- tai pyöräilyetäisyydelle asumisen keskittymistä siten, että niihin on mahdollista päästä turvallisesti jalankulku- ja pyöräteitä myöten. Taajamavyöhykkeiden ulkopuolella vähimmäistavoitetasona on tarjota kohtuullisella etäisyydellä mahdollisuuksien mukaan vaihdoton joukkoliikenneyhteys lähipalvelujen luo niiden toiminta-aikana. Esimerkkejä lähipalveluista ovat ennaltaehkäisevä kansanterveystyöhön keskittyvä vastaanottopalvelu, neuvolapalvelut, lasten ja nuorten ennaltaehkäisevä suun terveydenhuolto, päiväkoti, ala- ja yläkoulu (yhtenäiskoulu), nuorisotila, kirjaston monitoimipalvelupiste, leikkipuisto ja pallokenttä, joukkoliikenteen pysäkki sekä joukkoliikenneyhteys lähimpään citykeskukseen. Myös liikkuvilla yksiköillä ja mobiilivälineillä toteutettavat palvelumuodot (esim. yhdyskuntatekniset korjaus-, ylläpito- ja huoltopalvelut) voidaan lukea lähipalveluksi. Esimerkkejä kaupunkialueen palveluista ovat kiireetön ja subakuuttivastaanottopalvelu, suun perusterveydenhoito, röntgen- ja laboratoriopalveluiden palvelupiste, perheneuvolapalvelut, lukion ja toisen asteen koulutuksen toimipisteet, kaupungin monitoimiset asiakaspalvelupisteet, monipuolisemmat urheilukentät ja palloiluhallit, joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti sekä työmatkatasoinen joukkoliikenneyhteys pääkaupunkiseudulle ja city- keskusten väliset joukkoliikenneyhteydet. Keskitettyjä palveluita on Keski-Uudenmaan kaupungissa vain yksi tai väestöpohjasta riippuen useampiakin koko kaupungin väestön tarpeisiin. Kaupunkipalvelut voivat sijaita missä tahansa kaupungin alueella lähinnä kuitenkin suurimmissa keskuksissa hyvien liikenneyhteyksien päässä niin, että niihin on mahdollista päästä kaikista kaupunkialueista vähintään vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä säännöllisin vuorovälein. Esimerkkejä keskitetyistä palveluista ovat ensihoito ja sairaankuljetus, ympärivuorokautinen päivystys ja akuutti sairaalahoito, vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden johtaminen, hallinto- henkilöstö-, talous- ja tukipalvelut, urheilu- ja liikuntakeskukset sekä erikoislajien hallit, joukkoliikenteen matkakeskukset ja liityntäpysäköinti sekä monipuoliset joukkoliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ja muualle maahan. Kaupunkialueen palveluja on kussakin uuden Keski-Uudenmaan kaupungin kolmesta kaupunkialueesta vähintään yksi, mutta väestöpohjasta riippuen useampiakin kunkin kaupunkirakennekartassa määritellyn kaupunkialueen (vaikutuspiireineen) väestön tarpeisiin. Kaupunkialueen palvelut voivat sijaita missä tahansa ko. kaupunkialueen puitteissa kuitenkin niin, että niihin on mahdollista päästä ainakin kaupunkialueen taajamavyöhykkeillä mahdollisuuksien mukaan vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä palvelun toiminta-aikana sekä myös turvallisesti jalankulku- ja pyöräteitä myöten. Kartta. Keski-Uudenmaan kaupungin kehityskuva noin vuonna Lähde sote-palveluiden osalta: Keski-Uudenmaan kuntien sote-projekti. Tavoitteena on, että sote-palvelut siirtyvät alkaen Uudenmaan itsehallintoalueen Keski-Uudenmaan alueyksikön järjestettäväksi

20 4.4 Palvelujen ja hallinnon järjestäminen Keski-Uudenmaan kaupunki säilyttää omassa toiminnassaan sellaisen tason, että kaikki langat pysyvät käsissä ja kaupunki ohjaa oman vastuualueensa kaikkia toimintoja. Toiminnan eri tasot jaetaan ydintoimintaan, lähellä ydintoimintaa olevaan toimintaan ja operatiiviseen eli toteuttavaan toimintaan. Ydintoiminta järjestetään aina kaupungin omana työnä. Operatiivisella tasolla toiminta voidaan toteuttaa usealla eri variaatioilla. Mikäli toiminta järjestetään omana työnä, toteutus voi olla esim. oman organisaation, liikelaitoksen tai kunnan omistaman osakeyhtiön avulla. Järjestäminen voidaan tehdä myös tilaamalla ja ostopalveluna, jolloin työ on ulkoistettu MALY-palvelut MALY-palveluilla tarkoitetaan maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön palveluja. Ne keskitetään pääosin. Tämä koskee ennen muuta suunnittelu-, kehittämis-, ohjaus- ja koordinaatiotöitä. Kaupunkialuetasolla MALY- palveluja saa kaupungin yhteisistä Tehtävä tai palvelu Keskitettyjen palveluiden taso asiakaspalvelupisteistä. Tämä koskee mm. neuvontaa, asumisen tukea sekä rakennusvalvonta- ja tarkastustehtäviä. Kaupunkialuetasolla voidaan myös perustaa tilapäisiä projektitoimistoja esim. isojen kaavoitus- tai aluehankkeiden tueksi. Lähipalveluita ovat sähköiset ja mobiilit palvelumuodot ml. palautejärjestelmät. Joukkoliikenteen matkustajapalvelut jakautuvat kaikille palveluluokituksen tasoille. Kaupunkialuetaso Lähipalvelutaso Kaavoitus, poikkeaminen ja suunnittelutarve Suunnittelu ja kehittäminen on keskitetty Neuvonta ja tilapäiset projektitoimistot (asiakaspalvelupisteet) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Maapolitiikka- ja kiinteistöasiat Ohjaus, tonttijaot, toimitukset ja rekisteröinti on keskitetty Neuvonta (asiakaspalvelupisteet) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Paikkatieto- ja mittausasiat, kuntarekisteri Järjestelmähallinta ja kehittäminen on keskitetty Neuvonta ja mittausryhmät (asiakaspalvelupisteet) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Liikenneasiat, liikennejärjestelmä ja joukkoliikenne Suunnittelu, kehittäminen ja koordinaatio (ml. HSL tms.) on keskitetty Matkakeskukset ja liikenneinformaatio Neuvonta (asiakaspalvelupisteet) Vaihtopaikat ja liikenneinformaatio Sähköiset asiointipalvelut... Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Joukkoliikennepysäkki ja pysäkki-informaatio Kutsu- ja palveluliikenne Yhdyskuntatekniikan suunnittelu ja ohjelmointi Suunnittelu, kehittäminen ja koordinaatio on keskitetty Neuvonta (asiakaspalvelupisteet) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Asumisasiat Ympäristöasiat Ohjaus ja suunnittelu on keskitetty Ohjaus, suunnittelu ja valvonta on keskitetty Neuvonta (asiakaspalv.) Asumisen tuki yhteistyössä SOTE -toimijoiden kanssa Neuvonta (asiakaspalvelupisteet) Verkostotoiminta yhteistoimintatahojen kanssa Sähköiset asiointipalvelut... Asumisen tuki mobiilisti Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Kuva. Kunnan toiminnan eri tasot. Rakennusvalvonta Lupahallinta ja kehittäminen on keskitetty (osittain siirretty kaupungin ulkopuolelle) Neuvonta (asiakapalvelupisteet) Tarkastus- ja valvonta Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Taulukko. MALY-palvelujen saavutettavuus Keski-Uudenmaan kaupungissa. Maankäytön tehtävien hoitaminen - tonttituotantoprosessi ja liikenteen järjestämisen prosessi Keski-Uudenmaan uuden kaupungin muodostamisen näkökulmasta keskeisimmät maankäytön tehtävät peilataan nk. tonttituotantoprosessiin ja liikenteen järjestämisen prosessiin, joiden tehokas ja taloudellinen hoitaminen on kehityskuvan toteutuksen kannalta keskeistä. Uudella kaupungilla on varsin hyvät mahdollisuudet kehittää kehityskuvan mukaista kaupunkirakennetta varsinkin alkuvuosina, mutta suuri uusi kehityspotentiaali on avattavissa nykyisin varsin neitseellisillä kuntien raja-alueilla. Uusi kaupunki kehittää maapolitiikkaansa siten, että alueiden kehittämistä varten saadaan oikeista paikoista ja oikea-aikaisesti sopivaan hintaan maata. Tonttituotantoprosessi on tarkoituksenmukaista järjestää yhtenäisessä yksikössä keskitetysti ja pääosin 38 39

Uudistuva ja verkostomainen

Uudistuva ja verkostomainen Uudistuva ja verkostomainen Keski- Uudenmaan kaupunki Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen päivitetty loppuraportti Sisällys Alkusanat 4 1. Tiivistelmä 6 1.1 Nykytilanne sekä tulevaisuus erillisinä

Lisätiedot

Uudistuva ja verkostomainen

Uudistuva ja verkostomainen Uudistuva ja verkostomainen Keski- Uudenmaan kaupunki Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen päivitetty loppuraportti Keski-Uudenmaan kaupungin logo: Mainostoimisto Elido Oy, Kerava Taitto: Mainostoimisto

Lisätiedot

Sisällysluettelo KV, 21.9.2015 18:00, Pöytäkirja

Sisällysluettelo KV, 21.9.2015 18:00, Pöytäkirja Sisällysluettelo KV, 21.9.2015 18:00, Pöytäkirja 46 KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN PÄIVITETTY LOPPURAPORTTI, YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS JA KUNTALAISTEN KUULEMINEN YHDISTYMISESTÄ... 1 Liite:

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.

