Sitten kun lähestyy elomme ehtoo Nuoremmat meillä jo kiikuttaa kehtoo Kammarin puolella kahvit me juodaan Se toki vanhoille suodaan niin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sitten kun lähestyy elomme ehtoo Nuoremmat meillä jo kiikuttaa kehtoo Kammarin puolella kahvit me juodaan Se toki vanhoille suodaan niin"

Transkriptio

1 Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki 2013 Sitten kun lähestyy elomme ehtoo Nuoremmat meillä jo kiikuttaa kehtoo Kammarin puolella kahvit me juodaan Se toki vanhoille suodaan niin Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

2 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA Toimintaympäristön muutokset Valtakunnallinen ikäihmisten palveluiden laatusuositus Väestörakenteen ja palvelutarpeiden muutokset VANHUSPALVELUSTRATEGIA OSANA KAUPUNGIN STRATEGISTA KOKONAISUUTTA IKÄIHMISTEN PIEKSÄMÄKI 2013 STRATEGIA Arvot ja asenteet Peruslinjaukset ikäihmisten palvelujen järjestämisessä Strategiset päämäärät TAVOITTEET VUOTEEN Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenne Kotihoito ja omaishoito Palveluasuminen ja laitoshoito Palvelurakenteen määrälliset tavoitteet vuoteen Henkilöstö ja johtaminen Asuin- ja hoitoympäristö Hoidon ja palvelun laatu TOIMENPIDEOHJELMA...18 LIITE Vanhuspalvelustrategian toteutuminen Kannen lainaus on Martti ja Marjatta Pokelan Setä Hermannin -valssista. Julkaisun toteutus ja ulkoasu: Tero Eloranta / Viestintä Oy Prodictum. Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

3 1. TAUSTAA 1.1. Toimintaympäristön muutokset Vanhuspalvelut muodostavat merkittävän palvelukokonaisuuden, josta kunnat laativat strategioita. Niissä linjataan palvelujärjestelmiä talousarviovuotta pidemmällä tähtäimellä. Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta yhdistyivät uudeksi Pieksämäen kaupungiksi. Samalla purkautui Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen toiminnot liitettiin osaksi kaupungin organisaatiota. Kuntaliitoksen myötä syntyneessä uudessa kunnassa täyttyy kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa asetettu asukkaan väestöpohjan vaatimus, mikä mahdollistaa perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisen omana kuntana. Molemmilla kunnilla oli vuosina 2003 ja 2004 hyväksytyt vanhuspalvelustrategiat, jotka laadittiin pääosin yhteneviksi. Toimenpideosa oli kuitenkin laadittu kummankin kunnan omien tarpeiden mukaiseksi. Strategiat oli laadittu vuoteen Kuntien strategioissaan asettamat tavoitteet on pääosin saavutettu ja niissä asetettuja toimenpiteitä on toteutettu. Vanhuspalveluiden strategian päivittäminen on ajankohtainen kuntarakenteen muutoksen ja vanhojen strategioiden aikajänteen umpeutumisen vuoksi Valtakunnallinen ikäihmisten palveluiden laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut kunnille ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen. Sen mukaan jokaisen kunnan tulee laatia oma ajantasainen vanhuspoliittinen strategia, jolla turvataan alueen ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia sekä sosiaalisia oikeuksia. Strategian tulee olla kunnan poliittisen johdon vahvistama. Siihen tulee sisältyä myös palvelurakenteen kehittämisohjelma. STM:n uusi suositus julkaistiin helmikuussa Edellinen oli vuodelta Laatusuosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Siinä määritellään ikääntyneiden palvelujen järjestämistä ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet. Suositus sisältää strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kolmella osa-alueella: 1) hyvinvointi ja terveyden edistäminen ja palvelurakenteen kehittäminen, 2) henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen, 3) asumis- ja hoitoympäristöt. Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

4 Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksessa asetetaan yli 75-vuotiaiden palvelurakenteelle määrälliset ja laadulliset tavoitteet vuoteen Pieksämäen kaupungin vanhuspalvelustrategiassa asetetut palvelurakenteen määrälliset tavoitteet eivät ole uuden STM:n suosituksen mukaiset. Vanhuspalvelustrategian tarkistaminen on tarpeen tavoitteiden tarkistamiseksi valtakunnallisen Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukaisesti Väestörakenteen ja palvelutarpeiden muutokset Väestön ikärakenteen muuttuessa koko yhteiskunnan on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Myös Pieksämäen kaupungin väestörakenne muuttuu. Ikääntyvien määrä kasvaa sekä lukumäärältään että suhteellisesti koko kaupungin väestöstä. Tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukainen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa Ikäluokat yhteensä , , , ,0 lkm % lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Suhteellisesti eniten kasvaa yli 75-vuotiaiden ikäryhmä. Seuraavassa taulukossa on kuvattu ikäluokkien vuotiaat ja yli 85-vuotiaat kehitystä koko väestöstä vuoteen Ikäluokkien v. ja 85 v. kehitys väestöennusteen mukaan Väestön ikääntyminen edellä esitetyn ennusteen mukaan tarkoittaa sitä, että vuoteen 2025 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa henkilöllä nykyhetkeen verrattuna. Tämän Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

5 jälkeen kasvu kiihtyy niin, että vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa henkilöllä tämänhetkiseen verrattuna. Palvelutarve kasvaa entistä suurempien vanhusryhmien seurauksena. Riittävillä ja kohdennetuilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla voidaan tukea ihmisten asumista kotona nykyistä pidempää ja myöhentää laitoshoitoon siirtymistä. Tieto väestön toimintakyvystä, sairastavuudesta sekä väestörakenteen ja asuin- ja elinolojen kehityksestä auttaa kehittämään ikääntyneiden kuntalaisten tarpeita vastaavia palveluita. Erityisesti dementoivat sairaudet, heikko fyysinen toimintakyky, puutteelliset lähipalvelut, yksin asuminen, asuin- ja lähiympäristön esteellisyys ja sosiaalisten verkostojen puute lisäävät ikääntyneiden palvelujen tarvetta. 2. VANHUSPALVELUSTRATEGIA OSANA KAUPUNGIN STRATEGISTA KOKONAISUUTTA Pieksämäen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuusto hyväksyy ensimmäisenä toimintavuotenaan talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kaupungin strategian seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Viimeisenä toimintavuotenaan valtuusto arvioi, kuinka hyvin kaupunki on edistynyt strategisten päämäärien saavuttamisessa. Uuden Pieksämäen kaupungin ensimmäinen strategia, joka ulottuu vuoteen 2020, käsitellään valtuustossa alkuvuodesta Se on kaupungin toiminnan punainen lanka, jonka avulla poliittiset päättäjät ja kaupungin henkilöstöorganisaatio etsivät toiminnan kannalta tärkeimmät linjaukset kerran neljässä vuodessa. Hallintosäännön mukaan lautakuntien tulee laatia omat strategiansa vastaavalla tavalla. Laadintaa varten pidetään seminaareja, iltakouluja tai vastaavia tilaisuuksia. Näiden strategioiden tulee olla linjassa kaupungin strategian kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen vastuualueet toimivat vuoden 2009 loppuun erillisinä kahden lautakunnan alaisuudessa. Vuoden 2010 alusta lukien vastuualueet yhdistyvät perusturvan vastuualueeksi yhden lautakunnan alaisuuteen kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunnissa sovittiin jo vuoden 2009 aikana, että perusturvalle laaditaan yksi yhteinen strategia sen jälkeen, kun kaupungin strategia vuoteen 2020 tuli hyväksytyksi kaupunginvaltuustossa Sosiaali- ja terveyslautakunnat Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

6 ovat pitäneet yhteisen talous- ja strategiaseminaarin, jossa on pohdittu perusturvan strategian yleisiä linjauksia. Perusturvan vastuualueen tärkeimpiä osastrategioita ovat lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä vanhuspalvelustrategia. Uuden lastensuojelulain mukaan kunnan on edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Kunnan on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiskeksi kunnan toimintaan koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Vuonna 2009 sosiaali- ja terveyslautakunnat hyväksyivät Lasten ja nuorten Pieksämäki hyvinvointisuunnitelman Kaupunginvaltuusto vahvisti suunnitelman Vanhuspalvelustrategian tarkistus oli sosiaali- ja terveyslautakuntien käsiteltävänä joulukuussa Kaupunginhallitus käsitteli tarkistettua vanhuspalvelustrategiaa elokuussa 2009 ja päätti, että strategiasta järjestetään kaupunginvaltuustolle sekä sosiaali- ja terveyslautakunnille kehittämisseminaari. Se pidettiin , jonka käsittelyn pohjalta tarkistettu strategia saatettiin sosiaali- ja terveyslautakuntien käsittelyyn marraskuussa Kaupunginvaltuuston käsittelyyn strategia on tarkoitus saattaa maaliskuun 2010 loppuun mennessä. Kaupunginhallitus on vuonna 2007 asettanut moniammatillisen työryhmän, jonka tehtävänä on laatia hyvinvointiohjelma sekä ehdotus terveyden edistämisen johtamisrakenteeksi kunnassa. Hyvinvointiohjelman kohderyhmiä ovat lapset, nuoret, perheet työikäinen väestö ikäihmiset Hyvinvointityöryhmän tuottamaa aineistoa ja vertailutietoa hyödynnetään kaupungin vastuualueiden omassa strategiatyössä. Vanhuspalvelustrategia liittyy koko kaupungin strategiaan, perusturvan vastuualueen strategiaan samoin kuin kaupungin hyvinvointiohjelmaan. Kaupungin luottamushenkilöiden, valtuuston ja tarkastuslautakunnan tehtävänä on valvoa, että strategia toteutuu sovitulla tavalla. Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

7 3. IKÄIHMISTEN PIEKSÄMÄKI 2013 STRATEGIA 3.1. Arvot ja visio Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen mukaan lukien oikeus yhdenvertaisuuteen ja välttämättömään huolenpitoon. Ihmisarvoinen vanhuus edellyttää tietoisia arvovalintoja, jotka konkretisoituvat toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa palveluiden määrällisiksi ja laadullisiksi tavoitteiksi. Pieksämäen kaupungin ikäihmisten strategian arvoja ovat: itsemääräämisoikeus voimavaralähtöisyys oikeudenmukaisuus osallisuus yksilöllisyys vanhusmyönteinen ilmapiiri kunnallistaloudellisesti kestävä toiminta Pieksämäen kaupungin ikäihmisten strategian visio on: Ikäihmisten palveluilla turvataan kaupungin asukkaiden hyvä ja laadukas elämä heidän vanhoilla päivillään. Samalla varmistetaan pitkällä aikavälillä kunnallistaloudellisesti kestävä palvelurakenne. Pitkän aikavälin kehittämistyö on samalla voimakasta asennekasvatusta vanhusmyönteisen ilmapiirin luomiseksi. Kaupungin eri vastuualueet, kolmas sektori, yksityiset yritykset ja oppilaitokset ovat yhteistyötahoja, jotka yhdessä ikäihmisten ja omaisten kanssa luovat strategiaa. Tavoitteena on, että kaikki toimijat sitoutuvat edistämään ikäihmisten strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista Peruslinjaukset ikäihmisten palvelujen järjestämisessä Pieksämäen kaupungin ikäihmisten strategian peruslinjaukset ovat: Valtakunnallisten linjausten mukaisesti Pieksämäen kaupunki vähentää laitoshoitopaikkojen osuutta vanhustenhuollon palveluissa ja tehostaa avohoitoa. Ennaltaehkäiseviä palveluja lisätään ja kehitetään merkittävästi. Tavoitteena on hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelurakenne. Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

