Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupunginhallitus Aika klo 17:00-18:54 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Läsnäolleet Rantanen Piritta puheenjohtaja Kyrö Mika I varapuheenjohtaja Alanen Tuomo jäsen Hirvelä Sirkka jäsen Koskinen Pentti jäsen Laaksonen Erja jäsen Putkonen Aira jäsen Sahala Eila jäsen Hakonen Eero varajäsen Muut läsnäolleet Lahtinen Merja valtuuston pj. Rajala Sanna valtuuston I vpj. Salminen Ilkka kaupunginjohtaja Juurinen Anna-Liisa vt. hallintojohtaja Juven Marja-Liisa henkilöstön edustaja Poissa Loberg Hannu II varapuheenjohtaja Paavuori Heikki valtuuston II vpj. Käsitellyt asiat :t 1-19 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Allekirjoitukset Piritta Rantanen puheenjohtaja Anna-Liisa Juurinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Jämsä Pentti Koskinen Erja Laaksonen

2 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä hallintoimessa, kaupungintalo II kerros, klo pöytäkirjanpitäjä Anna-Liisa Juurinen

3 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupunginhallitus Käsitellyt asiat Sivu 1 Työjärjestyksen hyväksyminen 4 2 Henkilöstösuunnitelma 2014 ja Työohjelma I/ Lausunto Oriveden kaupungin rantaosayleiskaavaluonnoksesta 11 5 Lukion investointi 13 6 Jämsän alueen jäähallien käyttösopimusten hyväksyminen 19 7 Ostotarjous tilasta Korpivehmas sekä rauhoituskorvausesitys osasta tiloja Uusi-Mella ja Jokela Jämsän kaupungin Patalan kylässä / tarkennettu rauhoituskorvausesitys 22 8 Lausunto kuntien valtionosuusuudistuksesta 25 9 Selvitys hammashoidosta Kiinteistö Oy Jämsänmäen talouden tervehdyttäminen / Heikinkuja ja Latvatie 11 Talousarvion kuukausiraportti IV / lokakuu 2013 ja alustava tilinpäätösennuste 12 Talousarvion 2014 toimeenpano-ohjeet ja hallinnon käyttösuunnitelma 13 Jämsänkosken laboratorionäytteenottopisteen siirtäminen/otto-oikeuden käyttäminen 14 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano / Apulaiskaupunginjohtajan irtisanoutuminen alkaen Veteraanien kokoustila ja arkistoasia Riskienhallinnan ohjeistus Toimielinten pöytäkirjat ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Tilaisuudet ja tiedoksi merkittävät asiat 53 Muutoksenhakuohjeet

4 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupunginhallitus Työjärjestyksen hyväksyminen Khall 1 Päätös Jämsän kaupungin hallintosääntö 17 : Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Hyväksyttiin kokouksen työjärjestys. Merkittiin, että kokouksessa olivat läsnä asiantuntijoina sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehu, henkilöstöjohtaja Auli Korhonen, sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen, kaupunginarkkitehti Kari Vaara, tekninen johtaja Tarja Kuisma ja talousjohtaja Ari Luostarinen.

