Johdannaiset ja Euroopan vakautusmekanismi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdannaiset ja Euroopan vakautusmekanismi"

Transkriptio

1 Johdannaiset ja Euroopan vakautusmekanismi Author : anttir Joululomalla sattumalta katsottu Maija Poppasen Fidelity Fiduciary Bank Sing Along Song, Vallankumouksen hedelmien EKP-sarja ja joululahjaksi saatu Dr. Doomin Kriisitaloustiede kirvoittivat muutaman ajatuksen arvopaperistamisesta. [youtube] Jos jotain haluaisi kuulla vielä nykyäänkin, niin Disneyn selittämässä kaikille maailman lapsille, että pankkiirit kusettaa ja lujaa. Mitä Maija Poppasen varsin todenmukaisessa kuvauksessa pankkiirien epärehellisyydestä jätettiin kuitenkin mainitsematta, on se, että pankkeja koskevat samat pelisäännöt kuin muitakin toimijoita kilpailullisilla markkinoilla: asiakas on aina oikeassa. Markkina-asemaansa kasvattaakseen jokainen pankki joutuu kilpailemaan muiden pankkien kanssa kaiken aikaa halvemmista ja riskittömimmistä, mutta kuitenkin korkeatuottoisemmista talletus-, sijoitus-, lainapalveluista. Näihin moninaisiin mekanismeihin, joilla pankki pyrkii maksimoimaan omat voittonsa ja ulkoistamaan riskinsä, kriittinen taloustiede, yhteiskuntatiede, kansalaisjournalismi tai blogosfääri eivät voi koskaan uhrata liiaksi aikaansa ja vaivaansa. Ensimmäisessä osiossa pohjustetaan arvopaperistamisen yleinen logiikka ja jälkimmäisessä osiossa tarkastellaan Euroopan vakautusmekanismia osana arvopaperistamista. 1 / 10

2 I Arvopaperistaminen 1970-luvulla asuntolainamarkkinoilla keksittiin rahoitusinnovaatio - luottojen arvopaperistaminen (securitization). Arvopaperistaminen on toimenpide, jossa pankit lukuisissa muodoissaan keskuspankkeina, pankkiiriliikkeinä, investointipankkeina jne. yhdessä erilaisten luotonluokittajien kanssa luovat AAA-luokan [1] investointikohteita epämääräisestä määrästä nippuun lyötyjä velkakirjoja. Arvopaperistamisessa on kyse rahoitusmarkkinoiden alkemiasta nykymuodossaan: kaikenlaisen roskalainan ja paskapaperin tislaamisesta kultaakin (joskin jalometallien arvot ovat pörssiromahduksen jälkeen nousseet kohisten) arvokkaammiki sijoituskohteiksi, johdannaisiksi. Ideaalitapauksessa arvopaperistamisesta hyötyvät kaikki: lainaajat saavat velkansa halvalla, pankki ulkoistaa luottoriskin [2] ja realisoi myöntämästään lainastaan voitot heti, luotonluokittajat saavat tuntuvan korvauksen rahoitusalkemian kannalta välttämättömistä palveluksistaan ja sijoittajat saavat haluamansa korkean tuoton sijoitusinstrumentin. Näin siis jossain Alan Greenspanin märissä iltapäiväunissa, joissa asuntojen hintojen loputtomalta näyttävä hintojennousu saa ihmiset ottamaan loputtomasti lisää velkaa ja keinottelijat keinottelemaan entistä velkavetoisemmin ja vauhtisokeammin. Kenties modernin taloustieteen piirissä yleisimmin hyväksytty selitys finanssikriisistä kuvaa arvopaperistamista moraalikadon (moral hazard) käsitteen kautta. Yksinkertaistaen moraalikadon voidaan sanoa johtuvan siitä, että vallitsevissa institutionaalisissa rakenteissa pankeilla ei ole minkäänlaista motivaatiota tarkastaa lainanhakijoiden taustoja, sillä arvopaperistamisen ansiosta pankki voi ulkoistaa luottoriskin sijoittajille ja vetää vielä välistä sievoiset palkkiot. Ongelma on siinä, että arvopaperistamisen seurauksena pankeista ja luotonluokittajista eli niistä, joiden piti huolehtia riskeistä, tuleekin riskien suurimpia vähättelijöitä ja aikaa myöten paisuttelijoita. Keskuspankkien leipälaji on työllisyyden sijaan rahan määrän, hintojen ja ostovoiman kontrollointi. Tarinan mukaan rahan hinta on velasta peritty korko. Kuten minkä tahansa muunkin hyödykkeen kohdalla, rahan hintaan vaikuttaa sen tarjonnan määrä: rahan tarjonnan kasvaessa korko eli rahan hinta laskee ja tarjonnan laskiessa rahan hinta kasvaa. Rahan määrä vaikuttaa myös kaikkien muiden hyödykkeiden hintoihin: kun rahan määrä kasvaa, rahan ostovoima heikkenee ja hinnat nousevat (inflaatio) ja päinvastoin (deflaatio). Näitä molempia vakaan talouskasvun kannalta haitallisia ilmiöitä hillitäkseen keskuspankki pyrkii säätelemään liikkeessä olevan rahan määrää ohjauskorkoaan muuttamalla: ohjauskorko laskee, kun keskuspankki ostaa markkinoilta velkakirjoja ja lisää täten kierrossa olevan rahan määrää ja vastaavasti ohjauskorko kasvaa, kun keskuspankki ottaa myymistään velkakirjoista saadut rahat syrjään kierrosta. [3] Arvopaperistamisen mahdollistaa perimmiltään hallituksia ja keskuspankkeja ohjaava uusliberaali talouspolitiikka, jossa keskuspankin keskeisimmäksi tehtäväksi on muodostunut inflaation hillitseminen. Arvopaperistamisen mahdollistaa rahoitusmarkkinoilla oleva löysä raha, joka takaa pankkien halvan rahansaannin, minkä seurauksena ne voivat antaa väljillä (mutta petollisilla) lainaehdoilla halpaa rahaa esimerkiksi valtioille, yrityksille ja kotitalouksille 2 / 10

3 arvopaperistaakseen nämä lainat johdannaisiksi myöhemmin Arvopaperistamisen lähtökohtana on rahoitusinnovaatio nimeltä ABS (Asset Backed Security) eli omaisuusvakuudellinen arvopaperi. ABS:n pohjana on jokin kiinteä määrä pankin myöntämää velkaa, jonka pankki lohkoo eritasoisiksi sijoituskohteiksi. ABS:ien vetovoima piilee niiden jälkimarkkinakelpoisuudessa eli niitä voidaan myydä loputtomasti eteenpäin. Finanssikriisin yhteydessä kenties tunnetuin tällainen omaisuusvakuudellinen arvopaperi on MBS (Morgage Backed Security) eli kiinteistövakuudellinen arvopaperi. Etuliite R (Residential) viittaa RMBS:n yhteydessä siihen, että vakuutena on kotitalouksien asuntoluotot ja etuliite C (Commercial) CMBS:ssä yritysten kiinteistöluottoihin. Arvopaperistamisen kenties tunnetuin tuote on kuitenkin CDO (Collateralized Debt Obligation) eli suomennuksensa mukaan sanahirviö velkaryväsvakuudellinen velkasitoumus. CDO eroaa ABS:stä siinä, että kun ABS:n pohjana on esimerkiksi asuntolaina, opintolaina, kulutusluotto tai luottokorttilaina, CDO:n pohjana on näistä lainoista arvopaperistetut johdannaiset. Kyseessä on arvopaperistamisen toinen potenssi, jossa jo kertaalleen arvopaperistetuista luotoista luodaan uusia ja taas uusia arvopapereita. CDO-johdannaiset jakautuvat lukuisiksi sijoituskohteiksi, kuten CLO:t (Collateralized Loan Obligation), CBO (Collateralized Bond Obligation), CIO (Collateralized Insurance Obligation) ja SFCDO (Structured Finance CDO) jne. jne. jne. Mikään ei tietenkään estä aloittamasta prosessia alusta ja muodostamasta vanhoista CDOjohdannaisista uusia ännännen potenssin johdannaisia. Eivätkä rahoitusinnovaatiot tähän lopu. Kenties kohtalokkaimpia näistä ovat CDS:t (Credit Default Swap) eli riskinvaihtosopimukset, joilla vakuutusyhtiöt tulivat mukaan johdannaismarkkinoille. Vakuutusyhtiöt alkoivat tarjota vakuutuksia siltä varalta, että ABSjohdannaisen vakuutena olevan velan takaisimaksussa ilmenee ongelmia. Perimmiltään CDS:ienkin tarkoituksena oli siirtää riski sijoittajille, mutta käytännössä niillä alettiin uhkapelata sen puolesta, mitkä pankit ja yritykset ajautuisivat likviditeettikriisiin ja konkurssiin. ABS:ien tavoin myös CDS:t olivat jälkimarkkinakelpoisia, joten niitä eteenpäin myymällä vakuutusyhtiö kykeni ulkoistamaan riskin sijoittajille, jotka puolestaan kykenivät ulkoistamaan riskiä niin kauan kuin halukkaita vieläkin vauhtisokeampia keinottelijoita löytyi. Pankki tarvitsee arvopaperistamisessa rikoskumppanikseen luotonluokittajia. Kun pankki on myöntänyt tarpeeksi esimerkiksi asuntolainoja, joiden takaisinmaksuun se ei enää itsekään usko, luotonluotonluokittajat astuvat kuvaan ja ikään kuin pesevät nämä korkean riskin lainat (tai jo kertaalleen realisoidut MBS-, CDO- ja CDS-siivut) rahoitusmarkkinoille kelpaaviksi matalan riskin ja korkean tuoton sijoituskohteiksi. Standard & Poor sin, Moody sin ja Fitchin suoritettua ongelmaluotoille kallista (mutta välttämätöntä) rahoitusmarkkinoiden suoneniskentää, pankki voi lohkoa nämä luotot riskeiltään ja tuotoiltaan eritasoisiksi arvopapereiksi (yleensä senior, mezzanine & equity). 3 / 10

4 Kyseessä on silmänkääntötemppu, joka perustuu johdannaissiivujen epäsymmetriseen eriyttämiseen riskiensa ja tuottojensa puolesta useisiin toisilleen alisteisiin kerroksiin: riskit säilötään alempiin mezzanine & equite (yläkuvan esimerkissä junior) -luokkiin, kun ylimpään senior-tason siivuun on tarkoitus ladata ainoastaan hulppeita tuotto-odotuksia. Arvopaperistamisen suoma rahoitusinnovaatio pyrkii yksinkertaisesti tarjoamaan BBB-tason tuottoja AAA-tason riskeillä. Jonkin aikaa ehdittiin uskoa tähän rahoitusmarkkinoiden rahasampoon, joka tuotti tasaisesti huomattavasti korkeampia tuottoja kuin vastaavat strukturoimattomien markkinoiden tarjoamat saman AAA-riskitason sijoituskohteet. [4] ABS:t, MBS:t, CDO:t, CDS:t jne. olivat pankeille, pankkiiriliikkeille, vakuutusyhtiöille, sijoittajille, keinottelijoille, vipurahastoille ja varjopankeille vuoteen 2007 asti tuottavuudessaan pyramidihuijauksen tasoinen tulonlähde, mutta finanssikriisin alkaessa nämä uuden sukupolven sijoitusinstrumentit käynnistivätkin ironisesti niiden itsensä konkurssiaallot. 4 / 10

5 Finanssikriisiin asti johdannaiset saivat vapaasti lisääntyä, jakaantua ja multiploitua: vuoden 2003 lopulla CDS:ien määrä oli 3,6 biljoonaa dollaria, 2007 kesäkuussa 42 biljoonaa dollaria ja vuotta myöhemmin jo 62 biljoonaa dollaria. Tätä selittää johdannaistuotteiden jälkimarkkinaoikeus: näiden CDS:iin sijoitetun 62 biljoonan dollarin takana oli ainoastaan 5,7 biljoonan dollarin edestä yritysten ottamia lainoja. Pelkkien CDS:ien määrä ylitti siis koko maailman bruttokansantuotteen (59 biljoonaa dollaria), mutta kaikenlaisten johdannaistuotteiden ja velkasaatavien yhteenlaskettu arvo oli 10-kertaiset 676 biljoonaa dollaria! II Euroopan vakautusmekanismi - uusi rahoitusinnovaatio? Rahoitusmarkkinat levittivät johdannaisten mukana taudin tehokkaasti ympäri maailmaa: yli puolet Yhdysvalloissa arvopaperistetuista sijoituskohteista myytiin ulkomaille. Suurin osa näistä päätyi eurooppalaisille pankeille ja sijoittajille. Lisäksi myös eurooppalaiset pankit ovat itsenäisesti harrastaneet arvopaperistamisen mustaa magiaansa jo ennen finanssikriisin puhkeamista. Vaikka kriisi käynnistyi Yhdysvalloista, se on iskenyt erityisen vahvasti Eurooppaan. Euroalueen valtioiden budjetin alijäämä oli vuonna 2010 keskimäärin 7 prosenttia bkt:sta, kun se vielä 2007 oli 0,6% bkt:sta. Vastaavana aikana julkisen velan määrä suhteessa bkt:hen nousi 66 prosentista 84 prosenttiin. [5] Euroopan unioni ei osannut varautua tämänkaltaiseen tilanteeseen, minkä lisäksi eri kansantalouksien ja samanaikaisesti koko euroaluetta koskevan tehokkaan talouspolitiikan koordinoiminen ylipäätään on erittäin vaikeaa EU:n kansantalouksien välisistä eroista johtuen. Koska Euroopan unioni ei ole Yhdysvaltain tapaan liittovaltio vaan ainoastaan löyhä valtioiden 5 / 10

6 välinen liitto, se ei kykenekään hallitsemaan omaa rahaliittoaan oikeastaan muuten kuin euron ohjauskorkoa muuttelemalla. Mikä pahempaa, ohjauskorosta päättää EU:n muista päätöksentekoelimistä riippumaton toimija - Euroopan keskuspankki. EKP:n ratkaisuna on toistaiseksi ollut heitellä ainoastaan lisää polttopulloja liekkeihin: löysän rahan politiikkaa on jatkettu pitämällä ohjauskorko prosentissa. [6] Höveliin velkapolitiikkaan perustuneiden johdannaisten aiheuttamat tappiot on paketoitu uusiin velkoihin ja velkasitoumuksiin. Islanti ei kuulunut euroalueeseen, joten EKP sai kriisin eskaloituessa lyhyen aikalisän miettiä, miten se vastaisi Eurooppaan rantautuvaan pankkikriisiin. Kreikan 110 miljardin euron apupaketti nuijittiin viime tingassa kasaan ja toukokuussa 2010 lanseerattiin kaikkiaan 750 miljardin euron suuruinen Euroopan vakautusmekanismi EFSF (European Financial Stability Facility). Tieto EFSF:stä piti eurokriisin aisoissa muutaman kuukauden, kunnes siihen tarvitsi tarttua ensimmäisen kerran viime vuoden lopulla 85 miljardin suuruisella avustuksella Irlannille. Islannin, Kreikan ja Irlannin talouden rakenteet poikkeavat toisistaan, mutta näiden maiden rahoituskriisejä yhdistää kuitenkin yksi ja sama tekijä: näiden maiden pankkisektorille lainanneiden pankkien huoli saatavistaan. Tämä huoli syntyy, kun lainaajat alkavat epäillä, ettei ongelmatalous esimerkiksi alijäämästä ja ylivelkaantumisesta johtuen kykene suoriutumaan veloistaan. Seurauksena on ensin rahan kallistuminen eli koron kasvu ja kun valtion liikkeelle laskemien velkakirjojen kysyntä laskee tarpeeksi, luotonluokittaja joutuu laskemaan maan luottoluokitusta. Tässä kohtaa valtion lainansaanti käytännössä pysähtyy kokonaan. Tämä on osoitus Euroopan rahoitusjärjestelmän nurinkurisuudesta: eurovaltiot ovat pakotettuja lainaamaan pääomansa tehokkaan allokaation nimissä yksityisiltä pankeilta ja rahoituslaitoksilta. Koska EKP ei (tukiostoja lukuunottamatta) suoraan voi tukea kansantalouksia, euromaat ovatkin käytännössä markkinaoikkujen vietävissä, mikä on altistanut 6 / 10

7 euromaat ja niiden velkakirjat spekulaatiolle. Kun sitten ollaan saavutettu piste, jossa vapaat markkinat eivät enää suostu lainaamaan ongelmataloudelle ilman kohtuuttoman korkeaa korkoa, EFSF puuttuu asioiden kulkuun. Tämä on välttämätöntä, koska lainan loppuminen tietäisi ongelmatalouden vararikkoa, eikä se enää kykenisi lyhentämään lainojaan, minkä johdosta myös muiden maiden pankkisektorit olisivat vaarassa ja kriisi voisi helposti levitä dominoefektinä koko muuhun Eurooppaan. 60 miljardia EFSF:stä muodostuu Euroopan hätärahastosta ja 250 miljardia tulee IMF:ltä. Huolestuttavin elementti mekanismissa on kuitenkin jäsenmaiden sitoumus taata ongelmavaltioiden hätälainoja yhteensä 440 miljardin (Suomen osuus 7,9 miljardia) euron edestä: EFSF is able to issue bonds guaranteed by EAMS (Euro Area Member States) for up to 440 billion for on-lending to EAMS in difficulty, subject to conditions negotiated with the European Commission in liaison with the European Central Bank and International Monetary Fund and to be approved by the Eurogroup. [7] EFSF on tosiasiassa yritys, joka toimii ongelmatalouksien viimekätisenä luotottajana. EFSF ostaa ongelmatalouksien velkakirjoja jäsenmaiden takauksilla ja laskee vastaavasti liikkeelle luotettavempia sijoituskohteita. Koska näiden velkakirjojen takaajina on yksityisten pankkien sijaan kansantaloudet, Standard & Poor s, Moody s ja Fitch ovat voineet hyvällä omalla tunnolla arvottaa EFSF:n myöntämät takuut parhaaseen AAA-luokkaan. Näiden uusien euromaiden takaamien velkakirjojen ja muiden velkainstrumenttien riskit ovat alhaisempia ja tuottoennusteet varmasti korkeampia (ainakin jonkun aikaa) kuin aikaisemmilla Islannin, Kreikan tai Irlannin tarjoamilla valtionvelkakirjoilla. EFSF:ssä on kyse perimmiltään samasta silmänkääntötempusta kuin Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla: riskien ja tuottojen eriyttämisestä toisistaan. Ei olekaan liioiteltua väittää, että EFSF on uusi, uljaampi ja vaarallisempi johdannainen. Ongelmatalouden pankkisektori (joka tarkoittaa viime kädessä ulkomaisia sijoittajia ja pankkeja) pelastetaan arvopaperistamalla näiden maiden ongelmavelat jälleen joksikin aikaa rahoitusmarkkinat rauhoittavaksi finanssi-instrumentiksi. Nyt johdannainen vain puetaan muiden euromaiden antaman tukipaketin asuun ja apupaketista hyötyvät jälleen kaikki: ongelmatalous saa EFSF:n ansiosta haluamansa lainan, pankkisektorin ylisuureksi kasvanut riski ulkoistetaan kätevästi veronmaksajille, luotonluokittajat kuittaavat taas nätin summan palveluksistaan ja sijoittajat ovat jälleen kerraan saaneet uusia AAA-luokan sijoituskohteita. Vaikka eurotalouksista ainoastaan Saksa ja Ranska nauttivat parasta AAA-luokitusta, esimerkiksi ongelmataloudet Portugali, Espanja ja Italia olivat takaamassa Irlannin tukipakettia samalla AAA-statuksella. Suurempaa ongelmaa ei ilmene niin kauan kuin ongelmataloudet ovat kooltaan Irlannin ja Kreikan luokkaa, mutta tällä puoskaroinnilla ei selvitetä enää Espanjan, Portugalin ja Italian talousongelmia. Mitä kauemmin eurokriisi jatkuu, sitä epäuskottavammaksi EFSF:n tarjoama rahoitusapu käy, sillä euromaiden talouksien ajautuessa yhä syvemmälle kestävyysvajeeseen ja ylivelkaantumisen murheenkryyniin, se ei voi kovin pitkään jatkaa 7 / 10

8 ongelmatalouksien paketoimista AAA-luokituksella. Finanssimarkkinat ovat osoittautuneet kerta toisensa jälkeen tehottomiksi, eikä niiden kasvu kulje rinnakkain taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kanssa - päinvastoin. On ironista, että valtiontalouksien tasapainottamiseksi ja velkakierteen hillitsemiseksi vallankahvassa oleva oikeisto vaatii kuitenkin valtioiden säästökuureja ja veronkorotuksia, jotka eivät edes etäisesti puutu nykyisen rahoitusjärjestelmän rakenteisiin. Vaikka EFSF:n likviditeettiä jouduttaneen kasvattamaan jo Portugalin, Espanjan ja Italian apupakettien ansiosta hyvinkin pian, EFSF:n keskeisimpiä rakenteita ja suhdetta IMF:ään ollaan selkiyttämässä vasta vuonna Mikään ei viittaa siihen, että EFSF puuttuisi riskinottoon ja moraalikatoon kannustavan rahoitusjärjestelmän rakenteisiin. Vaikka Euroopan komissio on puhunut jotain epämääräistä jäsenvaltioiden budjettien tarkemmasta syynistä sekä yksityisen sektorin roolin ja vastuun selkiyttämisestä, mikään ei myöskään viittaa siihen, että pankkien sääntelyä tai kontrollia oltaisiin lisäämässä. Pelkkä tehokkaampi sääntely ja kontrolli eivät ylipäätään ratkaise nykyistä kriisiä, sillä uusliberalismi on malliesimerkki siitä, miten pankkien ja pääomien keinot kiertää sääntelyä ovat pakottaneet valtiot sopeutumaan kilpailuun ja avaamaan markkinoitaan. Pankeilla ei edes olisi tällä hetkellä suurtakaan hätää, mikäli ne olisivat tyytyneet pelkkään arvopaperistamiseen eli riskien ulkoistamiseen. Koska kuitenkin myös ne alkoivat haalia johdannaisia ja keinotella niillä, pankkien taseisiin jäi valtavat määrät arvopapereita, jotka 8 / 10

9 muuttuivat finanssikriisin puhjetessa ongelmajätteeksi. Koska toistaiseksi merkittävistä toimijoista ainoastaan Lehman Brothersin on annettu romahtaa, tämä ydinjäte ei vieläkään ole poistunut rahoitusjärjestelmästä luonnollisesti, eikä kukaan tunnu tietävän, miten tämä arvopaperistamisen rahoitusjärjestelmään hautaama aikapommi tulisi naarata tai purkaa. Korniksi tilanteen tekee se, että ongelmaan, joka alunperin alkoi arvopaperistamisesta, vastataan viemällä arvopaperistaminen jälleen kerran potenssia korkeammalle ja entistäkin hazardimmalle asteelle. Vuoteen 2013 asti Euroopan ongelmatalouksia autetaan siis kuten tähänkin asti eli yksityisen pankkisektorin intressit vahvasti edustettuina veronmaksajien kustannuksella. Ongelma on poistettu jälleen hetkeksi, jotta se voisi ainoastaan palata voimakkaampana ja härskimpänä. Vaikka juuri rahoitusjärjestelmän kehitys viime vuosikymmeninä on ajanut Euroopan porvariston suitsuttamaan kestävyysvajeeseen, porvariston ratkaisuna on julkistalouden, sosiaalihuollon, koulutuksen ja terveydenhuollon alasajo, työurien pidentämiset, työehtojen ja palkkojen polkemiset sekä Euroopan valtioiden entistä härskimpi tukehduttaminen rahoitusmarkkinoilla. [8] Niin kieroa kuin se onkin, Yhdysvaltojen subprime-kusetus on kaatumassa jenkkiläisten pankkien ohella myös eurooppalaisten pankkien, eläkerahastojen ja muiden institutionaalisten sijoittajien - eli viime kädessä eurooppalaisen työväenluokan - niskaan. Viitteet [1] Standard & Poor silla AAA-luokitus tarkoittaa 2: todennäköisyyttä, että koodia saanutta yritystä kohtaa maksukyvyttömyyden tila. Tämä tarkoittaa 2 yritystä yrityksestä. [2] Riski, ettei velallinen kykene selviämään velkansa takaisinmaksusta. [3] Keskuspankit eivät yksin kontrolloi rahan määrää, sillä yksityispankit luovat rahaa luottoina keskuspankeista riippumatta. Rahan määrän tehokkaammaksi kontrolloimiseksi tarvitaankin keskuspankin säätämän ohjauskoron lisäksi valtiota ja sen verotusta. [4] Ks. esim Lordon 2010, s. 79: Siinä missä keskinkertaisuudet puuhastelevat valtion 3,5 prosentin joukkovelkakirjojen tai yritysten 6 prosentin AAA-luokan joukkolainojen parissa, strukturoidun rahoituksen seikkailijat saavat ABS:ien avulla samalla riskillä 8 prosenttia. [5] EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen (VKS) mukaan EMU-maiden budjettialijäämä ei saa kasvaa yli 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta, eikä velka yli 60 prosenttiin bkt:sta. [6] Yhdysvaltain keskuspankki, Englannin keskuspankki, Japanin keskuspankki, Sveitsin keskuspankki, Israelin keskuspankki ja Kanadan keskuspankki ovat sen sijaan pitäneet ohjauskorkonsa kriisin puhkeamisesta lähtien nollan tuntumassa. [7] Ks. tarkemmin EFSF - Frequently Asked Questions: The European Financial Stability Facility (EFSF) is a company which was agreed by the 16 countries that share the euro on May 9th 2010 and incorporated in Luxembourg under Luxembourgish law on June 7th The EFSF s objective is to preserve financial stability of Europe s monetary union by providing 9 / 10

10 Powered by TCPDF ( Revalvaatio.org temporary financial assistance to euro area Member States in difficulty. In order to reach its objective the EFSF can, with the support of the German Debt Management Office (DMO), issue bonds or other debt instruments on the market to raise the funds needed to provide loans to countries in financial difficulties. Issues would be backed by guarantees given by the 16 euro area Member States (see table below) of up to 440 billion on a pro rata basis, in accordance with their share in the paid-up capital of the European Central Bank (ECB). [8] Olen käsitellyt tarkemmin kriisin poliittisia seurauksia velkatalouskriisi-sarjan ensimmäisessä osassa Velka vahvin voitehista. Kirjallisuus Lordon, Frederic (2010) Rahamyllyt kuriin. Into Kustannus, Helsinki. Manifesto of the Appalled Economists (2010) Crisis and debt in Europe: 10 pseudo obvious facts, 22 measures to drive the debate out of the dead end. McNally, David (2009) From Financial Crisis to World-Slump: Accumulation, Financialisation, and the Global Slowdown. Historical Materialism 17, s Roubini, Nouriel & Mihm, Stephen (2010) Kriisitaloustiede. Pikakurssi rahoituksen tulevaisuudesta. Terra Cognita, Helsinki. Seppänen, Esko (2009) Hullun rahan tauti: kapitalismin musta syksy. Tammi, Helsinki. 10 / 10

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012 Euro & talous 2/212 Rahoitusjärjestelmän vakaus 212 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 8.5.212 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Teemat 1) Suomen rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Yhdysvaltain pankkikriisi 2007-2009. Miitri Sivonen

Yhdysvaltain pankkikriisi 2007-2009. Miitri Sivonen Yhdysvaltain pankkikriisi 2007-2009 Miitri Sivonen 1) Mikä pankki ja mikä maa (tai mitkä pankit ja missä maissa) on kyseessä? 2) Mitkä tekijät kriisin aiheuttivat? 3) Kuka oli vastuussa ko. kriisistä;

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus Studia Monetaria 15.2.2011 Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Suomen valtionvelka Tilaisuus, Esittäjä 2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

Lisätiedot

Pitääkö korkojen nousua pelätä?

Pitääkö korkojen nousua pelätä? Pitääkö korkojen nousua pelätä? 22.11.2018 Jari Vaine Erityisasiantuntija/rahoitusala, kuntatalous 12.11.2018 08:41 2 Korkoja liikuttavia tekijöitä, esimerkiksi Lyhyet korot Inflaatiotavoite ja odotukset

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Vaihtoehto eurokriisille

Vaihtoehto eurokriisille Vaihtoehto eurokriisille Author : admin Vaalien alla on keskusteltu vakausmekanismista, mutta ei eurokriisistä. Taitaa olla kevät. Lämmittää, kun toimittajat vittuilee poliitikoille. Vituttaa, kun toimittajat

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Yhdysvaltojen finanssikriisi 2007-2008; Kriisitaloustieteen kurssi

Yhdysvaltojen finanssikriisi 2007-2008; Kriisitaloustieteen kurssi Yhdysvaltojen finanssikriisi 2007-2008; Kriisitaloustieteen kurssi 22. marraskuuta, 2012 1 Johdanto 2 Yhdysvaltain asuntomarkkina 3 Pankit ja rahoituslaitokset 4 Kriisi Asuntojen hintaindeksi, USA, tammikuu

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät

Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät Suomen Riskienhallintayhdistys KPMG Forum14.4. 2010 Tutkija Paavo Suni, ETLA Yhdysvaltojen ja euroalueen rahamarkkinariskit pienentyneet Prosenttiyksikköä Euribor

Lisätiedot

Makrokatsaus. Joulukuu 2016

Makrokatsaus. Joulukuu 2016 Makrokatsaus Joulukuu 2016 Hyvä kuukausi osakemarkkinoilla Joulukuu oli hyvä kuukausi useimmilla osakemarkkinoilla, ja monet laajat eurooppalaiset osakeindeksit nousivat 7 8 prosenttia. Myös Yhdysvalloissa

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi, Tampere 3.9.2018 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi

Lisätiedot

Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011

Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011 Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011 Luennon sisältö 1. Vakaudesta epävakauteen 2. Minsky ja euforinen talous 3. Finanssikriisin

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Lähestysmistapa Kolme rajoitetta Panttaamattomuussitoumuslausekkeen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 29.1.2016 Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015 Suomen valtio on Euroopan unionin (EU)

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Luentorunko 14: Eurokriisi ja talouspolitiikan kv. koordinaatio

Luentorunko 14: Eurokriisi ja talouspolitiikan kv. koordinaatio Luentorunko 14: Eurokriisi ja talouspolitiikan kv. koordinaatio Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Optimaalinen valuutta-alue ja EMU Eurokriisi Velkajärjestelyt

Lisätiedot

Lue kappale 15: Euroopan velkakriisi, s

Lue kappale 15: Euroopan velkakriisi, s NYT: Lue kappale 15: Euroopan velkakriisi, s. 111-116 Tehtävät 1. 3. Moniste: Kreikan velkakriisi. Kansalainen ja talous 1 Mikä on pilakuvan sanoma? Pilakuvan otsikko A perfect storm, Täydellinen myrsky,

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot

Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki

Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen Studia monetaria 31.1.2012 Esa Jokivuolle/Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Mistä nykyisessä sääntelyuudistuksessa

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Makrokatsaus. Heinäkuu 2018

Makrokatsaus. Heinäkuu 2018 Makrokatsaus Heinäkuu 2018 Hyvä kesä myös osakemarkkinoilla 2 Heinäkuu oli hyvä kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, ja kauppasodan ja "Brexitin" aiheuttamista häiriöistä huolimatta pörssit

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta Euroopan vakausmekanismin (EVM) vuoden 2014 vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan kertomus ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vuoden 2014 tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastajan kertomus

Lisätiedot

Makrokatsaus. Heinäkuu 2016

Makrokatsaus. Heinäkuu 2016 Makrokatsaus Heinäkuu 2016 Myönteistä kehitystä kesämarkkinoilla Heinäkuu oli hyvä kuukausi rahoitusmarkkinoilla. Brittien ei EU:lle aiheutti negatiivisia reaktioita markkinoilla, mutta nyt suunta kääntyi

Lisätiedot

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Pääjohtaja Erkki Liikanen 29.1.2009 1 BKT ennusteet vuodelle 2009 3.0 Konsensus IMF Euroopan komissio OECD % Yhdysvallat 3.0 % Euroalue 2.0 2.0

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa

Lisätiedot

JOOL ACADEMY. Yritysobligaatiomarkkinat

JOOL ACADEMY. Yritysobligaatiomarkkinat JOOL ACADEMY 1 2 HISTORIAA saivat alkunsa Yhdysvalloissa ja kehittyivät käsi kädessä modernin yrittäjyyden ja pääomamarkkinoiden kehityksen kanssa. Aluksi lähinnä suuret ja vakaat yhtiöt hakivat rahoitusta

Lisätiedot

Euroopan vakausmekanismin kehittäminen

Euroopan vakausmekanismin kehittäminen Euroopan vakausmekanismin kehittäminen Suuri valiokunta Valtiovarainvaliokunta 11.1.2019 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö Eurokriisin tilinpäätös ja näkymät Euromaiden kaikki tukiohjelmat ovat nyt

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Euroalueen talouskriisin taustat. Juha Tervala TTT-kurssi 15.1.14

Euroalueen talouskriisin taustat. Juha Tervala TTT-kurssi 15.1.14 Euroalueen talouskriisin taustat Juha Tervala TTT-kurssi 15.1.14 Euroalueen talouskriisin taustat - johdanto 2008 alkaneen euroalueen talouskriisin tausta: 1. Ongelmamaiden (Kreikka, Portugali, Irlanti,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot