VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN TOIMIALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN TOIMIALA"

Transkriptio

1 201 VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN TOIMIALA

2 202

3 VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN LAUTAKUNTA KAIKKI YHTEENSÄ Vastuuhenkilö: Heidi Nygren Toimielin: Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Puheenjohtaja: Risto Tamminen Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Bruttoyksiköt Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntituotot Maksutuotot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut menot Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos

4 Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot 54 Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot 994 Avustukset Vuokrat Muut menot 463 Toiminnan kuvaus Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan tehtävänä on vastata vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunnan lakisääteisten ja muiden tehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä aluetoimikuntien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä huolehtia yhteistoiminnasta ja verkostoitumisesta toimialan tehtävien toteuttamiseksi. Toimialalla on kuusi tulosaluetta: alue- ja tapahtumapalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, työllisyyspalvelut sekä talous- ja hallintopalvelut. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala huolehtii kaupungin asukkaiden osallisuuden ja käyttäjädemokratian kehittämisestä, monipuolisista vapaa-ajan toimintamahdollisuuksista sekä kaupungille kuuluvien työllisyysasioiden hoidosta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Tuottavuusohjelma Toimialan keskeisenä painopisteenä on ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön panostaminen. Lasten ja nuorten kasvua tuetaan nuorisotyön, liikunnan ja taidekasvatuksen keinoin. Ikäihmisten palveluita kehitetään Vantaan ikäpoliittiseen ohjelmaan (VIKSUun) kirjattujen palvelulupauksien mukaisesti. Liikunta- ja kulttuuripalveluissa kehitetään ikäihmisten palveluita VIKSUn ennaltaehkäisyteeman mukaisesti ja alue- ja tapahtumapalveluissa kehitetään seniori-infotoimintaa. Palveluiden tuottamisessa mm. seudullisesti tuotettavia palveluita tullaan lisäämään, samoin kumppanuuksia kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Tuottavuutta parannetaan organisoimalla toimintoja uudelleen. Palveluja organisoidaan moniammatillisesti vapaaehtoisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa. Innovaatiot ja teknologia otetaan tehokkaasti käyttöön. Projektien hyvät käytännöt jalkautetaan tehokkaasti. Ulkoinen rahoituksen hankinta maksimoidaan, jolloin saadaan lisäpanostuksia kehittämistyöhön. Ulkopuolisella rahoituksella palkattava henkilökunta on määräaikaista. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan tukipalveluiden kehittämistä ja toimistotyön uudelleenarviointia jatketaan. Esimiestyötä kehitetään ja vastuuttamista lisätään. Sähköisten palveluiden hyväksikäyttöä lisätään entisestään. Avustusprosessin kehittäminen on yksi toimialan keskeisimpiä tuottavuushankkeita. Avustusten käsittelyyn on luotu keskitetty toimintamalli, jonka avulla tehostetaan avustusasioiden valmistelua, täytäntöönpanoa ja seurantaa ja parannetaan asiakaslähtöisyyttä. Tilojen yhteiskäyttöä kehitetään toimialan tulosalueiden välillä ja toimialarajojen yli. Palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelma (palvelustrategia) Lautakunta on hyväksynyt toimialan palvelustrategian joulukuussa Palveluiden tuottamista on tarpeellista tarkastella riittävän pitkällä aikajänteellä ja arvioida kriittisesti ne palvelut, jotka tuotetaan itse ja näin

5 205 säilytetään omaa osaamista ja henkilökuntaa. Alue- ja tapahtumapalveluiden tulosalue on laatinut kesällä 2011 oman palvelustrategiansa. Toimialan palvelustrategia päivitetään vuonna Palveluverkkojen suunnittelu Palveluverkkoja tarkistetaan säännöllisesti vastaamaan uusien asuinalueiden palvelutarpeita. Tavoitteena on mahdollisimman joustava tilaverkko. Liikkuvien palveluiden mahdollisuuksia selvitetään. Vantaa-sopimuksen mukaisesti vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta on hyväksynyt vuonna 2010 tulosalueiden palveluverkkosuunnitelmat. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Itsearviointi Toimialalla on käytössä CAF- arviointimalli. Lisäksi toimialan prosesseja arvioidaan kaupungin sisäisen tarkastuksen ohjeistaman hyvän hallintomallin arviointityövälineellä. Asetettujen tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskitekijät arvioidaan. Toimiala suvaa vähintään yhden sitovan tavoitteen vuonna Toimiala tukee johtosääntönsä mukaisesti muita toimialoja toiminnallisessa tasa-arvotyössä. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin seudun kuntien yhteistyö Tulosalueet toimivat oman toimialansa yhteistyötä käsittelevissä pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmissä. He- Va-selvityksen ja muiden seutuselvitysten tuloksia ja raportteja arvioidaan ja hyödynnetään yhteistyön kehittämisessä. Palveluja organisoidaan seudullisesti mm. vapaaehtoisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tarve-indikaattorit Työttömien työnhakijoiden määrä %/työvoima ,8 9,2 8,7 8,5 8,4 8,4 Vieraskielisten lukumäärä Vieraskielisten osuus % väestöstä 1.1 8,4 8,9 9,4 9,9 10,4 10,9 Toiminnan volyymi Projektit (ulkopuolinen rahoitus), lukumäärä Toimitilojen määrä ja pinta-ala (sis. järjestöille osoitetut tilat) m² kpl Toimitilakustannukset /vuosi Henkilöstö Kokonaismäärä, vakinaiset ja pitkäaikaiset määräaikaiset, joista projektihenkilöstöä 516/52 532/57 532/52 538/46 541/45 546/43 Kaupungin palkkatuella työllistetyt Henkilöstökustannukset (poislukien työllistetyt) 1000 e

6 VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN LAUTAKUNTA Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta huolehtii siitä, että kaupunki tuottaa joustavasti ja tehokkaasti organisoituja vapaa-ajan ja asukaspalvelujen palveluja. Lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, kaupunginmuseo, musiikkiopisto, kuvataidekoulu, ostetut käsityöpalvelut, alueellinen toiminta, yhteispalvelut, talous- ja velkaneuvonta, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta, monikulttuurisuusasiat, työllisyysasiat, kuntouttava työtoiminta, projektit ja hankkeet sekä Helsingin seudun asioimistulkkikeskus. Talousarvioon sisältyvät vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunnan, aluetoimikuntien (7) ja Svenska kommitténin määrärahat. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Toiminnan volyymi Lautakunnan ja aluetoimikuntien päättämien asioiden lukumäärä

7 16 20 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT 207 Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Toimialan talous- ja hallinnon tulosalue vastaa lautakunnalle kuuluvien tehtävien valmistelusta sekä talouden suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista. Lisäksi tulosalueen tehtäviin kuuluvat toimialan yleishallinto, strategiatyö, kehittäminen, henkilöstöasiat, kuntatasoisen toiminnallisen tasa-arvotyön koordinoiminen sekä toimialan viestinnästä vastaaminen. Tulosalueella ovat myös talous- ja velkaneuvonta, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta ja Helsingin seudun asioimistulkkikeskus. Talousarvioon sisältyvät yksiköiden menojen lisäksi toimialahallinnon henkilöstömenot, yhteiset koulutusmäärärahat, toimialan yhteiset määrärahat, monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta ja monikulttuurisuusasiat. Monikulttuurisuusasioiden merkitys kasvaa kaupungin väestön, henkilöstön ja palveluiden kansainvälistyessä. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta seuraa etnisten suhteiden kehittymistä ja maahanmuuttajien kotoutumista Vantaalla. Monikulttuurisuusohjelma on uudistettu vuonna 2009, vuonna 2012 jatketaan ohjelmassa hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttamista. Talous- ja velkaneuvonta neuvoo ja avustaa ylivelkaantuneita kuntalaisia saamaan taloutensa tasapainoon velkojen järjestelyjen keinoin. Kuntalaisia neuvotaan myös taloudenpidon suunnittelussa tarkoituksena ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja korjata ylivelkaantumisesta yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Jatkossa kehittämiskohteena on aiempaa enemmän ylivelkaantumisen ennaltaehkäisy. Vantaalaisten velkaantuminen on sekä maksuhäiriömerkintöjen ja ulosottovelallisten määrä on voimakkaassa nousussa. Yli-

8 208 velkaantumisesta on tullut yhteiskunnassa pysyvä ilmiö. Asuntoluottojen suuri määrä, pitkät laina-ajat, yleinen talouden taantuman aiheuttama työttömyys ja taloudellinen epävarmuus lisäävät merkittävästi ylivelkaantumisriskiä. Talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) 4 :n mukaan neuvontapalveluiden tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä maksetaan valtion korvausta niiden perusteiden mukaan, jotka työ- ja elinkeinoministeriö kuluttajaviraston esityksestä vahvistaa. Arvio vuodelle 2012 on euroa. Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo terveydenhuoltoalan henkilökunnan antamaan hoitoon tai kohteluun liittyvissä ongelmissa sekä sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun tai palveluun. Lisäksi hän avustaa potilasvahinkoasioissa tai muistutuksen tekemisessä. Laman seurauksena sosiaali- ja potilasasiamiehen asiakasmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut Henkilöstö TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstön kokonaismäärä (siirretty tulkkikeskus, talous- ja velkaneuvonta, sos.pot.asiamies ) Tarveindikaattorit Velallisia, joilla avoimia asioita ulosotossa Toiminnan volyymi Sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteydenottojen määrä Talous- ja velkaneuvonnan uusien yhteydenottojen määrä

9 TYÖLLISYYSPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Työllisyyspalveluiden tehtävänä on kaupungin työllisyysasioiden hoito sekä kuntouttava työtoiminta. Työllisyyspalveluissa on kolme tulosyksikköä. Hallintoyksikkö toimii suoraan tulosaluejohtajan alaisuudessa. Hallintoyksikkö vastaa mm. palkkatukityöllistämisestä sekä järjestöjen ja yritysten työllistämisen tukemisesta. Palveluyksikköön kuuluvat Työvoiman palvelukeskus (TYP), kuntouttava työtoiminta ja niihin kiinteästi liittyvät hankkeet. TYPissä työhallinnon, sosiaalityön ja terveydenhuollon asiantuntijat palvelevat niitä työttömiä työnhakijoita, jotka tarvitsevat moniammatillista palvelua. TYP-toiminta toteutetaan yhteistoiminnassa Vantaan TE-toimiston ja KELAn kanssa. Kuntouttava työtoiminnan tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllistymisen edistäminen. Hankeyksikköön on keskitetty projektit, hankkeet ja pajatoiminta. Merkittävä osa työllisyyspalveluiden kehittämistyöstä tapahtuu ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien projektien kautta. Petra - Nuoret työhön ja kouluun -hanke sekä Tarmo-hanke on toteutettu ESR-rahoituksella. Petra-hankkeessa kohderyhmänä ovat vantaalaiset alle 25-vuotiaat työttömät nuoret. Petrassa toimitaan yhteistyössä Vantaan TE-toimiston kanssa. Tarmo-hankkeessa kehitetään Vantaan Valon pajatoimintaa. Tarmo-hanke päättyy Molemmat hankkeet työllistävät 11 henkilöä.

10 210 Perustelut Vantaan työttömyysaste on pitkään ollut Uudenmaan heikoimpia. Tavoitteena on ollut päästä kohti maakunnan keskiarvoa, mutta epävarma taloustilanne sekä lomautukset ja irtisanomiset työssäkäyntialueella ovat pitäneet työttömyysluvut korkeina ja jopa nostaneet niitä monipuolisista toimista huolimatta. Sekä pitkäaikaistyöttömyys että nuorisotyöttömyys ovat erittäin huolestuttavalla tasolla. Siksi riittävät ja oikein kohdistetut, jopa radikaalit panostukset työllisyyden hoitoon ovat välttämättömiä. Kunnat rahoittavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille eli ns. passiivituen saajille. Kela perii kunnilta työmarkkinatuen rahoituksen kuntaosuuden. Kunnan rahoitettavaksi eivät kuulu maksetut työmarkkinatuet niiltä jaksoilta, joina henkilö on osallistunut aktiivitoimiin. Siten on tärkeää, että edelleen jatketaan ja kehitetään tämän asiakasryhmän aktivointipalveluja. Tämän vuoksi kuntouttavassa työtoiminnassa jatketaan ns. starttiryhmätoimintaa myös vuonna Kuntouttavassa työtoiminnassa lisätään ja monipuolistetaan kuntouttavan toiminnan ryhmätoimintaa ja yksilötoimintaa asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään työttömän asiakkaan asiakasohjaukseen, jonka kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä TE-toimiston ja sosiaalitoimen kanssa. Työllisyyspalveluiden menoista huomattava osa kohdistuu kaupungin sisäisen tuetun työllistämisen (ns. palkkatukityöllistäminen) rahoittamiseen. Viime vuosina toiminnan volyymi on kasvanut voimakkaasti. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi vuonna 2011 tuloksellisuustarkastuskertomuksessaan, että julkiselle ja kolmannelle sektorille tapahtuvan palkkatukityöllistämisen vaikuttavuus on asiakkaan kannalta heikkoa. Vuonna 2012 työllisyyspalvelut tulee kiinnittämään enemmän huomiota toteutuvien palkkatukityösuhteiden vaikuttavuuteen painottamalla työsuhteiden jatkomahdollisuutta palkkatukijakson jälkeen sekä korostamalla oppisopimuksia ja useista eri toimenpiteistä koostuvien työllistämispolkujen merkittävyyttä. Petra - Nuoret työhön ja kouluun -hanke toimii samassa kiinteistössä Myyrmäen TE-toimiston ja TYPin kanssa. Hankkeessa nuoria työttömiä ohjataan tehostetusti työhön ja muihin toimenpiteisiin ja annetaan yksilöllistä neuvontaa ja tukipalveluita. Hankkeessa tehdään myös sukupuolivaikutusten arviointi. Tarmo-hankkeen työpajatoiminta Minkkitiellä päättyy Myös Tarmon osalta asiakasohjaus on kriittinen kohta, johon tullaan hankkeen loppuaikana kiinnittämään erityistä huomiota. Vuoden 2012 aikana varaudutaan käynnistämään myös uusi työllisyyshanke. Työllisyyspalvelut varautuu vuonna 2012 vastaamaan osaltaan vuoden 2011 tapaan maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen tähtäävän pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion aiesopimuksen toteutuksesta. Vantaalaisten järjestöjen ja yritysten työllistämistoimintaa tuetaan edelleen. Erityistä huomiota kiinnitetään yrityksiin tapahtuvan tuettuun työllistämiseen. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstö Tarveindikaattorit Työttömien työnhakijoiden määrä %/työvoima ,7 9,2 8,6 8,5 8,4 8,4 Projektien lukumäärä Projektien kust e Toimitilojen pinta-ala (ei järj.) Toimitilojen kust e (ei.järj.) Järjestöille osoitetut tilat pinta-ala Järjestöille annettu vuokratuki 1000 e

11 KULTTUURIPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Kulttuuripalvelut huolehtii kaupungissa harjoitettavan taide- ja kulttuuritoiminnan sekä taiteen perusopetuksen edistämisestä, tukemisesta ja järjestämisestä yhteistyössä taiteilijoiden, kulttuurilaitosten ja -yhteisöjen kanssa kaupungin eri toimialojen välistä, alueellista ja seudullista yhteistyötä kehittäen. Kulttuuripalvelut järjestää korkeatasoisia, elämänlaatua ja hyvinvointia edistäviä taide- ja kulttuuritoimintoja, elämyksiä ja kokemuksia kaikille kuntalaisille, erityisesti lapsille ja nuorille. Toiminnan tavoitteena on esteettinen ja virikkeellinen kaupunkiympäristö, jossa elävä kaupunkikulttuuri tehdään näkyväksi osaksi omaa kotikaupunki-identiteettiä. Talousarviokauden 2012 alusta toimintaa ohjaa uudistettu kaupunkitasoinen kulttuurin toimintasuunnitelma vuosille Oman painotuksensa toimintaan tuo myös Vantaan osallisuus World Design Capital hankkeessa. Kulttuuripalvelut järjestää useita WDC-tapahtumia ja näyttelyitä eri puolilla Vantaata. Kansainväliset hankkeet Jinanin, Slupskin sekä Frankfurt am Oderin kanssa tuovat tapahtumia Vantaalle ja parantavat Vantaan taide-elämän näkyvyyttä maailmalla. Kansainvälisten hankkeiden ja tapahtumien määrä lisääntyy taloussuunnitelma aikana. Yritysyhteistyötä yrityselämän sekä muiden toimialojen sekä nuoriso- ja liikuntapalveluiden kanssa on kehitetty moninaisin yhteistyöprojektein. Toiminta-avustusta saavien yhteisöjen kanssa aloitetaan sopimusten uusiminen tavoitteena saumattomampi yhteistyö.

12 212 Vantaa-sopimuksen edellyttämä palvelutason säilyttämisessä on onnistuttu. Ulkopuolisen rahoituksen avulla ja kumppaneiden kanssa toteutettavan tuotannon osuus on kasvanut ja kasvaa edelleen. Perustelut Kulttuuripalvelut ovat oleellinen osa ihmisten arkea, jolla vahvistetaan osallisuutta, luovuutta ja henkistä hyvinvointia sekä ylläpidetään kulttuuriperintöä ja infrastruktuuria. Kulttuuripalvelut tukee monipuolisia paikallisia ja alueellisia kulttuuri- ja taidetapahtumia, avustaa taiteilijoita, harrastustoimintaa ja kotiseututyötä. Monipuolisia, laadukkaita kulttuuripalveluita, taiteen perusopetusta sekä lasten ja nuorten tavoitteellisia taideharrastusmahdollisuuksia järjestetään kaikilla palvelualueilla. Vantaan kulttuuripalvelut on ollut valtakunnallisen opetus- ja kulttuuriministeriön perustaman ja tukeman valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten Taikalamppuverkoston jäsen vuodesta Vantaa jatkaa verkoston jäsenenä kaudella Verkoston jäsenenä Vantaan kehitystehtävät liittyvät tanssitaidekasvatuksen tukemiseen, taidekasvatustyön kehittämiseen kaupungin eri toimialojen välillä sekä monikulttuurisen lastenkulttuuritarjonnan edistämiseen. Museot Kaupungin museoiden tehtävänä on tallentaa, säilyttää, hoitaa, tutkia ja pitää esillä kulttuurihistorian ja kuvataiteen alojen aineistoa, ilmiöitä ja tietoa. Museot toimivat kulttuuriperinnön ja taidemaailman ilmiöiden asiantuntijoina. Taidemuseo hallinnoi Vantaan kaupungin taidekokoelmia. Kokoelmateoksiin liittyvät tehtävät, kuten talletukset, konservointi, dokumentointi ja kartuttaminen kuuluvat taidemuseon vastuualueisiin. Alkavan talousarviokauden aikana taidemuseossa aloitetaan julkisen taiteen konservointitarpeen arviointi ja konservointi. Vantaan kaupunginmuseon perusnäyttelyssä Tarinamme Helsingestä Vantaaksi avautuu WDC2012-statuksen saanut näyttelyosio Kivikauden Design. Suosittuja matkalaukkunäyttelyitä 1950-luvusta sekä leikkikaluista esitellään palvelutaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Museo tallentaa aktiivisesti Vantaan nykypäivää ja osallistuu nykydokumentointiprojekteillaan kulttuurihistoriallisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöhön sekä pääkaupunkiseudun museoiden yhteistyöhön. Håkansbölen kartanon sisätilojen kunnostus käynnistyy ja kartanon esineistön luettelointi ja konservointi jatkuu. Vantaan taidemuseo vastaa kahden näyttelyn ja niihin liittyvien oheisohjelmien järjestämisestä. Vuoden 2012 näyttelyt ovat WDC2012-statuksen ja -rahoituksen saanut muotoilijapari Elina Aallon ja Klaus Aallon kuratoima Kauneus - 6 näytöstä sekä Drawing in Flesh, piirtämistä ajattelun välineenä tutkiva näyttely, pedagogiikka- ja tutkimusprojekti, jonka kuratoi TaM Mika Karhu. Alkavan talousarviokauden aikana tullaan määrärahojen niin salliessa aloittamaan julkisen taiteen konservointityö, jossa selvitetään teosten kunto ja konservointitarve sekä kiireellisyysjärjestys. Museoiden laskennalliset valtionosuudet ovat kasvaneet kolmen edellisen vuoden aikana. Valtio on ilmoittanut vähentävänsä valtionosuuden määrää, jos sitä ei kohdenneta suoraan museoiden henkilöstömenolisäyksiin. Lastenkulttuuri Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut / Lastenkulttuuri järjestää korkeatasoisia ja monipuolisia taide- ja kulttuuritoimintoja, elämyksiä ja kokemuksia vantaalaisille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen tavoitteenaan lasten ja nuorten kasvun tukeminen taide- ja kulttuurikasvatuksen keinoin. Monipuolisia ja laadukkaita kulttuuripalveluita, taiteen perusopetusta sekä lasten ja nuorten taide- ja kulttuurikasvatusta järjestetään kaikilla palvelualueilla. Lastenkulttuuriyksikkö toteuttaa yhteistyössä kaupungin eri toimialojen, kulttuurilaitosten- ja yhteisöjen, taiteilijoiden, taidekasvattajien sekä Taikalamppu-projektin kanssa Vantaan esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelmaa , joka on hyväksytty Vantaalla työ- ja opetussuunnitelmien liitteeksi ja uudistettu syksyllä Suuri muutos on se, että taiteen eri alat kuten tanssi, teatteri, sanataide, muotoilu, kuvataide, valokuvaus, sirkus, käsityö, musiikki ja arkkitehtuuri nivoutuvat osaksi koulupäivää edistämään lasten välistä tasa-arvoa, elämyksellistä oppimista ja hyvinvointia eri luokka-asteiden mukaisesti. Tavoitteena

13 213 on tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet lapsille ja nuorille osallistua oman kaupungin taide- ja kulttuurielämään asuinalueesta riippumatta. Vantaan kaupungin kulttuuripalveluiden johdolla vuoden 2012 World Design Capital kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti) toteuttavat yhdessä projektin, jossa kaupunkien kaikki esikoululaiset saavat kokemuksen muotoilusta. Hankkeessa tuotetaan jokaiseen esiopetusryhmään jaettava laatikko nk. Muotoilijan aarrearkku. Tuotantoyksikkö Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut / Kulttuurintuotanto palvelee kaupunkilaisia monipuolisella, näkyvällä ja osallistavalla kulttuuritarjonnalla alueiden erityispiirteet huomioon ottaen. Tuotantoyksikön tehtävään kuuluu alueellisen kulttuuritarjonnan takaaminen, monipuolisten kulttuurikokemusten tuottaminen, pääkaupunkiseutuyhteistyön kehittäminen, kansainvälisten yhteyksien solmiminen sekä kulttuuriseen toimintaan liittyvät avustukset. Kulttuurituotantoyksikön painopistealueisiin kuuluu etenkin aikuis- ja seniorityön sisältöön panostaminen, ruotsinkielisten kulttuuripalveluiden saatavuuden varmistaminen sekä monipuolisen kulttuuritarjonnan takaaminen koko kaupungissa. Alueellista kulttuuriyhteistyötä kehitetään eri toimialojen, kulttuurilaitosten, taiteilijoiden ja kolmannen sektorin eri taiteenalojen toimijoiden kanssa korostaen niitä kulttuurin ja taiteen erityispiirteitä jotka kukoistavat Vantaalla. Pääkaupunkiseutuyhteistyöhön panostetaan erilaisten taide- ja kulttuuriprojektien kautta ja hyödynnetään metropolialueen tuomat synergiat mm. kiertuetoiminnan ja yhteisprojektien kautta. Kansainvälisten yhteyksien, kulttuuriviennin ja -tuonnin kautta aikaansaadaan raikkaita, monipuolisia ja kiinnostavia tuotantoja ja kokonaisuuksia, jotka osaltaan rakentavat kaupungin identiteettiä varteen otettavana kulttuurin areenana. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstö Toiminnan volyymi Yleisömäärä/lastenkulttuuriyksikkö Tapahtumien määrä/lastenkulttuuri Kulttuuritapahtumien yleisömäärä Kulttuuritapahtumien määrä Taiteen perusopetukseen osallistujat Taiteen perusopetukseen osallistujista vuotiaita % Avustusta saaneiden järjestöjen ja toimintaryhmien lukumäärä näyttelyt museoissa: kaupunginmuseossa taidemuseossa kävijämäärät museoissa: kaupunginmuseo taidemuseo

14 LIIKUNTAPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Liikuntapalvelut edistää ja tukee liikunnan harrastamista ja luo harrastamiselle edellytyksiä Vantaalla. Pääprosesseja on kolme: 1. liikuntajärjestöjen toiminnan tukeminen, 2. liikuntapaikkojen kunnossa- ja ylläpito sekä 3. liikuntatoiminnan järjestäminen pääsääntöisesti liikuntajärjestöjen toiminnan ulkopuolelle jääville. Perustelut Jukolan Viesti 2012 järjestetään Hakunilassa ja Sipoonkorvessa. Tapahtuman päätoimipiste on Hakunilan urheilupuisto. Urheilupuiston ympäristöä ja varustelua parannetaan tapahtuman tarpeita vastaaviksi. Tapahtumaan odotetaan osallistujaa kilpailijoina ja katsojina. Hankkeen rahoitus hoidetaan keskitetysti keskushallinnosta. Hakunilan uimahallin laajennusosa valmistuu vuoden 2012 alussa. Martinlaakson urheilupuiston tekojäärata otetaan käyttöön. Kulomäen ja Kaivokselan lähiliikuntapaikat valmistuvat. Hiekkaharjun urheilupuiston perusparannustyö alkaa, urheilupuistoon on suunniteltu tekojäärata ja suorituspaikkojen perusparannus ja monipuolistaminen. Vetokannaksen ulkoilualue ja uimaranta avataan yleisökäyttöön kesällä. Peltolan kaarihalli poistui käytöstä vuonna Hakunilan kalliosuojan uusi salibandykaukalo osin korvaa kaarihallin.

15 215 Liikuntapaikoilla kaiken kaikkiaan tehdään tavanomaisia vuosikunnostustöitä. Liikuntapaikkayksikön omaisuuden kuntoa ja irtaimen omaisuuden elinkaarta seurataan tilojen, koneiden ja laitteiden huoltokirjojen avulla. Elmon liikuntapuiston suunnittelu jatkuu. Liikuntapaikkojen toteuttamiseksi Vantaalla selvitetään kumppanuuksia ja etsitään uusia rahoitus- ja toteuttamismalleja. Pääkaupunkiseudun yhteistyötä kehitetään ja osallistutaan yhteisiin kehittämis- ym. hankkeisiin. Liikunnan kurssitoiminnan painopisteenä ovat edelleen erityis- ja terveysliikunnan ja ikääntyvän väestön tarpeet. Ikääntyvien liikunnan palveluita lisätään ja kehitetään resurssien mukaan. Uusien toimipisteiden (Koivukylän vanhustenkeskuksen liikuntatilat, Hakunilan uimahallin kuntosali) liikuntaryhmiä perustetaan olemassa olevilla resursseilla. Liikunta-apteekki -toiminnan erilaisten toimintamallien kehittämistä jatketaan ja selvitetään mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen Korson, Tikkurilan ja Hakunilan lisäksi Länsi-Vantaalle. Liikuntaneuvoloiden toimintaa Tikkurilan ja Myyrmäen urheilutaloilla tehostetaan ja markkinoidaan kohderyhmien saavuttamiseksi. Terveysliikunnan edistämisen yhteistyömuotoja kehitetään ja lisätään kaupungin ja kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa. Liikuntajärjestöjen toimintaa tuetaan avustuksin ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja, joissa järjestöt voivat toimintaansa harjoittaa. Avustusmääräraha on vuoden 2011 tasossa. Avustusten sähköinen hakujärjestelmä otetaan käyttöön (toimialan yhteinen hanke). Liikuntatilojen ja - paikkojen käyttövuorojen jakoprosessia kehitetään edelleen siten, että liikuntajärjestöt osallistuvat entistä enemmän valmisteluun ja pääsevät siten vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Liikkuva koulu -hankkeen toiminta laajenee kaikkiin Länsi-Vantaan alakouluihin lukuvuoden aikana. Sporttia kaikille - liikuntaa kotouttavasti Vantaalla -hankkeen toiminta käynnistyi syksyllä 2011 ja sitä laajennetaan ja vakiinnutetaan. Liikunta nuorille -hanke yhdessä nuorisopalveluiden kanssa jatkuu. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstö Tarveindikaattorit Liikunnan harrastajien määrä, % asukkaista Liikunnallisesti passiiviset, % asukkaista Toiminnan volyymi Sisäliikuntatilojen kävijämäärä uimahallit, kuntosalit liikuntasalit Liikuntakurssien kävijät, käynnit - kävijät / ryhmien määrä Laatu ja vaikuttavuus Asukastyytyväisyys Asiakastyytyväisyys - uimahallit 3,74 3,9 3,9 - kuntosalit 3,84 4,1 4,1

16 216 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tuottavuus ja tehokkuus Kokonaiskulut, e/as. 73, Toimintatuotot, e/as. 10, Avustukset, e/as. 5,4 5,4 5,4 5,4 5,4 5,4 avustettava jäsenmäärä, % asukkaista Uimahallikäynnin kustannus, e/käynti 5, uimahallien verorahoitusosuus, % Toimitilat Toimitilojen lukumäärä Toimitilaneliöt Sisäliikuntatilojen varausaste, % 74,

17 NUORISOPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos vuotiaiden määrä (1.1.) ja 2021 muutos muutos ikäryhmä v v v Nuorisopalvelujen piiriin kuuluvien vuotiaiden joukossa etenkin vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2016 mennessä, mutta kääntyy sen jälkeen laskuun niin, että heitä on kymmenen vuoden päästä suunnilleen sama määrä kuin nyt. Tämän ikäryhmän vanhempi osa, vuotiaat, sen sijaan kasvaa kiihtyvällä vauhdilla pääosin muuttoliikkeen seurauksena.

18 218 Toiminnan kuvaus Nuorisopalveluiden tehtävänä on parantaa vantaalaisten nuorten kasvu- ja elinoloja sekä luoda edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Perustelut Jokaisella palvelualueella tehdään nuorisotyötä verkottuneena eri tahojen kanssa asiakaslähtöisesti. Kumppanuus- ja vertaisyhteistyötä kehitetään. Syrjäytymisen estäminen ja osallisuuden tukeminen ovat nuorisotyön tärkeimmät tavoitteet Nuorten osallisuus, kasvatuksellinen ohjaus sekä yhteiskunta- ja koulutustakuun toteuttaminen ovat keskeinen osa syrjäytymisen estämistä. Työtä tehdään monialaisena yhteistyönä sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Nuorisopalveluiden palveluverkon lähtökohtana on saada uusille alueille monipuoliset nuoriso- ja asukastilat sekä se, että vanhoja alueita kehitetään tasapuolisesti. Nuorisotilat ovat tärkeitä toimintatiloja kaikille ikäryhmille. Vuoden 2011 alusta tuli voimaan nuorisolain muutos. Lakiin on lisätty säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöstä sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. Lain tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut sekä tehostaa nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi. Vantaalla lakia toteutetaan jo monilta osin. Tutkimusten mukaan lapsiperheiden köyhyys on kasvanut koko maassa, niin myös Vantaalla. Ennalta ehkäisevään työhön kannattaa panostaa. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa noin euroa vuodessa (VTV 2007 raportti). Johtamisjärjestelmästä tehdään itsearviointi. Alueellinen nuorisotyö Alueellisen nuorisotyön painopiste on nuorten osallisuutta ja kuulemista edistävien työmuotojen kehittämisessä. Kiusaamiseen ja rasismiin puututaan entistä määrätietoisemmin laaditun toimintamallin mukaisesti. Nuorisotalojen toimintaa monipuolistetaan mm. kulttuurista nuorisotyötä ja liikuntaa lisäämällä yhteistyössä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kanssa. Harrastustoimintaan haetaan edelleen ELY:n rahoitusta. Lasten ja nuorten Vantaa - osallisuushankkeen jalkautus jatkuu Hanketta tukee OKM. Lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi toiminnassa aloitetaan. Erityisnuorisotyön painopiste on vuotiaiden nuorten auttamisessa. Erityisnuorisotyössä painotetaan yhteistyötä oppilashuoltotyöryhmien ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Ankkapartiotoimintaan koulutetaan uusia vapaaehtoisia ja toimintaa kehitetään. Eri alueille jalkautetaan Mikkolasta ja Hakunilasta alkanutta vertaisohjaajatoimintaa. Vertaisohjaajat toimivat ohjaajina nuorisotiloissa toisten samanikäisten nuorten kanssa joko itsenäisesti tai ohjaajien tukemana. Kesäleirejä toteutetaan kaikilla leirialueilla yhdessä järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa. Kesä- ja lomatoimintaa järjestetään yhteistyössä muiden tulosalueiden ja järjestöjen kanssa. Toiminta on tärkeä osa vantaalaisten lasten lomatoimintaa. Leirit ovat avoimia kaikille vantaalaislapsille. Nuorten työpajatoiminta Nuorten työpajatoiminnan tavoite on nuorten elämänhallinnan ja jatkokoulutukseen pääsyn tukemisessa. Työttömyyden ennustetaan kasvavan talouden kasvun hidastumisen takia. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen panostetaan edelleen. Hallitusohjelmassa panostetaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen vuonna Tavoitteena on saada kaikille työttömille nuorille työharjoittelu-, oppisopimus-, palkkatuki- tai työpaikka ennen kolmen kuukauden työttömyyttä. Lisäksi vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille nuorille taa-

19 219 taan ennen kuukauden kulumista työpaikka, työharjoittelupaikka tai työpajapaikka. Lain toteuttaminen edellyttää myös kaupungin rahoituksen lisäämistä palkkatukiin ja oppisopimuksiin. Vantaalla on puutetta toisen asteen koulutuspaikoista. Puutetta osaltaan korvamaan on nuorisopalveluissa kehitetty nuorten tuettujen oppisopimusten malli. Siitä saadut kokemukset ovat erinomaiset, 94 prosenttia valmistuneista on sijoittunut työhön. Yhteistyötä lisätään TE-toimiston ja yritysten kanssa. Työpajatoiminnassa on aloituspaikkaa. Tuettujen oppisopimusten määrää lisätään ja toiminnan kehittämistä jatketaan. Nuoret ovat kehittämisessä mukana. Nivelvaiheyhteistyö Nuorisopalvelut on mukana peruskoulun nivelvaiheen yhteistyön ja palveluiden kehittämisessä opetuspalveluiden, sosiaalitoimen ja TE-toimiston kanssa. Vuonna 2010 käynnistettiin Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä, johon on myös yhdistetty nuorisolain mukainen etsivä nuorisotyötyö (OKM:n rahoitus). Keskus vastaa niiden nuorten ohjauksesta, jotka eivät ole sijoittuneet peruskoulun jälkeen. Lisäksi Kipinässä tuetaan ja ohjataan muihin palveluihin mm. mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria. Etsivän työn painopiste on monikulttuuriset nuoret ja yhteistyö perheiden kanssa. Vailla peruskoulun päättötodistusta oleville pääasiassa maahanmuuttajanuorille suunnattua ESR-hanke jatkuu yhteistyössä opetustoimen ja TE-toimiston kanssa. Hankkeessa kehitettään valtakunnallista mallia, jonka perusteella myös ministeriöt kehittävät lainsäädäntöä mm. kustannusten jaon osalta. Muu toiminta Kestävään kehitykseen ja ympäristökasvatukseen panostetaan. Verkkonuorisotyötä sekä nuorisotiedostusta ja neuvontaa kehitetään edelleen PKS-yhteistyönä. Tavoitteena on kouluttaa lisää vertaistiedottajia. Nuorisotiedotuksessa ja neuvonnassa painopiste on verkossa ja nuorisotaloilla tapahtuvassa tiedottamisessa. Verkkonuorisotyön kehittämistä rahoittaa OKM kahdessa hankkeessa, joista toista valtakunnallista hanketta hallinnoi Helsinki. Järjestöjen työssä näkyy aiempaa enemmän moniongelmaisia lapsia ja nuoria, joiden kanssa työskentelyyn kaikilla järjestöillä ei ole resursseja. Järjestöjen taloudellinen tilanne on edelleen heikentynyt, mikä vaikuttaa lasten ja nuorten toiminnan määrään. Paineita on siksi myös lisätä avustuksia ja muuta tukea. Kumppanuuksia kehitetään ja etsitään uusia toimintatapoja tukea järjestöjä. Monikulttuurisessa työssä lisätään yhteistyötä kotien ja monikulttuuristen järjestöjen kanssa sekä parannetaan neuvontaa ja tiedottamista. Ruotsinkielistä nuorisotyötä kehitetään edelleen seudullisena yhteistyönä ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa uuden strategian pohjalta. Seudullisen yhteistyön painopisteinä ovat edelleen toiminnan arvioinnin kehittäminen, koulutus, edunvalvonta sekä yhteiset hankkeet ja tutkimus. Uusi Nuorisovaltuusto (NUVA) aloittaa. Nuva on laatinut vuonna 2011 strategian ensimmäisenä koko maassa. Sitä aletaan toteuttaa vuonna Nuvan asemaa vahvistetaan ja näkyvyyttä lisätään. Yhteistyötä koulujen oppilaskuntiin kehitetään edelleen. Henkilöstö Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuuteen panostetaan koulutusta lisäämällä ja kehittämällä toimintatapoja. Nuorisotyöntekijöiden riittävään määrään nuorisotaloilla kiinnitetään erityistä huomiota myös turvallisuussyistä. Henkilöstön työnhallintaan ja muuhun työhyvinvointiin panostetaan.

