Loviisan kaupunki. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2011 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 2

3 Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2011

4 4 Sarvsalö

5 5

6 Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2011 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Julkaisija: Loviisan kaupunki Taitto: Maria Lindroos ja Carita Ekström Kouluttajana: Mika Nenonen, Porvoo International College Kuvat: Jenny Olsson-Korsu, Peak Press, Susanna Heiska, Kati Rapia, Annastiina Juvankoski, Werner Franzén

7 SISÄLLYSLUETTELO Tilinpäätös ja toimintakertomus KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 8 Loviisan kaupungin organisaatio ja henkilöstö 10 KAUPUNGINVALTUUSTO 11 Vaalit 13 Tarkastuslautakunta 13 KAUPUNGINHALLITUS 15 HENKILÖSTÖ 17 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS 18 Hyvä vuosi Merkittävimmät riskit 21 Ympäristötekijät 22 Kaupungin sisäisen valvonnan järjestäminen 22 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 23 Konsernitilinpäätös 29 Kuntakonsernin toiminta ja talous 30 Talousarvion toteutuminen 35 PERUSTURVAKESKUS 36 PERUSTURVAKESKUS VASTUUALUEITTAIN 39 Hallinto 39 Lasten ja nuorten palvelut 40 Työikäisten palvelut 42 Senioripalvelut 46 Muut alueelliset palvelut 48 SIVISTYSKESKUS 50 SIVISTYSKESKUS VASTUUALUEITTAIN 51 Hallinto ja kehittäminen 51 Päivähoito- ja varhaiskasvatus 53 Koulutus 55 Lukio- ja ammatillinen koulutus 57 Vapaa sivistystyö 58 Vapaa-aikatoimi 59 Museo- ja kulttuuritoimi 61 Kirjastotoimi 63 TEKNINEN KESKUS 64 TEKNINEN KESKUS VASTUUALUEITTAIN 65 Hallinto-, talous ja toimistopalvelut 65 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 67 Kaupunkisuunnittelu 68 Rakentaminen ja ylläpito 70 YLEINEN JA KONSERNIHALLINTO 72 YLEINEN JA KONSERNIHALLINTO VASTUUALUEITTAIN 73 Hallintopalvelut 73 Talouspalvelut 76 Kehittämispalvelut 78 Loviisan satama (on mukana kehittämispalvelujen luvuissa) 81 Tilinpäätöslaskelmat 89 Liitetiedot 97 LOVIISAN VESILIIKELAITOS 108 VESILIIKELAITOKSEN TOIMINTA VASTUUALUEITTAIN 109 Hallinto 109 Vesi 110 Jätevesi 111 Tilinpäätöslaskelmat 113 Liitetiedot 117 Allekirjoitus ja merkinnät 121 Luottelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 122 7

8 8 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2011 oli uuden Loviisan toinen toimintavuosi. Vuoden 2011 talousarvio oli laadittu n. -2,1 Me alijäämäiseksi mutta vuodesta tuli ennakoitua paljon parempi. Tilikauden tulos oli ylijäämäinen 2,6 miljoonaa. Hyvään tulokseen vaikutti ennakoitua huomattavasti parempi verotulojen kehitys joka lisäsi kaupungin verotuloja yhteensä peräti 12,1 %. Lisäksi kaupungin hallintokunnat onnistuivat hyvin pitämään menot annettujen raamien mukaisina. Vuoden 2011 aikana kiinnitettiin paljon huomiota kaupungin strategiatyöhön ja luottamushenkilökoulutukseen. Kaupunki on mukana kunta 2017 hankkeessa eli ns. uuden sukupolven organisaatiohankkeessa jossa haetaan ja kehitetään uusia toimintamalleja johtamiseen ja strategian mukaiseen työskentelyyn, tavoitteena kuntaorganisaation kehittäminen tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Luottamushenkilöille järjestettiin koulutusta strategisesta johtamisesta ja tämä työ jatkuu myös tulevina vuosina. Kahtakaan vuotta ei ehtinyt kulua Loviisan, Pernajan, Liljendalin ja Ruotsinpyhtään kuntafuusiosta, kun maamme hallitus kirjasi hallitusohjelmaan kuntarakenneuudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on synnyttää väestömäärältään suurempia kuntia jotka selviytyvät tulevaisuuden haasteista. Kirjaus aiheutti paljon kysymyksiä ja epävarmuutta kuntakentässä. Loviisan kaupunki on kuitenkin järjestelmällisesti viestittänyt tahtotilansa olla itsenäinen kunta myös tulevaisuudessa. Olavi Kaleva, kaupunginjohtaja Vuoden 2011 aikana oli tarkoitus aloittaa kaupungin suurin investointihanke eli uuden suomenkielisen koulukeskuksen rakentaminen, kustannusarvioltaan yhteensä 11.6 Me. Hankkeen piti olla valmiina syyslukukauden 2012 alkuun mennessä. Hankkeesta kuitenkin valitettiin markkinaoikeudelle ja koulukeskuksen rakentaminen viivästyy alkuperäisestä aikataulustaan. Vuoden 2011 aikana oli kaupungin tavoitteena myydä loma-asunto tontteja n. 1,0 Me edestä, joista arvion oli tehnyt ulkopuolinen asiantuntijayritys. Hanke kuitenkin palautui takaisin valmisteluun. Mikäli hanke olisi toteutunut, olisi se parantanut kaupungin tulosta entisestäänkin. Vuoden 2011 loppupuolella aloitettiin E-18 tien rakentaminen Koskenkylästä itään. Hankkeen koko kustannusarvio on n. 800Me ja hanke toteutetaan elinkaarimallilla. Loviisan osalta merkitsee hanke mm. uutta tielinjausta ja nopeampaa yhteyttä pääkaupunkiseudulta itään. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös Loviisan hallinnoima vihreä moottoritie hanke joka avaa aivan uusia kehittämismahdollisuuksia tieosuudelle mm. erityyppisten hybridiasemien suunnittelua, telemaattisia ratkaisuja ja logistiikka-alueen kehittämistä. Vuoden 2011 aikana nousivat myös esille erilaiset edunvalvontaan liittyvät hankkeet koskien mm. maakuntakaavoitusta. Sen osalta on edunvalvonta osoittautunut vaikeammaksi kuin aikaisemmin sillä vuoden 2011 alusta ovat entisen Itä-Uudenmaan kunnat olleet Uudenmaan liiton jäseniä liitossa jossa on yhteensä 28 kuntaa. Vuosi 2011 oli kaupunkiorganisaation kannalta katsottuna hyvä. Yritystoiminta ei kokenut suurempia ongelmia, vaan päinvastoin uusia yrityksiä perustettiin erityisesti palvelupuolelle ja monella yrityksellä oli paineita laajentaa toimintaansa. Kaupunki kehitti myös yhteistyötä yrittäjiin päin järjestämällä erityyppisiä keskustelu- ja infotilaisuuksia joissa käytiin läpi eri hankkeita ja yrittäjien mahdollisuuksia vaikuttaa käynnissä oleviin suunnitelmiin ja hankkeisiin. Tämä työ jatkuu myös tulevina vuosina.

9 9 Haluan kiittää kaikkia yhteistyötahoja, luottamushenkilöitä sekä työntekijöitä hyvin menneestä vuodesta Hyvällä yhteistyöllä ja myönteisellä asenteella työskennellen voimme luoda entistäkin vahvempaa ja parempaa Loviisaa joka pärjää myös tulevaisuuden rakennemuutoksissa. Olavi Kaleva Kaupunginjohtaja Asukasmäärä Toimintakulut 104 miljoonaa euroa % 43% 43% % 26 % 10 % 3 % 10 % 2 % 49 % Yleinen ja konsernihallinto Ruokahuolto Siivous Perusturvakeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Asukasmäärä ruotsinkieliset suomenkieliset Verotulot yhteensä / asukas Lainakanta /asukas Tuloveroprosentti 19,75% Tuloveroprosentti 19,50% Tilikauden yli-/alijäämä Kertynyt tilikauden ylijäämä /

10 10 Loviisan kaupungin organisaatio ja henkilöstö KAUPUNGINVALTUUSTO Tarkastuslautakunta KAUPUNGINHALLITUS LOVIISAN KAUPUNKI Tytäryhteisöt/ Ulk. juridinen konserni Sisäinen konserni Konserniin kuulumattomat Kaup. palvelua tuottavat yhtiöt TYTÄRYHTEISÖT (omistusosuus-%) Liljendal Värme (99 %) Fast. Ab Wahlborg kiint. Oy (95,23 %) Fast. Ab Liljendal bostäder (100 %) Bost. Ab Liljendal Åstrand as (100 %) Fast. Ab Neutronborg Kiint. Oy (100 %) Fast. Ab Siknätet Kiint. Oy (100 %) As. Oy Loviisan Vatro Bost.. Ab (100 %) Rauhalan liiketalo kesk. Oy (61,6 %) Fast. Ab Lov-As Kiint. Oy (62,5 %) Fast. Ab Stenborg Kiint. Oy (54,5 %) Kiint. Oy Ruotsinp. Vuokrat. (100 %) Ruotsinp. Eläkeläisas. Säätiö (100 %) Tesjoen Liikekulma KK Oy (83,8 %) Kiint. Oy Kauppakulma (56,923 %) Fast. Ab Pernå bostäder (100 %) Pensionärshusstiftelsen i Pernå rf. (100 %) Loviisan liikuntahallisäätiö (100 %) Fast. Ab Talludden (71,1 %) Loviisanseudun Vesi Oy (81,04 %) Lugnet Fast. Ab (51 %) LOVIISA PERUSTURVAKESKUS SIVISTYSKESKUS TEKNINEN KESKUS YLEINEN- JA KONSERNIHALLINTO Talousarviota erillään VESILIIKELAITOS KUNTAYHTYMÄT (peruspo-%) - Hels. ja Uud. Sairaanh.piiri (0,96 %) - Kårkulla samkommun (3,12 %) - Eteva Ky (1,42 %) - Inveon (25,5 %) - Itä-Uud. Koulutus ky (15,4 %) - Uudenmaan liitto (1,02 %) OSAKKUUSYHTEISÖT (om.osuus-%) -Bost. Ab Mickelsbo - Fast. Ab Mariegatan 12 (31,2 %) - Kiint. Oy Petjärvenrivi (40 %) - As. Oy Ruots. Koivulanrinne (40,3 %) - Fast. Ab Forsby Center (34,6 %)

11 11 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuuston työskentely 2011 Uuden Loviisan kaupungin toinen vuosi on takanapäin ja voimme todeta, että vuosi oli tapahtumarikas, myös valtuuston näkövinkkelistä. Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuustohan delegoi suurimman osan toimeenpanevasta vallasta kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja tietenkin virkamiehille, mutta valtuusto päättää suurista linjoista,mm. strategiasta, erilaisista ohjelmista ja vuosittaisesta budjetista. Loviisan kannalta tärkeitä asioita, mistä viime vuonna päätettiin, olivat mm. Harmaakallion ensimmäinen asemakaava sekä seudullisen elinkeino-ohjelman hyväksyminen ja Loviisan päätös ostaa seudullisen kehitysyhtiön Posintra Oy:n osakkeita. Lisäksi valtuusto täytti useita johtavia virkoja vuoden aikana. Kun nyt katsomme taaksepäin, voimme todeta, ettei budjetti toteutunut suunnitellusti vuoden 2011 osalta, mutta on mukava todeta, että ylitykset tapahtuivat pääsääntöisesti tulopuolella, jolloin tuloksena on ylijäämäinen tilinpäätös. Täytyy silti muistaa, että valtuusto vastaa myös kunnan toiminnasta ja ettei tulos sinällään yksin kerro, onko kunnan palvelut tuotettu tehokkaasti ja ovatko kuntalaisten odotukset toteutuneet. Jotta kunnalla myös tulevaisuudessa olisi kuntalaisiaan tyydyttäviä palveluita, on äärimmäisen tärkeää, että kaupungin talous on tasapainossa. Siitä syystä onkin hienoa, että taseessa nyt on pieni ylijäämä, kun mennään epävarmoja aikoja kohti. Haluan kiittää luottamushenkilöitä sekä varsinkin kaupungin koko henkilökuntaa joka on tehnyt hyvää työtä saavuttaakseen tuloksen, joka antaa hyvän perustan kehittää kaupunkiamme myös tulevaisuudessa. Mats Lobbas kaupunginvaltuuston puheenjotaja Kaupunginvaltuusto Loviisan kaupungin valtuustossa on 59 valtuutettua valtuustokaudella Valtuusto kokoontui 8 kertaa vuonna 2011 ja teki päätöksen 115 asiakohdassa. Kaupungin valtuustossa toimi puheenjohtajana Mats Lobbas, (RKP), I varapuheenjohtajana Kari Hagfors (KOK), II varapuheenjohtajana Taisto Uutinen (SDP) TP 2010 TA 2011 TA MUUTOK- SET TA 2011 MUUTOS- TEN JÄLKEEN Muutos Muutos% Toimintatuotot - joista sis. erät Toimintakulut ,8 % - joista sis. erät ,6 % Toimintakate ,8 % - joista sis.erät ,6 % Toimintakate, ulkoinen ,9 %

12 12 LOVIISAN KAUPUNGINVALTUUSTO 2011 SFP Lobbas, Mats Liljestrand, Tom Lindfors, Leena Paakkanen, Petra Alm, Agneta Karlsson, Mikael Wahlroos, Kim Gren, Olof Ekebom-Jönsas, Benita Björkman-Nysten, Nina Kullberg, Bengt Heijnsbroek-Wirén, Mia Rosenberg, Thomas Åminne, Tuula Skogster, Leif Vainio, Nils Bäcklund, Lars Hydén, Pia Hellner, Hans Illman, Lars Rikberg, Jonatan Laukas, Gunnel Grundström, Maria Björkell, Jan-Eric Karlsson, Håkan SDP Isotalo, Arja Lappalainen, Kalevi Eriksson, Sari Grönberg, Merja Lindfors, Bo Lohenoja, Pertti Uutinen, Taisto Kauppinen, Eeva Tähtinen, Keijo Laitinen, Åke Heikkinen, Sinikka Viklund, Raija Rinne, Jens ekon.mag, jordbrukare agrolog, lantbrukare servicechef rektor socialarbetare agrolog pensionerad chefredaktör pensionär bokföringschef PK, regionombudsman jordbrukare, lärare lärare i turism-, hotell och restaurangservice politices magister, skriftställare klasslärare, byggnadsritare jordbrukare, ingenjör pens. VD båtförare personlig bankrådgivare agrolog, häradsdomare pensionär, ingenjör studerande pensionerad lärare organisationschef, ekon. m jordbrukare lantbrukare kuntohoitaja tulliylitarkastaja, päällikkö yrittäjä terveydenhoitaja vaktmästare työnjohtaja eläkeläinen sihteeri betonitehtaanhoitaja eläkeläinen eläkeläinen, sairaanhoitaja eläkeläinen kirvesmies KOK Hagfors, Kari Erämaja, Elias Pere, Nina Kokko, Ismo Antas, Camilla Karvonen, Juha Heikkilä, Pekka Kopiloff, Pauli PERUSSUOMALAISET Väkevä, Antti Peltoluhta, Vesa Nykänen, Kimmo Fellman, Atte VIHREÄT Länsipuro, Janne Ilvetsalo-Koskinen, Sonja Noroviita, Timo KESKUSTA Eloranta, Kimmo Pekkola, Mirja Vilamaa, Asko VASEMMISTOLIITTO Lindell, Armi valt.maisteri valt.yo KTM, BA Business Contro insinööri kundchef, palvelupäällikkö yrittäjä, företagare myynti- ja markkinointipää ylitarkastaja laitosmies kalastusmestari koneteknikko kirvesmies, yrittäjä yrittäjä toimittaja peruskoulunopettaja maanviljelijä yrittäjä yrittäjä sairaanhoitaja, kotiäiti UUDEN LOVIISAN SITOUTUMATTOMAT Vuokko, Marjo opettaja SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) Weckström, Marjatta specialklasslärare

13 13 Vaalit Vuoden aikana järjestettiin eduskuntavaalit. Keskusvaalilautakunta piti kolme kokousta eduskuntavaalia varten ja vuoden lopussa yhden kokouksen presidentinvaaleja varten TP 2010 TA 2011 TA MUUTOK- SET TA 2011 MUUTOS- TEN JÄLKEEN Muutos Muutos% Toimintatuotot ,9 % - joista sis. erät Toimintakulut ,2 % - joista sis. erät ,0 % Toimintakate ,5 % - joista sis.erät ,0 % Toimintakate, ulkoinen ,6 % Tarkastuslautakunta Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta perehtyi arviointisuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti kaupungin hallintoon ja toimialojen toimintaan. Vuoden 2011 arvioinnin painopistealueena olivat kaupungin kehittämispalvelut, lukio ja ammatillinen koulutus, vesiliikelaitos, rakentaminen ja ylläpitotoiminta ja aikuissosiaalityö. Tarkastuslautakunta on seurannut ja arvioinut valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista, hallinnon toimivuutta ja kaupungin talouden kehitystä vastuualueiden raportoinnin ja johtavien viranhaltijoiden lautakunnalle antamien selvitysten pohjalta. Valtuuston kaudelle valitsemana tilintarkastusyhteisönä toimi JHTT -yhteisö Oy Audiator Ab ja tilikaudella 2011 vastuullisena tilintarkastajana asti JHTT Dan Lindroos ja alkaen JHTT Riitta Havanka. Lautakunnan avustamis- ja sihteeritehtävät ostettiin tilintarkastusyhteisöltä. Lautakunta on pitänyt vuonna 2011 yhteensä 7 kokousta. Lisäksi Loviisan kaupungin tarkastuslautakunta isännöi Itä-Uudenmaan tarkastuslautakunnille suunnattua koulutustilaisuutta joulukuussa Tilintarkastusyhteisöltä ostettiin vuoden 2011 aikana yhteensä 38 tarkastuspäivää. Varsinaiseen lakisääteiseen tilintarkastukseen vuoden 2011 aikana käytettiin 30 päivää ja lautakunnan avustamiseen 8 työpäivää.

14 14 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen TP 2010 TA 2011 TA MUUTOK- SET TA 2011 MUUTOS- TEN JÄLKEEN Muutos Muutos% Toimintatuotot joista sis. erät Toimintakulut ,2 % - joista sis. erät Toimintakate ,4 % - joista sis.erät Toimintakate, ulkoinen ,4 % Tarkastuslautakunnan toimintakatteen ylitys johtui tilintarkastuksen lisäpäivien määrän kasvusta verrattuna vuoteen Lisäpäiviä tarvittiin mm. vuoden 2010 tilinpäätöksen konsernitilinpäätöksen tarkastukseen, käänteisen arvonlisävelvollisuuden säännösten tarkastukseen ja tarkastuslautakunnan teettämiin toimeksiantoihin. Lopulliseen toteutumaan vaikutti myös kesällä voimaan astunut tilintarkastuspalvelujen hintojen korotus. Loviisan tarkastuslautakunta 2011 Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Pertti Lohenoja, pj. SDP Juhani Uitto SDP Gunnel Laukas, varapj. RKP Kristina Lönnfors RKP Jan Backlund RKP Maria Gustafsson RKP Hans Stoor RKP Susanne Ståhlström RKP Raija Viklund SDP Ari Räisänen SDP Kari Hagfors KOK Pertti Ajomaa KOK Paula Järvinen PS Kimmo Nykänen PS

15 15 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen työskentely 2011 Kaupunginhallituksen työskentely on ollut vuonna 2011 rakentavaa ja määrätietoista, tulevaisuuteen tähtäävää työtä. Päätöksenteko on pohjautunut hyvään valmisteluun ja tarkkaan harkintaan, mistä kiitos valmisteleville virkamiehille ja aktiivisesti osallistuville päättäjille. Voimme olla tyytyväisiä, että olemme pystyneet parantamaan kaupunkilaisten palvelutasoa ja olemme pystyneet säilyttämään lähipalvelut tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Tilinpäätös 2011 on myönteinen. Tästä on hyvä jatkaa kaupunkimme kehittämistä kuntalaisten parhaaksi. Yhteinen sävel menestykselliseen johtamiseen on löytynyt myös päättäjien ja valmistelevien viranhaltijoiden välille. Antoisat valtuustoseminaarit ja sopuisa hallitusyhteistyö on ollut hyvä lähtökohta yhteistyölle. Loviisan kaupungille vuosi 2011 oli hyvä. Kiitos virkamiehille hyvästä asioiden valmistelusta sekä kiitos päättäjille aktiivisesta osallistumisesta päätöksentekoon. Yhdessä rakennamme Loviisan menestyksen tuleveisuudessakin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Isotalo Kaupunginhallitus Loviisan kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kokousiin voivat osallistua myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajat ja heillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Kaupunginhallitus kokoontui 25 kertaa vuonna 2011 ja teki päätökset yhteensä 334 asiakohdassa. Kaupunginhallituksessa toimii puheenjohtajana Arja Isotalo (SDP), I varapuheenjohtajana Agneta Alm (RKP) ja II varapuheenjohtajana Anja Järvinen (KOK). Kaupunginhallituksessa toimivat esittelijöinä kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ja hallintojohtaja Christoffer Masar TP 2010 TA 2011 TA MUUTOK- SET TA 2011 MUUTOS- TEN JÄLKEEN Muutos Muutos% Toimintatuotot ,4 % - joista sis. erät ,0 % Toimintakulut ,2 % - joista sis. erät ,5 % Toimintakate ,7 % - joista sis.erät ,2 % Toimintakate, ulkoinen ,6 % Toimintatuotoissa varattu tuloarvio lomatonttien ja kiinteistöjen myynnistä 1,7 miljoonaa euroa ei ole toteutunut vuoden aikana. Kiinteistöjen myyntiperiaatteet on hyväksytty valtuustossa, mutta lomatonttien myyntiperiaatteet ovat vielä käsittelemättä.

16 16 Valtionvarainministeriön päätöksen mukaisesti kaupunki sai yhdistymisavustusta vuodelle ,848 miljoonaa euroa. Yhdistymissopimuksen mukaisesti kehityskoreihin oli varattu euroa ja siitä käytettiin ,50. Kuntakohtaisia määrärahoja oli varattu euroa ja siitä käytettiin ,55. Käyttämättä jäi Loviisan sataman hanke euroa. Kaupunginhallituksen tuloarviossa on myös valtionvarainministeriön maksama vuosittainen korvaus valtionosuuden menettämistä 1,331 miljoonaa euroa. Avustusta maksetaan viiden vuoden ajan. Loviisan kaupunginhallitus 2011 Puheenjohtajisto Puheenjohtaja Arja Isotalo, SDP I varapuheenjohtaja Agneta Alm, RKP II varapuheenjohtaja Anja Järvinen, KOK Varsinaiset jäsenet Ruotsalainen kansanpuolue Agneta Alm Bengt Kullberg Tom Liljestrand Petra Paakkanen Leena Lindfors Henkilökohtaiset varajäsenet Olof Gren Benita Ekebom-Jönsas Leif Skogster Mikael Karlsson Mia Heijnsbroek-Wirén Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Arja Isotalo Åke Laitinen Merja Grönberg Harri Hakala Kansallinen kokoomus Anja Järvinen Pekka Heikkilä Perussuomalaiset Antti Väkevä Camilla Antas Elias Erämaja Suomen keskusta Mirja Pekkola Vihreät Janne Länsipuro Taloustyöryhmä Sonja Ilvetsalo-Koskinen Kaupunginhallitus asetti taloustyöryhmän talousarvioprosessin tueksi. Työryhmän tehtävänä on ollut miettiä keinoja talouden tasapainottamiseksi. Taloustyöryhmä antoi työstään päivätyn loppuraportin, jonka perusteella kaupunginhallitus päätti jatkaa taloustyöryhmän toimintaa viran- ja toimenhaltijoista koostuvana yhteistyöryhmänä valtuustokauden loppuun saakka. Talousryhmän jäseninä ovat toimineet Mats Lobbas (RKP), puheenjohtaja, Arja Isotalo (SDP), Kari Hagfors (KOK), Kirsi Kettunen, Siv Gustafsson ja Antti Kärkkäinen, sihteeri

