Punkalaitumen kunta Tilinpäätös 2012

Transkriptio

1 Punkalaitumen kunta Tilinpäätös 2012

2 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomuksen pakolliset ja suositeltavat asiat Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnanhallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Olennaiset muutokset kunnan toiminnanssa ja taloudessa Yleinen taloudellinen tilanne Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitulos Konsernirahoitus Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely KÄYTTÖTALOUS Hallintotoimi Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi... 60

3 3 3.5 Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasiat Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Laskennallisesti eriytetyn vesi- ja viemärilaitoksen tilinpäätöslaskelmat... 95

4 4 1. JOHDANTO Kuntalain mukaan kunnat noudattavat kirjanpidossaan ja tilinpäätöksessään kirjanpitolakia soveltuvin osin. Kunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tarkoituksena on antaa oikea ja riittävä kuva kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kunnan tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Valtuuston käsiteltäväksi tilinpäätös on saatettava viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan on sisällytettävä tilinpäätökseensä tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. 2. TOIMINTAKERTOMUS 2.1. Toimintakertomuksen pakolliset ja suositeltavat asiat Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomus on kunnan hallinnon, talouden ja muun toiminnan seurannan runkona. Se on edellytetty laadittavaksi sellaiseen muotoon, että esitettyjen tietojen vertailut eri kuntien välillä ovat mahdolliset. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksytään talousarviossa ja -suunnitelmassa. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Heidi Rämö toimi Punkalaitumen kunnanjohtajana alkaen saakka. Oili Mölsä toimi vt. kunnanjohtajana alkaen saakka. Lauri Inna aloitti kunnanjohtajana , jolloin Oili Mölsä jatkoi talous- ja hallintojohtajan virassa. Väestökehitys Punkalaitumen kunnan väestökehitys on edelleen aleneva, väkiluku on laskenut 7 asukkaalla, asukasluvun ollessa kertomusvuoden lopussa 3181 (2011, 3189). Kunnassa kirjoilla olevien ulkomaan kansalaisten määrä oli 93 henkilöä. Kiintiöpakolaisina vastaanotettujen tai kuntapaikan saaneiden lisäksi lukumäärässä on mukana vastaanottokeskuksessa asuvia keskuksen sijaintikunnan väestökirjanpitoon kirjattuja henkilöitä, mutta ei kaikkia keskuksessa asuvia turvapaikanhakijoita. Kunnan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on jo 29,7 prosenttia, mikä vaikuttaa palvelutarpeen kehittymiseen pitkällä aikavälillä sekä kunnan laskennallisen huoltosuhteen tunnusluvun kasvamiseen.

5 5 Työttömyys väheni vuoden aikana viidellä henkilöllä Työttömyys kasvoi tarkasteluvuoden aikana lähes kaikissa Pirkanmaan maakunnissa. Vuoden 2012 lopussa Punkalaitumen työttömyysaste oli Pirkanmaan maakunnan alhaisin, 6,9 prosenttia. Korkein työttömyysaste oli Tampereella 15,1 prosenttia. Punkalaitumella oli joulukuun 2012 lopussa 91 työtöntä työnhakijaa. Vastoin yleistä kehitystä vastaan Punkalaitumen työttömyysaste pieneni vuoden 2012 aikana laskien tammikuun 7,3 prosentista mainittuun 6,9 prosenttiin, mikä merkitsi työttömien työnhakijoiden vähenemistä viidellä henkilöllä. Sastamalan Seudun TE-toimiston koko alueen työttömyysaste vuoden 2012 lopussa oli 7,2 prosenttia, mikä oli edelleen Pirkanmaan TE-toimistojen alhaisin ja selvästi pienempi kuin Pirkanmaan ELY-keskusalueen keskiarvo 11,9 %. Työttömyyden rakenne Pirkanmaalla Yleisesti Pirkanmaan TE-keskuksen alueella pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 25 prosentilla (2138 hlö). Alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi maakunnassa 25 prosentilla (773 hlö). Yli 50-vuotiaiden työttömyys kasvoi 12 prosenttia (1117 hlö). Valtuuston omiin ratkaisuihin perustuva kuntastrategia Tarkastelujakson aikana vuonna 2012 kunta toteutti vuonna 2009 luotua strategiaa. Kunnallisvaalien tuloksen vahvistumisen jälkeen kunta järjesti uuden kunnanjohtajan esittely- ja perehtymistilaisuuden, jonka yhteydessä käsiteltiin alustavien linjausten ja 2013 aloittaneen valtuuston yhteistä tahdonmuodostusta sekä perusteita kunnan strategiatyölle Keväällä 2009 valmisteltu kuntastrategia pohjautui kahden edellisen valtuuston tekemiin isoihin linjavalintoihin ja alkuvuonna 2013 tehty tiivistys strategiset linjaukset edelleen vuoden 2009 työhön johdonmukaisin perustein. Punkalaitumen kuntastrategia rakennettiin alun alkaen toteuttamaan sekä seudun että Pirkanmaan maakunnan strategioita. Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 on parhaillaan työn alla. Vuoden 2009 kuntastrategia osoittaa Punkalaitumen kunnan ja sen asukkaiden tahdon toimia itsenäisenä peruskuntana ja paikallisyhteisönä sekä tavan edistää tavoitteitaan aktiivisesti seudullisilla, maakunnallisilla ja valtakunnallisilla tasoilla. Kuntastrategian toteuttamisen avulla Punkalaitumen uudistuu ja kasvattaa paikkakunnan elinvoimaisuutta. Strategiassa on myös uskallettava erikoistua omiin vahvuuksiin ja erottua rohkeasti muista kunnista. Visio Punkalaitumen kunta 2020 Ihmisläheinen ja itsenäinen Punkalaidun turvaa asukkaiden hyvinvoinnin yhteistoimin tuotetuilla peruspalveluilla. Paikalliset palvelut sekä tietoinen kansainvälistyminen tuottavat paikallista elinvoimaa. Kunta järjestää palvelut taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Luonto ja maaseudun miljöö ovat näkyvä osa Punkalaitumen hyvää kuntakuvaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Sotesi Sastamalan kaupunki, Kiikoisten ja Punkalaitumen kunnat perustivat 2012 alkaen Paras-lain vaatimukset täyttävän Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintaalueen tehtävien hoitamisesta vastaa Sastamalan kaupunki niin sanottuun isäntäkuntamalliin perustuen. Osana yhteistoiminta-alueen toimintaa Punkalaidun siirsi lähtien sosiaalityön, lastensuojelun (sis. perheoikeudelliset palvelut), vammaishuollon ja aikuisten kehitysvammayksikön Toukolan sekä niitä tuottavat henkilöt yhteistoiminta-alueelle. Tämä merkitsi sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiomuutosta, minkä yhteydessä 10 työntekijää siirtyi kunnasta Sotesiin.

6 6 Laajakaistahankkeen eteneminen Valtion, kunnan ja teleoperaattoreiden rahoituksella toteutettava nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamishanke jatkui kunnassa. Hanke sisältää Punkalaitumella kaksi kohdealuetta: Liitsola- Oriniemi ja Vanttila. Pirkanmaan liitto on kilpailuttanut hankealueet ja valinnut toteuttajaoperaattoriksi Etelä-Satakunnan Puhelin Oy:n. Kunta päätti osallistumisesta hankkeeseen jo vuonna Valokuiturakentamisen käynnistyminen edellytti, että kunnanhallitus ja ESP tekivät sopimuksen hankkeen toteuttamisesta. Sopimus allekirjoitettiin syksyllä Kertomusvuoden lopussa urakoitsijan raportoiman tiedon mukaan runkoyhteyksistä noin 90 prosenttia oli valmiina. Seudullinen jätevesihuolto Kunnanvaltuusto päätti osallistua Huittisten ja Sastamalan kaupunkien ja Punkalaitumen kunnan yhtiöperusteisen jätevedenpuhdistuksen yhteistyöhankkeeseen ja hyväksyi osakeyhtiön perustamista koskevat asiakirjat. Punkalaitumen kunnan näkökulmasta yhteistyöhankkeella oman puhdistamon rakentamiseen verrattuna saavutetaan edullisempi jätevesien käsittelyhinta, mahdollistetaan uusien alueiden liittäminen sekä viemäri- että vesijohtoverkostoon, luodaan paremmat edellytykset toimintavarmuuden ylläpitämiseksi ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi sekä vähennetään ympäristöhaittoja. Vuoden 2012 lopussa Punkalaitumen ja Huittisten välisen osaurakan toteutuksen valmiusaste oli 42 prosenttia. Päätös maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen perustamisesta Kertomusvuoden alussa astui voimaan yhteistyösopimus maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä Huittisten kaupungin ja Köyliön kunnan kanssa. Maaseutuhallinnon tehtävät hoidettiin yhteistoimintasopimuksen sekä Maaseutuviraston ja Huittisten kaupungin välisen maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Erityisenä haasteina kertomusvuonna oli eriyttämisvaatimusten alaisten tehtävien järjestäminen sekä sateisen vuoden aiheuttamat satovahingot. TV-ohjelma Kunta nimeltä Punkalaidun - hanke Keväällä 2011 kunta päätti osallistua TV-ohjelma Kunta nimeltä Punkalaidun hankkeeseen. Tavoitteena oli kahdeksanosaisen tv-ohjelman kautta saada vierailijoita, asukkaita ja yrittäjiä kuntaan. Kunta oli mukana rahoittamassa hanketta ja haki rahoitusta myös Joutsenten Reitti ry:n kautta. Lisäksi yritykset ja yhdistykset olivat hankkeessa mukana. Ohjelma näytettiin televisiossa elokuussa 2012, kuitenkin vasta tuottajalle esitettyjen TV-esitystä koskevien pyyntöjen jälkeen. Vuoden lopussa kunta haki Joutsenten Reitti ry:ltä hankkeelle jatkoaikaa saakka selvittääkseen mahdollisuutta sarjan uudelle TV-esitykselle talousarviotavoitteiden mukaisesti. Maahanmuuttajat Kylille hanke Maahanmuuttajat kylille hanke aloitti toimintansa ja jatkuu lokakuuhun 2013 asti. Hankkeen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia maatiloilla, pienyrityksissä ja kolmannella sektorilla. Huomioon otetaan myös mahdollisuudet yrittäjyyteen esim. yritysten omistajanvaihdosten kautta. Hanke edistää kotoutumista opastamisella arjen hallinnassa, opiskelussa ja työnhaussa. Vapaaehtoistoimijoiden kanssa kartoitetaan mahdollisuuksia ja halukkuutta osallistua maahanmuuttajatyöhön.

7 7 Tavoitteena on myös saada maahanmuuttajat kunnan vakinaisiksi asukkaiksi ja näin vaikuttaa kunnan väestökehitykseen myönteisesti. Vuoden 2012 lopussa palkallisessa työssä oli viisi maahanmuuttajaa. Työpaikkojen myötä oman kodin hankki itselleen yksi perhe, joten tällä hetkellä kahdella maahanmuuttajaperheellä on oma koti. Ammatillisesta koulutuksesta valmistui kaksi maahanmuuttajaa. Ammatillisen koulutuksen aloitti neljä ja yksi valmistuu vuonna Maahanmuuttajat ovat joko työssä, ammatillisessa koulutuksessa, suomen kielen opinnoissa tai jossain muussa toiminnassa. Vuoden aikana tehtiin yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa useiden tapahtumien merkeissä. Punkalaitumen kunnan henkilöstölähtöisen toimintatavan kehittäminen Punkalaitumen kunta käynnisti syksyllä 2011 Sitran osaksi rahoittaman työhyvinvoinnilla tuottavuutta -hankkeen eli LATU- hankkeen. Kunnan koko henkilöstö on hankkeessa mukana. LATU-hanke on osa Sitran Julkishallinnon johtamisohjelman toimintaa ja se toteutetaan yhdessä Lieksan kaupungin sekä Hollolan, Maskun ja Siikajoen kuntien kanssa. Hankkeen tavoitteena on mm. parantaa henkilöstölähtöisesti työelämän laatua ja yhteisön johtamista sekä lisätä työn tuottavuutta. Kertomusvuoden loka- marraskuun aikana suoritettiin LATU mittaus, minkä tarkoituksena oli mitata ja kuvata työyhteisön hyvinvoinnin tasoa. Tämän lisäksi valittiin kustakin työyhteisöstä sisäisiä uudistajia, joiden tehtävänä on esimiesten tuen avulla kerätä uusia kehitysideoita ja varmistaa kehitysideoitten eteenpäin vienti. Punkalaitumen kunnassa on nyt 14 sisäistä uudistajaa. Henkilöstömittauksissa tuli ilmi korkeahko sairauspoissaolopäivien määrä kunnassa. Hankkeen tavoitteena on saada aikaan kustannustehokkuutta, ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi vaikuttavin keino on sairauspoissaolojen vähentäminen. Hankkeen myötä on kiinnitetty huomiota myös kunnan työntekijöiden korkeaan keski-ikään, jolloin työterveyshuollon ennaltaehkäisevien keinojen kuten kuntoutuksen mahdollisuuksia tulee kartoittaa ja hyödyntää entistä aktiivisemmin. Talouden toteuma lyhyesti Kertomusvuoden tilinpäätös oli euroa alijäämäinen. Kunnan toimintakate kertomusvuonna oli euroa. Toimintakate heikkeni kertomusvuonna euroa, kun sitä verrataan edellisen tilinpäätöksen tasoon. Toimintakatteen aleneminen oli kuitenkin euroa vähemmän kuin vuonna 2011 ja kertomusvuoden toimintakatteen kasvu edellisvuoteen nähden oli 2,4 prosenttia. Vuoden 2012 talousarvio oli mitoitettu euroa alijäämäiseksi, mikä olisi edellyttänyt euron positiivista vuosikatetta ja sisältänyt euron poistot. Kertomusvuoden arvioitua alhaisempi verokertymä johti kuitenkin siihen, että jo vuosikatteen painuessa euroa alijäämäiseksi ennen poistoja terveen talouden kriteerit eivät täyttyneet. Tilikauden tulos on euroa alijäämäinen. Verotulot laskivat euroa alle talousarviossa olevan verotuloarvion, mikä on hyvin merkittävä asia kunnan talouden kannalta. Vajaus muodostui huonosta kehityksestä. Talousarviossa ennakoitu kunnallisverotulokertymä alittui yhteensä eurolla eli vajaalla 9 prosentilla, vastaavasti osuus yhteisöverosta alittui eurolla eli jopa 14 prosentilla. Kiinteistöveron tuotto jäi euroa alle tuloarvion eli alitus oli 20 %. Edelliseen tilinpäätökseen verrattuna kokonaisverotulot vähenivät euroa. Valtionosuudet kertomusvuonna olivat yhteensä euroa eli ne kasvoivat euroa. Valtionosuuksien kasvu oli vajaat kolme prosenttia edelliseen tilinpäätökseen verrattuna ja reilun prosentin talousarviossa arvioituihin valtionosuuksiin verrattuna.

8 8 Valtionosuudet euroa ovat noin euroa suuremmat kuin verotulot. Toimintatuottojen ja toimintakulujen suhde oli 16 prosenttia. Alijäämäinen vuosikate ei kattanut lainkaan poistoja. Vuosikate muodostui alijäämäiseksi 25 euroa asukasta kohden, mikä on 74 euroa vähemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Pitkäaikaisten lainojen vähennys oli euroa. Lainakanta kokonaisuudessaan laski euroon, joka on 537 euroa/asukas eli varsin alhainen taso. Kassavarat vähenivät n euroon. Talousarviossa varauduttiin investointimenoihin eurolla. Investointeja toteutettiin yhteensä eurolla Kunnanhallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Perustietoa kunnasta Perustamisvuosi 1639 Asukasluku Pinta-ala 362,85 km 2 - maata 358,14 km 2 - vettä 4,71 km 2 Asukastiheys 9,7 as/maa-km 2 Maakunta Pirkanmaa Seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Tuloveroprosentti 19,75 % Työttömyysaste 12/2012 6,9 % Ikärakenne Ikäryhmä lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , ,3 yhteensä Lähde: Tilastokeskus 2012

9 Organisaatiorakenteet 9

10 10 TOIMIALA JA OSASTO-ORGANISAATIO KUNNANJOHTAJA HALLINTOTOIMI Hallinto- ja talousjohtaja Vaalit Tarkastustoiminta Yleishallinto Tietohallinto Maa- ja metsäalueet SIVISTYSTOIMI Lukion rehtori Elinkeinotoimi ja kehittämistoiminta Kaavoitus Tilapäiset projektit Erikoissairaan-hoito Sosiaali- ja terveyspalvelut Maaseututoimi PERUSTURVATOIMI Perusturvajohtaja Sosiaalityö ja hallinto Ruokapalvelut Vammaispalvelut TEKNINEN TOIMI Tekninen johtaja Hallinto Päivähoito Perusopetus Lukio-opetus Muut koulutuspalvelut Kirjasto- ja kulttuuritoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Työllistäminen Tekniset toimistopalvelut Liikenneväylät ja yleiset alueet Toimitilapalvelut Asunto- ja vuokraustoimi Vesi- ja viemärilaitos Pelastustoimi Rakennusvalvonta

11 11 Toimielinten kokoonpanot 2012 Kunnanvaltuusto Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus SDP Ali-Rantala Sami Asa Arto Heliniemi Pekka Karunen Timo Madekivi Sirkka Korhonen Petri Kouvo Juha Poutala Ari Reunanen Antti Lehtelä Martti Roukka Matti Wakkala Marja, pj. Lähdeniemi Teuvo Yli-Parri Juha Mäkelä Jouni Ojanen Tomi asti Ilvesmäki Jyrki alkaen Perussuomalaiset Vasemmistoliitto Seppä Maria Mölsä Martti, II vpj. Mäkelä Jouko Uusi-Kouvo Outi I vpj Prihti Ari Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Poutala Ari, pj Niemi-Takku Sini, pj. Korhonen Petri, pj. Karunen Timo, vpj. Koivula Sirkka-Liisa, vpj. Jonkka Heikki, vpj. Laakso Hanna Anttila Jani Jussila Tuula Lähdeniemi Teuvo Mäkelä Jouko Ojanen Tomi asti Madekivi Sirkka Poutala Esa Poutala Esa alkaen Reunanen Antti Rantanen Pirkko Pärssinen Hanna-Riitta Seppä Maria Seppä Mikko Välimäki Pirkko Esittelijä: Esittelijä: Yli-Parri Juha Kunnanjohtaja Perusturvajohtaja Esittelijä: Tekninen johtaja Tarkastuslautakunta Sivistyslautakunta Rakennuslautakunta Heliniemi Pekka, pj. Hyyti-Suojanen Kaisa, pj. Häkkinen Jani, pj Kouvo Juha vpj. Kankaanpää Jyrki, vpj. Mäkelä Jouni, vpj. Männistö Soili Lähdeniemi Sanna Lehtiö Jaana Esittelijä: Hongisto Jussi Multanen Mauri Lautakunnan puheenjohtaja Laakso Hanna Wakkala Marja Lehtinen Kari Esittelijä: Nieminen Olli Rakennustarkastaja Esittelijä: Toimialapäällikkö Keskusvaalilautakunta Henttinen Tapani, pj. Markula Erkki, vpj. Laakso Hanna Männistö Pentti Prihti Minna asti Kunnanvaltuuston voimasuhteet: Keskusta 9 Kokoomus 5 SDP 4 Perussuomalaiset 2 Vasemmistoliitto 1 Muutosta edelliseen valtuustokauteen: Kokoomus - 1 ja Perussuomalaiset + 1.

12 12 Henkilöstö Punkalaitumen kunnan koko henkilöstön määrä oli vuoden 2012 päättyessä 159 henkilöä. Heistä 119 oli vakinaisessa ja 40 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaiset työntekijät sisältävät sijaiset, muut määräaikaisessa työsuhteessa olevat sekä työllistetyt. Taulukkoa tarkasteltaessa on syytä muistaa, että se ei kerro absoluuttista totuutta henkilöstön määrästä, koska siinä on mukana myös kaikki sijaiset. Henkilöstön määrän kehitys vuosina on seuraavan taulukon mukainen: Hallintotoimi Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Sivistystoimi on toimialoista suurin, kun sitä mitataan henkilöstön määrällä. Sivistystoimen alalla työskentelee noin 61,6 % Punkalaitumen kunnan työntekijöistä. Henkilöstön lukumäärä on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla eikä mitään suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Lisäykset henkilöstössä johtuvat lähinnä sijaisuuksista ja projektityöntekijöiden palkkaamisesta. Toimialojen väliset erot johtuvat päivähoidon siirtymisestä perusturvatoimesta sivistystoimeen. Vakituisten työntekijöiden osuus kunnan henkilöstöstä oli 74,8 %. Osuus on hieman laskenut edellisen vuoden vastaavasta määrästä, vuonna 2011 vakituisten osuus oli 78,6 % Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kertomusvuonna ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia toiminnan osalta. Talousarvioasetelmaan vaikuttavia muutoksia olivat päivähoidon siirtyminen perusturvatoimesta sivistystoimeen sekä terveydenhuollon siirtyminen hallintotoimeen Yleinen taloudellinen tilanne Talousarviossa oli varauduttu pitkäaikaisten lainojen lisäykseen, mutta kertomusvuonna ei nostettu yhtään uutta talousarviolainaa. Pitkäaikaisten lainojen vähennys oli euroa. Lainakanta laski siten euroon eli 533 euroon/asukas, joka on kilpailukykyinen taso Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta Kertomusvuonna on noudatettu kunnanhallituksen hyväksymää toimintaohjetta sisäisen valvonnan järjestämisestä.

13 13 Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Kunnan päätöksenteko perustuu kunta-, hallinto- ja julkisuuslain sekä hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksenteko on toteutunut lakien ja kunnan omien määräysten ja ohjeiden sekä kunnan johtosääntöjen mukaisesti yhtä tapausta lukuun ottamatta. Vanhusten tehostetun palveluasumisen vuokrasopimusten uusimisesta tehty viranhaltijapäätös jouduttiin ottamaan uuteen hallinnolliseen käsittelyyn vuoden 2013 puolella esitetyn oikaisuvaatimuksen vuoksi. Kunnanhallitus on valvonut kunnanvaltuuston päätösten lainmukaisuutta. Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu edellyttää voimassa olevien lakien ja asetusten, virkaja työehtosopimusten sekä muiden henkilöstöasioita koskevien määräysten, päätösten ja ohjeiden noudattamista. Hallintosääntö määrittelee henkilöstörekrytointia koskevan päätösvallan. Palkanmaksu määräytyy virka- ja työehtosopimusten, kunnan hallintosäännön, paikallisten sopimusten ja palkkausta koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstöpolitiikan toteutumisesta ja henkilöstövoimavaroista laaditaan vuosittain henkilöstökertomus. Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Kirjanpito ja sisäinen laskenta on järjestetty niin, että ne tuottavat toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa tarvittavat tiedot. Investointien seuranta on järjestetty riittävällä tarkkuudella hankekohtaisesti niin, että seurannasta ilmenee alkuperäinen kustannusarvio ja seurantahetken toteumatilanne. Tilinpäätös ja toimintakertomus Tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalakia, soveltuvin osin kirjanpitolain ja asetusten säännöksiä sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia yleisohjeita. Tilinpäätös laaditaan kuntalain edellyttämässä aikataulussa kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Osavuosikatsaus laadittiin elokuun lopun tilanteen mukaisesti ja se esitettiin valtuustolle Maksuvalmius Kunnan maksuvalmiussuunnittelua on hoitanut talous- ja hallintojohtaja yhdessä pääkirjanpitäjän kanssa. Tietohallinnon, tietoturvan ja tietosuojan sisäinen valvonta Kunnanhallitus on hyväksynyt erilliset Punkalaitumen kunnan tietoturvaohjeet. Ohjeissa on käsitelty myös kunnan ja Sastamalan Tukipalvelu Oy:n työnjakoa. Toimialapäälliköt ja toimialojen esimiehet huolehtivat siitä, että henkilökunta, myös uudet palvelukseen tulevat henkilöt, tuntevat ohjeiden sisällön ja toimivat niiden mukaisesti Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kunnan rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan.

14 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Seuraavilla sivuilla on esitetty Punkalaitumen kunnan vuoden 2012 tilinpäätös taloudellisine tunnuslukuineen sekä osastoittain tapahtuvalla sekä taloudellisten että toiminnallisten tavoitteiden analysoinnilla. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toim.tuotot/toim.kulut % 12,3 14,2 15,9 14,8 16,0 Vuosikate/poistot % 31,9 56,0 240,6 26,6-14,5 Vuosikate, e/asukas Asukasmäärä

15 15 Toimintakate Tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tilikauden tulot toteutuivat arvioitua paremmin ja menot jonkin verran arvioitua suurempina, ja toimintakate oli euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toimintatuotot kasvoivat 13,0 % ja toimintakulut nousivat 1,2 %. Vuosikate Vuosikate on kuntatalouden tärkein tunnusluku. Se on kunnan kokonaisrahoitusta kuvaava välitulos. Vuosikate ilmoittaa, riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen määrä oli euroa alijäämäinen. Talousarviossa vuosikatteen määräksi oli arvioitu euroa. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata pääomaa. Tilikauden tulos muodostui euroa alijäämäiseksi. Tilikauden tulos oli -199 euroa/asukas. Edellisenä vuonna tunnusluku oli kuntataloudessa 79 euroa/asukas. Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku on 16,0 %. Erityisen tärkeää olisi, että tunnusluku vakiintuisi tietylle stabiilille tasolle, jolloin talouden ennustaminen olisi pitemmällä tähtäimellä helpompaa. Edellisenä vuonna tunnusluku oli koko kuntataloudessa keskimäärin 24,7 %. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävän. Kertomusvuonna tunnusluku oli -14,5 %. Kunnan tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, mikäli vuosikate alittaa poistot. Näin ollen kertomusvuonna tulorahoitus oli alijäämäinen. Edellisenä tilikautena tunnusluku oli koko kuntataloudessa 118 %. Oletusta tulorahoituksen riittävyydestä voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Kertomusvuonna poistojen kokonaismäärä aleni, kun yleensä poistomäärä kasvaa. Vuodelle 2005 tarkistettiin kunnan poistosuunnitelmaa, joka osaltaan nosti hieman poistotasoa, mutta poistojen määrä ei ole suuri verrattuna kunnan keskimääräiseen investointitasoon. Vuosikate e/asukas Kyseistä tunnuslukua käytetään yleisesti tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearviota ei kuitenkaan voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka vaikuttavat vuosikatteen määrittämiseen kunnassa. Kertomusvuonna kuntamme tunnusluku vuosikate/asukas oli -25 e ja tunnusluku laski edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2011 tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalouden keskimääräinen arvo oli 384 euroa/asukas Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja miten se käytetään.

16 16 Rahoituslaskelmaan tuodaan tuloslaskelmasta vuosikate. Investointiosasta rahoituslaskelmaan tuodaan käyttöomaisuusinvestoinnit sekä investointimenoihin saatavat rahoitusosuudet. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vast. hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investoinnit Investointien tulorahoitus, % -9,0 32,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % -5,9 16,3 Lainanhoito Lainanhoitokate -0,1 0,4 Maksuvalmius Kassavarat Kassasta maksut, e Kassan riittävyys, pv Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella.

17 17 Investoinnit Investointien tulorahoitus % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankinta-arvo Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Kertomusvuonna tunnusluku oli -9,0 %. Koska vuosikate oli miinusmerkkinen, investointimenoja ei pystytty hoitamaan tulorahoituksella edes osittain. Koko maan tasolla kuntatalouden edellisen vuoden keskimääräinen arvo oli 62 %. Investoinneista toteutui n. 73 % verrattuna talousarvioon. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen lisäys + Lainanlyhennykset) Tunnusluku kertoo vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainan lyhennysten yhteismäärästä. Kertomusvuonna tunnusluku oli miinusmerkkinen ollen -5,9 % ja tunnusluvun taso laski edelliseen vuoteen verrattuna. Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Tunnusluku kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Kertomusvuonna tunnusluvun arvo oli -0,1 eli arvo huononi edelleen edellisvuodesta. Tulorahoitus ei ole riittänyt kattamaan vieraan pääoman aiheuttamia kustannuksia. Lainanhoitokyvyn sanotaan olevan hyvä, kun tunnusluku on yli kaksi, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, jos se jää alle yhden. Edellisvuonna kuntien keskimääräinen arvo 1,5. Maksuvalmius Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassavarat olivat kertomusvuoden viimeisenä päivänä pienemmät kuin edellisvuotena. Kertomusvuoden aikana kunta ei nostanut pitkäaikaista lainaa, mutta tilapäisesti jouduttiin turvautumaan kassalainoihin. Kassavarat olivat asukasta kohden n. 280 euroa, kun se v oli kunnissa keskimäärin 702 euroa. Kassasta maksut Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Käyttöomaisuusinvestoinnit Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassasta maksut olivat v n. 22,9 milj. euroa ja ne nousivat n. 1,3 milj. euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Kassan riittävyys = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikauden aikana

18 18 Tunnusluku kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Tunnusluku on 14 päivää ja luku on 4 päivää pienempi kuin edellisenä vuonna. Edellisvuonna kuntien keskimääräinen tunnusluku oli Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot Lahjoitusvarat Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä

19 19 VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Liittymismaksurahasto Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen varat Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 73,5 75,0 Rahoitusvarallisuus, e/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus-% 20,6 20,4 Lainakanta , e Lainat, e/asukas Lainasaamiset , e Asukasmäärä Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuusastetta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä noin 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta.

20 20 Kertomusvuonna omavaraisuusaste oli 73,5 %. Tunnusluku laski edellisvuoteen verrattuna jonkin verran. Kuntatalouden keskimääräinen luku oli edellisenä tilikautena 64,2 %. Rahoitusvarallisuus e/asukas = ((Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) - (Vieras pääoma - Saadut ennakot)) / Asukasmäärä Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Rahoitusomaisuuden ja vieraan pääoman positiivinen erotus osoittaa määrän, mikä rahoitusomaisuudesta jää jäljelle, kun vieras pääoma on maksettu. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusomaisuudella kattamatta. Tunnusluku oli 851 euroa/asukas ja tunnusluku huononi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Verrattuna muihin kuntiin, muilla kunnilla luku on yli kaksi kertaa huonompi. Kuntatalouden rahoitusvarallisuus oli viime vuonna kuntataloudessa keskimäärin euroa/asukas. Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, arvostus tai poistomenetelmät eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisin maksusta tulorahoituksella. Kuntasektorin keskimääräinen suhteellinen velkaantuneisuus oli edellisvuonna keskimäärin 45,4 %, joten kuntamme kertomusvuoden luku 20,6 % on vielä hyvällä tasolla. Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Kunta ei ottanut kertomusvuonna pitkäaikaista lainaa ja vanhoja lainoja lyhennettiin eurolla. Lainan määrä oli euroa. Lainat e/asukas Tunnusluku kertoo kunnan lainakannan asukasta kohti. Kertomusvuonna lainamäärä asukasta kohden oli 537 euroa eli tunnusluku laski hieman edellisestä vuodesta. Koko maan keskiarvo oli edellisvuonna euroa/asukas, joten kuntamme velkaisuus on huomattavasti keskimääräistä alhaisemmalla tasolla. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Lainasaamisten lisäys johtuu Sastamalan kaupungille annetusta lainasta Työterveys Akaasiaan.