8 Kaupungin omaa palvelutuotantoa korvataan ostopalveluilla, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää. Vanhusväestön määrän kasvu ja ikäihmisten tarpeet otetaan huomioon kaikissa kaupungin toiminnoissa. Myös muita toimijoita (järjestöt, yksityiset yritykset ym.) kannustetaan edistämään strategian tavoitteiden toteutumista. Alueellista yhteistyötä palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä edistetään, mikäli se kuntalaisten palvelutarpeet huomioon ottaen on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää. Itsemääräämisoikeutta edistetään ikäihmisten voimavaroja tunnistamalla ja vahvistamalla Strategiset päämäärät Sosiaali- ja terveysministeriön antama laatusuositus korostaa, että ikäihmisten palvelut järjestetään laadukkaasti, arvokkaasti ja asiakasta kunnioittaen sekä vaikuttavasti ja taloudellisesti kestävästi. Pieksämäen strategia pyrkii samaan tavoitteeseen, jolloin vanhustenhuollon järjestämistä ja kehittämistä ohjaavat seuraavat strategiat: Strategia 1 Kaupungin tehtävänä on vanhuspalvelujen järjestäminen. Tällöin palveluja voivat tuottaa myös yritykset ja kolmas sektori. Strategia 2 Koko kaupunki edistää aktiivisesti ikääntyvien omaehtoista elämää. Strategia 3 Kaupungin vanhuspalvelurakennetta muutetaan koti- ja avopalvelupainotteiseksi. Strategia 4 Hoidon ja palvelun laatu varmistetaan. Strategia 5 Henkilöstön saatavuus, ammattitaito ja jaksaminen varmistetaan. Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

9 4. TAVOITTEET VUOTEEN Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenne Vanhuspalvelut eivät ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon, vaan kaikkien hallinnonalojen yhteinen asia. Jatkossa näkökulma ikääntymiseen tulee olla ikääntyvän itsehoitoa korostava ja terveyttä edistävä. Ikääntymisen ensimmäisessä vaiheessa eli vuotiaiden keskuudessa toimintakyky ja edellytykset itsenäiseen elämään ovat yleensä tallella. Tässä vaiheessa ihminen voi olla palvelujen käyttäjä, mutta jossain määrin myös voimavara, kuten esimerkiksi läheistyöntekijä tai vapaaehtoistyöntekijä. Elinikäisen opiskelun mahdollisuudet ja teknologian hyödyntäminen arkielämässä on otettava huomioon. Samoin omaehtoiseen kunnon ylläpitoon ja tuettuun kuntoutukseen on annettava mahdollisuuksia. Esteetön ympäristö auttaa itsenäistä suoriutumista. Liikkumisen ja asioinnin mahdollistaminen kodin ulkopuolella vähentävät yksinäisyyden tunnetta. Yhteydenpito toisiin ihmisiin antaa mielekkyyttä elämään. Painopisteen tulee olla palveluissa, jotka tuodaan kotiin tai tuotetaan kodin lähellä. Tällaisia lähipalveluja ovat ennalta ehkäisevät palvelut, palvelutarpeen arviointi, kotihoito, omaishoidontuki ja vanhussosiaalityö. Erityisosaamista edellyttävät palvelut tuotetaan keskitetysti. Näitä ovat esimerkiksi muistihäiriöisten erityispalvelut, vanhuspsykiatria ja gerontologista (ikääntymistä ja vanhenemista tutkivaa) asiantuntemusta edellyttävät palvelut. Harvaan asutulla alueella asiakkaiden luo voidaan tuoda myös liikkuvia palveluja. Sosiaali- ja terveystoimen saumaton yhteistyö on tärkeää ja hoitoprosessien toimivuutta edistetään uudessa perusturvan organisaatiossa Kotihoito ja omaishoito Ikääntyneiden palvelurakennetta tulee Pieksämäellä kehittää kotihoitoa korostaen. Asiakkaita opastetaan itsehoitoon, palvelutarpeita arvioidaan oikea-aikaisesti, ennakoivaa apua ja kotihoidon palveluita annetaan riittävästi. Kotihoidon palvelujen tuottajapohjaa laajennetaan edelleen, etenkin tukipalveluiden ja harvoin tarvittavan avun osalta. Pieksämäellä kotihoidon päättymisen keskeisin syy ovat ikääntyvien muistiongelmat. Niiden esiintyminen tulee ottaa huomioon palvelurakenteessa. Toinen palvelujen solmukohta Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