5 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupunginhallitus Henkilöstösuunnitelma 2014 ja / /2014 Khall 2 Valmistelija: henkilöstöjohtaja, puh Kaupunginhallitus talousarvioraamia antaessaan asetti hen ki lös töme no jen säästötavoitteeksi vuodelle 2014 noin 4 miljoonaa euroa (noin 100 henkilötyövuoden verran). Säästötavoite jaettiin hen ki löstö mää rän mukaisessa suhteessa eri toimialoille toteutettavaksi seuraa valla tavalla: Sosiaali- ja terveystoimi 40 htv 1,6 milj. euroa Sivistystoimi 30 htv 1,2 milj. euroa Ateria 15 htv 0,6 milj. euroa Yhdyskuntatoimi 8 htv 0,32 milj. euroa Yleishallinto 5 htv 0,2 milj. euroa Lautakunnat käsittelivät talousarvionsa ja ehdottivat henkilöstönsä vä hen tä mis toi men pi teet niille annetun raamin mukaisesti. Myös kaupun gin hal li tuk sen talousarvioehdotus valtuustolle oli raamissa an netun tavoitteen mukainen. Kaupunginvaltuuston talousarviopäätös ei si säl tä nyt merkittäviä muutoksia lautakuntien ja kau pun gin hal li tuksen esittämiin henkilöstömenosäästöihin. Kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanoa varten on toi mialoil la valmisteltu henkilöstösuunnitelmat, jotka on kuvattu tu los alueta sol la henkilötyövuosina ja euroina. Liitteissä olevissa hen ki lös tösuun ni tel mis sa henkilötyövuosivähenemää verrataan vuoden 2013 ta lous ar vi oon ja saman vuoden lisätalousarvioon nähden. Mukana hen ki lös tö suun ni tel mas sa ovat henkilötyövuosien lisäksi eurot, suun ni tel ma vuo det sekä sanallista kuvausta henkilöstövoimavarojen käy tös tä ja kehityksestä. Lisätalousarvioon 2013 nähden vakituisen henkilöstön arvioidaan vä he ne vän vuonna 2014 yhteensä noin 80 henkilötyövuotta ja loput asetetusta säästötavoittesta toteutunee seuraavan vuoden 2015 ai ka na. Verrattuna lisätalousarvioon vuosina hen ki löstön arvioidaan vähenevän yhteensä noin 114 henkilötyövuotta, joka eu ro mää räi ses ti tarkasteltuna tarkoittaa juuri tuota kau pun gin hal lituk sen raamiksi asettamaa 4 miljoonaa euroa. Suunnitelma kuvaa pait si henkilöstömäärän kehitystä erityisesti myös palvelujen tuo tanto ra ken tei den muutosta. Kunta voi perustuslaissa säännellyn it sehal lin to pe ri aat teen nojalla päättää, miten se järjestää tehtävänsä ja pal ve lu tuo tan ton sa. Suurin osa henkilöstövähenemästä toteutetaan jättämällä täyt tä mättä avoimena olevia tehtäviä, hyödyntämällä eläkepoistumaa ja muuta lähtövaihtuvuutta, lopettamalla määräaikaisia palvelussuhteita se-

6 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupunginhallitus kä palkkaamalla vähemmän työllistämistukiperusteisia työntekijöitä. La ki sää tei sil le ja harkinnanvaraisille virkavapaille jäämiset ovat tuotta mas sa ainakin väliaikaisia säästöjä. Loppuvuodesta 2013 toteutettujen sisäisten siirtojen, teh tä vä jär jeste ly jen ja erilaisten olosuhteiden muutosten jälkeen ta lou del lis-tuotan nol li sia toimenpiteitä (irtisanomisia, osa-aikaistamisia, yli 90 päivän lomautuksia) toteutetaan 17 tehtävässä, joista suurin osa kohdis tuu sivistystoimeen. Tämän lisäksi viiden tehtävän osalta tulee tapah tu maan oleellisia tehtävämuutoksia esimerkiksi siirtoja toiseen vir kaan. Toimintamahdollisuudet tehtävien uudelleenjärjestelyissä ovat sitä pa rem mat, mitä moniammatillisempaa ja laajempaa henkilöstön osaa mi nen on. Hallintoa madalletaan koko ajan, samoin toimialoja ylit tä viä ja toimialojen sisäisiä tehtävien uudelleenjärjestelyjä tehdään aina kun on mahdollista. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstösuunnitelmassa hen ki lö työ vuosien vähenemä ja euromääräinen säästö näyttää voimakkaalta. Koko nais ta lou del li ses ti tarkasteltuna sosiaali- ja terveydenhuollon henki lös tö vä henemä ei kuitenkaan suoraan tuota hen ki lös tö suun ni telmas sa mainittuja säästöjä, sillä henkilöstömenoja siirtyy merkittäviltä osin ostopalveluihin. Toimintojen ulkoistaminen (esimerkiksi la bo rato rion siirto Fimlabille, vuodeosasto 2:n siirto Jokilaakson ter vey delle, lääkekeskuksen ulkoistus) kyllä vähentävät henkilötyövuosia ja hen ki lös tö me no ja, mutta vastaavasti ostopalvelumenot lisääntyvät. Vanhustenhuollossa henkilöstöä vähentää mm. laitoshoitopaikkojen vä hen tä mi nen ja kotihoidon tehostamishanke. Sosiaali- ja ter veyden huol los sa vuoden 2013 talousarvioon on budjetoitu hen ki lö työvuo sia enemmän kuin mitä tehtäviä on todellisuudessa täytetty. Lomau tuk set ja talouden alamäki pakottivat miettimään hen ki lös tö voima va ro jen käytön ja kohdentamisen uudelleen. Avoimeksi tulleita teh tä viä ei ole täytetty ellei siihen ole ollut välttämätöntä pakkoa. Kaik kia vuodelle 2013 budjetoituja henkilöstöresursseja ei ole otettu käyt töön esimerkiksi varahenkilöyksikössä, osastonsihteeriyksikössä ja vanhusten avohoidossa. Talousarviovuonna sosiaali- ja terveystoimessa toteutettavat ti la järjes te lyt ts. toimitilojen keskittäminen ( mielenterveys- ja päihdetyö, neu vo la- ja perheneuvolatyö, nuorisopsykiatrian poliklinikka, hammas hoi to la) mahdollistavat henkilöstön nykyistä tehokkaamman käytön ja synergiaedut, erilaiset uudelleenjärjestelyt ja sen myötä hen kilö työ vuo sien vähentämisen. Sivistystoimessa tehostetaan ja uudistetaan sekä organisaatiota että pal ve lu ra ken tei ta. Siellä tehdään runsaasti sisäisiä teh tä vä jär jes te lyjä ja sivistystoimen toimistotyön resursseja siirretään muille toi mialoil le mm. sosiaali- ja terveystoimeen. Uusinvestointien vii väs ty mi-