20 220 Uudet nuorisotilat, skeittipaikat ja perusparannukset Marja-Vantaalla Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila valmistui kesällä Martinlaakson uusi nuorisotila avataan tammikuussa Riittävät toimintaresurssit tiloille tulee turvata. Hiekkaharjun nuorisotilan perusparannus alkoi kesällä 2011 ja jatkuu kesään Tonttulan nuorisotilaan tehdään tarveselvitys. Skeittipaikkasuunnitelman mukaisesti vuonna 2012 toteutetaan useita skeittipaikkoja eri puolille kaupunkia. Keskeiset kehittämishankkeet Nuorisopalveluiden kehittämishankkeet ovat nuorisolain, kaupungin strategian ja hallitusohjelman mukaisia. Niihin saadaan OKM:n, ELY:n ja ESR:n pitkäaikaista rahoitusta. Hankkeet toteutetaan monialaisena yhteistyönä. Keskeiset hankkeet ovat: Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä, johon on yhdistetty etsivä nuorisotyö. Hankkeen painopiste on erityisesti peruskoulun päättäneiden jatko-opintoihin ohjauksessa. Työpajatoiminnan kehittämishanke ja peruskoulu päätökseen -hanke, joka on tarkoitettu pääasiassa vuotiaille vailla peruskoulun päättötodistusta oleville. Hankkeessa kehitetään valtakunnallista mallia. Nuorisotyössä huomioidaan poikien moninkertainen syrjäytymisriski, mikä näkyy mm. siinä, että poikia on toiminnassa yli 60 prosenttia. Työmuotoja kehitetään. Tyttöjen erityistarpeisiin panostetaan levittämällä Arkin tyttöjen huoneesta saatuja kokemuksia muille alueille. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstö Tarveindikaattorit Alle 25-v. työttömien nuorten määrä Toiminnan volyymi Kävijämäärä nuorisotiloissa Työpajatoiminnassa aloittaneiden määrä Avustusta saaneiden järjestöjen ja toimintaryhmien lkm Leirialueiden kävijämäärä Laatu ja vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Tuottavuus ja tehokkuus Käyttömenot/alle 29-v 98,1 91,2 95,6 98,6 97,9 97,1 Avustukset/alle 29 v. 5,1 5,8 5,8 5,8 5,8 5,7 Nuorten sijoittuminen työpajajakson jälkeen, nuorista työttömänä 6 kk ja 12 kk pajajakson päättymisen jälkeen 6 kk 30 % 25 % 20 % 15 % 15 % 15 % 12 kk 25 % 25 % 20 % 15 % 15 % 15 % Toimitilat Toimitilojen kokonaismäärä Toimitilojen neliöt

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI 1 (5) 30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI Tilivelvolliset: Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta, sivistysjohtaja, vapaa-aikapäällikkö Toiminta-ajatus Nuorisotoimi

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT

KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT Toiminta-ajatus Uudenkaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelun yksiköt tuottavat kuntalaisille hyvinvointia lisääviä ja tukevia palveluita. Ne tarjoavat

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Palvelu: Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen

Palvelu: Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen KULTTUURILAUTAKUNTA JA 77 Toimiala: Sivistyspalvelukeskus/osasto Palvelu: palvelut Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen talot ja -keskukset talot/-keskukset, käynnit kpl 278291 308889 220000 220000 100 71

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. % 300 Sivistystoimen hallinto Toimintakulut -81526-8888 -72638 10,9 Henkilöstökulut -26726-5596 -21130 20,9 Palkat ja palkkiot -18800-3628 -15172 19,3 Henkilösivukulut -7926-1968 -5958 24,8 Eläkekulut -7160-1795

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Ohjaamoja kehittämässä

Ohjaamoja kehittämässä Ohjaamoja kehittämässä Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Satakunnan verkostoitumisseminaari 15.4.2016 Helsinki Ohjaamo-toimintamallin taustaa ja suuntaviivoja Eurooppalainen yhteistyö 2007-2015 Suuntaviivoja

Lisätiedot

Sivistyslautakunta. Hallinto

Sivistyslautakunta. Hallinto Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO ARVOT-VISIO-STRATEGIA 2012 2020 KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO Kankaanpään kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on hyväksynyt strategian 22.12.2011 Kankaanpään kaupungin koulutuslautakunta on hyväksynyt

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset.

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset. Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa. Ulla Viskari-Perttu. Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012)

Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa. Ulla Viskari-Perttu. Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012) Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa Ulla Viskari-Perttu Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012) 1 Valokuvasta voimaa - työpaja Projektin kuvaus ja tavoitteet Projektin tavoittena on ehkäistä

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS 13.2.2014 Rahoituslähteitä kehittämishankkeisiin ja toiminnan toteuttamiseen Kansalliset

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.12.2015 1 1 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Viimeksi muutettu Valtuusto 26.1.2015 Voimaan 26.1.2015

Lisätiedot

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Olisinpa kotona -seminaari Helsinki 18.2.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen lähtökohdat Alle 30-vuotiaiden kiinnittyminen yhteiskuntaan,

Lisätiedot