VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN TOIMIALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN TOIMIALA"

Transkriptio

1 201 VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN TOIMIALA

2 202

3 VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN LAUTAKUNTA KAIKKI YHTEENSÄ Vastuuhenkilö: Heidi Nygren Toimielin: Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Puheenjohtaja: Risto Tamminen Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Bruttoyksiköt Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntituotot Maksutuotot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut menot Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos

4 Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot 54 Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot 994 Avustukset Vuokrat Muut menot 463 Toiminnan kuvaus Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan tehtävänä on vastata vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunnan lakisääteisten ja muiden tehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä aluetoimikuntien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä huolehtia yhteistoiminnasta ja verkostoitumisesta toimialan tehtävien toteuttamiseksi. Toimialalla on kuusi tulosaluetta: alue- ja tapahtumapalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, työllisyyspalvelut sekä talous- ja hallintopalvelut. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala huolehtii kaupungin asukkaiden osallisuuden ja käyttäjädemokratian kehittämisestä, monipuolisista vapaa-ajan toimintamahdollisuuksista sekä kaupungille kuuluvien työllisyysasioiden hoidosta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Tuottavuusohjelma Toimialan keskeisenä painopisteenä on ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön panostaminen. Lasten ja nuorten kasvua tuetaan nuorisotyön, liikunnan ja taidekasvatuksen keinoin. Ikäihmisten palveluita kehitetään Vantaan ikäpoliittiseen ohjelmaan (VIKSUun) kirjattujen palvelulupauksien mukaisesti. Liikunta- ja kulttuuripalveluissa kehitetään ikäihmisten palveluita VIKSUn ennaltaehkäisyteeman mukaisesti ja alue- ja tapahtumapalveluissa kehitetään seniori-infotoimintaa. Palveluiden tuottamisessa mm. seudullisesti tuotettavia palveluita tullaan lisäämään, samoin kumppanuuksia kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Tuottavuutta parannetaan organisoimalla toimintoja uudelleen. Palveluja organisoidaan moniammatillisesti vapaaehtoisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa. Innovaatiot ja teknologia otetaan tehokkaasti käyttöön. Projektien hyvät käytännöt jalkautetaan tehokkaasti. Ulkoinen rahoituksen hankinta maksimoidaan, jolloin saadaan lisäpanostuksia kehittämistyöhön. Ulkopuolisella rahoituksella palkattava henkilökunta on määräaikaista. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan tukipalveluiden kehittämistä ja toimistotyön uudelleenarviointia jatketaan. Esimiestyötä kehitetään ja vastuuttamista lisätään. Sähköisten palveluiden hyväksikäyttöä lisätään entisestään. Avustusprosessin kehittäminen on yksi toimialan keskeisimpiä tuottavuushankkeita. Avustusten käsittelyyn on luotu keskitetty toimintamalli, jonka avulla tehostetaan avustusasioiden valmistelua, täytäntöönpanoa ja seurantaa ja parannetaan asiakaslähtöisyyttä. Tilojen yhteiskäyttöä kehitetään toimialan tulosalueiden välillä ja toimialarajojen yli. Palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelma (palvelustrategia) Lautakunta on hyväksynyt toimialan palvelustrategian joulukuussa Palveluiden tuottamista on tarpeellista tarkastella riittävän pitkällä aikajänteellä ja arvioida kriittisesti ne palvelut, jotka tuotetaan itse ja näin

5 205 säilytetään omaa osaamista ja henkilökuntaa. Alue- ja tapahtumapalveluiden tulosalue on laatinut kesällä 2011 oman palvelustrategiansa. Toimialan palvelustrategia päivitetään vuonna Palveluverkkojen suunnittelu Palveluverkkoja tarkistetaan säännöllisesti vastaamaan uusien asuinalueiden palvelutarpeita. Tavoitteena on mahdollisimman joustava tilaverkko. Liikkuvien palveluiden mahdollisuuksia selvitetään. Vantaa-sopimuksen mukaisesti vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta on hyväksynyt vuonna 2010 tulosalueiden palveluverkkosuunnitelmat. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Itsearviointi Toimialalla on käytössä CAF- arviointimalli. Lisäksi toimialan prosesseja arvioidaan kaupungin sisäisen tarkastuksen ohjeistaman hyvän hallintomallin arviointityövälineellä. Asetettujen tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskitekijät arvioidaan. Toimiala suvaa vähintään yhden sitovan tavoitteen vuonna Toimiala tukee johtosääntönsä mukaisesti muita toimialoja toiminnallisessa tasa-arvotyössä. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin seudun kuntien yhteistyö Tulosalueet toimivat oman toimialansa yhteistyötä käsittelevissä pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmissä. He- Va-selvityksen ja muiden seutuselvitysten tuloksia ja raportteja arvioidaan ja hyödynnetään yhteistyön kehittämisessä. Palveluja organisoidaan seudullisesti mm. vapaaehtoisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tarve-indikaattorit Työttömien työnhakijoiden määrä %/työvoima ,8 9,2 8,7 8,5 8,4 8,4 Vieraskielisten lukumäärä Vieraskielisten osuus % väestöstä 1.1 8,4 8,9 9,4 9,9 10,4 10,9 Toiminnan volyymi Projektit (ulkopuolinen rahoitus), lukumäärä Toimitilojen määrä ja pinta-ala (sis. järjestöille osoitetut tilat) m² kpl Toimitilakustannukset /vuosi Henkilöstö Kokonaismäärä, vakinaiset ja pitkäaikaiset määräaikaiset, joista projektihenkilöstöä 516/52 532/57 532/52 538/46 541/45 546/43 Kaupungin palkkatuella työllistetyt Henkilöstökustannukset (poislukien työllistetyt) 1000 e