7 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupunginhallitus nen (esimerkiksi vuoropäiväkoti) sementoi henkilöstörakennetta ja hi das taa tehostamisen mahdollisuuksia esimerkiksi johtamisen ja tuki toi min to jen kohdalla. Perusopetuksessa suurin osa hen ki lös tö vähen nyk sis tä voidaan toteuttaa päättämällä määräaikaisia pal ve lussuh tei ta. Elämänlaatupalveluissa toteutetaan laajoja uudelleen järjes te ly jä johtamis-, kehittämis- ja suunnittelutehtävien osalta. Lä hi kirjas to jen lakkauttaminen ja niiden toimintakonseptien muutos vä hentä vät henkilötyövuosia. Yhdyskuntatoimessa ikärakenne on korkea ja sen myötä lähivuosina elä köi ty mis tah ti on kova. Tämä mahdollistaa paitsi hen ki lös tö vä hennyk set luonnollisen poistuman kautta myös palvelujen rakenteelliset uu del leen jär jes te lyt. Aterialiikelaitoksen henkilöstövähennykset voidaan toteuttaa luonnol li sen poistuman kautta. Talousarviovuonna palvelujen vaih to ehtoi set tuotantotavat tulevat selvitettäväksi. Tulevan kevään aikana on välttämätöntä tehdä uusrekrytointeja esimer kik si hoitohenkilöstön ja kaavoituksen tehtäviin. Vaihtoehtoisia tuo tan to ta po ja kuten ostopalveluja ja ulkoistamisratkaisuja sel vi tetään niissä tulosyksiköissä, joihin ei suoraan kohdisteta ta lou del listuotannollisia toimenpiteitä. Liitteessä kuvatut henkilöstösuunnitelmat konkretisoituvat maa liskuus sa siten, että tuolloin kaupunginhallituksen on päätettävä vakans si poh jan muutokset lautakuntien ehdotusten perusteella, esimer kik si vakanssien kaikki lakkauttamiset, tarvittavat ni mi ke muu tokset ja muut mahdolliset vakanssimuutokset. Suunnitteluvuosina henkilöstömäärän arvioidaan edelleen hieman vähenevän. Kuluvan kevään aikana kau pun gin hal li tuksen on talousarvioraamia päättäessään asetettava suun nit te lu vuo sille henkilöstön osalta uudet talous- ja henkilötyövuositavoitteet. Pitkäl lä aikavälillä, viimeistään seuraavana valtuustokautena hen ki löstö mää rän kehitykseen vaikuttavat kuntalaisten palvelutarpeiden lisäk si valtiohallinnon ratkaisut kuntien tehtävistä ja rakenteista (esimer kik si työllisyyden hoito, aspa-hanke, kunta- ja sote-rakenne). Yt neuvottelut on käyty ja Henkilöstösuunnitelma on käsitelty yhteistyötoimikunnassa

8 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupunginhallitus Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy liitteiden mukaiset hen ki lös tö suun ni telmat täytäntöönpantavaksi. Toimialajohtaja laatii tarkemman tason suun ni tel man taloudellis-tuotannollisten toimenpiteiden koh den ta mises ta. Voimassa olevan hallintosäännön mukaan palvelussuhteen päät ty mi ses tä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee vi ran halti jan tai ottaa työntekijän työsuhteeseen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet 1 Henkilöstösuunnitelma

9 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Työohjelma I/ / /2013 Tekla Valmistelija: kaupungininsinööri, puh Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa on vuodelle 2014 "Kiinteät rakenteet ja laitteet" määrärahat, joiden käytöstä päättää kaupunginhallitus kolme kertaa vuodessa hyväksyttävässä työohjelmassa. Talousarvioissa erikseen nimettyjen hankkeiden määrärahat ovat sitovia sekä meno-, että tulorahoituksen osalta siten, että niiden osalta muutoksia suunnitelmaan tekee vain kaupunginvaltuusto. Vuoden 2014 ensimmäiseen työohjelmaan esitetään määrärahaa Myllymäen teollisuusalueen laajennuksen katutekniikan rakentamiselle, Keski-Suomen liitto on myöntänyt "Myllymäen teollisuusalueen kehittäminen"-hankkeelle EAKR-rahoitusta 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi määrärahaa esitetään Lukkoilantien (välillä Saksalankatu- Valionkatu), Pasantien ja Kinulan alueen katujen (Kinulantie ja Pääskyntie) saneeraussuunnitteluun. Lukkoilantien ja Pasantien suunnitteluhankkeet ovat käynnistyneet jo syksyn 2013 aikana. "Muut pitkävaikutteiset menot"-määrärahalla rahoitettavista hankkeista jatkuvat jo käynnissä olevat Sammallahdentien linjauksen muutoksen ja Himoscenterin kiertoliittymän suunnitteluhankkeet. Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää työohjelman I/2014 kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ja esittää samalla, että kaupunginhallitus antaa aloitusluvan työohjelmassa esitetyille hankkeille Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

10 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Khall 3 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy työohjelman I /2014 ja antaa aloitusluvan työohjelmassa esitetyille hankkeille. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet 2 Työohjelma I/2014

11 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupunginhallitus Lausunto Oriveden kaupungin rantaosayleiskaavaluonnoksesta 1204/ /2013 Khall 4 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti, puh Kaavaselostuksen johdanto: Suunnittelutyön tarkoituksena on ollut laatia Oriveden kaupungin kaa voit ta mat to mil le ranta-alueille ja niihin liittyville eräille kyläalueille (Län gel mä en kk, Naappila-Suomasema, Päilahti-Pitkäjärvi, Siitama, Tal vi ai nen ja Västilä) oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Erä järven kyläalueelle laaditaan oikeusvaikutteinen kyläosayleiskaava. Suunnittelualue on jaettu hallinnollista käsittelyä varten osa-alueisiin; poh joi nen osa-alue, eteläinen osa-alue, Eräjärven osa-alue ja Längel mä en osa-alue. Kaavoitettavalla alueella on rantaviivaa yhteensä noin 1000 km. Lisäk si aiemmin ranta-asemakaavoitettuja ranta-alueita on noin 150 km. Ranta-asemakaavojen alueet esitetään yleiskaavassa ai noastaan informatiivisesti. Järviä ja lampia on yhteensä n. 430, joista yli 2 heh taa rin suuruisia on n. 200 kpl. Suurimmat vesistöt ovat Län gelmä ve si, Iso-Löytäne ja Eräjärvi. Kyläalueiden yhteispinta-ala ilman ran ta-aluei ta on n ha. Rantaosayleiskaavan suunnittelumittakaava on 1:10000 ja Eräjärven ky lä alu een osayleiskaavan 1:5000. Ranta-alueiden suunnittelu on koh dis tu nut lähtökohtaisesti noin 200 metrin levyiseen ran ta-alu eeseen. Kyläalueiden osalta kaava-alueen rajauksen lähtökohtana on ol lut kaupungin määrittelemien suunnittelutarvealueiden rajaus. Rantaosayleiskaavalla on määritelty ranta-alueiden rakentamisen mää rä ja laatu sekä sijoittuminen tilakohtaisesti. Kaava on laadittu oi keus vai kut tei se na siten, että rantaosayleiskaavaa voidaan käyttää lo ma- ja asuinrakentamisen sekä pienimuotoisen matkailupalvelujen ra ken ta mi sen rakennuslupien myöntämisperusteena. Muun ranta-alu eel la tapahtuvan rakentamisen osalta osayleiskaava ohjaa poik kea mis lu pa me net te lyä ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Ran ta osa yleis kaa vaan kuuluvien kyläalueiden osalta kaavalla oh jataan yleispiirteisesti alueiden maankäyttöä ja rakentamisen suun nitte lu tar ve lu pa har kin taa. Eräjärven kyläalueen osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena (MRL 44 ) siten, että kaavaa voidaan käyttää kylän ydinalueella asuinrakentamisen ra ken nus lu pien myöntämisperusteena. Muun Eräjärven kyläalueen osal ta kaava ohjaa yleispiirteisesti alueiden maankäyttöä ja ra ken ta mi sen suunnittelutarvelupaharkintaa.

12 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupunginhallitus Yleiskaavatyössä on huomioitu alueiden rakentamismahdollisuudet nou dat taen yhtenäisiä suunnittelu- ja mitoitusperusteita sekä huomioitu luonnonympäristön ja rakennetun kulttuuriympäristön erityisarvot perustuen kaavoitusta var ten laadittuihin selvityksiin. Yhdenmukaisten suun nit te lu pe ri aat tei den noudattamisella turvataan maanomistajien tasapuolinen koh te lu. Yleiskaavassa on huomioitu myös mm. maaseutuelinkeinojen, mat kai lu pal ve lu jen tarpeet sekä riittävien vir kis tys käyt tö mah dol li suuk sien ja vapaiden rantojen säilyminen alueella. Rantaosayleiskaavalla on osoitettu 2190 vanhaa lo ma ra ken nus paikkaa, 461 vanhaa asuinrakennuspaikkaa ja 74 maatilan talouskeskuksen aluetta. Lisäksi kaavassa on todettu in for ma tii vises ti 554 ranta-asemakaavojen mukaista ra ken nus paik kaa. Rantaosayleiskaavalla on osoitettu yhteensä 991 uutta lo ma ra kennus paik kaa ja viisi uutta asuinrakennuspaikkaa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Jämsän kaupungilla ei ole huomautettavaa Oriveden kaupungin ranta osa yleis kaa va luon nok ses ta. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

13 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Lukion investointi 989/ /2013 Khall Valmistelija: talousjohtaja, puh Kaupunkien yhdistymissopimukseen liittyvän hallinnon ja palvelujen jär jes tä mis so pi muk sen mukaan lukiokoulutus keskittyy yhdeksi yhtei sek si toimipisteeksi. Lukiot on tarkoitus yhdistää syyslukukauden 2015 alussa. Yhdistyneessä lukiossa tulee olemaan noin 300 opiske li jaa ja henkilökuntaa noin 25. Haahtela Kehitys Oy:n selvitys lukion sijoittumisesta valmistui syyskuussa Yhdistyneen lukion in ves toin ti vaih to eh toi na tutkittiin Jämsän lukion ja liikuntahallin perus kor jaus ta ja uuden lukion rakentamista kaupungin keskustaan tai lu kion sijoittamista Auvilaan. Selvityksen perusteella päätettiin, että Jäm sän kaupungin yhdistynyt lukio sijoitetaan kaupungin ydin keskus taan. Tällöin nykyinen Jämsän lukio peruskorjataan tai ra ken netaan uusi m 2 :n suuruinen lukio, joka ei sisällä liikuntatiloja. Tar kem man hankesuunnittelun myötä tehdään päätös, kumpi vaihto eh to valitaan. Hankesuunnittelussa otetaan huomioon perusopetuksen op pi lasmää rän ja nuorisoikäluokan väheneminen sekä kaupungin ta lou del linen kantokyky. Hankkeelle haetaan valtionavustusta, sen saaminen ei kuitenkaan ole rakentamisen edellytys. Lukio mitoitetaan enintään 300 opiskelijalle. Uudisrakentamisessa tutkitaan enintään kahta eri si joit tu mis vaih to eh toa; Paunu/Vitikkala aluetta ja Jämsän lukion ja en ti sen Seppolan koulun kortteleita. Nykyisen lukion liikuntatilojen pe rus kor jaus ratkaistaan lukion yhteydessä. Liikuntatilojen pe rus korjauk seen on mahdollista saada avustusta. Kaupunginhallitusta on ke sä kuun kokouksessa 2013 informoitu YIT:n suunnitelmista Jämsän lukion ja entisen Seppolan koulun kortteleiden osalta. Tuon infor maa tion mukaan uudisrakentaminen purkukustannuksineen maksai si 6 Meur (ilman liikuntahallia). Tämän lisäksi tulevat liikuntahallin pe rus kor jaus kus tan nuk set, jos se päätetään peruskorjata. Jämsän sivistyslautakunta on kokouksessaan käsi tel lyt asiaa. Jo tuolloin on tuotu esiin, että lukion sijoittuminen Paunun koulun läheisyyteen tuo mahdolliseksi hyödyntää Paunun koulun tiloja merkittävässä määrin. Tuolloin on myös todettu, että lii kunta hal lin peruskorjaus ei ole välttämätöntä, koska kaupunkiin on raken net tu merkittävässä määrin liikuntasaleja 2000-luvulla. Lii kun tahal lil le on toki käyttöä ja sitä voidaan niin haluttaessa pitää käytössä elin kaa ren sa loppuun saakka ilman merkittävän peruskorjauksen teke mis tä. Valtionrahoitus liikuntahallin peruskorjaukseen ei kata korjaus kus tan nuk sia kuin osittain. Valtionrahoitus on merkitty vuodelle 2015 suuruudeltaan euroa (ELY-keskuksen päätös). Lii kun-

14 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ta hal lin peruskorjauskustannus on Haahtelan selvityksen mukaan 1,5 Meur. Kaupungin investointiohjelmassa lukioinvestointiin on vuosil le varattu yhteensä 7 Meur ja kalustamiseen eu roa. Haahtelan selvityksen mukaan peruskorjaus maksaisi noin 7 Meur. Ra ken nuk sen purkaminen selvityksen mukaan maksaisi noin e ja uudisrakentamisen hintalappu vaihtelee laajuudesta riip puen (ilman liikuntasalia vai sen kera). 6,5-5 Meur. Paunun koulun oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä laskee kulu vas ta lukuvuodesta lukuvuoteen op pi laal la (449 oppilasta-> 309 oppilasta). Tämän jälkeen op pi lasmää rä näyttää kääntyvän hienoiseen nousuun ollen ennusteiden mu kaan 346 (lv ). Tässäkin tapauksessa vähennystä olisi ku lu vaan lukuvuoteen yli 100 oppilasta. Väestörekisterikeskuksen tie toi hin perustuvat ennusteet pääpiireittäin osuvat hyvin kohdalleen, mut ta eivät millään tavalla ota huomioon mahdollista poismuuttoa. Yleen sä ennusteet ovat olleet liian positiivisia, 2020-luvulla ta pah tuva oppilasmäärän kasvu ei kuitenkaan vaikuta koulun sarjaisuuteen, jo ka pysyisi 5-sarjaisena. Tällä hetkellä koulu toimii osin 6- ja 7-sarjai se na muuttuen kokonaan 6-sarjaiseksi lukuvuoden alus ta. Koulun muuttuminen 5-sarjaiseksi alkaa kuitenkin samana luku vuon na taloustilanteesta johtuen; muutoin lu ku vuonna alkaen. Sarjaisuudella on merkitystä, koska se mää rittää opetuksessa tarvittavien luokkien määrää. Jämsän lukiossa on lukuvuonna oppilasta ja Jämsän kos kel la 67, yhteensä 291. Yhdistyneessä lukiossa ennustetaan ole van 270 opiskelijaa lukuvuonna Yhdistymisen ai koihin opiskelijoita on 270. Tavoite nelisarjaisesta lukiosta on kova ja rea lis mia on todeta lukion muuttuvan kolmisarjaiseksi yh dis tyessään. Paunun koulun rakentamisen yhteydessä rakennuksessa va rau duttiin laajennukseen kooltaan noin 6-8 perusopetusluokkaa riippuen ne liö mää ris tä. Lukion tilatarve kolmisarjaisena on 9 luokkaa, jos mui ta olemassa olevia Paunun koulun tiloja voidaan hyödyntää esimer kik si valmiita liikuntatiloja, ruokasalia, erikoisluokkia (mu siik ki-kuva tai de), pikkuauditorio. Fysiikka-kemian luokkien (2 kpl) riittävyys tu li si tarkentaa. Koulussa on myös tiloja, joiden käyttöön voisi lu kiolla olla kiinnostusta, jos kurssitarjottimeen rahavarojen salliessa saatai siin soveltavia kursseja, esim. kädentaidot. Ylioppilaskirjoitukset muut tu vat asteittain vuodesta 2016 alkaen sähköisiksi. Tämä edellyt tää jonkun liikuntatilan varustamista tietoverkkojen käyttöön py syväis luon tei se na ratkaisuna.

15 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kun kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen, jonka mukaisesti tut kitaan sijoittumisvaihtoehtona Paunun koulun/ Vitikkalan koulun lä heisyy teen sijoittuminen, oppilasennusteiden valossa lukion si joit tu minen Paunun koulun yhteyteen on tarkoituksenmukaista selvittää tarkem min, olisiko varauduttava joksikin aikaa tilapäiseen vii pa le kouluun Paunun yhteydessä, jos opetustilat eivät riittäisi laajennuksen jäl keen aivan heti. Lisäselvittäminen tarkoittaa oppilasmäärien, tun timää rien ja kustannusten selvittämistä. Se vaatii erillisen suun nit te luta van ja -ohjelman. Tästä on erinomainen kokemus Haatelan ti lastra te gian yhteydessä. Tällä hetkellä Vitikkalan oppilasennuste ei tue lukion sijoittumista lisä ra ken ta mi sel la koulun yhteyteen. Vitikkalan koulun oppilasmäärä näyt tää vain kasvavan, nyt 265 oppilasta ja lukuvuonna oppilasta ilman muilta oppilaaksiottoalueilta tulevia erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, jolloin oppilasmäärä on kokonaisuudessaan yli 300. Lisärakentaminen lukiota varten Vitikkalan yhteyteen voisi olla mahdollista, jos Vitikkalasta siirrettäisiin oppilaita Paunun kouluun. Mi tään toiminnallista perustetta asialle ei kuitenkaan löydy, koska jos olemassa olevan koulun laajentamiseen päädytään, niin tuolloin op pi lai den ja opiskelijoiden ikä huomioonottaen yläkoulu ja lukio käy vät paremmin yksiin. Mikäli Vitikkala -vaihtoehto halutaan kui tenkin tutkia, on se mahdollista em. suunnittelumenetelmällä. Lukioinvestoinnissa tulisi pysyä kaupunginvaltuuston päättämässä al ku pe räi ses sä aikataulussa. Rakennuksen sisäilma on tunkkainen hei kon ilmanvaihdon vuoksi eikä tiloille ole tehty laajempia kun nostuk sia. Ylioppilaskirjoitusten sähköistämisen vaatimukset kaupunki jou tuu joka tapauksessa täyttämään.kesäkuussa esitelty vaihtoehto; lu kion rakentaminen yksityisen rakentamisen yhteyteen, näyttää tällä hetkellä hyvin epätodennäköiseltä. Lukiotilanne vaikuttaa rehtorin mu kaan lukiokoulutuksen haluttavuuteen ja vaarana on edelleen supis tu vat lukiolaismäärät, mikäli lukion toimitila-asiaa ei ratkaista. Lukion investointikeskusteluissa on lähdetty siitä, että aikaisemman pää tök sen mukaisesti lukion sijoittelussa on olemassa neljä vaih toeh toa: 1) Lukio peruskorjataan nykyisille sijoilleen. 2) Lukio tehdään Seppolan koulun tontille uudisrakennuksena. 3) Lukio tehdään Paunun koulun laajentamisena, käytännössä yhte nä lisäkerroksena, johon on varaus olemassa. 4) Lukio peruskorjataan Vitikkalan yhteyteen. Näistä vaihtoehdoista peruskorjaus tarvitsee väistötilat ja niiden järjes te lyt on varattava esittelytekstin kustannusten lisäksi. Muissa vaih to eh dos sa lisäkustannuksia aiheuttavat tilojen purku tai muut tami nen toiseen käyttöön. Jos lukion tilat muutetaan johonkin muuhun kau pun gin käyttöön, sille on joka tapauksessa tehtävä peruskorjaus hinta vaihtelee käyttötarkoituksesta ja rakennukseen sijoitettavasta

16 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus toi min nas ta riippuen jonkin verran. Yksi vaihtoehto tietysti on myydä ko ko rakennus yksityiselle peruskorjattavaksi johonkin toimintaan tai kaa voit taa tontti asunto/liiketoimintaan. Rajoitteena on toi mi mat tomat kiinteistömarkkinat tällä hetkellä. Mikäli näitä vaihtoehtoja selvitetään tarkemmin, pitää lukiosta tehdä eril li nen hankesuunnitelma, jossa kartoitetaan eri vaihtoehtojen kustan nuk sia tarkemmin. Hankesuunnitelma voidaan tehdä yhdestäkin vaih to eh dos ta. Lyhyesti hankesuunnitelma kartoittaa vaihtoehdot ja on pohja konkreettiselle suunnittelulle, jolloin kustannukset ovat parem min arvioitavissa. Joka tapauksessa hankkeella alkaa olla kiire, jot ta rakennus valmistuisi suunnitellussa aikataulussa ja että lu kiokou lu tus pysyisi houkuttelevana vaihtoehtona nuorten keskuudessa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää: 1) aloittaa hankesuunnittelun, jossa selvitetään kaksi vaih to eh toeh toa: Lukio peruskorjataan nykyisille sijoilleen tai Lukio tehdään Paunun koulun laajentamisena lisäkerroksena. 2) aloittaa hankesuunnittelun välittömästi. 3) että, tämän vuoden syksyn aikana syntyvät kustannukset kir jataan kaupunginhallituksen projektiksi (arvio noin euroa), mää rä ra ha va rauk set seuraaville vuosille tarkennetaan in vestoin ti suun ni tel maan. 4) että, asiaa valmistelemaan nimetään työryhmä, jonka pu heenjoh ta ja na on tekninen johtaja ja jäseninä kiinteistöpäällikkö, sivis tys toi men johtaja, lukion rehtori ja talousjohtaja. Työryhmä kuu lee muita asiantuntijoita. Päätös Keskustelun kuluessa kaupunginjohtaja teki seuraavansisältöisen muu te tun päätösehdotuksen: Kaupunginhallitus päättää: 1) aloittaa hankesuunnittelun, jossa selvitetään kaksi vaih to eh toeh toa: Lukio korjataan nykyisille sijoilleen tai lukio teh dään Paunun koulun laajentamisena lisäkerroksena. Kaupunginhallitus päät tää varata työryhmälle mahdollisuuden ottaa han ke suun nitte luun muukin vaihtoehto aikataulun puitteissa. 2) aloittaa hankesuunnittelun välittömästi. 3) että, tämän vuoden syksyn aikana syntyvät kustannukset kir jataan kaupunginhallituksen projektiksi (arvio noin euroa), mää rä ra ha va rauk set seuraaville vuosille tarkennetaan in vestoin ti suun ni tel maan. 4) että, asiaa valmistelemaan nimetään työryhmä, jonka pu heenjoh ta ja na on tekninen johtaja ja jäseninä kiinteistöpäällikkö, sivis tys toi men johtaja, lukion rehtori, opetusjohtaja, pe rus ope tuksen rehtori, kaupunginarkkitehti, talousjohtaja sekä kolme luotta mus hen ki löä. Työryhmä kuu lee muita asiantuntijoita.

17 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 1/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan kokouksessa te kemän muutetun päätösehdotuksen. Edelleen kaupunginhallitus nimesi luottamushenkilöedustajiksi työryh mään Tuomo Alasen, Mika Kyrön ja Aira Putkosen. Khall 5 Valmistelija: talousjohtaja, puh Kaupunginhallituksen asettama työryhmä on kokoontunut virallisesti nel jä kertaa, sen lisäksi on ollut työkokouksia eri kokoonpanoilla. Ase te tus ta määräajasta työryhmän työ myöhästyi noin kuukaudella, han ke suun ni tel man myöhästyminen ei kuitenkaan oleellisesti ole vai kut ta mas sa investointiaikatauluun, koska vuodenvaihteen kokous ai ka tau lui hin vaikuttavat mm. arkipyhät. Työryhmän valmistunut selvitys on liitteenä. Liitteenä on myös valmis tu nut nykyisen lukio- ja liikuntahallirakennusten päivitetty pe ruskor jaus- ja kustannusarvio, päivitetty kustannusarvio on 7,9 Meur ilman arvonlisäveroa. Työryhmän työn toisena vaihtoehtona on tarkasteltu lukion si joit tamis ta olemassa oleviin rakennuksiin. Tarkastelu lähti siltä pohjalta, et tä todettiin olevan hankalaa rakentaa Paunun kouluun yhtä ker rosta lisää. Lisäkustannuksia olisi tullut mm. väistötilojen jär jes tä mi sestä koulutyön aikana. Niinpä työryhmän työn yhteenvetona on, että Jäm sän uusi lukio on mahdollista sijoittaa Paunun kouluun vuoden 2017 syksystä alkaen, kun osa yläkoulun luokista osoitetaan Vi tik kalan koulusta (6 kpl). Sijoittaminen on mahdollista, sillä nykyisissä kouluissa on väljyyttä ja li säk si yläkoulun koko pienenee 18 perusopetusryhmästä 15 pe rusope tus ryh mään lyhyehköllä aikajaksolla. Tällöin ei myöskään ny kyisten koulujen laajennusta tarvita. Tilamuutostarpeet ovat erittäin pieniä. Esitetty ratkaisu tosin jakaa yläkoulun toiminnan kahteen ra kennuk seen, jolloin koulujen toimintakulttuurien yhdistäminen vaatii mää rä tie tois ta johtamista, suunnittelua ja sopeuttamistoimia, joten muu tok sen suunnitteluun ja toteutukseen on varattava aikaa ja resurs se ja. Opetustilojen varustamiseen ja kalustamiseen on va raudut ta va noin euron määrärahalla. Työryhmä ei ole tutkinut uudisrakentamisen vaihtoehtoa, koska se ei var si nai ses ti kuulunut tehtäväksi antoon. Sijoittuminen nykyisten kou lu jen tiloihin tehtäisiin muuttamalla olomassa olevia luokka yms. ti lo ja melko kevyesti, joten vaihtoehto on ilman muuta halvin uusien lu kion tiloiksi järjestämiseksi, vaikkakin se tarkoittaisi jonkin verran käyt tö ta lou den menojen nousua itse koulutuksen järjestämisessä.