Lisätiedot

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Kuuma-kunnat: Kuntien talous

Kuuma-kunnat: Kuntien talous Väliraportti 19.12 kuntajakoselvityksessä Kuuma-kunnat: Kuntien talous HT Eero Laesterä Perlacon Oy 1 Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 4 Talouden nykytilan tarkastelu... 5 Peruskunnan

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous

Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous Väliraportti kuntajakoselvityksessä Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous HT Eero Laesterä Perlacon Oy 1 Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 4 Talouden nykytilan tarkastelu... 5 Peruskunnan

Lisätiedot

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen 26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen Väestöennusteena Tilastokeskuksen ennuste 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012. Vuodesta 2012

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS 14.8.2015. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys

YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS 14.8.2015. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS 14.8.2015 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys 1 Sisällysluettelo 1 Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta... 4 1.1 Sopimuksen tarkoitus... 4 1.2 Perustettavan

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Pietarsaaren seudun kunnat

Pietarsaaren seudun kunnat Pietarsaaren seudun kunnat Kuntien talous HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Perlacon Oy Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 1 Talouden

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS 29.6.2015

YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS 29.6.2015 KU-ohjausryhmä 14.8.2015 Liite 3 YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS 29.6.2015 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys 1 Sisällysluettelo 1 Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta... 4 1.1 Sopimuksen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä

Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä 23.1.2015 KU-ohjausryhmä 23.10.2014 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ohjausryhmä päätti kokouksessaan 23.10.2014 muun muassa

Lisätiedot

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori Vesilahden kunta 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Valtio Mrd 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelan kehitys %/BKT 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS 19.5.2015

YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS 19.5.2015 KU-ohjausryhmä 3.6.3015 liite 3 YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS 19.5.2015 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys 1 Sisällysluettelo 1 Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta... 4 1.1 Sopimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Esityslista 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Mikko Pukkinen, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin.

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin. 1 Liite. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen

Lisätiedot

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Riitta Ekuri Erityisasiantuntija Kenen toimeksianto?

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Palvelutyöryhmien työn sisältö

Palvelutyöryhmien työn sisältö Palvelutyöryhmien työn sisältö 1. Nykytilakuvaus 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Toimintaympäristön muutoksia L E P E S T Legal = lainsäädäntö Economical = talous Political = politiikka Environmental = ympäristö Social = sosiaalinen Technological = teknologia Lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS TALOUSARVIOKSI 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAKSI 2016-2019 19.10.2015

KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS TALOUSARVIOKSI 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAKSI 2016-2019 19.10.2015 KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS TALOUSARVIOKSI 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAKSI 2016-2019 19.10.2015 Kaupungin tavoitteita vuodelle 2016 Investointikaton noudattaminen ja talouden tasapainottaminen Elinvoimaohjelman

Lisätiedot

Ohjausryhmän seminaari 27.-28.3.2014 LÄHIDEMOKRATIA JA PÄÄTÖKSENTEKO -RYHMÄTYÖ. Tehtävä 1

Ohjausryhmän seminaari 27.-28.3.2014 LÄHIDEMOKRATIA JA PÄÄTÖKSENTEKO -RYHMÄTYÖ. Tehtävä 1 Ohjausryhmän seminaari 27.-28.3.2014 LÄHIDEMOKRATIA JA PÄÄTÖKSENTEKO -RYHMÄTYÖ Tehtävä 1 Vision mukaisesti valmistellaan ensimmäinen aitoon kunnanosahallintoon perustuva päätöksentekomalli Suomessa. 1.

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Ilari Soosalu, Tero Tyni, Sanna Lehtonen 2 Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10

Lisätiedot

Keski-Uusimaa ja sote-uudistus

Keski-Uusimaa ja sote-uudistus Keski-Uusimaa ja sote-uudistus KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Rolf Paqvalin Erityisasiantuntija Keski-Uudenmaan kunnat Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen sote-valmistelu 1. Mukana Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys VÄLIRAPORTTI. Ohjausryhmän kokous 19.12.2013, liite 2

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys VÄLIRAPORTTI. Ohjausryhmän kokous 19.12.2013, liite 2 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys VÄLIRAPORTTI Ohjausryhmän kokous 19.12.2013, liite 2 Päivitetty 12.1.2014 1 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1 TALOUDEN JA PALVELUVERKON NYKYTILA... 4 1.1 Talouden

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntauudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012

Ajankohtaista kuntauudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012 Ajankohtaista kuntauudistuksesta Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot