P A L V E L E V A E T E L Ä -S A V O

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "P A L V E L E V A E T E L Ä -S A V O 2 0 1 3"

Transkriptio

1 P A L V E L E V A E T E L Ä -S A V O Etelä-Savon menestyksen avaimet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 6 9 : 2 6

2 PALVELEVA ETELÄ-SAVO 213 "Etelä-Savon menestyksen avaimet" Yritystaito Oy ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 69:26

3 PALVELEVA ETELÄ-SAVO 213 "Etelä-Savon menestyksen avaimet" Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 69:26 oswald Kansikuva Lapsikuva ja sairaalakuva Ilpo Aalto; Mikpoli-kuva Mikkelin ammattikorkeakoulu Painosmäärä: 4 kpl Mikkeli 26 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A 51 MIKKELI puh faksi ISBN ISSN

4 Esipuhe Etelä-Savon maakuntahallituksen keväällä 24 käynnistämä Palveleva Etelä-Savo 213 -hanke sattui valtakunnalliseenkin tarpeeseen ja erinomaiseen sekä ajankohtaiseen vaiheeseen. Maakunnassamme väestön väheneminen ja muutokset ikärakenteessa edellyttävät nopeita muutoksia palvelujen järjestämisen painopisteissä. Vastaavasti hyvinvointipalvelujen järjestäjien, kuntien voimavarat, niin taloudelliset kuin henkilöstönkin osalta, ovat jo lähivuosina hiipumassa. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen on siis saatava sopeutumaan nähtävissä olevaan muutokseen. Yli vuoden kestänyt Palveleva Etelä-Savo 213 hanke esittää eteläsavolaisten kuntien yhteistä näkemystä palvelujen järjestämisen ja tuottamisen peruslinjauksista. Tavoitteena on ollut löytää sellaiset kuntien taloudellisiin resursseihin sopeutetut palvelujen tuottamistavat, että niillä voidaan turvata maakuntamme asukkaille laadukkaat palvelut. Maakunnan muulle kehittämistoiminnalle merkittävä perusta on, että koko maakunnassamme on kilpailukykyiset palvelut. Hankkeen loppuraportti Palveleva Etelä-Savo Etelä-Savon menestyksen avaimet sisältää myös linjauksia Etelä-Savon osalta valtioneuvoston käynnistämän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aluevaiheen työhön. Palvelustrategiaa ovat olleet luomassa ohjausryhmänä neuvottelukunnan jäsenet, jotka ovat olleet maakunnan kuntien luottamushenkilöitä. Johtoryhmä on työstänyt käytännön työtä ja tätä työtä on tehnyt kuntien ja kuntayhtymien johtavat viranhaltijat kaupunginjohtaja Tapio Turusen johdolla sekä alueseminaarien osanottajina. Yhteensä työhön osallistui noin 13 henkilöä. Työn on prosessoinut ja raportin koonnut Yritystaito Oy. Haluan kiittää tähän Etelä-Savon maakunnan kuntien tehtävien kannalta tärkeään työhön osallistuneita. Toivon, että esitettyjen linjausten pohjalta saadaan käynnistymään nopeasti yhteisiä kehittämisprosesseja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Etelä-Savossa. Mikkelissä HEIKKI SORJONEN Heikki Sorjonen neuvottelukunnan puheenjohtaja Palveleva Etelä-Savo 213 -hanke 5

5 Sisällysluettelo Esipuhe 1 JOHDANTO 1 2 TAVOITTEET 1 3 TOTEUTUSTAPA 2 4 NYKYTILA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Kustannusvertailu Etelä-Savon maakunnan kuntien taloudellinen tilanne Maakunnan kuntien eläkepoistuma seutukunnittain 6 5 TANSKAN JA NORJAN KUNTAUUDISTUKSET Tanskan kuntarakenteen uudistus Norjan kuntarakenteen uudistus 8 6 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS SUOMESSA Vaihtoehtoiset mallit 9 7 VALTION PAIKALLISPALVELUIDEN EDUSTAJIEN HAASTATTELUJEN YHTEENVETO 11 8 VÄESTÖMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN ARVIO 13 9 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN KUNTATALOUDEN TEHOSTAMISTARVE 16 1 KUNNALLISEN TOIMINNAN KEHITYSSUUNNAT Julkinen palvelutuotanto muuttaa muotoaan Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tasot Kunnallisten palveluiden järjestämisen/tilaamisen talo Kunnallisten palveluiden tuottamisen taso Kunnallisen toiminnan kehitysvaiheet ETELÄ-SAVON PALVELUSTRATEGIAN SISÄLTÖ Etelä-Savon palveluvisio Etenemismalli ja lähestymistapa Palveluluokittelu Palvelustrategian päälinjaukset Sosiaali- ja terveystoimi Sivistys ja vapaa-aika Tekniikka ja ympäristö Tukipalvelut JATKOTOIMENPITEET 28 LIITTEET Liite 1: Sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut, vanhustenhuollon palvelurakenteen vertailut sekä palvelutuotannon kustannusvertailut kunnittain Liite 2: Etelä-Savon palvelutarve Liite 3: Palveluluokittelu Liite 4: Väestötiedot ja ikärakenne Liite 5: Väestöennuste ikäryhmittäin Liite 6: Huoltosuhde 2-24 Liite 7 Palveleva Etelä-Savo 213 neuvottelukunta ja johtoryhmä 7

