Johdanto...1. Koulutukseen rekrytoituminen ja liikkuvuus...2. Koulutus ja työllisyys...3. Koulutuksen alueellisuus...4. Koulutuksen rahoitus...

Transkriptio

1 Vihreät De Gröna koulutuspoliittinen ohjelma luonnos valtuuskunnalle Sisällysluettelo Johdanto...1 Koulutukseen rekrytoituminen ja liikkuvuus...2 Koulutus ja työllisyys...3 Koulutuksen alueellisuus...4 Koulutuksen rahoitus...5 Koulutuksen sosiaaliset vaikutukset...6 Yhdenvertaisuus koulutuksessa...7 Opintososiaaliset edellytykset...8 Vihreän koulutuspolitiikan periaatteet: jokaisella on oikeus koulutukseen riippumatta sosioekonomisesta taustasta jokaisella on oikeus sivistykseen riippumatta koulutustaustasta koulutus on globaali hanke koulutus luo ymmärrystä maailmasta ja ylläpitää valmiutta muutokseen Johdanto Koulutus luo ihmisille ymmärrystä omasta itsestä ja maailmasta. Tämä puolestaan luo kykyä arvioida yhteiskunnan toimintaa ja löytää keinoja muuttaa maailmaa. Juuri tämä tekee koulutuksesta keskeisen vihreän politiikan kulmakiven ei vahvistettujen totuuksien ja mielipiteiden opettamisen vaan monipuolisen ymmärryksen ja sivistyksen ja itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan valmistamisen kautta. Koulutus sellaisenaan luo mahdollisuuksia hyvään ja mielekkääseen elämään. Tämän vuoksi mahdollisuutta hakeutua omia kiinnostuksen aiheitaan ja valmiuksiaan vastaavaan koulutukseen ei pidä rajata ja olemassa olevia rajoituksia on purettava. Muodollisen koulutuksen korostamisen sijasta on keskeistä ymmärtää, että ymmärrys ja sivistys ei riipu suoritetuista tutkinnoista, vaan niiden pitää olla sellainen jokaiselle ihmiselle kuuluvaa mahdollisuus, jossa muodollisella koulutustasolla ei ole merkitystä. 1

2 Oikeudenmukaisemman, avarakatseisemman ja ekologisemman maailman rakentamisessa koulutus on avainasemassa. Tässä ohjelmassa hahmotetaan Vihreiden vaihtoehtoja sille, kuinka mahdollisimman moni voisi olla osallinen tässä kokonaisuudessa. Koulutukseen rekrytoituminen ja liikkuvuus Koulutuksella ja liikkuvuuden ajatuksella on kahdenlainen suhde toisiinsa. Toisaalta koulutus on perinteisesti nähty välineenä sosiaaliselle nousulle ja mahdollisuutena parantaa omaa asemaa yhteiskunnassa. Toisaalta liikkuvuus yhteiskuntaluokkien ja nykyisin valtionrajojen yli on omiaan paitsi kehittämään yhteiskuntia, myös toteuttamaan koulutuksen merkitystä maailman muuttajana. Suomessa on pystytty vähentämään sosiaalisen taustan merkitystä koulutukseen hakeutumisessa. Kuitenkin edelleen esimerkiksi korkeakoulutukseen päädytään huomattavasti todennäköisemmin korkeakoulutetusta taustasta. Tästä ei pidä tehdä sitä johtopäätöstä, että koulutusjärjestelmämme ei tasa-arvoistaisi yhteiskuntaa tai että tämän pidemmälle koulutusrekrytoitumisen tasa-arvoistamisessa ei olisi mahdollista päästä. Lisäksi uudet koulutukselliset vähemmistöt, kuten maahanmuuttajat, luovat uudenlaisia tarpeita tarkastella koulutusjärjestelmän tasa-arvoisuutta. Sosiaalinen liikkuvuus ei voi olla vain pystysuoraa nousua kuvitellusta alemmasta luokasta koulutuksen avulla kohti korkeampaa yhteiskunnallista asemaa. Koulutuksen tulee antaa ihmiselle mahdollisuus monensuuntaiseen sosiaaliseen liikkuvuuteen. Ihmisellä ei ole velvollisuutta pyrkiä jatkuvasti parempiin yhteiskunnallisiin asemiin taustastaan riippumatta. Ihmisellä on oikeus olla tavoittelematta aina korkeinta mahdollista statusta. Silti hänellä pitää olla mahdollisuutta hankkia tietoa, minkä vuoksi tarvitaan vapaata sivistystyötä ja erittäin vahvaa kirjastolaitosta omaehtoisen opiskelun tukemiseen. Peruskoulun päättäneiden rekrytoituminen jatkokoulutukseen on keskeinen keino mielekkään työuran saavuttamisessa ja oman identiteetin luomisessa. Kenenkään jatkokouluttautumista ei saa estää se, että toisen asteen koulutuspaikkaa ei omalla kotiseudulla ole tarjolla. Koulutuksella tuetaan maahanmuuttaneiden mahdollisuuksia sekä kotoutua yhteiskuntaan että toimia osana uutta yhteisöä täysivaltaisena kansalaisena. Koulutusjärjestelmässä voidaan tukea kotoutumista kieli- ja muilla valmistavilla opinnoilla. Vapaassa sivistystyössä pystytään luomaan luontevia kohtaamisen paikkoja maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä, mikä lisää molemminpuolista ymmärrystä ihmisten erilaisista taustoista. Koulutuksen tukeminen kansainvälisesti on yksi keskeisimpiä vihreitä projekteja. Tuskin millään muulla voidaan vähentää köyhyyttä, lisätä tasa-arvoa sekä hillitä väestönkasvua yhtä tehokkaasti kuin tyttöjen kouluttamisella kehitysmaissa. Varhaskasvatus oikeus maksuttomaan esiopetukseen on laajennettava koskemaan myös yli kolmivuotiaita lapsia Peruskoulutus Kaikille peruskoulun päättäville on taattava paikka toisen asteen koulutukseen kotipaikkakunnalla tai lähiseudulla Opinto-ohjauksen keinoin oppilaita on rohkaistava hakeutumaan heitä itseään kiinnostavien aineiden pariin ja löytämään oma persoonallisuutensa ilman sukupuolirooleja 2

3 Korkeakoulutus Koulutukseen hakeutumisen esteitä on kaikilla koulutusasteilla purettava siten, että maahanmuuttajien osuus korkeakoulutuksessa vastaa heidän osuuttaan väestöstä Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on kehitettävä mahdollisuuksia eri taustoista tulevien opiskelijoiden kohtaamiseen, aitoon tiedonvaihtoon sekä molemminpuolisen ymmärryksen lisäämiseen. Koulutus ja työllisyys Yksi koulutuksen mielekkyyden perusta on se, millaiset valmiudet se antaa työskennellä koulutuksen jälkeen tehtävissä, jotka vastaavat opiskelijan valmiuksia ja kiinnostuksen kohteita. Koulutuksella voidaan tiettyyn rajaan saakka myös ohjata työmarkkinoiden kehitystä tulevaisuudessa. On kuitenkin tunnustettava, että koulutuspolitiikka työllisyyspolitiikan keinona on varsin rajallinen. Yleissivistävän koulutuksen tehtävänä ei kaikkiaan voi olla työllisyyden tukeminen ja jotta korkeakoulutusta voitaisiin käyttää työllisyys- ja elinkeinopolitiikan keinona, olisi kyettävä ennustamaan työmarkkinoiden tarve noin kymmenen vuoden päähän. Tämän vuoksi koulutuksen keskeisimpänä tehtävänä myös työllisyyden kannalta on laajojen yleisten valmiuksien valmentaminen sekä tiettyjen erityisalojen laajaalaisen ymmärryksen kehittäminen. Uudet työmarkkinat edellyttävät työntekijöiltä muutoskykyä, hyviä kommunikaatio- ja verkostoitumistaitoa ja kykyä hankkia uusia valmiuksia. Tämä puoltaa sitä, että koulutuksen ei tarvitsekaan palvella täsmällisesti tiettyjä erityisiä työelämän tarpeita, vaan laajasti kullekin alalle eri tehtäviin valmistava koulutus on myös parasta koulutuspolitiikkaa työllisyyden kannalta. Yleissivistävän koulutuksen tehtävä ei ole valmistaa työmarkkinoille, vaan antaa perusvalmiudet jatkokoulutukseen opintojen ja ammatinvalinnan ohjausta sekä peruskoulussa että lukiossa on vahvistettava siten, että opiskelijalla on realistinen kuva jatko-opintojen edellyttämistä vaatimuksista sekä sen antamista työelämävalmiuksista Alle 25-vuotiaiden ammatti- tai ammattikorkeakoulutukseen hakeutumisen ja työttömyysetuuksien saamisen kytkentä (ns. pakkohaku) on lopetettava Mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen on lisättävä Korkea-aste opinto-ohjaajien koulutukseen on suunnattava lisäresursseja 3

4 Koulutuksen alueellisuus Maantieteellisesti suomalaisen koulutuksen pohjana on koko maan tarpeisiin vastaava, kattava koulutusverkko, jonka yksiköt ovat toimivan kokoisia ja käyttäjilleen tarkoituksenmukaisia. Opetuksen korkeasta laadusta on huolehdittava kaikkialla alueellisia erityistarpeita unohtamatta. Vapaa sivistystyö toimii tulevaisuudessakin kulttuuripalveluna ja kaikenlaisen tiedon lähioppimisympäristönä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen täytyy olla tasaisen korkealaatuista läpi koko maan. Vahva ja valtakunnallisesti profiililtaan yhtenäinen peruskoulu on Suomen yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden peruskiviä. Vain laaja ja ammattitaitoinen valtakunnallinen esi- ja perusopetus lähikouluineen takaa tasaarvoiset lähtökohdat jatkokoulutukseen hakeutuville nuorille. Lähikoulujen ja -päivähoitopaikkojen tärkein haaste on joustaa alueensa tarpeiden mukaan tasa-arvosta tinkimättä. Maaseudulla pienetkin kyläkoulut edistävät kylien elinvoimaa ja estävät maaseudun tyhjenemistä. Koulumatkat eivät saa kasvaa kohtuuttoman pitkiksi. Kunnille on turvattava riittävät resurssit erityisopetuksen järjestämiseksi kaikkialla, missä sitä tarvitaan. Myös jollakin alalla poikkeuksellisen lahjakkaiden oppilaiden täytyy voida opiskella lähikoulussaan siten, että tavanomaista syvällisempää ja nopeammin etenevää opetusta on saatavissa esimerkiksi tuetun kerhotoiminnan kautta. Ammatillisen koulutuksen ja lukioiden tiheä verkko antaa mahdollisuuden tarjota peruskoulun päättäville jatkokoulutuspaikka läheltä kotia. Toisen asteen kouluilla on merkitystä myös peruskoulun yläluokkien säilymiselle harvaan asutuilla alueilla. Väen vähetessä toimivan kouluverkon turvaa alueellisia ja paikallisia rajoja ylittävä seutuyhteistyö esimerkiksi opettajaresurssien ja kurssitarjonnan osalta. Kaikenlaiset yhteistyöhankkeet on rakennettava opiskelijalähtöisesti, ei palvelemaan vain koulutuksen järjestäjän intressejä. Myös esimerkiksi opettajakoulutuksen harjoittelu- ja kenttäkoulujen opettajien työnkuvia voidaan monipuolistaa kouluverkkoyhteistyön kautta. Korkeakoulutusta kehitettäessä alueellisuuden merkitystä ei sovi vähätellä, mutta jokainen korkeakouluyksikkö täytyy perustella myös valtakunnallisesti. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimipisteiden sijoittelun ja koulutusmäärien pohjana on oltava aito koulutustarve, ei vain seudun profiilin vahvistaminen. Oppilaitosten välistä yhteistyötä on vahvistettava ja työnjakoa selkiytettävä ns. duaalimallin puitteissa päällekkäisyyksien ja turhan kilpailun vähentämiseksi. Varhaiskasvatus ja perusaste Varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen yksiköiden pitää olla helposti saavutettavissa Toisen asteen oppilaitokset on sijoitettava siten, että kaikille peruskoulun päättäneille voidaan taata jatko-opiskelupaikka omalla seutukunnalla Korkea-aste Koulutusyksikköjen sijoittamista arvioitaessa on huolehdittava siitä, että paikkakunnalla on mahdollisuus järjestää kattavasti opintososiaaliset palvelut 4

5 Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön yksiköiden sijoittuminen kuntiin on turvattava nykyisessä laajuudessaan Koulutuksen rahoitus Vihreille koulutukseen panostaminen on tärkeä arvovalinta. Koulutus luo hyvinvointia ja tasa-arvoa ja tekee elämästä mielekästä. Tämän vuoksi koulutuksen riittävä rahoitus on tärkeää laadun takaamiseksi. Koulutuksen tasa-arvon vuoksi rahoituksen selkärangan on oltava julkisessa rahoituksessa. Yksityisellä rahoituksella on korkeakoulutuksessa sekä osin vapaassa sivistystyössä oma osuutensa, mutta vain täydentävässä roolissa. Koulutuksen maksuttomuus on mittaamattoman tärkeä sivistyksellinen perusoikeus. Rahoituksen suuntaamisella voidaan parantaa heikossa asemassa olevien ryhmien mahdollisuutta kouluttautua. Esimerkkeinä mainittakoon maahanmuuttajien valmistava sekä kieli- ja kotoutumiskoulutuksesta, romanien koulutustason nostamiseen tähtäävät projektit sekä täysin koulutusta vailla olevien ihmisten koulutukseen panostaminen. On oikeutettua suunnata resursseja heikommassa asemassa olevien koulutukseen. Muussa koulutuksessa kuin perusopetuksessa tuloksellisuusrahoituksella voidaan ohjata koulutusta haluttuun suuntaan. Jatkossa tulosohjauksella pitää tukea panostamista opetukseen, ja laadullisia kriteerejä on kehitettävä määrällisten rinnalle. Elinikäisen oppimisen nimissä täydennyskoulutuksen rahoitukseen tulisi kehittää uusia rahoitusmalleja. Koulutusrahasto tai koulutusseteli voisi olla keino kannustaa kouluttautumaan edelleen. Täydennyskoulutuksen tulee tavoittaa työelämässä mukana olevat kaikilla koulutuksen tasoilla. Varhaiskasvatus kouluille, joiden oppilailla on suurempi syrjäytymisriski, on annettava enemmän resursseja eli niin sanottua positiivisen erityiskohtelun rahaa Koulutuksen resurssien on oltava sillä tasolla, että riittävän pienet ryhmäkoot ja suositusten mukaiset tukipalvelut voidaan taata Ammatillisessa koulutuksessa tuloksellisuusrahoituksen osuutta voidaan kasvattaa, ja siinä tulisi ottaa huomioon mm. koulutuksen läpäisy ja opiskelijoiden työllistyminen Korkeakoulutus Kehitysyhteistyömäärärahoja ei saa käyttää ulkomaisten opiskelijoiden koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen Oikeus maksuttomaan tutkintoon johtavaan korkeakoulutukseen on kirjattava perustuslakiin Laadullisten kriteerien osuutta korkeakoulujen rahoituksessa on kasvatettava Mikään osuus julkisen rahoituksen jaosta ei saa perustua oppilaitoksen kyvylle hankkia ulkopuolista rahoitusta Tieteen julkinen rahoitus on nostettava OECD-maiden kärkeen Tuottavuusohjelmaa ei tule soveltaa uuden yliopistolain (v. 2009) mukaisiin yliopistoihin 5

6 Vapaa sivistystyö Omaehtoista täydentävää opiskelua on tuettava opintosetelein nykyistä laajemmin Samansisältöistä koulutusta antavien vapaan sivistystyön yksiköiden rahoituksen tulee määräytyä samoin perustein riippumatta järjestäjän juridisesta muodosta Vapaan sivistystyön yksiköiden rahoitus on jatkossakin kohdennettava suoraan koulutusyksiköiden ylläpitäjille Koulutuksen sosiaaliset vaikutukset Koulutuksella on huomattavia sosiaalisia vaikutuksia. Vastaavasti koulutuksen ulkopuolelle jäämisellä on merkittävä yhteys syrjäytymiseen, työttömyyteen ja huono-osaisuuteen. Riittävä koulutus on edellytys työelämässä, mutta myös arjessa selviämiseen. PISA-tutkimusten mukaan suomalaiskoululaisista peräti 21 prosenttia jää lukutaidossa alle tietoyhteiskunnassa vaadittavan taitotason. Alhainen koulutustaso on myös periytyvää. Alemmin koulutettujen lapset jäävät useammin peruskoulutuksen jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle, kuin korkeammin koulutettujen. Perhetaustan lisäksi syrjäytymisriskiä kasvattaa kokemukset sosiaalisen tuen puutteesta perheeltä ja koulutovereilta. Sosiaaliset ongelmat kasautuvat usein samoille paikkakunnille ja tiettyihin kaupunginosiin. Tutkimusten mukaan kaupunkirakenteen ja koulujen oppimistulosten välinen yhteys on hyvin voimakas. Korkeasta laadustaan huolimatta suomalainen koulutusjärjestelmä ei pysty tasoittamaan koulujen välisiä eroja oppilaiden lähtökohdissa. Peruskoulun päättäneistä nuorista noin viisi prosenttia ei ole opiskelemassa seuraavana syksynä. Nämä tuhannet nuoret ovat erityisessä syrjäytymisvaarassa. Koulupudokkaiden määrä on suurempaa erityisesti taajamissa ja kaupungeissa, joissa muutenkin on sosiaalisia ongelmia enemmän. Opinto-ohjauksen tehostaminen niin peruskoulussa kuin toisella asteella on ensiarvoisen tärkeää menestyksekkään ja soveltuvan opiskelupolun löytämiselle. On tärkeää, että nuorelle annetaan riittävästi tietoa realistista koulutusmahdollisuuksista ja häntä motivoidaan jatkamaan koulutusuraansa. Siirtymävaiheen ongelmien ehkäisemiseksi on panostettava myös oppimisongelmien varhaiseen havainnointiin erityisesti ammatillisen koulutuksen alkuvaiheessa. Hyviä varhaisen puuttumisen keinoja ovat mm. lähtötasokartoitukset, poissaolojen ja opintojen tarkka seuranta, yksiölliset ohjauskeskustelut sekä säännölliset ryhmänohjaustunnit. Suomalaisessa koulutusjärjestelmällä oppilasarvioinnilla on suuri merkitys. Arvosanat ja keskiarvo määrittelevät paljon sitä, millaisia mahdollisuuksia oppilaalla on myöhemmin elämässään. Tutkimusten mukaan oppilaiden arviointiin ja arvosanoihin liittyy kuitenkin paljon ongelmia. Arvosanat eivät ole koskaan yksiselitteisiä ja osaamisen lisäksi niillä mitataan usein myös persoonallisuuden piirteitä. Tällä saattaa olla merkittävä vaikutus oppilaan tai opiskelijan käsityksiin itsestään sekä mahdollisuuksiin jatkokoulutuksessa. Tasapuolisten arviointimenetelmien takaaminen on tämän vuoksi tärkeä osa koulutuksen kehittämistä. Varhaiskasvatus osapäiväisen varhaiskasvatuksen mahdollisuuksia tulee lisätä, koska tällä tuetaan hyvin muun muassa opiskelijoiden, työttömien työnhakijoiden tilannetta Tasaisen arvioinnin takaamiseksi tärkeimmät oppilasarvioinnit on suoritettava anonyymisti. 6

7 Peruskouluille on annettava merkittävästi enemmän resursseja yhdeksäsluokkalaisten opintojen ohjaukseen. Opinto-ohjauksen tehostaminen erityisesti niiden oppilaiden kohdalla, jotka uhkaavat jäädä jatkokoulutuksen ulkopuolelle on erityisen tärkeää. Korkea-aste Vapaa sivistystyö Yhdenvertaisuus koulutuksessa Yhdenvertaisuus on kaiken vihreän politiikan läpäisevä periaate. Koulutuksessakaan ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan sukupuolensa, uskontonsa, vammaisuutensa, kansallisuutensa, etnisen taustansa tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuutta on edistettävä niin opetuksessa kuin henkilöstöpolitiikassakin. Oppilaitosten päätöksenteon tulee toimia niin, että mahdollisimman monenlaiset ihmiset osallistuvat siihen. Erilliset koulut ovat huono ratkaisu sekä erityisjärjestelyjä tarvitsevan tulevaisuuden että yhteiskunnan kannalta. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja oppilaitosten on pyrittävä eroon oletettujen sukupuolimallien määrittelemästä toiminnasta. Sukupuolinen häirintä voi vahingoittaa vakavasti opiskelijan persoonallisuutta ja mahdollisuuksia saattaa opintonsa loppuun. Tämänkään vuoksi sitä ei tule missään tilanteessa hyväksyä. Esteetön ympäristö on opiskelun edellytys monille. Esteettömyyteen kuuluu hissien, luiskien, kaiteiden ja induktiosilmukoiden lisäksi muun muassa apuvälineillä saavutettavat tietotekniset ratkaisut ja asianmukaiset neuvontapalvelut. Esteetön ympäristö on hyvä kaikille. Kuntien vammaisille ihmisille osoittamat palvelut ovat tärkeä ja monille välttämätön edellytys opiskelulle eikä mahdollisuus omien valmiuksien kehittämiseen saa kaatua näiden palvelujen riittämättömyyteen. Yhä useammin oppilaitoksissa opiskelee eri ikäisiä ihmisiä. Oppilaitosten toiminnat eivät voi olla järjestetty nuoren opiskelijan perusoletuksen mukaisesti Ikääntyneet opiskelijat ovat moninainen ryhmä. Oppilaitoksissa tai niiden saatavilla on oltava asiantuntemusta ikääntyneiden tarpeisiin vastaamisesta. Varhaiskasvatus Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumista oppilaitoksen päätöksen tekoon on tuettava kaikilla koulutusasteilla Erillisen erityisopetuksen sijasta opiskelun tukipalvelut on järjestettävä niin, että kaikenlaiset oppilaat ja opiskelijat voivat mahdollisimman paljon osallistua samaan opiskeluun. Oppilaiden oppialavalintoja tulee tukea heidän omista kiinnostuksistaan lähtien ja valintoihin, jotka poikkeavat perinteisestä koulutusalojen sukupuolijakaumasta, tulee erityisesti rohkaista 7

8 Korkeakoulutus Anonyymin tenttimiskäytännnön käyttöönotolla voidaan lisätä luottamusta arvioinnin puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen muista kuin itse opintosuoritukseen liittymättömistä tekijöistä Sukupuolista häirintää varten oppilaitoksissa on syytä olla vähintään kaksi eri sukupuolta olevaa yhdyshenkilöä, joita opiskelijat ja henkilökunta voivat luottavaisesti lähestyä. (kaikki koulutusasteet) Mahdollisuudesta suorittaa opinnot esteettömästi on saatava tieto mahdollisimman helposti (kaikissa oppilaitoksissa) Vapaa sivistystyö Vammaisten palveluita ei saa rajoittaa vain tutkintotavoitteiseen opiskeluun, vaan niiden pitää mahdollistaa myös omaehtoinen opiskelu avoimessa yliopistossa tai vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Vapaassa sivistystyössä on kehitettävä keinoja aliedustettujen ryhmien koulutukseen hakeutumisen lisäämiseksi Opintososiaaliset edellytykset Opiskelun riittävä taloudellinen tuki mahdollistaa opiskeluun hakeutumisen myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta rahoittaa opintojaan työtuloilla, vanhempien tuella tai omilla säästöillä. Samalla se antaa mahdollisuuden keskittyä täyspäiväiseen opiskeluun. Vihreiden esittämä perustulomalli soveltuu erinomaisesti opiskelijan toimeentuloturvan muodoksi. Niinpä opintotukea tulee kehittää siten, että se lähenee suuruudeltaan muta vähimmäistoimeentuloturvaa eikä opiskelijalta edellytetä lainan ottamista minimitoimeentuloturvan saavuttamiseksi. Opiskelijalla on opiskelupaikkakunnasta riippumatta oltava oikeus riittävään ja asiantuntevaan opiskeluterveydenhuoltoon. Opiskelukykyyn on kiinnitettävä huomiota samalla tavoin kuin työkykyyn nykyisin. Laadukas opiskelija-asuminen on menestyksekkään opiskelun perustekijä ja oppilaitospaikkakunnilla tulee olla valmius riittävän opiskelija-asuntokanan ylläpitämiseen siten, että asumisen hinta kuitenkin pysyy edullisena. Koulutuspoliittisia ratkaisuja tehtäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että paikkakunnalla tai oppilaitoksessa on mahdollista järjestää riittävät opintososiaaliset palvelut Varhaiskasvatus Korkeakoulutus Vapaa sivistystyö 8