17 17 HENKILÖSTÖ Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Hallintopalvelut Talouspalvelut Kehittämispalvelut Perusturvakeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Yhteensä Vuoden 2011 lopussa oppisopimussuhteisia työntekijöitä oli yksitoista. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 30 (tilanne ). Vanhan eläkesäännön mukaisia työeläkkeitä maksettiin kahdelle henkilölle. Loviisassa oli työntekijöitä vuonna 2011 virkoja ja tehtäviä 1032,6 ja työntekijöitä yhteensä 1163 ja sivuviroissa/-tehtävissä oli työntekijöitä 148. Edelliseen vuoteen verrattuna virkojen ja tehtävien määrä laski 12,1 viralla/tehtävällä, mutta kaupungin palveluksessa olevien määrä kasvoi 11 henkilöllä. Kasvua selittää mm. se, että työntekijöillä oli vuonna 2011 enemmän poissaoloja (mm. virka- ja työvapaita) kuin vuonna 2010 ja poissaolijoiden tilalle palkattiin sijaisia. Vuonna 2011 poissaoloja oli työpäivää, poissaolojen määrä kasvoi 2000 työpäivällä. Poissaolojen kasvulla selittyy myös henkilöstötyövuosien lasku 124,5 henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Omaishoitajia, perhehoitajia ja kotihoidon kuntalisän saajia oli yhteensä 252. Aktiivisia luottamushenkilöpalvelusuhteita oli 454 (luvussa mukana viranhaltijat/työntekijät). Kokonaishenkilöstömenot olivat 46,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoissa oli reilu miljoona euroa kasvua vuoteen 2010 verrattuna. Vuoden aikana muita kuin yleiskorotusten ja järjestelyerien mukaisia palkankorotuksia myönnettiin vähän ja ne johtuivat työnvaativuuden muutoksista. Henkilökunnasta suurin osa oli naisia. Sukupuolijakauma on pysynyt samana uuden Loviisan aikana. Reilu neljännes työntekijöistä/viranhaltijoista oli yli 55-vuotiaita. Koko henkilökunnan keskiikä oli 46,0 vuotta. Se oli 0,5 vuotta enemmän kuin kunta-alalla keskimäärin. Sairauspoissaolot laskivat noin tuhannella työpäivällä vuoteen 2010 verrattuna. Suhteutettuna henkilöstömäärään sairauspoissaolot olivat 11,7 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaoloihin on pureuduttu varhaisen puuttumisen mallin avulla ja tiivistämällä yhteistyötä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Sairauspoissaolot laskivat kaikissa muissa keskuksissa paitsi kehittämispalveluissa ja teknisessä keskuksessa. Teknisen keskuksen kasvu oli kuitenkin minimaalinen. Ainoastaan kehittämispalveluissa sairauspoissaolot kasvoivat huolestuttavan paljon. Kasvu selittyy silla, että maatalouslomittajat kuuluvat kehittämispalveluihin ja heillä oli eniten myös työtapaturmia. Uuden Loviisan toinen toimintavuosi osoitti, että kuntien yhdistymisestä on selvitty. Yleisellä tasolla henkilökunta viihtyy työssään ja kokee työnsä mielekkääksi. Työyhteisöissä oli jo aikaa ja voimia suunnata ajatuksia myös kehittämistoimintaan. Loviisan vahvuus on sitoutunut henkilökunta. Kehittyvä yhteiskunta vaatii sopeutumista ja innovaatiota. Vaaditaan tehokuutta ja tuottavuutta. Jotta henkilökunta jaksaa vastata tähän haasteeseen, tarvitaan välivaiheita ja työrauhaa. Jatkuva muutos ja kiire tukahduttavat luovuuden ja kehittämishalun. Pysyvyyttä ja turvallisuutta sekä muutosta ja dynaamisuutta tarvitaan sopivassa suhteessa.

18 18 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailman talouden nopein kasvuvaihe ohitettiin ja epävarmuuden lisääntyminen on heikentänyt myös tulevaisuuden näkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Vuonna 2011 Suomen talous kasvoi vielä kohtuullisesti kotimaisen kysynnän ja viennin tukemana, mutta vuonna 2012 talouskasvun arvellaan jo hidastuvan. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta viestikysynnän heikkous ja toisaalta epävarmuuden seurauksena alentunut investointihalukkuus, siten myös työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousun odotetaan jatkuvan ja inflaation pysyvän yli 3 % ensi vuonna. Välillisen verotuksen kiristäminen kohensi julkisen talouden rahoitusasemaa, mutta julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hallituksen päättämät sopeutustoimet kohentavat valtion rahoitusasemaa ensi vuodesta alkaen. Ne eivät kuitenkaan riitä tasapainottamaan valtiontaloutta, koska väestön ikääntyminen hidastaa julkisen talouden rahoituspohjan kasvua yhä enemmän lähivuosina. Vuonna 2015 valtion rahoitusalijäämä on edelleen 2,8 % BKT:sta. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta. Vaikka kunnat nostavat kunnallisveroäyriä ja pyrkivät hillitsemään kulutusmenojen kasvua, kuntien rahoitusasema heikkenee. Koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä, julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu ennustejaksolla. Velan määrä kasvaa niin, että v julkisyhteisöillä on velkaa 53,5 % BKT:hen suhteutettuna. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate on noin 2,64 miljardia euroa, mikä jää lähes 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna Negatiivisen vuosikatteen kuntia on 22. Kuntaliiton tiedotteen mukaan tilinpäätökset näyttävät ennakoitua huonommilta. Talouskehitys on loppuvuodesta hiipunut ja se ilmeisesti on osaltaan jo vaikuttanut myös kuntiin. Heikentyneiden talousnäkymien ja kuntien valtionosuuksien lisäleikkausuhan vuoksi Kuntaliitto on valmistellut vakautusohjelman, jossa on ehdotuksia sekä valtiolle että kunnille. Oman alueen taloudellinen kehitys Yleisesti voidaan sanoa, että Uudenmaan kunnilla menee hyvin verrattuna Manner Suomen keskimääräisiin lukuihin. Valtiovarainministeriön julkaisemien ennusteiden mukaisesti tulevaisuus näyttää Uudellamaalla valoisammalta, mitä Suomen kunnissa keskimäärin. Loviisan tilinpäätöksestä 2011 lasketut tunnusluvut kestävät hyvin alueellisen vertailun naapurikuntiin. Laina per asukas ovat Loviisassa 1282 euroa per asukas, mikä on 1474 euroa per asukas pienemmät kuin esimerkiksi Porvoossa ja 332 euroa per asukas pienemmät kuin Lapinjärvellä. Loviisassa verotulot per asukas ovat 3931 euroa per asukas, mikä on lähes samalla tasolla Porvoon kanssa. Toimintakulut per asukas ovat Loviisassa kohtuullisen korkeat 6683 euroa per asukas. Verrattuna esimerkiksi Porvooseen ne ovat 1155 euroa per asukas korkeammat. Päästäksemme toimintakuluissa Porvoon tasolle meidän olisi leikattava toimintakuluja noin 13 miljoonaa euroa. Summa on niin suuri, että se ei onnistu pelkästään toimintoja tehostamalla ja tuottavuutta parantamalla vaan edellyttää toiminnan rakenteellisia muutoksia. Palveluverkkoselvityksiä ollaan tekemässä ja toivottavasti ne tuovat lisävalaistusta palvelurakenteen kehittämiseen ja kustannusten kasvun hillitsemiseen, jotta Loviisan kaupungin asukkaiden palvelutaso voidaan säilyttää ja kaupungin talous on jatkossakin hyvä.

19 19 Tunnuslukuja euro/asukas tilinpäätös 2011 tietojen mukaan Loviisa Porvoo Lapinjärvi TILINPÄÄTÖS 2011 LOVIISA PORVOO LAPINJÄRVI Asukasluku per asukas Loviisa Porvoo Lapinjärvi Lainat Vuosikate Poistot Verotulot Valtionosuudet Toimintatuotot Toimintakulut

20 20 Hyvä vuosi 2011 Tulos 2,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen Loviisan kaupungin tulos on 2,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen tilinpäätöksessä Velkoja on pystytty lyhentämään noin 250 euroa jokaista kaupungin asukasta kohden ja velan kokonaismäärä per asukas on tilinpäätöksessä euroa per asukas. Tilastokeskuksen laskemien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa keskimääräisesti 2085 euroa asukasta kohden, mikä on 803 euroa per asukas enemmän kuin Loviisassa. Loviisan kaupungin vuosikate on 8,1 miljoonaa euroa, joka on 4,5 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2010, vaikka Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate jää lähes 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna Loviisan kaupungin hyvään tuloskehitykseen vaikuttivat keskusten hyvä taloudenpito, verotulojen ennakoitua suurempi kertymä sekä porkkanarahat. Verotuloja saatiin yhteensä 61,2 miljoonaa euroa, mikä oli 5,5 miljoonaa euroa enemmän kuin budjettia laadittaessa oletettiin. Loviisan kaupungille maksettujen yhdistymisavustusten määrä oli 1,8 miljoonaa euroa. Hyvä vuosikate mahdollisti sen, että Länsiharjun koulukeskuksen kirjanpitoarvo 1,7 miljoonaa euroa voitiin poistaa täysimääräisesti. Hyvät tuotot kestivät myös lomapalkkavelan kirjauskäytännön muutoksen, mikä aiheutti henkilöstökuluihin lähes euron lisäkulun sekä erikoissairaanhoidon kulujen ylittymisen. Erikoissairaanhoidon kulut ylittyivät 1 miljoonalla eurolla Kaupungin valtuusto päätti olleessa kokouksessaan euron ylityksestä erikoissairaanhoidon menojen osalta. Vuoden loppulasku ylittyi kuitenkin vielä eurolla. Siten erikoissairaanhoidon kulut ylittyivät alkuperäiseen palvelusopimukseen verrattuna 1 miljoonalla eurolla. Investoinnit Investointihankkeisiin oli varattu yhteensä 9,1 miljoona euroa talousarviossa Suurimmat erät oli budjetoitu Suomenkielisen koulukeskuksen rakennushankkeelle 4,4 miljoonaa euroa ja sataman Pitkälaiturin eteläpään korjaamiseen 1,5 miljoonaa euroa. Investointimenoista on toteutunut vain noin reilu kolmannes. Molemmat suurista hankkeista jäivät toteutumatta, sillä koulukeskushankkeesta on valitettu markkinaoikeuteen ja siitä syystä rakennushanke on keskeytynyt. Pitkälaiturin rakentamisen viivästyminen on johtunut siitä, että ympäristölupaa ei ole myönnetty. Kassavarat ovat riittäneet investointimenoihin ja lainaa ei ole tarvinnut nostaa.

21 21 Merkittävimmät riskit Loviisan kaupungin toiminnallisista riskeistä huomattavimmat ovat henkilöriskit ja rahoitusriskit. Viiden eri organisaation yhdistäminen uudeksi Loviisan kaupungiksi ei ole sujunut aivan ongelmitta. Vuoden 2011 toimintaa onkin leimannut ahkera prosessien hiominen ja parhaiden toimintatapojen ja käytäntöjen luominen. Työ parhaiden toimintatapojen ja käytäntöjen löytämiseksi ja ohjeistamiseksi jatkuu edelleen. Toiminnalliset riskit koskevat henkilöstön osaamista ja saatavuutta, tietojärjestelmien toimivuutta, suhdannevaihteluita ja lainsäädännöllisiä muutoksia. Henkilöstöriskit Ammattitaitoisen avainhenkilöstön saatavuus haittasi vuonna 2011 paikoin kaupungin toimintaa ja palvelumahdollisuuksia. Joihinkin ammattiryhmiin oli hankalaa saada hakijoita. Kaupungin henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin kunnissa keskimäärin, mikä asettaa myös esimiestyölle haasteita. Muuttuvassa sähköisessä työympäristössä työntekijöiden osaamistasosta on huolehdittava asianmukaisesti sekä varmistuttava siitä että esimerkiksi eläkkeelle siirtymisten yhteydessä ei menetä kaupungin toiminnan kannalta olennaisia tietoja ja taitoja. Henkilöstöriskejä on pyritty vähentämään esimerkiksi ottamalla käyttöön varhaisen puuttumisen toimintamalli, tukemalla esimiestyötä järjestämällä johtamis- ja esimieskoulutuksia, sekä tarjoamalla henkilökunnalle lisäkoulutusmahdollisuuksia. Tietojärjestelmäriskit Taloushallinnon tietojärjestelmät uusittiin vuoden 2009 aikana. Tietojärjestelmiin ei ole tehty erillistä järjestelmätarkastusta. Kaupungin tietojärjestelmät koostuvat monesta eri tuoteperheestä. Tästä aiheutuu riskejä, että tieto ei siirry katkeamatta sovelluksesta toiseen. Useasta järjestelmästä puuttuvat automaattiset toimintakontrollit. Taloushallinnon prosessien läpikäyminen ja kartoittaminen on aloitettu vuoden 2011 aikana ja työ jatkuu edelleen tilikaudella Tarkoituksena on varmistua sisäisten kontrollitoimenpiteiden riittävyydestä ja kehittää prosesseja edelleen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan näkökulmat huomioiden. Kaupungilla on oma palomuuri, jolla verkkoliikenne suojataan ja sitä valvotaan. Sähköpostijärjestelmän roskaposti on edelleen potentiaalinen tietoturvariski. Ongelmaa on pyritty vähentämään aktiivisella tiedottamisella ja teknisellä suodatuksella. Vuoden 2011 aikana käyttöönotettu suodatuspalvelu on onnistuneesti minimoinut roskapostin määrää. Lainsäädäntöön liittyvät riskit Kaupungilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa lainsäädännössä tapahtuviin muutoksiin, muutoksia seurataan aktiivisesti ja niiden vaikutuksia toimintaan arvioidaan systemaattisesti. Rahoitusriskit Rahoitusriskit koskevat mm. korkoriskejä, valuuttariskejä, likviditeettiriskejä sekä luottoriskejä. Loviisan kaupungin lainakanta on suuri ja haavoittuva korkojen vaihtelulle. Suurin osa kaupungin lainakannasta on kiinteäkorkoista, joka ei reagoi korkojen nousuun. Kiinteäkorkoisten lainojen osuus lainakannasta on n. 14,5 milj.. Myös kuntakonsernin sisällä on merkittäviä lainaeriä, joihin kaupunki on sitoutunut lainojen takausten muodossa. Kuntakonsernin koko lainakanta vuonna 2011 oli n. 37,8 milj. ( milj. ).