6 1 Johdanto Etelä-Savon maakuntaohjelmassa on esitetty maakunnan yhtenäisyyden ja kuntayhteistyön lujittamiseksi yhtenä keskeisenä hankkeena: Selvitetään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa koko maakunnan tasolla kunnallisten palvelujen rakenteita, jolloin korostuvat menoja säästävät uudet yhteistoimintaratkaisut eri seutukunnissa jo tehtyjen tai suunniteltujen toimien pohjalta. Kunnallisten palvelurakenteiden tarkastelutarvetta korostaa Etelä-Savon kuntien taloudellisten voimavarojen jo pitkään jatkunut heikkeneminen. Etelä-Savossa lähdettiin tarkastelussa liikkeelle jo enne valtakunnallista kunta- ja palvelurakenneuudistusta ja sen aikaan saamaa voimakasta tarvetta tarkastella palvelu- ja kuntarakennetta. Keväällä 24 Etelä-Savon maakuntahallitus perusti Palveleva Etelä-Savo 213 hankkeen. Hankkeessa selvitetään Etelä-Savon kunnallisen palvelurakenteen muutosja uudistumisehdotukset yhteistyössä jäsenkuntien kanssa koko maakunnan tasolla. Hanke kattaa ylikunnallisesti tuotettaviksi arvioitavat sosiaali- ja terveydenhuollon, opetuksen, 2. asteen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, kulttuuri- ja vapaa-ajan (myös kirjasto ja kansalaisopisto), teknisen, maaseututoimen (ml. lomitustoiminta), elinkeinotoimen ja talous- ja hallintopalvelujen palvelualat sekä tukipalvelut Lisäksi selvitetään kuntien palveluyhteistyö valtion paikallis- ja aluehallinnon kanssa. Maakuntahallitus päätti hankkia konsulttityön hanketta varten Yritystaito Oy:ltä. 2 Tavoitteet Palveleva Etelä-Savo 213-hankkeen tarkoituksena on tuottaa esityksiä palvelujen tuottamis- ja toimintatavoista, joilla voidaan turvata Etelä-Savon maakunnan asukkaiden palvelujen saavutettavuus ja laatu sekä lisätä maakunnan kilpailukykyä kustannustehokkaiden palveluiden järjestämisellä siten, että Etelä-Savon kuntien taloudellinen perusta vahvistuu ja tasapainottuu. Tarkasteltavana ovat kunnallisen palvelutuotannon ohella rajapinnat kunnallisen ja yksityisen palvelutuotannon sekä kunnallisen ja valtion alue- ja paikallispalveluiden välillä. 1

7 3 Toteutustapa Palvelustrategia on laadittu oheisen oppivan strategiaprosessin viitekehyksen mukaisesti. Oppiva palvelustrategiaprosessi Yhteinen oppimisprosessi Nyky - tila ja toiveet haastattelut analyysit näke - mykset Palvelu - visio Yhteistyön synergiat Päästrategia/ etenenismalli Integroivat mekanismit Kehit - tämis - hankkeet Seu - ran - ta Prosessin kokonaiskulku on esitetty oheisessa kuvassa. Nykytila - analyysin yhteydessä haastateltiin valtion alue- ja paikallishallintoviranomaisten edustajia maakunnan tulevaisuuden näkemyksistä kunkin viranomaisen toiminnan kannalta. Haastattelujen lisäksi kuntien palveluiden kustannuksista tehtiin vertailu ja arvioitiin väestömuutosten vaikutuksia palvelutuotantoon. PALVELEVA ETELÄ-SAVO 213 HANKKEEN ETENEMINEN: Maakunta Johtoryhmän I kokous Neuv. kunnan I kokous 1.1. Johtoryhmän II kokous Johtoryhmän III kokous 4.4. Neuv. kunnan II kokous Johtoryhmän IVkokous 3.1. Johtoryhmän V kokous Neuv. kunnan III kokous Maakunnan julkisen palvelutuotannon nykytila Seutu Alueseminaari pohjoiinen Väli raportti Alueseminaari eteläinen Palvelustrategiaehdotus Kunta, valtio ja muut tuottajat Alueseminaari pohjoiinen Alueseminaari eteläinen Palvelustrategian viimeistely

8 4 Nykytila ja toimintaympäristön muutokset 4.1 Kustannusvertailu Kustannusvertailut perustuvat tilastokeskuksen toiminta- ja taloustilaston tietoihin vuodelta 23. Vertailussa käytetään kunkin palvelun kokonaistoimintamenoja nettona ja ne on suhteutettu eri taustamuuttujiin, joko väestömäärään tai suoritteisiin. Vertailuja lukiessa on hyvä muistaa, että kuntien erilaiset toimintarakenteet ja tilastointikäytännöt saattavat vaikeuttaa tulkintaa. Pääsääntöisesti käyttömenot yhteensä, sosiaali- ja terveystoimi yhteensä sekä koulujen menot ovat vertailukelpoisia. Kun menoja tarkastellaan tarkemmalla tasolla voi mukaan tulla rakenteellisia muuttujia, jotka vaikeuttavat vertailua. Tällaisia rakenteellisia muuttujia on esim. se, tuotetaanko vanhusten pitkäaikaishoito vanhainkodissa vai terveyskeskuksessa. Seuraavassa on esitetty Etelä-Savon maakunnan kuntien yhteenlasketut kustannukset käyttötalouden nettomenoista, sosiaali- ja terveystoimen sekä peruskoulun kustannuksista. Yksityiskohtainen vertailuaineisto on erillisenä liiteaineistona (liite 1). Käyttötalouden menot e/asukas vuonna 23 (netto) 3,5 3,45 3,4 3,427 3,441 3,459 3,471 1 e 3,35 3,3 3,372 3,25 3,2 3,264 3,265 3,15 Pohjois-Karjala Kymenlaakso Käyttötalouden nettomenot Etelä-Savossa olivat vuonna 23 Tilastokeskuksen talous- ja toimintatilaston mukaan euroa asukasta kohti. 3

