Johdannaiset ja Euroopan vakautusmekanismi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdannaiset ja Euroopan vakautusmekanismi"

Transkriptio

1 Johdannaiset ja Euroopan vakautusmekanismi Author : anttir Joululomalla sattumalta katsottu Maija Poppasen Fidelity Fiduciary Bank Sing Along Song, Vallankumouksen hedelmien EKP-sarja ja joululahjaksi saatu Dr. Doomin Kriisitaloustiede kirvoittivat muutaman ajatuksen arvopaperistamisesta. [youtube]http://www.youtube.com/watch?v=jt9jpyrulsk[/youtube] Jos jotain haluaisi kuulla vielä nykyäänkin, niin Disneyn selittämässä kaikille maailman lapsille, että pankkiirit kusettaa ja lujaa. Mitä Maija Poppasen varsin todenmukaisessa kuvauksessa pankkiirien epärehellisyydestä jätettiin kuitenkin mainitsematta, on se, että pankkeja koskevat samat pelisäännöt kuin muitakin toimijoita kilpailullisilla markkinoilla: asiakas on aina oikeassa. Markkina-asemaansa kasvattaakseen jokainen pankki joutuu kilpailemaan muiden pankkien kanssa kaiken aikaa halvemmista ja riskittömimmistä, mutta kuitenkin korkeatuottoisemmista talletus-, sijoitus-, lainapalveluista. Näihin moninaisiin mekanismeihin, joilla pankki pyrkii maksimoimaan omat voittonsa ja ulkoistamaan riskinsä, kriittinen taloustiede, yhteiskuntatiede, kansalaisjournalismi tai blogosfääri eivät voi koskaan uhrata liiaksi aikaansa ja vaivaansa. Ensimmäisessä osiossa pohjustetaan arvopaperistamisen yleinen logiikka ja jälkimmäisessä osiossa tarkastellaan Euroopan vakautusmekanismia osana arvopaperistamista. 1 / 10

2 I Arvopaperistaminen 1970-luvulla asuntolainamarkkinoilla keksittiin rahoitusinnovaatio - luottojen arvopaperistaminen (securitization). Arvopaperistaminen on toimenpide, jossa pankit lukuisissa muodoissaan keskuspankkeina, pankkiiriliikkeinä, investointipankkeina jne. yhdessä erilaisten luotonluokittajien kanssa luovat AAA-luokan [1] investointikohteita epämääräisestä määrästä nippuun lyötyjä velkakirjoja. Arvopaperistamisessa on kyse rahoitusmarkkinoiden alkemiasta nykymuodossaan: kaikenlaisen roskalainan ja paskapaperin tislaamisesta kultaakin (joskin jalometallien arvot ovat pörssiromahduksen jälkeen nousseet kohisten) arvokkaammiki sijoituskohteiksi, johdannaisiksi. Ideaalitapauksessa arvopaperistamisesta hyötyvät kaikki: lainaajat saavat velkansa halvalla, pankki ulkoistaa luottoriskin [2] ja realisoi myöntämästään lainastaan voitot heti, luotonluokittajat saavat tuntuvan korvauksen rahoitusalkemian kannalta välttämättömistä palveluksistaan ja sijoittajat saavat haluamansa korkean tuoton sijoitusinstrumentin. Näin siis jossain Alan Greenspanin märissä iltapäiväunissa, joissa asuntojen hintojen loputtomalta näyttävä hintojennousu saa ihmiset ottamaan loputtomasti lisää velkaa ja keinottelijat keinottelemaan entistä velkavetoisemmin ja vauhtisokeammin. Kenties modernin taloustieteen piirissä yleisimmin hyväksytty selitys finanssikriisistä kuvaa arvopaperistamista moraalikadon (moral hazard) käsitteen kautta. Yksinkertaistaen moraalikadon voidaan sanoa johtuvan siitä, että vallitsevissa institutionaalisissa rakenteissa pankeilla ei ole minkäänlaista motivaatiota tarkastaa lainanhakijoiden taustoja, sillä arvopaperistamisen ansiosta pankki voi ulkoistaa luottoriskin sijoittajille ja vetää vielä välistä sievoiset palkkiot. Ongelma on siinä, että arvopaperistamisen seurauksena pankeista ja luotonluokittajista eli niistä, joiden piti huolehtia riskeistä, tuleekin riskien suurimpia vähättelijöitä ja aikaa myöten paisuttelijoita. Keskuspankkien leipälaji on työllisyyden sijaan rahan määrän, hintojen ja ostovoiman kontrollointi. Tarinan mukaan rahan hinta on velasta peritty korko. Kuten minkä tahansa muunkin hyödykkeen kohdalla, rahan hintaan vaikuttaa sen tarjonnan määrä: rahan tarjonnan kasvaessa korko eli rahan hinta laskee ja tarjonnan laskiessa rahan hinta kasvaa. Rahan määrä vaikuttaa myös kaikkien muiden hyödykkeiden hintoihin: kun rahan määrä kasvaa, rahan ostovoima heikkenee ja hinnat nousevat (inflaatio) ja päinvastoin (deflaatio). Näitä molempia vakaan talouskasvun kannalta haitallisia ilmiöitä hillitäkseen keskuspankki pyrkii säätelemään liikkeessä olevan rahan määrää ohjauskorkoaan muuttamalla: ohjauskorko laskee, kun keskuspankki ostaa markkinoilta velkakirjoja ja lisää täten kierrossa olevan rahan määrää ja vastaavasti ohjauskorko kasvaa, kun keskuspankki ottaa myymistään velkakirjoista saadut rahat syrjään kierrosta. [3] Arvopaperistamisen mahdollistaa perimmiltään hallituksia ja keskuspankkeja ohjaava uusliberaali talouspolitiikka, jossa keskuspankin keskeisimmäksi tehtäväksi on muodostunut inflaation hillitseminen. Arvopaperistamisen mahdollistaa rahoitusmarkkinoilla oleva löysä raha, joka takaa pankkien halvan rahansaannin, minkä seurauksena ne voivat antaa väljillä (mutta petollisilla) lainaehdoilla halpaa rahaa esimerkiksi valtioille, yrityksille ja kotitalouksille 2 / 10

3 arvopaperistaakseen nämä lainat johdannaisiksi myöhemmin Arvopaperistamisen lähtökohtana on rahoitusinnovaatio nimeltä ABS (Asset Backed Security) eli omaisuusvakuudellinen arvopaperi. ABS:n pohjana on jokin kiinteä määrä pankin myöntämää velkaa, jonka pankki lohkoo eritasoisiksi sijoituskohteiksi. ABS:ien vetovoima piilee niiden jälkimarkkinakelpoisuudessa eli niitä voidaan myydä loputtomasti eteenpäin. Finanssikriisin yhteydessä kenties tunnetuin tällainen omaisuusvakuudellinen arvopaperi on MBS (Morgage Backed Security) eli kiinteistövakuudellinen arvopaperi. Etuliite R (Residential) viittaa RMBS:n yhteydessä siihen, että vakuutena on kotitalouksien asuntoluotot ja etuliite C (Commercial) CMBS:ssä yritysten kiinteistöluottoihin. Arvopaperistamisen kenties tunnetuin tuote on kuitenkin CDO (Collateralized Debt Obligation) eli suomennuksensa mukaan sanahirviö velkaryväsvakuudellinen velkasitoumus. CDO eroaa ABS:stä siinä, että kun ABS:n pohjana on esimerkiksi asuntolaina, opintolaina, kulutusluotto tai luottokorttilaina, CDO:n pohjana on näistä lainoista arvopaperistetut johdannaiset. Kyseessä on arvopaperistamisen toinen potenssi, jossa jo kertaalleen arvopaperistetuista luotoista luodaan uusia ja taas uusia arvopapereita. CDO-johdannaiset jakautuvat lukuisiksi sijoituskohteiksi, kuten CLO:t (Collateralized Loan Obligation), CBO (Collateralized Bond Obligation), CIO (Collateralized Insurance Obligation) ja SFCDO (Structured Finance CDO) jne. jne. jne. Mikään ei tietenkään estä aloittamasta prosessia alusta ja muodostamasta vanhoista CDOjohdannaisista uusia ännännen potenssin johdannaisia. Eivätkä rahoitusinnovaatiot tähän lopu. Kenties kohtalokkaimpia näistä ovat CDS:t (Credit Default Swap) eli riskinvaihtosopimukset, joilla vakuutusyhtiöt tulivat mukaan johdannaismarkkinoille. Vakuutusyhtiöt alkoivat tarjota vakuutuksia siltä varalta, että ABSjohdannaisen vakuutena olevan velan takaisimaksussa ilmenee ongelmia. Perimmiltään CDS:ienkin tarkoituksena oli siirtää riski sijoittajille, mutta käytännössä niillä alettiin uhkapelata sen puolesta, mitkä pankit ja yritykset ajautuisivat likviditeettikriisiin ja konkurssiin. ABS:ien tavoin myös CDS:t olivat jälkimarkkinakelpoisia, joten niitä eteenpäin myymällä vakuutusyhtiö kykeni ulkoistamaan riskin sijoittajille, jotka puolestaan kykenivät ulkoistamaan riskiä niin kauan kuin halukkaita vieläkin vauhtisokeampia keinottelijoita löytyi. Pankki tarvitsee arvopaperistamisessa rikoskumppanikseen luotonluokittajia. Kun pankki on myöntänyt tarpeeksi esimerkiksi asuntolainoja, joiden takaisinmaksuun se ei enää itsekään usko, luotonluotonluokittajat astuvat kuvaan ja ikään kuin pesevät nämä korkean riskin lainat (tai jo kertaalleen realisoidut MBS-, CDO- ja CDS-siivut) rahoitusmarkkinoille kelpaaviksi matalan riskin ja korkean tuoton sijoituskohteiksi. Standard & Poor sin, Moody sin ja Fitchin suoritettua ongelmaluotoille kallista (mutta välttämätöntä) rahoitusmarkkinoiden suoneniskentää, pankki voi lohkoa nämä luotot riskeiltään ja tuotoiltaan eritasoisiksi arvopapereiksi (yleensä senior, mezzanine & equity). 3 / 10

4 Kyseessä on silmänkääntötemppu, joka perustuu johdannaissiivujen epäsymmetriseen eriyttämiseen riskiensa ja tuottojensa puolesta useisiin toisilleen alisteisiin kerroksiin: riskit säilötään alempiin mezzanine & equite (yläkuvan esimerkissä junior) -luokkiin, kun ylimpään senior-tason siivuun on tarkoitus ladata ainoastaan hulppeita tuotto-odotuksia. Arvopaperistamisen suoma rahoitusinnovaatio pyrkii yksinkertaisesti tarjoamaan BBB-tason tuottoja AAA-tason riskeillä. Jonkin aikaa ehdittiin uskoa tähän rahoitusmarkkinoiden rahasampoon, joka tuotti tasaisesti huomattavasti korkeampia tuottoja kuin vastaavat strukturoimattomien markkinoiden tarjoamat saman AAA-riskitason sijoituskohteet. [4] ABS:t, MBS:t, CDO:t, CDS:t jne. olivat pankeille, pankkiiriliikkeille, vakuutusyhtiöille, sijoittajille, keinottelijoille, vipurahastoille ja varjopankeille vuoteen 2007 asti tuottavuudessaan pyramidihuijauksen tasoinen tulonlähde, mutta finanssikriisin alkaessa nämä uuden sukupolven sijoitusinstrumentit käynnistivätkin ironisesti niiden itsensä konkurssiaallot. 4 / 10

5 Finanssikriisiin asti johdannaiset saivat vapaasti lisääntyä, jakaantua ja multiploitua: vuoden 2003 lopulla CDS:ien määrä oli 3,6 biljoonaa dollaria, 2007 kesäkuussa 42 biljoonaa dollaria ja vuotta myöhemmin jo 62 biljoonaa dollaria. Tätä selittää johdannaistuotteiden jälkimarkkinaoikeus: näiden CDS:iin sijoitetun 62 biljoonan dollarin takana oli ainoastaan 5,7 biljoonan dollarin edestä yritysten ottamia lainoja. Pelkkien CDS:ien määrä ylitti siis koko maailman bruttokansantuotteen (59 biljoonaa dollaria), mutta kaikenlaisten johdannaistuotteiden ja velkasaatavien yhteenlaskettu arvo oli 10-kertaiset 676 biljoonaa dollaria! II Euroopan vakautusmekanismi - uusi rahoitusinnovaatio? Rahoitusmarkkinat levittivät johdannaisten mukana taudin tehokkaasti ympäri maailmaa: yli puolet Yhdysvalloissa arvopaperistetuista sijoituskohteista myytiin ulkomaille. Suurin osa näistä päätyi eurooppalaisille pankeille ja sijoittajille. Lisäksi myös eurooppalaiset pankit ovat itsenäisesti harrastaneet arvopaperistamisen mustaa magiaansa jo ennen finanssikriisin puhkeamista. Vaikka kriisi käynnistyi Yhdysvalloista, se on iskenyt erityisen vahvasti Eurooppaan. Euroalueen valtioiden budjetin alijäämä oli vuonna 2010 keskimäärin 7 prosenttia bkt:sta, kun se vielä 2007 oli 0,6% bkt:sta. Vastaavana aikana julkisen velan määrä suhteessa bkt:hen nousi 66 prosentista 84 prosenttiin. [5] Euroopan unioni ei osannut varautua tämänkaltaiseen tilanteeseen, minkä lisäksi eri kansantalouksien ja samanaikaisesti koko euroaluetta koskevan tehokkaan talouspolitiikan koordinoiminen ylipäätään on erittäin vaikeaa EU:n kansantalouksien välisistä eroista johtuen. Koska Euroopan unioni ei ole Yhdysvaltain tapaan liittovaltio vaan ainoastaan löyhä valtioiden 5 / 10

6 välinen liitto, se ei kykenekään hallitsemaan omaa rahaliittoaan oikeastaan muuten kuin euron ohjauskorkoa muuttelemalla. Mikä pahempaa, ohjauskorosta päättää EU:n muista päätöksentekoelimistä riippumaton toimija - Euroopan keskuspankki. EKP:n ratkaisuna on toistaiseksi ollut heitellä ainoastaan lisää polttopulloja liekkeihin: löysän rahan politiikkaa on jatkettu pitämällä ohjauskorko prosentissa. [6] Höveliin velkapolitiikkaan perustuneiden johdannaisten aiheuttamat tappiot on paketoitu uusiin velkoihin ja velkasitoumuksiin. Islanti ei kuulunut euroalueeseen, joten EKP sai kriisin eskaloituessa lyhyen aikalisän miettiä, miten se vastaisi Eurooppaan rantautuvaan pankkikriisiin. Kreikan 110 miljardin euron apupaketti nuijittiin viime tingassa kasaan ja toukokuussa 2010 lanseerattiin kaikkiaan 750 miljardin euron suuruinen Euroopan vakautusmekanismi EFSF (European Financial Stability Facility). Tieto EFSF:stä piti eurokriisin aisoissa muutaman kuukauden, kunnes siihen tarvitsi tarttua ensimmäisen kerran viime vuoden lopulla 85 miljardin suuruisella avustuksella Irlannille. Islannin, Kreikan ja Irlannin talouden rakenteet poikkeavat toisistaan, mutta näiden maiden rahoituskriisejä yhdistää kuitenkin yksi ja sama tekijä: näiden maiden pankkisektorille lainanneiden pankkien huoli saatavistaan. Tämä huoli syntyy, kun lainaajat alkavat epäillä, ettei ongelmatalous esimerkiksi alijäämästä ja ylivelkaantumisesta johtuen kykene suoriutumaan veloistaan. Seurauksena on ensin rahan kallistuminen eli koron kasvu ja kun valtion liikkeelle laskemien velkakirjojen kysyntä laskee tarpeeksi, luotonluokittaja joutuu laskemaan maan luottoluokitusta. Tässä kohtaa valtion lainansaanti käytännössä pysähtyy kokonaan. Tämä on osoitus Euroopan rahoitusjärjestelmän nurinkurisuudesta: eurovaltiot ovat pakotettuja lainaamaan pääomansa tehokkaan allokaation nimissä yksityisiltä pankeilta ja rahoituslaitoksilta. Koska EKP ei (tukiostoja lukuunottamatta) suoraan voi tukea kansantalouksia, euromaat ovatkin käytännössä markkinaoikkujen vietävissä, mikä on altistanut 6 / 10

7 euromaat ja niiden velkakirjat spekulaatiolle. Kun sitten ollaan saavutettu piste, jossa vapaat markkinat eivät enää suostu lainaamaan ongelmataloudelle ilman kohtuuttoman korkeaa korkoa, EFSF puuttuu asioiden kulkuun. Tämä on välttämätöntä, koska lainan loppuminen tietäisi ongelmatalouden vararikkoa, eikä se enää kykenisi lyhentämään lainojaan, minkä johdosta myös muiden maiden pankkisektorit olisivat vaarassa ja kriisi voisi helposti levitä dominoefektinä koko muuhun Eurooppaan. 60 miljardia EFSF:stä muodostuu Euroopan hätärahastosta ja 250 miljardia tulee IMF:ltä. Huolestuttavin elementti mekanismissa on kuitenkin jäsenmaiden sitoumus taata ongelmavaltioiden hätälainoja yhteensä 440 miljardin (Suomen osuus 7,9 miljardia) euron edestä: EFSF is able to issue bonds guaranteed by EAMS (Euro Area Member States) for up to 440 billion for on-lending to EAMS in difficulty, subject to conditions negotiated with the European Commission in liaison with the European Central Bank and International Monetary Fund and to be approved by the Eurogroup. [7] EFSF on tosiasiassa yritys, joka toimii ongelmatalouksien viimekätisenä luotottajana. EFSF ostaa ongelmatalouksien velkakirjoja jäsenmaiden takauksilla ja laskee vastaavasti liikkeelle luotettavempia sijoituskohteita. Koska näiden velkakirjojen takaajina on yksityisten pankkien sijaan kansantaloudet, Standard & Poor s, Moody s ja Fitch ovat voineet hyvällä omalla tunnolla arvottaa EFSF:n myöntämät takuut parhaaseen AAA-luokkaan. Näiden uusien euromaiden takaamien velkakirjojen ja muiden velkainstrumenttien riskit ovat alhaisempia ja tuottoennusteet varmasti korkeampia (ainakin jonkun aikaa) kuin aikaisemmilla Islannin, Kreikan tai Irlannin tarjoamilla valtionvelkakirjoilla. EFSF:ssä on kyse perimmiltään samasta silmänkääntötempusta kuin Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla: riskien ja tuottojen eriyttämisestä toisistaan. Ei olekaan liioiteltua väittää, että EFSF on uusi, uljaampi ja vaarallisempi johdannainen. Ongelmatalouden pankkisektori (joka tarkoittaa viime kädessä ulkomaisia sijoittajia ja pankkeja) pelastetaan arvopaperistamalla näiden maiden ongelmavelat jälleen joksikin aikaa rahoitusmarkkinat rauhoittavaksi finanssi-instrumentiksi. Nyt johdannainen vain puetaan muiden euromaiden antaman tukipaketin asuun ja apupaketista hyötyvät jälleen kaikki: ongelmatalous saa EFSF:n ansiosta haluamansa lainan, pankkisektorin ylisuureksi kasvanut riski ulkoistetaan kätevästi veronmaksajille, luotonluokittajat kuittaavat taas nätin summan palveluksistaan ja sijoittajat ovat jälleen kerraan saaneet uusia AAA-luokan sijoituskohteita. Vaikka eurotalouksista ainoastaan Saksa ja Ranska nauttivat parasta AAA-luokitusta, esimerkiksi ongelmataloudet Portugali, Espanja ja Italia olivat takaamassa Irlannin tukipakettia samalla AAA-statuksella. Suurempaa ongelmaa ei ilmene niin kauan kuin ongelmataloudet ovat kooltaan Irlannin ja Kreikan luokkaa, mutta tällä puoskaroinnilla ei selvitetä enää Espanjan, Portugalin ja Italian talousongelmia. Mitä kauemmin eurokriisi jatkuu, sitä epäuskottavammaksi EFSF:n tarjoama rahoitusapu käy, sillä euromaiden talouksien ajautuessa yhä syvemmälle kestävyysvajeeseen ja ylivelkaantumisen murheenkryyniin, se ei voi kovin pitkään jatkaa 7 / 10

8 ongelmatalouksien paketoimista AAA-luokituksella. Finanssimarkkinat ovat osoittautuneet kerta toisensa jälkeen tehottomiksi, eikä niiden kasvu kulje rinnakkain taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kanssa - päinvastoin. On ironista, että valtiontalouksien tasapainottamiseksi ja velkakierteen hillitsemiseksi vallankahvassa oleva oikeisto vaatii kuitenkin valtioiden säästökuureja ja veronkorotuksia, jotka eivät edes etäisesti puutu nykyisen rahoitusjärjestelmän rakenteisiin. Vaikka EFSF:n likviditeettiä jouduttaneen kasvattamaan jo Portugalin, Espanjan ja Italian apupakettien ansiosta hyvinkin pian, EFSF:n keskeisimpiä rakenteita ja suhdetta IMF:ään ollaan selkiyttämässä vasta vuonna Mikään ei viittaa siihen, että EFSF puuttuisi riskinottoon ja moraalikatoon kannustavan rahoitusjärjestelmän rakenteisiin. Vaikka Euroopan komissio on puhunut jotain epämääräistä jäsenvaltioiden budjettien tarkemmasta syynistä sekä yksityisen sektorin roolin ja vastuun selkiyttämisestä, mikään ei myöskään viittaa siihen, että pankkien sääntelyä tai kontrollia oltaisiin lisäämässä. Pelkkä tehokkaampi sääntely ja kontrolli eivät ylipäätään ratkaise nykyistä kriisiä, sillä uusliberalismi on malliesimerkki siitä, miten pankkien ja pääomien keinot kiertää sääntelyä ovat pakottaneet valtiot sopeutumaan kilpailuun ja avaamaan markkinoitaan. Pankeilla ei edes olisi tällä hetkellä suurtakaan hätää, mikäli ne olisivat tyytyneet pelkkään arvopaperistamiseen eli riskien ulkoistamiseen. Koska kuitenkin myös ne alkoivat haalia johdannaisia ja keinotella niillä, pankkien taseisiin jäi valtavat määrät arvopapereita, jotka 8 / 10

9 muuttuivat finanssikriisin puhjetessa ongelmajätteeksi. Koska toistaiseksi merkittävistä toimijoista ainoastaan Lehman Brothersin on annettu romahtaa, tämä ydinjäte ei vieläkään ole poistunut rahoitusjärjestelmästä luonnollisesti, eikä kukaan tunnu tietävän, miten tämä arvopaperistamisen rahoitusjärjestelmään hautaama aikapommi tulisi naarata tai purkaa. Korniksi tilanteen tekee se, että ongelmaan, joka alunperin alkoi arvopaperistamisesta, vastataan viemällä arvopaperistaminen jälleen kerran potenssia korkeammalle ja entistäkin hazardimmalle asteelle. Vuoteen 2013 asti Euroopan ongelmatalouksia autetaan siis kuten tähänkin asti eli yksityisen pankkisektorin intressit vahvasti edustettuina veronmaksajien kustannuksella. Ongelma on poistettu jälleen hetkeksi, jotta se voisi ainoastaan palata voimakkaampana ja härskimpänä. Vaikka juuri rahoitusjärjestelmän kehitys viime vuosikymmeninä on ajanut Euroopan porvariston suitsuttamaan kestävyysvajeeseen, porvariston ratkaisuna on julkistalouden, sosiaalihuollon, koulutuksen ja terveydenhuollon alasajo, työurien pidentämiset, työehtojen ja palkkojen polkemiset sekä Euroopan valtioiden entistä härskimpi tukehduttaminen rahoitusmarkkinoilla. [8] Niin kieroa kuin se onkin, Yhdysvaltojen subprime-kusetus on kaatumassa jenkkiläisten pankkien ohella myös eurooppalaisten pankkien, eläkerahastojen ja muiden institutionaalisten sijoittajien - eli viime kädessä eurooppalaisen työväenluokan - niskaan. Viitteet [1] Standard & Poor silla AAA-luokitus tarkoittaa 2: todennäköisyyttä, että koodia saanutta yritystä kohtaa maksukyvyttömyyden tila. Tämä tarkoittaa 2 yritystä yrityksestä. [2] Riski, ettei velallinen kykene selviämään velkansa takaisinmaksusta. [3] Keskuspankit eivät yksin kontrolloi rahan määrää, sillä yksityispankit luovat rahaa luottoina keskuspankeista riippumatta. Rahan määrän tehokkaammaksi kontrolloimiseksi tarvitaankin keskuspankin säätämän ohjauskoron lisäksi valtiota ja sen verotusta. [4] Ks. esim Lordon 2010, s. 79: Siinä missä keskinkertaisuudet puuhastelevat valtion 3,5 prosentin joukkovelkakirjojen tai yritysten 6 prosentin AAA-luokan joukkolainojen parissa, strukturoidun rahoituksen seikkailijat saavat ABS:ien avulla samalla riskillä 8 prosenttia. [5] EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen (VKS) mukaan EMU-maiden budjettialijäämä ei saa kasvaa yli 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta, eikä velka yli 60 prosenttiin bkt:sta. [6] Yhdysvaltain keskuspankki, Englannin keskuspankki, Japanin keskuspankki, Sveitsin keskuspankki, Israelin keskuspankki ja Kanadan keskuspankki ovat sen sijaan pitäneet ohjauskorkonsa kriisin puhkeamisesta lähtien nollan tuntumassa. [7] Ks. tarkemmin EFSF - Frequently Asked Questions: The European Financial Stability Facility (EFSF) is a company which was agreed by the 16 countries that share the euro on May 9th 2010 and incorporated in Luxembourg under Luxembourgish law on June 7th The EFSF s objective is to preserve financial stability of Europe s monetary union by providing 9 / 10

10 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org temporary financial assistance to euro area Member States in difficulty. In order to reach its objective the EFSF can, with the support of the German Debt Management Office (DMO), issue bonds or other debt instruments on the market to raise the funds needed to provide loans to countries in financial difficulties. Issues would be backed by guarantees given by the 16 euro area Member States (see table below) of up to 440 billion on a pro rata basis, in accordance with their share in the paid-up capital of the European Central Bank (ECB). [8] Olen käsitellyt tarkemmin kriisin poliittisia seurauksia velkatalouskriisi-sarjan ensimmäisessä osassa Velka vahvin voitehista. Kirjallisuus Lordon, Frederic (2010) Rahamyllyt kuriin. Into Kustannus, Helsinki. Manifesto of the Appalled Economists (2010) Crisis and debt in Europe: 10 pseudo obvious facts, 22 measures to drive the debate out of the dead end. McNally, David (2009) From Financial Crisis to World-Slump: Accumulation, Financialisation, and the Global Slowdown. Historical Materialism 17, s Roubini, Nouriel & Mihm, Stephen (2010) Kriisitaloustiede. Pikakurssi rahoituksen tulevaisuudesta. Terra Cognita, Helsinki. Seppänen, Esko (2009) Hullun rahan tauti: kapitalismin musta syksy. Tammi, Helsinki. 10 / 10

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Makrokatsaus. Joulukuu 2016

Makrokatsaus. Joulukuu 2016 Makrokatsaus Joulukuu 2016 Hyvä kuukausi osakemarkkinoilla Joulukuu oli hyvä kuukausi useimmilla osakemarkkinoilla, ja monet laajat eurooppalaiset osakeindeksit nousivat 7 8 prosenttia. Myös Yhdysvalloissa

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 29.1.2016 Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015 Suomen valtio on Euroopan unionin (EU)

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Yhdysvaltojen finanssikriisi 2007-2008; Kriisitaloustieteen kurssi

Yhdysvaltojen finanssikriisi 2007-2008; Kriisitaloustieteen kurssi Yhdysvaltojen finanssikriisi 2007-2008; Kriisitaloustieteen kurssi 22. marraskuuta, 2012 1 Johdanto 2 Yhdysvaltain asuntomarkkina 3 Pankit ja rahoituslaitokset 4 Kriisi Asuntojen hintaindeksi, USA, tammikuu

Lisätiedot

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.

Lisätiedot

Makrokatsaus. Heinäkuu 2016

Makrokatsaus. Heinäkuu 2016 Makrokatsaus Heinäkuu 2016 Myönteistä kehitystä kesämarkkinoilla Heinäkuu oli hyvä kuukausi rahoitusmarkkinoilla. Brittien ei EU:lle aiheutti negatiivisia reaktioita markkinoilla, mutta nyt suunta kääntyi

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

Maailmantalouden murros

Maailmantalouden murros Maailmantalouden murros Leena Mörttinen 5.11.2015 Maailmantalouden murros kolme näkökulmaa 1. Teknologian murros: tarve aikaisempaa suuremmalle riskinotolle 2. Rahoituksen murros: mahdollisuus rahoittaa

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Pääjohtaja Erkki Liikanen Talousvaliokunnan seminaari 17.10.2007 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kolme pääkysymystä rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Makrokatsaus. Syyskuu 2016

Makrokatsaus. Syyskuu 2016 Makrokatsaus Syyskuu 2016 Levottomuutta markkinoilla syyskuussa Osakemarkkinoiden kokonaiskehitys polki syyskuussa jokseenkin paikallaan ajoittaisista levottomista jaksoista huolimatta. Rahoitusmarkkinatoimijat

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla Elisa Newby, markkinaoperaatioiden päällikkö elisa.newby@bof.fi Suomen Pankki Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla After Work Suomen IR-yhdistys ry Suomen Sijoitusanalyytikot

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen talouden tila tällä hetkellä. 4.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Aktia Government Bond+:n rahastokohtaiset säännöt

Sijoitusrahasto Aktia Government Bond+:n rahastokohtaiset säännöt 1 Sijoitusrahasto Aktia Government Bond+:n rahastokohtaiset säännöt Finanssivalvonnan 13.5.2015 vahvistamat säännöt. 1 Sijoitusrahasto Sijoitusrahaston nimi on Sijoitusrahasto Aktia Government Bond+, ruotsiksi

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp

Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp 2.12.2015 Jyrki Knuutinen Eduskunnan talousvaliokunta Rahoitusmarkkinaosasto Pääomamarkkinaunionin (PMU) taustaa Pj Juncker esitti ajatuksen pääomamarkkinaunionista

Lisätiedot

Makrokatsaus. Kesäkuu 2016

Makrokatsaus. Kesäkuu 2016 Makrokatsaus Kesäkuu 2016 Iso-Britannia äänesti ei EU:lle 2 Kesäkuuta leimasivat ensin Ison-Britannian EUkansanäänestyksen odottelu ja sen jälkeen äänestyksen jälkimainingit. Britit äänestivät 23. kesäkuuta

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi Suomen Pankki Talouden näkymistä Kehysriihi 1 Osakkeiden ja raaka-aineiden hinnat heiluneet alkuvuonna 140 120 100 Osakkeiden hinnat, euroalue* Osakkeiden hinnat, Yhdysvallat** Öljyn hinta*** Indeksi,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Studia Generalia luento 3.11.2014 Turku Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc

Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc Return on equity Net profit for the year excluding non-controlling interests as a percentage of average equity for the year. Average equity including net profit

Lisätiedot

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon Suomen Pankki Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon 27.9.2016 1 Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelma osin alueellinen Kuukauden aikana avoinna olleet työpaikat työtöntä kohti 2012 Asuntomarkkinoiden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012

Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Petri Pöllänen salkunhoitaja Sijoitus Invest 16.11.2011 UB konserni Perustettu vuonna 1986 Kotimainen, pankkiryhmistä riippumaton avainhenkilöiden omistama

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot