ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2010 KUNNANHALLITUS

Transkriptio

1 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2010 KUNNANHALLITUS KUNNANVALTUUSTO

2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Kunnan henkilöstö Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Talousarvion toteutuminen 32 Käyttötalousosa 32 Investointiosa Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Vesihuolto, liitetiedot KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT V TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 99 TILINTARKASTUSKERTOMUS

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2010 oli Alavieskan kunnassa edelleen vaikean taloustilanteen sävyttämä. Vuonna 2009 toteutetut kertaluontoiset talouden tervehdyttämistoimenpiteet olivat aikaansaaneet käänteen oikealle kehitysuralle ja vuodelle 2010 laaditussa talousarviossa tilannetta pyrittiin vakauttamaan mm. korottamalla kunnallista tuloveroa 20 %:sta 21 %:iin. Toteutetusta veronkorotuksesta ja tiukoista kustannusten nousua rajoittavista tavoitteista huolimatta talousarvion vuosikatteeksi jäi vain noin euroa tuloksen jäädessä noin euroa alijäämäiseksi. Talousarviolukujen perusteella vuodesta oli tulossa huono. Tilinpäätös 2010 näyttää onneksi paremmalta. Vuosikate, euroa riittää kattamaan suunnitelman mukaiset poistot ja tulos on euroa ylijäämäinen. Talousarvioon verrattuna tilinpäätöstä voi pitää tyydyttävänä. Kunnan tukalaa taloustilannetta tulos ei juuri helpota; kattamatonta alijäämää taseessa on yli 2 milj. euroa (732 /as), talousarviolainoja lähes 8 milj. euroa (2 885 /as). Liikkumavara on olematon eikä negatiivisiin yllätyksiin ole varaa. Vuoden 2009 lopulla tehtyyn valtuustoaloitteeseen pohjautuen kunnan taloustilanteesta tehtiin perusteellinen selvitys kevään 2010 aikana. Selvityksen perusteella valtuusto linjasi kesäkuun kokouksessaan, että vaikeasta taloustilanteesta ja ennakoitavissa olevista toimintaympäristön muutoksista huolimatta kunnalla on mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut myös tulevaisuudessa ja päätti, ettei kuntaliitosselvitystä käynnistetä. Tämä edellyttää kuitenkin, että kunta onnistuu: kääntämään väestökehityksen kasvuun alentamaan sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia kohottamaan kaikkien toimintojen tuottavuutta vahvistamaan tulopohjaa ja kasvattamaan verotuloja hillitsemään kunnan velkaantumista nostamaan vuosikatteen sille tasolle, että poistot ja taseeseen kertynyt alijäämä saadaan katetuksi Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi kunnalle laadittiin uusi kuntastrategia. Strategiassa nostettiin esiin viisi painopistealuetta: Elinkeinot Kuntatalous Palvelut Yhdyskuntasuunnittelu ja elinympäristö Kuntaimago 1

4 Kaikille näille painopistealueille asetettiin tavoitteet, määriteltiin toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään, asetettiin mittarit, joilla tuloksia seurataan ja nimettiin vastuutahot. Menemättä tämän pitemmälle yksityiskohtiin voi todeta, että haastetta kunnan henkilöstöllä ja päätöksentekijöillä riittää. Tavoitteisiin pääseminen ei ole helppoa, mutta ei mahdotontakaan. Maankäytön suunnittelussa vuosi 2010 oli vahvaa eteenpäin menoa. Keskusta-alueen vanhentunut osayleiskaava päätettiin ottaa työn alle ja saattaa se ajan tasalle. Keskeistä tässä työssä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, palvelujen, elinkeinoelämän ja lähivirkistysalueiden suunnittelu, asumisen laajenemissuunnat ja erityiset vetovoima-alueet. Kaavaluonnos tulee nähtäville kuluvan kevään aikana ja valtuustolle osayleiskaavaehdotus esitetään hyväksyttäväksi viimeistään maaliskuussa Toinen tärkeä maankäyttöön liittyvä ratkaisu tehtiin Ämmänkalliolla, kun rivitalorakentamiseen kaavoitettu alue muutettiin omakotialueeksi ja muutamia pienempiä omakotitontteja yhdisteltiin suuremmiksi tonteiksi. Samalla tarkistettiin kunnan omakotitonttien hinnoittelu vastaamaan käypää hintatasoa. Kaavamuutos toi kaivatun piristyksen asuntorakentamiseen; pian asemakaavan tultua lainvoimaiseksi uusista tonteista, joita oli kaikkiaan yksitoista, myytiin kolme ja varattiin yksi. Kuluvan kevään haasteena on saada loputkin tontit myydyiksi. Kouluverkkojärjestelyssä edettiin valtuuston jo vuonna 2008 tekemien päätösten mukaisesti. Vanhan yläasteen peruskorjaus käynnistettiin keväällä ja kohde valmistuu kesään 2011 mennessä. Syyslukukauden alkaessa kaikki Alavieskan koululaiset käyvät koulua uusissa/uusituissa ja nykyaikaisilla opetusvälineillä varustetuissa koulutiloissa. Monista haasteista ja tiukasta taloustilanteesta huolimatta kuntakehitys jatkui Alavieskassa myönteisenä. Tämä antaa hyvät lähtökohdat jatkaa työtä alavieskalaisten ja Alavieskan hyväksi myös tulevina vuosina. Esitän parhaat kiitokseni kunnan henkilöstölle ja luottamushenkilöille sekä kaikille yhteistyökumppaneille hyvin sujuneesta ja tuloksia tuottaneesta yhteistyöstä. Alavieskassa Tapani Vierimaa Kunnanjohtaja 2

5 1.2. Kunnan hallinto Valtuusto Valtuustoon kuluu 21 valtuutettua. Valtuuston poliittinen jakauma on vuoden 2009 alusta lukien ollut seuraava: - KESK 17 - PS 3 - VASL 1 Valtuuston puheenjohtajana on vuonna 2010 toiminut Anna-Leena Brax (KESK), I varapuheenjohtajana Matti Isomaa (KESK) ja II varapuheenjohtajana Simo Kähtävä (PS). Valtuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Kaija Hannula (Kesk.) Virpi Hemmilä (Kesk.) Pauli Huttunen (Kesk.) Marja Isokääntä (Kesk.) Juhani Isotalus (Kesk.) Aino Jokela(Kesk.) Eija Jutila (Kesk.) Pentti Kauppila (Kesk.) Veikko Kiimamaa (Vas.) Tapio Mattila (Kesk.) Jarmo Nahkala (Kesk.) Sauli Nurkkala (Kesk.) Olavi Simi (Kesk.) Tuomo Taka-Eilola (PS) Antti Takalo (Kesk.) Miika Takkunen (Kesk.) Teemu Tanska (Kesk.) Jukka Vellonen (PS) Hallitus Kunnanhallitukseen kuluu 8 jäsentä. Kunnanhallituksen poliittinen jakautuma on vuoden 2009 alusta lukien ollut seuraava: - KESK 7 - PS 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2010 toiminut Tapio Mattila (KESK) ja varapuheenjohtajana Sauli Nurkkala (KESK). Kunnanhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet (puoluekanta suluissa): Marja Isokääntä(Kesk.) Eija Jutila (Kesk.) 3

6 Kaija Hannula (Kesk.) Virpi Hemmilä (Kesk.) Pauli Huttunen (Kesk.) Tuomo Taka-Eilola (PS) Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja Tapani Vierimaa. Sihteerinä on toiminut hallintojohtaja Anna-Liisa Isotalus. Lautakunnat Kunnassa toimivat seuraavat lauta- ja johtokunnat: - Keskusvaalilautakunta - Sivistyslautakunta - Tekninen lautakunta - Tarkastuslautakunta Lautakuntien puheenjohtajina ovat vuonna 2010 toimineet seuraavat henkilöt: Lautakunta Keskusvaalilautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Risto Jokela (KESK) Jarmo Nahkala (KESK) Olavi Simi (KESK) Juhani Isotalus (KESK) Tilintarkastaja Tilivelvolliset Tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Ab, vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT -tilintarkastaja Asko Vanhatupa. (Valtuusto ) Tilivelvollisia ovat kaikki luottamushenkilöt lukuun ottamatta valtuutettuja. Seuraavat toimielinten esittelijät: kunnanjohtaja, hallintojohtaja, sivistysjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, nuorisosihteeri, tekninen johtaja, yhdyskuntainsinööri ja maaseutusihteeri. 4

7 1.3. Kunnan henkilöstö Viraston päällikkönä on toiminut kunnanjohtaja Tapani Vierimaa. Kunnan henkilöstön päävastuualueisiin pohjautuva palvelualuejako on seuraava: Palvelualueet Hallintopalvelut Elinkeino- ja maaseutupalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluvastaava Hallintojohtaja Anna-Liisa Isotalus Kunnanjohtaja Tapani Vierimaa Sivistysjohtaja Anna-Liisa Isotalus saakka Markus Paavilainen lähtien Yhdyskuntainsinööri Hannu Haapakoski Kunnan palkatun henkilöstön määrä , henkilöiden lukumäärä. Toimintayksikkö Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteen sä Hallinto- ja elinkeinopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Vuoden 2009 lopussa vakinaisia henkilöitä oli 60 henkilöä, sijaisia 6, määräaikaisia 12 ja työllistettyjä 0. Yhteensä henkilöstöä oli 78 henkilöä. Vakinaisten osuus työssä olevasta henkilöstöstä oli 79,7 %. 5

8 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuote / muutos-% 3,1-8,2 Työttömyysaste-% (koko maa) 8,4 8,2 Ansiotaso / muutos-% 2,6 3,9 Veroaste, % BKT:sta 42,2 43,1 Julkinen kulutus 0,4 1,8 Yksityinen kulutus 2,6-2,7 Rahan arvon muutos-% 1,2 0,0 Korot/% Lyhytaikainen/ 3 kk 0,8 1,2 10 vuotta 3,0 3,7 Vuoden 2008 syksyllä alkanut taloudellinen lama kääntyi vuonna 2010 selvään kasvuun ja kasvu on ollut ennakoitua suurempaa. BKT:n kasvuksi ennakoitiin vielä syyskuussa 2009 vuodelle ,3 % ja Tilastokeskuksen helmikuussa 2011 julkaisemien ennakkotietojen mukaan kasvu oli 3,1 %. Tosin vuoden 2009 taloudellinen lama oli Suomen taloushistorian yksi syvimpiä BKT:n muutoksella mitattuna, joten lähtötasokin oli alhainen. Korkotaso jäi viime vuonna selvästi alle ennakoidun sekä lyhyissä että pitkissä koroissa eli 1 1,5 %-yksikköä. Yleisen taloudellisen tilanteen positiivinen muutos näkyi myös kuntataloudessa, kun verotulot kasvoivat ennakoitua enemmän. Tilastokeskuksen keräämien vuoden 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat 762 milj. euroa eli 4,3 % ja valtionosuudet kasvoivat 7,3 % (500 milj. euroa). Vuosikate kasvoi 18 % 2,7 mrd euroon. Vuosikatetaso kasvoi kaikissa kuntakokoluokissa ja myös Pohjois-Pohjanmaalla. Lainakanta kasvoi peräti 21,3 % 13,1 mrd euroon. Vaikka kuntatalouden tilanne oli vuonna 2010 ennakoitua parempi, tilikauden tulot eivät riitä kattamaan kuntien palveluiden ja investointien kaikkia menoja. Kuntien taloutta helpotettiin vuonna 2010 poistamalla työnantajamaksuista kansaneläkevakuutusmaksu, joka oli v ,25 % palkkasummasta. Tuloja lisättiin korottamalla kuntasektorin yhteisöveron jako-osuutta 10 %-yksiköllä 32 %-yksikköön vuoteen 2011 saakka. Lokakuun 2010 lopussa valmistui vuoden 2009 verotus ja sen mukaan v kunnallisveroa vastaavat tulot (ent. äyrit) vähenivät 0,4 %, kun ne edellisenä vuonna kasvoivat 5,9 %. Lainsäädännön vaikutukset toiminnan ja talouden muutoksiin - uusi valtionosuusjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna

9 Tärkeimmät lait, joissa kuntien valtionosuuksista säädetään, ovat laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja laki opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009). Uudistuksessa ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat yleinen osa korotuksineen (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6 15 v - ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi. Lisäksi yhden putken yhteyteen kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat eräät valtionosuutta lisäävät ja vähentävät tekijät mm. uusi v verokompensaatio. Lisäksi järjestelmään kuuluvat kotikuntakorvaukset. Korvausmeno ja -tulo kohdistetaan kotikuntaan keskitetysti vuosittain tapahtuvan tiedonkeruun perusteella (clearing-menettely). Valtionosuus muodostuu, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään yhden putken omarahoitusosuus, joka on asukasta kohti yhtä suuri kaikille kunnille. Tähän erotukseen lisätään yleinen osa korotuksineen, otetaan huomioon harvan asutuksen lisät ja muut valtionosuuksiin tehtävät eräät lisäykset ja vähennykset, otetaan huomioon verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja vielä lopuksi uudistukseen liittyvä järjestelmämuutoksen tasaus, jolla uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset nollataan. Kunnan saamaan kokonaisvaltionosuuden määrään vaikuttaa lisäksi muu kuin yhteen putkeen kuuluva opetustoimi. Tällä tarkoitetaan jäljelle jäävää ns. ylläpitäjäjärjestelmää, johon kuuluvat lukiokoulutus, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu. Ylläpitäjäjärjestelmässä on oma erillinen asukaskohtainen rahoitusosuus, joka otetaan huomioon yhden putken omarahoitusosuuden lisäksi. Ylläpitäjäjärjestelmän asukaskohtainen rahoitusosuus vähentää lisäksi jokaisen kunnan saamaa valtionosuutta, vaikkei kunta itse ylläpidä lukiota tai muuta koulutuslaitosta. Lisäksi kunnan saamiin valtionosuuksiin kuuluvat aiemmat liikunnan, nuorisotyön, kansalaisopistojen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet. Ylläpitäjälle maksetaan (6 15 v. -ikäluokan mukaan määräytyvän valtionosuuden lisäksi) oppilaskohtaista rahoitusta perusopetuksen lisäopetuksesta, maahanmuuttajien perusopetuksen valmistavasta opetuksesta, muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä esi- ja perusopetuksesta, pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvasta perusopetuksesta (vammaisopetus) ja sisäoppilaitoslisää järjestettäessä perusopetusta sisäoppilaitosmuotoisesti. 7

10 Yhden putken valtionosuuksia hallinnoi valtiovarainministeriö. Muita valtionosuuksia, kuten nykyiseen ylläpitäjäjärjestelmään jääviä ja veikkausvoittovaroihin perustuvia ja eräitä muita valtionosuuksia, hallinnoi opetusministeriö. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (entinen harkinnanvarainen valtionavustus) kuuluu myös järjestelmään. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haetaan vuosittain ja valtiovarainministeriö myöntää sen kunnalle varainhoitovuoden loppuun mennessä. Korotusta voidaan myöntää, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. - valtionosuuksien indeksitarkistus vuodelle 2010 oli 2,6 % - kunnille kompensoitiin kunnallisverotuksessa tapahtuneet vähennykset valtionosuuksissa (perusvähennys, eläketulon veronkevennys, työtulonvähennyksen muutos) Oman talousalueen kehitys Asukasluku Asukasmäärä Miehiä Naisia Työllisyystilanne Työttömiä keskim Työttömyysaste % 9,5 7,9 7,5 8,2 12,5 11,1 Kunnan asukasmäärä vuoden vaihteessa 2010/2011 oli väestörekisterikeskuksen mukaan henkeä, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 5 henkeä. Työttömyys vähentyi 2010 vuoden aikana. Vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 11,1 %. IKÄRAKENNE Ikärakenne/kpl Yhteensä Ikärakenne/%-os ,0 21,2 21,2 21,1 20, ,0 59,4 59,6 59,4 59, ,0 19,3 19,2 19,5 19,3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 8

11 ALAVIESKAN ELINKEINORAKENNE (TYÖLLINEN TYÖVOIMA) ELINKEINORAKENNE/kpl Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Tuntematon Yhteensä Lähde: Tilastokeskus ELINKEINORAKENNE/%-osuudet Maa- ja metsätalous 19,6 19,1 20,2 20,0 Teollisuus 18,6 20,4 19,6 20,5 Rakentaminen 9,6 8,3 8,5 6,8 Palvelut 49,3 50,5 50,3 51,7 Tuntematon 2,8 1,6 1,5 1,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Alavieskan työllisestä työvoimasta vuonna 2008 viidennes sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta ja toinen viidennes teollisuudesta. Hieman yli puolet työskenteli palveluelinkeinoissa ja loput rakentamisessa. TYÖPAIKKARAKENNE/kpl Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Tuntematon Yhteensä Lähde: Tilastokeskus TYÖPAIKKARAKENNE/%-osuudet Maa- ja metsätalous 24,0 24,7 25,7 27,2 Teollisuus 15,6 16,8 17,4 16,4 Rakentaminen 12,6 10,5 11,6 7,4 Palvelut 44,5 46,0 43,4 47,8 Tuntematon 3,3 2,0 1,8 1,3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Rakennuslupia myönnettiin 40 kpl, missä on vähennystä vuoteen kpl. 9

12 1.6. Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset muutokset taloudessa ja toiminnassa Valtuusto käsitteli tilivuoden aikana kaksi kertaa ( ja ) yhtenäiskoulun vanhan osan peruskorjausta myöntämällä kohteeseen lisämäärärahaa yhteensä 1,05 milj. euroa. Uutta määrärahaa lisättiin euroa, muutoin peruskorjauksen vaatima lisämääräraha katettiin vähentämällä muita varattuja investointimäärärahoja. Kesäkuun 21. päivänä valtuusto käsitteli raportin kunnan taloudellisesta tilanteesta. Valtuusto päätti, ettei kuntaliitosselvitystä käynnistetä. Vaikeasta taloustilanteesta ja ennakoitavissa olevista toimintaympäristön muutoksista huolimatta kunnalla on mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut myös tulevaisuudessa. Edellytyksenä on, että kunta onnistuu - kääntämään kunnan väestökehityksen kasvuun; tavoite 0,5-1,0 % vuotuinen väestönkasvu - vahvistamaan tulopohjaa ja kunnan verotuloja; tavoite euroa vuodessa - alentamaan sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia; tavoite euroa vuodessa - kohottamaan kaikkien toimintojen tuottavuutta - hillitsemään kunnan velkaantumista niin, ettei lainamäärä enää olennaisesti kasva - nostamaan vuosikatteen sille tasolle, että se riittää kattamaan poistot ja taseeseen kertyneen alijäämän; vuosikatetavoite euroa Marraskuun 16. päivänä valtuusto hyväksyi vuodelle 2011 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit. Joulukuun 20. päivänä valtuusto hyväksyi kuntavision ja kuntastrategian vuosille sekä hyväksyi talousarvion 2011 ja taloussuunnitelman vv Lisäksi valtuusto hyväksyi jäteveden ja puhtaan veden hintojen muutokset vuonna Kunnan tilinpäätös muodostui selkeästi paremmaksi kuin mitä talousarviossa 2010 arvioitiin. Toimintakatteen toteutumaprosentti oli 99,2 % ja toimintakate oli euroa alle arvioidun. Verotuloarvio ylittyi euroa ja valtionosuustuloarvio alittui euroa eli verorahoitus yhteensä ylittyi euroa. Korkotaso pysyi koko tilivuoden alhaisella tasolla ja korkomenomääräraha alittui euroa. 10

13 Vuosikate ylittyi euroa ja oli euroa. Vuosikatteen ylityksen perusteiden yhteenveto: toimintakate jäi alle arvioidun euroa ja korkomenot alittivat arvioidun euroa sekä verorahoitus ylittyi euroa. Muiden rahoituserien merkitys oli euroa. Suunnitelmapoistot olivat euroa ollen euroa arvioitua suuremmat. Tilikauden ylijäämäksi muodostui euroa. Investointimenot olivat 2,8 milj. euroa, joka on 98 % varatuista määrärahoista. Suurin investointikohde oli yläasteen peruskorjaus 2,533 milj euroa. Kohteen määrärahaa oli lisäyksineen 2,495 milj. euroa, joten toteutumaprosentti oli 101,5 %. Yläasteen peruskorjausmenot v olivat 89,4 % kaikista vuoden investointimenoista. Vuoden 2010 ylijäämäinen tilinpäätös merkitsee sitä, että vuoden 2009 tilinpäätökseen sisältyvä 2,138 milj. euron alijäämä pienenee 2,054 milj. euroon. Vaikka tilinpäätös oli ennakoitua parempi, talouden tasapainottamistavoite ei kuitenkaan ole muodostumassa yhtään helpommaksi, sillä lähivuosien haasteena on saada toimintakatteen kasvu korkeintaan vero- ja valtionosuusrahoituksen kasvun tasolle. Käyttötalouden toteutuminen 2010 Määrärahojen käyttö ja tuloarvioiden toteutuminen Palvelualue TA 2010 Tot 2010 Ero Tot % Menot Hallinto ,3 Siitä sosiaali- ja terveystoimi ,4 Elinkeino- ja maaseutu ,5 Sivistys ,4 Tekninen ,1 Yhteensä ,7 Tulot TA 2010 Tot 2010 Ero Tot % Hallinto ,3 Siitä sosiaali- ja terveystoimi Elinkeino- ja maaseutu Sivistys ,5 Tekninen ,2 Yhteensä ,4 Netto TA 2010 Tot 2010 Ero Tot % Hallinto ,2 Siitä sosiaali- ja terveystoimi ,3 Elinkeino- ja maaseutu ,6 Sivistys ,4 Tekninen ,0 Yhteensä ,2 11

14 Käyttötalouden kehitys palvelualueittain Palvelualue Tot Tot 2010 Muutos Menot Muutos % Hallinto ,2 Siitä sosiaali- ja terveystoimi ,2 Elinkeino- ja maaseutu ,1 Sivistys ,0 Tekninen ,6 Yhteensä ,2 Tulot Tot Tot 2010 Muutos Muutos % Hallinto ,1 Siitä sosiaali- ja terveystoimi ,1 Elinkeino- ja maaseutu Sivistys ,3 Tekninen ,6 Yhteensä ,0 Netto Tot Tot 2010 Muutos Muutos % Hallinto ,3 Siitä sosiaali- ja terveystoimi ,2 Elinkeino- ja maaseutu ,5 Sivistys ,4 Tekninen ,6 Yhteensä ,5 12

15 1.7. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Kunnanhallituksen selonteon sisäisestä valvonnasta tulee perustua todelliseen, riittävän kattavaan, systemaattiseen ja dokumentoituun arviointiin, johon on liitetty rehellinen kuvaus merkittävistä kehittämisalueista. Valvonnan tarkoitus on tuottaa kohtuullinen varmuus toimintojen tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, taloudellisen ja johdon raportoinnin luotettavuudesta sekä lakien, määräysten ja sisäisten toimintaohjeiden noudattamisesta. Valvontaympäristö muodostuu suunnittelu- ja seurantajärjestelmästä, johtamisjärjestelmästä, toimintojen organisoinnista ja riskien hallinnasta. Alavieskan sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty kunnanhallituksessa ja ne on tarkoitus uusia vuonna Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimielinten ja viranhaltijoiden päätös- ja ratkaisuvalta samoin kuin niihin liittyvät vastuut on määritelty kunnan hallintosäännössä. Tavoitteiden toteutuminen Organisaatiosta vastuussa olevien tilivelvollisten tehtävänä on päättää ja valvoa, että eri tahojen tarpeet ja niiden tasapainottaminen sekä lainsäädännön ja viranomaisten määräykset ja päätökset otetaan huomioon tavoitteiden asettamisessa. Tavoitteiden ja niihin sisältyvien suunnitelmien tulee sisältää mitattavissa olevat suoritustavoitteet ja mittarit. Tavoitteiden toteutumisen seurannassa on pääpaino siirtymässä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Tavoitteista pitää tiedottaa selkeästi, jotta päätösten ja toiminnan taustat sekä haluttu suunta on koko henkilöstön tiedossa. Alavieskassa on selkeät ohjeet ja vakiintunut talousarvion ja taloussuunnitelman laadintakäytäntö. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten on asetettu mittarit, jotka kaikilta osin eivät vielä ole tarpeeksi kuvaavia, täsmällisiä tai objektiivisia. Kaikilla toimialoilla tavoitteiden toteutumista on seurattu osavuosikatsausten yhteydessä. Tavoitteiden asetannan ja seurannan katsotaan olevan järjestyksessä. Palvelut johtavat tavoitteensa strategioista. Tavoitteiden toteutumista 13

16 seurataan ja valvotaan annettujen ohjeiden ja normaalin raportointikäytännön mukaisesti. Riskienhallinta Organisaation on voitava kohtuudella varmistua siitä, että kaikki tavoitteiden saavuttamiseen olennaisesti vaikuttavat riskit on tunnistettu ja niiden hallitsemiseksi on valittu asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelyt. Varsinaista riskienkartoitusta ei ole tehty Alavieskassa. Vahinkoriskit Kunnan henkilöriskit, omaisuusriskit, toiminnan riskit ja ajoneuvojen riskit on vakuutettu kattavasti. Toiminnalliset riskit Sijaisjärjestelyjen puutteet aiheuttavat erityisosaamista vaativien tehtävien hoidon jatkuvuudessa, mikäli ao. viran-/toimenhaltija on äkillisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Tietojärjestelmien toimivuuteen ja tietoturvallisuuteen liittyviä riskejä on pienennetty ulkoistamalla osa atk-toimintaa (esim. Hetaan liittyen), mutta varmistamalla samalla, että tarvittavaa osaamista löytyy myös omasta organisaatiosta. Tytäryhtiöihin liittyvät riskit Alavieskan Kehityskeskus Oy:n toimintaan liittyy riski rahoitustoiminnan osalta. Kehityskeskuksen myöntämiä lainoja on kunnan tilinpäätöksessä Seuranta ja muutokset Olosuhteita ja toimintaa seuraamalla ja arvioimalla voidaan organisaatio ohjata näkemään kehitystarpeet. Kaikissa palveluissa on seurattu ulkoisten olosuhteiden muutoksia ja arvioitu niihin sisältyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Osittain on pystytty varautumaan ajoissa muutoksiin, mutta joihinkin toimintavuoden aikana tapahtuviin muutoksiin on jouduttu reagoimaan kesken talousarviovuoden. Toiminnan ja talouden toteutumista on seurattu säännöllisesti raportoinnin avulla. Tietohallinnon antamia mahdollisuuksia seurannan helpottamiseksi on kehitetty jatkuvasti Hetaan liittyen. Sopimusten hallinta Sopimusten hallinta on ajan tasalla ja hoidettavissa joko manuaalisesti tai käytössä olevilla rekisteriohjelmilla. Koko kuntaa koskevaa sopimustenhallintajärjestelmää ei ole olemassa, mitä on pidetty puutteena. 14

17 Huolimatta siitä, että kunnassa ei ole tehty riskienkartoitusta, on keskushallinnossa ja kaikissa palveluissa tiedostettu toimintaan liittyviä olennaisia riskejä. Sama loppupäätelmä riskienhallinnan nykytilasta saadaan kuin sisäisen valvonnankin osalta, että pienissä kunnassa riskit on paremmin tunnistettavissa ja tiedostettavissa kuin isoissa toimintayksiköissä. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja esittävät lausumansa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä sekä oman, jatkuvan toiminnan ja talouden seurannan ja sisäisen tarkastuksen arviointi- ja varmistustoiminnan perusteella, että kunnan hallinto on toiminut pääosin kuntalain, kunnan johto- ja toimintasääntöjen sekä kunnanhallituksen hyväksymän sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti ja että sisäisen valvonta on yleisesti ottaen toimivaa ja asianmukaisesti järjestetty. 15

18 1.8. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA, ulkoinen e 1000 e Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -6-6 Vuosikate Suunnitelmapoistot Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) 0 0 Varausten lisäys(-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 13,8 14,0 Vuosikate/Poistot,% 115,2 142,8 Vuosikate, /as 233,59 298,17 Asukasmäärä Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot/ toimintakulut Valmistus omaan käyttöön 16

19 Vuosikate prosenttia poistoista: = 100 x Vuosikate/Poistot Vuosikate euro/asukas tunnusluvussa käytetään väestölaskennan mukaista asukaslukua tilikauden lopussa. Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Tuotot Alavieskan kunnan varsinaisen toiminnan tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2010 yhteensä 16,1 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 0,572 milj. euroa (3,7 %). Toimintatuottojen määrä suureni 82 tuhatta euroa. Verotulot kasvoivat 0,3 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat 0,295 milj. euroa. Tuotoista muodostuu 39,2 % verotuloista ja niiden määrä vuonna 2010 oli yhteensä 6,4 milj. euroa. Valtionosuuksista muodostuu 47,2 % ja niiden määrä vuonna 2010 oli yhteensä 7,6 milj. euroa. Valtionosuudet ja verotulot muodostavat tuotoista 86,4 %. TUOTOT, e Varsinainen toiminta Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Yhteensä Tuloveroprosentin kehitys: Verovuosi Tuloveroprosentti , , , , , ,00

20 Ennakopidätyksen alaisten tulojen kehitys v Alavieska muutos 09/08 Palkkatulot ,2 Eläketulot ,6 Työttömyyskorvaukset ,3 Sos. Etuudet ,7 Ennakonpidätyksen alaiset ,2 tulot yhteensä Verotuloarvion toteutuminen: Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten 12 kk/2009 jälkeen arvio Verotulot Kunnan tulovero , ,05 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,83 Kiinteistövero , ,93 Verotulot yhteensä , ,81 Valtionosuuksien toteutuminen: Vu Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 2010 Poikkeama Valtionosuudet Vuonna 2010 valtionosuusjärjestelmä muuttui niin, että valtionosuudet maksetaan ns. yhden putken kautta lukuun ottamatta opetusministeriön maksamaa perusopetuksen muuta rahoitusta (lisäopetus, valmistava opetus, ei-oppivelvolliset, pidennetty oppivelvollisuus, joustava perusopetus, aineopetus), ylläpitäjärahoitusta (lukio, ammatillinen koulutus) sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa, kansalaisopistoa, liikunta- ja nuorisotyötä ja taiteen perusopetusta. 18