9 Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä e/asukas (23) 2,3 2,25 2,2 2,251 1 e 2,15 2,1 2,127 2,129 2,141 2,189 2,5 2 2,54 2,7 1,95 Pohjois-Karjala Kymenlaakso Sosiaali- ja terveystoimen menot asukasta kohti olivat Etelä-Savon kunnissa euroa vuonna 23. Peruskoulun nettokustannukset vuonna 23 5, e 5,6 5,4 5,2 5 4,8 4,889 5,1 5,292 5,378 5,45 5,569 5, tuntia Peruskoulu e/oppilas (netto) Peruskoulussa annetut opetustunnit/oppilas 4,6 58 4,4 56 Kymenlaakso Pohjois-Karjala Peruskoulun nettokustannukset Etelä-Savon kunnissa yhteensä oppilasta kohden olivat vuonna euroa. 4

10 4.2 Etelä-Savon maakunnan kuntien taloudellinen tilanne Etelä-Savon maakunnan kuntien taloustilanne vuoden 23 tunnusluvuilla oli koko maan heikoimpia. Kertynyttä alijäämää oli 188 euroa asukasta kohden, eli kokonaisuutena tämä tarkoittaa 3,5 miljoonaa euroa maakunnassa. Vuoden 24 tietojen mukaan alijäämä on edelleen kasvanut vuonna 24. Vuonna 24 kertynyttä alijäämää Etelä-Savossa oli 218 euroa asukasta kohti, eli luku on kasvanut edellisestä vuodesta 3 euroa/asukas. Maakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 23 vuoteen henkilöllä. Toimintakulut ovat saman ajanjakson aikana kasvaneet 247 euroa asukasta kohden laskettuna. MAAKUNTIEN KUNTATALOUSVERTAILU 24 TILINPÄÄTÖSTIETOJEN MUKAAN Maakunta Asukas- Tulo- Toi- Toi- Toim.- Vuosi- Poistot ja Vuosi- Tili- Invest. Laina- Kassan Oma- Kertynyt luku vero- minta- minta- tuotot/ kate arvon- kate kauden tulo- kanta riittä- varai- yli-/ % tuotot kulut -kulut, % alentu- %:a tulos rahoi- vyys suus- alijäämä /as. /as. /as. miset poist. /as. tus-% /as. pv % /as. /as. Uusimaa , , Varsinais-Suomi , , Satakunta , , Kanta-Häme , , Pirkanmaa , , Päijät-Häme , , Kymenlaakso , , Etelä-Karjala , , Etelä-Savo , , Pohjois-Savo , , Pohjois-Karjala , , Keski-Suomi , , Etelä-Pohjanmaa , , Pohjanmaa , , Keski-Pohjanmaa , , Pohjois-Pohjanmaa , , Kainuu , , Lappi , , Itä-Uusimaa , ,

11 4.3 Maakunnan kuntien eläkepoistuma seutukunnittain Kuntien Eläkevakuutus on julkaissut tiedot kuntien eläkepoistumista seutukunnittain (Kuntien eläkevakuutuksen monisteita 1/25): Sekä Savonlinnan että Pieksämän seuduilla eläkkeelle siirtyvien osuus on hiukan yli 5 prosenttia. Mikkelin ja Juvan seuduilla eläkepoistuma on prosenttia. Kuvio: KUNTA-ALAN ELÄKEPOISTUMA ETELÄ-SAVON SEUTUKUNNISSA VIISIVUOTISKAUSIT- TAIN Taulukko: KUNTA-ALAN ELÄKEPOISTUMA ETELÄ-SAVON SEUTUKUNNISSA Alue Vanhuuseläke henkilöä Vanhuuseläke % Vakuutetut 23 henkilöä Työkyvyttömyyseläke, henkilöä Työkyvyttömyyseläke, % Eläkepoistuma yhteensä, henk. Eläkepoistuma yhteensä, % Pieksämäen , , ,4 sk Savonlinnan , , , sk Juvan sk , , ,9 Mikkelin sk , , ,2 Etelä-Savo yhteensä , , ,1 Yhteensä seitsemällä Etelä-Savon kunnalla on yli 5 prosentin eläkkeelle siirtyvien osuus. Enonkoskella eläkepoistuma on selvästi korkein, 56,2 prosenttia. Hieman suuremmista kunnista Savonlinna yltää yli 5 prosentin ja maakunnan keskus Mikkelikin lähes 49,2 prosentin eläkepoistumaan. Selvästi pienin eläkkeelle siirtyvien osuus on Hirvensalmella, runsaat 4 prosenttia. 6

12 5 Tanskan ja Norjan kuntauudistukset 5.1 Tanskan kuntarakenteen uudistus Uudistuksen toteutus ja aikataulu Tanskan hallintorakenteen uudistuksen valmistelu alkoi vuonna 22, jolloin hallitus asetti tehtävää varten komission. Toinen samaan aikaan käynnistetty valmistelu koski terveydenhuoltoa. Rakenneuudistuskomissio jätti mietintönsä tammikuussa 24. Sen jälkeen hallitus julkaisi oman rakenneuudistusstrategiansa. Liitosprosessi on edennyt vaiheittain siten, että uusi kuntajaotus valmistui vuoden 24 lopulla kuntien lausuntojen pohjalta. Poliittinen päätös kuntajaotuksesta syntyi maaliskuussa 25. Marraskuun 25 vaaleissa valitaan uudet valtuustot ja ne aloittavat toimintansa tammikuussa 26 toimien vuoden ajan samanaikaisesti vanhojen valtuustojen kanssa. Valtuustojen tehtävänä on valmistella uusien kuntien tehtävien hoitaminen. Uudistus astuu virallisesti voimaan tammikuussa 27. Lähtökohdat Tanskassa toteutettiin edellinen kuntarakenteen uudistus vuonna 197. Tuolloin kuntaja lääniliitosten jälkeen kuntien määräksi tuli 275 ja läänien 14. Tällä hetkellä kuntia on 271. Tanskassa ja Suomessa on asukkaita lähes yhtä paljon, 5,4 ja 5,2 miljoonaa asukasta. Pinta-alaltaan manner Tanska on vain n. 43 km 2, kun Suomen pinta-ala on n. 338 km 2. Tanskan pienimmässä kunnassa on asukkaita ja suurimmassa (Kööpenhamina) Kuntauudistuksen mukainen kuntajaotus ja asukasluvut Uudistuksessa Tanskan 13 lääniä (counties) muuttuvat 5 alueeksi (region). Alueiden asukasluku tulee olemaan n.,6 1,6 miljoonaa (tällä hetkellä asukasluku lääneissä on n. 2-6 ). Alueet ovat pääasiallisesti vastuussa terveyspalveluista, mutta ne kuitenkin menettävät oikeutensa verojen keruuseen. Uudistuksessa kuntien määrä vähenee 271:stä 98:aan. Keskimääräinen asukasluku kunnissa tulee olemaan yli 55. Kuntien asukasluku tulee kuitenkin vaihtelemaan n. 5 asukkaan välillä. Prosessin tuloksena toteutetaan yhteensä 66 kuntaliitosta. 32 nykyisistä kunnista säilyy uudistuksen jälkeenkin, koska ne ovat riittävän isoja (yli 2 asukasta). Lisäksi kolme saarta (pienet kunnat) säilyy. Kuntien määrän vähentäminen on pääosin ollut vapaaehtoisuuteen perustuva prosessi. Uudistuksessa myös luottamushenkilöiden määrä vähenee. Nykyisissä lääneissä on kussakin valtuusto, joissa kaikissa on yhteensä 357 vaaleilla valittua valtuutettua. Uusilla alueilla tulee olemaan 25 valtuutettua, kun taas kuntien valtuustoissa tulee uudistuksen jälkeen olemaan 252 valtuutettua nykyisen 4597 sijaan (molemmat vaaleilla valittuja). 7

13 Vertailua Suomen rakenteeseen Vaikka Suomi ja Tanska ovat väkiluvultaan lähes samankokoiset, pinta-alaltaan Suomi on lähes kymmenkertainen. Pitkät välimatkat erityisesti esim. Lapissa asettavat omat rajoituksensa kuntarakenteelle Suomessa. Kuntien lukumäärä on Tanskassa jo nyt lähes puolet Suomen kuntien määrästä. Tanskalaisten arvion mukaan julkishallinnon tehokkuutta ei paranneta pelkästään kuntien valtionosuusjärjestelmiä kehittämällä, mutta ei myöskään yksinomaan kuntien kokoa kasvattamalla. Myös tehtäväjakoa tulee uudistaa taloudellisesti merkittävillä aloilla kuten terveydenhuollossa. Kun kaikki terveydenhuolto keskitetään 5 alueelle, hoidetaan Tanskassa terveydenhuolto suurempina kokonaisuuksina kuin meillä. 5.2 Norjan kuntarakenteen uudistus Myös Norjassa kuntarakenteen uudistus on ajankohtaista, mutta uudistus ei ole yhtä mittava tai kunnianhimoinen kuin Tanskassa. Norjan kuntarakenne muistuttaa Suomen kuntarakennetta. Kuntia on tällä hetkellä 433. Keskimäärin kunnissa on yli 1 asukasta. Kolmasosassa kuntia on alle 3 asukasta ja puolessa alle 5 asukasta. Alle 5 asukkaan kunnissa asuu 6 asukasta. Kuntarakenteen muutosta pidetään Norjassa tarpeellisena. Kunnat saavat itse valita haluavatko ne toteuttaa kuntaliitoksen, voimistaa kuntien yhteistyötä tai pitää tilanteen nykyisellään. Valtio tukee taloudellisesti kuntien yhdistymistä. Norjan kunnallinen keskusliitto ja kunta- ja alueministeriö aloittivat vuonna 23 tulevaisuuden kuntarakenneprojektin Framtiden kommunestruktur kommuner med ansvar för egen utvikling. Tavoitteena on vahvistaa paikallisdemokratiaa ja kuntia. Tarkoituksena on, että jokainen kunta arvioi kuntarakenteen muutosta alueellisten projektien ja selvitysten kautta. Mahdolliset kuntaliitokset toteutetaan vapaaehtoisesti. Vuosina toteutettavan projektin tuloksena esitetään parlamentille keväällä 26 konkreettiset ehdotukset kuntarakenteen muuttamiseksi. Norjassa toteutettiin vuoden 22 alussa julkisten sairaaloiden uudelleen organisointi. Sairaalat siirrettiin valtion omistukseen, maa jaettiin viiteen terveysalueeseen, sairaaloista tuli terveysyrityksiä, itsenäisiä oikeussubjekteja, jotka ovat alueellisen terveysyrityksen alaisia. Alueelliset terveysyritykset ovat vastuussa erikoissairaanhoidon palveluista alueen kansalaisille ja ne omistavat alueen julkiset sairaalat. Tavoitteena oli taata potilaille paremmat erikoissairaanhoidon palvelut ja taata tehokkaampi resurssien käyttö (henkilöstö, rakennukset, kalusto). Tavoitteena oli myös tasa-arvoisempi palvelujen jakaantuminen alueellisesti ja jonotusaikojen lyhentäminen. Uudistusta pidetään tavoitteisiin nähden onnistuneena. 8

14 6 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Suomessa Valtioneuvoston päätökseen valtiontalouden kehyksistä sisältyy linjaus ja toimeksianto toteuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistus. Hankkeen tavoitteena on se, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa siten, että palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen on otettu huomioon. Hankkeen tehtävänä on arvioida palveluiden ohjaus- ja kehittämisjärjestelmiä ja tutkimustoimintaa sekä laatia niitä koskevat kehittämisehdotukset. Tehtävänä on myös arvioida valtion ja kuntien tehtävien ja kustannusten jakoa sekä tehdä tarvittavat esitykset. Hanke tukee ja kehittää käynnissä olevia sosiaali- ja terveysalan sekä opetus- ja kulttuurialan kehittämishankkeita. Työssä otetaan huomioon myös tuottavuushankkeen tulokset. Lisäksi hankkeen tehtävänä on valmistella hankkeen toteutuksen kannalta keskeiset ja välttämättömät kuntien palveluiden järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvät normatiiviset ja lainsäädännölliset muutokset, jotka koskevat kuntien tehtäviä ja rahoitusta, kuntien palveluiden järjestämisen organisoimista, kuntien yhteistyötasoja ja yhteistyön toteuttamista sekä kuntajakoa ja kuntajaon muuttamista. 6.1 Vaihtoehtoiset mallit Peruspalveluministerityöryhmä linjasi kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen aluevaiheen yleiset periaatteet. Ministerityöryhmän tekemien linjausten mukaan aluevaiheessa käsitellään kunta- ja palvelurakenneryhmän tekemän esityksen mukaan kolmea pelkistettyä muutosmallia, jotka ovat: Peruskuntamalli Piirimalli Aluekuntamalli Peruspalveluministeriryhmä korostaa yleisenä periaatteena ministerityöryhmän koordinaatiovastuuta aluevaiheen työskentelyssä. Ministerityöryhmä painottaa myös alueiden roolia, joiden tulee sekä ohjata että yhteen sovittaa työtä. Alueilla tehtävän työn runkona käytetään kunta- ja palvelurakenneryhmässä laadittua kysymys- ja tehtävärunkoa. Alueilla tehtyä palvelurakenteiden kehittämistyötä tulee hyödyntää aluevaiheen toteutuksessa, joka tulee ottaa huomioon aluevaiheen työn organisoinnissa. Ministeriryhmä edellyttää, että aluevaiheen työskentelyn tulee pysyä sille asetetussa aikataulussa. Ministerityöryhmän linjausten mukaan aluevaiheessa käsitellään kunta- ja palvelurakenneryhmän tekemän esityksen mukaan kolmea pelkistettyä muutosmallia, jotka ovat peruskunta-, piiri- sekä aluekuntamalli. Ministerityöryhmä ei asettanut malleja paremmuusjärjestykseen ja korostaa linjauksissaan, että mallit esitellään aluevaiheen seminaareissa tasapuolisesti. Malleja tulee arvioida alueella niiden omista lähtökohdista käsin mukaan lukien maantieteelliset ja kielelliset erityisolosuhteet. 9

15 Lisäksi ministerityöryhmä muistuttaa linjauksissaan, että aluevaiheen aikana kuntien tulee jatkaa käynnissä olevia kuntaliitoshankkeita sekä palvelujen tuotanto- ja organisointitapojen uudistumiseen tähtääviä hankkeita. Peruskuntamalli Peruskuntamalli muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Tavoitteena on, että asukkaita peruskunnassa olisi vähintään 2-3. Kunnilla olisi vastuu sekä rahoituksesta että palvelujen järjestämisestä. Lisäksi tämä alue toimisi edustuksellisen demokratian ja kansalaisten suoran vaikuttamisen perustana. Mikäli kunnilla ei ole edellytyksiä uuden kunnan perustamiseen, kuntien tulee siirtymävaiheessa siirtää peruspalvelujen järjestämisvastuu peruspalvelupiirille, joka on 2-3 asukkaan alue. Jos kuntien yhdistymiseen tai peruspalvelupiirien muodostamiseen ei päästä kuntien itsensä toimesta, voi valtioneuvosto päättää tarvittavista toimenpiteistä. Erikoissairaanhoidon vaativammat palvelut ja sosiaalitoimen erityispalvelut, jotka edellyttävät laajempaa väestöpohjaa, kunnat tai palvelupiirit tilaavat sairaanhoitopiireiltä tai muilta palvelujen tuottajilta kilpailuttamismahdollisuudet hyödyntäen. Sairaanhoitopiirien määrää vähennetään ja erityisen vaativa hoito keskitetään miljoonapiireihin. Peruskuntamallin tavoitteena on, että uudistus käynnistettäisiin nopeassa aikataulussa siten, että päätökset kunnissa tehdään ennen vuoden 27 syksyä. Toteutus tapahtuisi vuoden 29 alusta lukien. Piirimalli Piirimallissa sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan samaan organisaatioon, jonka tarkoituksena on toimintojen järkeistäminen ja tuottavuuden kohottaminen. Palveluiden järjestämisvastuu siirretään sosiaali- ja terveyspiireille. Lisäksi piirimallia voidaan laajentaa kattamaan myös muita palveluja, kuten esimerkiksi opetustoimen palveluja. Piirimallissa väestöpohja tulee olla vähintään 1 asukasta, mieluummin 15-2 asukasta. Sosiaali- ja terveyspiirin ensisijaisena tehtävänä on toimia tilaajan roolissa palvelujen järjestämisessä. Sosiaali- ja terveyspiirillä on myös omaa palvelutuotantoa. Se vertaa omaa tuotantoaan muiden tuottajien palveluihin. Erityisen vaativa hoito on keskitetty muutamaan valtakunnalliseen yksikköön. Sosiaali- ja terveyspiiri on jaettu palvelualueisiin, joiden vähimmäisväestöpohja on 2 asukasta. Lähipalvelut voidaan tuottaa hajautetusti paikallisten tarpeiden mukaan. Pääosa sosiaali- ja terveyspiirin rahoituksesta perustuu etukäteen määriteltyyn väestöpohjaiseen maksuun. Valtionosuudet maksetaan kunnille. Kunnat suorittavat maksun piirille ja piirin on mitoitettava toiminta näihin rahoituspuitteisiin. Piirissä päätetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosta ja menokehyksistä luottamushenkilöiden toimesta. Sosiaali- ja terveyspiirien suunnittelu käynnistettäisiin vuonna 27 ja toteutus tapahtuisi vuoden 29 alusta. 1

16 Aluekuntamalli Aluekuntamallin mukaan Suomeen muodostetaan 2-25 aluekuntaa. Nykyisistä kunnista tulee lähikuntia. Pääkaupunkiseudun toimintamallia ratkaistaan erillisenä kysymyksenä. Palveluiden järjestämisvastuu on aluekunnilla. Järjestämisvastuu ei merkitse palveluiden tuottamisen ja jakelun keskittämistä, vaan palvelut tuotetaan aluekunnissa hajautetusti paikallisten tarpeiden ja edellytysten mukaan. Osa palveluista voidaan määrätä lainsäädännöllä lähikuntien järjestämisvastuulle. Aluekunnat voivat lisäksi delegoida tehtäviä lähikunnille. Maakuntaliitot ja muut kuntayhtymät voidaan lakkauttaa niiden tehtävien siirtyessä aluekunnille. Verotus ja valtionosuudet tulevat aluekunnille. Aluekunnan delegoidessa palveluita lähikunnalle ne toteutetaan palveluiden tuotteistamisen kautta sopimusohjausjärjestelmän pohjalta. Lainsäädännöllä määrättyjen tehtävien osalta voidaan osoittaa lähikunnille niiden hoitamiseen rahoitus: esimerkiksi kiinteä prosenttiosuus aluekunnan verotuloista, tehtäväkohtainen lisä, kannustelisä tai mahdolliset muut ratkaisut. Aluekuntien ja lähikuntien valtuustot valitaan suoralla kansanvaalilla. Aluekuntien ja lähikuntien palveluiden organisoinnissa käytetään hyväksi uutta teknologiaa sekä uusia mahdollisuuksia. Aluekuntien keskinäistä yhteistyötä tarvitaan sovittaessa valtakunnallisesta työnjaosta, esimerkiksi erikoissairaanhoidon sektorilla. Alueelliset ja kielelliset erityispiirteet voidaan ottaa huomioon aluekuntien rajoja ja/tai alue- ja lähikuntien työnjakoa määriteltäessä. On mahdollistettava mm. kielellisesti riittävän yhtenäisten alueiden, myös aluekuntien, muodostuminen. Aikataulullisesti aluekuntamallin keskeiset lakiesitykset tehtäisiin nykyiselle eduskunnalle. Toteutus tapahtuisi niin, että siirtymävaihe aluekuntiin alkaa valitsemalla aluekuntavaltuustot vaaleissa syksyllä 28. Siirtyminen tapahtuisi vaiheittain lainsäädännön muutosten vaatimassa aikataulussa. 7 Valtion paikallispalveluiden edustajien haastattelujen yhteenveto Kunnallisen palvelutuotannon lisäksi hankkeessa tarkastellaan rajapinnat kunnallisen ja yksityisen palvelutuotannon sekä kunnallisen ja valtion alue- ja paikallispalveluiden välillä. Tätä varten valtion alue- ja paikallishallintoviranomaisia haastateltiin. Haastatteluja järjestettiin kaikkiaan 1 ja niihin osallistui Kelan, TE-keskuksen, kihlakuntien, käräjäoikeuden, ulosoton, Itä-Suomen lääninhallituksen, verohallinnon, maistraatin, työhallinnon ja seudullisten yrityspalvelujen edustajat. Yhteenvetona haastatteluista voidaan todeta, että tulevaisuudessa valtion alue- ja paikallishallinnon palveluissa on suunnitteilla merkittäviä muutoksia. Nämä muutokset tulevat vaikuttamaan palveluiden saatavuuteen Etelä-Savossa. Eri viranomaistahojen edustajat suhtautuivat myönteisesti yhteistyön lisäämiseen, mikäli sillä voidaan tarkoituksenmukaisesti turvata palvelujen saatavuus myös pienemmillä paikkakunnilla ja hoitaa palvelut kustannustehokkaasti laatua heikentämättä. 11

17 Paikallishallinnon tulevaisuudesta haastatellut toivat esiin seuraavaa: Kelan paikallispalvelut: Lähivuosien tavoite on nykyisen palveluverkon säilyttäminen Töiden siirto tuo Itä-Suomeen noin 7 henkilötyövuotta lisää -> töiden siirrolla pystytään pitämää myös pienet toimistot miehitettyinä Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa yhteispalvelupisteiden ja ostopalvelujärjestelmän kautta ->ongelmana suljettu tietojärjestelmä Sähköinen asiointi lisääntyy->tunnistejärjestelmä verkkopankkitunnuksilla TE-keskus/työhallinto: Nykymalli, jossa TE-keskusten rooli on toimia KTM:n ja Työministeriön alueellisina toimijoina ja ohjata työvoimatoimistojen toimintaa alueellaan. Työvoimatoimistot siirrettäisiin TE-keskusten alaiseksi toiminnaksi, jolloin Työministeriön ohjausvalta vähenisi ja KTM:n ohjausvalta lisääntyisi, sekä TE-keskusten rooli alueellisena toimintana vahvistuisi Työvoimatoimistot irrotettaisiin kokonaan TE-keskusten ohjauksesta suoraan Työministeriön ohjausvallan alle. Työvoimatoimistoja on tällä hetkellä 8, toimintamenojen leikkaus voi johtaa jatkossa työvoimatoimistojen lukumäärän vähentämisen jopa 2-3 työvoimatoimistoon Työvoiman palvelukeskukset Mikkeli ja Savonlinna, Juvan ja Pieksämäen toiminnot integroidaan normaalipalveluihin. Verohallinto: Tulevaisuudessa maakunnalliset verotoimistot Siirtyminen yksiportaiseen hallintoon Toimipisteiden vähentäminen eläköitymisen myötä (uhanalaisia Juva, Mäntyharju, Puumala, Joroinen) Yhteispalvelupisteiden kehittämiseen pitäisi ryhtyä ennakoivasti Maistraatti: Lukumäärää esitetty nykyisestä 37:stä 24:ään (mietintö: E-Savossa yhdistyisivät Mikkeli ja Savonlinna) Yhteispalveluiden toimivuudessa puutteita Maistraatin palveluista osa jo sähköisesti, puhelimitse tai postitse hoidettavissa Kihlakuntajako: Kihlakuntajärjestelmästä luopuminen ja siirtyminen erillisyksiköiksi suurempi kihlakuntajako? Ulosottotoiminnassa valtakunnallinen virasto? Ulosottopiirejä laajennetaan vuoden 26 alusta, jolloin yhdeksän ulosottopiiriä ryhtyy toimimaan nykyistä laajemmalla alueella. Ulosottoyksiköiden toimipaikkaverkosto säilyy kuitenkin ennallaan. Oikeusministeriö on määrännyt Mikkelin ulosotto-osaston hoitamaan ulosottoa Pieksämäen, Juvan ja Savonlinnan kihlakuntien alueella. Poliisi: Nykyistä suurempiin toiminta-alueisiin -> yhteistyötä jo nyt Savonlinna- Varkaus (Heinäveden hälytyspalvelut) Yhden hälytyspartion poliisilaitokset uhattuina (Juva ja Pieksämäki) Lupapalveluissa palvelun saatavuus voidaan turvata yhteispalvelupisteillä (esim. Kerimäki) Henkilövarmennuksen myötä lupahallinto tulee oleellisesti muuttumaan 12

18 Käräjäoikeus: Tulevaisuudessa vähintään 1 tuomarin yksiköitä (uhattuna Pieksämäki) Luontevat yhteydet? Mikä on tarkoituksenmukainen paikka? -> (ei-riitaiset hakemus- ja velkomusasiat) istuntopaikat? kuvapuhelintekniikka Haastattelut osoittivat, että myös valtion paikallispalveluissa tapahtuu tulevaisuudessa merkittäviä muutoksia. Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa olisi syytä lähteä kehittämään palveluohjaukseen perustuvaa yhteispalvelua julkishallinnossa. Tavoitteena tulisi olla palvelujen saatavuus myös niille kuntalaisille, joilla ei ole edellytyksiä ja mahdollisuutta sähköiseen asiointiin ilman henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa. 8 Väestömuutosten vaikutusten arvio Etelä-Savon maakunnan väestömuutosten vaikutusta kunnallisiin palveluihin arvioitiin Kunnallistaloudellisten Vaikutusten Arviointi (KuVA) menetelmällä. Menetelmän lähtökohtana on kuntakohtainen Tilastokeskuksen uusin väestö- ja ikärakenne-ennuste sekä kuntien vuoden 23 tilinpäätökseen perustuvat tuloslaskelmat ja palveluiden kustannustiedot. Tarkempi kuvaus arviointimenetelmästä ja palvelukohtaiset arviot ovat raportin liitteenä 2. Tässä yhteydessä esitetään vain kokonaismuutos. Kokonaisuudessaan väestö- ja ikärakenteen muutos merkitsee lisäkapasiteetin tarvetta vanhusten palveluissa ja nuorten ja lasten palveluissa kapasiteetin vapautumista. Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Lasten ja nuorten palvelut Vanhusten palvelut Erotus 13

19 Vaikka palvelurakennetta sopeutettaisiin maksimaalisesti niin, että lasten ja nuorten palveluista siirrettäisiin vapautuva kapasiteetti vanhustenpalveluihin, on lisärahoitustarve tästä huolimatta vuonna 215 noin 7 miljoonaa euroa ja vuonna 23 jo 55 miljoonaa euroa. Tarkastelussa on huomioitava, että kustannuspaineet lisääntyvät lasten ja nuorten määrän vähenemisestä huolimatta myös tällä palvelualueella, eikä kapasiteetin siirtoa voi käytännössä toteuttaa laskennallisen mallin esittämässä laajuudessa. Seuraavassa on esitetty vuosikatteen, poistojen ja tuloksen kehitys kahdella laskentavaihtoehdolla: 1) jos jatketaan nykymenolla, eli palvelurakenteelle ei tehdä mitään väestömäärän vähenemisestä ja ikärakenteen muutoksista huolimatta, 2) palvelurakennetta sopeutetaan maksimaalisesti väestömuutosten ja ikärakenteen muutosten seurasena. Vuosikatteen, poistojen ja tuloksen kehitys Etelä-Savossa tuhansina euroina 23-23, jos jatketaan nykymenolla Vuosikate Sumu-poistot Tulos ilman oikaisueriä Kumalatiivinen kattamaton alijäämä Etelä-Savossa tuhansina euroina, jos jatketaan nykymenolla

20 Edellä esitetyt kuviot osoittavat, että Etelä-Savon maakunnan kuntien vuosikate muuttuu negatiiviseksi vuonna 21, mikäli toimintaa ei sopeuteta väestö- ja ikärakenteen muutosten edellyttämällä tavalla. Lisäksi kattamattomien alijäämien ongelma syvenee entisestään. Vuosikatteen ja tuloksen kehitys Etelä-Savossa tuhansina euroina 23-23, jos toiminta sopeutetaan väestö- ja ikärakenteen muutoksiin Vuosikate Sumu-poistot Tulos ilman oikaisueriä Kumalatiivinen kattamaton alijäämä Etelä-Savossa tuhansina euroina, jos jatketaan nykymenolla Vaikka palvelu- ja kustannusrakennetta pystyttäisiinkin täysimääräisesti sopeuttamaan väestöja ikärakenteen muutoksiin, ei tällä pystytä ratkaisemaan Etelä-Savon maakunnan talouden tasapainottamiseen liittyvää ongelmaa. 15

Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio

Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio Valtioneuvosto Peruspalveluohjelmaministeriryhmä Kunta- ja palvelurakenneryhmä Sihteeristö Sosiaali- ja terveyspalveluiden ryhmä Koulutus-, kulttuuri-,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin.

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin. 1 Liite. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Jukka Lindberg Projektipäällikkö Kanta-Hämeen maakunnan Sote III hanke (15.2.2016 lähtien) 18.2.2016 Page 1 Sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Rahoitusmallien lähtökohdat

Rahoitusmallien lähtökohdat Viimeaikoina Suomeen esitettyjä rahoitusmalleja ja niiden arviointia Olli-Pekka Ryynänen Kuopio Rahoitusmallien lähtökohdat Yksi- vai monikanavainen rahoitus Pyritään yksikanavaisuuteen uhkana jopa 3-

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT JA KANNANOTTO SOTE- MALLISTA

SOTE-UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT JA KANNANOTTO SOTE- MALLISTA SOTE-UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT JA KANNANOTTO SOTE- MALLISTA 1 Tausta Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen prosessi on ollut pitkä ja polveileva. Nykyjärjestelmään sidoksissa oleva sote-rakenteiden

Lisätiedot

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Valtio Expo 20.5.2014 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen 2 Velvollisuus käyntiasioinnin turvaamiseen Perustuslain hyvän hallinnon periaate Pääsy hallinnon palveluihin turvattava myös niille, jotka eivät voi,

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot