Tilastokeskuksen sosiaalitilastostrategia
|
|
- Sofia Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tilastokeskuksen sosiaalitilastostrategia
2 Esipuhe Taloustilastot, sosiaalitilastot ja ympäristötilastot ovat tilastotoimen perinteisen jaottelun kolme pilaria. Taloustilastot kuvaavat kansantalouden tilaa, yritysten toimintaa, hintoja ja palkkoja ja talouden suhdanteita ja rakenteita. Sosiaalitilastot kuvaavat väestöä ja sen elinoloja monella eri ulottuvuudella. Taloustilastojen ja sosiaalitilastojen välillä on monia yhtymäkohtia, esimerkiksi silloin, kun tilastoidaan työllisyyttä, palkkoja, elinkustannuksia, toimeentuloa, koulutusta taikka aluekehitystä. Vaikka rajanveto taloustilastojen ja sosiaalitilastojen välillä ei ole jyrkkä, on aika ajoin tarpeellista tarkastella kutakin tilastoinnin päähaaraa erikseen. Sosiaalitilastostrategian laatimiseen ryhdyttiin monesta eri syystä. Vuoden 2001 alussa oli saatu valmiiksi yhteispohjoismainen strategiajulkaisu What counts in the future, joka tarkasteli julkisen tilastotuotannon haasteita etupäässä taloustilastojen kannalta. Sosiaalitilastoja käsiteltiin siinä vain lyhyesti, ja katsottiinkin tarpeelliseksi täydentää strategiatyötä niiden osalta. Tilastokeskuksen sosiaalitilastostrategiaa valmisteltaessa on voitu ottaa huomioon myös sitä työtä, jota on tehty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tietojärjestelmän uudistamiseksi. Kansainvälistyminen sinänsä muuttaa väestön toimintatapoja ja elinoloja ja sitä myötä myös tilastoitavia ilmiöitä. Tästä syntyy lisähaasteita sosiaalitilastoinnillekin. EU, OECD, YK ja monet muut kansainväliset organisaatiot ovat lisänneet sosiaalitilastollista toimintaansa, mistä on seurannut lisätehtäviä kansalliselle tilastotoimelle. Sosiaalitilastoja kehitetään osana julkisen tilastotuotannon kokonaisuutta, ei erillisenä saarekkeena. Sosiaalitilastoissa joudutaan kohtaamaan maailman muutokset, uudet tilastoitavat ilmiöt ja vanhojen väistyminen samalla tavalla kuin muussakin tilastotuotannossa. Myös sosiaalitilastointi sopeutuu tilastotuotannon resurssien rajallisuuteen. Tärkeä näkökohta sosiaalitilastojen kehittämisessä on yhteistyö ja työnjako eri tilastontuottajien kesken. Sosiaalitilastostrategia tarkastelee tilastotuotantoa sen perusosan kannalta, joka kuuluu Tilastokeskuksen omaan toimikenttään. Säännöllinen yhteydenpito toisiin tilastontuottajiin varmistaa sen, että nämä ovat tietoisia Tilastokeskuksen toimintalinjoista ja että Tilastokeskus voi ottaa niiden näkemykset huomioon omassa strategiatyössään. Tilastotoimen koordinointi on yksi Tilastokeskuksen keskeisiä tehtäviä, ja sitä tukee omalta osaltaan myös sosiaalitilastostrategian valmistuminen. Helsingissä elokuussa 2003 Heli Jeskanen-Sundström pääjohtaja 3
3 Sisällysluettelo Esipuhe Sosiaalitilastostrategian tausta: Tilastokeskuksen toiminta-ajatus Miksi sosiaalitilastostrategia? Sosiaalitilastostrategian tavoiteprofiili Sosiaalitilastointia tehostetaan Strategia-alueen rajaus Sosiaalitilastojen kysyntä ja resurssit Strategialinjaus: tilastotiedon taitokeskus sosiaalitilastojen alalla Sosiaalitilastojen sisällölliset painotukset Sosiaalitilastot kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta Esimerkkejä sosiaalitilastojen painopistealueista Sosiaalitilastojen vahvuudet Seurauksia sosiaalitilastoinnin toimintatavoille Strategian muuttaminen toiminnaksi Liite: Sosiaalitilastoinnin organisaatio Suomessa
4 Sosiaalitilastostrategian tausta: Tilastokeskuksen toiminta-ajatus Sosiaalitilastot termi viittaa laajaan tilastotuotannon kenttään, jossa keskeisessä asemassa ovat elinolo- ja henkilötilastot. Näiden tietojen käyttäjiä ovat kuntien ja valtion viranomaiset ja asiantuntijat, tutkijat, tutkimuslaitokset ja oppilaitokset, monet politiikan ja talouselämän toimijat, tiedotusvälineet ja monissa tapauksissa myös yksittäiset kansalaiset ja yritykset. Tietoja toimitetaan runsaasti kansainväliseen käyttöön, sekä EU:lle että muille kansainvälisille organisaatioille. Tiedontuotanto tapahtuu suurelta osalta kansainvälisten säädösten perusteella ja pääosiltaan kansainväliseen yhdenmukaisuuteen ja vertailukelpoisuuteen tähtäävien käsitteiden, määritelmien, luokitusten ja menetelmien varassa. Sosiaalitilastostrategia koskee ennen kaikkea Tilastokeskuksen omaa sisäistä toimintaa, mutta sen vaikutukset heijastuvat tiedonkäyttäjien lisäksi sosiaalitilastojen laajaan yhteistyökenttään Suomessa. Sitä laadittaessa on otettu huomioon eri yhteistyötahoilla tapahtuva tilastoinnin kehittäminen, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön vuosina käynnissä ollut Tietouudistus 2005 hanke. On tärkeää, että sosiaalitilastostrategia on kytkettävissä Tilastokeskuksen kokonaisstrategiaan ja sen linjaukset vietävissä käytännön toimintaan vuosisuunnittelun kautta. Tilastojen käyttäjien ja muiden tilastojen tuottajien on taas hyvä tietää, miten tämä kokonaisuus strategiasta toimintaan syntyy ja toteutuu Tilastokeskuksessa. Kokonaisuuden perustana ovat Tilastokeskuksen toiminta-ajatus, visio ja strategiset tavoitteet. Tilastokeskuksen toiminta-ajatus: Tilastokeskus yhdistää kootut perustiedot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluksi kansalaisten, julkishallinnon, elinkeinoelämän, kansainvälisten organisaatioiden ja tutkimustoiminnan tarpeita varten, toimii kansallisen tilastotoimen kehittäjänä, kansakunnan muistina ja aktiivisena tiedon levittäjänä. 5
5 Visio: Tilastokeskus on alansa huippuyksikkö, tunnustettu kotimaassa ja kansainvälisesti laadukkaasta tietotuotannostaan, osaamisestaan sekä yhteistyö- ja palvelukyvystään. Strategiset tavoitteet: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Asiakasvaikuttavuus Voimavarat ja tehokkuus Prosessit ja rakenteet Osaaminen ja uudistuminen Ennakoiva toimintatapa Relevantti ja laadukas tilastotarjonta Tunnettuus ja myönteinen julkisuuskuva Arvo asiakkaalle Taloudellisuus ja tehokkuus Maksullisen toiminnan kannattavuus Tuottavuus Integroidut järjestelmät sekä sujuvat ja virheettömät prosessit Tuloksekas kehittämistoiminta Yhteistyö, tiimityö ja sisäinen viestintä Oppiminen ja uudistuskyky Hyvinvointi ja motivaatio Kokonaissuorituskyky 6
6 Miksi sosiaalitilastostrategia? Tilastokeskus julkaisi vuoden 2001 lopussa yhdessä muiden Pohjoismaiden tilastovirastojen kanssa virallisten tilastojen tulevaisuutta luotaavan strategiaraportin 1. Sen pääpaino oli taloustilastoissa. Suppeammin käsiteltiin myös sosiaalitilastoja ja ympäristötilastoja. Tilastokeskuksessa katsottiin tarpeelliseksi käsitellä sosiaalitilastointia laajemmin ja laatia oma sosiaalitilastotuotantoa koskeva sosiaalitilastostrategia täydentämään pohjoismaista strategiaa. Sosiaalitilastojen alalla käynnistyi vuonna 2002 myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Tietouudistus hanke, joka valmistuu syksyllä Tämän hankkeen olemassaolo vahvisti tarvetta muotoilla Tilastokeskuksen oma sosiaalitilastostrateginen kanta. Vaikka Tilastokeskuksen ja STM:n hankkeet eivät ole sidoksissa toisiinsa, on niiden välillä ollut yhteistyötä. Sosiaalitilastoihin kohdistuva kansainvälinenkin kiinnostus on kasvamassa. EU:n pyrkimys tulla kilpailukyvyltään maailman johtavaksi tietoyhteiskunnaksi korostaa kaikkien voimavarojen mobilisoimista. Väestöön ja sen elinoloihin liittyvät tiedot ovat osa tavoitteiden saavuttamisen seurantaa. Lisäksi EU:ssa omaksuttu avoimen koordinaation menetelmä sosiaalipoliittisiin tavoitteisiin pyrittäessä on johtanut siihen, että myös sosiaalitilastollista tietoa käytetään politiikan apuna aikaisempaa korostuneemmin 2. Sosiaalitilastoja käytetään niin sanottujen rakenne-indikaattorien tuottamiseen, ja sosiaalitilastojen alaan kuuluvat köyhyyttä ja syrjäytymistä (tai niiden vastapainona niin sanottua sosiaalista koheesiota tai inkluusiota) koskevat tilastot ovat saamassa lisää huomiota 3 samoin kuin työelämää, työvoimaa ja työoloja koskevat tilastot. Tämä tuo uusia velvoitteita ja samalla uusia mahdollisuuksia sosiaalitilastoille. EU:n itälaajeneminen aiheuttaa tälläkin kentällä lisähaasteita. Muut merkittävät kansainväliset sosiaalitilastojen tuottajat kuten OECD ja YK järjestöineen ovat jatkaneet oman sosiaalitilastollisen raportointinsa kehittämistä 4. Sosiaalitilastostrategia on osa Tilastokeskuksen strategiatyötä. Se heijastaa Tilastokeskuksen yleisiä strategisia pyrkimyksiä ja perustaa suosituksensa koko tilastotuotannon näköaloja koskeviin yhteisiin arvioihin. Se koskee nimenomaan Suomessa harjoitettavaa sosiaalitilastojen tuotantoa, mutta ottaa huomioon kansainvälisen yhteistyön ja tilastojen vertailtavuuden vaatimukset. 1 What counts in the Future. Challenges of Official Statistics (2001) Helsinki: Statistics Denmark, Statistics Finland, Statistics Iceland, Statistics Norway & Statistics Sweden. 2 Ks. esim.: European Commission (2002): Joint Report on Social Inclusion. Bryssel; ks myös ns. rakenneindikaattoreista 3 Ks. Atkinson, T. ym. (2002): Social Indicators. The EU and Social Inclusion. Oxford: Oxford University Press. 4 Ks. esim. OECD (2002): Society at a Glance: OECD Social Indicators. Pariisi: OECD; UNDP (2002): Human Development Report New York: United Nations Development Program ( 7
7 Sosiaalitilastojen tavoiteprofiili Tilastokeskuksen yleisenä tavoitteena on olla luotettava, jatkuvasti uudistuva ja tehokkaasti palveleva tilastotuotannon asiantuntija. Sosiaalitilastojen tavoiteprofiilin taustalla ovat nämä yleiset tavoitteet. Sosiaalitilastostrategiassa on kuitenkin haluttu muotoilla vielä näistä yleisistä tavoitteista täsmennetty ja konkreettista toimintaa ohjaava tavoiteprofiili. Sen perustelu ja saavuttamisen keinot esitetään seuraavien sivujen strategiatekstissä. Tavoiteprofiilissa on kolme pääulottuvuutta: tilastotuotannon ajanmukaisuus, tehokkuus ja sen tuotteiden käyttökelpoisuus: Sosiaalitilastojen sisältö on ajanmukaista Tietotarpeita arvioidaan jatkuvasti Uusiin tarpeisiin vastataan poikkitilastollisella tietovarantojen käytöllä aina kun se on mahdollista Peruskuvaukset pidetään laadukkaina Sosiaalitilastojen tuotanto on tehokasta Tuotantoprosesseja kehitetään jatkuvasti Tietovarantoja käytetään monipuolisesti Tietovaranto-osaamista lisätään Sosiaalitilastojen tulokset ovat sisällöllisesti ja teknisesti käyttökelpoisia Sosiaalitilastoille kehitetään poikkitilastollinen tuoteohjelma Raportointia tiivistetään ja nopeutetaan Raportoinnin jatkuvuudesta ja käyttömukavuudesta pidetään huolta 8
8 Sosiaalitilastointia tehostetaan Sosiaalitilastostrategia käsittelee Tilastokeskuksen elinolotilastojen, henkilötilastojen sekä hinta- ja palkkatilastojen toiminta-alueiden tilastointia, jonka kohteena ovat väestö ja sen elinolot, tulot sekä toiminta työssä ja vapaa-aikana. Tilastokeskuksen on kyettävä huolehtimaan kansallisesta tehtävästään julkisen palvelun tarjoajana kireässä resurssitilanteessa samanaikaisesti kun EU:n tilasto-ohjelman edellyttämät kehittämistehtävät raamittavat lähivuosina sosiaalitilastojen kehittämistä. Sosiaalitilastoinnin tehokkuutta on siis lisättävä. Strategia perustuu näkemykseen Tilastokeskuksen omien tilastollisten tietovarantojen rakentamisen ja ylläpidon tärkeydestä. Sosiaalitilastot voivat usein vastata uusiinkin tietotarpeisiin kehittämällä tietovarantojaan ja tehostamalla erillisten tilastoaineistojen yhteensovittamista ja hyödyntämistä rinnakkain. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää kuitenkin tietovarantoasiantuntemuksen lisäämistä. Poikkitilastollisella raportoinnilla paitsi julkaistaan tuloksia myös kuvataan tietovarantojen käyttömahdollisuuksia. Tällaiset raportit toimivat samalla tuoteselosteen tavoin tuoden esiin tietolähteiden yhteiskäytön hyötyjä ja ongelmia. Sosiaalitilastoja tuottavat Tilastokeskuksen toimintayksiköt tiivistävät yhteistyötään ilman merkittäviä organisaatiouudistuksia. Investointiluonteinen strateginen panostus kansallisten tietovarantojen hallintaan ja tietovarantoasiantuntemuksen lisäämiseen vaatii myös resursseja. Resurssien strateginen uudelleen kohdentaminen edellyttää aikaisempaa tiukempien relevanssikriteerien soveltamista puhtaasti kansalliseen tietotuotantoon ja yksittäisten vastuualueiden toiminnan ohjaamista tietovarantojen hallintaa korostavaan suuntaan. 9
9 Strategia-alueen rajaus Sosiaalitilastot ovat monipuolisia tilastollisia kuvauksia ja raportteja väestön sosio-ekonomisesta rakenteesta, väestön taloudellisista, sosiaalisista ja terveydellisistä oloista sekä ihmisten toiminnasta näiden rakenteiden ja olojen puitteissa. Sosiaalitilastollisen näkökulman ytimessä on kuvaus väestön ja kotitalouksien vuorovaikutuksesta muiden institutionaalisten sektorien kuten yritysten ja hyvinvointivaltion eri toimielimien ja järjestelmien välillä. Tilastokeskuksen sosiaalitilastot kuvaavat markkinamekanismien ja yhteiskuntapolitiikan tuotosta (tai tuotoksen puutetta) väestön toteutuneina elinoloina ja rakenteellisina muutoksina. Sosiaalitilastollisesta näkökulmasta katsottuna talous, sosiaaliturva ja -palvelut toimivat panoksina, joiden avulla tuotos - elinolojen laatu - saadaan aikaan. Sosiaalitilastojen sisältöaluetta ei voi rajata yksiselitteisesti. Sosiaalitilasto on näkökulma tuotettuun tietoon. Yksittäinen sosiaalitilastona pidetty tilasto voi kuvata niin tuotoksia kuin panoksiakin taikka toimia niin sosiaalitilastona kuin talous- tai suhdannetilastonakin. Tämä strategia kohdistuu Tilastokeskuksen Elinolot- ja Henkilötilastot -yksikköjen kaikkien tilastojen sekä Hinnat ja palkat -yksikön palkka-, palkkarakenne- ja kuluttajahintatilastojen sosiaalitilastolliseen kehittämiseen seuraavien 5-10 vuoden aikana. Strategia ei siis ulotu siihen merkittävään osaan sosiaalitilastoinnista, joka on muiden tilastontuottajien kuin Tilastokeskuksen vastuulla. Tällainen tilastontuottaja on sosiaalitilastojen alalla erityisesti Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes), joka vastaa tilastoviranomaisena sosiaali- ja terveyspalveluita koskevasta tilastoinnista. Muita tärkeitä tiedontuottajia ovat sosiaaliturvan kysymyksissä Kansaneläkelaitos (KELA) ja väestön terveydentilan kysymyksissä Kansanterveyslaitos (KTL). 10
10 Sosiaalitilastojen kysyntä ja resurssit Sosiaalitilastostrategia perustuu tulevaisuudennäkymään, jonka mukaan Suomen talous pysyy suhteellisen vakaana ainakin jonkin mittaisesti kasvavalla uralla, mutta julkisen talouden tiukkuus jatkuu. Kansallisiin tietotarpeisiin vastaamiseen myönnettävät resurssit eivät kasva. Jatkuvasti suurempi osa tilastotuotannosta perustellaan EU:n tietotarpeilla. Koska EU parhaassakin tapauksessa rahoittaa tarvitsemaansa tilastotuotantoa vain käynnistämisvaiheessa, tämä edellyttää kansallisen rahoituksen lisäämistä EU-tarpeisiin vastaamiseksi myöhemmissä vaiheissa. Samaan aikaan tilastotietojen kysyntä säilyy volyymiltaan suurin piirtein ennallaan, mutta kohdentuu uudella tavalla. Tilastotiedon kysyntä tulee entistä vaihtelevammaksi ja sosiaalisista ilmiöistä tarvitaan yhä monipuolisempaa tietoa. Kansainvälistyminen tuo uusia, kuvaamista vaativia piirteitä sosiaalitilastojen kohteena oleviin ilmiöihin, väestön ikääntyminen korostaa sukupolvien välisiä eroja, työllistyminen ja toimeentulo jakautuvat entistä epätasaisemmin, elämäntavat eriytyvät ja uudet sosiaaliset jaot rikkovat tähän asti sisäisesti niin homogeenisena pidettyä kansakuntaa. Sosiaalitilastoihin kohdistuva tietokysyntä näyttää muuttuvan myös siksi, että poliittisessa ohjauksessa sekä kansallisella tasolla että EU-tasolla on määräaikaisilla laajoilla politiikkaohjelmilla entistä suurempi merkitys. Tämä helpottaa tietokysynnän ennakoimista mutta myös lisää kysynnän vaihtelua ohjelma-aiheiden muuttuessa muutaman vuoden välein. Edellä mainitut kysyntätekijöiden muutokset lisäävät painetta kerätä tietoa joustavasti ja nopeasti haastatteluin ja kyselyin. Toisaalta rekisteritietojen merkitys kattavina ja kustannustehokkaina tiedon lähteinä korostuu. 11
11 Strategialinjaus: tilastotiedon taitokeskus sosiaalitilastojen alalla Suomen kansallisessa sosiaalitilastoinnissa lähtöoletukset antavat tilaa sellaiselle tilastotuotannolle, joka on niukahkoilla resursseilla toimiva, kansallisia ja kansainvälisiä tietotarpeita aktiivisesti seuraava, hallitusti uudistuva, pidättyvästi laajentuva ja tietovarantojen kehittämiseen ja niiden monipuolistuvaan käyttöön pyrkivä. Sosiaalitilastoja siis laaditaan luonteeltaan tietovarantoja kehittävässä ja jalostavassa tilastovirastossa mieluummin kuin tietotuoteyrityksessä, tutkimuslaitoksessa tai mahdollisimman niukassa tilastotehtaassa. Tällaisen tilastolaitoksen asiantuntemus on tehokkaassa, laadukkaassa ja hyvin kohdennetussa tiedonkeruussa ja sen lisäksi erityisesti tietovarantojen käyttömahdollisuuksien monipuolisessa hyödyntämisessä. On strategisesti tärkeää huolehtia tilastojen koko tuotantoprosessin laadusta samalla kun on löydettävä uusia keinoja käyttää tietovarantoja rinnakkain ja joustavasti. Erilaisten aineistojen välisiä sisällöllisiä ja menetelmällisiä yhteyksiä ymmärtävien, analysoivien ja informatiivisten käyttötapojen lisääminen muodostuu haasteeksi perinteisen raportoinnin rinnalle. Sosiaalitilastostrategian pääpiirteet kaaviona Toimintaympäristö Toiminnan resurssit Toiminnan kohdeilmiöt kansainvälistyy edelleen pysyvät niukkoina monimutkaistuvat TILASTOTIEDON TAITOKESKUS monipuolistuu tehostuu ja laajenee pidättyvästi, huolehtii kansallisista ja kv. velvoitteista ja perustuotannosta, seuraa aktiivisesti tietotarpeita kohdistuu tietovarantojen mahdollisuuksien esiintuontiin ja hyödyntämiseen Tiedon käyttö ja kysyntä Tiedontuotanto Tiedon jalostus 12
12 Sosiaalitilastojen sisällölliset painotukset Strategisten valintojen lähtökohdaksi eli sisällöllisten painotusten muutostarpeen lähtökohdiksi on otettava yhtäältä tiedossa olevan kysynnän kohdentuminen ja toisaalta Tilastokeskuksen sosiaalitilastojen nykyiset vahvuudet. Tämä tarkoittaa sitä, että Tilastokeskuksen nykyiset sosiaalitilastot muodostavat jatkossakin väestön, elinolojen, toimeentulon ja toiminnan jatkuvan kuvaamisen perustan. Nykyisin sosiaalitilastojen organisaatioperustana ovat kuvauksen kohteena olevat ilmiöt, toisin sanoen pyrkimys hahmottaa, ymmärtää, kuvata ja seurata nykyisessä tilastojärjestelmässä määriteltyjä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden muutoksia. Lähitulevaisuudessa Tilastokeskus ei pyri laajentamaan merkittävästi tehtäväkenttäänsä uusille ilmiöalueille suuntautuvan tiedonkeruun muodossa. Sosiaalitilastojen on vastattava sekä ilmiö- että politiikkalähtöisiin tietotarpeisiin. Tilanteessa, jossa uusien tiedonkeruiden mahdollisuudet ovat niukentuneet ja itse ilmiöt monimutkaistuneet, perinteinen tapa käyttää yksittäisen tilaston tuottamiseen vain yhdentyyppistä aineistoa voi osoittautua tiedontarpeisiin nähden liian yksinpuoliseksi. Monimutkaisemmat ilmiöt vaativat tilastoinnissa useamman aineistotyypin rinnakkaista käyttöä. Tästä syystä Tilastokeskuksen sosiaalitilastollisia perustietovarantoja kehitetään nykyistä systemaattisemmin toimintayksikköjen välisenä yhteistyönä. Samalla tietojen käyttöä monipuolistetaan. Tietovarantojen ja niitä koskevan asiantuntemuksen monipuolistaminen lisää sosiaalitilastojen valmiutta vastata uusiin tietotarpeisiin. Yhteiskunnallisen muutoksen kuvaaminen on tilastotoimen ydintä. Merkittäviä rakenteellisia yhteiskunnallisia muutoksia aiheuttavat esimerkiksi kansainvälistyminen, alueiden kehitys, ikääntyminen ja tietoyhteiskunnan tulo. Sosiaalitilastojen on kuvattava näitä muutoksia ja niiden seurauksia väestön, perheiden, työelämän, toimeentulon ja kansalaisten arjen näkökulmista. 13
13 Sosiaalitilastot kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta Kansallisella tasolla on nähtävissä entistä yksityiskohtaisempaan aluetietoon kohdentuvan kysynnän kasvu. Samanlaista lisäkiinnostusta kohdistuu pitkittäistietoon, jossa on kysymys tavanomaista vuosimuutosta pitemmillä aikaväleillä tapahtuneiden muutosten seurannasta. EU:n integraation syventyessä myös kansallisten viranomais- ja tutkijatahojen tilastollisen tiedon tarpeet muuttuvat. Kansainvälisesti vertailukelpoisen tiedon merkitys kasvaa myös kansallisella tasolla käytävässä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vanhan ja uuden tiedon välistä kuilua on osattava kuroa umpeen. Kansallisella tasolla on myös merkittäviä sektorikohtaisia haasteita. Kansainväliset suositukset ja seurantavelvoitteet ovat strategisesti tärkeitä toiminnan ohjenuoria. Euroopan sosiaalisen mallin kehitys, avoin koordinointi ja EU -lähtöiset sosiaalipoliittiset toimintaohjelmat luovat kysyntää säännölliselle ja harmonisoidulle tilasto- ja tutkimustiedolle. EU:n piirissä tapahtuvaan tilastotuotannon säätelyyn vaikuttaminen ja siihen sopeutuminen kansallisia tavoitteita esillä pitäen on sosiaalitilastoinnissa tärkeä strateginen tavoite. EU:n politiikkaohjelmiin liittyvien seurantaindikaattoreiden kerääminen ja muokkaus asettuu kansallisten tilastoviranomaisten tehtäväksi. Raportointi ja julkistaminen saattaa tulevaisuudessa yhä enemmän keskittyä unionin toimielimille. Kerätty tilastomateriaali on Suomessa käytettävissä myös omaan raportointiin kansallisista lähtökohdista. 14
14 Esimerkkejä sosiaalitilastojen painopistealueista Edellä mainittuja sosiaalipoliittisia ohjelmia ja painopistealueita, jotka lisäävät tilastollisen seurannan tarvetta sekä kansallisesti että kansainvälisen vertailutiedon rinnalla, ovat esimerkiksi seuraavat: Väestönmuutokset (maassamuutto ja maahanmuutto; väestön alueellinen keskittyminen ja kaupunkitutkimuksen tietotarpeet; ammatti- ja elinkeinorakenteiden muutokset; ikääntyminen ja eläkekysymyksen tietotarpeet). Toiminnan ja osallistumisen sekä niiden edellytysten muutokset (osallisuuden edellytysten muutosten seuranta ja siihen liittyen köyhyys ja syrjäytyminen; sosiaalinen osallistuminen ja sosiaalinen pääoma; terveyden edistäminen; koulutus, inhimillinen pääoma, elinikäinen oppiminen; tietoyhteiskuntavalmiudet ja muut tietoyhteiskunnan tutkimuksen tietotarpeet). Sosiaalisten suhteiden muutokset (sukupuolten, ikäryhmien ja etnisten ryhmien välinen tasa-arvo; väestön turvallisuus ja turvattomuus sekä rikollisuus). Työn ja työelämän muutokset (Hperheen ja työn yhdistäminen; työllisyyden ja hyvälaatuisten työpaikkojen edistämisen tietotarpeet; työmarkkinajärjestelmään liittyvät tietotarpeet: palkat, hinnat, työelämän ja työolojen evaluointi). Sosiaalitilastojen vahvuudet Sosiaalitilastojen nykyiset vahvuudet ovat tulevankin toiminnan strateginen perusta. Vahvuuksista yksi keskeisimpiä on Tilastokeskuksen kattava rekisteritietojärjestelmä kaikkine yhdistelymahdollisuuksineen. Rekisteriosaaminen on myös sosiaalitilastojen erityinen vahvuus. Rekisterit myös parantavat otantatutkimusten laatua täydentävän tiedon ja otantakehikoiden muodossa. Vahvuutena on pidettävä myös haastattelutoiminnan osaamista, toimivia tiedonkeruu- ja tuotantoprosesseja sekä suhteellisen hyviä vastausprosentteja. Ilmiöalueen tuntemus ja kyky seurata yhteiskunnallisia muutoksia pitkien aikasarjojen tai muuten vakiintuneiden kuvausjärjestelmien avulla on vahvuus. Tätä osaamista on sekä tiedon tuottajien että käyttäjien puolella. 15
15 Seurauksia sosiaalitilastoinnin toimintatavoille Tilastokeskukseen perustetaan pysyvä Sosiaalitilastojen yhteistyöryhmä vahvistamaan sosiaalitilastoinnin kokonaisuutta. Siitä muodostetaan poikkitilastollinen katto-organisaatio, jonka tehtävänä on edistää strategisten tavoitteiden toteuttamista Tilastokeskuksessa, koordinoida yhteistyötä ja valmistella ennakoivaa toimintatapaa. Uusia ilmiöitä koskevaan tiedontarpeeseen vastataan tietovarantojen käyttöä monipuolistamalla aina kun se on mahdollista. Uusien ilmiöiden tai näkökulmien esiintuloa ennakoivalla toimintatavalla huolehditaan kyvystä vastata kysyntään nopeasti. Toistuvasti käy ilmi, että Tilastokeskuksen nykyisissä tietovarannoissa on hajallaan informaatiota, jonka yhteen tuominen tuottaa uutta tietoa. Tämä ei tarkoita pelkästään aineistojen yhdistelyä, vaan myös rekisteriestimointia ja eri aineistojen rinnakkaista käyttöä. Tilastokeskuksessa käynnissä oleva uuden tuotantomallin valmistelu tukee tätä tavoitetta. Tietovarantoasiantuntemus korostuu. Tietovarantoasiantuntemus sisältää muun muassa seuraavia asioita: tiedonkeruun ja siihen liittyvän sisällöllisen ja teknisen laadun arviointikykyä, eri tiedonkeruuvälineiden luonteen ja seurausten ymmärtämisen, käsitteiden ja luokitusten taustojen tuntemuksen, ymmärryksen siitä, millä tavalla erilaiset mittaustavat rajaavat tai muokkaavat ilmiöstä saatavaa tietoa sekä kykyä tulkita erilaisia tietoja ja tuntea niiden soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin. Uusia tietolähteitä tutkitaan aktiivisesti ja, mikäli ne havaitaan käyttökelpoisiksi, otetaan käyttöön. Tämä koskee erityisesti sähköisiä tietolähteitä. Tietojen rinnakkaiskäyttö lisää poikkitilastollisten katsausten ja tuoteselosteiden merkitystä. Tietovarantoasiantuntemus antaa edellytykset poikkitilastollisiin katsauksiin, joissa osoitetaan, mitkä ovat aineistojen rinnakkaiskäytön mahdollisuudet yksittäisiä ilmiöitä tarkasteltaessa. Tällaiset katsaukset perehdyttävät tietojen käyttäjät niin Tilastokeskuksessa kuin muuallakin aineistojen mahdollisuuksiin ja rajoituksiin ja toimivat näin tuoteselosteen tavoin. 16
16 Sosiaalitilastoinnin koordinointia ja siitä raportoimista edistetään. Tilastokeskuksen koordinointirooli suhteessa muuhun kansalliseen sosiaalitilastojen tietotuotantoon edellyttää kokemusta tietojen yhteiskäytön hyödyistä ja ongelmista. Tällöinkin poikkitilastollisten katsausten laatiminen olisi mahdollinen työskentelymuoto, kun se laajennetaan kattamaan eri tilastontuottajien tietovarannot. Näitten koordinointia edistävien katsausten laatiminen tapahtuisi sekin erillisen ohjelman mukaisesti toimivien, tilastotoimea ja tutkimustahoja edustavien asiantuntijaryhmien toimesta. Ohjelman laadinta on Sosiaalitilastojen yhteistyöryhmän tehtävä. Sosiaalitilastojen asiantuntijoiden ammattikuvaa monipuolistetaan. Tilastotuotannon perinteisiin yliaktuaarin ja tutkijan rooleihin yhdistyy asiantuntijan rooli: konsultti, joka tuntee tietovarantojen tuotantoa sekä tilastotietojen käyttöä päätöksenteossa ja tutkimuksessa. Asiantuntemusta tiettyyn aineistoon on eniten siellä, missä aineisto muodostetaan. Kaikessa aineistojen käytössä on oltava mukana ilmiöasiantuntemuksen ja tulkintavalmiuksien edellyttämää pätevyyttä. Yhteistyötä yli yksikkörajojen vahvistetaan. Tietovarantoajattelu edellyttää, että Tilastokeskuksen eri yksiköiden ja vastuualueiden yhteistyö vahvistuu koordinoidusti. Yhteistyö ulottuu kaikille osapuolille yhteisten käsitteiden, luokitusten ja muun tietosisällön muodostamiseen ja tietovarantoihin viemiseen sekä päällekkäisyyksien karttamiseen tietoteknisissä ratkaisuissa. Tuotteistamista edistetään laatimalla säännöllisesti, Sosiaalitilastojen yhteistyöryhmän ohjelmaehdotuksen mukaisesti, poikkitilastollisia katsauksia laajahkoista ilmiökokonaisuuksista yksiköiden asiantuntijaryhmien toimesta. Suhteet ulospäin säilyttävät vuorovaikutuksellisen luonteen. Monipuolinen yhteisraportointi, harvemmin toistuvien haastattelu- ja kyselytutkimusten uudistaminen, tietojen käyttöä edistävä kommunikointi vakituisten käyttäjien kanssa edellyttää, että suhteita asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin säännöllistetään ja selvitetään myös, miten koordinointi ja asiakkuushallinta suhteutuu tähän yhteistyöhön. Tilastotuotteet tiivistyvät ja uudistuvat. Perusraportointi on edelleen tärkeää ja sen jatkuvuudesta on huolehdittava, mutta niiden rinnalle kehitetään tiedotusta käyttövalmiin aineiston, sitä koskevan tiedotteen ja lyhyiden, informatiivisten artikkelien muodossa. Lisäksi sähköisten tuotteiden merkitys kasvaa. Raportoinnissa on myös lisättävä tutkimuksellista ja moniaineistollista otetta. Tiedon käyttäjille on kyettävä antamaan mahdollisuus tulkita eri lähteistä saatua tietoa ja ymmärtää erilaisten tietojen käyttömahdollisuudet. 17
17 Strategian muuttaminen toiminnaksi Sosiaalitilastostrategia korostaa perinteisen tilastotyön rinnalla voimistuvana toimintatapana laajaa tietovarantojen tuntemusta, joka tuottaa valmiudet poikkitilastolliseen tietotuotantoon ja yhteistyöhön. Vastauksena uusiin tietotarpeisiin on ensin olemassa olevien tietovarantojen tarjoamien mahdollisuuksien selvittäminen ja vasta sitten uusien tiedonkeruiden käynnistäminen. Strategia on tarkoitettu muotoilemaan toiminnan päälinjoja yhdessä Tilastokeskuksen muun strategiatyön kanssa. Esitettävät toimenpiteet koskevat etupäässä niitä menettelytapoja, joita käyttäen sosiaalitilastostrategian linjaukset saadaan viedyksi vuosisuunnitteluun ja suhteutetuksi muuhun toiminnan suunnitteluun. Varsinaiset linjausten mukaiset toimenpiteet täsmennetään vuosisuunnitteluprosessissa. Sosiaalitilastojen yhteistyöryhmä Tilastokeskuksen sisäisen ryhmän tehtävänä on käsitellä sosiaalitilastostrategian toteutumista vuositasolla sekä kosketuskohtia erillishankkeisiin. Työryhmän asiantuntemus kattaa kaikki sosiaalitilastoalueen ilmiöt ja sen tulee toimia poikkitilastollisena katto-organisaationa Tilastokeskuksessa. Työryhmä tuottaa vuodessa 1-2 sosiaalitilastoalueen yleiskatsausta, joissa kuvataan sosiaalitilastostrategian etenemistä sekä tehdään ehdotuksia strategian toteuttamisen tai kehittämisen edistämiseksi. Katsaukset esitellään vuotuisissa, kaikille sosiaalitilastojen käyttäjille tarkoitetuissa sosiaalitilastoseminaareissa. Tieteelliset asiantuntijat ja seminaarit Tilastoalueille sekä tarvittaessa tilastoaluetta laajemmille ilmiökokonaisuuksille perustetaan tieteellisten asiantuntijoiden ryhmiä. Asiantuntijaryhmien työskentely tapahtuu Tilastokeskuksen tieteellisen neuvottelukunnan toimintalinjojen mukaisesti. Tieteellisen neuvottelukunnan asiantuntijat tukevat työtä. Asiantuntijatoiminnan pohjalta järjestetään tarpeen mukaan eri teemoihin keskittyviä seminaareja, mieluiten vuotuisten sosiaalitilastoseminaarien yhteydessä tai osana. Sosiaalitilastojen koordinointi Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa edelleen toimintatapoja sosiaalitilastojen kansallisessa ja kansainvälisessä koordinoinnissa. Parannetaan aloitteiden tekemiseen ja käsittelyyn liittyviä toimia ja tiedottamista, niin että kaikilla käsiteltävän ilmiön asiantuntijoilla tai siitä kiinnostuneilla on mahdollisuuksia tulla kuulluiksi ja informoiduiksi. Selkiytetään Tilastokeskuksen virallisen koordinoinnin roolia ja asemaa sosiaalitilastojen osalta. 18
18 Haastattelutoiminnan turvaaminen tarkoittaa ennen kaikkea toiminnan laajuuden sääntelyä niin, että kuormitus riittää ammattimaisen otteen ja sitä vastaavan laadun säilyttämiseen. Sosiaalitilastojen kansainvälinen seuranta kehitetään osaksi Tilastokeskuksen kehitteillä olevaa toimintaympäristön seuranta -järjestelmää. Seurantaraporteissa tuotetaan Tilastokeskukselle tietoa siitä, miten kansainväliset organisaatiot kehittävät omaa sosiaalitilastointiaan. Samalla seurataan tiedon kulkua toiseen suuntaan: mitä tietoa Tilastokeskus tuottaa EU:n, OECD:n, YK:n, WHO:n, ILO:n, UNESCO:n ja NOSOSKO:n käyttöön, miten nämä organisaatiot hyödyntävät tai jatkojalostavat näitä tietoja. Sosiaalitilastojen yhteistyöryhmän teettämissä vuosittaisissa seurantaselvityksissä kuvataan myös, mitä sosiaalitilastostrategiaan liittyviä kysymyksiä kansainväliseen tietotuotantoon liittyy. Toimeksiantoihin ja maksulliseen kysyntään vastaaminen Sosiaalitilastojen yhteistyöryhmä seuraa myös kysyntätilannetta, jonka huomioonottamista vuosisuunnittelussa parannetaan. Vuosisuunnittelussa otetaan huomioon myös tietovarantoasiantuntemuksen kehittämisen tarve. Sosiaalitilastostrategian päivittäminen tapahtuu noudattaen Tilastokeskuksen yleisen strategiatyön päivitysrytmiä. 19
19 Liite: Sosiaalitilastoinnin organisaatio Suomessa Tilastolaki on Suomen valtion tilastotoimen yleislaki. Lakia ollaan uudistamassa vuonna Laissa määritellään muun muassa, mitkä laitokset laativat tilastoja sekä niiden oikeudet ja velvollisuudet. Tilastoviranomaisia ovat Tilastokeskus (joka on valtion tilastotoimen yleisviranomainen), Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes), maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus sekä tullihallitus. Muita tilastoja laativia viranomaisia ja laitoksia, jotka toimivat sosiaalitilastojen alueella, ovat esimerkiksi Kansanterveyslaitos ja työministeriö. Tilastokeskus valtion tilastotoimen yleisviranomaisena tuottaa tilastotietoja yleisistä yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä. Muut tilastoviranomaiset sekä tilastoja laativat muut viranomaiset ja laitokset tuottavat tietoja omalta toimialueeltaan. Valtaosa sosiaalitilastoista (sosiaalitilastostrategian käyttämän määritelmän mukaisesti ymmärrettynä) laaditaan Tilastokeskuksessa. Terveystilastot laaditaan pääosin muualla, lähinnä Stakesissa ja Kansanterveyslaitoksessa. Sosiaalitilastoihin läheisesti liittyviä palveluja ja etuuksia kuvataan Stakesin, Kansanterveyslaitoksen, KELA:n (kansaneläkelaitoksen), Eläketurvakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja työministeriön tilastoissa. Neuvoston asetus (EY) N:o 322/97 yhteisön tilastoista on kansallisia tilastolakeja vastaava yhteisön tilastotointa yleisesti ohjaava säädös. EY:n tilastoasetusta sovelletaan yhteisön tilasto-ohjelmaan sisältyviin tilastoihin. Kansallista tilastolakia sovelletaan täydentävänä säädöksenä neuvoston edellä mainittuun asetukseen siltä osin kuin on kyse yhteisön tilasto-ohjelmaan sisältyvistä tilastoista. Yhteisön tilasto-ohjelman ulkopuolisiin tilastoihin neuvoston asetus ei siis ulotu, vaan niitä säätelevät ainoastaan kansalliset säädökset. Sosiaalitilastojen osalta valtaosa EU:n tilasto-ohjelmaan sisältyvistä tilastoista on Tilastokeskuksen tilastoja. Tilasto-ohjelman Väestö- ja sosiaalitilastot kattamista alueista terveystilastot, kuluttajansuojaa koskevat tilastot, sosiaaliturvatilastot ja jossain määrin asumisen tilastointi sivuavat myös muiden Suomessa tilastoja tuottavien viranomaisten ja laitosten toimialueita. 20
Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI
Tiedolla johtamisen kehittäminen STM OHO DITI Tiedolla johtamisen SMART S Strategia ja strategiset tavoitteet M R A Mittaaminen ja data Analyysi ja analytiikka Raportointi ja visualisointi T Toiminnan
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotTilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona
LisätiedotTervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!
Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot
LisätiedotTilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana
Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta
LisätiedotTilastolaki uudistuu. Tutkimusaineistot etäkäyttöön -seminaari
Tilastolaki uudistuu Tutkimusaineistot etäkäyttöön -seminaari 21.11.2012 Tilastolain uudistamisen tilanne Tilastolakityöryhmä 1.10.2010 31.12.2011 Työryhmän loppuraportti VM:lle 30.12.2011 Lausuntokierros
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotSuomen virallisen tilaston verkkoportaali - väylä luotettavaan tilastotietoon. Tilastokirjaston asiakasaamu
Suomen virallisen tilaston verkkoportaali - väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokirjaston asiakasaamu 4.12.2008 Esityksen rakenne 1. Mikä on tilasto? 2. Luotettavan tiedon tunnusmerkit 3. Virallinen
LisätiedotTehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet
Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.03.2003 KOM(2003) 109 lopullinen 2003/0047 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotTilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä
LisätiedotStrategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret
Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotTilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 6.5.2009 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotTilastolain uudistus. Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013
Tilastolain uudistus Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013 Uudistuksen tausta Asetus Euroopan tilastoista (EY) N:o 223/2009 EU:n tilastoalan käytännesääntöihin (CoP 2005) liittyvä vertaisarviointi
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotTERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotTilastotieto ja yhteiskunnan muutokset. Heli Mikkelä 29.11.2012
Tilastotieto ja yhteiskunnan muutokset Heli Mikkelä 29.11.2012 Muutoksen kohteena Mitä tilastoidaan Miten tilastoidaan Mihin ja miten tilastoja käytetään Millaisia vaatimuksia tilastoille asetetaan Millaisia
LisätiedotYK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
LisätiedotKuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)
Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Toteutussuunnitelma 11.9.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Ohjelman tavoitteet Laadukkaamman
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon
LisätiedotKansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus
Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotKehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely
Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO
HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI. raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean perustamisesta. (kodifioitu toisinto)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.05.2003 KOM(2003) 298 lopullinen 2003/0103 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean perustamisesta (kodifioitu toisinto)
LisätiedotTulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013
1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat
LisätiedotUUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö
UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,
LisätiedotTervetuloa Tilastokeskukseen! Tilastokeskuksen toiminnan esittely. Tietopalvelujohtaja Hannele Orjala Avoimen hallinnon verkosto 17.9.
Tervetuloa Tilastokeskukseen! Tilastokeskuksen toiminnan esittely Tietopalvelujohtaja Hannele Orjala Avoimen hallinnon verkosto 17.9.2015 Tilastokeskus 150 vuotta 2 Tilastojen vuosilukuja Suomessa 1500
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotUusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja
Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2013
Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotTiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan valtakunnallinen kehittäminen. Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM OHO DITI
Tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan valtakunnallinen kehittäminen Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM OHO DITI Toiminnan tarpeet TOIVO:n lähtökohtana Mikä malli uudella hallituksella? TOIVO-ohjelma
LisätiedotLÄHDE MUKAAN! TYÖTÄ, HYVINVOINTIA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ PORIN SEUDULLE!
LÄHDE MUKAAN! TYÖTÄ, HYVINVOINTIA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ PORIN SEUDULLE! Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen seminaari 24.5.2015, Paasitorni, Helsinki SATUNNAISIA
LisätiedotTyössäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus
Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin huomiot OKM:n toimipisteja henkilöstötiedonkeruuseen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus OKM:n tiedonkeruu yliopistojen
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotTilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Kaksi näkökulmaa tilastoihin: Kuntaportaali ja Yritysportaali 11.3.2009 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus
LisätiedotSukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotTietopolitiikka, tietojohtaminen ja tilastot. Tulevaisuusvaliokunnan kokous Marjo Bruun, 7.11.
Tietopolitiikka, tietojohtaminen ja tilastot Tulevaisuusvaliokunnan kokous 7.11.2018 Marjo Bruun, Tilastokeskus @mrsbruun 7.11.2018 Toimeksianto tietopoliittiselle selonteolle Tehtävä PM Sipilän hallitus
LisätiedotTilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen
Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet Anna-Leena Reinikainen 6.5.2009 Vaikuttavia säädöksiä Arkistolaki (831/1994) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
LisätiedotTilastokeskus.fi väylä
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tt tilastotietoon t t Tilastokeskuksen Internet-palvelu! Tilastokeskus avasi Internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona Euroopassa! Vuonna 1995 palvelussa
LisätiedotSAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma
LisätiedotPorvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015
1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden
LisätiedotKuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero
Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien
LisätiedotTerveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?
Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n tulevaisuus
LisätiedotSukupuolivaikutusten arviointi
Sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion laadinnassa: talousarviotavoitteet 2011 Tasa-arvon Eurooppalainen peruskirja -ESR-hanke Kuntaliitto, Helsinki 12.4.2011 Susanna Taipale-Vuorinen, talous- ja
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotYmpäristöliiketoiminta 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa
LisätiedotValtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010
1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotMUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto
MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin
LisätiedotKansalaisen hyvinvointi (tieto)
Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotTyöpaikkakoulutus koulutuspalveluna
Työpaikkakoulutus koulutuspalveluna Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry kevätseminaari Jyväskylässä 30.3.2017 Annukka Norontaus, FT, Jyväskylän Oppisopimuskeskus Taustaa Esitys perustuu 4.5.2016
LisätiedotTilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 12.11.2008 Laura Mäkelä laura.makela@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus avasi internetpalvelun
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotElinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa
Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
LisätiedotRakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen
Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E
LisätiedotIhmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen
LisätiedotSYKEn strategia
SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014
LisätiedotAiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen
LisätiedotLinja 4, Ratkaisu- ja tavoitearkkitehtuuri, kokonaisarkkitehtuurityö
Linja 4, Ratkaisu- ja tavoitearkkitehtuuri, kokonaisarkkitehtuurityö Luken tilastojen kokonaisarkkitehtuurityö Tavoitteena kokonaisarkkitehtuurityön edistäminen Luken tilastotuotannon osalta. Nykytilan
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotSote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotTaitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari
Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotKirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat
Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto markku.laitinen@helsinki.fi Toimintaympäristön
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotYHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
Lisätiedot