6 VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN LAUTAKUNTA Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta huolehtii siitä, että kaupunki tuottaa joustavasti ja tehokkaasti organisoituja vapaa-ajan ja asukaspalvelujen palveluja. Lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, kaupunginmuseo, musiikkiopisto, kuvataidekoulu, ostetut käsityöpalvelut, alueellinen toiminta, yhteispalvelut, talous- ja velkaneuvonta, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta, monikulttuurisuusasiat, työllisyysasiat, kuntouttava työtoiminta, projektit ja hankkeet sekä Helsingin seudun asioimistulkkikeskus. Talousarvioon sisältyvät vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunnan, aluetoimikuntien (7) ja Svenska kommitténin määrärahat. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Toiminnan volyymi Lautakunnan ja aluetoimikuntien päättämien asioiden lukumäärä

7 16 20 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT 207 Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Toimialan talous- ja hallinnon tulosalue vastaa lautakunnalle kuuluvien tehtävien valmistelusta sekä talouden suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista. Lisäksi tulosalueen tehtäviin kuuluvat toimialan yleishallinto, strategiatyö, kehittäminen, henkilöstöasiat, kuntatasoisen toiminnallisen tasa-arvotyön koordinoiminen sekä toimialan viestinnästä vastaaminen. Tulosalueella ovat myös talous- ja velkaneuvonta, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta ja Helsingin seudun asioimistulkkikeskus. Talousarvioon sisältyvät yksiköiden menojen lisäksi toimialahallinnon henkilöstömenot, yhteiset koulutusmäärärahat, toimialan yhteiset määrärahat, monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta ja monikulttuurisuusasiat. Monikulttuurisuusasioiden merkitys kasvaa kaupungin väestön, henkilöstön ja palveluiden kansainvälistyessä. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta seuraa etnisten suhteiden kehittymistä ja maahanmuuttajien kotoutumista Vantaalla. Monikulttuurisuusohjelma on uudistettu vuonna 2009, vuonna 2012 jatketaan ohjelmassa hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttamista. Talous- ja velkaneuvonta neuvoo ja avustaa ylivelkaantuneita kuntalaisia saamaan taloutensa tasapainoon velkojen järjestelyjen keinoin. Kuntalaisia neuvotaan myös taloudenpidon suunnittelussa tarkoituksena ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja korjata ylivelkaantumisesta yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Jatkossa kehittämiskohteena on aiempaa enemmän ylivelkaantumisen ennaltaehkäisy. Vantaalaisten velkaantuminen on sekä maksuhäiriömerkintöjen ja ulosottovelallisten määrä on voimakkaassa nousussa. Yli-

8 208 velkaantumisesta on tullut yhteiskunnassa pysyvä ilmiö. Asuntoluottojen suuri määrä, pitkät laina-ajat, yleinen talouden taantuman aiheuttama työttömyys ja taloudellinen epävarmuus lisäävät merkittävästi ylivelkaantumisriskiä. Talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) 4 :n mukaan neuvontapalveluiden tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä maksetaan valtion korvausta niiden perusteiden mukaan, jotka työ- ja elinkeinoministeriö kuluttajaviraston esityksestä vahvistaa. Arvio vuodelle 2012 on euroa. Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo terveydenhuoltoalan henkilökunnan antamaan hoitoon tai kohteluun liittyvissä ongelmissa sekä sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun tai palveluun. Lisäksi hän avustaa potilasvahinkoasioissa tai muistutuksen tekemisessä. Laman seurauksena sosiaali- ja potilasasiamiehen asiakasmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut Henkilöstö TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstön kokonaismäärä (siirretty tulkkikeskus, talous- ja velkaneuvonta, sos.pot.asiamies ) Tarveindikaattorit Velallisia, joilla avoimia asioita ulosotossa Toiminnan volyymi Sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteydenottojen määrä Talous- ja velkaneuvonnan uusien yhteydenottojen määrä

9 TYÖLLISYYSPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Työllisyyspalveluiden tehtävänä on kaupungin työllisyysasioiden hoito sekä kuntouttava työtoiminta. Työllisyyspalveluissa on kolme tulosyksikköä. Hallintoyksikkö toimii suoraan tulosaluejohtajan alaisuudessa. Hallintoyksikkö vastaa mm. palkkatukityöllistämisestä sekä järjestöjen ja yritysten työllistämisen tukemisesta. Palveluyksikköön kuuluvat Työvoiman palvelukeskus (TYP), kuntouttava työtoiminta ja niihin kiinteästi liittyvät hankkeet. TYPissä työhallinnon, sosiaalityön ja terveydenhuollon asiantuntijat palvelevat niitä työttömiä työnhakijoita, jotka tarvitsevat moniammatillista palvelua. TYP-toiminta toteutetaan yhteistoiminnassa Vantaan TE-toimiston ja KELAn kanssa. Kuntouttava työtoiminnan tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllistymisen edistäminen. Hankeyksikköön on keskitetty projektit, hankkeet ja pajatoiminta. Merkittävä osa työllisyyspalveluiden kehittämistyöstä tapahtuu ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien projektien kautta. Petra - Nuoret työhön ja kouluun -hanke sekä Tarmo-hanke on toteutettu ESR-rahoituksella. Petra-hankkeessa kohderyhmänä ovat vantaalaiset alle 25-vuotiaat työttömät nuoret. Petrassa toimitaan yhteistyössä Vantaan TE-toimiston kanssa. Tarmo-hankkeessa kehitetään Vantaan Valon pajatoimintaa. Tarmo-hanke päättyy Molemmat hankkeet työllistävät 11 henkilöä.

10 210 Perustelut Vantaan työttömyysaste on pitkään ollut Uudenmaan heikoimpia. Tavoitteena on ollut päästä kohti maakunnan keskiarvoa, mutta epävarma taloustilanne sekä lomautukset ja irtisanomiset työssäkäyntialueella ovat pitäneet työttömyysluvut korkeina ja jopa nostaneet niitä monipuolisista toimista huolimatta. Sekä pitkäaikaistyöttömyys että nuorisotyöttömyys ovat erittäin huolestuttavalla tasolla. Siksi riittävät ja oikein kohdistetut, jopa radikaalit panostukset työllisyyden hoitoon ovat välttämättömiä. Kunnat rahoittavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille eli ns. passiivituen saajille. Kela perii kunnilta työmarkkinatuen rahoituksen kuntaosuuden. Kunnan rahoitettavaksi eivät kuulu maksetut työmarkkinatuet niiltä jaksoilta, joina henkilö on osallistunut aktiivitoimiin. Siten on tärkeää, että edelleen jatketaan ja kehitetään tämän asiakasryhmän aktivointipalveluja. Tämän vuoksi kuntouttavassa työtoiminnassa jatketaan ns. starttiryhmätoimintaa myös vuonna Kuntouttavassa työtoiminnassa lisätään ja monipuolistetaan kuntouttavan toiminnan ryhmätoimintaa ja yksilötoimintaa asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään työttömän asiakkaan asiakasohjaukseen, jonka kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä TE-toimiston ja sosiaalitoimen kanssa. Työllisyyspalveluiden menoista huomattava osa kohdistuu kaupungin sisäisen tuetun työllistämisen (ns. palkkatukityöllistäminen) rahoittamiseen. Viime vuosina toiminnan volyymi on kasvanut voimakkaasti. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi vuonna 2011 tuloksellisuustarkastuskertomuksessaan, että julkiselle ja kolmannelle sektorille tapahtuvan palkkatukityöllistämisen vaikuttavuus on asiakkaan kannalta heikkoa. Vuonna 2012 työllisyyspalvelut tulee kiinnittämään enemmän huomiota toteutuvien palkkatukityösuhteiden vaikuttavuuteen painottamalla työsuhteiden jatkomahdollisuutta palkkatukijakson jälkeen sekä korostamalla oppisopimuksia ja useista eri toimenpiteistä koostuvien työllistämispolkujen merkittävyyttä. Petra - Nuoret työhön ja kouluun -hanke toimii samassa kiinteistössä Myyrmäen TE-toimiston ja TYPin kanssa. Hankkeessa nuoria työttömiä ohjataan tehostetusti työhön ja muihin toimenpiteisiin ja annetaan yksilöllistä neuvontaa ja tukipalveluita. Hankkeessa tehdään myös sukupuolivaikutusten arviointi. Tarmo-hankkeen työpajatoiminta Minkkitiellä päättyy Myös Tarmon osalta asiakasohjaus on kriittinen kohta, johon tullaan hankkeen loppuaikana kiinnittämään erityistä huomiota. Vuoden 2012 aikana varaudutaan käynnistämään myös uusi työllisyyshanke. Työllisyyspalvelut varautuu vuonna 2012 vastaamaan osaltaan vuoden 2011 tapaan maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen tähtäävän pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion aiesopimuksen toteutuksesta. Vantaalaisten järjestöjen ja yritysten työllistämistoimintaa tuetaan edelleen. Erityistä huomiota kiinnitetään yrityksiin tapahtuvan tuettuun työllistämiseen. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstö Tarveindikaattorit Työttömien työnhakijoiden määrä %/työvoima ,7 9,2 8,6 8,5 8,4 8,4 Projektien lukumäärä Projektien kust e Toimitilojen pinta-ala (ei järj.) Toimitilojen kust e (ei.järj.) Järjestöille osoitetut tilat pinta-ala Järjestöille annettu vuokratuki 1000 e

11 KULTTUURIPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Kulttuuripalvelut huolehtii kaupungissa harjoitettavan taide- ja kulttuuritoiminnan sekä taiteen perusopetuksen edistämisestä, tukemisesta ja järjestämisestä yhteistyössä taiteilijoiden, kulttuurilaitosten ja -yhteisöjen kanssa kaupungin eri toimialojen välistä, alueellista ja seudullista yhteistyötä kehittäen. Kulttuuripalvelut järjestää korkeatasoisia, elämänlaatua ja hyvinvointia edistäviä taide- ja kulttuuritoimintoja, elämyksiä ja kokemuksia kaikille kuntalaisille, erityisesti lapsille ja nuorille. Toiminnan tavoitteena on esteettinen ja virikkeellinen kaupunkiympäristö, jossa elävä kaupunkikulttuuri tehdään näkyväksi osaksi omaa kotikaupunki-identiteettiä. Talousarviokauden 2012 alusta toimintaa ohjaa uudistettu kaupunkitasoinen kulttuurin toimintasuunnitelma vuosille Oman painotuksensa toimintaan tuo myös Vantaan osallisuus World Design Capital hankkeessa. Kulttuuripalvelut järjestää useita WDC-tapahtumia ja näyttelyitä eri puolilla Vantaata. Kansainväliset hankkeet Jinanin, Slupskin sekä Frankfurt am Oderin kanssa tuovat tapahtumia Vantaalle ja parantavat Vantaan taide-elämän näkyvyyttä maailmalla. Kansainvälisten hankkeiden ja tapahtumien määrä lisääntyy taloussuunnitelma aikana. Yritysyhteistyötä yrityselämän sekä muiden toimialojen sekä nuoriso- ja liikuntapalveluiden kanssa on kehitetty moninaisin yhteistyöprojektein. Toiminta-avustusta saavien yhteisöjen kanssa aloitetaan sopimusten uusiminen tavoitteena saumattomampi yhteistyö.

12 212 Vantaa-sopimuksen edellyttämä palvelutason säilyttämisessä on onnistuttu. Ulkopuolisen rahoituksen avulla ja kumppaneiden kanssa toteutettavan tuotannon osuus on kasvanut ja kasvaa edelleen. Perustelut Kulttuuripalvelut ovat oleellinen osa ihmisten arkea, jolla vahvistetaan osallisuutta, luovuutta ja henkistä hyvinvointia sekä ylläpidetään kulttuuriperintöä ja infrastruktuuria. Kulttuuripalvelut tukee monipuolisia paikallisia ja alueellisia kulttuuri- ja taidetapahtumia, avustaa taiteilijoita, harrastustoimintaa ja kotiseututyötä. Monipuolisia, laadukkaita kulttuuripalveluita, taiteen perusopetusta sekä lasten ja nuorten tavoitteellisia taideharrastusmahdollisuuksia järjestetään kaikilla palvelualueilla. Vantaan kulttuuripalvelut on ollut valtakunnallisen opetus- ja kulttuuriministeriön perustaman ja tukeman valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten Taikalamppuverkoston jäsen vuodesta Vantaa jatkaa verkoston jäsenenä kaudella Verkoston jäsenenä Vantaan kehitystehtävät liittyvät tanssitaidekasvatuksen tukemiseen, taidekasvatustyön kehittämiseen kaupungin eri toimialojen välillä sekä monikulttuurisen lastenkulttuuritarjonnan edistämiseen. Museot Kaupungin museoiden tehtävänä on tallentaa, säilyttää, hoitaa, tutkia ja pitää esillä kulttuurihistorian ja kuvataiteen alojen aineistoa, ilmiöitä ja tietoa. Museot toimivat kulttuuriperinnön ja taidemaailman ilmiöiden asiantuntijoina. Taidemuseo hallinnoi Vantaan kaupungin taidekokoelmia. Kokoelmateoksiin liittyvät tehtävät, kuten talletukset, konservointi, dokumentointi ja kartuttaminen kuuluvat taidemuseon vastuualueisiin. Alkavan talousarviokauden aikana taidemuseossa aloitetaan julkisen taiteen konservointitarpeen arviointi ja konservointi. Vantaan kaupunginmuseon perusnäyttelyssä Tarinamme Helsingestä Vantaaksi avautuu WDC2012-statuksen saanut näyttelyosio Kivikauden Design. Suosittuja matkalaukkunäyttelyitä 1950-luvusta sekä leikkikaluista esitellään palvelutaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Museo tallentaa aktiivisesti Vantaan nykypäivää ja osallistuu nykydokumentointiprojekteillaan kulttuurihistoriallisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöhön sekä pääkaupunkiseudun museoiden yhteistyöhön. Håkansbölen kartanon sisätilojen kunnostus käynnistyy ja kartanon esineistön luettelointi ja konservointi jatkuu. Vantaan taidemuseo vastaa kahden näyttelyn ja niihin liittyvien oheisohjelmien järjestämisestä. Vuoden 2012 näyttelyt ovat WDC2012-statuksen ja -rahoituksen saanut muotoilijapari Elina Aallon ja Klaus Aallon kuratoima Kauneus - 6 näytöstä sekä Drawing in Flesh, piirtämistä ajattelun välineenä tutkiva näyttely, pedagogiikka- ja tutkimusprojekti, jonka kuratoi TaM Mika Karhu. Alkavan talousarviokauden aikana tullaan määrärahojen niin salliessa aloittamaan julkisen taiteen konservointityö, jossa selvitetään teosten kunto ja konservointitarve sekä kiireellisyysjärjestys. Museoiden laskennalliset valtionosuudet ovat kasvaneet kolmen edellisen vuoden aikana. Valtio on ilmoittanut vähentävänsä valtionosuuden määrää, jos sitä ei kohdenneta suoraan museoiden henkilöstömenolisäyksiin. Lastenkulttuuri Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut / Lastenkulttuuri järjestää korkeatasoisia ja monipuolisia taide- ja kulttuuritoimintoja, elämyksiä ja kokemuksia vantaalaisille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen tavoitteenaan lasten ja nuorten kasvun tukeminen taide- ja kulttuurikasvatuksen keinoin. Monipuolisia ja laadukkaita kulttuuripalveluita, taiteen perusopetusta sekä lasten ja nuorten taide- ja kulttuurikasvatusta järjestetään kaikilla palvelualueilla. Lastenkulttuuriyksikkö toteuttaa yhteistyössä kaupungin eri toimialojen, kulttuurilaitosten- ja yhteisöjen, taiteilijoiden, taidekasvattajien sekä Taikalamppu-projektin kanssa Vantaan esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelmaa , joka on hyväksytty Vantaalla työ- ja opetussuunnitelmien liitteeksi ja uudistettu syksyllä Suuri muutos on se, että taiteen eri alat kuten tanssi, teatteri, sanataide, muotoilu, kuvataide, valokuvaus, sirkus, käsityö, musiikki ja arkkitehtuuri nivoutuvat osaksi koulupäivää edistämään lasten välistä tasa-arvoa, elämyksellistä oppimista ja hyvinvointia eri luokka-asteiden mukaisesti. Tavoitteena

13 213 on tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet lapsille ja nuorille osallistua oman kaupungin taide- ja kulttuurielämään asuinalueesta riippumatta. Vantaan kaupungin kulttuuripalveluiden johdolla vuoden 2012 World Design Capital kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti) toteuttavat yhdessä projektin, jossa kaupunkien kaikki esikoululaiset saavat kokemuksen muotoilusta. Hankkeessa tuotetaan jokaiseen esiopetusryhmään jaettava laatikko nk. Muotoilijan aarrearkku. Tuotantoyksikkö Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut / Kulttuurintuotanto palvelee kaupunkilaisia monipuolisella, näkyvällä ja osallistavalla kulttuuritarjonnalla alueiden erityispiirteet huomioon ottaen. Tuotantoyksikön tehtävään kuuluu alueellisen kulttuuritarjonnan takaaminen, monipuolisten kulttuurikokemusten tuottaminen, pääkaupunkiseutuyhteistyön kehittäminen, kansainvälisten yhteyksien solmiminen sekä kulttuuriseen toimintaan liittyvät avustukset. Kulttuurituotantoyksikön painopistealueisiin kuuluu etenkin aikuis- ja seniorityön sisältöön panostaminen, ruotsinkielisten kulttuuripalveluiden saatavuuden varmistaminen sekä monipuolisen kulttuuritarjonnan takaaminen koko kaupungissa. Alueellista kulttuuriyhteistyötä kehitetään eri toimialojen, kulttuurilaitosten, taiteilijoiden ja kolmannen sektorin eri taiteenalojen toimijoiden kanssa korostaen niitä kulttuurin ja taiteen erityispiirteitä jotka kukoistavat Vantaalla. Pääkaupunkiseutuyhteistyöhön panostetaan erilaisten taide- ja kulttuuriprojektien kautta ja hyödynnetään metropolialueen tuomat synergiat mm. kiertuetoiminnan ja yhteisprojektien kautta. Kansainvälisten yhteyksien, kulttuuriviennin ja -tuonnin kautta aikaansaadaan raikkaita, monipuolisia ja kiinnostavia tuotantoja ja kokonaisuuksia, jotka osaltaan rakentavat kaupungin identiteettiä varteen otettavana kulttuurin areenana. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstö Toiminnan volyymi Yleisömäärä/lastenkulttuuriyksikkö Tapahtumien määrä/lastenkulttuuri Kulttuuritapahtumien yleisömäärä Kulttuuritapahtumien määrä Taiteen perusopetukseen osallistujat Taiteen perusopetukseen osallistujista vuotiaita % Avustusta saaneiden järjestöjen ja toimintaryhmien lukumäärä näyttelyt museoissa: kaupunginmuseossa taidemuseossa kävijämäärät museoissa: kaupunginmuseo taidemuseo

14 LIIKUNTAPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos Toiminnan kuvaus Liikuntapalvelut edistää ja tukee liikunnan harrastamista ja luo harrastamiselle edellytyksiä Vantaalla. Pääprosesseja on kolme: 1. liikuntajärjestöjen toiminnan tukeminen, 2. liikuntapaikkojen kunnossa- ja ylläpito sekä 3. liikuntatoiminnan järjestäminen pääsääntöisesti liikuntajärjestöjen toiminnan ulkopuolelle jääville. Perustelut Jukolan Viesti 2012 järjestetään Hakunilassa ja Sipoonkorvessa. Tapahtuman päätoimipiste on Hakunilan urheilupuisto. Urheilupuiston ympäristöä ja varustelua parannetaan tapahtuman tarpeita vastaaviksi. Tapahtumaan odotetaan osallistujaa kilpailijoina ja katsojina. Hankkeen rahoitus hoidetaan keskitetysti keskushallinnosta. Hakunilan uimahallin laajennusosa valmistuu vuoden 2012 alussa. Martinlaakson urheilupuiston tekojäärata otetaan käyttöön. Kulomäen ja Kaivokselan lähiliikuntapaikat valmistuvat. Hiekkaharjun urheilupuiston perusparannustyö alkaa, urheilupuistoon on suunniteltu tekojäärata ja suorituspaikkojen perusparannus ja monipuolistaminen. Vetokannaksen ulkoilualue ja uimaranta avataan yleisökäyttöön kesällä. Peltolan kaarihalli poistui käytöstä vuonna Hakunilan kalliosuojan uusi salibandykaukalo osin korvaa kaarihallin.

15 215 Liikuntapaikoilla kaiken kaikkiaan tehdään tavanomaisia vuosikunnostustöitä. Liikuntapaikkayksikön omaisuuden kuntoa ja irtaimen omaisuuden elinkaarta seurataan tilojen, koneiden ja laitteiden huoltokirjojen avulla. Elmon liikuntapuiston suunnittelu jatkuu. Liikuntapaikkojen toteuttamiseksi Vantaalla selvitetään kumppanuuksia ja etsitään uusia rahoitus- ja toteuttamismalleja. Pääkaupunkiseudun yhteistyötä kehitetään ja osallistutaan yhteisiin kehittämis- ym. hankkeisiin. Liikunnan kurssitoiminnan painopisteenä ovat edelleen erityis- ja terveysliikunnan ja ikääntyvän väestön tarpeet. Ikääntyvien liikunnan palveluita lisätään ja kehitetään resurssien mukaan. Uusien toimipisteiden (Koivukylän vanhustenkeskuksen liikuntatilat, Hakunilan uimahallin kuntosali) liikuntaryhmiä perustetaan olemassa olevilla resursseilla. Liikunta-apteekki -toiminnan erilaisten toimintamallien kehittämistä jatketaan ja selvitetään mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen Korson, Tikkurilan ja Hakunilan lisäksi Länsi-Vantaalle. Liikuntaneuvoloiden toimintaa Tikkurilan ja Myyrmäen urheilutaloilla tehostetaan ja markkinoidaan kohderyhmien saavuttamiseksi. Terveysliikunnan edistämisen yhteistyömuotoja kehitetään ja lisätään kaupungin ja kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa. Liikuntajärjestöjen toimintaa tuetaan avustuksin ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja, joissa järjestöt voivat toimintaansa harjoittaa. Avustusmääräraha on vuoden 2011 tasossa. Avustusten sähköinen hakujärjestelmä otetaan käyttöön (toimialan yhteinen hanke). Liikuntatilojen ja - paikkojen käyttövuorojen jakoprosessia kehitetään edelleen siten, että liikuntajärjestöt osallistuvat entistä enemmän valmisteluun ja pääsevät siten vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Liikkuva koulu -hankkeen toiminta laajenee kaikkiin Länsi-Vantaan alakouluihin lukuvuoden aikana. Sporttia kaikille - liikuntaa kotouttavasti Vantaalla -hankkeen toiminta käynnistyi syksyllä 2011 ja sitä laajennetaan ja vakiinnutetaan. Liikunta nuorille -hanke yhdessä nuorisopalveluiden kanssa jatkuu. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstö Tarveindikaattorit Liikunnan harrastajien määrä, % asukkaista Liikunnallisesti passiiviset, % asukkaista Toiminnan volyymi Sisäliikuntatilojen kävijämäärä uimahallit, kuntosalit liikuntasalit Liikuntakurssien kävijät, käynnit - kävijät / ryhmien määrä Laatu ja vaikuttavuus Asukastyytyväisyys Asiakastyytyväisyys - uimahallit 3,74 3,9 3,9 - kuntosalit 3,84 4,1 4,1

16 216 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tuottavuus ja tehokkuus Kokonaiskulut, e/as. 73, Toimintatuotot, e/as. 10, Avustukset, e/as. 5,4 5,4 5,4 5,4 5,4 5,4 avustettava jäsenmäärä, % asukkaista Uimahallikäynnin kustannus, e/käynti 5, uimahallien verorahoitusosuus, % Toimitilat Toimitilojen lukumäärä Toimitilaneliöt Sisäliikuntatilojen varausaste, % 74,

17 NUORISOPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot Menot Toimintakate Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot Maksutulot Tuet Muut tulot Sisäiset tulot Tulot yhteensä Henkilöstömenot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Materiaalin ostot Avustukset Vuokrat Muut kulut Menot yhteensä Toimintakate Poistot Yk-lisät Laskennalliset yhteensä Tilikauden tulos vuotiaiden määrä (1.1.) ja 2021 muutos muutos ikäryhmä v v v Nuorisopalvelujen piiriin kuuluvien vuotiaiden joukossa etenkin vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2016 mennessä, mutta kääntyy sen jälkeen laskuun niin, että heitä on kymmenen vuoden päästä suunnilleen sama määrä kuin nyt. Tämän ikäryhmän vanhempi osa, vuotiaat, sen sijaan kasvaa kiihtyvällä vauhdilla pääosin muuttoliikkeen seurauksena.

18 218 Toiminnan kuvaus Nuorisopalveluiden tehtävänä on parantaa vantaalaisten nuorten kasvu- ja elinoloja sekä luoda edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Perustelut Jokaisella palvelualueella tehdään nuorisotyötä verkottuneena eri tahojen kanssa asiakaslähtöisesti. Kumppanuus- ja vertaisyhteistyötä kehitetään. Syrjäytymisen estäminen ja osallisuuden tukeminen ovat nuorisotyön tärkeimmät tavoitteet Nuorten osallisuus, kasvatuksellinen ohjaus sekä yhteiskunta- ja koulutustakuun toteuttaminen ovat keskeinen osa syrjäytymisen estämistä. Työtä tehdään monialaisena yhteistyönä sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Nuorisopalveluiden palveluverkon lähtökohtana on saada uusille alueille monipuoliset nuoriso- ja asukastilat sekä se, että vanhoja alueita kehitetään tasapuolisesti. Nuorisotilat ovat tärkeitä toimintatiloja kaikille ikäryhmille. Vuoden 2011 alusta tuli voimaan nuorisolain muutos. Lakiin on lisätty säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöstä sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. Lain tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut sekä tehostaa nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi. Vantaalla lakia toteutetaan jo monilta osin. Tutkimusten mukaan lapsiperheiden köyhyys on kasvanut koko maassa, niin myös Vantaalla. Ennalta ehkäisevään työhön kannattaa panostaa. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa noin euroa vuodessa (VTV 2007 raportti). Johtamisjärjestelmästä tehdään itsearviointi. Alueellinen nuorisotyö Alueellisen nuorisotyön painopiste on nuorten osallisuutta ja kuulemista edistävien työmuotojen kehittämisessä. Kiusaamiseen ja rasismiin puututaan entistä määrätietoisemmin laaditun toimintamallin mukaisesti. Nuorisotalojen toimintaa monipuolistetaan mm. kulttuurista nuorisotyötä ja liikuntaa lisäämällä yhteistyössä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kanssa. Harrastustoimintaan haetaan edelleen ELY:n rahoitusta. Lasten ja nuorten Vantaa - osallisuushankkeen jalkautus jatkuu Hanketta tukee OKM. Lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi toiminnassa aloitetaan. Erityisnuorisotyön painopiste on vuotiaiden nuorten auttamisessa. Erityisnuorisotyössä painotetaan yhteistyötä oppilashuoltotyöryhmien ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Ankkapartiotoimintaan koulutetaan uusia vapaaehtoisia ja toimintaa kehitetään. Eri alueille jalkautetaan Mikkolasta ja Hakunilasta alkanutta vertaisohjaajatoimintaa. Vertaisohjaajat toimivat ohjaajina nuorisotiloissa toisten samanikäisten nuorten kanssa joko itsenäisesti tai ohjaajien tukemana. Kesäleirejä toteutetaan kaikilla leirialueilla yhdessä järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa. Kesä- ja lomatoimintaa järjestetään yhteistyössä muiden tulosalueiden ja järjestöjen kanssa. Toiminta on tärkeä osa vantaalaisten lasten lomatoimintaa. Leirit ovat avoimia kaikille vantaalaislapsille. Nuorten työpajatoiminta Nuorten työpajatoiminnan tavoite on nuorten elämänhallinnan ja jatkokoulutukseen pääsyn tukemisessa. Työttömyyden ennustetaan kasvavan talouden kasvun hidastumisen takia. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen panostetaan edelleen. Hallitusohjelmassa panostetaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen vuonna Tavoitteena on saada kaikille työttömille nuorille työharjoittelu-, oppisopimus-, palkkatuki- tai työpaikka ennen kolmen kuukauden työttömyyttä. Lisäksi vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille nuorille taa-

19 219 taan ennen kuukauden kulumista työpaikka, työharjoittelupaikka tai työpajapaikka. Lain toteuttaminen edellyttää myös kaupungin rahoituksen lisäämistä palkkatukiin ja oppisopimuksiin. Vantaalla on puutetta toisen asteen koulutuspaikoista. Puutetta osaltaan korvamaan on nuorisopalveluissa kehitetty nuorten tuettujen oppisopimusten malli. Siitä saadut kokemukset ovat erinomaiset, 94 prosenttia valmistuneista on sijoittunut työhön. Yhteistyötä lisätään TE-toimiston ja yritysten kanssa. Työpajatoiminnassa on aloituspaikkaa. Tuettujen oppisopimusten määrää lisätään ja toiminnan kehittämistä jatketaan. Nuoret ovat kehittämisessä mukana. Nivelvaiheyhteistyö Nuorisopalvelut on mukana peruskoulun nivelvaiheen yhteistyön ja palveluiden kehittämisessä opetuspalveluiden, sosiaalitoimen ja TE-toimiston kanssa. Vuonna 2010 käynnistettiin Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä, johon on myös yhdistetty nuorisolain mukainen etsivä nuorisotyötyö (OKM:n rahoitus). Keskus vastaa niiden nuorten ohjauksesta, jotka eivät ole sijoittuneet peruskoulun jälkeen. Lisäksi Kipinässä tuetaan ja ohjataan muihin palveluihin mm. mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria. Etsivän työn painopiste on monikulttuuriset nuoret ja yhteistyö perheiden kanssa. Vailla peruskoulun päättötodistusta oleville pääasiassa maahanmuuttajanuorille suunnattua ESR-hanke jatkuu yhteistyössä opetustoimen ja TE-toimiston kanssa. Hankkeessa kehitettään valtakunnallista mallia, jonka perusteella myös ministeriöt kehittävät lainsäädäntöä mm. kustannusten jaon osalta. Muu toiminta Kestävään kehitykseen ja ympäristökasvatukseen panostetaan. Verkkonuorisotyötä sekä nuorisotiedostusta ja neuvontaa kehitetään edelleen PKS-yhteistyönä. Tavoitteena on kouluttaa lisää vertaistiedottajia. Nuorisotiedotuksessa ja neuvonnassa painopiste on verkossa ja nuorisotaloilla tapahtuvassa tiedottamisessa. Verkkonuorisotyön kehittämistä rahoittaa OKM kahdessa hankkeessa, joista toista valtakunnallista hanketta hallinnoi Helsinki. Järjestöjen työssä näkyy aiempaa enemmän moniongelmaisia lapsia ja nuoria, joiden kanssa työskentelyyn kaikilla järjestöillä ei ole resursseja. Järjestöjen taloudellinen tilanne on edelleen heikentynyt, mikä vaikuttaa lasten ja nuorten toiminnan määrään. Paineita on siksi myös lisätä avustuksia ja muuta tukea. Kumppanuuksia kehitetään ja etsitään uusia toimintatapoja tukea järjestöjä. Monikulttuurisessa työssä lisätään yhteistyötä kotien ja monikulttuuristen järjestöjen kanssa sekä parannetaan neuvontaa ja tiedottamista. Ruotsinkielistä nuorisotyötä kehitetään edelleen seudullisena yhteistyönä ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa uuden strategian pohjalta. Seudullisen yhteistyön painopisteinä ovat edelleen toiminnan arvioinnin kehittäminen, koulutus, edunvalvonta sekä yhteiset hankkeet ja tutkimus. Uusi Nuorisovaltuusto (NUVA) aloittaa. Nuva on laatinut vuonna 2011 strategian ensimmäisenä koko maassa. Sitä aletaan toteuttaa vuonna Nuvan asemaa vahvistetaan ja näkyvyyttä lisätään. Yhteistyötä koulujen oppilaskuntiin kehitetään edelleen. Henkilöstö Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuuteen panostetaan koulutusta lisäämällä ja kehittämällä toimintatapoja. Nuorisotyöntekijöiden riittävään määrään nuorisotaloilla kiinnitetään erityistä huomiota myös turvallisuussyistä. Henkilöstön työnhallintaan ja muuhun työhyvinvointiin panostetaan.

20 220 Uudet nuorisotilat, skeittipaikat ja perusparannukset Marja-Vantaalla Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila valmistui kesällä Martinlaakson uusi nuorisotila avataan tammikuussa Riittävät toimintaresurssit tiloille tulee turvata. Hiekkaharjun nuorisotilan perusparannus alkoi kesällä 2011 ja jatkuu kesään Tonttulan nuorisotilaan tehdään tarveselvitys. Skeittipaikkasuunnitelman mukaisesti vuonna 2012 toteutetaan useita skeittipaikkoja eri puolille kaupunkia. Keskeiset kehittämishankkeet Nuorisopalveluiden kehittämishankkeet ovat nuorisolain, kaupungin strategian ja hallitusohjelman mukaisia. Niihin saadaan OKM:n, ELY:n ja ESR:n pitkäaikaista rahoitusta. Hankkeet toteutetaan monialaisena yhteistyönä. Keskeiset hankkeet ovat: Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä, johon on yhdistetty etsivä nuorisotyö. Hankkeen painopiste on erityisesti peruskoulun päättäneiden jatko-opintoihin ohjauksessa. Työpajatoiminnan kehittämishanke ja peruskoulu päätökseen -hanke, joka on tarkoitettu pääasiassa vuotiaille vailla peruskoulun päättötodistusta oleville. Hankkeessa kehitetään valtakunnallista mallia. Nuorisotyössä huomioidaan poikien moninkertainen syrjäytymisriski, mikä näkyy mm. siinä, että poikia on toiminnassa yli 60 prosenttia. Työmuotoja kehitetään. Tyttöjen erityistarpeisiin panostetaan levittämällä Arkin tyttöjen huoneesta saatuja kokemuksia muille alueille. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaismäärä Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstö Tarveindikaattorit Alle 25-v. työttömien nuorten määrä Toiminnan volyymi Kävijämäärä nuorisotiloissa Työpajatoiminnassa aloittaneiden määrä Avustusta saaneiden järjestöjen ja toimintaryhmien lkm Leirialueiden kävijämäärä Laatu ja vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Tuottavuus ja tehokkuus Käyttömenot/alle 29-v 98,1 91,2 95,6 98,6 97,9 97,1 Avustukset/alle 29 v. 5,1 5,8 5,8 5,8 5,8 5,7 Nuorten sijoittuminen työpajajakson jälkeen, nuorista työttömänä 6 kk ja 12 kk pajajakson päättymisen jälkeen 6 kk 30 % 25 % 20 % 15 % 15 % 15 % 12 kk 25 % 25 % 20 % 15 % 15 % 15 % Toimitilat Toimitilojen kokonaismäärä Toimitilojen neliöt

velkaohjelma Talouden tasapainottamis- ja Toimialan esitys

velkaohjelma Talouden tasapainottamis- ja Toimialan esitys Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma Toimialan esitys Kaupunginvaltuuston seminaari Vapaa-aika ja asukaspalvelut Toimialan johtajan vs. Heidi Nygren Palvelutarpeen kehitys (esim. väestönkasvu, ikärakenne)

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Nuorisopalvelujen projektit (1/2)

Nuorisopalvelujen projektit (1/2) Nuorisopalvelujen projektit (1/2) 1. Alueellista yhteisöllisyyttä ja -toimintaa tukevat hankkeet Nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden uusi aalto Päihdetyö mediakasvatuksen keinoin Nuorten Vantaa osallisuus-

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Toimintakate/Vapaa-ajan lautakunta (1 000 ) TP 2014

Toimintakate/Vapaa-ajan lautakunta (1 000 ) TP 2014 Tulosalue: 700 Toimintatulot 133 354 146 400 0 146 400 133 239-13 161-0,1 Toimintamenot -1 067 599-1 048 800 0-1 048 800-1 018 533 30 267-4,6 Toimintakate -934 245-902 400 0-902 400-885 294 17 106-5,2

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 73

KULTTUURILAUTAKUNTA 73 KULTTUURILAUTAKUNTA 73 Palvelu: Kulttuuripalvelut Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon.

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon. SIVISTYSTOIMI Sitovat tavoitteet, niiden tavoitetaso sekä toteutumisen arviointi Liite käyttösuunnitelmaan 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO 1. Sivistystoimi toimii kaupungin Aino Health Management

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut raittiustyö Sivistyslautakunta

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014

TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Hallintokunta Sitovuustaso Kustannuspaikka Vapaa-aikalautakunta Liikunta ja urheilu 434, 437, 445 ja 465 Järjestetään monipuolisia liikuntamuotoja eri-ikäisille kuntalaisille.

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset.

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset. Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011. Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys

ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011. Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys 1 ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011 Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys TE-toimiston alueella oli joulukuun 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa. Ulla Viskari-Perttu. Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012)

Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa. Ulla Viskari-Perttu. Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012) Projektisuunnitelma Valokuvasta voimaa Ulla Viskari-Perttu Humanistinen ammattikorkeakoulu 2012 (30.1.2012) 1 Valokuvasta voimaa - työpaja Projektin kuvaus ja tavoitteet Projektin tavoittena on ehkäistä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN TOIMENPIDEOHJELMA 2013-2016

VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN TOIMENPIDEOHJELMA 2013-2016 VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN TOIMENPIDEOHJELMA 2013-2016 VISIO Asikkalassa on vetovoimaiset, laadukkaat ja asumisviihtyvyyttä lisäävät vapaaaikapalvelut, jotka tukevat kuntalaisten hyviä elinolosuhteita ja kehittymistä,

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Vannu ry. Perustettu huhtikuussa 2006

Vannu ry. Perustettu huhtikuussa 2006 VANTAAN NUORISOJÄRJESTÖT - Vannu ry Perustettu huhtikuussa 2006 YLEISTÄ VANNUSTA Vantaan alueella a toimivien alueellisten nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen yhteistyöelin. Tehtävänä edunvalvonta ja

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Viranomaistyön käytännöt ja toteuttaminen

Viranomaistyön käytännöt ja toteuttaminen Viranomaistyön käytännöt ja toteuttaminen Nuorisopalveluiden johtaja Eija Ahola, Vantaan kaupunki Nuorisolakiuudistuksen koulutuskierros,, Helsinki Kiasma Sisältö monialaisen yhteistyön taustaa ja onnistumisen

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen VISIO 2025 Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa

Lisätiedot