10 on pitkäaikaisen laitos- tai palveluasumispaikan odottaminen usein vuodepaikalla terveydenhuollossa. Tämän solmukohdan hoitamiseen on kehitettävä uusia vaihtoehtoja. Kotihoidon kustannukset kaupungille ovat olleet vuoden 2008 toteutuneiden kustannusten perusteella kotipalveluiden osalta 39,90 /h ja kotihoidon sairaanhoidon osalta 59,17 /käynti bruttona. Kotihoidon tiimien sisäistä työnjakoa kehitetään niin, että tiimien perus- ja erikoisosaaminen hyödynnetään optimaalisesti välttäen hoidon pirstoutumista. Omaishoidontuen piirissä tulisi olla 5 6 prosenttia eli yli 75-vuotiasta. Pieksämäellä omaishoidontuen piirissä on kaikkiaan noin 170 henkilöä vuodessa. Heistä osa on alle 75- vuotiaita (vähintään keskiasteisesti muistihäiriöisiä, vammaisia tai kehitysvammaisia). Vuonna 2008 omaishoidontukea saaneista yli 75-vuotiaita oli 92 eli 3,95 prosenttia. Joulukuussa 2008 yli 75-vuotiaita oli 76 eli 3,3 prosenttia. Yhtaikaisesti tukea on maksettu keskimäärin 140 henkilölle kuukaudessa, joista yli puolet on ollut yli 75-vuotiaita. Ministeriön suosituksen mukaan omaishoidontuen maksamisen tulisi painottua entistä vanhempiin ikäryhmiin Palveluasuminen ja laitoshoito Pieksämäellä on käytössä sekä tavallista palveluasumista että ympärivuorokauden valvottua palveluasumista. Tavallisen palveluasumisen paikkoja hankitaan ostopalveluna Pieksämäen Palveluasunnot ry:ltä Abelin palvelukeskuksesta ja tuotetaan omana toimintana vuokratiloissa Karjalankadun Palveluasuntojen asunnoissa. Molemmat yksiköt sijaitsevat kantakaupungissa ja niissä on myös ympärivuorokauden valvotut erilliset dementiayksiköt. Lisäksi ryhmämuotoista tavallista palveluasumista on vanhusten Ryhmäkodissa Naarajärvellä Kerttulan yhteydessä. Palveluasumisen vuorokausikustannukset kaupungille ovat vuoden 2008 kustannusten perusteella 29,06 /vrk 100,11 /vrk bruttona. Näillä palveluyksiköillä on edelleen kysyntää ja niissä voidaan hoitaa ikäihmisiä tai vammaisia henkilöitä, jotka selviävät vielä ilman jatkuvaa yövalvontaa. Yöhoitoa on kuitenkin jouduttu asukkaiden toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi lisäämään. Paikkojen myöntäminen tapahtuu SAS (selvitä, arvioi, sijoita) -ryhmän päätöksellä. Asukkaaksi tulevilla tulee olla kriteerien mukaista toimintakyvyn vajavuutta ja päivittäisen avun tarvetta. Asukkaat voivat hankkia asumisensa tueksi tarvitsemansa palvelut myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Vammaisten apuna ovat vammaispalvelulain perusteella myönnettävät henkilökohtaiset avustajat Palveluasuminen omaan kotiin -palveluun liittyen. Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

11 Ympärivuorokautista eli tehostettua palveluasumista on Pieksämäellä 130 paikkaa. Ministeriön suosituksiin verrattuna paikkamäärä, 5 6 prosentin osuus yli 75-vuotiaista, on verraten oikea. Iältään monet nykyisistä asiakkaista ovat alle 75-vuotiaita. Tässä näkyy mm. ikääntyvien henkilöiden muistisairauksien vaatima hoidontarve. Kotihoito yöpartioineenkaan ei voi vastata entistä nuorempana sairastuneiden, karkailevien muistisairaiden kotihoidon turvaamiseen. Yövalvottua palveluasumista tarvitaan suunnitelmakaudella edelleen. Ajoissa aloitettu lääkehoito voi siirtää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta, joten muistisairauksien varhainen diagnosointi on tärkeää. Tehostettua palveluasumista on jatkossakin mahdollista tuottaa sekä omana tuotantona että ostopalveluna yksityissektorilta. Pitkäaikaista laitoshoitoa Pieksämäellä on vähennetty kahden vuoden aikana yhteensä 40 paikalla. Pitkäaikaisia paikkoja sosiaali- ja terveydenhuollossa oli yhteensä 124. Ministeriön suositus on, että vain kolme prosenttia yli 75-vuotiaista, eli tällä hetkellä 70 vanhusta, olisi pitkäaikaisella laitospaikalla. Tämän lisäksi Pieksämäellä on tarve pitkäaikaisista laitoshoitopaikoista myös vuotiaille. Aiemmalla yhden prosentin suhteellisella osuudella tämä tarkoittaa nykyisin noin 25 paikkaa. Myös vuotiaiden määrä lisääntyy Tilastokeskuksen ennusteen mukaan suunnitelmakaudella. Lyhytaikaisen hoidon osuus kotona asumisen tukena ja omaishoidossa korostuu tulevaisuudessa, koska kotona asutaan pidempään ja huonompikuntoisena. Sosiaali- ja terveystoimessa on lyhytaikaiseen hoitoon osoitettu yhteensä 20 paikkaa. Nykyinen vanhussukupolvi ja muistisairaat, jota ei enää voida kuntouttaa, tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Varsinaista jonoa ei ole, mutta vapautuneet laitospaikat täyttyvät SAS-ryhmän päätöksellä välittömästi asiakkuuskriteerit täyttävillä asiakkailla. Mikäli laitospaikkojen määrää vähennetään nopealla aikataululla, hoidettavat ovat todennäköisesti kalliimmilla terveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon sairaala- tai hoivapaikoilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon laitospaikat on nähtävä yhtenä jatkumona perusturvan vastuualueella. Yhteistyössä on hyödynnettävä tietotekniikan antamia mahdollisuuksia, tietosuojan säännösten rajoissa. Omien vanhainkotien hoitohenkilöstön pääsy terveydenhuollon ja kotihoidon Pegasos-potilaskertomusjärjestelmään luku- ja kirjaamisoikeuksin edistää asiakastiedon kulkua hoitoketjun eri portaiden välillä. Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

12 Palvelurakenteen määrälliset tavoitteet vuoteen 2013 Valtakunnallisessa ikäihmisten palveluiden laatusuosituksessa on asetettu määrälliset tavoitteet yli 75-vuotiaiden palveluille vuoteen Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty valtakunnallisen laatusuosituksen palvelurakenteelle asetetut määrälliset tavoitteet vuoteen Lisäksi taulukkoon on laskettu tavoitteen mukaiset henkilömäärät Pieksämäellä. Laskennassa on yli 75-vuotiaiden määränä käytetty ajankohdan mukaista tilannetta, jolloin yli 75-vuotiaita oli henkilöä. LAATUSUOSITUKSEN MUKAISET TAVOITTEET % asuu kotona itsenäisesti = henkilöä % saa säännöllistä kotihoitoa = henkilöä 5 6 % saa omaishoidon tukea = henkilöä 5 6 % asuu tehostetussa palveluasumisessa = henkilöä 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastolla = 70 henkilöä Seuraavassa kuviossa on esitetty Pieksämäen yli 75-vuotiaiden palvelurakenne ja tavoite vuoteen Vanhuspalvelujen palvelurakenne (% 75 v. täyttäneiden määrästä) Pieksämäellä vuonna 2009 ja tavoite vuonna 2013 (Stm suositus) v v Pitkäaikaishoitopaikat Tehostetun palveluasumisen paikat Säännöllinen kotihoito, asiakkaita Omaishoidontuki Tavoitteeseen pääsemiseksi omaishoidontuen kohdentamista yli 75-vuotiaisiin lisätään edelleen. Yli 75-vuotiaiden kotihoidon säännöllisten asiakkaiden määrää voidaan lisätä, joskin samalla on tarkasteltava kotihoidon myöntämisen kriteereitä ja käytettävissä olevaa henkilöstöresurssia. Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

13 Vuoden 2009 syyskuun alusta Kerttulan 15 laitospaikkaa on muutettu tehostetun palveluasumisen paikoiksi, joten laitospaikkojen määrä sosiaali- ja terveydenhuollossa on laskenut yhteensä 109 paikkaan. Vuoden 2010 alusta laitospaikkojen määrä vähenee edelleen viidellä paikalla, kun Koivurannan palvelukeskuksen määräaikaiset lisäpaikat jäävät pois käytöstä. Tuolloin pitkäaikaisen laitoshoidon paikkamäärä on 104, mikä tarkoittaa 4,3 prosenttia yli 75-vuotiaista. Kun huomioidaan yli 75-vuotiaiden määrän kasvu ja alle 75- vuotiaiden laitoshoidon tarve, on laitospaikkojen määrä vuonna 2013 suositusten mukainen. Tehostetun palveluasumisen paikat ovat lukien lisääntyneet vastaavasti Kerttulan Palveluasuntojen 15 paikalla, joten tehostetun palveluasumisen määrä on Ikäihmisten laatusuosituksen mukainen eli 5 6 prosenttia yli 75-vuotiaiden kaupunkilaisten määrästä Henkilöstö ja johtaminen Henkilöstömitoituksen peruslähtökohtana on asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve. Henkilöstön määrää ja tehtävärakennetta suunniteltaessa on noudatettava sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuutta ja ammatinharjoittamisoikeutta koskevia säädöksiä (L /272 ja VNA /608 sekä L /559 ja A /564) sekä huomioitava sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositukset. Henkilöstömitoitukseen lasketaan eri palveluissa asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Tavoitteena myös jatkossa on, että kaikilla ikääntyneiden palveluissa toimivilla on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus. Kotihoidon henkilöstön mitoituksesta on tulossa sosiaali- ja terveysministeriön mitoitussuositukset. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä vähimmäismitoitus on 0,5 0,6 työntekijää asiakasta kohti vuorokaudessa. Hyvä mitoitus on 0,7 0,8. Tavalliselle palveluasumiselle ei ole normituksia erikseen, vaan henkilöstön määrä riippuu hoidettavien avun tarpeesta. Henkilöstön täydennyskoulutusvelvoite on lakisääteinen. Lisäksi on turvattava ammattitaitoinen ja riittävä johto sekä lähiesimiestaso. Henkilöstön työhyvinvointia ja työturvallisuutta on edistettävä henkilöstön ikääntyminen huomioiden. Myös lääkärityövoiman saatavuudesta on huolehdittava. Pieksämäen kaupungin vanhuspalveluiden henkilöstöresurssia on vahvistanut kahdeksan varahenkilönä toimivan vakinaistaminen sairauslomien sijaisuuksien hoitoon vuonna Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

14 Painetta kotihoidon henkilöstön lisäämiseen aiheuttaa uusi tehostetun kotihoidon työmuoto (kotisairaala) sekä ilta- ja viikonloppuhoidon lisäystarve. Työtekijöitä on muutettu eri työpisteisiin ja uusiin tehtäviin tarpeiden mukaisesti sisäisillä toimien siirroilla. Henkilöstöä kannustetaan myös työnkiertoon. Henkilöstön lisäystarpeen hillitsemiseksi tilapäisesti tarvittavan kotihoidon ja etenkin tukipalveluiden tehtäviä siirretään yksityisille tahoille. Henkilöstömäärät Pieksämäen kaupungin vanhusten laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa ovat normeihin verrattuna vähimmäistasolla: TYÖNTEKIJÄÄ / HOITOPAIKKA Terveyskeskuksen hoivaosasto 0,55 laitoshoitoa Terveyskeskuksen kuntoutusosasto 0,69 kuntouttavaa laitoshoitoa Kivitaskun palvelukoti 0,51 palveluasumista ja laitoshoitoa Kerttula 0,63 tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa Karjalankadun palveluasunnot 0,46 palveluasumista ja dementiayksikkö Vanhusten Ryhmäkoti 0,43 palveluasumista Mitoituksessa on jatkossa otettava huomioon myös toiminnan sisältö, kuten hoivaosaston ja Kerttulan Palveluasuntojen jaksohoitoon varattujen hoitopaikkojen asettama vaatimus; asiakaskunnan (n. 30 jaksohoitoa käyttävää) jatkuva vaihtuminen ja siihen liittyvä työ. Johtamisosaamista vanhustenhuollossa on vahvistettu täydennyskoulutuksella. Syksyllä 2008 alkoi liiketalouden oppisopimuskoulutus kotihoidon ja laitosten lähiesimiehille. Koko vanhustenhuollon henkilöstön ikärakenne on korkea ja sen vuoksi työssä jaksamiseen ja työkuntoisuuden ylläpitoon panostetaan sekä kaupungin organisaation että työterveyshuollon ja Kelan yhteistyöllä. Kotihoito on ollut työterveyshuollon painopistealue vuoden 2009 aikana. Kaikille työntekijöille ja viranhaltijoille on tehty työterveystarkastukset. Kotihoidon Seunalan tiimi on ollut myös työterveyden Työläs-hankkeen kohderyhmänä. Sairauslomia vanhusten palveluiden henkilöstöllä on ollut runsaasti: vuonna pv vuonna pv vuonna 2009/ mennessä pv Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

15 Keskimääräinen poissaolo sairauden vuoksi on yli 30 pv/vuodessa työntekijää kohti. Toimenpiteitä yhteistyökumppaneiden kanssa sairaspäivien määrän vähentämiseen on jatkettava edelleen. Työergonomian suhteen erilaisten apuvälineiden ja teknologiaratkaisujen käyttämistä on tuettava. Henkilökunnalle on mahdollistettava myös osa-aikatyö. Jotta kotihoidon nykyinen työntekijämäärä riittäisi kuntalaisten avuntarpeisiin vastaamiseen, on kotihoidon kohdentamiseen kiinnitetty erityistä huomiota. Vuoden 2009 aikana on tiimeittäin käyty kotihoidon asiakkuudet läpi. Asiakkaita on ohjattu mahdollisuuksien mukaan yksityisiin palveluihin, joiden tarjonta Pieksämäellä on lisääntynyt. Kotihoidon uusien asiakkaiden hoidon tarpeen arvioinnissa noudatetaan sosiaalilautakunnan vahvistamia asiakkuuskriteerejä. Vanhustenhuollon henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi on oltava yhteistyössä oppilaitoksiin. Mahdollisuuksia opiskelijoiden käytännön työharjoitteluun tulee parantaa. Nuorille ammattikoulutetuille hoitajille tulee luoda vakituisia työsuhteita paikkakunnalle. Kotihoidon avustavien työtehtävien ja tukipalveluiden työvoiman saamiseksi ollaan yhteistyössä paikallisen sosiaalisen yrityksen kanssa. Kauppakassi-palvelut hoidetaan jo yksityisen palveluntuottajan ja sosiaalisen yrityksen toimesta. Kotihoidon ateriakuljetukset kilpailutetaan Asuin- ja hoitoympäristö Tavoitteena on esteettömät, turvalliset ja viihtyisät hoitoympäristöt ikäihmisille sekä ulkoettä sisätiloissa. Kotona asumista edesauttavat kunnan sosiaali-, terveys-, asunto-, kaavoitus-, tekninen ja pelastustoimi yhdessä. Pieksämäellä omien asuntojen korjaamista vanhusten tarpeisiin sopiviksi on tuettu valtion asuntorahaston avustuksin ja tätä toimintaa tulee jatkaa. Kantakaupungin saneeraushaasteita ovat asuntojen kylpyammeiden poistaminen ja tilalle rakennettavat suihkutilat. Useiden hissittömien kerrostalojen asukkaille liikuntakyvyn heikkeneminen aiheuttaa asunnosta ulospääsyvaikeuksia, jonka vuoksi hissien rakentamista tulee edistää. Maaseudulla on mm. asuntojen lämpöerityksen sekä pesutilojen remonttitarvetta ja portaiden ja kynnysten poistamistarvetta. Kotihoidossa vanhustenhuollon henkilöstö tekee työtä asiakkaan omassa kodissa ja hänen näkökulmaansa kunnioittaen. Asiakkaille annetaan myös palveluohjausta, tarjotaan kodin turvallisuusopastusta sekä pyritään minimoimaan kaatumisriskejä kotona ja lähiympäristössä. Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

16 Laitosasumisen uudisrakentamisen normituksessa korostetaan asukkaan yksityisyyttä ja suosituksena on yhden hengen huone omalla hygieniatilalla. Kerttulan peruskorjauksen myötä vaadittava taso siellä on savutettu. Muistihäiriöisten erityistarpeet ympäristön suhteen on huomioitava; tilojen selkeys, turvallisuus ja orientoitumista helpottavat ratkaisut. Teknologiaa käytetään avuksi kulun valvonnassa ja avun hälyttämisessä. Vaikeasti dementoituneet ja oirehtivat tarvitsevat omat suljetut osastonsa. Terveyskeskuksen hoivaosastolla oleva turvaosasto on näitä asiakkaita varten. Vanhuksille on oltava tarjolla mahdollisuus turvalliseen ulkoiluun. Tämä on huomioitava ympäristön esteettömyydessä, liikennejärjestelyissä, katujen päällystämisessä sekä niiden kunnossa- ja puhtaanapitojärjestelyissä. Ikäihmisten ulkoilun käytännön toteutuksessa apuna käytetään omaisia, opiskelijoita ja vapaaehtoisia mahdollisuuksien mukaan. Kiinteistökohtaisten palo-, pelastus- ja turvallisuussuunnitelmien tulee olla ajan tasalla ja ne päivitetään tarvittaessa, vähintään joka toinen vuosi. Ohjeet tulee olla henkilöstön saatavilla ja koulutusta on annettava toistuvasti. Henkilöstölle on järjestetty henkilöturvallisuutta koskeva koulutus lokakuussa Paloturvallisuudesta koulutusta järjestetään yksiköittäin suunnitelmien mukaisesti. Ikäihmisille on annettava mahdollisuus yhteiskuntaan osallistumiseen ja kanssakäymiseen toisten kanssa. Tähän tarpeeseen vastaavat kaupungin kaikille asukkaille tarkoitetut palvelut kuten Seutuopisto, kulttuuri-, vapa-aika- ja liikuntatoimi sekä laaja järjestökenttä monine mahdollisuuksineen. Edellytys on, että palvelut ovat ikäihmisten saavutettavissa. Pieksämäellä vanhusten kuljetustarpeet ovat nousseet ensisijaisiksi tarpeiksi 80 vuotta täyttävien kotiin tehdyillä ennalta ehkäisevillä kotikäynneillä. Asiointireitit ja palveluliikenne eivät ole sillä tasolla, että kotona asuvat liikuntarajoitteiset vanhukset tulisivat yksinomaan niiden turvin toimeen. Kotihoidon tukipalveluna on tuettu sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetustuella vanhusten asiointimahdollisuuksia vuonna eurolla ja vuonna eurolla. Kaupungin liikennesuunnittelun kanssa on tehty yhteistyötä ja pohdittu mahdollisuutta uuden PALI -palveluliikenteen auton saamiseksi kantakaupunkiin. Haja-asutuksen yleisiä asiointireittejä lisäämällä ja vuoroja tihentämällä vanhusten asiointiliikenteen kuljetuskustannukset eivät näkyisi vanhustenhuollon tukipalveluissa, vaan olisivat osa kunnan yleistä liikennepalvelua. Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

17 4.4. Hoidon ja palvelun laatu Vanhustenhuoltoa järjestetään strategian arvojen pohjalta. Näitä ovat itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys, turvallisuus, kunnallistaloudellisesti kestävä toiminta ja vanhusmyönteinen ilmapiiri. Sekä koti- että laitoshoidon prosesseja on purettu osiin ja hoidon laadun kehittämiseksi ja varmistamiseksi on laadittu laatukäsikirjoja. Laatukäsikirjojen laatiminen ja päivittäminen kaikkiin kaupungin palveluyksiköihin on tavoitteena toteuttaa suunnitelmakauden aikana. Käsikirjat toimivat myös uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämisoppaina. Palveluprosessien tarkastelua ja palvelujen tuotteistamista sekä vaikuttavuuden arviointia tehdään edelleen. Tämä tapahtuu paikallisia sekä seudullisia hankkeita hyödyntäen. Yhteistyökumppaneita ovat valtakunnallisen Kaste-ohjelman hankkeet, Sosiaalitalouden tutkimuslaitos, Pieksämäen Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Palveluketjujen toimivuus on tärkeää ja edellyttää entistä saumattomampaa yhteistyötä molempiin suuntiin: kotihoito palveluasuminen perusturvan lyhyt- ja pitkäaikainen laitoshoito erikoissairaanhoito. Palveluista toiseen siirtymäkohtien sujuva hoitaminen ja kotiuttamiseen panostaminen ovat avainasemassa. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä asiakkaan, hänen omaistensa ja läheistensä sekä henkilöstön kanssa. Yhteisesti laadittujen suunnitelmien mukaan toimimalla varmistetaan yhteiset tavoitteet. Hoitoa tulee myös aina tarvittaessa arvioida ja muuttaa tarpeen mukaisesti. Suunnitelmat tulee tarkistaa vähintään vuosittain. Henkilökunnan työotteen tulee olla asiakkaan toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää. Palvelua pitää saada oikea-aikaisesti ja elleivät kaupungin omat resurssit riitä, käytetään ostopalveluja varattujen talousresurssien mukaan. Asiakkaiden ohjausta itse maksettaviin palveluihin kannustetaan. Yksityisten palvelujen valvontaa suoritetaan edelleen ohjeiden mukaisesti yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluita valvovan viranomaisen kanssa. Yksityisten ja omien asumispalvelujen laatukriteerien valmistelu aloitetaan vuonna Palveluista tiedottamista tehdään kirjallisten esitteiden ja oppaiden sekä nettiyhteyksien avulla. Ikäihmisten palveluopas päivitetään vuosittain. Palveluohjaus kuuluu myös kaikkien työntekijöiden tehtävänkuvaan. Asiakaskyselyillä kartoitetaan asiakastyytyväisyyttä. Kotihoidossa, palveluasumisessa ja laitoksissa asiakaskysely pyritään toteuttamaan kahden vuoden välein ainakin osittaisena. Asiakaskyselyn tekeminen paikallisten oppilaitosten opiskelijoiden opinnäytetyönä on hyvä ja käytetty vaihtoehto. Tulokset voivat olla jopa objektiivisempia kuin oman henkilöstön toteuttamana. Saadun palautteen avulla palveluja arvioidaan uudelleen, kehitetään sekä muutetaan tarpeen mukaisesti. Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

18 5. TOIMENPIDEOHJELMA Kaupungin tämänhetkisen palvelurakenteen sekä sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelusuositukset huomioiden Pieksämäen palvelurakenteen painopistealueet ovat seuraavat: 1. Sosiaalitoimen pitkäaikaisia laitospaikkoja vähennetään vuoden 2010 alusta viidellä paikalla Koivurannan vanhainkodista. Tällöin pitkäaikaishoitopaikkojen määrä on 104, josta paikkaa on yli 75-vuotiaille ja paikkaa alle 75-vuotiaille. Paikkamäärä pidetään em. tasolla vuosina Osalla terveyskeskuksen hoivaosaston pitkäaikaispaikoista toteutetaan lisäksi lyhytaikais- ja jaksohoitoa (kts. 2. kohta). Ministeriön suositusten mukainen taso saavutetaan vuonna Terveyskeskuksen hoivaosaston pitkäaikaisia vuodepaikkoja on vuonna 2009 muutettu paikkaa lyhytaikais-/jaksohoitopaikoiksi tukemaan koti- ja omaishoitoa. Määrää voidaan tarvittaessa lisätä. Hoidon sisältöä kehitetään edelleen kotiin kuntouttavaksi ja asiakkaan kotiolosuhteet entistä enemmän huomioon ottavaksi. 3. Terveyskeskuksen kuntoutusosaston toimintaa kehitetään asiakkaita kotiin kuntouttavaksi toimintakykyä tukevan hoidon avulla. Apuna käytetään kuntoutushenkilökunnan erityisosaamista. 4. Tehostettua palveluasumista suunnataan nykyistä enemmän yli 75-vuotiaille ikäihmisille. Palvelut järjestetään osaksi omana ja osaksi ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluasumisen kilpailuttamisen mahdollisuus selvitetään. 5. Omaishoidon tukea kohdennetaan nykyistä enemmän yli 75-vuotiaille. Myös tukeen oikeutetut alle 75-vuotiaat vammaiset ja pitkäaikaissairaat huomioidaan. Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien (3 pv/kk) toteutumista tuetaan. 6. Tehostetun kotihoidon/kotisairaalatoiminnan yhteistyötä poliklinikan ja osastojen sekä omalääkäreiden kesken tiivistetään, jotta kotisairaala mielletään todelliseksi vaihtoehdoksi osastohoidolle. Kotihoidon ylilääkärin osa-aikaisen työpanoksen ja yöpartioinnin resurssien vahvistamisen myötä kotona voidaan hoitaa entistä huonokuntoisempia asiakkaita. Ikääntyvää hoidetaan ja tuetaan päivittäisissä toimissa omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. 7. Kotihoidossa panostetaan välimuotoisiin palveluihin (päivätoiminta, kuntoutus) ja ennalta ehkäiseviin työmuotoihin kuten ennaltaehkäisevät kotikäynnit, varhainen Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

19 puuttuminen ja tarvittaessa diagnosointi (muistihäiriö), itsehoidon tukeminen, palveluohjaus ja neuvonta. Eläkeikäisten neuvolatoimintaa jatketaan. 8. Koko kaupungin organisaatio ja kolmas sektori sekä yksityiset palvelutuottajat ottavat elinkaariajattelun mukaisesti ikäihmisten tarpeet huomioon suunnitellessaan ja toteuttaessaan toimintojaan. Ikääntyvien strategian mukaisia toimenpiteitä ovat mm. seuraavat: Kotihoidon uudet asiakkuuskriteerit ja kotihoidon tehtäväsisältöjä koskevat ohjeet on vahvistettu lautakunnassa. Ohjeiden mukaisesti toimimalla asiakkaita ohjataan tarpeen mukaan: o itsehoitoon omassa kodissaan (mm. verenpaineen seuranta) o hyödyntämään terveystietopisteitä (tiedon saanti, ohjaus ja opastus) o yksityisiin palveluihin (mm. kauppapalvelut, ateriapalvelut, lääkkeenjako, vaatehuoltopalvelut ja saattotehtävät sekä tilapäinen kotihoito). Kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaiden lääkkeenjakoa siirretään apteekeille asteittain siten, että lääkkeenjako siirtyy mahdollisuuksien mukaan kokonaan apteekeille vuoden 2010 aikana. Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään toimintakyky-, muisti- ym. mittareita, joiden avulla palveluiden piiriin hakeutumista ohjataan (RaVa, MMSE, Cerad, arjessa selviytyminen, Barthel). SAS-työryhmän toimintaa jatketaan ja palveluasumis- tai laitospaikka myönnetään työryhmän päätöksellä (virallinen päätöksen allekirjoittaja on työryhmän lääkärijäsen). Työskentelyä ohjaa palvelutarpeen arviointiin perustuva palvelu- ja hoitosuunnitelma, joka laaditaan yhdessä asiakkaan, hänen omaisen/läheisen ja kunnan edustajan kanssa. Suunnitelmaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Kotihoidon sisäisiä toimintatapoja kehitetään siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiosaamista vaativia tehtäviä suorittavien työnjako tiimeissä ja tiimien välillä toimii joustavasti kotihoidon lääkärin asiantuntemusta hyödyntäen. Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

20 Eläkeikäisten neuvolan palvelut ja kotihoidon ennaltaehkäisevät kotikäynnit nivotaan yhteen siten, että ennakoiva palvelutarpeen kartoitus voidaan toteuttaa parhain mahdollisin työpanoksin (vuodesta 2009 lukien palvelutarpeen arviointiin on jokaisen 75 vuotta täyttäneen halutessaan päästävä seitsemän arkipäivän kuluessa). Kotihoidon ja päivätoiminnan yhteistyötä kehitetään siten, että sairaanhoitaja käy asiakkaiden luona päivätoiminnassa. Tällöin ei tarvita erikseen asiakkaan kotiin tehtävää käyntiä. Asiakkaiden turvattu kotiuttaminen tilapäiseltä laitospaikalta tehostetun kotihoidon tiimin turvin tapahtuu parhaassa mahdollisessa ajassa (ei liian pitkää laitosjaksoa). Vanhusten kotikuntoutusta tuetaan tai heitä ohjataan liikunnalliseen/kuntouttavaan ryhmätoimintaan (ryhmätoiminnan tarjonnan kartoitus ja tiedottaminen yhteistyökumppaneille sekä asiakkaille). Ikääntyvien mielenterveyskuntoutujien ja päihdeasiakkaiden kotona asumisen tukemiseksi ja kotihoidon haasteiden ratkaisemiseksi yhden kotihoidon sairaanhoitajan 50 % työpanos on työtiimien käytössä. Toimintaa kehitetään edelleen. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen täydennyskoulutusta järjestetään mm. koko hoitohenkilöstölle syksyllä Muistihäiriöisten ja pitkäaikaissairaiden kotona asumisen mahdollistamiseksi kotihoitopalveluja järjestetään myös alle 75-vuotiaille asiakkuuskriteerit täyttäville henkilöille. Muistihoitajan työpanosta hyödynnetään muistitestauksissa ja muistin seurannassa ja muistiryhmien vetämisessä sekä tiedottamisessa. Kotihoidon yöpartiotoimintaa jatketaan edelleen ja sitä vahvistetaan eri tahojen yhteistyöllä. Lisäksi ilta- ja viikonloppupalveluja lisätään. Omaishoidontuen määrä pidetään nykyisellä tasolla eli 5 6 prosentissa yli 75- vuotiaiden määrästä. Tukea kohdennetaan enenevästi yli 75-vuotiaille. Tuen myöntämisessä käytetään vahvistettuja kriteerejä. Omaishoitoa tuetaan lyhytaikaishoidolla ja päivätoiminnalla sekä mahdollistetaan hoitajan säännölliset vapaapäivät (intervallihoitopaikat, kotilomitussetelit tai lähihoitajan kotilomituspalvelu). Hermanni ja Miina Ikäihmisten Pieksämäki

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 2015 SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 1 Yleiset periaatteet Suonenjoen kaupungin vanhuspalvelut tuottavat ja järjestävät sosiaalihuoltolain ( :t 17, 22, 23, 24 ja 25) mukaisia asumispalveluja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot